KESKI-SUOMEN LUONTO. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LUONTO. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu 1996 1997"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LUONTO Keski-Suomen luonnonsuojelupiirin vuosijulkaisu

2 Sumiaisten luontoleiri Ilman hengettäret eivät olleet kaikkein suotuisimmalla päällä, kun porukkaa alkoi saapua Sumiaisten Levälahden tilan pihaan. Alkamassa oli kolmipäiväinen lasten luontoleiri, jonka järjestivät Ala-Keiteleen Luonnonystävät ry. ja Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri ry. Kukaan ei onneksi pelännyt tuulista säätä, vaan paikalle saapui 20 leiriläistä aina kuusivuotiaista kolmetoistavuotiaaseen konkariin asti. Aluksi katsastettiin aitat ja teltat yöpymisiä varten. Sen jälkeen tutustuttiin ohjaajiin ja toisiin leiriläisiin sekä Levälahden pihapiiriin erilaisten leikkien avulla. Jokaiselle leiripäivälle oli varattu jokin suurempi tapahtuma. Perjantaina se oli luontopolulla vaeltaminen. Luontopolku lähti aivan nurkan takaa muinaisen merenrannan tuntumasta. Se vei leiriläisiä mm. erilaisten metsätyyppien, kedon, palokärjen ruokailupuun ja maan alla solisevien purojen kautta korkealle Unelmakalliolle. Moni leiriläisistä taisi hätkähtää, kun rannalla olevalle nuotiopaikalle tultaessa siellä istuikin itse Väinämöinen. Melko pian heräsivät kuitenkin epäilyt, että kyseessä saattoikin olla isäntämme Risto, joka oli tuonut eväitä luontoretkeilyn lomaan. Iltanuotiot kuuluvat perinteisesti leiriohjelmaan ja rannalla vietettiin aikaa kahtena iltana niin nuotiolla kuin myös onkien, vuoleskellen ja saunoen. Parhaimpiin ohjelmanumeroihin taisi kuulua hutiluspussiin päätyneiden tavaroiden lunastaminen. Hutiluspussiin joutuivat sellaiset tavarat, jotka joku löysi ajelehtimasta vääristä paikoista. Ja löytyihän sieltä illan tullen ohjaajienkin omaisuutta. Iltanuotiolla nähtiinkin erilaisia hupaisia esityksiä esim. kaakattavia kanoja, kiekuvia kukkoja ja puiden suukottelijoita, joiden avulla sai tavaransa takaisin. Musiikkiakaan ei unohdettu. Yhteislaulu raikui ja vierailevan trubaduurimme Sami Vehviläisen esittämä Lehmänmaharock sai vankan suosion. Lauantai taisi olla monelle leirin kohokohta. Jo aamukuudelta saapui linja-auto hakemaan kiikarein ja eväsrepuin varustautuneet leiriläiset linturetkelle Pyhäjärvelle. Siellä kiikaroitiin vesilintuja ja taidettiin bongata muutama harvinaisempikin siivekäs. Päivän edetessä siirryttiin syömään Saarikkaalle Linnan maatilalle. Siellä lapsille mm. esiteltiin suomalaiset viljalajit. Pihapiirissä ihmeteltiin äänekästä kalkkunaherraa, jonka rouvan hautomista ei saanut häiritä, kuten ei myöskään tarhattujen metsojen pesimäpuuhia. Lähes kaikki leiriläiset ja ohjaajat, Kimmokin toisten painostuksesta, ratsastivat yhdellä talon hevosista. Rossin maatilalla tutustuttiin puolestaan navetassa oleviin vasikoihin sekä ulkona tonkiviin villisikoihin. Ketään ei varmasti kummastuttanut, että linja-autokuskin piti paluumatkalla jonkin aikaa tuulettaa ajopeliämme. Retken päätteeksi ajettiin Sumiaisten keskustaan karkin ostoon. Illalla ohjelmassa oli jännittävä leirikaste. Silmät sidoittuina seurattiin metsän velhon jalanjälkiä. Jokainen leiriläinen läpäisi kunnialla velhon polulla olleet moninaiset tehtävät ja todistukseksi siitä sai niskaansa roiskeen Keiteleen kylmää vettä. Viimeisenä päivänä oli vielä jäljellä veneristeily järvipelastusalus Muralla. Laivan kannella istuen nautittiin vielä hetki toistemme seurasta ja ihailtiin keskisuomalaista järvimaisemaa. Sen jälkeen oli aika laskea lippu Levälahden salosta ja jättää hyvästit sekä leirikavereille että ohjaajille. Suunnittelimme tapaavamme ehkä jo ensi kesänä uudelleen luontoleirin merkeissä. Ohjaajina leirillä olivat Mirja Lehtinen, Kirsi Luiro, Tarja Lumme, Kimmo Tuikka ja Kerttu Nurmela sekä talkooapuna lähiseutujen luonnonystäviä. Maukkaista ruuista huolehti Salme Maukonen. Erityiskiitos kuuluu Risto Lepänjuurelle, joka varmisti leirin onnistumisen monin tavoin ja antoi leiriläisten käyttöön maalaistalon pihapiireineen. Kirsi Luiro, Tarja Lumme ja Kerttu Nurmela SISÄLLYS Vaaru, Onkisalo, lipeälampi, Kivetty, Tontunvuori Keski-Suomi ja kalliomaalaukset... 2 Kuokkalaan luontokoulu... 6 Linkolaa ja Skolimowskia Keski-Suomessa... 8 Keski-Suomen Natura verkosto Metsähallituksen kuulumiset Kämmekkämme Luontopersoona Esittelyssä Keski-Suomen luonnonsuojeluyhdistyksiä: Saarijärven seudun luonnonystävät ry Pyhä-Häkki kutsuu Julmien lampien maksasammalet Rasuanniemi Keski-Suomen kaunein hiekkaranta Tontunvuori - suurkaatopaikasta suojelukohteeksi Juhlakannanotto Keski-Suomi sai oman maakuntakalansa: Aatelinen ja uhanalainen järvitaimen Nuorten luontokuvakisan satoa Kansikuva: Yksi rantakisan ehdokkaista oli Liesjärven Paloranta Keuruulta. Kuva Markku Könkkölä.

3 KESKI-SUOMEN LUONTO Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri r.y:n vuosijulkaisu Toimituskunta: Markku Könkkölä, Olli J. Ojanen, Tarja Lumme (toimitussihteeri), Juha Saltevo (päätoimittaja) Taitto: Latomo Myyrä. Kirjapaino: Jyvässeudun paino Oy. Paperi: Luontomerkin saanut lumiart. ISSN Vaaru, Onkisalo, lipeälampi, Kivetty, Tontunvuori... Kaikki kuuluvat vuodesta toiseen Keski-Suomen luontokeskustelun vakioaiheisiin metsäkeskustelujen ohella. Luonnonsuojelun voitot ovat sitkeän työn takana, kuten Tontunvuoren kehitys suurkaatopaikasta suojelukohteeksi osoittaa. Ilman Tontunvuori-toimikunnan kymmenen vuoden aktiivista työtä hanke olisi varmasti ajettu läpi. Samalla paineet Jyvässeudun jätehuollon tehostamiseksi ja jätteiden määrän vähentämiseksi ovat nopeutuneet. Keski-Suomen luonnonsuojelupiiri vietti 20-vuotisjuhliaan Konneveden biologisella asemalla. Juhlakannanoton piiri antoi Korpilahden Vaarun puolesta sähköä kuluttavan pumppulan rakentamista vastaan. Siellä myös muisteltiin Keski-Suomen luonnonsuojeluliikkeen saavutuksia, joista tärkein ja laajakantoisin on ollut luvun Päijänne puhtaaksi -liikkeen toiminta. Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaarikin antoi tästä kiitosta luonnonsuojelijoille Kaipolan kansalaistapaamisessa. Osittain samaan eli sellutehtaiden vesistöjen saastuttamiseen liittyy vielä Lievestuoreen lipeälampi, johon haetaan lopullista ratkaisua ympäristöministeriön ja EU:n antamien rahojen turvin. Näin häipynee viimeinen historiallinen todiste sellutehtaiden alapuolisten vesien alennustilasta. Lipeälampea ei saamamme selvityksen mukaan voi turvallisesti suojella muistomerkiksi. Luonnonsuojelupiirimme myöntämä ympäristöpalkinto annettiin Keski- Suomen ympäristökeskuksen kalabiologi Anssi Elorannalle Saarijärven Lannevedellä Riekon- ja Summakosken kalataloudellisten kunnostussuunnitelmien esittelytilaisuudessa. Uiton, voimalaitosten ja järvenlaskujen vuoksi kanaviksi muuttuneet kosket yritetään palauttaa luonnontilaan. Eloranta on yhdessä ryhmänsä kanssa toiminut ansiokkaasti vuodesta 1982 lähtien virtavesien ennallastamistöiden käynnistäjänä ja asiantuntijana. Hän on ollut aktiivisesti myös vapaa-aikanaan, mm. yhteistyössä luonnonsuojelupiirin kanssa Huopanankoskella, turvaamassa Keski-Suomen luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi hän on vuodesta 1978 ollut luonnontaloudellisena asiantuntijana erilaisten intressien ristipaineissa vesioikeuksien katselmuksissa. Palkinnoksi annettiin kunnian lisäksi Keski- Suomen uutta maakuntakalaa, järvitaimenta esittävä pusero. Luonnonsuojelua on turhaan syytetty työpaikkojen vähenemisestä erityisesti metsätöissä, vaikka suurin syyllinen on metsätöiden koneellistuminen. Keski-Suomi on tänä vuonna saanut 10 miljoonaa markkaa ympäristötyöohjelmaan valtiolta. Tekemätöntä työtä riittää koskien kunnostuksesta, luontopolkujen ja lintutornien rakentamiseen, maiseman hoitoon, umpeenkasvaneiden järvien ja lampien niittämiseen vesikasveista, kaatopaikkojen parantamiseen ja soiden luonnontilan palauttamiseen vaikka kuinka paljon. Hyvä, että on päästy alkuun ja saatu työllistetyksi tänä vuonna yli sata ihmistä, mutta projektin soisi jatkuvan vuosia. Voimakkaimmat luonnonsuojeluun liittyvät ylilyönnit tänä vuonna Keski- Suomessa ovat liittyneet Luhangan Onkisalon ns. valkoselkätikkatiehen. Siihen on sotkettu ihmisen perusoikeuksia tiehen, salailua tien todellisesta tarpeesta ja jopa eduskuntakyselyssä on syytelty ihmishenkien vaarantamisesta, kun tähän saakka miljoonia vuosia tiettömänä olleeseen saareen ei ole saatu rakennetuksi tietä luonnonsuojelualueen halki. Ihmisvihaajia ja riidanhaastajia (luonnonsuojelijoita?) ei muutamien mielestä Luhangassa kaivata. Iloinen kylä on muuttunut surulliseksi, mutta toivottavasti luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä vanhan lehtimetsän alue saadaan pelastetuksi EU:n Life-rahaston myöntämällä 2,4 miljoonalla markalla. Tehokas luonnon- ja ympäristönsuojelu edellyttää usein yhteistoimintaa, vaikka aktiivisia yksilöitä toki tarvitaan. Uudistetun hallitusmuodon mukaan julkinen valta, yhteisöt kuin yksityiset ihmisetkin ovat vastuussa luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Valitettavasti juridisissa asianosaisuuskysymyksissä painotetaan omistusoikeutta ratkaistaessa onko luontokohteen, kaupunginosan tai vaikka ydinjätehaudan vastustamiseksi (Kivetty-liikkeen tuki ry) perustettu yhdistys asianosainen vai ei. Uuden perustuslain muutoksen henki pitää ottaa tulevaisuudessa paremmin huomioon myös Keski- Suomen kansalaisliikkeiden oikeudellisia kysymyksiä ratkottaessa. Jyväskylässä Juha Saltevo Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin puheenjohtaja 1

4 Keski-Suomi ja kalliomaalaukset Suomesta on tähän mennessä löydetty noin 63 kalliomaalausta, joiden lisäksi on kirjattu yli kymmenen punamultaläiskää. Mainitut läiskät ovat värjäytymiä, joista puuttuvat tunnistettavat kuviot tai niiden katkelmat. Osa värjäytymistä on kuitenkin varmuudella tuhoutuneita maalauksia. Suomalainen kalliomaalaus on yksinkertainen punamullalla maalattu kuva. Se on tehty pystyyn veden ääressä olevaan ja alaosastaan sisäänpäin vetäytyvään kallioseinämään tai paikkaan, jota on suojellut ylempänä oleva kalliolippa. Maalauksia saattaa löytää myös ympäristöstään erottuvista suurista siirtokivilohkareista. Kalliomaalaukset eivät ole irrallinen Suomeen rajoittuva ilmiö. Ne kuuluvat laajan pohjoisen pyyntikulttuurin yhteyteen. Ruotsista, Norjasta ja Kuolasta on löydetty sekä kalliomaalauksia että kallioon hakattuja piirroksia, Itä- Karjalasta vain kalliopiirroksia ja Suomesta eräitä irtolöytöjä lukuunottamatta vain kalliomaalauksia. Maalaukset ovat tehty sävyltään vaihtelevalla punamullalla (rautaoksidi). Punamultaa on löytynyt myös haudoista. Maalausjäljistä päätellen väri on ollut juoksevaa. Nesteenä käytettyjä aineita ovat saattaneet olla mm. veri, vesi, linnunmunat, urea ja lisäaineina mahdollisesti pihkamaiset aineet ja erilaiset rasvat. Todennäköisesti veri ja elämää uudistava punamulta yhdistettiin uhriin ja maalaustapahtuma koettiin pyhäksi. Eri kuvakentissä esiintyvien aiheitten samankaltaisuus tukee tapahtuman perinteisyyttä ja riitinomaisuutta. Kalliomaalauksella yhdistyvät maisema, menneisyys ja luonto Kalliomaalaukset sijaitsevat järviluontomme kauneimmissa maisemissa. Retkeilijälle ne ovat paikkoja, joissa voi yhtä aikaa kokea luonnon ja tutkailla mennyttä. Kuvat ovat osa vanhinta kulttuuriperintöämme. Erityisesti kiireettömälle vaeltajalle, veneilijälle ja 2 kanoottiretkeilijälle ne ovat luontevia matkakohteita. Monet niistä ovat tähän asti säilyneet sijaintinsa ja karuutensa vuoksi lähiympäristöltään luonnontilaisina. Niiden viereltä saattaa tavata yhä kukoistavan luonnonkeitaan ja eläimiä, joita ei muuten tapaisi. Tässä mielessä paras vaellusaika on varhainen kevät ja myöhäinen syksy. Matkan haasteeksi voi aluksi ottaa sen, kykeneekö tunnistamaan maisemasta maalauskohdan. On parempi, ettei etukäteen kuvittele suuria itse maalauksista. Se, joka odottaa näkevänsä kalliossa selviä kuvia ja eloisia kuvakertomuksia, pettyy varmasti. Kuvaryhmät ovat usein pahoin kuluneita ja maalausten hahmottaminen vaatii seinämiin tottuneeltakin aikaa sopeutua kallion sävyihin ja sopivat olosuhteet kuvien katseluun. Retki tutullekin kuvakentälle on aina erilainen, sillä seinämä elää. Koskaan ei voi olla aivan varma siitä, mitkä kuvat näkyvät tai ovat valokuvattavissa. Ehkä juuri tässä arvaamattomuudessa piileekin yksi maalauspaikkojen viehätyksistä. Kiireiselle selvyyttä ja suuruutta arvostavalle ryppyotsalle maalaukset eivät sovellu. He turhautuvat. Useat maalaukset ovat saavutettavissa vain järveltä käsin, sillä suurin osa kuvakentistä on suoraan veteen putoavissa kallioissa ja lähes puolet saarissa. Parhaiten maalauspaikoille pääsee kevättalvella. Kuvakentille on ominaista talvisin lumettomuus ja ne erottaa silloin valkeasta ympäristöstä. Myös itse maalaukset näkyvät tuolloin selvimmin. Kesällä kuivan jakson jälkeen monet kuvat ovat peittyneet kallion kätköihin tai jääneet valkoisen valumaraidoituksen peittoon. Joskus kuvakenttä saattaa sijaita aivan asutuksen vierellä, jolloin tällaiset paikat on syytä jättää väliin. Uusia kalliomaalauksia löytyy yhä Yksi hyvä syy lähteä vaeltamaan luontoon on kalliomaalausten etsintä. Vaikka maalaus itse olisi pahoin tuhoutunut, jo sen sijainti on merkittävä tieto. Siksi toivoisi, että löydöistä ilmoitettaisiin. Lähetetty kuva kertoo jo jotakin. Maalauksia saattaa löytyä vielä sieltäkin, missä kallioita on käyty huolellisesti läpi. Kuluvan vuoden huhtikuussa juvalainen harrastaja-arkeologi ilmoitti löytäneensä Juvalta Sarkaslammen rantakalliosta uuden kalliomaalauksen. Se sijaitsee noin 400 metriä Sarkasvuoren tunnetusta hirvikuvasta kaakkoon. Seinämässä on noin 30 senttimetriä pitkän venekuvan katkelma. Maalausjäänne sijaitsee 5,5 metriä lammen pinnasta eli metrin aiemmin tunnettua maalausta korkeammalla. Maalauksen paikka on jälleen yksi lisätodiste vedenpinnan ja maalausten keskinäisestä yhteydestä. Kivikaudella lampi on ollut Saimaalta Luonterille johtanut kapeikko. Keski-Suomen maalaukset muodostavat kalliomaalausalueen irrallisen luoteisen saarekkeen. Laukaan Saraakallion maalaus on yksi maamme kolmesta suurimmasta kuvakentästä. Sen maalausperinne on kestänyt kauan. Tavallisesti saman vesireitin piirissä on lähekkäin useita eri maalauksia. Miten on selitettävissä se, että maamme eri kuva-aiheiltaan rikkaimman kuvakentän läheisyydessä on vain pieni Vihtavuoren takana Jyväskylän maalaiskunnan alueella oleva Halsvuoren maalaus. Mistä kuvantekijät ovat tulleet Laukaaseen? Miksi Saarijärven-, Keiteleen- tai Rautalammenreitin varsilta ei ole löytynyt maalausjäänteitä? Miksi Päijänteeltä tunnetaan vain Avosaaren maalaus? Näyttää todennäköiseltä, että maakuntamme alueella on yhä löytämättömiä maalauksia. Jos haluaa etsiä kalliomaalauksia muistakin kuin ennen tuntemistaan kallioista, on syytä aloittaa etsintä kotona peruskartan ääressä. On yritettävä päätellä muinaisen rantaviivan kulku ja merkittävä sen varrella olevat sopivat kalliojyrkänteet. Maalaukset eivät läheskään aina sijaitse seudun komeimmassa kalliossa, vaan maalauspaikan valintaa on säädellyt vesireittien kulku. Maalaukset paikantuvat usein järvikapeikkoihin, reittien risteämiin, vetotaipaleitten tuntumiin ja joskus koskien niskalle. Jyrkänteitten lisäksi kannattaa

5 Kalliomaalausten yleisin kahden eri kuva-aiheen yhdistelmä on hirvieläin ja takana oleva ihminen. Aihe tunnetaan Fennoskandiasta Siperiaan. Saraakalliolla tässä sommitelmassa on lisänä kaksi pystyvetoa. Kuva Pekka Kivikäs. tutkia myös rannoilla sijaitsevat suuret siirtokivilohkareet. Alkutuntuman maalauspaikkoihin saa vierailemalla joillakin maalauksilla. Kallioseinämän suunnalla on ollut tärkeä merkitys, yhtä epäilyä lukuunottamatta kaikki maalaukset ovat olleet aurinkoon katsovilla sivuilla. Silti on hyvä silmäillä myös pohjoisia puolia. Suurin osa kalliomaalauslöydöistä on tulosta maalausten määrätietoisesta etsimisestä ja vain harvoin maalaus on keksitty sattumalta. Kalliomaalausten ikä Kalliomaalaukset ovat säilyneet kallioissa tuhansia vuosia niiden päälle muodostuneen lasimaisen piikerroksen ansiosta. Tällä hetkellä tämä suojaava kerros on alttiina ilmansaasteille. Maalausten ikää on vaikea varmuudella määritellä. Keskeisin ajoitustapa perustuu muinaisen rannankorkeuden määrittelyyn. Ajoitustapa sopii maalauksiin, jotka ovat nykyisin lähes luoksepääsemättömissä paikoissa ylhäällä seinämissä. Näihin paikkoihin kuvat on voitu maalata vain vedenpinnan ollessa huomattavasti nykyistä korkeammalla, toisaalta kuvia ei ole voitu maalata kalliokohtien ollessa veden alla. Mm. Päijänteen ja Saimaan vesistöhistoria tunnetaan ja sen perusteella voidaan määritellä ajankohta, jolloin vesi on ollut sopivalla korkeudella maalausten alla. Maalausperinteen alku sijoitetaan meillä tavallisesti n vuoden päähän. Uusimmat Saimaan muinaisrannan ja kalliomaalausten korkeustiedot ovat kasvattamassa maalausten ikää. Ajoitetut maalaukset painottuvat kivija pronssikauteen. Maalausten ikää voidaan arvioida myös rinnastamalla kuva-aiheita muualta ajoitettuihin vastaavankaltaisiin kuviin. Lisäksi mm. Astuvansalmella on suoritettu vedenalaisia tutkimuksia ja eräitten kuvakenttien alapuolelta on tehty esinelöytöjä, jotka on ajoitettu. Kalliomaalaustemme sijainti Kallioita maalanneet ihmiset saivat elantonsa keräilystä, metsästyksestä ja kalastuksesta. He liikkuivat pienissä ryhmissä pyyntipaikalta toiselle seuraten luonnon säätelemää järjestystä. Kulkuteitä olivat vesistöt ja harjut. Koska meidän vesistömme ovat sokkeloisia, on niillä liikkuvan osattava valita reittinsä. Tällä seikalla lienee ollut vaikutuksensa myös maalauskallioitten valintaan. Esimerkiksi Saimaalla Puumalassa maalaukset paikantuvat sopivasti reitin risteämiin ja nykyisten kannasten vetotaipaleitten ääreen. Pienellä veneellä liikkuva käyttää mielellään tuulilta suojaisia reittejä. Moni tällainen väylä on jo umpeutunut, sillä mm. suurten järvien, kuten Päijänteen, Puulan ja Saimaan rantaviiva on nykyään toinen kuin maalausten tekoaikana. Valkealan Lakiasuonvuoren ja Luumäen Myllylammen maalaukset, edellinen kuusivaltaisen korven keskellä ja jälkimmäinen maatuvan suon reunalla, osoittavat, että maalauksia kannattaa etsiä umpeenkasvaneitten reittien ja soistuneitten lampien reunoilta. Paria poikkeuksellista paikkaa lukuunottamatta maalaukset sijaitsevat aivan ve- 3

6 den äärellä tai sen lähituntumassa. Maalaukset ovat vesisidonnaisia. Lisäksi lähes aina kallion on ohittanut kululle sopiva vesireitti Kuvakentät Kun kalliomaalausperinnettä vaalinut ihmisryhmä saapui Suomeen, oli sen ensimmäisenä tekona ennen maalaukseen ryhtymistä kallion valinta. Kuvat tehtiin kallioitten aurinkoon antaville sivuille. Aurinko ja ilmansuunnat liittyvät varmasti kuvakenttiin, mutta niiden lopullinen merkitys jää arvailuksi. Voimme vain todeta, että maalaustapaa ovat säädelleet niin ulkoiset tekijät kuin ryhmän peritty uskomusjärjestelmä. Suomen kuvakentät ovat yleensä kooltaan pieniä, noin 1,5 metriä x 2 metriä. Joukossa on kuitenkin joitakin suurempia kuvaseinämiä. Niissä maalausperinne on jatkunut kauan, joten niitä on pidettävä pitkäaikaisina kulttipaikkoina. Tällaisia ovat mm. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio ja Hossan Värikallio. Keskeiset kuvamerkit ovat hirvieläimet, sarvi- ja veneaiheet, ihmiset ja erilaiset painamat. Näiden lisäksi on löydetty eräitä käärmettä muistuttavia siksak-viivoja, joitakin lintuja ja kaloja, aiheeltaan tai merkitykseltään tunnistamattomia kuvioita, vetoja ja värialueita. Maalaukset ovat usein yksityiskohdiltaan ja lajityypeiltään vaikeasti määriteltäviä; hirvieläimet vaikuttavat sekamuotoisilta ja venekuvat voi usein mieltää myös sarviaiheiksi tai päinvastoin. Kuva-aiheiden määrä on hyvin suppea. Kalliomaalaustemme luonne Saraakallio talvella. Kuva Pekka Kivikäs. Suomalainen kalliomaalaus jäljittelee harvoin suoranaisesti näkyvää luontoa. Se on säästeliäs ja tarkoituksenmukainen tunnus ja viesti. Kuvat noudattelevat muinaisuudesta opittuja malleja. Niitä on kuitenkin toteutettu yksilöllisellä käsialalla vähäisiä yksityiskohtia muunnellen. Vaikuttaakin siltä kuin yksinkertaisen kuvan taakse kätkeytyisi kaikkien tuntema laaja elämysmaailma. Maalaus olisi siten ymmärrettävissä ovena tai väylänä tiettyyn mielikuvien maailmaan. Voimme vain arvailla maalausten tarkoitusta. Pyynti ja saaliin riittäminen ovat olleet elämisen ehto, mutta yhtä tärkeää on ollut oman ympäristön jäsentäminen, ryhmän perinteitten ylläpitäminen, uhkien torjunta ja kaikkinainen menestyminen. Ristiriita maalattujen kuvien ja käytetyn ravinnon välillä tukee sitä, että kuvien tekoon on täytynyt olla muitakin syitä kuin pelkkä ravinto. Maalauskallio voidaan yhtäältä kuvitella rajapinnaksi kahden eri maailman välillä. Se oli kohtauspaikka, jossa ihminen tähysteli sisimpäänsä ja etsi vastauksia kysymyksiinsä. KESKI-SUOMEN KALLIOMAALAUKSET Laukaa, Saraakallio Saraakallion maalaus on maassamme kuviltaan poikkeuksellisen moninainen ja kiintoisa. Se ei jää jälkeen Astuvansalmen maalauksesta muussa kuin kuvien erottumisessa. Kuvien näkymisen suhteen seinämä on koko maan hankalin. Kesällä pitkien kuivien kausien jälkeen vain puolet maalauksista on paikannettavissa. Usein kuluu vuosia, ennenkuin seinämä joskus syksyn sateitten ja talven räntäkelin kypsyttämänä saavuttaa punaisen loistonsa. Kuvien ilmaantuminen edellyttää kallion pinnan puhdistumisen sekä kylmän ja pitkän kostean sääjakson. Luen elämäni merkittäviin kokemuksiin ne pari kertaa, jolloin olen kohdannut Saraakallion punaisessa loistossaan. Saraakallion maalaukset kätkevät lukuisia arvoituksia. Yksi on se, että seinämässä on eniten sivuttain kuvattuja ihmisiä kuin missään muussa Suomen kalliossa. Maamme kallioitten yleisin ihmistyyppi on suoraan edestä kuvattu koukkupolvinen hahmo. Sivukuvaa voi pitää toisenlaisesta kuvaympäristöstä lähtöisin olevana hahmona kuin edestä kuvattua ihmistä. Vienan Karjalassa Uikujoella on yli kalliopiirrosta. Joenrannan laakeisiin kallioihin on uurrettu lukemattomia sivuttain kuvattuja ihmisryhmiä. Silti siellä peitepiirrosten mukaan näyttäisi olevan vain kolme koukkupolvista hahmoa. On mahdotonta kuvitella, että kaikkien Saraakalliolla olevien kuvien muoto olisi syntynyt paikan päällä. Kuvakenttä vaikuttaa paremminkin eri suunnista tulleitten kuvien koosteelta, joka on saanut Laukaassa oman ilmeensä. Tietyllä korkeudella olevien kuvien perusteella on mm. oletettavissa, että joskus Astuvansalmella ja Uittamonsalmella on vaikuttanut hetken sama kuvamurre. Saraakallion maalausperinteen selvittäminen on yhteydessä muihin löytöihin. Siinä Hartikan pu- 4

7 reunassa punaisia jälkiä, jotka saattavat olla jäänteitä maalauksesta. Paikka Puulan entisen laskun varrella tukee havaintoa. Toinen jäljiltään yhtä ongelmallinen kohta on Kuhmoisissa Tehinselän äärellä. Siellä on Pyhänpään kärjessä olevan terassin kupeessa, harmaalla pinnalla jäänteitä erisävyisistä punaisista. Suomen kalliomaalaukset ovat niin pieniä ja tuhoutuneita, että yhden maalauksen näkeminen paljastaa harvoin niiden kiehtovaa maailmaa saati niiden historiaa. Oman kotiseudun maalaukset avautuvat useinkin vasta vierailemalla toisilla kuvakentillä. Saraakallion arvoitus ja merkitys selviää vain pohjoisen pyyntikulttuurin muiden kuvakenttien ja löytöjen kautta, ei pitäytymällä kunta-, lääni- tai valtakunnanrajoihin. Pekka Kivikäs opettaja, kirjailija Jyväskylä Saraakallion seinämässä on maalauksia eri korkeuksilla ja useassa kohdassa. Tämä kertoo paikan muinaisesta merkityksestä ja maalausperinteen pituudesta. Kuva Pekka Kivekäs. namultahaudoilla ja Laukaan asuinpaikkalöydöillä on merkittävä sija. Keskisen Suomen muita kalliomaalauksia Jyväskylän maalaiskunnan Halsvuoressa on soistuvan lammen takana kahden kuvan ryhmä. Maalaus on vaurioitunut löydön jälkeen. Luhangan Avosaaressa Pilkanselän rannalla on kivirakan takana olevassa kallionurkkauksessa hirviryhmän jäänteet. Kiipeäminen maalaukselle kysyy nilkkoja. Maalauksen alla oleva kallioulkonema estää kuvien varman ajoittamisen. Muiden maalauspaikkojen perusteella on todennäköistä, ettei maalari ole kiivennyt kovin korkealle veden tasosta. Muinoin Puulavesi laski Päijänteeseen Avosaaren pohjoispuolella (Tammi -Puula). Myöhemmin laskukohta siirtyi Avosaaren eteläpuolelle. Aivan Joutsan rajan vierellä Hirvensalmen puolella on Hahlavuoren maalaus. Sen paikka Puulan länsiosassa viittaa Kälän, Joutsan ja Luhangan suuntaan. Hahlavuoren osittain puuroutuneessa seinämässä on tunnistettavissa eräitä poikkeuksellisia aiheita. Maalaus näkyy parhaiten syksyllä ja talvella. - Saraakallion ja Avosaaren tapaan Hahlavuori vaatii kävijältä kiipeämistä. Hahlavuoreen johtavalla polulla on ollut viitoitus. Edellisten lisäksi Joutsassa Viherinkosken rannalla on siirtolohkareen 5

8 Kuokkalaan luontokoulu Luontokoulutus Suomi on valitettavasti jäänyt hieman jälkeen verrattuna muihin Pohjoismaihin luontokoulujen yleistymisessä. Tanska on alan johtava maa Pohjolassa, mutta ennusteen mukaan Suomikin on tulossa mukaan hyvää vauhtia. Ympäristöministeri on keväällä 1996 asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on: - arvioida luontokoulutoiminnan kehittämistarpeita - tehdä ehdotus toiminnan tavoitteista ja tarvittavista toimista sekä ehdotus toimintaa edistävistä yhteistyömahdollisuuksista - selvittää rahoitusmahdollisuudet ja laatia ehdotus rahoituksen järjestämisestä Työryhmään on kutsuttu asiantuntijoita valtion virastoista, luontokouluista ja järjestöistä. Keskisuomalaiset edustajat tässä ryhmässä ovat ympäristökasvatuksen ylitarkastaja Anna-Liisa Kiiskinen Keski-Suomen ympäristökeskuksesta sekä Ismo Nuuja. Vuoden loppuun jatkuva työ tuottaa raportin, mutta pyrkii myös muulla tavoin tekemään asiaa tunnetuksi niin poliittisissa kuin kansalaispiireissäkin. Kuokkala kävisi Päijänteen pohjoisrannalla Jyväskylän Kuokkalassa on lähes 100 vuotta ollut komea rakennus. Se rakennettiin vuonna 1904 ja sen suunnitteli kuuluisa arkkitehti Wivi Lönn, joka on suunnitellut muitakin merkkirakennuksia Jyväskylään. Aluksi kartano oli asuinkäytössä. Sen mailla oli navetta ja monia muita rakennuksia. Se sijaitsi tuolloin vielä muun Kuokkalan ohella Jyväskylän maalaiskunnan alueella. Sittemmin talossa on ollut synnytyssairaala, hydrobiologinen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopiston hydrobiologian osasto ja Jyväskylän kaupungin puistotoimisto. Nykyään rakennus on kaupungin omistuksessa, mutta aivan viime aikoina se on ollut miltei tyhjillään. Kartanon päärakennus on suojelukohde ja siksi sopiva myös suunniteltuun tarkoitukseen. 6 Luontokoulut Luonnon ja ympäristön tila on yhä useamman ja nuoremman huolen aiheena. Kouluissa opetetaan tietenkin ympäristö- ja luontoasioita, mutta tuskin vieläkään riittävästi. Meillä on musiikki- ja taidekouluja, miksei myös luontokouluja. Luonnontuntemuksesta ei ole haittaa kenellekään ja tiedon tarvetta on, koska mm. luontokirjat tekevät hyvin kauppansa. Kaiken kaikkiaan sellainen paikka tarvitaan, jossa voidaan keskitetysti opettaa perusasioita niin rakennetusta kuin luonnonympäristöstä. Kasvava tarve Suomessa on jo tähän mennessä useita toimivia luontokouluja, ulkomailla esimerkiksi Pohjoismaissa vielä enemmänkin. Näiden koulujen toiminnan avulla voidaan kasvattaa ympäristöasioiden ohessa kansainvälisyyteen. Luontokoulujen lukumäärä kasvaa koko ajan. Niiden nimitykset saattavat vaihdella, mutta kaikkien tarkoituksena on kokemisen ja tekemisen avulla saada hyvää asiaa eteenpäin. Metsähallitus on alkanut markkinoida kansallispuistojen opastuskeskuksia luontokeskuksina. Niiden tarkoituksena on myös aktiivinen ohjaus ja valistus, jotta käynti suojelualueella olisi mieleenpainuva ja elämyksellinen. Luontomatkailu Matkailun alalla nk. luontomatkailu on nopeimmin kehittyvä osa-alue. Kaupungistunut ja pakokaasuihin kyllästynyt kansa haluaa päästä yksinkertaiseen ympäristöön, jossa saattaa tuntea patikoidessa tai hiihtäessä nälän ja väsymyksen tunteen. Matkailun tarpeisiin, mutta myös luonto- ja ympäristöopetuksen tehostamiseksi on suunniteltu erityisen luontobussin varustamista. Bussin tarkoituksena olisi yhdistää matkailua ja luonto-opetusta siten, että kohteet olisivat niin rakennetun ympäristön kuin luonnonympäristön luonnehtimia. Teknisesti korkeatasoinen bussi voisi sisältää täydellisen audiovisuaalisen varustuksen lisäksi mm. kestävän kehityksen, kierrätyksen ja energian käytön valistusta eri muodoissaan. Kiinteitä kohteita on Jyväskylässä ja koko maakunnassa sen verran paljon, että tietynlainen verkosto olisi helposti aikaansaatavissa. Bussissa voisi menomatkalla tutustua tulevaan kohteeseen videoiden, äänikuvien ym. opastuksen avulla ja palatessa voisi kerrata samat asiat. Näin esimerkiksi koulun oppitunti voisi alkaa heti oppilaitoksen pihalta eikä siirtyminen aiheuttaisi ajanhukkaa. Omnibus Luontokoulu olisi tarkoitettu kaikille (omnibus) ja kaikenikäisille. Elinikäisen oppimisen periaatteella luontokoulua kävisivät esikoululaiset, kaikki koululaiset ja soveltuvin osin myös korkeakouluopiskelijat. Samoin luontokoulu voisi tarjota elämyksiä niin työttömille kuin eläkeläisillekin, koska oppiminen ja elämyksien kokemistarve tuskin vähenee vanhenemisen myötä. Luontokoulun toiminnalle olisi eduksi, että sillä on jotain kiinteitä kohteita ja sijoituspaikkakin. Luontobussin avulla koulun toiminta saisi kiertävän ja kohteeseen pyrkivän luonteen. Näin etäisyys muuttuisi läheisyydeksi ja teoria käytännöksi. Luontokartano Kuokkalan kartanossa on paljon luontokartanolle kuuluvia etuja. Se sijaitsee ensinnäkin lähellä asutusta, se on siis helposti tavoitettavissa. Järven rannalla sieltä voi tehdä retkiä vesille ja maihin. Luonto on monimuotoinen juuri tällaisella rajavyöhykkeellä. Lähellä on puulajipuisto (arboretum), kasvihuone, Rauhaniemen talo, Kammin palvelut, Viherlandia ym. toimintaa laajentavaa ja tukevaa toimintoa. Hyvät yhteistyömahdollisuudet ja tarjonta Äijälänsalmen ympäristössä innoittavat suunnitteluun. Soisi vain, että yhteistyön ja synergian ymmärrys menisi kilpailupelon ja kateuden ohi,

9 sillä nämä peikot vaanivat aina uuden kauhuna. Kartanorakennuksessa on tilaa yli 600 m 2 eli runsaasti erilaisille työ-, kurssi-, askartelu- ja pajatoiminnoille. Sinne voidaan sijoittaa opetuskokoelmia (kasveja, eläimiä, kiviä) sekä hyvä alan kirjasto. Leirikoulutoiminta on eräs hyvä toimintatapa ympäristöstä ja luonnosta oppimiseksi. Sitä voi täydentää ja monipuolistaa luontokoulu, joka ei tarvitse olla jäykkä ja kaavamainen, vaan elämyksiä tuottava ja innostava. Kokeellisuus, havaintojen tekeminen ja myönteinen kokeminen tuottavat tuntoja, jotka säilyvät ja välittyvät ytimenjatkeelta loppuelämän ajan. Siksi on tärkeätä saada ympäristöasenteet jo varhain hyvälle tolalle. Myöhemmälläkään iällä ei oppi ojaan kaada ja viisaus tiedon vastaanottamiselle on entistä avoimempaa ja vaikuttavampaa. YK-päämaja Jyväskylällä on jo pitkät, ehkä Suomen pisimmät perinteet kasvatuksessa. Tälle perustalle voitaisiin ajatella perustettavan ympäristökasvatuksen päämaja, jonka tehtävät vaihtelisivat tiedonalalla laajasti. Ympäristökasvatuksellisen tutkimuksen, opetuksen ja oppimateriaalin tarve kasvaa kaiken aikaa. Ei olisi liian hätiköityä jo nyt ryhtyä toimiin tällaisen päämajan perustamiseksi. Se voisi aluksi toimia verkostonomaisesti vaatimattomasti ja kehittyä tarpeiden sitä vaatiessa. Aloitteellisuus olisi tässä hyväksi. Jyväskylän keskeinen sijainti auttaisi asiassa. Lisäksi seudulla on runsaasti hyvää asiantuntemusta yliopiston ja monien muidenkin instanssien piirissä. Mikä olisikaan luontokoulujen kehittyä, kun oppimateriaalia (kirjat, monisteet, tehtävät, videot, elokuvat, äänitteet, multimediat ym...) olisi saatavissa keskitetysti Keski-Suomesta. Materiaalin tuottamisen ja tutkimuksen tarve on olemassa. Ympäristöopetus eri muodoissaan alkaa olla kouluissamme kaikilla tasoilla jollei pakollisena, niin ainakin läpäisevänä. Maailmanlaajuisten periaatteiden (kestävä kehitys, luonnon monimuotoituisuus jne.) ja ympäristöuhkien (kasvihuoneilmiö, nälkä, tautiepidemiat ym.) asiallinen ja mittasuhteiltaan oikea käsittely vaatii asiantuntevat opettajat. Erityisesti ympäristöviestintä vaatii toimittajilta todellisuuden tajua ja taustojen tuntemusta. Luontokoulu suunnitteilla Kuluvan vuoden alusta alkaen on Kartanoon suunniteltu luontokoulun lisäksi muuta alan toimintaa. Syksyyn mennessä pitäisi olla tiedossa, mitä siellä on mahdollista tehdä. Kaiken taustalla on taloudellisesti kutakuinkin kannattava toiminta. Monet ovat kiinnostuneet tällä hetkellä Kartanon kohtalosta. Tarvitsemme vielä uusia ja hyviä ideoita talon toimintojen pohjaksi. Sinäkin voit auttaa tekemällä ehdotuksia, jotta Kuokkalan Luontokartanosta tulisi hyvä ja totta. Ismo Nuuja, FL, biologi Ympäristö-Tieto Ky Vähäkuja 2 A 2 Kuokkalanpelto, JKL (014) , fax (014)

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP

Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP 6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Keski-Suomen ELY-keskus, Liisa Horppila-Jämsä MAMA hankkeen maisemainfo 11.2.2015 17.2.2015 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja

Lisätiedot

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi

Pelkosenniemi, Pyhätunturi. Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Pelkosenniemi, Pyhätunturi Uhriharju ja Pyhänkasteenlampi Kohteen tarkastus Pirjo Rautiainen Metsähallitus Lapin Luontopalvelut PL 8016 96101 Rovaniemi pirj o.rautiainen@metsa.fi 040 5081673 JOHDANTO Pyhä-Luoston

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.

Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9. Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8032 Salmivaara, Valtimo, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee 12 km Valtimon kunnan keskustasta pohjoiskoilliseen.

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN!

LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! Tiedote 17.8.2009 Risto Lindstedt LEPAKOITA TARKKAILEMAAN! EUROOPAN LEPAKKOYÖTÄ VIETETÄÄN LOPPUKESÄLLÄ Mikä on Lepakkoyö? Euroopan lepakoidensuojelusopimus EUROBATS suojelee lepakoita lainsäädäntöön vaikuttamalla,

Lisätiedot

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995

Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Vähä-Kiljava voimassa oleva kaava: Kytäjän osa-yleiskaava 1995 Kytäjän osa-yleiskaavan kaavamerkinnät Vähä-Kiljavan alueella RA LOMA-ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa yksikerroksisia lomaasuntorakennuksia

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio

SUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa

TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN. Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa TÄYDENNYSLIITE INARIJÄRVEN YLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTIIN Aija Degerman, Sweco Ympäristö Oy, Oulussa 19.9.2014 Metsähallituksen uudet esitykset kalastustukikohdiksi Metsähallitus on esittänyt Inarin kunnan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. Suomen luonnonsuojeluliiton KOMMENTTEJA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 7.4.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. 040 515 4557 Pirkanmaan liitto Kommentteja POSKI-hankkeen alustavista

Lisätiedot

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014

TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014 TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Löytölintu. www.modersmal.net/finska

Löytölintu. www.modersmal.net/finska www.modersmal.net/finska Löytölintu Olipa kerran metsänvartija, joka lähti metsään metsästämään. Siellä hän kuuli lapsen huutoa. Hän seurasi ääntä ja saapui vihdoin korkean puun juurelle, jonka latvassa

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia (Tuukka Tomperi) Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia Orientoivia kysymyksiä: millaisia mielikuvia ja ajatuksia teillä on koulujen uskonnon- ja katsomusopetuksesta? millaisia mielikuvia tai

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Metsähallitus Luontopalvelut

Metsähallitus Luontopalvelut Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo

Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma Henrik Lindberg, HAMK/Evo Mikä on Evossa arvokkainta? Hämeenlinnan luonnon helmet- tapahtuma 13.12.2016 Henrik Lindberg, HAMK/Evo Evo? Evon alue? N 7 200 hehtaarin Evon valtionmaa liikamaasta Evon kruununpuistoksi ja Metsähallituksen

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA

HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA HISTORIA 5: RYHMÄTEHTÄVÄT SUOMEN ESIHISTORIASTA 1. Suomusjärven kulttuuri PEPPI, JANNA, LOVIISA, MINNA 2. Kampakeraaminen kulttuuri JONNA, SALLA, ESSI, JUHANI 3. Vasarakirveskulttuuri (nuorakeraaminen

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity

Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian

Lisätiedot