Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma"

Transkriptio

1 Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete slides (including this one) and slide content to suit your needs. They obviously represent a lot of work on our part. In return for use, we only ask the following: If you use these slides (e.g., in a class) in substantially unaltered form, that you mention their source (after all, we d like people to use our book!) If you post any slides in substantially unaltered form on a www site, that you note that they are adapted from (or perhaps identical to) our slides, and note our copyright of this material. Thanks and enjoy! JFK/KWR Computer Networking: A Top Down Approach Featuring the Internet, 3 rd edition. Jim Kurose, Keith Ross Addison-Wesley, July Johdanto tietoverkkoihin Tavoite: Saada tuntumaa aiheeseen ja termeihin Syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin myöhemmin kurssilla Lähtökohta: Käytetään Internettiä esimerkkinä All material copyright J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoverkot ja Internet ikä on Internet? 1-3 itä on Internet: palvelunäkökulma Tietoliikenneinfrastruktuuri mahdollistaa hajautetut sovellukset: Blogs File sharing (videoita, kuvia, ) File transfer Instant messaging Gaming IPTV Search Shopping Social media apps Voice over IP (VoIP) World Wide Web Sovelluksille tarjotut tietoliikennepalvelut: Yhteydetön - epäluotettava Yhteydellinen - luotettava 1-4 itä on Internet: Hallintanäkökulma Hajautettu hallinta Internet Corporation for Assigned Names and Numbers (ICANN) The Internet Assigned Numbers Authority (IANA) IP osoitteet Domain nimet Internet Engineering Task Force (IETF) standardointi Internet's ad-hoc standards body Request for Comments (RFCs) The Internet Society (ISOC) Voittoa tavoittelematon yhdistys Tarkoitus pitää Internet avoimena kaikille ja tukea sen kehitystä Vastaa esim. IETF:n rahoituksesta Regional Internet registry (RIR) IP osoitteiden alueellinen jako 1-5 itä on Internet: tekninen näkökulma iljoonia yhdistettyjä laitteita: hosts = end systems Paljon verkkosovelluksia tietoliikennelinkkejä kuitu, kupari, radio, satelliitti Kaistanleveys = bandwidth = tiedonsiirtonopeus reitittimet: lähettävät paketteja (datan paloja) eteenpäin router company network server workstation mobile regional 1-6 1

2 itä on Internet: tekninen näkökulma ikä on protokolla? protokollat kontrolloivat viestien lähetystä ja vastaanottoa Esim. TCP, IP, HTTP, FTP Internet: verkkojen verkko löyhästi hierarkinen Internet service provider () Access s Hosting s Transit s :t välittävät toistensa liikennettä reititin palvelin paikallinen Yrityksen verkko työasema mobiili alueellinen 1-7 Ihmisten protokollia: Paljon kello? inulla olisi kysymys esittelyt täsmälliset viestit? tarkoin määrätyt vastineet viesteihin? Verkkojen protokollia: Koneet keskustelevat ihmisten sijaan Kaikkea Internetin tiedonsiirtoa ohjataan protokollilla Protokollat määrittelevät viestien muodon, viestien järjestyksen suoritettavat toiminnot viestiä lähetettäessä ja vastaanotettaessa 1-8 ikä on protokolla? Ihmisen protokolla ja tietoverkon protokolla : Hei oi Paljonko Kello on? 2:00 aika TCP connection req TCP connection response Get <file> Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? Q: itä muita ihmisten protokollia keksit? Protokolla Kerrokset Verkot ovat kompleksisia! monia osia : päätelaitteita reitittimiä erilaisia siirtoteitä sovelluksia protokollia hardware, software Esimerkkinä: Lentäminen ticket (purchase) ticket (complain) baggage (check) baggage (claim) gates (load) gates (unload) runway takeoff runway landing Sarja tapahtumia

3 Lentämisen jakaminen kerroksiin ticket (purchase) baggage (check) gates (load) runway (takeoff) departure airport intermediate air-traffic control centers ticket (complain) baggage (claim gates (unload) runway (land) arrival airport Kerrokset: jokainen kerros toteuttaa palvelun omilla kerroksen sisäisillä toimillaan ollen riippuvainen alapuolella olevan kerroksen palveluista ticket baggage gate takeoff/landing iksi kerrosarkkitehtuuri? Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien kanssa: Selkeä rakenne mahdollistaa monimutkaisen järjestelmän osien suhteiden tunnistamisen Kerrospohjainen referenssimalli vertailuksi odularisointi helpottaa ylläpitoa ja järjestelmän päivitystä uutos kerroksen toteutustavassa on läpinäkyvä muulle järjestelmälle Internetin protokollapino sovellus: tukevat verkkosovelluksia HTTP, STP, FTP, DNS, DHCP, IAP, kuljetus: päästä-päähän tiedonsiirto TCP, UDP, (DCCP, SCTP, RSVP), verkko: datagrammien reititys lähteestä kohteeseen IP, reititysprotokollat (OSPF, BGP, ), siirtoyhteys: tiedonsiirto vierekkäisten verkkoelementtien välillä (linkillä), sovittaminen fyysiseen mediaan Ethernet, PPP, xdsl, ISDN fyysinen: bitit piuhassa, radiotiellä, kuidussa, application transport network link physical 1-15 message segment H t datagram H n H t frame H l H n H t H t H t H n H t H n H l kohde application transport network link physical lähde application transport network link physical H l H n H t link H l H n H t physical H t H n H t H n H l Kapselointi network link physical H t H n H t H n H l switch router 1-16 Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? 1-17 Kaupallisten Internet palveluntarjoajien () yhteydet Karkeasti hierarkinen Jaettu renkaisiin (Tier) Tier-1 :tä kutsutaan myös rungon tarjoajiksi :llä on (privaatteja) Points of Presence (PoP) pisteitä joiden kautta sen asiakkaiden ja muiden :den välille muodostetaan yhteys Voi olla tuhansia Kutsutaan: private peering :t kytkeytyvät myös (julkisiin) Internet Exchange Point (IXP) pisteisiin Kutsutaan: public peering

4 Internetin rakenne: verkkojen verkko Keskustassa: tier-1 :t Suhtautuvat toisiinsa samanarvoisina Eivät maksa toisilleen liikenteen välityksestä Pystyvät välittämään liikennettä maailmanlaajuisesti oman verkkoinfrastruktuurin kautta Tier-1 palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa (peer) yksityisesti Tier 1 Tier 1 (http://en.wikipedia.org/wiki/tier_1_network) IXP Tier 1 Tier-1 palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa myös julkisten Internet Exchange point (IXP) pisteiden kautta Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-2 :t ovat pienempiä (usein alueellisia) :itä Ovat yhteydessä yhteen tai useampaan Tier-1 :hen, sekä muihin Tier-2 :hin aksavat liikenteestä jonka joutuvat lähettämään Tier-1 verkon kautta (transit liikenne) Eivät maksa peering liikenteestä (toisten Tier-2 verkkojen kanssa) Tier-2 :t Tier-2 maksaa Tier-1 :lle yhteydestä muuhun Internettiin Tier-2 on Tier-1 palveluntarjoajan asiakas Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 myös peeraavat toistensa kanssa, sekä IXP pisteiden kautta Tier Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-3 :t ja paikalliset :t Ei omaa peering liikenteen vaihtoa Vain transit liikennettä Tier-2 :n kautta Internettiin (josta joutuu maksamaan) Internetin rakenne: verkkojen verkko Paketti kulkee useiden verkkojen läpi! Paikalliset ja Tier- 3 :t ovat Tier 2 :den asiakkaita, joiden kautta kytkeydytään muuhun Internettiin Tier 3 Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier Tier 3 Tier 1 Tier-2 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier Internetin rakenne: verkkojen verkko Tietokoneverkot ja Internet Suomessa Korkeakoulut ovat yhdeydessä Internettiin Funetin (Finnish University and Research Network) kautta FICIX (Finnish Communication and Internet Exchange) Suurin Internetin solmupiste (IXP) suomessa Internet-palveluntarjoajat vaihtavat Internet liikennettä FICIX:n kautta Voittoa tavoittelematon organisaatio Internet-palveluntarjoajilla on myös useita yksityisiä sopimuksia toistensa kanssa (private peering) ikä on Internet?

5 Tarkempi katsaus verkon rakenteeseen: : sovellukset ja päätelaitteet : reitittimet Verkkojen verkko Access verkot, fyysinen media: tietoliikennelinkit Verkon reuna: Päätelaitteet (hosts): Suorittavat sovelluksia Esim. Web, Ovat siis verko reunalla asiakas/palvelin malli Asiakaslaite pyytää ja saa palvelua (aina päällä olevalta) palvelimelta Esim. WWW-selain/server; client/server vertaisverkko malli: inimaalisesti (tai ei ollenkaan) palvelimia Esim. Napster, BitTorrent, KaZaA, Skype, Verkon reuna: yhteydellinen palvelu Verkon reuna: yhteydetön palvelu Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä kättely: Valmistaudutaan tiedonsiirtoon etukäteen Hei, oi Ihmisprotokolla alustus tila kommunikoivissa laitteissa TCP - Transmission Control Protocol Internetin yhteydellinen palvelu TCP service [RFC 793] Luotettava, järjestyksen säilyttävä tiedonsiirto häviöitä: kuittaukset ja uudelleenlähetykset Vuonvalvonta: Lähettäjä ei tukahduta vastaanottajaa Ruuhkanhallinta: Lähettäjä hidastaa lähetysnopeutta kun verkko on ruuhkainen Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä Niin kuin edellä! UDP - User Datagram Protocol [RFC 768]: Yhteydetön Epäluotettava tiedonsiirto Ei vuonvalvontaa Ei ruuhkanhallintaa TCP sovelluksia: HTTP (Web), FTP (tiedostonsiirto), Telnet (etäkäyttö), STP ( ), streaming media käytännössä tänä päivänä UDP sovelluksia: streaming media, etäneuvottelu, DNS, Internet puhelut Tietokoneverkot ja Internet Verkon runko ikä on Internet? Toisiinsa kytkettyjen reitittimien verkosto Olennainen kysymys: kuinka tieto siirretään verkon läpi? piirikytkentä: Erillinen linja ( piiri ) jokaiselle yhteydelle: esim. lankapuhelinverkko pakettikytkentä: tieto lähetetään verkon läpi diskreeteissä paloissa

6 Verkon runko : Piirikytkentä Verkon runko : Piirikytkentä Päästä-päähän resurssit varataan yhteydelle Linkin kaistanleveys, kytkinten kapasiteetti Annetut resurssit: ei voida jakaa muiden kanssa Taattu suorituskyky Vaatii yhteyden alustuksen Verkon resurssit (esim. kaistanleveys) jaetaan osiin Osat varataan yhteyksille Resurssin osa on joutilaana jos se ei ole sen varanneen yhteyden käytössä (ei voida siirtää muiden dataa) Linkin kaistan jako osiin Taajuusjako - Frequency Division ultiplexing (FD) Aikajako - Time Division ultiplexing (TD) Piirikytkentä: FD ja TD Example: FD 4 users frequency time TD Numeerinen esimerkki Kuinka kauan kestää siirtää tiedosto, jonka koko on bittiä, laitteelta A laitteelle B piirikytkentäisessä verkossa? Kaikkien linkkien nopeus on bps Jokainen linkki käyttää TD tekniikkaa, jossa 24 aikaväliä Päästä-päähän yhteyden muodostus kestää 500 ms frequency time 1-33 Yksittäisen piirin tiedonsiirtonopeus 1536 kbps/24 = 64 kbps Eli tiedoston lähetys kestää /64000 = 10 s Ja yhteydenmuodostuksen kanssa 10.5 s 1-34 Verkon runko : Pakettikytkentä Pakettikytkentä: Tilastollinen kanavanjako Jokainen päästä-päähän Resursseista kilvoittelu: tietovirta jaetaan paketeiksi Kokonaisvaatimus Käyttäjien paketit jakavat resursseille voi ylittää verkon resurssit Jokainen paketti käyttää linkin kaiken kaistanleveyden Resursseja käytetään kun niitä tarvitaan Ei kaistan jakoa osiin Ei omaa yhteyttä Ei resurssien varausta käytössäolevat resurssit Ruuhkautuminen: paketit jonottavat, eli odottavat linkin vapautumista Talletus ja lähetys: paketit liikkuvat yhden hypyn kerrallaan Solmu vastaanottaa koko paketin ennen jatkolähetystä 1-35 A B 10 b/s Ethernet Paketteja jonossa odottamassa linkin vapautumista tilastollinen multipleksointi C 1.5 b/s D A:n ja B:n pakettien järjestystä ei ole kiinnitetty Tilastollinen kanavointi. TD:ssä jokainen laite saa saman aikavälin toistuvassa TD kehysrakenteessa. E

7 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Pakettikytkentä mahdollistaa enemmän käyttäjiä! 1 b/s linkki Jokainen käyttäjä: 100 kb/s aktiivisena aktiivinen 10% ajasta piirikytkentä: N käyttäjää 10 käyttäjää pakettikytkentä: Jos 35 käyttäjää, todennäköisyys sille että enemmän kuin 10 aktiivista käyttäjää on pienempi kuin 0.04 % 1 bps linkki 1-37 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Onko pakettikytkentä ylivoimainen voittaja? Loistava purskeiselle datalle Resurssien jako Yksinkertaisempi, ei yhteyden muodostusta Kohtuuttomat ruuhkat: pakettien viive ja häviöt Tarvitaan protokollia luotettavalle tiedonsiirrolle ja ruuhkanhallinnalle Q: Kuinka tarjotaan piirikytkentämäinen toiminta? Esim. audio/video sovellukset vaativat takuun kaistanleveydestä Vieläkin ratkaisematon ongelma 1-38 Pakettikytkentä : talleta-ja-forwardoi L R R R Pakettikytkentä : talleta-ja-forwardoi L R R R Koko paketin pitää saapua reitittimelle ennen kuin se voidaan lähettää seuraavalle linkille: talleta ja jatkolähetä Vaatii L/R sekunttia lähettää paketti, jonka pituus on L bittiä, linkille jonka nopeus on R bps Kuvan viive = 3L/R Esimerkki: L = 7.5 bits R = 1.5 bps viive = 15 sec essage switching vs. packet switching Viestit kannattaa pilkkoa pienemmiksi paloiksi 1-39 Esimerkki: Viestin koko = 16 kilobittiä (kb) Paketin koko = 16 kb Linkin nopeus = 4 kilobittiä sekunnissa (kbps) Viestin siirtoon kuluva aika (viive) = 12 sec Tutustu essage Segmentation Applettiin Esimerkki: Viestin koko = 16 kb Paketin koko = 4 kb Linkin nopeus = 4 kilobittiä sekunnissa (kbps) Viestin siirtoon kuluva aika (viive) = 6 sec 1-40 Pakettikytketyt verkot: forwarding Tavoite: siirtää paketit reitittimien läpi lähteestä kohteeseen yöhemmin tarkastellaan useita polunvalinta- (eli reititys-) algoritmeja datagrammiverkko: kohdeosoite paketissa määrittää seuraavan hypyn Reitit voivat vaihtua yhteyden aikana vastaavuus: autolla ajo, risteyksessä kuljettaja valitsee seuraavan polun reitillä esim. ruuhkan mukaan. virtuaalipiiriverkko: Jokaisessa paketissa on tunnus (virtuaalipiirin ID), tunnus määrittelee seuraavan hypyn Kiinnitetty polku määritellään yhteyden alustuksen aikana, säilyy samana koko yhteyden keston ajan Reitittimet ylläpitävät yhteyksien tilatietoja vastaavuus: Linja-auto, kiinteä reitti, varataan resurssit kaduilta bussikaistoilla Verkkojen luokittelua FD Piirikytkentäiset verkot Tietoliikenneverkot TD Pakettikytkentäiset verkot Virtuaalipiiriverkot Datagrammiverkot Datagrammiverkot eivät ole joko yhteydellisiä tai yhteydettömiä (voidaan siis tarjota molempia palveluja, toisin kuin (virtuaali)piiriverkkojen tapauksessa) Internet mahdollistaa sekä yhteydellisiä (TCP) että yhteydettömiä (UDP) palveluja sovelluksille

8 Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? Liityntä (access) -verkot ja fyysinen media Q: Kuinka kytketään päätelaitteet verkon reitittimeen? Kotiverkot Organisaatioverkot (koulu, yritys) Langattomat verkot uistettavaa: Access -verkon kaistanleveys (bittiä sekunnissa)? Jaettu vai dedikoitu? Kotoa yhteys: pisteestä pisteeseen yhteys Kotoa yhteys: kaapelimodeemit modeemi max 56kbps reitittimelle Varaa puhelinliitännän ISDN (2B+D kanavaa) 2*64 kbps + 16 kbps ADSL: asymmetric digital subscriber line 1 bps upstream (nykyään minimi 512 kbps) 8 bps downstream (ADSL2+ mahdollistaa 24 bps) FD: 138 khz 1104 khz (ADSL2+: 2.2Hz ) downstream khz to 138 khz upstream 0 khz - 4 khz tavallinen puhelin 1-45 Tiedonsiirto asymmetrinen: max 30bps downstream, 320 kbps 10 bps upstream Koaksiaalikaapeleiden ja valokuitujen verkko yhdistää kodin :n reitittimeen Kaapeliyhteys reitittimelle on jaettu käyttäjien kesken Hyödynnetään kaapelitelevision ylimääräistä taajuuskaistaa 1-46 Yhteys yrityksestä: Lähiverkot (LANs) Langattomat yhteysverkot Yrityksen/yliopiston lähiverkko (LAN) yhdistää päätelaitteet reunareitittimiin Ethernet (jaettu tai kytketty): Jaettu tai dedikoitu (kytketty) linkki yhdistää päätelaitteen ja reitittimen Välissä joko keskitin (hub) jaetussa tai kytkin (switch) kytketyssä Ethernetissä Ethernet versioita 10 bs 100bps Gigabit 10 Gigabit 40 Gigabit 100 Gigabit 1-47 Jaettu langaton yhteys päätelaitteesta reitittimeen Tukiaseman (access point) kautta router WLANs: standardiperhe base WiAX: station standardiperhe Joka paikan langaton yhteys Puhelinoperaattorilta (2.5G-3.9G) GPRS/EDGE/UTS/HSPA/LTE 4G? (obile WiAX? LTE?) 2008 Vaatimus: 100 bit/s nopeassa liikkeessä (auto, junat), 1 Gbit/s hitaassa liikkeessä 2010 löysättiin nopeusvaatimuksia mobile hosts

9 Kotiverkot Fyysinen media (siirtotie) Tyypilliset kotiverkon komponentit: ADSL- tai kaapelimodeemi reititin/palomuuri/nat Ethernet Langaton tukiasema to/from DSLA ADSL modem router/ firewall Ethernet wireless access point wireless laptops Bitti: etenee lähettimen ja vastaanottimen välillä fyysinen linkki: itä on lähettimen ja vastaanottimen välillä Ohjattu media: Signaalit etenevät kiinteässä mediassa: kupari, koaksiaalikaapeli, valokuitu Ohjaamaton media: Signaalit etenevät vapaasti, esim. radioaallot Kierretty pari Kaksi eristettyä kuparijohtoa Category 3: perinteiset puhelinjohdot, 10 bps Ethernet Category 5: 100 bps Ethernet Category 5e: Gigabit Ethernet Category 6: 10Gigabit Ethernet Fyysinen media: Koaksiaali ja kuitu Fyysinen media: radio Koaksiaalikaapeli: Kaksi samankeskistä kuparijohdinta kaksisuuntainen baseband: Yksi kanava kaapelissa Paksu Ethernet broadband: monta kanavaa kaapelissa kaapelimodeemit Valokuitu: Lasikuitu siirtää valopulsseja, yksi pulssi on yksi bitti Suuri nopeus: Pisteestä pisteeseen tiedonsiirto (> 10Gbps) Vähän virheitä: toistimet kaukana; immuuni sähkömagneettisille häiriöille Informaatio kuljetetaan sähkömagneettisella säteilyllä Ei fyysistä johtoa kaksisuuntainen Etenemisympäristö vaikuttaa yhteyden laatuun: onitie-eteneminen Esteet Häiriöt Liikkuminen Radiolinkkien tyyppejä: WLAN 2bps, 11bps, 54bps, atkapuhelimet Useita megabittejä Kiinteät linkit mikroaalloilla Nopeudet kymmeniä bps Satelliitti jopa 50bps kanavia 270 msec päästä-päähän viive Satelliitin korkeus? Tietokoneverkot ja Internet ikä on Internet? 1-53 Kuinka häviöitä ja viivettä syntyy? Paketit jonottavat reitittimien puskureissa Pakettien saapumisnopeus linkille ylittää linkin kapasiteetin A B Pakettia ollaan lähettämässä (viive) Paketti jonossa (viive) Tyhjiä (vapaita) puskureita: saapuvat paketit pudotetaan (hävikki) jos ei ole vapaita puskureita

10 Pakettien viiveen neljä syytä 1. Laskenta solmuissa: Takastetaan bittivirheet ääritellään output linkki Vaihdetaan tarvittaessa linkkikerroksen protokollaa A B Lähetys Laskenta solmussa Eteneminen Jonotus 2. Jonotus Aika joka odotetaan output jonossa Riippuu reitittimen ruuhkatilanteesta 1-55 Viive pakettikytketyissä verkoissa 3. Lähetysviive: R=linkin kaistanleveys (bps = bittiä sekunnissa) L=paketin pituus (bits) Bittien linkille lähetykseen kuluva aika = L/R A B transmission nodal processing 4. Etenemisviive: d = fyysisen linkin pituus s = etenemisnopeus väliaineessa (~2x10 8 m/s) Etenemisviive = d/s propagation queueing Huom: s ja R ovat hyvin erilaisia suureita! 1-56 Autoseurue analogia Autoseurue analogia (jatkuu) 100 km 100 km 100 km 100 km 10 auton seurue Tiemaksupiste Tiemaksupiste 10 auton seurue Tiemaksupiste Tiemaksupiste Autot etenevät 100 km/h Tiemaksupisteellä menee 12 s yhden auton palvelemiseen auto~bit; autoseurue ~ paketti Q: Kuinka kauan kestää ennen kuin koko autoseurue on jonossa toisen tiemaksupisteen luona? Kokoseurueen työntämiseen maksupisteen läpi maantielle menee = 12*10 = 120 sekunttia Aika joka viimeiseltä autolta menee etenemiseen toiselle maksupisteelle: 100km/(100km/h)= 1 tunti A: 62 minuuttia Nyt autot etenevät 1000 km/h Nyt tiemaksupisteellä menee 1 minuutti auton palvelemiseen Q: Saapuuko autoja toiselle pisteelle ennen kuin ensimmäinen piste on palvellut kaikki autot? Jep! 7 minuutin jälkeen ensimmäinen auto toisella pisteellä ja kolme autoa vielä ensimmäisellä pisteellä. Paketin ensimmäinen bitti voi saapua seuraavalle reitittimelle ennen kuin paketti on kokonaan lähetetty edelliseltä reitittimeltä! Kokeile Ethernet applettia Solmun viive Jonotusviive ja liikenneintensiteetti d nodal d proc d d proc = prosessointiviive queue d trans d prop Tyypillisesti muutama mikrosekuntti tai vähemmän d queue = jonotusviive Riippuu ruuhkautumisesta d trans = lähetysviive = L/R, merkittävä pienen nopeuden linkeille d prop = etenemisviive uutamasta mikrosekunnista satoihin millisekunteihin 1-59 R=linkin kaistanleveys (bps) L=paketin pituus (bits) a=keskimääräinen pakettien saapumisnopeus liikenneintensiteetti = La/R La/R ~ 0: pieni keskimääräinen jonotusviive La/R -> 1: viive kasvaa suureksi La/R > 1: enemmän lähetettävää saapuu kuin voidaan palvella, keskimääräinen viive ääretön!

11 Internetin viive ja reitit iltä Internetin todellinen viive ja hävikki näyttävät? Traceroute ohjelma: tarjoaa viiveen mittauksen lähteestä reitittimiin matkalla kohteeseen. Kaikille i: Lähettää kolme pakettia jotka saapuvat reitittimelle i matkalla kohteeseen Reititin i palauttaa paketin takaisin lähettäjälle Lähettäjä mittaa lähetyksen ja vastauksen välisen ajan 3 probes 3 probes 3 probes 1-61 Internetin viive ja reitit traceroute: joko omalta koneelta tai esim. Kolme viiveen mittausta C:\Documents and Settings\arjuvi>tracert Tracing route to [ ] over a maximum of 30 hops: 1 <1 ms <1 ms <1 ms default-gw.net169-0.it.jyu.fi [ ] 2 * * * Request timed out. 3 2 ms 1 ms 2 ms eppi.it.jyu.fi [ ] Trace complete. C:\Documents and Settings\arjuvi> ~]$ traceroute traceroute to ( ), 30 hops max, 40 byte packets 1 default-gw.net169-0.it.jyu.fi ( ) ms ms ms 2 * * * 3 dyn vpn.jyu.fi ( ) ms ms ms 4 karahka.cc.jyu.fi ( ) ms ms ms ~]$ Tähti (*) tarkoittaa ei vastausta (reitittimen asetus tässä tapaukssa) 1-62 Internetin viive ja reitit traceroute: ieee.org [ ] 1 <1 ms <1 ms <1 ms default-gw.net169-0.it.jyu.fi [ ] 2 * * * Request timed out. 3 1 ms <1 ms <1 ms dyn vpn.jyu.fi [ ] 4 1 ms 1 ms 1 ms jyu-core-ptp1-r2v1.core.jyu.fi [ ] 5 1 ms <1 ms <1 ms jyu-a201-jyu1.core.jyu.fi [ ] 6 3 ms 2 ms 2 ms uku0-p3300-jyu3.funet.fi [ ] 7 7 ms 7 ms 7 ms tut0-p2000-uku0.funet.fi [ ] 8 10 ms 10 ms 10 ms helsinki0-p2000-tut0.funet.fi [ ] annerten 9 17 ms 17 ms 17 ms se-tug.nordu.net [ ] ms 17 ms 17 ms s-b4-link.telia.net [ ] välinen ms 17 ms 17 ms s-bb2-link.telia.net [ ] linkkki ms 26 ms 27 ms kbn-bb2-pos0-0-0.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms nyk-bb2-link.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms nyk-b1-link.telia.net [ ] ms 112 ms 112 ms sprint nyk-b1.telia.net [ ] ms 118 ms 118 ms sl-bb27-pen-12-0.sprintlink.net [ ] ms 123 ms 122 ms sl-gw38-pen-9-0.sprintlink.net [ ] ms 124 ms 123 ms sl-ieee-1-0.sprintlink.net [ ] ms 118 ms 112 ms ms 118 ms 114 ms anakin-ext.ieee.org [ ] ms 115 ms 115 ms origin.www.ieee.org [ ] 1-63 Pakettien hukkuminen Jonolla (eli puskurilla) on äärellinen kapasiteetti Kun paketti saapuu täyteen jonoon, paketti pudotetaan (eli paketti häviää) Hävinnyt paketti voidaan uudelleenlähettää edellisen solmun, tai lähteenä olevan päätelaitteen toimesta Voi olla myös että hävinnyttä pakettia ei uudelleenlähetetä (esim. UDP) 1-64 Throughput - tiedonsiirtonopeus Throughput (more) throughput: nopeus (bits/time unit) jolla bitit siirretään lähettäjän ja vastaanottajan välillä instantaneous: nopeus tietyllä ajanhetkellä average: nopeus pidemmällä aikavälillä R s < R c ikä on keskiverto päästä-päähän viive? R s bits/sec R c bits/sec R s > R c ikä on keskiverto päästä-päähän viive? R s bits/sec R c bits/sec server server, sends with bits (fluid) file of into F bits pipe to send to client pipe link that capacity can carry fluid R s bits/sec at rate R s bits/sec pipe link that capacity can carry Rfluid c bits/sec at rate R c bits/sec Introduction 1-65 pullonkaula -linkki On se linkki päästä-päähän polulla joka rajoittaa siirtonopeutta Introduction

12 Throughput: Internet scenario Tietokoneverkot ja Internet Yhteyskohtainen end-end throughput: min(r c,r s,r/10) käytännössä: R c tai R s usein pullonkaulana R s R c R s R c R s R c 10 connections (fairly) share backbone bottleneck link R bits/sec R Introduction 1-67 ikä on Internet? 1-68 Internet History Internet History : Early packet-switching principles : Internetworking, new and proprietary nets 1961: Kleinrock - queueing theory shows effectiveness of packetswitching 1964: Baran - packetswitching in military nets 1967: ARPAnet conceived by Advanced Research Projects Agency 1969: first ARPAnet node operational 1972: ARPAnet demonstrated publicly NCP (Network Control Protocol) first hosthost protocol first program ARPAnet has 15 nodes 1970: ALOHAnet satellite network in Hawaii 1973: etcalfe s PhD thesis proposes Ethernet 1974: Cerf and Kahn - architecture for interconnecting networks late70 s: proprietary architectures: DECnet, SNA, XNA late 70 s: switching fixed length packets (AT precursor) 1979: ARPAnet has 200 nodes Cerf and Kahn s internetworking principles: minimalism, autonomy - no internal changes required to interconnect networks best effort service model stateless routers decentralized control define today s Internet architecture Internet History 1990, 2000 s: commercialization, the Web, new apps Early 1990 s: ARPAnet decommissioned 1991: NSF lifts restrictions on commercial use of NSFnet (decommissioned, 1995) early 1990s: Web hypertext [Bush 1945, Nelson 1960 s] HTL, HTTP: Berners-Lee 1994: osaic, later Netscape late 1990 s: commercialization of the Web Late 1990 s 2000 s: more killer apps: instant messaging, P2P file sharing network security to forefront est. 50 million host, 100 million+ users backbone links running at Gbps Johdannon yhteenveto Käytiin läpi paljon materiaalia Internetin yleissilmäys ikä on protokolla?, runko ja verkkoon pääsy Pakettikytkentä vs. piirikytkentä Internetin rakentuminen verkoista suorituskyky: hävikki, viive Kerrokset ja palvelumallit Historiaa Nyt sinulla on: Yleissilmäys ja hieman tuntumaa tietoverkkoihin Seuraavaksi siirrytään käsittelemään asioita syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin

Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneverkot ja Internet Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

kaistanleveys, bandwidth

kaistanleveys, bandwidth Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2015 Timo Karvi ja Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport ayer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 2 Syksy 2014, Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet a 28.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun

Lisätiedot

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys:

ESPOO VANTAA INSTITUTE OF TECHNOLOGY. ser 0/0. Right WS-3 WS-4. Ennen QoS-määrittelyjä tehdään normaalit reititinmäärittelyt ja testataan IP-yhteys: Demo 9: LLQ Kytkentä Esimerkkiverkko koostuu kahdesta 2600-sarjan reitittimestä, jotka on yhdistetty hitaalla 128 kbit/s yhteydellä. Molempien reitittimien FastEthernet 0/0-liitäntään on liitetty kytkin,

Lisätiedot

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011

Netemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011 Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Oulun yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto 521261A Tietokoneverkot I Välikoe #5 28.4.2008 Voit vastata joko suomeksi tai englanniksi. Perustele aina vastauksesi oikea vastaus ilman perustelua antaa

Lisätiedot

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland

TeleWell TW-EA716. ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin. Pikaohje. Copyright Easytel Oy Finland TeleWell TW-EA716 ADSL modeemi Palomuuri 4 porttinen 10/100 Mbps kytkin Pikaohje Copyright Easytel Oy Finland Pikaohje Huomautus! Lisäohjeita on englanninkielisessä ohjekirjassa. Paketin sisältö 1. TW-EA716

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu

Lisätiedot

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta

Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta 1(6) Loppuraportti toimivuuden häiriötilanteesta Teleyrityksen tiedot Määräys 66 - Liite 3 Täytetty lomake toimitetaan osoitteeseen viat@ficora.fi Teleyrityksen nimi: Tapauksesta lisätietoja antavan henkilön

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus

Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Page 1 of 7 03.04.2008 Yhdysliikennejärjestelyt suomessa sekä tekniikan kuvaus Yleistä Yhdysliikenne järjestetään tällä hetkellä kolmella Ethernet-kytkimellä, joista kaksi sijaitsee pääkaupunkiseudulla:

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta

DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta DVB- ja internet-palvelut saman vastaanottimen kautta Timo Santi 8.11.2012 Termiviidakko Epäviralliset tulkinnat Termi OTT (Over The Top) Connected TV IPTV Internet TV Web TV Cord Cutters Tulkinta Internetin

Lisätiedot

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen

TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan

..128.214.4.29.. itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä ysely: Kenen IPsoite. IP-paketissa on vain vastaanottajan ..128.214.4.29.. IP-paketissa on vain vastaanottajan IPosoite A B:n verkkoosoite..128.214.4.29.. B 128.214.4.29 66-55-44-33 22-11 itää saada selville P-osoitetta vastaava erkko-osoite. leislähetyksenä

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015

Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015 811338A 1. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Tietoverkot Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th (International)

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Verkkokerros ja Internetprotokolla

Verkkokerros ja Internetprotokolla Verkkokerros ja Internetprotokolla Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita

Lisätiedot

ATK yrittäjän työvälineenä

ATK yrittäjän työvälineenä ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD

5.5 Ethernet-lähiverkko. Eetteriverkon rakenne. Kaapelit. Törmäyksen jälkeinen uudelleenlähetys. Signaalin koodaus Manchester-koodaus CSMA/CD 5.5 Ethernet-lähiverkko Yleisin lähiverkkoteknologia IEEE:n standardoima LAN-verkko CSMA/CD (kuulosteluväylä) Muita lähiverkkostandardeja esim. Token ring (vuororengas) FDDI WLAN (langaton lähiverkko)

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut

Videoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Laajakaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Laajakaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta WDS- VERKON RAKENTAMINEN OSA 1: JOHDANTO WDS- tekniikalla voidaan jatkaa langatonta verkkoa käyttämällä tukiasemia siltana, jolloin verkkoa

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Laajakaistatekniikoiden kehitys Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä 25.11.2009 Sisällys 1. Kiinteät laajakaistatekniikat Kuparitekniikat Kaapelimodeemi Kuitu kotiin 2. Langattomat laajakaistatekniikat

Lisätiedot

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon Palvelun myynti lähtökohdaksi Liiketoimintamallin ja verkon muutos Säästöt verkon kustannuksissa ja asiakaspalvelussa Provisioinnin toteuttaminen

Lisätiedot

Internet perusteet. Analyysin tasot

Internet perusteet. Analyysin tasot Internet perusteet Internet perusteet Osoitteet IPv4 ja ICMP -protokollat ARP - Address Resolution Protocol Internet-1 Analyysin tasot Tuotteet Markkinat Määrittelyt, RFC, draft specifications Protokollat

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2011 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri

Lisätiedot

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS

WL54AP2. Langattoman verkon laajennusohje WDS WL54AP2 Langattoman verkon laajennusohje WDS Näitä ohjeita seuraamalla saadaan langaton lähiverkko laajennettua yksinkertaisesti kahden tai useamman tukiaseman verkoksi. Tukiasemien välinen liikenne(wds)

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Kuljetuskerros. Matti Siekkinen. T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kuljetuskerros Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi.

Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. SOSIAALINEN MEDIA Tässä ohjeessa käydään läpi sosiaalisen median verkkopalveluiden lisätoimintojen lisääminen verkkosivuillesi. FACEBOOK Facebook mahdollistaa useiden erilaisten Social plugins -toimintojen

Lisätiedot

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö

TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa

Lisätiedot

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi

Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Mitä viestintäpalvelujen laatu tarkoittaa kuluttajalle? Sebastian Sonntag Tutkija, Aalto-yliopisto Sebastian.Sonntag@aalto.fi Viestintäpalvelun laatu kuluttajalle Kuluttajan odotukset Mittarit Kuluttajan

Lisätiedot

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi

IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta. Jorma Kilpi IPTV:n laadun ja luotettavuuden mittaamisesta Jorma Kilpi Näkökulma ja esityksen sisältö Tarkastelen aihetta verkko operaattorin (transport operator) näkökulmasta Palvelun tarjoajan (IPTV service provider)

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot