Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa

Transkriptio

1 Helka Kekäläinen (toim.) Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammer-Paino Oy Tampere 2006

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on toteuttanut neljännen kerran opetusministeriön toimeksiannosta arvioinnin korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistojen valitsemiseksi. Arviointi on yhtenä perusteena yliopistojen tuloksellisuuden toteamisessa ja rahoittamisessa tulossopimuskaudelle Arvioinnilla ja valinnalla pyritään aikuiskoulutuksen laadulliseen kehittämiseen tukemalla pitkäjänteistä työtä taloudellisin kannustimin. Hakuohjeet muotoiltiin tarkoituksellisesti väljiksi haastamaan yliopistoja jäsentämään aikuiskoulutuksensa kokonaisuutta ja tarkoitusta. Yliopistojen aikuiskoulutuksen kokonaisuutta tarkasteltiin ilmoitettujen kriteerien mukaisesti aikuiskoulutuksen yliopistollisuuden, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja elinikäisen oppimisen näkökulmista. Elinikäinen oppiminen sisälsi kaksi teemaa: aikuiset yliopistossa ja aikuiskoulutuksen yhteydet työelämän tarpeisiin. Arvioinnin avoimuutta lisättiin julkaisemalla kaikki hakemukset KKA:n verkkosivuilla hakuajan päätyttyä. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä viisitoista kappaletta. Edellisellä kierroksella arviointi suoritettiin pelkkiin hakemuksiin perustuen. Tällä kertaa arviointineuvoston nimeämä viiden asiantuntijan arviointiryhmä kutsui kuultavaksi edustajat kahdeksasta aikuiskoulutuksen suhteen laadukkaimmaksi arvioimastansa yliopistosta. Niistä neljää päätettiin esittää opetusministeriölle. Valitut aikuiskoulutuksen laatuyliopistot näkevät opiskelijansa yliopistoyhteisön jäseninä ja kykenevät tekemään väylän avoimesta opiskelusta tutkintokoulutukseen todelliseksi. Ne ovat kyenneet osoittamaan hyvin pedagogisen ja sisällöllisen kehittämistyönsä sekä hyödyntämään kansainvälisyyttään myös aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija FT Helka Kekäläinen, joka on myös toimittanut tämän raportin. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän lämpimät kiitokset arviointiryhmän jäsenille, jotka antoivat asiantuntemuksensa ja aikaansa arviointiprojektin toteutukseen. Ossi Tuomi Pääsihteeri Korkeakoulujen arviointineuvosto

4

5 Sisällys Korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistojen arviointiprosessi. Ulkoinen arviointiryhmä. Arvioinnin valmistelu. Arvioinnin aikataulu. Hakemuksen jättäneet yliopistot. Asiantuntija-arvioinnin vaiheet.... Korkeakoulujen arviointineuvoston esitys korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoiksi Helsingin kauppakorkeakoulu Jyväskylän yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto

6 Korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistojen arviointiprosessi. Ulkoinen arviointiryhmä Puheenjohtaja Dosentti Martti Julkunen Asiantuntijat Toimialarehtori YTM Martti Markkanen, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Johtaja KT Ulla Mutka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuspoliittinen asiamies FT Juha Oksanen, Suomen Ekonomiliitto SEFE Professori Leena Syrjälä, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Sihteeri Suunnittelija FT Helka Kekäläinen, Korkeakoulujen arviointineuvosto. Arvioinnin valmistelu Opetusministeriö pyysi kirjeellään Korkeakoulujen arviointineuvostoa (KKA) esittämään yliopistojen hakemusten perusteella enintään viittä yliopistoa, joissa aikuiskoulutusta toteutetaan erityisen korkealaatuisin ratkaisuin. Opetusministeriö käyttää esitystä yhtenä vuosien tuloksellisuusrahanjaon perusteena. Koulutuksen laatuyksikkö-toiminnan tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja relevanssia tukien koulutuksen jatkuvaa kehittämistä myös taloudellisin kannustimin. Opetusministeriö ei esittänyt toivomuksia arvioinnin kohdentamisesta. Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi suunnitteluryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella arviointineuvostolle esitys aikuiskoulutuksen laatuyliopistojen valinnassa käytettäviksi kriteereiksi ja valintamenettelyksi. Aiemmassa kokouksessaan arviointineuvosto nimesi suunnittelu-

7 ryhmän puheenjohtajaksi neuvoston jäsenen professori Jarmo Partasen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Suunnitteluryhmää koottaessa pyrittiin siihen, että siinä olisi sekä täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston että työelämän asiantuntemusta. Suunnitteluryhmän jäseniksi pyydettiin yritystutkija, kansainvälinen asiamies Ritva Cavenius Toimihenkilöunionista, vararehtori Kaisa Lahtinen Tampereen ammattikorkeakoulusta, johtaja Markku Markkula Teknillisen korkeakoulun Dipolista, hallintojohtaja Päivi Nerg Kuopion yliopistosta, johtaja Kari Seppälä Turun yliopistosta sekä opiskelija Anna-Riitta Pohjola Helsingin yliopistosta. Suunnitteluryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Anna-Maija Liuhanen Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Suunnitteluryhmän laatimat arviointiperusteet, valintamenettely ja yliopistoille lähetettävät hakuohjeet hyväksyttiin Korkeakoulujen arviointineuvostossa Hakuohjeiden mukaan valittaessa aikuiskoulutuksen laatuyliopistoja vuosiksi tarkastellaan yliopistojen aikuiskoulutuksen kokonaisuutta kolmesta näkökulmasta, jotka ovat aikuiskoulutuksen yliopistollisuus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus sekä elinikäinen oppiminen, joka käsittää kaksi teemaa: aikuiset yliopistossa ja aikuiskoulutuksen yhteydet työelämän tarpeisiin. Yliopistoja pyydettiin laatimaan ehdotuksensa seuraavan jaottelun mukaisesti: yliopiston aikuiskoulutuksen perusajatus, aikuiskoulutuksen tehtävät ja toimintamallit tuloksia kuvaavilla tilastoilla varustettuina, enintään kolme esimerkkiä hyvistä käytänteistä sekä itsearviointi. Aikuiskoulutuksen perusajatus kertoo sen, mitä yliopisto aikuiskoulutuksessaan tavoittelee. Toimintamallit, tilastot ja esimerkit hyvistä käytänteistä osoittavat, miten perusajatusta toteutetaan. Itsearviointi puolestaan tuo näkyviin yliopiston käsityksen sen aikuiskoulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Suunnitteluryhmän laatiman valintamenettelyn mukaan hakemusten arviointi perustuu arviointineuvostolle toimitettuun aineistoon ja arviointivierailuihin. Vierailukohteista päättää asiantuntijaryhmä. Arvioinnissa painotetaan koulutuksen laatua. Määrällisiä tietoja käytetään kokonaiskuvan saamiseksi yliopiston aikuiskoulutuksen laajuudesta. Lopullista arviointia varten KKA nimitti ulkoisen arviointiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi dosentti Martti Julkunen, Turun täydennyskoulutuskeskuksen eläkkeelle jäänyt johtaja. Ryhmän muut asiantuntijat olivat toimialarehtori Martti Markkanen, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, johtaja Ulla Mutka, Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu, koulutuspoliittinen asiamies Juha Oksanen, Suomen Ekonomiliitto SEFE ja professori Leena Syrjälä, Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

8 . Arvioinnin aikataulu Opetusministeriö pyytää Korkeakoulujen arviointineuvostoa (KKA) esittämään yliopistojen hakemusten perusteella enintään viittä yliopistoa, joissa aikuiskoulutusta toteutetaan erityisen korkealaatuisin ratkaisuin. Opetusministeriö käyttää esitystä vuosien tuloksellisuusrahanjaon perusteena KKA nimeää suunnitteluryhmän puheenjohtajan KKA nimeää suunnitteluryhmän valmistelemaan arvioinnin kriteereitä KKA hyväksyy arviointiperusteet, valintamenettelyn ja yliopistoille lähetettävät hakuohjeet KKA nimeää ulkoisen arviointiryhmän KKA:n pääsihteerin, arviointiryhmän puheenjohtajan ja sihteerin suunnittelupalaveri Yliopistojen hakemusten takaraja Hakemukset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla Arviointiryhmän 1. kokous arvioitsijoiden perehdytys menettelytavat ja kriteerit Arviointiryhmän 2. kokous valitaan 8 10 laadukkainta aikuiskoulutusyliopistoa kuultavaksi käsikirjoitus kuulemisille Yliopistojen kuulemistilaisuudet Arviointiryhmän 3. kokous valitaan enintään 5 laadukkainta aikuiskoulutusyliopistoa ehdotettavaksi KKA:lle KKA päättää esityksestä opetusministeriölle

9 . Hakemuksen jättäneet yliopistot Viisitoista Suomen kahdestakymmenestä yliopistosta jätti hakemuksensa Korkeakoulujen arviointineuvostolle määräaikaan mennessä. Hakemukset julkaistiin KKA:n verkkosivuilla hakuajan päätyttyä. Korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoiksi hakivat seuraavat yliopistot ja korkeakoulut aakkosjärjestyksessä: Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuopion yliopisto Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Taideteollinen korkeakoulu Tampereen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi

10 . Asiantuntija-arvioinnin vaiheet Ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtaja ja sihteeri sekä KKA:n pääsihteeri pitivät suunnittelupalaverin Palaverissa käytiin läpi arviointiryhmän työskentelytapoja. Suunnitteluryhmän laatiman valintamenettelyn mukaan hakemusten arviointi perustuu kirjallisen aineiston lisäksi arviointivierailuihin. Palaverissa pohdittiin mahdollisuutta järjestää vierailut kuulemistilaisuuksina Helsingissä arviointiryhmän ajansäästämiseksi ja siksi, että aikuiskoulutuksella ei ole yliopistoissa yhtä varsinaista tapahtumapaikkaa jossa vierailla. Hakemusten perusteella kutsuttaisiin 8 10 parasta aikuiskoulutusyliopistoa haastateltaviksi opetusministeriön tiloihin Helsinkiin. Menettelyasia jätettiin arviointiryhmän päätettäväksi. Korkeakoulujen arviointineuvoston koolle kutsuma ulkoinen arviointiryhmä piti kolme kokousta. Ensimmäisessä kokouksessa arviointiryhmä perehdytettiin arvioinnin menettelytapoihin ja kriteereihin. Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Jarmo Partanen kertoi näkökohtia suunnitteluryhmän työskentelystä ja ehdotetun menettelytavan taustoista. Arviointiprojektin tavoitteiksi mainittiin hyvien käytänteiden löytyminen ja toisilta oppiminen. Arvioinnissa toivottiin painotettavan tekoja ja konkreettisia näyttöjä suunnitelmien sijaan. Suunnitteluryhmä ei ollut halunnut laatia yksityiskohtaisia ohjeistuksia, jotta jokaisella yliopistolla olisi mahdollisuus menestyä arvioinnissa omilla vahvuuksillaan. Arviointiryhmä hyväksyi esityksen menettelytavasta, jonka mukaan hakemuksien perusteella 8 10 parasta aikuiskoulutusyliopistoa kutsutaan haastatteluun Helsinkiin. Ulkoisen arviointiryhmän toisessa kokouksessa valittiin kuultavaksi kutsuttavat yliopistot, päätettiin kuulemistilaisuuksien toteutuksesta ja laadittiin haastattelukysymykset. Hakemuksia arvioitaessa etsittiin näyttöjä aikuiskoulutuksen yliopistollisuudesta, yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta sekä elinikäisestä oppimisesta. Hakemusten arvioinnin jälkeen haastatteluun päätettiin kutsua Helsingin kauppakorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taideteollinen korkeakoulu, Tampereen yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto. Kokouksessa sovittiin, että kahtena ensimmäisenä kuulemispäivänä haastatellaan aamupäivän aikana kaksi yliopistoa ja iltapäivän aikana kaksi yliopistoa. Kolmantena arviointipäivänä pidetään kokous, jossa tehdään yhteenvedot ja päätetään ehdotettavista yliopistoista. Aikaa kullekin haastattelulle varataan noin 1 t 15 min. Yliopistoja pyydetään lähettämään paikalle valitut 3 4 aikuiskoulutuksen edustajaa. Kutsutuille lähetetyssä kirjeessä todettiin myös, että kuulemistilaisuus ei vaadi erityisiä etukäteisvalmisteluja.

11 Kuulemistilaisuudet sujuivat keskustelunomaisessa ilmapiirissä, jossa ulkoinen arviointiryhmä sai vahvistusta ja täsmennyksiä hakemuksien perusteella syntyneihin käsityksiinsä ja yliopistojen edustajilla oli tilaisuus kasvokkain arviointiryhmän kanssa perustella oman yliopistonsa aikuiskoulutuksen laadukkuutta. Yliopistojen edustajat olivat tyypillisesti vararehtori, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen johtajat sekä hakemuksen laatinut henkilö tai muu aikuiskoulutusta antavan yksikön edustaja. Kaikille yliopistoille esitetyt kysymykset koskivat yliopiston aikuiskoulutuksen strategiaa ja tavoitteita, aikuiskoulutuspedagogiikkaa, tutkintoväylää, yliopistoyhteisön asenteita ja vastuiden jakoa, yhteyksiä työelämään, toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Lisäksi kaikille haastateltaville ryhmille oli laadittu omia hakemukseen perustuvia lisäkysymyksiä. Ulkoinen arviointiryhmä sai käydyistä keskusteluista selkeän tuen omalle päätökselleen, joka tehtiin kokouksessa Arviointiryhmän yksimielinen kanta on, että seuraavan neljän yliopiston aikuiskoulutus on erityisen korkealaatuista ja ryhmä ehdottaa niitä palkittavaksi laadukkaasta aikuiskoulutuksesta vuosiksi : Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto.

12 Korkeakoulujen arviointineuvoston esitys korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoiksi Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan esittää Opetusministeriölle, että korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoiksi vuosille nimettäisiin Helsingin kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Teknillinen korkeakoulu ja Turun yliopisto. Yhteenvetona arvioinnin tuloksista todettiin, että valituissa aikuiskoulutuksen laatuyliopistoissa aikuiskoulutuksen toiminta ajatus on selkeästi jäsennetty ja näkemyksellinen. Aikuiskoulutuksen opiskelijat nähdään osana yliopistoa ja väylä avoimesta opiskelusta tutkintokoulutukseen toimii. Kyseisissä yliopistoissa toteutetaan selkeästi dokumentoitua pedagogista ja sisällöllistä kehittämistyötä, tehdään kansainvälistä yhteistyötä, jonka tuloksia hyödynnetään aikuiskoulutuksen kehittämisessä, ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallista. Aikuispedagogiikkaan on kiinnitetty realistisesti huomiota ja se konkretisoituu monipuolisina ja perusteltuina ratkaisuina. Toimintaympäristön ja osaamistarpeiden muutosten ennakointityö on aktiivista ja sitä hyödynnetään koulutustarjonnassa sekä pitkäjänteisen ammatillisen kehittymisen että ajankohtaisen päivitystiedon tarpeiden näkökulmista. Valittujen korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistojen hakemukset ja arviointineuvoston lausunnot esitetään seuraavassa.

13 . Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulu esittää, että se nimettäisiin korkealaatuisen aikuiskoulutuksen yliopistoksi vuosiksi Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ja siihen kannustaminen ovat keskeisessä asemassa yliopiston toiminnassa, ja aikuiskoulutuksen korkea laatu on meille sydämenasia. HKKK:n aikuiskoulutus vastaa maamme hallituksen aikuiskoulutuspolitiikan tavoitteita ja toteuttaa parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotuksia. Tarjoamamme koulutuksen avulla työikäinen väestö voi kehittää osaamistaan jatkuvasti, koulutus edistää tasa-arvoa, sen avulla voi pätevöityä tutkintotavoitteisesti ja sitä voi käyttää täydennyskoulutusluonteisesti sekä yleissivistävästi. Koulutus vastaa työelämän muuttumisen asettamiin haasteisiin. Se perustuu elinkeinoelämän todellisiin tarpeisiin. Koulutus on integroitunut yliopiston tutkimukseen ja opetukseen. Sen laatu varmistetaan jatkuvilla ulkoisilla ja sisäisillä arvioinneilla. Esityksen sisältö: 1 Aikuiskoulutuksen perusajatus ja tehtävät 2 Aikuiskoulutuksen toimintamallit 2.1 Johtamiskoulutus JOKO Executive Education Oy:ssä 2.2 Kansainvälinen koulutuskeskus 2.3 Pienyrityskeskus 2.4 Aikuiskoulutusyksikkö - Avoin yliopisto 3 Kolme esimerkkiä hyvistä käytänteistä 3.1Aikuiskoulutuksen integroituminen yliopiston tutkimukseen ja opetukseen 3.2 Suuntautuminen elinkeinoelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen 3.3Laatujärjestelmien kehittäminen kansainvälisellä tasolla 4 Yliopiston aikuiskoulutustoiminnan arviointia Aikuiskoulutuksen perusajatus ja tehtävät Helsingin kauppakorkeakoulun aikuiskoulutustoiminta nojautuu vahvasti yliopiston ydinosaamiseen liiketaloustieteisiin, kansantaloustieteeseen sekä liikekieliin ja viestintään. Aikuiskoulutuksen strategia noudattaa Helsingin kauppakorkeakoulun kokonaisstrategiaa. HKKK:n visiona on olla johtava eurooppalainen tutkimusperustainen kauppakorkeakoulu. Sen strategian ydinajatuksena on liiketoimintaosaamisen edistäminen tietoyhteiskunnassa. Tämä maamme hallitusohjelman ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjaustenkin mukainen tarve nostaa Suomen

14 liiketoimintaosaaminen kansainväliselle huipputasolle kansallisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on myös yliopiston aikuiskoulutuksen ohjenuorana. Yliopiston aikuiskoulutuksen perusajatus on määritelty seuraavasti: Aikuiskoulutuksen missiona on lisätä tutkimukseen perustuvaa liiketoimintaosaamista yhteiskunnassa ja siten parantaa maamme kansainvälistä kilpailukykyä sekä edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Tämän perusajatuksen nojalla yliopiston aikuiskoulutukselle on asetettu seuraavat tehtävät: 1. Tarjota huippulaatuisia yliopistollisia johdon koulutusohjelmia ja yritysten kehittämisratkaisuja 2. Tarjota kansainvälisesti tunnettua korkean akateemisen laatutason MBAohjelmaa 3. Olla maan johtava yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan koulutusta antava ja siihen liittyvää tutkimusta harjoittava yliopisto 4. Järjestää avointa yliopisto-opetusta mahdollisimman laaja-alaisella tarjonnalla kaikissa yliopiston oppiaineissa 5. Tarjota yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti muuta kauppatieteellisen alan aikuiskoulutusta esim. työvoimapoliittista koulutusta. Yliopiston aikuiskoulutuksen tehtäväkenttä on laaja. Se kattaa sekä julkisen että yksityisen sektorin, niin suuret kuin pienetkin yritykset, yritysten ylimmän johdon, aloittavat pienyrittäjät, samoin kuin muut talouselämän tuntemusta tarvitsevat toimijat. Tämän tehtäväkentän hoitaminen on jaettu neljän aikuiskoulutusyksikön, JOKO Executive Education Oy:n, Kansainvälisen koulutuskeskuksen, Pienyrityskeskuksen ja Aikuiskoulutusyksikön kesken. Kullekin yksikölle on määritelty omat selkeät tehtäväalueensa siten, että ne muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Myös yksiköiden välistä yhteistoimintaa kehitetään. Toimintaa koordinoidaan säännöllisissä keskusteluissa yksiköiden välillä. Yksiköiden työnjako suunnitellaan kunkin yksikön vahvuusalueet huomioiden. Myös yrityskuvaa ja ulkoista viestintää hoidetaan yhdessä koordinoidusti. Aikuiskoulutuksen kohderyhmät on täsmennetty seuraavasti: 1. Yritysjohto ja yritysten akateemisen tason asiantuntijatehtävissä toimivat 2. Muiden organisaatioiden johto ja asiantuntijat akateemisella tasolla 3. Pienyrittäjät, pk-yritysten johto sekä yrityksen perustamista suunnittelevat akateemisen taustan omaavat henkilöt 4. Työelämässä toimivat tai sinne hakeutuvat muun kuin kauppatieteellisen koulutuksen saaneet.

15 Koulutus on kansainvälistä. Suomessa toiminta painottuu pääkaupunkiseudulle ja Mikkelin seudulle, mutta koulutusta järjestetään myös muilla paikkakunnilla Etelä-Suomessa. Koulutus on myös vientituote. Ohjelmia toteutetaan Venäjällä, Virossa, Singaporessa, Etelä-Koreassa, Puolassa, Kiinassa ja Taiwanilla. Aikuiskoulutuksen toimintamallit. Johtamiskoulutus JOKO Executive Education Oy:ssä kehittämisratkaisuja suurten organisaatioiden johdolle ja asiantuntijoille Liikkeenjohdollista täydennyskoulutusta toteutetaan Helsingin kauppakorkeakoulun rahastojensa kautta täysin omistaman JOKO Executive Education Oy:n (JOKO) toimesta. JOKO tarjoaa avoimia ja yrityskohtaisia kehittämisohjelmia ja -ratkaisuja. Niitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa ottaen huomioon toisaalta yliopiston tutkimuksen ja opetuksen vahvuusalueet ja toisaalta koulutuskysynnän muutokset. Toiminnassa käytetään uusia opetus- ja kehittämismenetelmiä, mm. verkko-opetusta ja Digium-tarpeiden kartoitus- ja palautejärjestelmää. Koulutukseen osallistuvien määrä Suomessa on vuosittain noin 2000 henkilöä JOKO Executive Education Oy:n kurssipäivien ja osanottajien lukumäärät v (E) Kurssipäivien lukumäärä Osanottajien lukumäärä E JOKO:lla on vuonna 2000 perustettu tytäryhtiö Singaporessa, ohjelmayhteistyökumppaneita neljässä maassa ja eriasteista yhteistyötä tehdään noin 20 maassa. Tytäryhtiön koulutukseen osallistui vuonna 2004 noin 500 henkilöä. Korean EMBA-ohjelmassa on koulutettu 1400 johtajaa 10 vuoden aikana. Kansainvälistä kouluttajaverkostoa on laajennettu kutsumalla kohdemaiden paikallisia professoreita verkostoon mukaan. Tavoitteena on globaalien ja paikallisten kehittämistarpeiden yhdistäminen.

16 Laadullisina tavoitteina ovat tieteellisen tutkimuksen tuloksiin perustuva koulutustarjonta ja korkea asiakastyytyväisyys. Jo 7 vuotta sitten on saavutettu ensimmäinen sija Taloustutkimus Oy:n yrityskuvatutkimuksessa ja asema on säilytetty siitä lähtien joka vuosi. Kansainvälisesti vahvaa sijoittumista ilmentää 15. sija Financial Times Executive Education Rankingissä. Lähivuosina avoimia ja yrityskohtaisia kehittämisratkaisuja tukemaan rakennetaan tarpeen mukaan konsultatiivisia lisäpalveluita. Yhteistyötä tiivistetään konsernin muiden liiketoimintaosaamisyksiköiden kanssa koko HKKK/ HSE-brändin vahvistamiseksi niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla.. Kansainvälinen koulutuskeskus ainoa pohjoismainen akkreditoitu MBA-ohjelma Kansainvälisen koulutuskeskuksen hallinnoima Suomen vanhin MBA-ohjelma on perustettu vuonna Sen missiona on tarjota korkealaatuista liiketoimintaosaamista kansainvälisissä tehtävissä toimiville tai niihin tähtääville henkilöille. MBA-ohjelman on suorittanut opiskelijaa vuosittain. Kaikilta hakijoilta edellytetään aikaisempi korkeakoulututkinto ja vähintään muutaman vuoden työkokemus. Opetus perustuu viimeisimpiin alan tutkimuksiin ja niiden soveltamiseen käytäntöön. Kansainvälisen koulutuskeskuksen tehtävä on tukea suomalaisia yrityksiä kansainvälistymisessä. Yksikkö toimii monikansallisena ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena, johon opiskelijat tulevat ympäri maailmaa. MBA-ohjelmassa myös suomalaiset opiskelijat tottuvat työskentelemään erittäin monikulttuurisessa työympäristössä. MBA-ohjelma kuuluu keskeisesti yliopistojen ns. kolmanteen tehtävään. MBA-ohjelmassa on kaksi toimintamallia: Full Time-ohjelma, jossa opiskellaan vuoden ajan kokopäiväisesti, ja Part Time-ohjelma, jonka kesto on 2 3 vuotta ja suoritetaan kahden viikon jaksoissa iltaisin ja viikonloppuisin. Molemmat ohjelmat ovat AMBA:n (Association of MBAs) akkreditoimia ja kansainvälisesti arvostettuja ja tunnettuja. Opetuksen sisältö on Full Time- ja Part Time -ohjelmissa sama. MBA-ohjelma on akateemisesti vaativa ohjelma. Yli 90 % luennoitsijoista on suorittanut tohtoritutkinnon ja heillä on kokemusta myös yritysmaailmasta. Luennoitsijat tulevat kansainvälisista laatuyliopistoista. He ovat oman alansa johtavia asiantuntijoita ja tutkijoita. MBA-opiskelijat edustavat vuosikursseittain noin 15 eri kansallisuutta ja kulttuuria. Viime vuosina MBA-ohjelmassa on opettanut enenevässä määrin myös HKKK:n opetushenkilökuntaa ja tavoitteena on kasvattaa heidän osuuttaan.

17 MBA-ohjelmassa opiskelijat toimivat pienryhmissä, eräänlaisissa interaktiivisissa sekoittimissa, joissa kohtaavat eri kielialueet, kulttuurit, ammattitaustat, kokemuspolut, sukupuolet ja sukupolvet. Ohjelmaan kuuluu paljon keskustelua, ryhmätöitä ja case-analyysejä. Opiskelijan rooli on korostetun aktiivinen; tunneilla edellytetään jatkuvaa osallistumista. Ohjelma on erittäin intensiivinen. Sen suorittaminen pakottaa hallitsemaan ajankäyttöä ja sietämään stressiä. Opiskelijat tekevät erilaisia projekteja yrityksille ja muille organisaatioille, jolloin he soveltavat luokassa opittua myös käytäntöön. Halukkaille tarjotaan mahdollisuus lähteä lukukaudeksi vaihtoon ulkomaiseen MBA-ohjelmaan; vaihtoyliopistoja on 16 eri puolilla maailmaa.. Pienyrityskeskus johtava yliopistotasoinen yrittäjyyden ja pk-yritysten kouluttaja Pienyrityskeskus on yliopiston erillislaitos, jonka tavoitteena on olla valtakunnallisesti johtava yrittäjyyden ja pk-yritysten koulutus- ja tutkimuskeskus. Yksikön toimintastrategia nojaa yliopiston ydinosaamiseen liiketoimintaosaamisen kehittämisessä erityisesti yrittäjyyden ja pk-yritysten osalta. Pienyrityskeskuksen 25-vuotinen toiminta on tuonut sille jo suurimman yliopistotasoisen kouluttajan aseman tällä alalla Pienyrityskeskuksen asiakkaat ja koulutuspäivät (E) Asiakkaat Koulutuspäivät E Pienyrityskeskuksella on merkittäviä yhteistyösuhteita ja verkostoja samalla sektorilla toimiviin kansainvälisiin kehittämiskeskuksiin. Näistä tärkein on European Entrepreneurship Practitioners-ryhmä. Pysyviä toimipisteitä sillä on neljä: Mikkelissä, Helsingissä, Pietarissa vuodesta 1993 lähtien ja Tallinnassa vuodesta 2004 lähtien. Tehtävänsä täyttämisessä Pienyrityskeskus käyttää toimintamuotojen kokonaisuutta, joka koostuu täydennyskoulutuksesta, sitä tukevasta yrittäjyy-

18 teen keskittyvästä tutkimustoiminnasta sekä läheisesti käytännön yritystoimintaan kytkeytyvästä yrityshautomotoiminnasta. Kaikissa toiminnan muodoissa strategiana on yrityksen elinkaarimalli, jonka mukaisesti yksikkö tuottaa koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksen jokaiseen kehitysvaiheeseen alkaen yrittäjyyteen johdattavasta valmennuksesta ja edeten yritystoiminnan idea-asteelta kasvun kiihdyttämisen kautta kansainvälistymiseen. Koulutuspalvelujen kehittäminen on jatkuvaa ja työelämän muutoksia ja työvoiman osaamistarpeita ennakoivaa. Kehittämistyötä tehdään läheisessä yhteistyössä eri sidosryhmien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Kuva. Yrityksen elinkaarimalli Pienyrityskeskuksen toiminnassa Koulutustoiminnan kohderyhmät ovat yrittäjyydestä kiinnostuneet, aloittavat ja toimivat yrittäjät, sekä pk-yritysten johto ja asiantuntijat. Koulutuksessa painotetaan aikuisten oppimisen ja opiskelun erityispiirteitä, koulutuksen pedagogista näkökulmaa sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Koulutusohjelmia tuotetaan nykyaikaisin menetelmin, sekä lähi- että etäopiskeluna, pitkäaikaiseen vaikuttavuuteen ja opiskelemaan kannustavalla tavalla. Yrittäjyyden oppimateriaalit ovat verkon kautta saatavilla jatkuvasti. Koulutustoiminta keskittyy kolmelle aihealueelle: yrittäjyys, johtaminen ja kansainvälistyminen. Yrittäjyyden osalta painopistealueina ovat yrittäjyyteen johdattavat ja uuden yritystoiminnan käynnistämiseen tähtäävät koulutusohjelmat (esim. Startti yrittäjäksi, Oma yritys, Akateeminen yrittäjä), yrittäjyyden toimialakohtaiset koulutusohjelmat (esim. proviisoriyrittäjät, opettajat) sekä yrittäjyyskasvatuksen koulutusohjelmat. Johtamisen koulutusalalla painotusalueina ovat pk-yritysten liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmat (esim. palvelujen johtamisen erikoistumisopinnot ja PK-JOKO sekä uusi naisjohtajuutta kehittävä Delfoi-akatemia-hanke). Pienyrityskeskuksen yritys-

19 kohtainen tilauskoulutus johtamisen alueella on merkittävästi kasvanut (esim. hallitustyöskentely pk-yrityksissä). Kansainvälistymisen koulutusohjelmissa Pienyrityskeskus toimii Pietarin ja Tallinnan toimipisteidensä kautta. Yksiköllä on yli kymmenen vuoden kokemus pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä, erityisesti yritysten valmentamisesta toimimaan Pietarin ja muun Venäjän markkinoilla. Koulutuksia tuotetaan sekä kotimaassa toimiville yrityksille että kotimaisille, ulkomailla toimiville yrityksille ja nykyisin myös ulkomaisille yrityksille. Yksiköllä on tiiviit yhteistyösuhteet eri yliopistojen kanssa sekä Pietarissa että Tallinnassa. Esimerkkeinä menestyneistä kansainvälistymisen ohjelmista voidaan mainita pitkäaikainen kaupallisten avustajien koulutusohjelma, jossa on tuotettu yli 400 vientiavustajaa suomalaisyrityksiin Pietariin ja muualle Venäjälle, Venäjän kaupan erikoistumisopinnot yhdessä Helsingin yliopiston kanssa sekä ICT Partnership Programme for Finnish and Estonian SMEs. Pienyrityskeskus hyödyntää koulutus- ja kehitysohjelmien toteuttamisessa monipuolisesti niin julkisia (ml. EU) kuin yksityisiäkin rahoituslähteitä, jotta koulutuspalvelut ovat pk-yrityksille kustannuksiltaan realistisia. Akateemisen yrittäjyyden vahvistamisessa Pienyrityskeskuksen vastuulla oleva yrityshautomotoiminta (New Business Center) on ollut erinomainen väline, sillä jo yli 100 yritystä on pystytty sen toimenpiteillä perustamaan ja yritysten ns. elonjäämisprosentti on ollut lähes 90 prosenttia. Hautomotoiminnan konkreettisuus ja yhteys innovaatiotoimintaan niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin on luonut Pienyrityskeskukselle erinomaisen mahdollisuuden muodostaa myös uusia koulutusohjelmia tälle kohderyhmälle esim. Business Mentor -ohjelma, Finnish-Estonian Partnership -koulutus ja innovaatioyhteistyö Kaakkois-Suomi-Pietari. Tutkimustoiminta on Pienyrityskeskuksen voimakkaimmin kasvava toimintamuoto. Sillä on luonnollinen yhteys yksikön koulutustoimintaan. Erityisen merkittävää tutkimuksen kehityksen kannalta oli yrittäjyyden professuurin sijoittaminen Pienyrityskeskukseen. Tutkimuksen painopistealueita ovat kasvuyrittäjyys ja yrittäjyysilmaston kysymykset sekä koulutustoiminnan vaikuttavuus ja osaamisen kehittäminen koulutuksen avulla. Tutkimusyksikköön kuuluu yhteensä 8 henkilöä (professori, tutkimusjohtajia ja tutkijoita).. Aikuiskoulutus Avoin yliopisto liiketoimintaosaamista kaikkien saataville Yliopiston Aikuiskoulutusyksikön tehtävänä on tuottaa yhteiskunnallisena palveluna suurelle yleisölle etupäässä julkisin varoin toteutettavaa koulutusta. Yksikön koulutustarjonnasta valtaosa on avointa yliopisto-opetusta. Muita toimintamuotoja ovat erillisiä opintoja suorittavien muiden kuin JOO-opiskeli-

20 joiden opintohallinto sekä työvoimapoliittinen tai muu julkisin varoin tapahtuva aikuiskoulutus kulloinkin käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Avoimen yliopiston merkitys liiketoimintaosaamisen edistämisessä on kasvanut jatkuvasti. Opetustarjonta on laajentunut ja opiskelijamäärä kasvanut joka vuosi 12-vuotisen toiminnan aikana. Opiskelijamäärä on myös ylittänyt tulostavoitteen joka vuosi. HKKK:n avoin yliopisto on nopeasti kasvanut maamme suurimmaksi avoimeksi yliopistoksi emoyliopistonsa kokoon verrattuna, kun tarkastellaan yliopiston itsensä järjestämää avointa opetusta. Jos otetaan huomioon myös kunkin yliopiston yhteistyöoppilaitoksissa toteutettava avoin opetus, HKKK:n avoin yliopisto on viidenneksi suurin, sillä kaikki avoin opetus järjestetään itse. Avoimen yliopiston opiskelijamäärän kasvu (laskennallisia kokopäiväopiskelijoita) Avoimelle yliopistolle on laadittu strategia, joka nojaa toisaalta HKKK:n strategiaan ja toisaalta Suomen avointen yliopistojen yhteiseen strategiaan. Strategia keskittyy niihin tärkeimpiin tekijöihin, joiden avulla on saavutettavissa hyvä laadullinen ja määrällinen tulos. Nämä tekijät ovat: voimakas integroituminen laitosten opetukseen opetuksen ja oppimisen laadun seurantajärjestelmä koulutuksellisen tasa-arvon huolellinen vaaliminen avoimen yliopiston väylän toimivuuden kehittäminen hallintotoimintojen tehokas hoitaminen opiskelijakeskeisyys. Avoimen yliopiston opetusohjelma suunnitellaan koordinoidusti tutkinto-opetuksen kanssa ja suuri osa kursseista järjestetään tutkinto-opetukseen integroituina. Myös osa avoimen yliopiston omien kurssien kuulusteluista järjestetään yhdessä tutkinto-opetuksen kanssa.