ASPERGER LAPSEN/NUOREN/VANHEMMAN KOHTAAMINEN JA TYÖVÄLINEET

Transkriptio

1 ASPERGER LAPSEN/NUOREN/VANHEMMAN KOHTAAMINEN JA TYÖVÄLINEET SAMI KETO PERHETYÖNTEKIJÄ RATKAISUKESKEINEN NEUROPSYKIATRINEN AD/HD-VALMENTAJA TYÖNOHJAAJA

2 Minä Vuorovaikutus on kahden tai useamman objektin tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. vuorovaikutus kuvaa myös hyvin kahden tai useamman ihmisen välistä vastavuoroista viestintää, dialogia. Kiinnostus Paikka Tulkinta Aika Ajalla voidaan tarkoittaa myös ihmisen luomaa käsitettä tapahtumahetkien suhteista. Puhe

3 Työllä tarkoitetaan jonkin tehtävän suorittamiseen tähtäävää pitkäjännitteistä, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Suhde Ihmissuhde Perhe Ystävyys tarkoittaa kahden tai useamman ihmisen välistä ihmissuhdetta, jota pidetään tuttavuutta läheisempänä tosin molemmissa on eritasoista läheisyyttä. tarkoittaa jonkin tyyppistä yhteyttä kahden tai useamman ihmisen välillä. Ihmissuhteiden onnistumiseen tarvitaan empatiaa. Ihmissuhteiden synty ja ylläpito edellyttää vuorovaikutusta ja kommunikaatiota (ei välttämättä sanallista) yksilöiden välillä.

4 AUTISMIKIRJON OIREET KESKEISET OIREET: 1. SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN LAADULLISET POIKKEAVUUDET 2. KOMMUNIKAATION LAADULLISET POIKKEAVUUDET 3. STEREOTYPIAT, RAJOITTUNEET, TOISTAVAT JA KAAVAMAISET KÄYTTÄYTYMISPIIRTEET, KIINNOSTUKSEN KOHTEET JA TOIMINNAT LAPSILLA VAIKEUDET NÄKYVÄT PARHAITEN OMAN IKÄISTEN SEURASSA, EIVÄT AINA AIKUISEN KANSSA YHTÄ VAHVASTI. MOTORISIA VAIKEUKSIA TAI AISTITOIMINNAN SÄÄTELYN HÄIRIÖITÄ ESIINTYY USEIN, MUTTA EI KAIKILLA. KIELENKEHITYKSESSÄ VOI OLLA POIKKEAVUUTTA. JOILLAKIN VOI ESIINTYÄ NS. SAVANT- TAITOJA HUIPPULAHJAKKUUS JOLLAKIN KAPEA- ALAISELLA TAITOALUEELLA, ESIM.PÄÄSSÄLASKUTAITO, LUOVAT KYVYT.

5 TYYPILLINEN ASPERGER" ASIAKESKEINEN, ÄLYLLINEN, KYLMÄN ANALYYTTINEN, NIUKASTI TUNTEITA VÄHÄINEN LUONTAINEN TARVE YLLÄPITÄÄ TIHEÄÄN TOISTUVIA SOSIAALISIA KONTAKTEJA. ELEET JA ILMEET NIUKKOJA, KATSEKONTAKTI POIKKEAVA, KATSOO PUHEKUMPPANIA VAIN HARVOIN SILMIIN TAI TUIJOTTAA TAUOTTA. PUHE KIRJAKIELISTÄ. SOSIAALISESTI "SOKEA", SOSIAALISILLA SOPIVUUSSÄÄNNÖILLÄ EI OLE SUURTA MERKITYSTÄ. OMALAATUINEN HUUMORINTAJU. INTENSIIVISIÄ ERITYISKIINNOSTUKSEN KOHTEITA (TAI YKSI). UPPOAMINEN OMIIN MAAILMOIHIN ETENKIN, JOS ASIA EI KIINNOSTA. JOUSTAMATON TOIMINTATAPA, TOIMII MIELUUMMIN TUTTUJEN RUTIINIEN MUKAISESTI

6 MITÄ KUULEMME LAPSESTA/NUORESTA/VANHEMMISTA outo, kyseenalaistaa säännöt, oikeuden mukainen, tapa lähestyä toisia, jumit, raivarit, ärsyttävän tarkka, hyvä muisti, suorapuheinen, ei osaa leikkiä kuin muut, eristäytyy, yksinäinen, näsäviisas, ei ymmärrä huumoria tai leikinlaskua kovapuhumaan, ei auta muita, ihme vaatetus, ei katso silmiin, ei tykkää muuttuvista tekijöistä, ei halua osallistua ryhmätöihin, lapsen mielinen, puhuu vain omasta kiinnostavista asioista, ei ymmärrä kokonaisuuksia, miksi eri asioista pitäisi olla kiinnostunut

7 Kasvojen tunnistaminen Ajan hahmotus Mielenmalli Vuorovaikutus Toiminnanohjaus Aistit Kielen hahmotus Syy seuraus suhde Automatisaatio Yksikanavaisuus Vireystilanvaihtelut

8 MIELEN MALLI ITSELLÄ JA TOISELLA VOI OLLA ERILAISIA USKOMUKSIA. ITSELLÄ JA TOISELLA VOI OLLA ERILAISIA HALUJA. TOISEN NÄKYVÄ TUNNETILA VOI OLLA ERILAINEN KUIN SISÄINEN TUNNETILA. TOISEN AJATUKSIA EI VOI TIETÄÄ.

9 KIELEN HAHMOTUS ILMAISU KIRJAKIELISTÄ, HUOLITELTUA, PIKKUVANHAA TARPEETTOMAN MONIMUTKAISTA, KAUNOKIELISTÄ TAI SEIKKAPERÄISTÄ ERITYISTERMEJÄ, ULKOA OPITTUJA FRAASEJA, OMIA SANOJA SISÄLTÄVÄÄ SYRJÄHTELEVÄÄ ERITYISESTI TUNNEASIOISSA HANKALAA VAIKEUKSIA YMMÄRTÄÄ VERTAUSKUVALLISTA PUHETTA, SANANLASKUJA TAI ABSTRAKTEJA SANOJA EI NIIN KONKREETTISESTI JA KIRJAIMELLISESTI SANAN KAKSOISMERKITYKSIÄ JA SYNONYYMEJÄ ASIAYHTEYKSIÄ JA VIVAHTEITA VIHJEITÄ TAI "RIVIEN VÄLEJÄ RETORISTA KYSYMYSTÄ PITKIÄ VIRKKEITÄ TAI NOPEAA PUHETTA

10 KIELEN HAHMOTUS ILMAISU KONEMAINEN TAI ERIKOINEN ÄÄNENKÄYTTÖ, YKSITOIKKOINEN, NOPEA TAI POIKKEAVA PUHEMELODIA VAIKEUS HAHMOTTAA OMAA ÄÄNENKÄYTTÖÄ JA -VOIMAKKUUTTA TAUOTUS SATUNNAISESTI, HENGITTÄMINEN KESKELLÄ LAUSETTA VAIKEUS MUUTTAA ILMAISUA TARVITTAESSA VAIKEUS YMMÄRTÄÄ TOISTEN ILMEITÄ JA ELEITÄ. TULKITA TUNNEILMAISUJA ÄÄNENKORKEUDEN, PAINOTUKSEN JA TAUOTUKSEN MERKITYSTÄ ANTAA PUHEENVUORO TAI KUUNNELLA TOISTA (MOTIVAATIO PUUTTUU)

11 AISTIT/AISTIMUSTEN EROTTELUN HAASTEET 1. AISTIMUSTEN EROTTELUN HAASTEET HAVAITA ÄRSYKKEIDEN KESKINÄISIÄ, AJALLISIA TAI AVARUUDELLISIA SUHTEITA HAHMOTTAA KOKONAISUUTTA, HAHMOTTAA YMPÄRISTÖÄ TAI TUNNISTAA KASVOJA TUNNISTAA TAVANOMAISIA YMPÄRISTÖN ÄÄNIÄ TUNNISTAA KÄDESSÄ OLEVAA ESINETTÄ TUNTOAISTIN AVULLA JA SUORITTAA PÄIVITTÄISIÄ TOIMINTOJA ILMAN NÄÖN OHJAUSTA (VETOKETJU) VOIMANKÄYTÖN SÄÄTELY

12 2. AISTITIEDON SÄÄTELY AISTIT/ AISTITIEDON SÄÄTELY 2.1 REAGOINTI AISTIMUKSIIN TAVALLISTA VOIMAKKAAMMIN: VÄLTTELEE AKTIIVISESTI EPÄMIELLYTTÄVÄKSI KOETTUJA AISTIMUKSIA: ERITUNTUISTEN RUOKA-AINEIDEN SYÖMISTÄ, VAATTEIDEN HANKAUSTA, TOISEN KOSKETUSTA, MELUA, KIRKKAITA VÄREJÄ TAI VALOJA, VAUHDIKASTA LIIKETTÄ. SAATTAA KOKEA TAVANOMAISET AISTIMUKSET SIETÄMÄTTÖMÄN EPÄMIELLYTTÄVIKSI, MIKÄ VOI JOHTAA KAOOTTISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN

13 AISTIT/ AISTITIEDON SÄÄTELY 2. AISTITIEDON SÄÄTELY 2.2. REAGOINTI AISTIMUKSIIN LIIAN HEIKOSTI: TARVITSEE TAVALLISTA VOIMAKKAAMPIA ÄRSYKKEITÄ REAGOIDAKSEEN ASIAN MUKAISESTI JA PYSYÄKSEEN VUOROVAIKUTUKSESSA EI VÄLTTÄMÄTTÄ TUNNISTA KUUMUUTTA, KYLMYYTTÄ TAI KIPUA, MIKÄ VOI AIHEUTTAA FYYSISIÄ VAMMOJA LIIAN HEIKKO REAGOINTI AISTIMUKSIIN VAIKEUTTAA VIREYSTILAN YLLÄPITÄMISTÄ: VOI VAIKUTTAA PASSIIVISELTA TAI OMIIN MAAILMOIHINSA VETÄYTYNEELTÄ

14 AISTIT/ AISTITIEDON SÄÄTELY 2. AISTITIEDON SÄÄTELY 2.3. AISTIMUSHAKUINEN HAKEE ERITYISEN VOIMAKKAITA JA PITKÄKESTOISIA AISTIMUKSIA: PYÖRIMINEN, KEINUMINEN, ESINEIDEN SUUHUN VIEMINEN, AHTAISIIN PAIKKOIHIN HAKEUTUMINEN, PAINAVIEN ESINEIDEN KANTAMINEN PYÖRIVÄN ESINEEN KATSOMINEN SAATTAA KIEHTOA YMPÄRISTÖN HAVAINNOINNISSA YKSITYISKOHTIIN TAI TOISTUVIIN ASIOIHIN MANEEREJA JA STEREOTYYPPISIÄ ELEITÄ ERITYISESTI INNOSTUESSA, TUNNEKUOHUN VALLASSA TAI STRESSIN AIKANA

15 AISTIT /MOTORIIKKA 3. MOTORIIKKA KARKEA JA HIENOMOTORISET ONGELMAT TASAPAINON SÄILYTTÄMISEN JA SÄÄTELYN VAIKEUS OMAKEHON ASENNON TUNNISTAMISEN VAIKEUS MOTORINEN KEHITYS ON USEIN IKÄTASOA JÄLJESSÄ LIIKKEET JA TOIMINTA EIVÄT AUTOMATISOIDU TOISTOJEN MYÖTÄ HELPOSTI KÖMPELYYS, LIIKKEIDEN OMALAATUISUUS

16 AISTIT /MOTORIIKKA KEHON ERI PUOLIEN LIIKKEIDEN KOORDINOINTI KESKIVIIVAN YLITTÄMISEN VAIKEUS MOTORISET VAIKEUDET JOHTAVAT USEIN HALUTTOMUUTEEN HARJOITTAA LIIKUNTAA, JOKA LISÄÄ LIIKUNNAN VÄHÄISYYTTÄ JA SE PUOLESTAAN ESTÄÄ TAITOJEN KARTTUMISTA RYHMÄTILANTEIDEN VAIKEUS YHDESSÄ MOTORISTEN VAIKEUKSIEN KANSSA TEKEVÄT JOUKKUEPELEISTÄ HANKALIA TAI MAHDOTTOMIA

17 TOIMINNANOHJAUS =KYKY SUUNNITELLA JA TOTEUTTAA TAVOITTEELLISTA TOIMINTAA HAASTEIDEN ILMENEMINEN: TEHTÄVIEN ALOITTAMINEN TOIMII AJATTELEMATTA; VAIKEUKSIA SAADA JARRUJA PÄÄLLE KÄYTTÄYTYMISESSÄÄN TOIMINTAA HÄIRIINTYY HELPOSTI ULKOISISTA ÄRSYKKEISTÄ, JUUTTUU TOIMINTATAPAAN, VAIKEUKSIA VAIHTAA PUHEENAIHETTA, VAIKEUKSIA SIIRTYMÄTILANTEISSA TOIMII SUUNNITTELEMATTA, TEHTÄVIEN ALOITTAMINEN JÄÄ LIIAN MYÖHÄISEKSI ON HAJANAINEN, EPÄJÄRJESTELMÄLLINEN TEHTÄVIÄ TEHDESSÄÄN : HELPOSTI YLIKUORMITTUU LAAJOJEN TEHTÄVIEN EDESSÄ

18 TOIMINNAN OHJAUS EI TARKISTA TEHTÄVIÄÄN, EI OSAA KORJATA VIRHEITÄÄN: EI TIEDOSTA OMAA KÄYTTÄMISTÄÄN JA SEN VAIKUTUKSIA TOISIIN HERMOSTUU HELPOSTI, RÄJÄHTELEE PIENETKIN ÄRSYKKEET AIHEUTTAVAT SUHTEETTOMAN SUUREN REAKTION TEHDESSÄÄN JOTAIN UNOHTAA MITÄ OLI TEKEMÄSSÄ: TEKEMINEN HAJOAA MUU ELÄMÄ JÄÄ TAKA-ALALLE KIINNOSTUKSEN KOHTEEN PANEUTUMISEN VUOKSI, MOTIVOITUMINEN MUUHUN KUIN KIINNOSTUKSEN KOHTEESEEN ON VAIKEA

19 TOIMINNANOHJAUS IMPULSIIVINEN TOIMINTA, MUTTA VAIKEUS NOUDATTAA TOISEN ANTAMIA OHJEITA JOUSTAVASTI ONGELMARATKAISUTAITOJEN VAIKEUS VAIKEUS YMMÄRTÄÄ MONIOSAISIA OHJEITA SYY SEURAUS-SUHTEIDEN VAIKEUS AJANHAHMOTTAMISEN VAIKEUS KESKITTYMISEN JA TARKKAAVUUDEN SÄÄTELYN VAIKEUS JÄRJESTELY KYKY JA KYKY ASETTAA TEHTÄVÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEN PUUTTUU

20 TOIMINNANOHJAUS MUISTITOIMINNAN POIKKEAVUUS, NORSUN MUISTI JOISSAKIN ASIOISSA HEIKKO TYÖMUISTI (LYHYT KESTOINEN TYÖMUISTI) TYÖMUISTIN TEHTÄVÄT: TARVITAAN KUN PALAUTETAAN MITÄ AIKAISEMMIN ON OPITTU, SEKÄ ARVIOIDAAN MENNEELLÄÄN OLEVAA TOIMINTAA SEKÄ SUUNNITELLAAN TULEVAA. JOS ON HEIKKOTYÖMUISTI EI OPI KOKEMUKSISTAAN EI SAA KOKONAISKUVAA NYKYTILANTEESTA EIKÄ TAJUA TOIMINTANSA SEURAUKSIA KAPEA-ALAISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET ESIM. INTOHIMOINEN HARRASTUS KAPEA ALAISUUS MUUSSA TOIMINNOSSA ESIM. MATKIMISEN VAIKEUS, TUOTTAMISEN VAIKEUS (AINEKIRJOITUS), YMPÄRISTÖN HAVAINNOINNISSA KIINNOSTUS YKSITYISKOHTIIN TAI TOISTUVIIN ASIOIHIN RUTIINIT JA RITUAALIT

21 TOIMINNANOHJAUS/ RUTIINIT JA RITUAALIT TOISTUVIA, JÄYKKIÄ TOIMINTATAPOJA TAVANOMAISISSA ARKITILANTEISSA OVAT VAIKEASTI MUUTETTAVISSA TARVITTAESSA, MIKÄ EROTTAA NE TAVANOMAISISTA RUTIINEISTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA EI PYSTYTÄ LÖYTÄMÄÄN UUTTA TOIMINTAMALLIA ESIM. PUKEUTUMISEN SOPEUTTAMINEN SÄÄN JA VUODENAJAN VAIHTELUUN RUTIINIT TOIMIVAT (JOLLAKIN TAVALLA) TIETYSSÄ TILANTEESSA, MUTTA EIVÄT SIIRRY HELPOSTI TAI ITSESTÄÄN TOISEEN YMPÄRISTÖÖN MUUTOKSIA INHOTAAN TAI SIEDETÄÄN HEIKOSTI RUTIINIEN MUUTTUMINEN VOI LAUKAISTA AHDISTUKSEN JA SUUTTUMISKOHTAUKSEN ENNAKOLTA TIEDOSSA OLEVIIN MUUTOKSIIN VOI LIITTYÄ PELKOA, AHDISTUSTA JA ÄRTYISYYTTÄ SAATTAVAT KOMPENSOIDA SOSIAALISEN HAHMOTTAMISEN PUUTTEITA (=SELVIYTYMISSTRATEGIA) SEKÄ OMAN TOIMINNAN OHJAUKSEN VAIKEUKSIA LUOVAT TURVALLISUUTTA

22 JUUTTUMINEN VAIKEUTTA SIIRTYÄ JOUSTAVASTI TEKEMISESTÄ, PAIKASTA TAI AJATUKSESTA ETEENPÄIN JUUTTUA VOI : MIELENKIINNON TAI HUOLENKOHTEISIIN, RUTIINEIHIN TAI TOIMINTATAPOIHIN, SÄÄNTÖIHIN, HUONOON KÄYTÖKSEEN, KYSYMYKSIIN, ASKARRUTTAVAAN ASIAAN, TUNTEESEEN KUTEN VIHAAN, PAIKKOIHIN, IHMISIIN, LEIKKEIHIN TULEE ESIIN ESILLE SIIRTYMÄ- TAI MUUTOS TILANTEISSA KUN TAPAHTUMIEN KULKU POIKKEAA ETUKÄTEEN SYNTYNEESTÄ ODOTUKSESTA TAI OMASTA SUUNNITELMASTA VOI NÄKYÄ TOIMINNAN HITAUTENA JA JOUSTAMATTOMUUTENA

23 VUOROVAIKUTUS 1.TOIMIMINEN SOSIAALISISSA TILANTEISSA 2.VASTAVUOROISEN SUHTEEN LUOMINEN 3.KEHONKIELI 4. KIELELLINEN KOMMUNIKOINTI

24 OIREIDEN VAIHTELEVUUS OIREITA LISÄÄVÄT YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT SUURI RYHMÄKOKO VAPAAMUOTOINEN TILANNE MONIMUTKAISET, PITKÄT OHJEET PITKÄKESTOINEN, PONNISTELUA VAATIVA TYÖSKENTELY TOISTUVA, TYLSÄKSI TAI VAIKEAKSI KOETTU TEKEMINEN USEAT YHTÄAIKAISET, HUOMIOTA VAATIVAT ASIAT YLEISESTI KOKO RYHMÄLLE ANNETTU OHJE OIREITA LIEVITTÄVÄT RAUHALLINEN YMPÄRISTÖ/SOPIVA ÄRSYKETASO PIENI RYHMÄ, KAHDENKESKISYYS STRUKTUROITU TILANNE LYHYET, YKSI VAIHE KERRALLAAN ANNETUT OHJEET VÄLITÖN, KANNUSTAVA PALAUTE MIELENKIINTOINEN TEKEMINEN, HYVÄ MOTIVAATIO TYÖSKENTELY YKSI ASIA KERRALLAAN YKSILÖLLE SUORAAN SUUNNATTU OHJE MAHDOLLISUUS LIIKEHTIÄ (ESIM. KIILATYYNY, SORMEILTAVA ESINE)

25 UNI, RUOKA, LIIKUNTA OPPIMINEN STRUKTUURI ENNAKOINTI MOTIVOINTI POSITIIVISUUS, ILMAPIIRI KONKREETTISUUS, VISUAALISUUS YHTEISÖLLISYYS

26 OPPIMINEN TARKKAAVAISUUDEN JA KESKITTYMISEN TUKEMINEN: - OPPITUNNIN KULKU :YKSI ASIA KERRALLAAN, LUENTORUNKO ETUKÄTEEN, TEHTÄVIEN PILKKOMINEN, ALKUUN TUNNIN SISÄLTÖ LÄPI - YMPÄRISTÖ: TILOIHIN TUTUSTUMINEN, YKSINKERTAISTEN TILAKARTTOJEN ESILLÄOLO, KELLO, MIKÄ HÄIRITSEE? (ÄÄNET, VALAISTUS, NÄKYMÄT.), ISTUMAPAIKKA - APUKEINOT: VISUAALISUUS, TAULUKOT, HAVAINTOMATERIAALIT, TUTUSTUMIS- JA OPINTOKÄYNNIT, TIETOTEKNIIKKA, KAMERA, NAUHURI - LISÄSTIMULAATIO LIIKEHTIMÄLLÄ - ESIM. VIISAAT LIIKKEET

27 VISUAALISUUS

28 VISUAALISUUS

29 OHJAA LASTA KOHTI OIKEAA SUORITUSTAPAA SANALLINEN, SELKEÄ OHJE MALLIN NÄYTTÄMINEN KÄSIN AVUSTAMINEN LIIKKEEN PILKKOMINEN PIENEMPIIN OSASIIN JA VAIKEIMPIEN KOHTIEN HARJOITTELEMINEN KOKONAISUUDESTA IRROTETTUINA KUVITETTU LIIKEMALLISARJA APUNA LIIKKEEN ERI VAIHEIDEN HAHMOTTAMISESSA PEILIN HYÖDYNTÄMINEN

30 TAVOITTEEN ON OLTAVA: KONKREETTINEN MYÖNTEISESTI MÄÄRITELTY PILKOTTAVISSA OSATAVOITTEIKSI MIELUUMMIN OLEMASSA OLEVAN VAHVISTAMINEN, KUIN JONKIN POISTAMINEN REALISTISET TAIDOT/VAATIMUSTASO AIKATAULUTETTU MAHDOLLISUUS SAADA PALAUTETTA

31 YMPÄRISTÖN MUOKKAUS TAVOITTEENA ON VÄHENTÄÄ OIREITA AIHEUTTAVIA TAI LISÄÄVIÄ TEKIJÖITÄ RAUHALLINEN YMPÄRISTÖ SOPIVA ÄRSYKETASO (VÄHENNÄ MELUA JA VISUAALISTA KAAOSTA) PIENI RYHMÄ, KAHDENKESKISYYS STRUKTUROITU TILANNE VIREYSTILAN SÄÄTELYÄ HELPOTTAVAT OLOSUHTEET RIITTÄVÄ YÖUNI, MAHDOLLISUUS LEPOHETKEEN SÄÄNNÖLLISET RUOKAILUT, VÄLIPALA RIITTÄVÄ LIIKUNTA SOPIVA LÄMPÖTILA LYHYISIIN JAKSOIHIN JAKAUTUVA TEKEMINEN MAHDOLLISUUS LIIKEHTIÄ (ESIM. KIILATYYNY, SORMEILTAVA ESINE KUTEN SINITARRA, KÄYMINEN TAULULLA) TILANTEESEEN LIITTYVÄT TEKIJÄT TILANTEEN JÄSENTÄMINEN (KUVAT, KIRJOITETUT OHJEET, TEHTÄVÄLISTAT) MIELENKIINTOINEN TEKEMINEN, MOTIVAATIOTA HERÄTTÄVÄ OHJEISTUS TYÖSKENTELY YKSI ASIA KERRALLAAN

32 YHTEISÖLLISYYS MONI AMMATILLINEN YHTEISTYÖ, KOULUN OPPILASHUOLTOTYÖRYHMÄ - NIVELVAIHEIDEN SIIRTOPALAVERIT - OPPILAAN TUKI SUUNNITELMALLISTA - TYÖPARI ARJESSA/ OH- RYHMÄ TUKENA - YKSILÖLLISET RATKAISUT -PEDAGOGINEN TUKI ( YLEINEN, TEHOSTETTU, ERITYINEN) - TH: N, PSYKOLOGIN, KURAATTORIN TAPAAMISET - LAAJENNETTU OH- RYHMÄN APU (MM. ALUEEN SOSIAALITYÖ, 3 SEKTORI)

33 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ VANHEMMILLE TIETOA JA OHJAUSTA (KIRJALLISUUS, KOULUTUKSET, KURSSIT, VERTAISRYHMÄT) VANHEMMAT MUKANA NIVELVAIHEIDEN SIIRTOPALAVEREISSA JA SÄÄNNÖLLINEN YHTEYDEN PITO JATKOSSA HUOMIOI MAHDOLLINEN PERINNÖLLISYYSTEKIJÄ POSITIIVINEN PALAUTE, VANHEMPIEN JAKSAMINEN

34 Yhteystiedot: Sami Keto puh sähköposti: