KESKI-SUOMEN LUONTO. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LUONTO. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu 1996 1997"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LUONTO Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu

2 Sumiaisten luontoleiri Ilman hengettäret eivät olleet kaikkein suotuisimmalla päällä, kun porukkaa alkoi saapua Sumiaisten Levälahden tilan pihaan. Alkamassa oli kolmipäiväinen lasten luontoleiri, jonka järjestivät Ala-Keiteleen Luonnonystävät ry. ja Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. Kukaan ei onneksi pelännyt tuulista säätä, vaan paikalle saapui 20 leiriläistä aina kuusivuotiaista kolmetoistavuotiaaseen konkariin asti. Aluksi katsastettiin aitat ja teltat yöpymisiä varten. Sen jälkeen tutustuttiin ohjaajiin ja toisiin leiriläisiin sekä Levälahden pihapiiriin erilaisten leikkien avulla. Jokaiselle leiripäivälle oli varattu jokin suurempi tapahtuma. Perjantaina se oli luontopolulla vaeltaminen. Luontopolku lähti aivan nurkan takaa muinaisen merenrannan tuntumasta. Se vei leiriläisiä mm. erilaisten metsätyyppien, kedon, palokärjen ruokailupuun ja maan alla solisevien purojen kautta korkealle Unelmakalliolle. Moni leiriläisistä taisi hätkähtää, kun rannalla olevalle nuotiopaikalle tultaessa siellä istuikin itse Väinämöinen. Melko pian heräsivät kuitenkin epäilyt, että kyseessä saattoikin olla isäntämme Risto, joka oli tuonut eväitä luontoretkeilyn lomaan. Iltanuotiot kuuluvat perinteisesti leiriohjelmaan ja rannalla vietettiin aikaa kahtena iltana niin nuotiolla kuin myös onkien, vuoleskellen ja saunoen. Parhaimpiin ohjelmanumeroihin taisi kuulua hutiluspussiin päätyneiden tavaroiden lunastaminen. Hutiluspussiin joutuivat sellaiset tavarat, jotka joku löysi ajelehtimasta vääristä paikoista. Ja löytyihän sieltä illan tullen ohjaajienkin omaisuutta. Iltanuotiolla nähtiinkin erilaisia hupaisia esityksiä esim. kaakattavia kanoja, kiekuvia kukkoja ja puiden suukottelijoita, joiden avulla sai tavaransa takaisin. Musiikkiakaan ei unohdettu. Yhteislaulu raikui ja vierailevan trubaduurimme Sami Vehviläisen esittämä Lehmänmaharock sai vankan suosion. Lauantai taisi olla monelle leirin kohokohta. Jo aamukuudelta saapui linja-auto hakemaan kiikarein ja eväsrepuin varustautuneet leiriläiset linturetkelle Pyhäjärvelle. Siellä kiikaroitiin vesilintuja ja taidettiin bongata muutama harvinaisempikin siivekäs. Päivän edetessä siirryttiin syömään Saarikkaalle Linnan maatilalle. Siellä lapsille mm. esiteltiin suomalaiset viljalajit. Pihapiirissä ihmeteltiin äänekästä kalkkunaherraa, jonka rouvan hautomista ei saanut häiritä, kuten ei myöskään tarhattujen metsojen pesimäpuuhia. Lähes kaikki leiriläiset ja ohjaajat, Kimmokin toisten painostuksesta, ratsastivat yhdellä talon hevosista. Rossin maatilalla tutustuttiin puolestaan navetassa oleviin vasikoihin sekä ulkona tonkiviin villisikoihin. Ketään ei varmasti kummastuttanut, että linja-autokuskin piti paluumatkalla jonkin aikaa tuulettaa ajopeliämme. Retken päätteeksi ajettiin Sumiaisten keskustaan karkin ostoon. Illalla ohjelmassa oli jännittävä leirikaste. Silmät sidoittuina seurattiin metsän velhon jalanjälkiä. Jokainen leiriläinen läpäisi kunnialla velhon polulla olleet moninaiset tehtävät ja todistukseksi siitä sai niskaansa roiskeen Keiteleen kylmää vettä. Viimeisenä päivänä oli vielä jäljellä veneristeily järvipelastusalus Muralla. Laivan kannella istuen nautittiin vielä hetki toistemme seurasta ja ihailtiin keskisuomalaista järvimaisemaa. Sen jälkeen oli aika laskea lippu Levälahden salosta ja jättää hyvästit sekä leirikavereille että ohjaajille. Suunnittelimme tapaavamme ehkä jo ensi kesänä uudelleen luontoleirin merkeissä. Ohjaajina leirillä olivat Mirja Lehtinen, Kirsi Luiro, Tarja Lumme, Kimmo Tuikka ja Kerttu Nurmela sekä talkooapuna lähiseutujen luonnonystäviä. Maukkaista ruuista huolehti Salme Maukonen. Erityiskiitos kuuluu Risto Lepänjuurelle, joka varmisti leirin onnistumisen monin tavoin ja antoi leiriläisten käyttöön maalaistalon pihapiireineen. Kirsi Luiro, Tarja Lumme ja Kerttu Nurmela SISÄLLYS Vaaru, Onkisalo, lipeälampi, Kivetty, Tontunvuori Keski-Suomi ja kalliomaalaukset... 2 Kuokkalaan luontokoulu... 6 Linkolaa ja Skolimowskia Keski-Suomessa... 8 Keski-Suomen Natura verkosto Metsähallituksen kuulumiset Kämmekkämme Luontopersoona Esittelyssä Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksiä: Saarijärven seudun luonnonystävät ry Pyhä-Häkki kutsuu Julmien lampien maksasammalet Rasuanniemi Keski-Suomen kaunein hiekkaranta Tontunvuori - suurkaatopaikasta suojelukohteeksi Juhlakannanotto Keski-Suomi sai oman maakuntakalansa: Aatelinen ja uhanalainen järvitaimen Nuorten luontokuvakisan satoa Kansikuva: Yksi rantakisan ehdokkaista oli Liesjärven Paloranta Keuruulta. Kuva Markku Könkkölä.

3 KESKI-SUOMEN LUONTO Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri r.y:n vuosijulkaisu Toimituskunta: Markku Könkkölä, Olli J. Ojanen, Tarja Lumme (toimitussihteeri), Juha Saltevo (päätoimittaja) Taitto: Latomo Myyrä. Kirjapaino: Jyvässeudun paino Oy. Paperi: Luontomerkin saanut lumiart. ISSN Vaaru, Onkisalo, lipeälampi, Kivetty, Tontunvuori... Kaikki kuuluvat vuodesta toiseen Keski-Suomen luontokeskustelun vakioaiheisiin metsäkeskustelujen ohella. Luonnonsuojelun voitot ovat sitkeän työn takana, kuten Tontunvuoren kehitys suurkaatopaikasta suojelukohteeksi osoittaa. Ilman Tontunvuori-toimikunnan kymmenen vuoden aktiivista työtä hanke olisi varmasti ajettu läpi. Samalla paineet Jyvässeudun jätehuollon tehostamiseksi ja jätteiden määrän vähentämiseksi ovat nopeutuneet. Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri vietti 20-vuotisjuhliaan Konneveden biologisella asemalla. Juhlakannanoton piiri antoi Korpilahden Vaarun puolesta sähköä kuluttavan pumppulan rakentamista vastaan. Siellä myös muisteltiin Keski-Suomen luonnonsuojeluliikkeen saavutuksia, joista tärkein ja laajakantoisin on ollut luvun Päijänne puhtaaksi -liikkeen toiminta. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaarikin antoi tästä kiitosta luonnonsuojelijoille Kaipolan kansalaistapaamisessa. Osittain samaan eli sellutehtaiden vesistöjen saastuttamiseen liittyy vielä Lievestuoreen lipeälampi, johon haetaan lopullista ratkaisua ympäristöministeriön ja EU:n antamien rahojen turvin. Näin häipynee viimeinen historiallinen todiste sellutehtaiden alapuolisten vesien alennustilasta. Lipeälampea ei saamamme selvityksen mukaan voi turvallisesti suojella muistomerkiksi. Luonnonsuojelupiirimme myöntämä ympäristöpalkinto annettiin Keski- Suomen ympäristökeskuksen kalabiologi Anssi Elorannalle Saarijärven Lannevedellä Riekon- ja Summakosken kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien esittelytilaisuudessa. Uiton, voimalaitosten ja järvenlaskujen vuoksi kanaviksi muuttuneet kosket yritetään palauttaa luonnontilaan. Eloranta on yhdessä ryhmänsä kanssa toiminut ansiokkaasti vuodesta 1982 lähtien virtavesien ennallastamistöiden käynnistäjänä ja asiantuntijana. Hän on ollut aktiivisesti myös vapaa-aikanaan, mm. yhteistyössä luonnonsuojelupiirin kanssa Huopanankoskella, turvaamassa Keski-Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi hän on vuodesta 1978 ollut luonnontaloudellisena asiantuntijana erilaisten intressien ristipaineissa vesioikeuksien katselmuksissa. Palkinnoksi annettiin kunnian lisäksi Keski- Suomen uutta maakuntakalaa, järvitaimenta esittävä pusero. Luonnonsuojelua on turhaan syytetty työpaikkojen vähenemisestä erityisesti metsätöissä, vaikka suurin syyllinen on metsätöiden koneellistuminen. Keski-Suomi on tänä vuonna saanut 10 miljoonaa markkaa ympäristötyöohjelmaan valtiolta. Tekemätöntä työtä riittää koskien kunnostuksesta, luontopolkujen ja lintutornien rakentamiseen, maiseman hoitoon, umpeenkasvaneiden järvien ja lampien niittämiseen vesikasveista, kaatopaikkojen parantamiseen ja soiden luonnontilan palauttamiseen vaikka kuinka paljon. Hyvä, että on päästy alkuun ja saatu työllistetyksi tänä vuonna yli sata ihmistä, mutta projektin soisi jatkuvan vuosia. Voimakkaimmat luonnonsuojeluun liittyvät ylilyönnit tänä vuonna Keski- Suomessa ovat liittyneet Luhangan Onkisalon ns. valkoselkätikkatiehen. Siihen on sotkettu ihmisen perusoikeuksia tiehen, salailua tien todellisesta tarpeesta ja jopa eduskuntakyselyssä on syytelty ihmishenkien vaarantamisesta, kun tähän saakka miljoonia vuosia tiettömänä olleeseen saareen ei ole saatu rakennetuksi tietä luonnonsuojelualueen halki. Ihmisvihaajia ja riidanhaastajia (luonnonsuojelijoita?) ei muutamien mielestä Luhangassa kaivata. Iloinen kylä on muuttunut surulliseksi, mutta toivottavasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä vanhan lehtimetsän alue saadaan pelastetuksi EU:n Life-rahaston myöntämällä 2,4 miljoonalla markalla. Tehokas luonnon- ja ympäristönsuojelu edellyttää usein yhteistoimintaa, vaikka aktiivisia yksilöitä toki tarvitaan. Uudistetun hallitusmuodon mukaan julkinen valta, yhteisöt kuin yksityiset ihmisetkin ovat vastuussa luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Valitettavasti juridisissa asianosaisuuskysymyksissä painotetaan omistusoikeutta ratkaistaessa onko luontokohteen, kaupunginosan tai vaikka ydinjätehaudan vastustamiseksi (Kivetty-liikkeen tuki ry) perustettu yhdistys asianosainen vai ei. Uuden perustuslain muutoksen henki pitää ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon myös Keski- Suomen kansalaisliikkeiden oikeudellisia kysymyksiä ratkottaessa. Jyväskylässä Juha Saltevo Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja 1

4 Keski-Suomi ja kalliomaalaukset Suomesta on tähän mennessä löydetty noin 63 kalliomaalausta, joiden lisäksi on kirjattu yli kymmenen punamultaläiskää. Mainitut läiskät ovat värjäytymiä, joista puuttuvat tunnistettavat kuviot tai niiden katkelmat. Osa värjäytymistä on kuitenkin varmuudella tuhoutuneita maalauksia. Suomalainen kalliomaalaus on yksinkertainen punamullalla maalattu kuva. Se on tehty pystyyn veden ääressä olevaan ja alaosastaan sisäänpäin vetäytyvään kallioseinämään tai paikkaan, jota on suojellut ylempänä oleva kalliolippa. Maalauksia saattaa löytää myös ympäristöstään erottuvista suurista siirtokivilohkareista. Kalliomaalaukset eivät ole irrallinen Suomeen rajoittuva ilmiö. Ne kuuluvat laajan pohjoisen pyyntikulttuurin yhteyteen. Ruotsista, Norjasta ja Kuolasta on löydetty sekä kalliomaalauksia että kallioon hakattuja piirroksia, Itä- Karjalasta vain kalliopiirroksia ja Suomesta eräitä irtolöytöjä lukuunottamatta vain kalliomaalauksia. Maalaukset ovat tehty sävyltään vaihtelevalla punamullalla (rautaoksidi). Punamultaa on löytynyt myös haudoista. Maalausjäljistä päätellen väri on ollut juoksevaa. Nesteenä käytettyjä aineita ovat saattaneet olla mm. veri, vesi, linnunmunat, urea ja lisäaineina mahdollisesti pihkamaiset aineet ja erilaiset rasvat. Todennäköisesti veri ja elämää uudistava punamulta yhdistettiin uhriin ja maalaustapahtuma koettiin pyhäksi. Eri kuvakentissä esiintyvien aiheitten samankaltaisuus tukee tapahtuman perinteisyyttä ja riitinomaisuutta. Kalliomaalauksella yhdistyvät maisema, menneisyys ja luonto Kalliomaalaukset sijaitsevat järviluontomme kauneimmissa maisemissa. Retkeilijälle ne ovat paikkoja, joissa voi yhtä aikaa kokea luonnon ja tutkailla mennyttä. Kuvat ovat osa vanhinta kulttuuriperintöämme. Erityisesti kiireettömälle vaeltajalle, veneilijälle ja 2 kanoottiretkeilijälle ne ovat luontevia matkakohteita. Monet niistä ovat tähän asti säilyneet sijaintinsa ja karuutensa vuoksi lähiympäristöltään luonnontilaisina. Niiden viereltä saattaa tavata yhä kukoistavan luonnonkeitaan ja eläimiä, joita ei muuten tapaisi. Tässä mielessä paras vaellusaika on varhainen kevät ja myöhäinen syksy. Matkan haasteeksi voi aluksi ottaa sen, kykeneekö tunnistamaan maisemasta maalauskohdan. On parempi, ettei etukäteen kuvittele suuria itse maalauksista. Se, joka odottaa näkevänsä kalliossa selviä kuvia ja eloisia kuvakertomuksia, pettyy varmasti. Kuvaryhmät ovat usein pahoin kuluneita ja maalausten hahmottaminen vaatii seinämiin tottuneeltakin aikaa sopeutua kallion sävyihin ja sopivat olosuhteet kuvien katseluun. Retki tutullekin kuvakentälle on aina erilainen, sillä seinämä elää. Koskaan ei voi olla aivan varma siitä, mitkä kuvat näkyvät tai ovat valokuvattavissa. Ehkä juuri tässä arvaamattomuudessa piileekin yksi maalauspaikkojen viehätyksistä. Kiireiselle selvyyttä ja suuruutta arvostavalle ryppyotsalle maalaukset eivät sovellu. He turhautuvat. Useat maalaukset ovat saavutettavissa vain järveltä käsin, sillä suurin osa kuvakentistä on suoraan veteen putoavissa kallioissa ja lähes puolet saarissa. Parhaiten maalauspaikoille pääsee kevättalvella. Kuvakentille on ominaista talvisin lumettomuus ja ne erottaa silloin valkeasta ympäristöstä. Myös itse maalaukset näkyvät tuolloin selvimmin. Kesällä kuivan jakson jälkeen monet kuvat ovat peittyneet kallion kätköihin tai jääneet valkoisen valumaraidoituksen peittoon. Joskus kuvakenttä saattaa sijaita aivan asutuksen vierellä, jolloin tällaiset paikat on syytä jättää väliin. Uusia kalliomaalauksia löytyy yhä Yksi hyvä syy lähteä vaeltamaan luontoon on kalliomaalausten etsintä. Vaikka maalaus itse olisi pahoin tuhoutunut, jo sen sijainti on merkittävä tieto. Siksi toivoisi, että löydöistä ilmoitettaisiin. Lähetetty kuva kertoo jo jotakin. Maalauksia saattaa löytyä vielä sieltäkin, missä kallioita on käyty huolellisesti läpi. Kuluvan vuoden huhtikuussa juvalainen harrastaja-arkeologi ilmoitti löytäneensä Juvalta Sarkaslammen rantakalliosta uuden kalliomaalauksen. Se sijaitsee noin 400 metriä Sarkasvuoren tunnetusta hirvikuvasta kaakkoon. Seinämässä on noin 30 senttimetriä pitkän venekuvan katkelma. Maalausjäänne sijaitsee 5,5 metriä lammen pinnasta eli metrin aiemmin tunnettua maalausta korkeammalla. Maalauksen paikka on jälleen yksi lisätodiste vedenpinnan ja maalausten keskinäisestä yhteydestä. Kivikaudella lampi on ollut Saimaalta Luonterille johtanut kapeikko. Keski-Suomen maalaukset muodostavat kalliomaalausalueen irrallisen luoteisen saarekkeen. Laukaan Saraakallion maalaus on yksi maamme kolmesta suurimmasta kuvakentästä. Sen maalausperinne on kestänyt kauan. Tavallisesti saman vesireitin piirissä on lähekkäin useita eri maalauksia. Miten on selitettävissä se, että maamme eri kuva-aiheiltaan rikkaimman kuvakentän läheisyydessä on vain pieni Vihtavuoren takana Jyväskylän maalaiskunnan alueella oleva Halsvuoren maalaus. Mistä kuvantekijät ovat tulleet Laukaaseen? Miksi Saarijärven-, Keiteleen- tai Rautalammenreitin varsilta ei ole löytynyt maalausjäänteitä? Miksi Päijänteeltä tunnetaan vain Avosaaren maalaus? Näyttää todennäköiseltä, että maakuntamme alueella on yhä löytämättömiä maalauksia. Jos haluaa etsiä kalliomaalauksia muistakin kuin ennen tuntemistaan kallioista, on syytä aloittaa etsintä kotona peruskartan ääressä. On yritettävä päätellä muinaisen rantaviivan kulku ja merkittävä sen varrella olevat sopivat kalliojyrkänteet. Maalaukset eivät läheskään aina sijaitse seudun komeimmassa kalliossa, vaan maalauspaikan valintaa on säädellyt vesireittien kulku. Maalaukset paikantuvat usein järvikapeikkoihin, reittien risteämiin, vetotaipaleitten tuntumiin ja joskus koskien niskalle. Jyrkänteitten lisäksi kannattaa

5 Kalliomaalausten yleisin kahden eri kuva-aiheen yhdistelmä on hirvieläin ja takana oleva ihminen. Aihe tunnetaan Fennoskandiasta Siperiaan. Saraakalliolla tässä sommitelmassa on lisänä kaksi pystyvetoa. Kuva Pekka Kivikäs. tutkia myös rannoilla sijaitsevat suuret siirtokivilohkareet. Alkutuntuman maalauspaikkoihin saa vierailemalla joillakin maalauksilla. Kallioseinämän suunnalla on ollut tärkeä merkitys, yhtä epäilyä lukuunottamatta kaikki maalaukset ovat olleet aurinkoon katsovilla sivuilla. Silti on hyvä silmäillä myös pohjoisia puolia. Suurin osa kalliomaalauslöydöistä on tulosta maalausten määrätietoisesta etsimisestä ja vain harvoin maalaus on keksitty sattumalta. Kalliomaalausten ikä Kalliomaalaukset ovat säilyneet kallioissa tuhansia vuosia niiden päälle muodostuneen lasimaisen piikerroksen ansiosta. Tällä hetkellä tämä suojaava kerros on alttiina ilmansaasteille. Maalausten ikää on vaikea varmuudella määritellä. Keskeisin ajoitustapa perustuu muinaisen rannankorkeuden määrittelyyn. Ajoitustapa sopii maalauksiin, jotka ovat nykyisin lähes luoksepääsemättömissä paikoissa ylhäällä seinämissä. Näihin paikkoihin kuvat on voitu maalata vain vedenpinnan ollessa huomattavasti nykyistä korkeammalla, toisaalta kuvia ei ole voitu maalata kalliokohtien ollessa veden alla. Mm. Päijänteen ja Saimaan vesistöhistoria tunnetaan ja sen perusteella voidaan määritellä ajankohta, jolloin vesi on ollut sopivalla korkeudella maalausten alla. Maalausperinteen alku sijoitetaan meillä tavallisesti n vuoden päähän. Uusimmat Saimaan muinaisrannan ja kalliomaalausten korkeustiedot ovat kasvattamassa maalausten ikää. Ajoitetut maalaukset painottuvat kivija pronssikauteen. Maalausten ikää voidaan arvioida myös rinnastamalla kuva-aiheita muualta ajoitettuihin vastaavankaltaisiin kuviin. Lisäksi mm. Astuvansalmella on suoritettu vedenalaisia tutkimuksia ja eräitten kuvakenttien alapuolelta on tehty esinelöytöjä, jotka on ajoitettu. Kalliomaalaustemme sijainti Kallioita maalanneet ihmiset saivat elantonsa keräilystä, metsästyksestä ja kalastuksesta. He liikkuivat pienissä ryhmissä pyyntipaikalta toiselle seuraten luonnon säätelemää järjestystä. Kulkuteitä olivat vesistöt ja harjut. Koska meidän vesistömme ovat sokkeloisia, on niillä liikkuvan osattava valita reittinsä. Tällä seikalla lienee ollut vaikutuksensa myös maalauskallioitten valintaan. Esimerkiksi Saimaalla Puumalassa maalaukset paikantuvat sopivasti reitin risteämiin ja nykyisten kannasten vetotaipaleitten ääreen. Pienellä veneellä liikkuva käyttää mielellään tuulilta suojaisia reittejä. Moni tällainen väylä on jo umpeutunut, sillä mm. suurten järvien, kuten Päijänteen, Puulan ja Saimaan rantaviiva on nykyään toinen kuin maalausten tekoaikana. Valkealan Lakiasuonvuoren ja Luumäen Myllylammen maalaukset, edellinen kuusivaltaisen korven keskellä ja jälkimmäinen maatuvan suon reunalla, osoittavat, että maalauksia kannattaa etsiä umpeenkasvaneitten reittien ja soistuneitten lampien reunoilta. Paria poikkeuksellista paikkaa lukuunottamatta maalaukset sijaitsevat aivan ve- 3

6 den äärellä tai sen lähituntumassa. Maalaukset ovat vesisidonnaisia. Lisäksi lähes aina kallion on ohittanut kululle sopiva vesireitti Kuvakentät Kun kalliomaalausperinnettä vaalinut ihmisryhmä saapui Suomeen, oli sen ensimmäisenä tekona ennen maalaukseen ryhtymistä kallion valinta. Kuvat tehtiin kallioitten aurinkoon antaville sivuille. Aurinko ja ilmansuunnat liittyvät varmasti kuvakenttiin, mutta niiden lopullinen merkitys jää arvailuksi. Voimme vain todeta, että maalaustapaa ovat säädelleet niin ulkoiset tekijät kuin ryhmän peritty uskomusjärjestelmä. Suomen kuvakentät ovat yleensä kooltaan pieniä, noin 1,5 metriä x 2 metriä. Joukossa on kuitenkin joitakin suurempia kuvaseinämiä. Niissä maalausperinne on jatkunut kauan, joten niitä on pidettävä pitkäaikaisina kulttipaikkoina. Tällaisia ovat mm. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Hossan Värikallio. Keskeiset kuvamerkit ovat hirvieläimet, sarvi- ja veneaiheet, ihmiset ja erilaiset painamat. Näiden lisäksi on löydetty eräitä käärmettä muistuttavia siksak-viivoja, joitakin lintuja ja kaloja, aiheeltaan tai merkitykseltään tunnistamattomia kuvioita, vetoja ja värialueita. Maalaukset ovat usein yksityiskohdiltaan ja lajityypeiltään vaikeasti määriteltäviä; hirvieläimet vaikuttavat sekamuotoisilta ja venekuvat voi usein mieltää myös sarviaiheiksi tai päinvastoin. Kuva-aiheiden määrä on hyvin suppea. Kalliomaalaustemme luonne Saraakallio talvella. Kuva Pekka Kivikäs. Suomalainen kalliomaalaus jäljittelee harvoin suoranaisesti näkyvää luontoa. Se on säästeliäs ja tarkoituksenmukainen tunnus ja viesti. Kuvat noudattelevat muinaisuudesta opittuja malleja. Niitä on kuitenkin toteutettu yksilöllisellä käsialalla vähäisiä yksityiskohtia muunnellen. Vaikuttaakin siltä kuin yksinkertaisen kuvan taakse kätkeytyisi kaikkien tuntema laaja elämysmaailma. Maalaus olisi siten ymmärrettävissä ovena tai väylänä tiettyyn mielikuvien maailmaan. Voimme vain arvailla maalausten tarkoitusta. Pyynti ja saaliin riittäminen ovat olleet elämisen ehto, mutta yhtä tärkeää on ollut oman ympäristön jäsentäminen, ryhmän perinteitten ylläpitäminen, uhkien torjunta ja kaikkinainen menestyminen. Ristiriita maalattujen kuvien ja käytetyn ravinnon välillä tukee sitä, että kuvien tekoon on täytynyt olla muitakin syitä kuin pelkkä ravinto. Maalauskallio voidaan yhtäältä kuvitella rajapinnaksi kahden eri maailman välillä. Se oli kohtauspaikka, jossa ihminen tähysteli sisimpäänsä ja etsi vastauksia kysymyksiinsä. KESKI-SUOMEN KALLIOMAALAUKSET Laukaa, Saraakallio Saraakallion maalaus on maassamme kuviltaan poikkeuksellisen moninainen ja kiintoisa. Se ei jää jälkeen Astuvansalmen maalauksesta muussa kuin kuvien erottumisessa. Kuvien näkymisen suhteen seinämä on koko maan hankalin. Kesällä pitkien kuivien kausien jälkeen vain puolet maalauksista on paikannettavissa. Usein kuluu vuosia, ennenkuin seinämä joskus syksyn sateitten ja talven räntäkelin kypsyttämänä saavuttaa punaisen loistonsa. Kuvien ilmaantuminen edellyttää kallion pinnan puhdistumisen sekä kylmän ja pitkän kostean sääjakson. Luen elämäni merkittäviin kokemuksiin ne pari kertaa, jolloin olen kohdannut Saraakallion punaisessa loistossaan. Saraakallion maalaukset kätkevät lukuisia arvoituksia. Yksi on se, että seinämässä on eniten sivuttain kuvattuja ihmisiä kuin missään muussa Suomen kalliossa. Maamme kallioitten yleisin ihmistyyppi on suoraan edestä kuvattu koukkupolvinen hahmo. Sivukuvaa voi pitää toisenlaisesta kuvaympäristöstä lähtöisin olevana hahmona kuin edestä kuvattua ihmistä. Vienan Karjalassa Uikujoella on yli kalliopiirrosta. Joenrannan laakeisiin kallioihin on uurrettu lukemattomia sivuttain kuvattuja ihmisryhmiä. Silti siellä peitepiirrosten mukaan näyttäisi olevan vain kolme koukkupolvista hahmoa. On mahdotonta kuvitella, että kaikkien Saraakalliolla olevien kuvien muoto olisi syntynyt paikan päällä. Kuvakenttä vaikuttaa paremminkin eri suunnista tulleitten kuvien koosteelta, joka on saanut Laukaassa oman ilmeensä. Tietyllä korkeudella olevien kuvien perusteella on mm. oletettavissa, että joskus Astuvansalmella ja Uittamonsalmella on vaikuttanut hetken sama kuvamurre. Saraakallion maalausperinteen selvittäminen on yhteydessä muihin löytöihin. Siinä Hartikan pu- 4

7 reunassa punaisia jälkiä, jotka saattavat olla jäänteitä maalauksesta. Paikka Puulan entisen laskun varrella tukee havaintoa. Toinen jäljiltään yhtä ongelmallinen kohta on Kuhmoisissa Tehinselän äärellä. Siellä on Pyhänpään kärjessä olevan terassin kupeessa, harmaalla pinnalla jäänteitä erisävyisistä punaisista. Suomen kalliomaalaukset ovat niin pieniä ja tuhoutuneita, että yhden maalauksen näkeminen paljastaa harvoin niiden kiehtovaa maailmaa saati niiden historiaa. Oman kotiseudun maalaukset avautuvat useinkin vasta vierailemalla toisilla kuvakentillä. Saraakallion arvoitus ja merkitys selviää vain pohjoisen pyyntikulttuurin muiden kuvakenttien ja löytöjen kautta, ei pitäytymällä kunta-, lääni- tai valtakunnanrajoihin. Pekka Kivikäs opettaja, kirjailija Jyväskylä Saraakallion seinämässä on maalauksia eri korkeuksilla ja useassa kohdassa. Tämä kertoo paikan muinaisesta merkityksestä ja maalausperinteen pituudesta. Kuva Pekka Kivekäs. namultahaudoilla ja Laukaan asuinpaikkalöydöillä on merkittävä sija. Keskisen Suomen muita kalliomaalauksia Jyväskylän maalaiskunnan Halsvuoressa on soistuvan lammen takana kahden kuvan ryhmä. Maalaus on vaurioitunut löydön jälkeen. Luhangan Avosaaressa Pilkanselän rannalla on kivirakan takana olevassa kallionurkkauksessa hirviryhmän jäänteet. Kiipeäminen maalaukselle kysyy nilkkoja. Maalauksen alla oleva kallioulkonema estää kuvien varman ajoittamisen. Muiden maalauspaikkojen perusteella on todennäköistä, ettei maalari ole kiivennyt kovin korkealle veden tasosta. Muinoin Puulavesi laski Päijänteeseen Avosaaren pohjoispuolella (Tammi -Puula). Myöhemmin laskukohta siirtyi Avosaaren eteläpuolelle. Aivan Joutsan rajan vierellä Hirvensalmen puolella on Hahlavuoren maalaus. Sen paikka Puulan länsiosassa viittaa Kälän, Joutsan ja Luhangan suuntaan. Hahlavuoren osittain puuroutuneessa seinämässä on tunnistettavissa eräitä poikkeuksellisia aiheita. Maalaus näkyy parhaiten syksyllä ja talvella. - Saraakallion ja Avosaaren tapaan Hahlavuori vaatii kävijältä kiipeämistä. Hahlavuoreen johtavalla polulla on ollut viitoitus. Edellisten lisäksi Joutsassa Viherinkosken rannalla on siirtolohkareen 5

8 Kuokkalaan luontokoulu Luontokoulutus Suomi on valitettavasti jäänyt hieman jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin luontokoulujen yleistymisessä. Tanska on alan johtava maa Pohjolassa, mutta ennusteen mukaan Suomikin on tulossa mukaan hyvää vauhtia. Ympäristöministeri on keväällä 1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on: - arvioida luontokoulutoiminnan kehittämistarpeita - tehdä ehdotus toiminnan tavoitteista ja tarvittavista toimista sekä ehdotus toimintaa edistävistä yhteistyömahdollisuuksista - selvittää rahoitusmahdollisuudet ja laatia ehdotus rahoituksen järjestämisestä Työryhmään on kutsuttu asiantuntijoita valtion virastoista, luontokouluista ja järjestöistä. Keskisuomalaiset edustajat tässä ryhmässä ovat ympäristökasvatuksen ylitarkastaja Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta sekä Ismo Nuuja. Vuoden loppuun jatkuva työ tuottaa raportin, mutta pyrkii myös muulla tavoin tekemään asiaa tunnetuksi niin poliittisissa kuin kansalaispiireissäkin. Kuokkala kävisi Päijänteen pohjoisrannalla Jyväskylän Kuokkalassa on lähes 100 vuotta ollut komea rakennus. Se rakennettiin vuonna 1904 ja sen suunnitteli kuuluisa arkkitehti Wivi Lönn, joka on suunnitellut muitakin merkkirakennuksia Jyväskylään. Aluksi kartano oli asuinkäytössä. Sen mailla oli navetta ja monia muita rakennuksia. Se sijaitsi tuolloin vielä muun Kuokkalan ohella Jyväskylän maalaiskunnan alueella. Sittemmin talossa on ollut synnytyssairaala, hydrobiologinen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston hydrobiologian osasto ja Jyväskylän kaupungin puistotoimisto. Nykyään rakennus on kaupungin omistuksessa, mutta aivan viime aikoina se on ollut miltei tyhjillään. Kartanon päärakennus on suojelukohde ja siksi sopiva myös suunniteltuun tarkoitukseen. 6 Luontokoulut Luonnon ja ympäristön tila on yhä useamman ja nuoremman huolen aiheena. Kouluissa opetetaan tietenkin ympäristö- ja luontoasioita, mutta tuskin vieläkään riittävästi. Meillä on musiikki- ja taidekouluja, miksei myös luontokouluja. Luonnontuntemuksesta ei ole haittaa kenellekään ja tiedon tarvetta on, koska mm. luontokirjat tekevät hyvin kauppansa. Kaiken kaikkiaan sellainen paikka tarvitaan, jossa voidaan keskitetysti opettaa perusasioita niin rakennetusta kuin luonnonympäristöstä. Kasvava tarve Suomessa on jo tähän mennessä useita toimivia luontokouluja, ulkomailla esimerkiksi Pohjoismaissa vielä enemmänkin. Näiden koulujen toiminnan avulla voidaan kasvattaa ympäristöasioiden ohessa kansainvälisyyteen. Luontokoulujen lukumäärä kasvaa koko ajan. Niiden nimitykset saattavat vaihdella, mutta kaikkien tarkoituksena on kokemisen ja tekemisen avulla saada hyvää asiaa eteenpäin. Metsähallitus on alkanut markkinoida kansallispuistojen opastuskeskuksia luontokeskuksina. Niiden tarkoituksena on myös aktiivinen ohjaus ja valistus, jotta käynti suojelualueella olisi mieleenpainuva ja elämyksellinen. Luontomatkailu Matkailun alalla nk. luontomatkailu on nopeimmin kehittyvä osa-alue. Kaupungistunut ja pakokaasuihin kyllästynyt kansa haluaa päästä yksinkertaiseen ympäristöön, jossa saattaa tuntea patikoidessa tai hiihtäessä nälän ja väsymyksen tunteen. Matkailun tarpeisiin, mutta myös luonto- ja ympäristöopetuksen tehostamiseksi on suunniteltu erityisen luontobussin varustamista. Bussin tarkoituksena olisi yhdistää matkailua ja luonto-opetusta siten, että kohteet olisivat niin rakennetun ympäristön kuin luonnonympäristön luonnehtimia. Teknisesti korkeatasoinen bussi voisi sisältää täydellisen audiovisuaalisen varustuksen lisäksi mm. kestävän kehityksen, kierrätyksen ja energian käytön valistusta eri muodoissaan. Kiinteitä kohteita on Jyväskylässä ja koko maakunnassa sen verran paljon, että tietynlainen verkosto olisi helposti aikaansaatavissa. Bussissa voisi menomatkalla tutustua tulevaan kohteeseen videoiden, äänikuvien ym. opastuksen avulla ja palatessa voisi kerrata samat asiat. Näin esimerkiksi koulun oppitunti voisi alkaa heti oppilaitoksen pihalta eikä siirtyminen aiheuttaisi ajanhukkaa. Omnibus Luontokoulu olisi tarkoitettu kaikille (omnibus) ja kaikenikäisille. Elinikäisen oppimisen periaatteella luontokoulua kävisivät esikoululaiset, kaikki koululaiset ja soveltuvin osin myös korkeakouluopiskelijat. Samoin luontokoulu voisi tarjota elämyksiä niin työttömille kuin eläkeläisillekin, koska oppiminen ja elämyksien kokemistarve tuskin vähenee vanhenemisen myötä. Luontokoulun toiminnalle olisi eduksi, että sillä on jotain kiinteitä kohteita ja sijoituspaikkakin. Luontobussin avulla koulun toiminta saisi kiertävän ja kohteeseen pyrkivän luonteen. Näin etäisyys muuttuisi läheisyydeksi ja teoria käytännöksi. Luontokartano Kuokkalan kartanossa on paljon luontokartanolle kuuluvia etuja. Se sijaitsee ensinnäkin lähellä asutusta, se on siis helposti tavoitettavissa. Järven rannalla sieltä voi tehdä retkiä vesille ja maihin. Luonto on monimuotoinen juuri tällaisella rajavyöhykkeellä. Lähellä on puulajipuisto (arboretum), kasvihuone, Rauhaniemen talo, Kammin palvelut, Viherlandia ym. toimintaa laajentavaa ja tukevaa toimintoa. Hyvät yhteistyömahdollisuudet ja tarjonta Äijälänsalmen ympäristössä innoittavat suunnitteluun. Soisi vain, että yhteistyön ja synergian ymmärrys menisi kilpailupelon ja kateuden ohi,

9 sillä nämä peikot vaanivat aina uuden kauhuna. Kartanorakennuksessa on tilaa yli 600 m 2 eli runsaasti erilaisille työ-, kurssi-, askartelu- ja pajatoiminnoille. Sinne voidaan sijoittaa opetuskokoelmia (kasveja, eläimiä, kiviä) sekä hyvä alan kirjasto. Leirikoulutoiminta on eräs hyvä toimintatapa ympäristöstä ja luonnosta oppimiseksi. Sitä voi täydentää ja monipuolistaa luontokoulu, joka ei tarvitse olla jäykkä ja kaavamainen, vaan elämyksiä tuottava ja innostava. Kokeellisuus, havaintojen tekeminen ja myönteinen kokeminen tuottavat tuntoja, jotka säilyvät ja välittyvät ytimenjatkeelta loppuelämän ajan. Siksi on tärkeätä saada ympäristöasenteet jo varhain hyvälle tolalle. Myöhemmälläkään iällä ei oppi ojaan kaada ja viisaus tiedon vastaanottamiselle on entistä avoimempaa ja vaikuttavampaa. YK-päämaja Jyväskylällä on jo pitkät, ehkä Suomen pisimmät perinteet kasvatuksessa. Tälle perustalle voitaisiin ajatella perustettavan ympäristökasvatuksen päämaja, jonka tehtävät vaihtelisivat tiedonalalla laajasti. Ympäristökasvatuksellisen tutkimuksen, opetuksen ja oppimateriaalin tarve kasvaa kaiken aikaa. Ei olisi liian hätiköityä jo nyt ryhtyä toimiin tällaisen päämajan perustamiseksi. Se voisi aluksi toimia verkostonomaisesti vaatimattomasti ja kehittyä tarpeiden sitä vaatiessa. Aloitteellisuus olisi tässä hyväksi. Jyväskylän keskeinen sijainti auttaisi asiassa. Lisäksi seudulla on runsaasti hyvää asiantuntemusta yliopiston ja monien muidenkin instanssien piirissä. Mikä olisikaan luontokoulujen kehittyä, kun oppimateriaalia (kirjat, monisteet, tehtävät, videot, elokuvat, äänitteet, multimediat ym...) olisi saatavissa keskitetysti Keski-Suomesta. Materiaalin tuottamisen ja tutkimuksen tarve on olemassa. Ympäristöopetus eri muodoissaan alkaa olla kouluissamme kaikilla tasoilla jollei pakollisena, niin ainakin läpäisevänä. Maailmanlaajuisten periaatteiden (kestävä kehitys, luonnon monimuotoituisuus jne.) ja ympäristöuhkien (kasvihuoneilmiö, nälkä, tautiepidemiat ym.) asiallinen ja mittasuhteiltaan oikea käsittely vaatii asiantuntevat opettajat. Erityisesti ympäristöviestintä vaatii toimittajilta todellisuuden tajua ja taustojen tuntemusta. Luontokoulu suunnitteilla Kuluvan vuoden alusta alkaen on Kartanoon suunniteltu luontokoulun lisäksi muuta alan toimintaa. Syksyyn mennessä pitäisi olla tiedossa, mitä siellä on mahdollista tehdä. Kaiken taustalla on taloudellisesti kutakuinkin kannattava toiminta. Monet ovat kiinnostuneet tällä hetkellä Kartanon kohtalosta. Tarvitsemme vielä uusia ja hyviä ideoita talon toimintojen pohjaksi. Sinäkin voit auttaa tekemällä ehdotuksia, jotta Kuokkalan Luontokartanosta tulisi hyvä ja totta. Ismo Nuuja, FL, biologi Ympäristö-Tieto Ky Vähäkuja 2 A 2 Kuokkalanpelto, JKL (014) , fax (014)

ärikallion kalliomaalaus sijaitsee Hossan retkeilyalueella, pitkän ja kapean Somerjärven

ärikallion kalliomaalaus sijaitsee Hossan retkeilyalueella, pitkän ja kapean Somerjärven S u o m u s s a l m e n V ä r i k a l l i o V ärikallion kalliomaalaus sijaitsee Hossan retkeilyalueella, pitkän ja kapean Somerjärven itäpään pohjoisrannan kallioseinämässä. Kalliomaalauksen ympärillä

Lisätiedot

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin?

Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? 1 Kirjoitus on julkaistu saman sisältöisenä Hiisilehdessä 2/2012 Matti Hakulinen Saraakallio vai Astuvansalmi - kumpaa maalattiin ensin? Pekka Kivikäs totesi keskusteltuamme jälleen kerran Saraakallion

Lisätiedot

Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein

Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein Suomen kalliomaalausten ja luonnonmuotojen tarkastelua taidehistorian metodein 1. Kallion suurmuodot: -kasvokalliot -mistä kuvia katsotaan, mihin kuvat katsovat 2. Kallion pienmuodot: -halkeamat -maaviivat

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola

Juojärven erityisyys. Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärven erityisyys Kaivosseminaari, Outokumpu 29.3.2014 Heikki Simola Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärvi Pinta-ala - Juojärvi ja Rikkavesi yhteensä 220 km² 283 km2 Korkeus merenpinnasta 101 m Suurin

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)

225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010

Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla. Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Tarinan ja paikan kohtaaminen syvähenkiset paikat Keski-Pohjanmaalla Annika Nyström, tutkimusharjoittelija Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Genius loci eli paikan henki Mistä hankkeessa on kyse? Tarinallisuus

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön sisällöt Luontomatkailu: Sopimusyrittäjät, kunnat Ympäristökasvatus: koulut, oppilaitokset

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot