Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin

Transkriptio

1 Kouvolan näkemyksiä Kymenlaakson sotepalvelujen järjestämiseen ja investointeihin STM:n neuvottelu Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 1

2 Kouvolan näkemyksiä Carean rakennusinvestointiin Carean investoinnin toteuttaminen tässä vaiheessa ja esitetyssä laajuudessa ei ole tarkoituksenmukaista. Keskittämissuunnitelmista ja laajojen ja suppeampien sairaaloiden työnjaosta ei ole vielä valtakunnan tasolla sovittu ja uudistusten vaikutusta tilaratkaisuihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Valtakunnallisen sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena on perusterveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen. Maakunnan resurssien sitominen yksinomaan erikoissairaanhoidon investointeihin ei ole sote-palvelujen järjestämisen ja palveluintegraation vahvistamisen näkökulmasta perusteltua. Maakunnan tulee laatia sote-kiinteistöstrategia ja siihen pohjautuen investointisuunnitelma, joka kattaa koko maakunnan tarpeet tasapuolisesti, myös perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden osalta. Tilainvestointien valmistelussa tulee huomioida käytettävissä olevat investointiresurssit, maakunnan kantokyky sekä Päijät-Hämeen erva-ratkaisut. Sote-uudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirien toiminta lakkaa. Kouvola esittää, että maakunnan tulevia julkisia sote-investointeja koskeva valmistelu siirretään maakunnalliselle sotetyöryhmälle, jonka tehtävänä on arvioida asiakastarpeen perusteella sote-palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja palveluintegraatiota Kymenlaaksossa Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 2

3 Kymenlaakson yhteinen tahtotila Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenkunnat sekä maakuntaliiton ja Carean johto linjasivat joulukuussa 2015 maakunnan yhteiseksi tahtotilaksi: laajan päivystyksen sairaalan statuksen saaminen keskussairaalalle työnjakoa Kymenlaakson keskussairaalan ja Kouvolan Ratamon välillä tulee tarkentaa palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kustannusvaikuttavasti itsehallintoalueen hallinnon järjestäminen siten, että keskuspaikkana on Kouvola maakunnan (Kymenlaakson sote-alueen) luonteva yhteistyön suunta palveluiden tuottamisessa on Helsinki/HUS Linjaukset on kirjattu kuntien ja kuntayhtymien valtioneuvostolle antamiin lausuntoihin Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 3

4 Carean hallituksen linjaus Hallitus esittää maakunnalliselle sote-ryhmälle jatkosuunnittelun pohjaksi, että Kymenlaaksossa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi edelleen kaksi ympärivuorokautista päivystyspistettä. Erikoisalojen päivystyspalveluita tarjoava Kymenlaakson keskussairaala Kotkassa ja yhteispäivystyspalveluita tarjoava Poks / Ratamo Kouvolassa. Kouvolassa säilyy yhteispäivystys ja päiväkirurginen toiminta sisällytetään lausuntoon. Kahden yhteispäivystyksen malli toteutetaan niin, että se mahdollistaa nykyaikaisen ja vastarakennetun psykiatrisen sairaalan toimintojen nykyisessä paikassaan Kouvolassa Ratamo -projekti 3

5 Kymenlaakson sote-investoinnit Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (548/2016) sovelletaan sopimuksiin, jotka kunnat ja kuntayhtymät tekevät yksityisten palvelujen tuottajien kanssa; sekä kuntien ja kuntayhtymien tekemiin rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla; sekä kuntien ja kuntayhtymien tekemiin yli 5 M :n investointeihin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin. Ratamo-investoinnin jäädyttäminen (kh ) - Ratamokeskuksen tekninen suunnittelu keskeytetään, kunnes on tiedossa valtakunnallisen lainvalmistelun vaikutus Ratamokeskuksen toimintaan. - Toiminnallista suunnittelua jatketaan ja siinä huomioidaan maakunnallisen työnjaon tarkentuminen ja sen vaikutukset toimintaan ja tiloihin sekä mahdollisen hankintamenettelyn käynnistymisen vaikutus. Carean investointi yhtymäkokouksen äänestyspäätös 89-86; lupahakemus STM:lle alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti (n. 140 M :n investointi, josta Kotkan osuus n. 20 M ) mikä on tulevan maakunnan investointien rahoituskehys? miten investointi vaikuttaa maakunnan muiden investointien (ml. pth, sospa) toteuttamisedellytyksiin? Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 5

6 Kouvolan sosiaali- ja terveysmenojen rakenne Carean investointi 140 M? ESH 36,5 % PTH 14,8 % Sospa 48,7 % Erikoissairaanhoito Ostettu esh: Carea-sopimus Carea/HUS/Erva Muu ostettu esh Perusterveydenhuolto Sosiaalipalvelut Sote-menot yhteensä Sote-uudistuksen tavoitteena on vahvistaa peruspalveluja integroida sosiaali- ja terveyspalvelut taata tasavertaiset palvelut asukkaille RATAMO = INTEGROIDUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kiinteistöinvestointeja tarvitaan läpi palveluketjun, ei ainoastaan erikoissairaanhoitoon! Lauri Lamminmäki 6

7 Kouvolan terveydenhuollon rakennusten peruskorjaustarpeet ja -kustannukset Käyttötarkoitus: Terveysasemat Rakennuksen tunniste ja nimi Kerr. m² Kok. tilav. m³ Valmistunut Peruskorjausvuosi Ylläpitokulut Tasearvo Peruskorjaustarve 7004 PÄÄTERVEYSASEMA KOUVOLA , , TERVEYSASEMA ELIMÄKI 3 316, , TERVEYSASEMA JAALA 407, , TERVEYSASEMA KELTAKANGAS 8 459, , /osittain TERVEYSASEMA KUUSANKOSKI 7 674, , vuodeosastot TERVEYSASEMA VALKEALA 1 319, , TERVEYSASEMA KORIA 1 319, , Yhteensä , , Käyttötarkoitus: Terveydenhuolto Rakennuksen tunniste ja nimi Kerr. m² Kok. tilav. m³ Valmistunut Peruskorjausvuosi Ylläpitokulut Tasearvo Peruskorjaus 5968 MIELENTERVEYSTOIMISTO 949, , MYLLYKOSKEN ALUEKESKUS 324, , NEUVOLA TORNINMÄKI 212,0 710, NEUVOLA TUOHIKOTTI 152,0 455, NEUVOLA VUOHIJÄRVI 130,0 390, SOSIAALIPALVELUTOIMISTO INKEROINEN 662, , VARUSKUNTASAIRAALA ENTINEN 3 459, , Yhteensä 5 888, , Nykyisten suunnitelmien mukaisen Ratamo-keskuksen kustannusarvio on 130 milj. euroa, jolloin voidaan jättää pääterveysaseman ja Korian terveysaseman peruskorjaus tekemättä. Ratamo-ratkaisun arvioitu tuottavuushyöty M /v. Pohjois-Kymen sairaalassa on tehtyjen sisäilmatutkimusten mukaan vakavia sisäilmaongelmia kaikilla osastoilla ja poliklinikoilla. Rakennuksen korjaaminen ei ole teknisesti tai taloudellisesti mahdollista / tarkoituksenmukaista Lauri Lamminmäki 7

8 Kymenlaakso Hamina Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Pohjois-Kymenlaakso Etelä-Kymenlaakso Kymenlaakson kuntien kantokyky Kuntatalouden alustavat tunnusluvut vuoden 2015 tilanpäätösten mukaan* Raja-arvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,35 20,51 21,00 20,25 20,50 20,50 20,00 19,75 20,00 20,48 20,54 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as (ylijäämä) < Omavaraisuusaste, % < 50 % 48,3 % 44,9 % 65,9 % 43,5 % 51,9 % 42,4 % 35,4 % 45,0 % 52,9 % 43,4 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 63,3 % 73,5 % 31,9 % 83,2 % 51,9 % 42,4 % 54,8 % 62,0 % 50,4 % 77,3 % Lähde: Kuntien tilinpäätösesitykset, huhtikuu 2016 Raja-arvot: VM/KAO/Vesa Lappalainen * Vanhan Kuntalain mukainen kriisikuntamenettely, ei sisällä konsernitason tarkastelua FCG Konsultointi Oy Heikki Miettinen

9 Suunniteltu yhteispäivystys 2016/2019 Kouvola on ainoa suuri kaupunki, johon ei ole kaavailtu erikoissairaanhoitoa sisältävää yhteispäivystystä v. 2019, vaikka Kouvolan väestömäärä ja etäisyydet sitä edellyttäisivät. 1. Helsinki HUS 2. Espoo HUS 3. Tampere TAYS 4. Vantaa HUS 5. Oulu OYS 6. Turku TYKS 7. Jyväskylä KSKS 8. Lahti PHKS 9. Kuopio KYS 10. Kouvola POKS 11. Pori SATKS 12. Joensuu PKKS 13. Lappeenranta EKKS 14. Hämeenlinna KHKS 15. Vaasa VKS 16. Rovaniemi LKS 17. Seinäjoki SKS 18. Mikkeli MKS 19. Kotka KOKS 20. Salo Salon sairaala 21. Porvoo Porvoon sairaala 22. Kokkola KPKS 23. Lohja Lohjan sairaala 24. Hyvinkää Hyvinkään sair. 12/7/2016 9

10 Päivystyskäynnit 2015 KOKS / PoKS KOKSin kaikki päivystyskäynnit samaa suuruusluokkaa kuin POKSin yhteispäivystyksen käyntimäärät. Kotkan keskussairaala Pohjois-Kymen sairaala Käyntien lkm HAMINA KOTKA KOUVOLA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ 935 VIROLAHTI Yht. Käyntien lkm Päivystys vaativa Päivystys_ESH Päivystys kevyt Päivystys_PTH PÄIVYSTYS KOKS PÄIVYSTYS PoKS