Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino"

Transkriptio

1 : Interin ydin ja protokollapino Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1

2 segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H l H n H n H t H t H t Lähettäjä (sender) Sovellusk. Kuljetusk. Verkkok. Linkkik. Fyysinen k H l Luennon sisältöä kytkin H n H t Linkki Fyysinen Fig 1.24 [KR12] H l H n H n Vastaanottaja (recipient) H t H t H t application transport work link physical H n H t H l H n H t H n H t Verkko Linkki Fyysinen reititin

3 Tietoliikenteen perusteet Verkon syövereissä, reititys (work core) 3

4 Verkon syövereissä: verkon ydin (core) Fig 1.10 [KR12] Toisiinsa liitettyjen reittimien verkko (mesh) isäntäkoneet pilkkovat sovelluskerroksen sanomat paketeiksi (packets) Reitittimet siirtävät kunkin paketin seuraavalle linkki (hop) kerrallaan, näin muodostuu polku lähettäjältä vastaanottajalle Koko linkin kapasiteetti siirrettävälle paketille 1-4

5 Reitittimet, reititys iten sanoma kuljetetaan verkon läpi lähettävältä koneelta vastaanottavalle koneelle? Verkkojen verkko, Piirikytkentä: varaa ensin linkit, joita pitkin kaikki data kulkee Pakettikytkentä: kuljeta data verkossa pieninä paketteina ja reititä kukin paketti itsenäisesti verkot on yhdistetty reitittimillä! 5

6 Pakettikytkentä: animointi - jokainen paketti reititetään erikseen paketti siirtoyhteys S S reititin isäntäkone A S A S A A A S 6

7 Pakettikytkentä: etappivälitys Fig 1.11 [KR12] Paketissa L bittiä lähettäjä R bps R bps vastaanottaja Etappivälitys (store and forward) paketti vastaanotetaan kokonaan ja vasta sitten lähetetään eteenpäin Paketin (koko L bittiä) lähettämiseen linkin (nopeus R bps) yli kuluu L/R sekuntia Esimerkki yhden linkin yli: L = 7.5 bits R = 1.5 bps siirtoaika linkin yli = 5 sec 7

8 Pakettikytkentä (packet switching) Ei varata resursseja eikä siis reittiä etukäteen, Varaus tarvittaessa (on-demand) Tilastollinen kanavointi (Statistical multiplexing) jokainen paketti reititetään erikseen => paketit voivat kulkea eri reittejä lähettäjältä vastaanottajalle Yhteenlaskettu siirtotarve voi ylittää lähtevän linjan siirtonopeuden Paketti joutuu odottamaan vuoroaan reitittimen muistissa (jonotusviive, queueing delay) Ruuhka (congestion) => jopa paketin häviäminen 8

9 Pakettikytkentä: jonotus ja katoaminen Fig 1.12 [KR12] A R = 100 b/s C B R = 1.5 b/s Jono paketteja odottamassa lähettämistä Jonotus (queuing) ja katoaminen (loss): D E Jos paketteja saapuu hetkellisesti nopeammin kuin niitä ehditään lähettää eli saapumistiheys (arrival rate) > lähetystiheys (transmission rate) paketit jonottavat lähetysvuoroaan jos reittimen muisti täyttyy, se kadottaa saapuvia paketteja 1-9

10 Reititys Fig 4.2 [KR12] Reititys (routing): Reititysalgoritmit laskevat parhaat reitit ja päivittävät taulukkoa Edelleenlähetys (forwarding): Reitittimessä taulukko => mihin linkkiin kukin kohdeosoite on ohjattava routing algorithm local forwarding table header value output link Kohdeosoite saapuvan paketin otsaketiedoissa 4-10

11 Siirtonopeus, siirtoaika Siirtonopeus miten nopeasti dataa lähetetään (bittejä generoidaan) linjalle ontako bittiä per aikayksikkö lähetetään bps = bittejä sekunnissa Siirtoaika kauanko datamäärän lähettäminen linkille kestää (s.e. viimeinenkin bitti on lähetetty linkille) Esim. 10 B dataa ja siirtonopeus on 1 bs => siirtoaika = 10 B * 8 b/b / 1 b/s = 80 s sekuntia 11

12 Kauanko kestää Kauanko kestää lähettää yksi 4 kb:n paketti pakettikytkentäisessä verkossa, jossa linkin siirtonopeus on 1 bps ja paketti kulkee 5 linkin yli R R R R R R 12

13 Ratkaistaan: siirtoaika yhdellä linkillä on 4 kb/1000 kb/s = s = 4 ms joten siirto 5 linkin yli 5*4 ms = 20 ms Jonotusviipeitä ei ole otettu huomioon 13

14 Pakettikytkentä: Sanoma vs. paketit iksi ei lähetetä koko sanomaa kerralla? Siirtovirhe Sanoma: koko virheellinen sanoma lähetettävä uudestaan Paketti: Vain yksi virheellinen paketti lähetettävä uudestaan Yleisrasite (overhead) = otsake, jossa mm. lähettäjän ja vastaanottajan osoitteet Sanoma: yksi otsake riittää X X Paketti: jokaisessa paketissa oma otsake 14

15 Sanoma vs. paketit (jatkuu) Esim. Sanoman koko 400 kb, linkin nopeus 1 bps Kun koko sanoma lähetetään 5 linkin yli, niin aikaa kuluu 5 * 400 kb/1 bps = 5*0.4 bps/1 bps = 2 s = 2000 ms Kun sanoma pilkotaan 4 kb:n paketeiksi, niin aikaa 100 paketin välittämiseen kuluu 416 ms!! (= 100*4kb/1ps + (5-1)*4kb/1ps) R R R R R R 15

16 iksi noin? Paketteja voi lähettää samanaikaisesti eri linkeillä etappivälitys (store-and-forward) Koko sanoma (100 pakettia) siirretty 1. linkin yli 400 Kb / 1bps = 400 ms Kun viimeinen paketti on siirretty 1. linkin yli, lähes kaikki edeltävät paketit ovat jo perillä. Nyt vielä viimeinen paketti on siirrettävä 4 linkin yli 4 * 4Kb/1 bps = 16 ms Siis: 400 ms + 16 ms = 416 ms 16

17 Pakettivälitys: siirtoaika linkki1 linkki 2 linkki 3 R R R RR Olkoon siirtoaika a: a) ka+(n-1)a = (k+n-1)a b) na +(k-1)a = (n+k-1)a Kaikkien pakettien siirto yhden linkin yli Viimeisen siirto muiden linkkien yli Paketti 1 Paketti 2 Paketti 3 Paketti 4 Paketti 5 Paketti 1 Paketti 2 Paketti 3 Paketti 4 Paketti 5 Paketti 1 Paketti 2 Paketti 3 Paketti 4 Paketti 5 Yhden paketin siirto n linkin yli uiden pakettien siirtoaika Sanoman siirtoaika, kun sanomassa on k pakettia ja linkkejä on n kappaletta a) k:n paketin siirto 1. linkin yli + viimeisen paketin siirto n-1 linkin yli. b) 1. paketin siirto n:n linkin yli + muiden k-1 paketin siirto yhden linkin yli Animaatio: 17

18 Piirikytkentä (circuit switching) Fig 1.13 [KR12] Varaa yhteydelle omat resurssit päästä-päähän koko yhteyden ajaksi Varataan puskurit, linjakapasiteetti Yhteydenmuodostus ( call ) Yhteydenpurku ( shutdown ) Resurssit varattuna, vaikka niitä ei käytettäisi Takaa tasaisen nopeuden puhelinverkko vrt: vesipisteiden yhdistäminen letkuilla ja veden valutus 18

19 Piirikytkentä - ensin varataan resurssit yhteyttä varten - sitten koko datan siirto yhteyttä pitkin - vapautetaan resurssit circuit 19

20 Piirikytkentä: kanavointi (multiplexing) Fig 1.14 [KR12] Linkille on limitetty usean yhteyden sanomia Taajuusjako, FD (frequencydivision multiplexing): linkin kaistanleveys (taajuudet) jaettu käyttäjien kesken taajuus FD Esimerkki: 4 yhteyttä Aikajako, TD (time-division multiplexing): jokainen saa käyttöönsä koko kaistanleveyden tietyn aikajakson ajaksi taajuus TD aika time 1-20

21 Kauanko kestää Kauanko kestää lähettää 640 kbitin tiedosto piirikytkentäistä verkkoa käyttäen, kun linjan siirtonopeus on bps ja linjalla käytetään TD:ää, jossa on 24 aikaviipaletta (eli 24 käyttäjää) ja yhteyden muodostamiseen kuluu 500 ms? 21

22 Ratkaistaan Yhdelle yhteydelle on käytössä bps/24 = 64 kbps joten siirtoon kuluu 640 kb/64 kbps = 10 s Kun yhteyspiirin muodostus vie 0.5 s niin aikaa kuluu yhteensä 10.5 s. Huom! Aika ei riipu välissä olevien linkkien lukumäärästä! (ei käsittelyviivettä) R R R R R R 22

23 Pakettikytkentä vs. piirikytkentä Pakettikytkentä sallii enemmän samanaikaisia käyttäjiä! Esimerkki: 1 b/s linkki Jokainen käyttäjä: 100 kb/s kun aktiivinen aktiivinen 10% ajasta N käyttäjää 1 bps linkki Piirikytkentä: 10 käyttäjää Pakettikytkentä: kun 35 käyttäjää, todennäköisyys että > 10 aktiivista samaan aikaan on vähemmän kuin Q: istä tulee tuo arvo ? tn (aktiivisia >10) = 10 1-( ( 35 k )(0.1) k (0.9) 35-k ) k=0 1-23

24 Tietoliikenteen perusteet Protokolla, protokollapino 24

25 Protokollien kerrostaminen Protokolla = yhteyskäytäntö itä sanomia, missä tilanteessa ja missä järjestyksessä lähetetään iten saatuihin sanomiin reagoidaan Sanomien syntaksi ja semantiikka Protokollapino = protokollien kerrosrakenne Toiminnot on jaettu kerroksiin järkevästi Alemman kerroksen toiminnot ovat ylemmän käytössä Palvelu ja sen toteutus erotettu Kukin protokolla toimii yhdellä kerroksella ja toteuttaa tämän kerroksen jonkin palvelun 25

26 iksi kerrosrakenne? onimutkaisuuden hallinta Kerroksittainen viitemalli (reference model) helpottaa asiakokonaisuuksiin viittaamista Kullakin kerroksella omat selkeät tehtävänsä Kerroksissa omat lisä toiminnot Voi käyttää olemassaolevia alemman kerroksen toimintoja Kerrosten rajapinnat (interface) hyvin määriteltyjä Kaksisuuntainen palveluluukku : mitä tekee, kuinka on käytettävissä Joustavuus Pino koottavissa erilaisista protokollista Kerroksen toteutusta voi muuttaa, kunhan rajapinnat ennallaan Jos kerroksia on paljon, se voi vaikuttaa suorituskykyyn Sama työ toistamiseen, esim. virhetarkistus Kutsumekanismi: kopiointia paikasta toiseen,.. 26

27 Esimerkki: lentomatkustus Fig 1.21 [KR12] lippu (osto) matkatavara (lähtöselv) portti (lastaus) kiitorata (nousu) lippu (valitus) matkatavara (nouto) portti (purku) kiitorata landing lentokone lentokoneen reititys lentokone Useita vaiheita, jotka tehtävä järjestyksessä 1-27

28 Esimerkki: lentoyhtiön palvelurakenne Fig 1.22 [KR12] ticket (purchase) baggage (check) gates (load) runway (takeoff) ticket (complain) baggage (claim gates (unload) runway (land) ticket baggage gate takeoff/landing airplane routing airplane routing airplane routing airplane routing airplane routing departure airport intermediate air-traffic control centers arrival airport Kerrokset (layers): kukin kerros toteuttaa jonkin palvelun - oma palvelurajapinta ja sisäinen toiminta - käyttää alemman kerroksen palveluja oman toteuttamiseen 1-28

29 Inter-protokollapino 1969: aluksi TCP ja IP samassa nipussa 1980: uusittu TCP, UDP ja IP Lähtökohdat Tarve yhdistää monia hyvin erilaisia verkkoja Vikasietoisuus De-facto-standardi Ensin toimiva protokollatoteutus, sitten viitemalli RFC-julkaisuja, standardeja Tulos Koneilla yksikäsitteiset IP-osoitteet Pakettikytkentäinen verkko: IP-pakettien välitystä Yhteydellinen (TCP) ja yhteydetön (UDP) palvelu. 29

30 Inter-protokollapino Protocol Data Unit (PDU): 5 Sovelluskerros (Application) sanoma Ohjelmia laitteistoa Kuljetuskerros (Transport) Verkkokerros (Network) Linkkikerros (Link) Fyysinen kerros (Physical) segmentti datagrammi (paketti) kehys bittivuo 30

31 Inter-protokollapino Fig 1.23a [KR12] application transport work link physical Sovellus: verkkosovellusten omat protokollat HTTP, DNS, STP, FTP,. Kuljetus: segmenttien siirto prosessilta prosessille ( päästä-päähän ) TCP, UDP siirtää sanomien bittivirtaa segmentin kokoisina lohkoina Verkko: pakettien reititys verkossa, siirto lähettäjäkoneelta vastaanottajan koneelle IP, reititysprotokollat muodostaa segmenteistä paketteja, voi pilkkoa Linkki: siirtää paketit kehyksinä kahden koneen välillä Ether, WiFi, PPP Fyysinen: generoi, siirtää ja vastaanottaa bittejä koneelta toiselle 1-31

32 Kapselointi (encapsulation) Sovellus: Kuljetus: Verkko: Linkki: sanoma H3 sanoma H2 H3 sanoma H1 H2 H3 sano H1 H2 ma Sovellus: Kuljetus: Verkko: Linkki: sanoma H3 sanoma H2 H3 sanoma H1 H2 H3 sano H1 H2 ma Fyysinen: Fyysinen: Verkko: H2 H3 sanoma Linkki: H1 H2 H3 sano Linkki: H1 H2 H3 sano H1 H2 ma H1 H2 ma Fyysinen: Reititin Fyysinen: Linkkitason kytkin 32

33 segmentti paketti kehys message, segment datagram frame sanoma H l H n H n H t H t H t Lähettäjä (sender) Sovellusk. Kuljetusk. Verkkok. Linkkik. Fyysinen k H l kytkin H n H t Kurssin tärkein kuva vrt ed.kalvo Linkki Fyysinen Fig 1.24 [KR12] H l H n H n Vastaanottaja (recipient) H t H t H t application transport work link physical H n H t H l H n H t H n H t Verkko Linkki Fyysinen reititin 1-33

34 ISO OSI-viitemalli 7-kerroksinen malli sovellus esitystapa (presentation) istunto (session) kuljetus verkko linkki fyysinen ISO = International Standardization Organization OSI = Open Systems Interconnection yhdistää koneita, jotka avoimia kommunikointiin toisten kanssa Käsitteellisesti ehjä malli, > 1982 viitemalli > toiminnallisia standardeja 1995 uudistuksia mutta ei paljoakaan käytössä Katoavaa kansanperintäkö? Vai vasta tulossa? 34

35 ISO OSI-viitemalli Fig 1.23a [KR12] application presentation session transport work link physical Esitystapakerros (Presentation) Huolehtii tiedon esitysmuodosta Tiedon esitystapa voi olla erilainen eri koneissa Käytettävästä siirtosyntaksista sopiminen uuttaa tiedon siirtosyntaksin mukaiseksi abstrakti tietorakenne (esim. henkilötietue) siirtomuotoon Salaus ja tiivistys haluttaessa 35

36 ISO OSI-viitemalli Fig 1.23a [KR12] application presentation session transport work link physical Istuntokerros (Session) Jäsentää tietojen vaihtoa istunnossa kommunikointitavasta sopiminen: kaksi- vai yksisuuntainen lähetysvuoronsäätely Tahdistaa kommunikointia esim. tiedostonsiirrossa Tahdistuspisteet: jos yhteys katkeaa, voi jatkaa siitä mihin jäi Esitystapa- ja istuntokerrosten toiminnallisuus (+ paljon muuta) rakentavissa TCP/IPkerrosten päälle = väliohjelmistot (middleware) 36

37 Kertauskysymyksiä Isäntäkone vs. reititin? Protokolla vs. palvelu? Vertaisverkkomalli vs. asiakas-palvelin malli? Fyysinen siirtomedia? Piiri- ja pakettikytkentä? Hyödyt ja haitat? Viipeet ja pakettien katoamiset Inter-protokollakerrokset ja niiden tehtävät? iksi kerrosrakenne? itä protokollakerroksia eri laitteissa tarvitaan? Ks. myös kurssikirja ss

38 TKT:n luokkakoneelta maailmalle TKTL:n oma verkko? (osa HYn verkko) Helsingin yliopiston verkko FUNET NORDUNET (Kotimaan liikenne FUNETista FICIXin kautta eteenpäin) 38

39 Interin rakenne: verkkojen verkko Päätelaite on kytketty palveluntarjoajan (Inter Service Providers, ISP) verkon kautta Interiin Palveluntarjoajien verkot on kytketty edelleen toisiinsa. Näin kaksi Interiin kytkettyä laitetta voi lähettää paketteja toisiilleen Tällainen verkkojen verkko on monimutkainen Taustalla sekä talous että kansalliset politiikat Katsotaan rakenta askel askeleelta 39

40 Interin rakenne: verkkojen verkko Ongelma: iten miljoonat palveluntarjoajien verkot yhdistetään? 40

41 Interin rakenne: verkkojen verkko Optio: yhdistetään jokainen ISP suoraan kaikkiin muihin? connecting each ISP to each other directly doesn t scale: O(N 2 ) connections. 41

42 Interin rakenne: verkkojen verkko Optio: yhdistetään kaikki yhteen keskitettyyn välitysverkkoon? global ISP 42

43 Interin rakenne: verkkojen verkko utta: jos välitysverkko tuottaa voittoa, tulee kilpailijoita ISP A ISP B ISP C 43

44 Interin rakenne: verkkojen verkko kilpailijoita jotka pitää yhdistää toisiinsa ISP A IXP Inter exchange point IXP ISP B ISP C peering link 44

45 Interin rakenne: verkkojen verkko ja alueverkkoja, joiden kautta yhteydet palveluntarjoajiin ISP A IXP IXP ISP B ISP C regional 45

46 Interin rakenne: verkkojen verkko ja sisällöntuottajien (e.g., Google, icrosoft, Akamai ) omia verkkoja ISP A IXP Content provider work IXP ISP B ISP B regional 46

47 Interin rakenne: verkkojen verkko Fig 1.15 [KR12] sisimpänä: pieni joukko maailmanlaajuisesti hyvin kytkeytyneitä verkkoja tier-1 kaupalliset ISPt (esim. Sprint, AT&T, NTT), kansainvälisiä, hyvä kattavuus (coverage) Sisällöntarjoajan verkko (content provider work) (esim. Google): yksityinen verkko, joka yhdistää palvelinkeskuksia Interiin, usein ohittaa kokonaan tai osittain tier-1 ISPt Tier 1 ISP Tier 1 ISP Google IXP ISP ISP Regional ISP ISP ISP IXP Regional ISP ISP ISP IXP ISP ISP 1-47

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino

Luento 2: Internetin ydin ja protokollapino : Interin ydin ja protokollapino Torstai 31.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 28.10.2013 1 segmentti paketti kehys message, segment

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 2 Syksy 2014, Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2010 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen palvelu

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet . Tietokoneverkot ja Internet.. Tietokoneesta tietoverkkoon.. Tietoliikenneverkon rakenne.. Siirtomedia.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli.6. Esimerkkejä

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet a 28.10.2013 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2013 Luento

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku)

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja oheislaitteet. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2015 Timo Karvi ja Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 sanoma

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Tietokoneverkot. Internet

Tietokoneverkot. Internet Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, Ross: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja

Internet. Tietokoneverkot ja Internet. Tietoliikenteen perusteet. Sisältöä. Tietoliikenteen perusteet. Internetin rakenneosat. Verkon komponentteja Tietoliikenteen perusteet Tietokoneverkot ja Internet Kurose, oss: Ch 1 Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältöä Internet Verkon reunalla: asiakkaat ja palvelimet, yhteydetön ja yhteydellinen

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Chapter 1 Introduction

Chapter 1 Introduction Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 5: Kuljetuskerros luotettavan tiedonsiirron periaatteet Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2014 Tiina Niklander Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, syksy 2014 Tiina Niklander 16.2.2005 Lähettäjä/ Lähde

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietokoneverkot ja Internet

Tietokoneverkot ja Internet Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

kaistanleveys, bandwidth

kaistanleveys, bandwidth Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Syksy 2016 Timo Karvi Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä/ Lähde (sender, source) Käyttäjän näkökulma Käyttäjä ei näe suoraan verkon

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet

Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Luento 1: Tietokoneverkot ja Internet Ma 29.10.2012 Tiina Niklander Kurose&Ross Ch1 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet, Tiina Niklander 2012

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan!

Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia. Siirtonopeus, siirtoaika. Lasketaan! Ratkaistaan! Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia FDM (frequency-division

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla

Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Tehtävä 2: Tietoliikenneprotokolla Johdanto Tarkastellaan tilannetta, jossa tietokone A lähettää datapaketteja tietokoneelle tiedonsiirtovirheille alttiin kanavan kautta. Datapaketit ovat biteistä eli

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet

T-110.250 Verkkomedian perusteet. Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet T-110.250 Verkkomedian perusteet Tietoliikennekäsitteitä Tiedonsiirron perusteet Luennon aiheet Tietoliikennekäsitteitä Kerrosmallit Digitaalinen tiedonsiirto Siirtomediat Virheet ja virheenkorjaus Modulaatio

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander

Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin. Syksy 2014, Tiina Niklander Tietoliikenteen perusteet Luento 7: Verkkokerros verkkokerroksen tehtävät, IP-protokolla, reititin Syksy 2014, Tiina Niklander Kurose&Ross: Ch4 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti

Lisätiedot

Luento 7: Verkkokerros

Luento 7: Verkkokerros : Verkkokerros tehtävät, reititin ja IP-protokolla Tiina Niklander Kurose&Ross Ch4.1-4.5 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved 1 Lähettäjä (sender) Luennon sisältöä segmentti

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti

Kuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

100 % Kaisu Keskinen Diat

100 % Kaisu Keskinen Diat 100 % Kaisu Keskinen Diat 98-103 4-1 Chapter 4: outline 4.1 introduction 4.2 virtual circuit and datagram 4.3 what s inside a router 4.4 IP: Internet Protocol datagram format IPv4 addressing ICMP IPv6

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Asiakas-palvelin -malli. Asiakas/palvelinsovellus. Tietoliikenneverkko

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Asiakas-palvelin -malli. Asiakas/palvelinsovellus. Tietoliikenneverkko 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet Paljon hieman sekalaista asiaa 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon fyysinen rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5.

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma

Johdanto tietoverkkoihin. Chapter 1 Introduction. Tietoverkot ja Internet. Mitä on Internet: palvelunäkökulma. Mitä on Internet: Hallintanäkökulma Chapter 1 Introduction A note on the use of these ppt slides: We re making these slides freely available to all (faculty, students, readers). They re in PowerPoint form so you can add, modify, and delete

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5)

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2008/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

1. Johdanto. Tietojenkäsittelyn siirtyminen tietokoneesta tietokoneverkkoon. Yleinen käyttötapa. Asiakas-palvelin -kommunikointi 15.9.

1. Johdanto. Tietojenkäsittelyn siirtyminen tietokoneesta tietokoneverkkoon. Yleinen käyttötapa. Asiakas-palvelin -kommunikointi 15.9. 1. Johdanto Tietojenkäsittelyn siirtyminen tietokoneesta tietokoneverkkoon Yleinen käyttötapa Asiakas-palvelin -kommunikointi 15.9.2000 1 Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) KESKUSKONE SUPER Tietoliikenneverkko

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit.

Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit. Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

Kanavointi (multiplexing)

Kanavointi (multiplexing) Piirikytkentäinen verkko -ensin varataan resurssit yhteyttä varten -sitten datan siirto yhteyttä pitkin -vapautetaan resurssit circuit Kanavointi (multiplexing) Samalla linkillä usean yhteyden sanomia

Lisätiedot

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)

ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman

Lisätiedot

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia

Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Sanoman siirto paketteina: ei etenemisviivettä, ei jonotuksia Siirtoaika Linkkien määrän vaikutus 1 2 3 4 Reitittimet 1 2 3 4 Linkkien määrän n vaikutus = siirtoajan n-kertaistuminen Siirtoaika Sanoman

Lisätiedot

3. IP-kerroksen muita protokollia ja

3. IP-kerroksen muita protokollia ja 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)

Lisätiedot

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista

Johdanto. Tiedonsiirtoverkkojen perusteista Tiedonsiirtoviiveet Johdanto Internetissä liikkuva tieto siirretään pienissä paketeissa. Se kuinka nämä paketit liikkuvat siirtotiellä vaikuttaa suoraan käyttäjän kokemukseen internetyhteyden laadusta.

Lisätiedot

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet.

Verkkokerroksen palvelut. 4. Verkkokerros. Virtuaalipiiri (virtual circuit) connection-oriented ~ connectionless. tavoitteet. 4. Verkkokerros sovelluskerros asiakas kuljetuskerros end-to-end verkkokerros Verkkokerroksen palvelut tavoitteet palvelut riippumattomia aliverkkojen tekniikasta kuljetuskerros eristettävä aliverkkojen

Lisätiedot

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä

Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Teleliikenne vs. Dataliikenne Piirikytkentä & Pakettikytkentä Lappeenranta University of Technology / JP, PH, AH 1 Kytkentäiset verkot Kytkentäinen verkko koostuu

Lisätiedot

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed

Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed Verkkoliikennettä Java[ssa lla] Jouni Smed 9.2.2001 1 Perusteita 1 (2) tarvittavat luokat paketissa MDYDQHW IP-osoitteita käsitellään,qhw$gguhvv-olioina luonti (huom. ei konstruktoria):,qhw$gguhvvdggu,qhw$gguhvvjhw%\1dphdgguhvv

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.0. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.1. Tietoliikenneverkon rakenne 1.2. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.3. Siirtomedia 1.4. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.5.

Lisätiedot

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä 7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa

Lisätiedot

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä

7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä 7. Palvelun laatu (QoS) Internetissä Sovellus ei saa mitään takuita palvelun laadusta: IP tarjoaa tasapuolisen palvelun (best effort) kaikille) joskus kaikki toimii hyvin, joskus ei sovellus ei voi paljoa

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet

1. Tietokoneverkot ja Internet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet Tietoliikenteen perusteet Luento 10: langaton linkki Syksy 2017, Timo Karvi Kurose&Ross: Ch5.7 ja 6.1-6.3 Pääasiallisesti kuvien J.F Kurose and K.W. Ross, All Rights Reserved Tietoliikenteen perusteet,

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Introduction to exterior routing

Introduction to exterior routing Introduction to exterior routing CIDR-1 Autonomous Systems AS - Autonomous System on Internetin hallinnollinen alue, eli osa verkosta, jolla on yksi omistaja. AS:lla käytössä on yleensä yksi (sisäinen)

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton. ongelma: käyttövuoron jakelu Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton

4. MAC-alikerros. yleislähetys (broadcast) ongelma: käyttövuoron jakelu. » multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton 4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)» multiaccess channel» random access channel LAN (Ethernet) langaton ongelma: käyttövuoron jakelu 29.9.2000 1 Mitä käsitellään? Yhteiskäyttöisen kanavan käyttö

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003

Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot