Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma"

Transkriptio

1 Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete slides (including this one) and slide content to suit your needs. They obviously represent a lot of work on our part. In return for use, we only ask the following: If you use these slides (e.g., in a class) in substantially unaltered form, that you mention their source (after all, we d like people to use our book!) If you post any slides in substantially unaltered form on a www site, that you note that they are adapted from (or perhaps identical to) our slides, and note our copyright of this material. Thanks and enjoy! JFK/KWR Computer Networking: A Top Down Approach Featuring the Internet, 3 rd edition. Jim Kurose, Keith Ross Addison-Wesley, July Johdanto tietoverkkoihin Tavoite: Saada tuntumaa aiheeseen ja termeihin Syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin myöhemmin kurssilla Lähtökohta: Käytetään Internettiä esimerkkinä All material copyright J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoverkot ja Internet ikä on Internet? 1-3 itä on Internet: palvelunäkökulma Tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa hajautetut sovellukset: Blogs File sharing (videoita, kuvia, ) File transfer Instant messaging Gaming IPTV Search Shopping Social media apps Voice over IP (VoIP) World Wide Web Sovelluksille tarjotut tietoliikennepalvelut: Yhteydetön - epäluotettava Yhteydellinen - luotettava 1-4 itä on Internet: Hallintanäkökulma Hajautettu hallinta Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) The Internet Assigned Numbers Authority (IANA) IP osoitteet Domain nimet Internet Engineering Task Force (IETF) standardointi Internet's ad-hoc standards body Request for Comments (RFCs) The Internet Society (ISOC) Voittoa tavoittelematon yhdistys Tarkoitus pitää Internet avoimena kaikille ja tukea sen kehitystä Vastaa esim. IETF:n rahoituksesta Regional Internet registry (RIR) IP osoitteiden alueellinen jako 1-5 itä on Internet: tekninen näkökulma iljoonia yhdistettyjä laitteita: hosts = end systems Paljon verkkosovelluksia tietoliikennelinkkejä kuitu, kupari, radio, satelliitti Kaistanleveys = bandwidth = tiedonsiirtonopeus reitittimet: lähettävät paketteja (datan paloja) eteenpäin router company network server workstation mobile regional 1-6 1

2 itä on Internet: tekninen näkökulma ikä on protokolla? protokollat kontrolloivat viestien lähetystä ja vastaanottoa Esim. TCP, IP, HTTP, FTP Internet: verkkojen verkko löyhästi hierarkinen Internet service provider () Access s Hosting s Transit s :t välittävät toistensa liikennettä reititin palvelin paikallinen Yrityksen verkko työasema mobiili alueellinen 1-7 Ihmisten protokollia: Paljon kello? inulla olisi kysymys esittelyt täsmälliset viestit? tarkoin määrätyt vastineet viesteihin? Verkkojen protokollia: Koneet keskustelevat ihmisten sijaan Kaikkea Internetin tiedonsiirtoa ohjataan protokollilla Protokollat määrittelevät viestien muodon, viestien järjestyksen suoritettavat toiminnot viestiä lähetettäessä ja vastaanotettaessa 1-8 ikä on protokolla? Ihmisen protokolla ja tietoverkon protokolla : Hei oi Paljonko Kello on? 2:00 aika TCP connection req TCP connection response Get <file> Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? Q: itä muita ihmisten protokollia keksit? Protokolla Kerrokset Verkot ovat kompleksisia! monia osia : päätelaitteita reitittimiä erilaisia siirtoteitä sovelluksia protokollia hardware, software Esimerkkinä: Lentäminen ticket (purchase) ticket (complain) baggage (check) baggage (claim) gates (load) gates (unload) runway takeoff runway landing Sarja tapahtumia

3 Lentämisen jakaminen kerroksiin ticket (purchase) baggage (check) gates (load) runway (takeoff) departure airport intermediate air-traffic control centers ticket (complain) baggage (claim gates (unload) runway (land) arrival airport Kerrokset: jokainen kerros toteuttaa palvelun omilla kerroksen sisäisillä toimillaan ollen riippuvainen alapuolella olevan kerroksen palveluista ticket baggage gate takeoff/landing iksi kerrosarkkitehtuuri? Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien kanssa: Selkeä rakenne mahdollistaa monimutkaisen järjestelmän osien suhteiden tunnistamisen Kerrospohjainen referenssimalli vertailuksi odularisointi helpottaa ylläpitoa ja järjestelmän päivitystä uutos kerroksen toteutustavassa on läpinäkyvä muulle järjestelmälle Internetin protokollapino sovellus: tukevat verkkosovelluksia HTTP, STP, FTP, DNS, DHCP, IAP, kuljetus: päästä-päähän tiedonsiirto TCP, UDP, (DCCP, SCTP, RSVP), verkko: datagrammien reititys lähteestä kohteeseen IP, reititysprotokollat (OSPF, BGP, ), siirtoyhteys: tiedonsiirto vierekkäisten verkkoelementtien välillä (linkillä), sovittaminen fyysiseen mediaan Ethernet, PPP, xdsl, ISDN fyysinen: bitit piuhassa, radiotiellä, kuidussa, application transport network link physical 1-15 message segment H t datagram H n H t frame H l H n H t H t H t H n H t H n H l kohde application transport network link physical lähde application transport network link physical H l H n H t link H l H n H t physical H t H n H t H n H l Kapselointi network link physical H t H n H t H n H l switch router 1-16 Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? 1-17 Kaupallisten Internet palveluntarjoajien () yhteydet Karkeasti hierarkinen Jaettu renkaisiin (Tier) Tier-1 :tä kutsutaan myös rungon tarjoajiksi :llä on (privaatteja) Points of Presence (PoP) pisteitä joiden kautta sen asiakkaiden ja muiden :den välille muodostetaan yhteys Voi olla tuhansia Kutsutaan: private peering :t kytkeytyvät myös (julkisiin) Internet Exchange Point (IXP) pisteisiin Kutsutaan: public peering

4 Internetin rakenne: verkkojen verkko Keskustassa: tier-1 :t Suhtautuvat toisiinsa samanarvoisina Eivät maksa toisilleen liikenteen välityksestä Pystyvät välittämään liikennettä maailmanlaajuisesti oman verkkoinfrastruktuurin kautta Tier-1 palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa (peer) yksityisesti Tier 1 Tier 1 (http://en.wikipedia.org/wiki/tier_1_network) IXP Tier 1 Tier-1 palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa myös julkisten Internet Exchange point (IXP) pisteiden kautta Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-2 :t ovat pienempiä (usein alueellisia) :itä Ovat yhteydessä yhteen tai useampaan Tier-1 :hen, sekä muihin Tier-2 :hin aksavat liikenteestä jonka joutuvat lähettämään Tier-1 verkon kautta (transit liikenne) Eivät maksa peering liikenteestä (toisten Tier-2 verkkojen kanssa) Tier-2 :t Tier-2 maksaa Tier-1 :lle yhteydestä muuhun Internettiin Tier-2 on Tier-1 palveluntarjoajan asiakas Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 myös peeraavat toistensa kanssa, sekä IXP pisteiden kautta Tier Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-3 :t ja paikalliset :t Ei omaa peering liikenteen vaihtoa Vain transit liikennettä Tier-2 :n kautta Internettiin (josta joutuu maksamaan) Internetin rakenne: verkkojen verkko Paketti kulkee useiden verkkojen läpi! Paikalliset ja Tier- 3 :t ovat Tier 2 :den asiakkaita, joiden kautta kytkeydytään muuhun Internettiin Tier 3 Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier Tier 3 Tier 1 Tier-2 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier Internetin rakenne: verkkojen verkko Tietokoneverkot ja Internet Suomessa Korkeakoulut ovat yhdeydessä Internettiin Funetin (Finnish University and Research Network) kautta FICIX (Finnish Communication and Internet Exchange) Suurin Internetin solmupiste (IXP) suomessa Internet-palveluntarjoajat vaihtavat Internet liikennettä FICIX:n kautta Voittoa tavoittelematon organisaatio Internet-palveluntarjoajilla on myös useita yksityisiä sopimuksia toistensa kanssa (private peering) ikä on Internet?

5 Tarkempi katsaus verkon rakenteeseen: : sovellukset ja päätelaitteet : reitittimet Verkkojen verkko Access verkot, fyysinen media: tietoliikennelinkit Verkon reuna: Päätelaitteet (hosts): Suorittavat sovelluksia Esim. Web, Ovat siis verko reunalla asiakas/palvelin malli Asiakaslaite pyytää ja saa palvelua (aina päällä olevalta) palvelimelta Esim. WWW-selain/server; client/server vertaisverkko malli: inimaalisesti (tai ei ollenkaan) palvelimia Esim. Napster, BitTorrent, KaZaA, Skype, Verkon reuna: yhteydellinen palvelu Verkon reuna: yhteydetön palvelu Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä kättely: Valmistaudutaan tiedonsiirtoon etukäteen Hei, oi Ihmisprotokolla alustus tila kommunikoivissa laitteissa TCP - Transmission Control Protocol Internetin yhteydellinen palvelu TCP service [RFC 793] Luotettava, järjestyksen säilyttävä tiedonsiirto häviöitä: kuittaukset ja uudelleenlähetykset Vuonvalvonta: Lähettäjä ei tukahduta vastaanottajaa Ruuhkanhallinta: Lähettäjä hidastaa lähetysnopeutta kun verkko on ruuhkainen Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä Niin kuin edellä! UDP - User Datagram Protocol [RFC 768]: Yhteydetön Epäluotettava tiedonsiirto Ei vuonvalvontaa Ei ruuhkanhallintaa TCP sovelluksia: HTTP (Web), FTP (tiedostonsiirto), Telnet (etäkäyttö), STP ( ), streaming media käytännössä tänä päivänä UDP sovelluksia: streaming media, etäneuvottelu, DNS, Internet puhelut Tietokoneverkot ja Internet Verkon runko ikä on Internet? Toisiinsa kytkettyjen reitittimien verkosto Olennainen kysymys: kuinka tieto siirretään verkon läpi? piirikytkentä: Erillinen linja ( piiri ) jokaiselle yhteydelle: esim. lankapuhelinverkko pakettikytkentä: tieto lähetetään verkon läpi diskreeteissä paloissa

6 Verkon runko : Piirikytkentä Verkon runko : Piirikytkentä Päästä-päähän resurssit varataan yhteydelle Linkin kaistanleveys, kytkinten kapasiteetti Annetut resurssit: ei voida jakaa muiden kanssa Taattu suorituskyky Vaatii yhteyden alustuksen Verkon resurssit (esim. kaistanleveys) jaetaan osiin Osat varataan yhteyksille Resurssin osa on joutilaana jos se ei ole sen varanneen yhteyden käytössä (ei voida siirtää muiden dataa) Linkin kaistan jako osiin Taajuusjako - Frequency Division ultiplexing (FD) Aikajako - Time Division ultiplexing (TD) Piirikytkentä: FD ja TD Example: FD 4 users frequency time TD Numeerinen esimerkki Kuinka kauan kestää siirtää tiedosto, jonka koko on bittiä, laitteelta A laitteelle B piirikytkentäisessä verkossa? Kaikkien linkkien nopeus on bps Jokainen linkki käyttää TD tekniikkaa, jossa 24 aikaväliä Päästä-päähän yhteyden muodostus kestää 500 ms frequency time 1-33 Yksittäisen piirin tiedonsiirtonopeus 1536 kbps/24 = 64 kbps Eli tiedoston lähetys kestää /64000 = 10 s Ja yhteydenmuodostuksen kanssa 10.5 s 1-34 Verkon runko : Pakettikytkentä Pakettikytkentä: Tilastollinen kanavanjako Jokainen päästä-päähän Resursseista kilvoittelu: tietovirta jaetaan paketeiksi Kokonaisvaatimus Käyttäjien paketit jakavat resursseille voi ylittää verkon resurssit Jokainen paketti käyttää linkin kaiken kaistanleveyden Resursseja käytetään kun niitä tarvitaan Ei kaistan jakoa osiin Ei omaa yhteyttä Ei resurssien varausta käytössäolevat resurssit Ruuhkautuminen: paketit jonottavat, eli odottavat linkin vapautumista Talletus ja lähetys: paketit liikkuvat yhden hypyn kerrallaan Solmu vastaanottaa koko paketin ennen jatkolähetystä 1-35 A B 10 b/s Ethernet Paketteja jonossa odottamassa linkin vapautumista tilastollinen multipleksointi C 1.5 b/s D A:n ja B:n pakettien järjestystä ei ole kiinnitetty Tilastollinen kanavointi. TD:ssä jokainen laite saa saman aikavälin toistuvassa TD kehysrakenteessa. E

7 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Pakettikytkentä mahdollistaa enemmän käyttäjiä! 1 b/s linkki Jokainen käyttäjä: 100 kb/s aktiivisena aktiivinen 10% ajasta piirikytkentä: N käyttäjää 10 käyttäjää pakettikytkentä: Jos 35 käyttäjää, todennäköisyys sille että enemmän kuin 10 aktiivista käyttäjää on pienempi kuin 0.04 % 1 bps linkki 1-37 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Onko pakettikytkentä ylivoimainen voittaja? Loistava purskeiselle datalle Resurssien jako Yksinkertaisempi, ei yhteyden muodostusta Kohtuuttomat ruuhkat: pakettien viive ja häviöt Tarvitaan protokollia luotettavalle tiedonsiirrolle ja ruuhkanhallinnalle Q: Kuinka tarjotaan piirikytkentämäinen toiminta? Esim. audio/video sovellukset vaativat takuun kaistanleveydestä Vieläkin ratkaisematon ongelma 1-38 Pakettikytkentä : talleta-ja-forwardoi L R R R Pakettikytkentä : talleta-ja-forwardoi L R R R Koko paketin pitää saapua reitittimelle ennen kuin se voidaan lähettää seuraavalle linkille: talleta ja jatkolähetä Vaatii L/R sekunttia lähettää paketti, jonka pituus on L bittiä, linkille jonka nopeus on R bps Kuvan viive = 3L/R Esimerkki: L = 7.5 bits R = 1.5 bps viive = 15 sec essage switching vs. packet switching Viestit kannattaa pilkkoa pienemmiksi paloiksi 1-39 Esimerkki: Viestin koko = 16 kilobittiä (kb) Paketin koko = 16 kb Linkin nopeus = 4 kilobittiä sekunnissa (kbps) Viestin siirtoon kuluva aika (viive) = 12 sec Tutustu essage Segmentation Applettiin Esimerkki: Viestin koko = 16 kb Paketin koko = 4 kb Linkin nopeus = 4 kilobittiä sekunnissa (kbps) Viestin siirtoon kuluva aika (viive) = 6 sec 1-40 Pakettikytketyt verkot: forwarding Tavoite: siirtää paketit reitittimien läpi lähteestä kohteeseen yöhemmin tarkastellaan useita polunvalinta- (eli reititys-) algoritmeja datagrammiverkko: kohdeosoite paketissa määrittää seuraavan hypyn Reitit voivat vaihtua yhteyden aikana vastaavuus: autolla ajo, risteyksessä kuljettaja valitsee seuraavan polun reitillä esim. ruuhkan mukaan. virtuaalipiiriverkko: Jokaisessa paketissa on tunnus (virtuaalipiirin ID), tunnus määrittelee seuraavan hypyn Kiinnitetty polku määritellään yhteyden alustuksen aikana, säilyy samana koko yhteyden keston ajan Reitittimet ylläpitävät yhteyksien tilatietoja vastaavuus: Linja-auto, kiinteä reitti, varataan resurssit kaduilta bussikaistoilla Verkkojen luokittelua FD Piirikytkentäiset verkot Tietoliikenneverkot TD Pakettikytkentäiset verkot Virtuaalipiiriverkot Datagrammiverkot Datagrammiverkot eivät ole joko yhteydellisiä tai yhteydettömiä (voidaan siis tarjota molempia palveluja, toisin kuin (virtuaali)piiriverkkojen tapauksessa) Internet mahdollistaa sekä yhteydellisiä (TCP) että yhteydettömiä (UDP) palveluja sovelluksille

8 Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? Liityntä (access) -verkot ja fyysinen media Q: Kuinka kytketään päätelaitteet verkon reitittimeen? Kotiverkot Organisaatioverkot (koulu, yritys) Langattomat verkot uistettavaa: Access -verkon kaistanleveys (bittiä sekunnissa)? Jaettu vai dedikoitu? Kotoa yhteys: pisteestä pisteeseen yhteys Kotoa yhteys: kaapelimodeemit modeemi max 56kbps reitittimelle Varaa puhelinliitännän ISDN (2B+D kanavaa) 2*64 kbps + 16 kbps ADSL: asymmetric digital subscriber line 1 bps upstream (nykyään minimi 512 kbps) 8 bps downstream (ADSL2+ mahdollistaa 24 bps) FD: 138 khz 1104 khz (ADSL2+: 2.2Hz ) downstream khz to 138 khz upstream 0 khz - 4 khz tavallinen puhelin 1-45 Tiedonsiirto asymmetrinen: max 30bps downstream, 320 kbps 10 bps upstream Koaksiaalikaapeleiden ja valokuitujen verkko yhdistää kodin :n reitittimeen Kaapeliyhteys reitittimelle on jaettu käyttäjien kesken Hyödynnetään kaapelitelevision ylimääräistä taajuuskaistaa 1-46 Yhteys yrityksestä: Lähiverkot (LANs) Langattomat yhteysverkot Yrityksen/yliopiston lähiverkko (LAN) yhdistää päätelaitteet reunareitittimiin Ethernet (jaettu tai kytketty): Jaettu tai dedikoitu (kytketty) linkki yhdistää päätelaitteen ja reitittimen Välissä joko keskitin (hub) jaetussa tai kytkin (switch) kytketyssä Ethernetissä Ethernet versioita 10 bs 100bps Gigabit 10 Gigabit 40 Gigabit 100 Gigabit 1-47 Jaettu langaton yhteys päätelaitteesta reitittimeen Tukiaseman (access point) kautta router WLANs: standardiperhe base WiAX: station standardiperhe Joka paikan langaton yhteys Puhelinoperaattorilta (2.5G-3.9G) GPRS/EDGE/UTS/HSPA/LTE 4G? (obile WiAX? LTE?) 2008 Vaatimus: 100 bit/s nopeassa liikkeessä (auto, junat), 1 Gbit/s hitaassa liikkeessä 2010 löysättiin nopeusvaatimuksia mobile hosts

9 Kotiverkot Fyysinen media (siirtotie) Tyypilliset kotiverkon komponentit: ADSL- tai kaapelimodeemi reititin/palomuuri/nat Ethernet Langaton tukiasema to/from DSLA ADSL modem router/ firewall Ethernet wireless access point wireless laptops Bitti: etenee lähettimen ja vastaanottimen välillä fyysinen linkki: itä on lähettimen ja vastaanottimen välillä Ohjattu media: Signaalit etenevät kiinteässä mediassa: kupari, koaksiaalikaapeli, valokuitu Ohjaamaton media: Signaalit etenevät vapaasti, esim. radioaallot Kierretty pari Kaksi eristettyä kuparijohtoa Category 3: perinteiset puhelinjohdot, 10 bps Ethernet Category 5: 100 bps Ethernet Category 5e: Gigabit Ethernet Category 6: 10Gigabit Ethernet Fyysinen media: Koaksiaali ja kuitu Fyysinen media: radio Koaksiaalikaapeli: Kaksi samankeskistä kuparijohdinta kaksisuuntainen baseband: Yksi kanava kaapelissa Paksu Ethernet broadband: monta kanavaa kaapelissa kaapelimodeemit Valokuitu: Lasikuitu siirtää valopulsseja, yksi pulssi on yksi bitti Suuri nopeus: Pisteestä pisteeseen tiedonsiirto (> 10Gbps) Vähän virheitä: toistimet kaukana; immuuni sähkömagneettisille häiriöille Informaatio kuljetetaan sähkömagneettisella säteilyllä Ei fyysistä johtoa kaksisuuntainen Etenemisympäristö vaikuttaa yhteyden laatuun: onitie-eteneminen Esteet Häiriöt Liikkuminen Radiolinkkien tyyppejä: WLAN 2bps, 11bps, 54bps, atkapuhelimet Useita megabittejä Kiinteät linkit mikroaalloilla Nopeudet kymmeniä bps Satelliitti jopa 50bps kanavia 270 msec päästä-päähän viive Satelliitin korkeus? Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? 1-53 Kuinka häviöitä ja viivettä syntyy? Paketit jonottavat reitittimien puskureissa Pakettien saapumisnopeus linkille ylittää linkin kapasiteetin A B Pakettia ollaan lähettämässä (viive) Paketti jonossa (viive) Tyhjiä (vapaita) puskureita: saapuvat paketit pudotetaan (hävikki) jos ei ole vapaita puskureita

10 Pakettien viiveen neljä syytä 1. Laskenta solmuissa: Takastetaan bittivirheet ääritellään output linkki Vaihdetaan tarvittaessa linkkikerroksen protokollaa A B Lähetys Laskenta solmussa Eteneminen Jonotus 2. Jonotus Aika joka odotetaan output jonossa Riippuu reitittimen ruuhkatilanteesta 1-55 Viive pakettikytketyissä verkoissa 3. Lähetysviive: R=linkin kaistanleveys (bps = bittiä sekunnissa) L=paketin pituus (bits) Bittien linkille lähetykseen kuluva aika = L/R A B transmission nodal processing 4. Etenemisviive: d = fyysisen linkin pituus s = etenemisnopeus väliaineessa (~2x10 8 m/s) Etenemisviive = d/s propagation queueing Huom: s ja R ovat hyvin erilaisia suureita! 1-56 Autoseurue analogia Autoseurue analogia (jatkuu) 100 km 100 km 100 km 100 km 10 auton seurue Tiemaksupiste Tiemaksupiste 10 auton seurue Tiemaksupiste Tiemaksupiste Autot etenevät 100 km/h Tiemaksupisteellä menee 12 s yhden auton palvelemiseen auto~bit; autoseurue ~ paketti Q: Kuinka kauan kestää ennen kuin koko autoseurue on jonossa toisen tiemaksupisteen luona? Kokoseurueen työntämiseen maksupisteen läpi maantielle menee = 12*10 = 120 sekunttia Aika joka viimeiseltä autolta menee etenemiseen toiselle maksupisteelle: 100km/(100km/h)= 1 tunti A: 62 minuuttia Nyt autot etenevät 1000 km/h Nyt tiemaksupisteellä menee 1 minuutti auton palvelemiseen Q: Saapuuko autoja toiselle pisteelle ennen kuin ensimmäinen piste on palvellut kaikki autot? Jep! 7 minuutin jälkeen ensimmäinen auto toisella pisteellä ja kolme autoa vielä ensimmäisellä pisteellä. Paketin ensimmäinen bitti voi saapua seuraavalle reitittimelle ennen kuin paketti on kokonaan lähetetty edelliseltä reitittimeltä! Kokeile Ethernet applettia Solmun viive Jonotusviive ja liikenneintensiteetti d nodal d proc d d proc = prosessointiviive queue d trans d prop Tyypillisesti muutama mikrosekuntti tai vähemmän d queue = jonotusviive Riippuu ruuhkautumisesta d trans = lähetysviive = L/R, merkittävä pienen nopeuden linkeille d prop = etenemisviive uutamasta mikrosekunnista satoihin millisekunteihin 1-59 R=linkin kaistanleveys (bps) L=paketin pituus (bits) a=keskimääräinen pakettien saapumisnopeus liikenneintensiteetti = La/R La/R ~ 0: pieni keskimääräinen jonotusviive La/R -> 1: viive kasvaa suureksi La/R > 1: enemmän lähetettävää saapuu kuin voidaan palvella, keskimääräinen viive ääretön!

11 Internetin viive ja reitit iltä Internetin todellinen viive ja hävikki näyttävät? Traceroute ohjelma: tarjoaa viiveen mittauksen lähteestä reitittimiin matkalla kohteeseen. Kaikille i: Lähettää kolme pakettia jotka saapuvat reitittimelle i matkalla kohteeseen Reititin i palauttaa paketin takaisin lähettäjälle Lähettäjä mittaa lähetyksen ja vastauksen välisen ajan 3 probes 3 probes 3 probes 1-61 Internetin viive ja reitit traceroute: joko omalta koneelta tai esim. Kolme viiveen mittausta C:\Documents and Settings\arjuvi>tracert Tracing route to [ ] over a maximum of 30 hops: 1 <1 ms <1 ms <1 ms default-gw.net169-0.it.jyu.fi [ ] 2 * * * Request timed out. 3 2 ms 1 ms 2 ms eppi.it.jyu.fi [ ] Trace complete. C:\Documents and Settings\arjuvi> ~]$ traceroute traceroute to ( ), 30 hops max, 40 byte packets 1 default-gw.net169-0.it.jyu.fi ( ) ms ms ms 2 * * * 3 dyn vpn.jyu.fi ( ) ms ms ms 4 karahka.cc.jyu.fi ( ) ms ms ms ~]$ Tähti (*) tarkoittaa ei vastausta (reitittimen asetus tässä tapaukssa) 1-62 Internetin viive ja reitit traceroute: ieee.org [ ] 1 <1 ms <1 ms <1 ms default-gw.net169-0.it.jyu.fi [ ] 2 * * * Request timed out. 3 1 ms <1 ms <1 ms dyn vpn.jyu.fi [ ] 4 1 ms 1 ms 1 ms jyu-core-ptp1-r2v1.core.jyu.fi [ ] 5 1 ms <1 ms <1 ms jyu-a201-jyu1.core.jyu.fi [ ] 6 3 ms 2 ms 2 ms uku0-p3300-jyu3.funet.fi [ ] 7 7 ms 7 ms 7 ms tut0-p2000-uku0.funet.fi [ ] 8 10 ms 10 ms 10 ms helsinki0-p2000-tut0.funet.fi [ ] annerten 9 17 ms 17 ms 17 ms se-tug.nordu.net [ ] ms 17 ms 17 ms s-b4-link.telia.net [ ] välinen ms 17 ms 17 ms s-bb2-link.telia.net [ ] linkkki ms 26 ms 27 ms kbn-bb2-pos0-0-0.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms nyk-bb2-link.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms nyk-b1-link.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms sprint nyk-b1.telia.net [ ] ms 118 ms 118 ms sl-bb27-pen-12-0.sprintlink.net [ ] ms 123 ms 122 ms sl-gw38-pen-9-0.sprintlink.net [ ] ms 124 ms 123 ms sl-ieee-1-0.sprintlink.net [ ] ms 118 ms 112 ms ms 118 ms 114 ms anakin-ext.ieee.org [ ] ms 115 ms 115 ms origin.www.ieee.org [ ] 1-63 Pakettien hukkuminen Jonolla (eli puskurilla) on äärellinen kapasiteetti Kun paketti saapuu täyteen jonoon, paketti pudotetaan (eli paketti häviää) Hävinnyt paketti voidaan uudelleenlähettää edellisen solmun, tai lähteenä olevan päätelaitteen toimesta Voi olla myös että hävinnyttä pakettia ei uudelleenlähetetä (esim. UDP) 1-64 Throughput - tiedonsiirtonopeus Throughput (more) throughput: nopeus (bits/time unit) jolla bitit siirretään lähettäjän ja vastaanottajan välillä instantaneous: nopeus tietyllä ajanhetkellä average: nopeus pidemmällä aikavälillä R s < R c ikä on keskiverto päästä-päähän viive? R s bits/sec R c bits/sec R s > R c ikä on keskiverto päästä-päähän viive? R s bits/sec R c bits/sec server server, sends with bits (fluid) file of into F bits pipe to send to client pipe link that capacity can carry fluid R s bits/sec at rate R s bits/sec pipe link that capacity can carry Rfluid c bits/sec at rate R c bits/sec Introduction 1-65 pullonkaula -linkki On se linkki päästä-päähän polulla joka rajoittaa siirtonopeutta Introduction

12 Throughput: Internet scenario Tietokoneverkot ja Internet Yhteyskohtainen end-end throughput: min(r c,r s,r/10) käytännössä: R c tai R s usein pullonkaulana R s R c R s R c R s R c 10 connections (fairly) share backbone bottleneck link R bits/sec R Introduction 1-67 ikä on Internet? 1-68 Internet History Internet History : Early packet-switching principles : Internetworking, new and proprietary nets 1961: Kleinrock - queueing theory shows effectiveness of packetswitching 1964: Baran - packetswitching in military nets 1967: ARPAnet conceived by Advanced Research Projects Agency 1969: first ARPAnet node operational 1972: ARPAnet demonstrated publicly NCP (Network Control Protocol) first hosthost protocol first program ARPAnet has 15 nodes 1970: ALOHAnet satellite network in Hawaii 1973: etcalfe s PhD thesis proposes Ethernet 1974: Cerf and Kahn - architecture for interconnecting networks late70 s: proprietary architectures: DECnet, SNA, XNA late 70 s: switching fixed length packets (AT precursor) 1979: ARPAnet has 200 nodes Cerf and Kahn s internetworking principles: minimalism, autonomy - no internal changes required to interconnect networks best effort service model stateless routers decentralized control define today s Internet architecture Internet History 1990, 2000 s: commercialization, the Web, new apps Early 1990 s: ARPAnet decommissioned 1991: NSF lifts restrictions on commercial use of NSFnet (decommissioned, 1995) early 1990s: Web hypertext [Bush 1945, Nelson 1960 s] HTL, HTTP: Berners-Lee 1994: osaic, later Netscape late 1990 s: commercialization of the Web Late 1990 s 2000 s: more killer apps: instant messaging, P2P file sharing network security to forefront est. 50 million host, 100 million+ users backbone links running at Gbps Johdannon yhteenveto Käytiin läpi paljon materiaalia Internetin yleissilmäys ikä on protokolla?, runko ja verkkoon pääsy Pakettikytkentä vs. piirikytkentä Internetin rakentuminen verkoista suorituskyky: hävikki, viive Kerrokset ja palvelumallit Historiaa Nyt sinulla on: Yleissilmäys ja hieman tuntumaa tietoverkkoihin Seuraavaksi siirrytään käsittelemään asioita syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneverkot ja Internet Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

kaistanleveys, bandwidth

kaistanleveys, bandwidth Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport ayer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2015 Timo Karvi ja Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

Chapter 1, lection 2 Introduction

Chapter 1, lection 2 Introduction Chapter 1, lection 2 Introduction Kappale 1, luento-osuus 2 Käännös irja Hosionaho 100% Computer Networking: A Top Down Approach 6 th edition Jim Kurose, Keith Ross Addison-Wesley arch 2012 Introduction

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 2 Syksy 2014, Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2016 Timo Karvi Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä/ Lähde (sender, source) Käyttäjän näkökulma Käyttäjä ei näe suoraan verkon

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet a 28.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2014 Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 Lähettäjä/ Lähde

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Chapter 2 Application Layer

Chapter 2 Application Layer Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Kaisu Keskinen 100 % 1-1

Kaisu Keskinen 100 % 1-1 Kaisu Keskinen 100 % 1-1 Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems

Introduction to exterior routing. Autonomous Systems Introduction to exterior routing CIDR1 Autonomous Systems AS Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen) reititysprotokolla,

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

TLT Osa 1 Suomennetut

TLT Osa 1 Suomennetut TLT Osa 1 Suomenut Ryhmä: Antti Sinkkonen (diat 3-18), Markus Leppioja, Henri Takki, Meri Ovaska, Sami Harju-Villamo, Saku Käsnänen, Esko Mäkelä, Patrik Tikka (diat 27-42) 1-1 Chapter 1: introduction our

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto 521261A Tietokoneverkot I Välikoe #5 28.4.2008 Voit vastata joko suomeksi tai englanniksi. Perustele aina vastauksesi oikea vastaus ilman perustelua antaa

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Torstai 31.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 28.10.2013 1 segmentti paketti kehys message, segment

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

Ryhmän kokoonpano. Kaikki kalvot on jaettu tasan ryhmän jäsenten kesken

Ryhmän kokoonpano. Kaikki kalvot on jaettu tasan ryhmän jäsenten kesken Ryhmän kokoonpano Taru Hakkarainen Liisa Salminen Miia Ruuskanen Eetu Kauppila Jannina Blomqvist Matias Hirvonen Topias Viiala Jami Pankakari Roosa Huotari Kaikki kalvot on jaettu tasan ryhmän jäsenten

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold) kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan

Lisätiedot

kynnysarvo (threshold)

kynnysarvo (threshold) kynnysarvo (threshold) varoitusarvo = tästä lähtien syytä varoa ruuhkaa aluksi 64 K kynnysarvoon saakka voidaan kasvattaa ruuhkaikkunaa eksponentiaalisesti kynnysarvon saavuttamisen jälkeen kasvatetaan

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät

1. Johdanto luento01.ppt S Liikenneteorian perusteet - Kevät luento01.ppt S-38.145 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2005 1 Sisältö Tietoliikenneverkot ja välitysperiaatteet Liikenneteorian tehtävä Liikenneteoreettiset mallit Littlen kaava 2 Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot