kaistanleveys, bandwidth

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kaistanleveys, bandwidth"

Transkriptio

1 Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete slides (including this one) and slide content to suit your needs. They obviously represent a lot of work on our part. In return for use, we only ask the following: If you use these slides (e.g., in a class) in substantially unaltered form, that you mention their source (after all, we d like people to use our book!) If you post any slides in substantially unaltered form on a www site, that you note that they are adapted from (or perhaps identical to) our slides, and note our copyright of this material. Thanks and enjoy! JFK/KWR All material copyright J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Computer Networking: A Top Down Approach Featuring the Internet, 3 rd edition. Jim Kurose, Keith Ross Addison-Wesley, July Johdanto 1 Johdanto tietoverkkoihin Tavoite: Saada tuntuma aiheeseen ja termeihin yöhemmin kurssilla syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin Lähestymistapa: esimerkkinä Internet Termejä ja käsitteitä: Internet protokolla verkon reuna runkoverkko verkkoon pääsy palveluntarjoaja () suorituskyky: viive, hävikki protokollapino Johdanto 2 ikä on Internet? ikä on Internet: tekninen näkökulma miljoonia yhdistettyjä laitteita: päätelaitteet, hosts, end systems verkkosovellukset tietoliikennelinkit kuitu, kupari, radio, satelliitti siirtonopeus: kaistanleveys, bandwidth reitittimet: lähettävät paketteja (datan palasia) eteenpäin router company server workstation mobile regional Johdanto 3 Johdanto 4 ikä on Internet: tekninen näkökulma Protokollat kontrolloivat viestien lähetystä ja vastaanottoa esim. TCP, IP, HTTP, FTP Internet: verkkojen verkko löyhästi hierarkkinen julkinen Internet vs. yksityinen intranet Internet-standardit RFC: Request for Comments IETF: Internet Engineering Task Force router company server workstation mobile regional Johdanto 5 ikä on Internet: palvelunäkökulma Tietoliikenteen infrastruktuuri mahdollistaa hajautetut sovellukset: WWW, sähköposti, pelit, verkkokauppa, tiedostojen jako Sovelluksille tarjotut palvelut: yhteydetön, epäluotettava yhteydellinen, luotettava Johdanto 6 1

2 ikä on protokolla? ikä on protokolla? Ihmisten protokollat: Paljonko kello on? inulla olisi kysymys esittelyt määrätyt viestit lähetetään määrätyt vasteet, kun viestit vastaanotetaan Verkkojen protokollat: koneet keskustelevat ihmisten sijaan kaikkea Internetin tiedonsiirtoa ohjataan protokollilla protokollat määrittelevät viestien muodot ja järjestyksen verkossa, sekä suoritettavat toiminnot viestejä lähetettäessä ja vastaanotettaessa Johdanto 7 Ihmisten protokolla ja tietokoneverkon protokolla: Hei Terve Paljonko kello on? 11:00 aika TCP connection req TCP connection response Q: itä muita ihmisen protokollia keksit? Get <file> Johdanto 8 Verkon rakenne ikä on Internet? : sovellukset ja päätelaitteet : reitittimet verkkojen verkko Pääsyverkot, fyysinen media: tietoliikennelinkit Johdanto 9 Johdanto 10 Verkon reuna Verkon reuna: yhteydellinen palvelu Päätelaitteet (hosts): suorittavat sovelluksia esim. WWW, sähköposti verkon reunalla Asiakas-palvelin-malli: asiakaslaite pyytää ja saa palvelua (aina päällä olevalta) palvelimelta esim. WWW-selain/palvelin, sähköpostiohjelma/palvelin Vertaisverkkomalli: minimimäärä (tai ei lainkaan) palvelimia Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä kättely: alustus, valmistaudutaan tiedonsiirtoon Hei, Terve alustetaan tila kommunikoivissa laitteissa TCP - Transmission Control Protocol [RFC 793]: luotettava, järjestyksen säilyttävä tiedonsiirto hävikki: kuittaukset ja uudelleenlähetys vuonvalvonta: lähettäjä ei tukahduta vastaanottajaa ruuhkanhallinta: lähettäjä hidastaa lähetysnopeutta, kun verkko on ruuhkainen esim. Gnutella, Kazaa Johdanto 11 Johdanto 12 2

3 Verkon reuna: yhteydetön palvelu Tavoite: tiedonsiirto päätelaitteiden välillä ei kättelyä UDP - User Datagram Protocol [RFC 768]: epäluotettava tiedonsiirto ei vuonvalvontaa ei ruuhkanhallintaa TCP:tä käyttävät: HTTP (WWW), FTP (tiedostonsiirto), Telnet (etäkäyttö), STP (sähköposti) UDP:tä käyttävät: suoratoisto (streaming), etäneuvottelut, DNS, Internet-puhelut ikä on Internet? Johdanto 13 Johdanto 14 Verkon runko Verkon runko: piirikytkentä Toisiinsa kytkettyjen reitittimien verkosto Olennainen kysymys: miten tieto siirretään verkon läpi? piirikytkentä: erillinen linja (piiri) jokaiselle yhteydelle: esim. lankapuhelinverkko pakettikytkentä: tieto lähetetään verkon läpi diskreeteissä paloissa Päästä-päähänresurssit varataan yhteydelle linkin kaistanleveys, kytkinten kapasiteetti dedikoidut resurssit: ei jaeta muiden kanssa taattu suorituskyky vaatii yhteyden alustuksen Johdanto 15 Johdanto 16 Verkon runko: piirikytkentä Piirikytkentä: FD ja TD Verkon resurssit (esim. kaistanleveys) jaetaan palasiin palaset varataan yhteyksille resurssin palanen on joutilaana jos se ei ole sen varanneen yhteyden käytössä (ei jaeta muiden kanssa) linkin kaistanleveyden jako palasiin taajuusjako: Frequence Division ultiplexing (FD) aikajako: Time Division ultiplexing (TD) FD frequency TD frequency time Example: 4 users Johdanto 17 time Johdanto 18 3

4 Numeerinen esimerkki Kuinka kauan kestää siirtää tiedosto, jonka koko on bittiä, laitteelta A laitteelle B piirikytkentäisessä verkossa? Kaikkien linkkien nopeus on bps Jokainen linkki käyttää TD-tekniikkaa, jossa on 24 aikaväliä Päästä-päähän-yhteyden muodostus kestää 500 ms Vastaus on? Verkon runko: pakettikytkentä Päästä-päähän-tietovirrat jaetaan paketteihin eri käyttäjien paketit jakavat verkon resurssit jokainen paketti käyttää linkin koko kaistanleveyden resursseja käytetään tarpeen mukaan Kaistanleveyden jako palasiin Dedikoitu yhteys Resurssien varaus Kilpailu resursseista: kokonaisvaatimukset voivat ylittää saatavana olevat resurssit ruuhkautuminen: paketit jonottavat, odottavat linkin vapautumista tallenna ja lähetä: paketit liikkuvat yhden hypyn kerrallaan solmu vastaanottaa koko paketin ennen jatkolähetystä Johdanto 19 Johdanto 20 Pakettikytkentä: tilastollinen kanavointi A B 10 b/s Ethernet queue of packets waiting for output link statistical multiplexing 1.5 b/s D A:n ja B:n paketeilla ei ole kiinnitettyä järjestystä tilastollinen kanavointi Vertaa: TD:ssä jokainen laite saa saman aikavälin toistuvassa TD-kehysrakenteessa E C Johdanto 21 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Pakettikytkentä mahdollistaa enemmän käyttäjiä! linkki 1 bps jokainen käyttäjä 100 kbps kun aktiivinen aktiivisena 10% ajasta piirikytkentä: N users 10 käyttäjää pakettikytkentä: jos 35 käyttäjää, todennäköisyys sille, että on yli 10 aktiivista käyttäjää, on pienempi kuin 0.04 % 1 bps link Johdanto 22 Pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Onko pakettikytkentä ylivoimainen voittaja? Loistava purskeiselle datalle resurssien jako yksinkertaisempi, ei yhteyden muodostusta Kohtuuttomat ruuhkat: pakettien viive ja hävikki tarvitaan protokollia luotettavalle tiedonsiirrolle ja ruuhkanhallinnalle Q: iten tarjotaan piirikytkentämäinen toiminta? esim. audio/video-sovellukset vaativat takuun kaistanleveydestä edelleen ratkaisematon ongelma Johdanto 23 Pakettikytkentä: tallenna ja lähetä L R R R Vaatii L/R sekuntia lähettää ( työntää ) L:n bitin paketti R bps:n linkin läpi Koko paketin täytyy saapua reitittimelle ennen kuin se voidaan lähettää seuraavalle linkille: tallenna ja jatkolähetä, store and forward Esimerkki: L = 7.5 bits R = 1.5 bps kolme linkkiä viive = 3L/R = 15 s Johdanto 24 4

5 Pakettikytketyt verkot: jatkolähetys Tavoite: siirtää paketit reitittimien läpi lähteestä kohteeseen useita erilaisia reititysalgoritmeja datagrammiverkko: kohdeosoite paketissa määrittää seuraavan hypyn reitit voivat vaihtua yhteyden aikana analogia: autolla ajo, valitaan seuraava reitti risteyksissä virtuaalipiiriverkko: jokaisessa paketissa tunniste (virtuaalipiirin ID), tunniste määrittää seuraavan hypyn määritellään kiinteä polku yhteyden alustuksen aikana, säilyy samana koko yhteyden keston ajan reitittimen ylläpitävät yhteyksien tilatietoja Verkkojen luokittelua FD Piirikytkentäiset verkot Tietoliikenneverkot TD Pakettikytkentäiset verkot Internet on datagrammiverkko, joka tarjoaa sekä yhteydellisiä (TCP) että yhteydettömiä (UDP) palveluja sovelluksille Virtuaalipiiriverkot Datagrammiverkot Johdanto 25 Johdanto 26 ikä on Internet? Pääsyverkot ja fyysinen media Q: iten päätelaitteet kytketään reunareitittimeen? kotiverkot organisaatioverkot (koulu, yritys) langattomat verkot Huomioitava: pääsyverkon kaistanleveys? jaettu vai dedikoitu? Johdanto 27 Johdanto 28 Yhteys kotoa: pisteestä-pisteeseen-yhteys Yhteys kotoa: kaapelimodeemi modeemi max 56 kbps reitittimelle varaa puhelinlinjan ISDN (Integrated Services Digital Network) 2*64 kbps (+ 16 kbps signalointiin) ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) max 1 bps nousevaan suuntaan (upstream) max 8 bps laskevaan suuntaan (downstream) ADSL2+ : max 24 bps downstream HFC: hybrid fiber coaxial Valokuitu ja koaksaalikaapelit yhdistävät kodit palveluntarjoajan (:n) reitittimeen jaettu yhteys reitittimelle asymmetrinen: max 30 bps downstream, 2 bps upstream Hyödynnetään kaapelitelevision ylimääräistä taajuuskaistaa Johdanto 29 Johdanto 30 5

6 Yhteys yrityksestä: lähiverkko (LAN) Langattomat pääsyverkot Yrityksen/yliopiston lähiverkko, area (LAN) yhdistää päätelaitteet reunareitittimeen Ethernet: jaettu tai dedikoitu linkki 10 bps, 100 bps, Gigabit Ethernet Jaettu langaton pääsyverkko yhdistää päätelaitteet reunareitittimeen tukiaseman (access point) kautta WLAN (wireless LAN) standardiperhe WiAX standardiperhe Jokapaikan langaton yhteys puhelinoperaattorilta 2.5G, 3G, GPRS/EDGE/UTS/HSPA/LTE router base station mobile hosts Johdanto 31 Johdanto 32 Kotiverkot Fyysinen media (siirtotie) Tyypillisen kotiverkon komponentit: ADSL- tai kaapelimodeemi reititin/palomuuri/nat Ethernet langaton tukiasema to/from DSLA ADSL modem router/ firewall Ethernet wireless access point wireless laptops Bitti: etenee lähettimen ja vastaanottimen välillä Fyysinen linkki: mitä on lähettimen ja vastaanottimen välillä Ohjattu media: signaalit etenevät kiinteässä mediassa: kupari, koaksaali, valokuitu Ohjaamaton media: signaalit etenevät vapaasti: radioaallot Kierretty parikaapeli: kaksi eristettyä kuparijohtoa Category 3: perinteiset puhelinjohdot, 10 bps Ethernet Category 5: 100 bps Ethernet Category 5e: Gigabit Ethernet Category 6: 10 Gigabit Ethernet Johdanto 33 Johdanto 34 Fyysinen media: koaksaali ja kuitu Koaksaalikaapeli: kaksi samankeskistä kuparijohdinta kaksisuuntainen baseband: yksi kanava kaapelissa paksu Ethernet broadband: monta kanavaa kaapelissa kaapelimodeemit Valokuitu: lasikuitu siirtää valopulsseja yksi pulssi on yksi bitti suuri nopeus: pisteestä-pisteeseentiedonsiirto (väh. 10 Gbps) vähän virheitä: toistimet kaukana toisistaan immuuni sähkömagneettisille häiriöille Fyysinen media: radioaallot signaali siirtyy sähkömagneettisella säteilyllä ei fyysistä johtoa kaksisuuntainen etenemisympäristö vaikuttaa yhteyden laatuun: heijastumiset esteet häiriöt liikkuminen Radiolinkkejä: maanpäällinen mikroaalto kymmeniä bps WLAN kymmeniä bps matkapuhelimet useita bps satelliitti kymmeniä bps päästä-päähän-viive 270 ms kiertorata? korkeus? Johdanto 35 Johdanto 36 6

7 ikä on Internet? Internet-palveluntarjoajat : Internet Service Provider :llä on (yksityisiä) Points of Presence (PoP) -pisteitä, joiden kautta sen asiakkaiden ja muiden :den välille muodostetaan yhteys private peering :t kytkeytyvät myös (julkisiin) Internet Exchange Point (IXP) -pisteisiin public peering Johdanto 37 Johdanto 38 Internetin rakenne: verkkojen verkko karkeasti hierarkkinen keskustassa: Tier-1 -:t (esim. Verizon, AT&T, Sprint), kansallinen/kansainvälinen peittoalue suhtautuvat toisiinsa samanarvoisina Tier-1- palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa (peer) yksityisesti Tier 1 Tier 1 IXP Tier 1 Tier-1-palveluntarjoajat ovat yhteydessä toisiinsa myös julkisten IXPpisteiden kautta Johdanto 39 Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-2 -:t pienempiä (usein alueellisia) :itä ovat yhteydessä yhteen tai useampaan Tier-1-:hen sekä mahdollisesti muihin Tier-2-:hin Tier-2- maksaa Tier-1- :lle yhteydestä muuhun Internetiin Tier-2- on Tier-1-:n asiakas Tier 1 Tier-2 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier-2-:t ovat yhteydessä toisiinsa sekä yksityisesti että IXP:den kautta Tier-2 Johdanto 40 Internetin rakenne: verkkojen verkko Tier-3 -:t ja paikalliset :t last hop ( access ) (lähimpänä päätelaitteita) Internetin rakenne: verkkojen verkko Paketti kulkee useiden verkkojen läpi! Paikalliset ja Tier-3-:t ovat Tier-2- :den asiakkaita Tier 3 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 3 Tier-2 Tier 1 Tier-2 IXP Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier-2 Johdanto 41 Tier 1 Tier-2 Tier 1 Tier-2 Tier-2 Johdanto 42 7

8 Internet Suomessa FUNET (Finnish University and Research Network) korkeakoulut ovat yhteydessä Internetiin FUNETin kautta FICIX (Finnish Communication and Internet Exchange) suurin IXP Suomessa kolme pistettä: Espoon Otaniemi, Helsingin Pasila, Oulu suurimmat :t yhteydessä Internetiin FICIXin kautta Suurimmilla :llä myös yhteydet ulkomaille (yleensä Ruotsiin) ikä on Internet? Johdanto 43 Johdanto 44 Kuinka hävikkiä ja viivettä syntyy? Viive pakettikytketyissä verkoissa Paketit jonottavat reitittimien puskureissa pakettien saapumisnopeus linkille ylittää linkin kapasiteetin paketit odottavat vuoroaan jonossa pakettia ollaan lähettämässä (viive) 1. prosessointiviive: tarkastetaan bittivirheet määritetään output-linkki 2. jonotusviive: aika, joka odotetaan output-linkin jonossa riippuu reitittimen ruuhkatilanteesta A A transmission propagation B paketti jonottaa (viive) tyhjiä (vapaita) puskureita: saapuvat paketit pudotetaan (hävikki) jos ei ole vapaita puskureita B nodal processing queueing Johdanto 45 Johdanto 46 Viive pakettikytketyissä verkoissa Autoseurue-analogia 3. lähetysviive: A R = linkin kaistanleveys (bps = bittiä sekunnissa) L = paketin pituus (bits) bittien linkille lähetykseen kuluva aika = L/R B transmission nodal processing propagation queueing 4. etenemisviive: d = fyysisen linkin pituus s = etenemisnopeus väliaineessa (~2x10 8 m/s) etenemisviive = d/s Huom: s ja R ovat hyvin erilaisia suureita! Johdanto auton seurue Autot etenevät 100 km/h Tiemaksupisteellä menee 12 s yhden auton palvelemiseen auto~bitti; seurue~paketti Q: Kuinka kauan kestää ennen kuin koko seurue on jonossa seuraavan tiemaksupisteen luona? 100 km 100 km tiemaksupiste tiemaksupiste Aika, joka menee koko seurueen työntämiseen maksupisteen läpi tielle = 10*12 s = 120 s Aika, joka menee viimeiseltä autolta etenemiseen seuraavalle maksupisteelle = 100km/(100km/h) = 1 h A: 62 minuuttia Johdanto 48 8

9 Autoseurue-analogia 10 auton seurue tiemaksupiste tiemaksupiste Autot etenevät 1000 km/h Tiemaksupisteellä menee 1 min yhden auton palvelemiseen Q: Saapuuko seuraavalle pisteelle autoja ennen kuin ensimmäinen piste on palvellut kaikki autot? 100 km 100 km A: Kyllä! 7 min jälkeen ensimmäinen auto on seuraavalla pisteellä ja kolme autoa on vielä edellisellä pisteellä Paketin ensimmäinen bitti voi saapua seuraavalle reitittimelle ennen kuin paketti on lähetetty kokonaan edelliseltä reitittimeltä! Johdanto 49 Solmun viive d nodal d proc d d proc = prosessointiviive queue d trans d prop tyypillisesti muutama mikrosekunti tai vähemmän d queue = jonotusviive riippuu ruuhkatilanteesta d trans = lähetysviive = L/R, merkittävä pienen nopeuden linkeille d prop = etenemisviive muutamasta mikrosekunnista satoihin millisekunteihin Johdanto 50 Jonotusviive ja liikenneintensiteetti R = linkin kaistanleveys (bps) L = paketin pituus (bits) a = keskimääräinen paketin saapumisnopeus (pakettia/s) liikenneintensiteetti = La/R La/R ~ 0: pieni keskimääräinen jonotusviive La/R -> 1: viive kasvaa suureksi La/R > 1: saapuu enemmän lähetettävää kuin voidaan palvella, keskimääräinen viive ääretön! Johdanto 51 Internetin viive ja reitit iltä Internetin todellinen viive ja hävikki näyttävät? Traceroute-ohjelma: tarjoaa viiveen mittauksen lähteestä reitittimiin matkalla kohteeseen; kaikille i: lähettää kolme pakettia, jotka saapuvat reitittimelle i matkalla kohteeseen reititin i palauttaa paketit lähettäjälle lähettäjä mittaa lähetyksen ja vastauksen välisen ajan 3 probes 3 probes 3 probes Johdanto 52 Internetin viive ja reitit traceroute: ieee.org [ ] kolme viiveen mittausta 1 <1 ms <1 ms <1 ms default-gw-b2.net160.jyu.fi [ ] 2 <1 ms <1 ms <1 ms jyu-agora-ptp1-r1v2.core.jyu.fi [ ] 3 <1 ms <1 ms <1 ms jyu-funet.core.jyu.fi [ ] 4 <1 ms <1 ms <1 ms jyu-a201-jyu1.core.jyu.fi [ ] 5 3 ms 3 ms 2 ms uku0-p3300-jyu3.funet.fi [ ] 6 7 ms 8 ms 8 ms tut0-p2000-uku0.funet.fi [ ] 7 11 ms 11 ms 11 ms helsinki0-p2000-tut0.funet.fi [ ] 8 19 ms 18 ms 17 ms se-tug.nordu.net [ ] mannertenvälinen 9 18 ms 18 ms 18 ms s-b4-link.telia.net [ ] ms 18 ms 18 ms s-bb2-link.telia.net [ ] linkki ms 26 ms 26 ms kbn-bb2-link.telia.net [ ] ms 118 ms 118 ms nyk-bb2-link.telia.net [ ] ms 119 ms 119 ms nyk-b5-link.telia.net [ ] ms 118 ms 118 ms sprint nyk-b1.telia.net [ ] ms 115 ms 115 ms sl-gw27-nyc-15-0.sprintlink.net [ ] ms 119 ms 119 ms sl-ieee sprintlink.net [ ] ms 121 ms 120 ms ms 117 ms 117 ms anakin-ext.ieee.org [ ] ms 118 ms 121 ms origin.www.ieee.org [ ] jos *, niin ei vastausta (paketti hävinnyt, reititin ei vastaa) Johdanto 53 Pakettien häviäminen Jonolla (puskurilla) on äärellinen kapasiteetti Kun paketti saapuu täyteen jonoon, paketti pudotetaan (paketti häviää) Hävinnyt paketti voidaan uudelleenlähettää: edellinen solmu uudelleenlähettää lähteenä oleva päätelaite uudelleenlähettää (TCP) ei uudelleenlähetystä (UDP) Johdanto 54 9

10 Protokollakerrokset ikä on Internet? Verkot ovat monimutkaisia! paljon osia : päätelaitteet reitittimet erilaiset siirtotiet sovellukset protokollat hardware, software Verkon toiminta on helpompi ymmärtää, kun se jaetaan sopiviin kokonaisuuksiin Johdanto 55 Johdanto 56 Esimerkki: lentäminen Lentäminen kerroksittain ticket (purchase) ticket (complain) ticket (purchase) ticket (complain) ticket baggage (check) baggage (claim) baggage (check) baggage (claim baggage gates (load) gates (unload) gates (load) runway (takeoff) gates (unload) runway (land) gate takeoff/landing runway takeoff runway landing sarja yksittäisiä tapahtumia departure airport intermediate air-traffic control centers arrival airport Kerrokset: jokainen kerros toteuttaa jonkun palvelun omilla kerroksen sisäisillä toimillaan ollen riippuvainen alapuolella olevan kerroksen palveluista Johdanto 57 Johdanto 58 iksi kerrosarkkitehtuuri? Kun ollaan tekemisissä monimutkaisten järjestelmien kanssa: selkeä rakenne mahdollistaa järjestelmän osien suhteiden tunnistamisen kerrospohjainen referenssimalli modularisointi helpottaa järjestelmän ylläpitoa ja päivitystä muutos yhden kerroksen toteutuksessa on läpinäkyvä järjestelmän muille osille utta: Voiko kerrosarkkitehtuurista olla jotain haittaa? Internetin protokollapino sovellus: tukee verkkosovelluksia FTP, STP, HTTP kuljetus: päästä-päähän-tiedonsiirto TCP, UDP verkko: datagrammien reititys lähteestä kohteeseen IP, reititysprotokollat siirtoyhteys (linkki): tiedonsiirto vierekkäisten verkkoelementtien välillä (linkillä) Ethernet, PPP fyysinen: bitit johdossa application transport data link physical Johdanto 59 Johdanto 60 10

11 message segment H t datagram H n H t frame H l H n H t H t H t H n H t H n H l destination application transport data link physical source application transport data link physical H l H n H t data link H l H n H t physical H t H n H t H n H l Kapselointi data link physical H t H n H t H n H l switch router ikä on Internet? Johdanto 61 Johdanto 62 Internetin historiaa : Pakettikytkennän periaatteet Internetin historiaa : Verkkojen yhdistäminen (intering) 1961: Kleinrock - jonoteorialla osoitetaan pakettikytkennän tehokkuus 1964: Baran pakettikytkentä sotilaallisissa verkoissa 1967: Advanced Research Projects Agency kehittää ARPAnetiä 1969: ensimmäinen ARPAnet-solmu toiminnassa 1972: ARPAnetiä esitellään julkisuudessa NCP (Network Control Protocol), ensimmäinen päästä-päähän-protokolla ensimmäinen sähköpostiohjelma ARPAnetissä on 15 solmua Johdanto : ALOHAnet, satelliittiverkko Hawaijilla 1973: etcalfen väitöskirja ehdottaa Ethernetiä 1974: Cerf ja Kahn - arkkitehtuuri verkkojen yhdistämiselle 1970-luvun loppu: yksityisiä arkkitehtuureja: DECnet, SNA, XNA 1970-luvun loppu: vakiopituiset paketit (AT:n edeltäjä) 1979: ARPAnetissä on 200 solmua Cerf ja Kahn: verkkojen yhdistämisen periaatteet minimalismi ja autonomia yhdistäminen ei vaadi sisäisiä muutoksia yhdistettäviin verkkoihin best effort -palvelumalli tilattomat reitittimet hajautettu verkonhallinta määrittelevät nykyisen Internetin arkkitehtuurin Johdanto 64 Internetin historiaa : Kaupallistuminen, WWW, uusia sovelluksia 1990-luvun alku: ARPAnet lopettaa toimintansa 1991: NSF poistaa rajoitukset NSFnetin kaupalliselle käytölle (lopettaa toimintansa 1995) 1990-luvun alku: WWW hypertext [Bush 1945, Nelson 1960 s] HTL, HTTP: Berners-Lee 1994: osaic, myöhemmin Netscape 1990-luvun loppu: WWW:n kaupallistuminen 1990-luvun loppu 2000-luku: killer applications: pikaviestimet, tiedostojen jako vertaisverkossa verkon turvallisuus tärkeäksi noin 50 miljoonaa päätelaitetta, yli 100 miljoonaa käyttäjää runkoverkon linkkien nopeudet Gbps Johdanto 65 Johdanto: Yhteenveto Käytiin läpi paljon asioita! Yleiskatsaus Internetiin ikä on protokolla?, verkon runko, verkkoon pääsy pakettikytkentä vastaan piirikytkentä Internetin rakenne, :t Suorituskyky: hävikki, viive Kerrokset, palvelumallit Historiaa Nyt sinulla on yleisnäkemys tietoverkkoihin Seuraavaksi käsitellään asioita syvällisemmin ja yksityiskohtaisemmin Johdanto 66 11

Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneverkot ja Internet Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport ayer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 2 Syksy 2014, Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros

Chapter 3 Transport Layer. Kuljetuskerros Chapter 3 Transport Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet . Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A te on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Chapter 5 Link Layer and LANs

Chapter 5 Link Layer and LANs Chapter 5 Link Layer and LANs A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Chapter 2 Application Layer

Chapter 2 Application Layer Chapter 2 Application Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet a 28.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti

Lisätiedot

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita

Reititys. Reititystaulukko. Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Datasähkeverkko. virtuaalipiiriverkko. Eri verkkotekniikoita Siirtoaika Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Linkkien määrän vaikutus Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika 1 2 3 4 1 2 3 4 Sanoman siirto: ei

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Chapter 1, lection 2 Introduction

Chapter 1, lection 2 Introduction Chapter 1, lection 2 Introduction Kappale 1, luento-osuus 2 Käännös irja Hosionaho 100% Computer Networking: A Top Down Approach 6 th edition Jim Kurose, Keith Ross Addison-Wesley arch 2012 Introduction

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

Kaisu Keskinen 100 % 1-1

Kaisu Keskinen 100 % 1-1 Kaisu Keskinen 100 % 1-1 Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2015 Timo Karvi ja Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2014 Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 Lähettäjä/ Lähde

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita

Virtuaalipiirin muunnostaulukko. Magneettinen ja optinen media. 1.3. Siirtomedia. Kierretty parijohto (twisted pair) Eri verkkotekniikoita Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 piiríkytkentäiset FDM TDM Teleliikenneverkot Taulukkoa päivitettävä aina kun

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2016 Timo Karvi Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä/ Lähde (sender, source) Käyttäjän näkökulma Käyttäjä ei näe suoraan verkon

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Torstai 31.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 28.10.2013 1 segmentti paketti kehys message, segment

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.4-0-201505291153 Pekka Muhonen 8/12/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 5: Kuljetuskerros luotettavan tiedonsiirron periaatteet Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen

Lisätiedot

Chapter 4 Network Layer

Chapter 4 Network Layer Chapter 4 Network Layer A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015

Internet ja tietoverkot. 1. Tietoverkkojen peruskäsitteet. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Periodi 3 2014 / 2015 811338A 1. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Tietoverkot Luento pohjautuu kirjan James F. Kurose, Keith W. Ross, Computer Networking, A Top-Down Approach, 6th (International)

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus

Kuljetuskerroksen protokollat. Luotettava vai epäluotettava? Kuljetuskerroksen tarkoitus. Tietosähkeen kapselointi. Portit ja (de)multipleksaus do what I mean Kuljetuskerroksen protokollat Sovelluskerros Sovelluskerros User Datagram Protocol (UDP) Transmission Control Protocol (TCP) Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros TCP, UDP Kuljetuskerros

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Virtuaalipiirin muunnostaulukko

Virtuaalipiirin muunnostaulukko Virtuaalipiirin muunnostaulukko Sisääntulo tuleva VC lähtevä VC ulosmeno 1 12 34 3 1 97 56 2 2 42 101 3 2 10 78 1 3 12 65 2 Taulukkoa päivitettävä aina kun uusi yhteys on muodostettu tai vanha purettu!

Lisätiedot

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1)

2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa 1) 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) luento02.ppt S-38.45 - Liikenneteorian perusteet - Kevät 2000 2. Esimerkkejä eri järjestelmien mallintamisesta (osa ) Sisältö Tietoliikenneverkot

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3

ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 ITKP104 Tietoverkot - Teoria 3 Ari Viinikainen Jyväskylän yliopisto 5.6.2014 Teoria 3 osuuden tärkeimmät asiat kuljetuskerroksella TCP yhteyden muodostus ja lopetus ymmärtää tilakaavion suhde protokollan

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2010 Sasu Tarkoma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Perustuu Liisa Marttisen luentokalvoihin. Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa

Lisätiedot