2010 Toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2010 Toimintakertomus"

Transkriptio

1 2010 Toimintakertomus

2 2

3 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys...4 Toiminnanjohtajan tervehdys LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Näkyvyys ja vaikuttaminen Yleisötapahtumat KANSALAISTOIMINTA Yhdistystoiminnan tukeminen Vapaaehtoistoiminnan tukeminen LAPSI- JA PERHETOIMINTA Perhetoiminta Lastenhoitotoiminta Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa NUORISOTOIMINTA Tukioppilastoiminta Ehkäisevän päihdetyön hanke: Ehkäpä Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) MONIKULTTUURITOIMINTA Kulttuurivälitystoiminta Onko lapsella oikeus olla lapsi? -hanke Maahanmuuttajien perhetoiminta ja -leiri KEHITTÄMISTOIMINTA OSKU nuorisotyön alueellinen kehittäminen Rikosuhripäivystyksen palvelupiste PALVELUTOIMINTA Perhepalvelut Lastenhoitopalvelu yrityksille Synttärit TALOUS JA HALLINTO Luottamustoiminta Talous Varainhankinta Sisäiset palvelut ja tilat Piirin henkilöstö ja opiskelijat...22 LIITTEET 3

4 Puheenjohtajan tervehdys Piirillä on takana jälleen toiminnantäyteinen vuosi, joka huipentui kuusikymmenvuotisen olemassaolon juhlaseminaariin kolmantena päivänä joulukuuta. Hyvää yhteistyötä Porin kaupungin kanssa kuvaavat mahdollisimman komeat puitteet: saimme käyttöömme kaupungintalon upean juhlahuoneiston. Osanottajia oli jopa odottamaton määrä huolimatta ajankohdasta itsenäisyyspäivän viikonlopun tuntumassa. Pääesitelmöitsijänä oli liittomme pääsihteeri Mirjam Kalland, joka jälleen kerran tunteisiin vetoavalla, mutta tiukan tieteellisesti perustellen sai meidät tuntemaan, kuinka tärkeällä asialla Satakunnan piiri ja koko MLL -yhteisö on. Itse sain tehtäväkseni valottaa piirin kuusikymmenvuotista taivalta. Tämä tehtävä toi uuden näkökulman toimintaamme, joka on välillä ollut jopa uhattuna: Nopea ja jääräpäinen - jolla lausumalla tiivistin historiamme - on piiri edelleenkin! Juhlaan on ollut aihetta siksikin, että työtä on tehty sillä energialla, jota nykyajan kansalaisjärjestössä tarvitaan. Tehtävä on nuoralla tanssimista. Lasten ja lapsiperheiden hyväksi tehtävää työtä riittää piirimme alueella yllin kyllin. Resurssit, sekä henkilö- että rahalliset, ovat rajalliset. Tunnettua on, että RAY on kiristänyt rahahanojaan, ja hankkeiden kehittämisessä on tarkasteltava kokonaistilannetta ja tehtävä yhteistyötä koko liittomme kanssa. Samalla kuntien mahdollisuus rahoittaa toimintaamme on vähentynyt. Jouduimme siksi tekemään raskaan päätöksen lopettaa lastenhoitotoiminta perinteisessä muodossaan. Tämä ei tosin merkitse sitä, etteikö se tulevaisuudessa nostaisi päätään uudessa muodossa, jota ollaan jo kehittämässä. Piirin oma toiminta on saanut uusia muotoja ja entisiä on rikastettu. Omaa huoneistoamme on kunnostettu uuteen uskoon. Hyvinä esimerkkeinä tilojen laajentuvasta käytöstä ovat Porkkanapesä ja perhekahvila. Edellinen on laajentunut keskustaan ja saanut asiakkaakseen aivan omanlaisensa käyttäjäryhmän. Perhekahvilassa on toiminut myös isäryhmä. Piiri on saanut näkyvyyttä maakunnan medioissa, sekä lehdissä että radiossa kiitos toiminnanjohtajamme Tarja Kuopan työryhmineen. Yhteyttä piirihallituksen ja työntekijöiden välillä on tiivistetty, samoin piiritoimiston yhteyksiä yhdistysten suuntaan. Kiitos kuluneen vuoden urakasta kaikille MLL:n Satakunnan piirin vapaaehtoisille ja työntekijöille! Raumalla Timo Laes, puheenjohtaja 4

5 Toiminnanjohtajan tervehdys Kevätaurinko paistaa kirkkaasti ja virittää ajatukseni muistelemaan edellistä vuotta. On vaikea uskoa, että vuosi 2010 oli vasta ensimmäinen kokonainen työvuoteni MLL:n Satakunnan piirissä. Vuosi oli monessa suhteessa työntäyteinen. Uusia innovaatioita syntyi kaiken aikaa ja niitä lähdettiin rohkeasti toteuttamaan. Piiri täytti joulukuun alussa 60 vuotta ja juhlavuosi toi oman leimansa toimintaan. Elokuun lopulla järjestettiin pääjuhla lapsiperheille Pelle Hermannin puistossa, varsinaista syntymäpäivää juhlittiin kaupungintalon mahtavissa puitteissa. Piiri oli vuoden aikana paljon esillä mediassa ja lisäsi tuntuvasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintavuoden tavoitteeksi oli otettu verkostojen lisääminen ja ulkoisen ilmeen parantaminen. Siinä todella onnistuimme. Piiritoimistossa työskentelee kymmenen hengen joukko, joista suurin osa hankkeissa. Rahoitusten jatkuva hakeminen ja tehtäväkenttien muuttuminen lisäävät paineita työyhteisössä. Kun aloitin työni piirissä, tapahtui samaan aikaan useita muitakin henkilövaihdoksia. Työyhteisöön tuli uusia tuulia ja henkilöstöhallinnolle asetettiin paljon toiveita ja odotuksia. Henkilöstöasioihin käytettiinkin runsaasti aikaa ja energiaa. Asioiden kyseenalaistaminen ja kriittinen tarkastelu on aika ajoin tarpeen, kun tulolähteet heikkenevät tai palveluiden kysyntä vähenee. Mekin pohdimme piirin heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia ja uhkia jotta pärjäisimme tässä kilpailuyhteiskunnassa. Piirihallituksen työskentely tähtäsi tulevaisuuden linjauksiin ja se joutui tekemään kipeitäkin päätöksiä arvioidessaan palveluidemme tärkeysjärjestystä. Lastenhoitotoiminta päättyi piirissä vuoden lopulla ja sen myötä saimme myös ikävää julkisuutta. Kiitän kaikkia vapaaehtoisia, luottamushenkilöitä, tukijoitamme ja omaa henkilökuntaa siitä upeasta panoksesta, jonka annoitte Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piirille. Teitte hienoa työtä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Tämä työ vaatii monesti paljon joustavuutta ja hyvää yhteispeliä toisten tekijöiden kanssa. Olkaamme iloisia ja ylpeitä siitä, että saamme työskennellä MLL:ssä. Köyliössä Tarja Kuoppa, toiminnanjohtaja 5

6 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan ydinlähtökohtina ovat: lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen, lasten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen, lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen sekä vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto on vahva lapsija perhepoliittinen vaikuttaja. Piirijärjestön vaikuttamistyö näkyy niin maakunnan tasolla kuin yksittäisissä kunnissa. Piirijärjestöllä on monenlaista asiantuntemusta. Keskusjärjestö päivittää henkilöstön osaamista järjestämällä sille useita koulutuksia vuoden mittaan. Samoin se kokoaa ja jakaa lapsia ja perheitä koskevaa tietoa ja tuottaa aineistoa myös nettiin. Piirillä on kaiken kaikkiaan paljon tietoa, koulutusmateriaalia ja tukiaineistoa vaikuttamisen välineeksi. kautta. Piiri sai paljon julkisuutta myös MLL:n 90- vuotispäivän johdosta sekä piirin oman 60- vuotisjuhlavuoden tiimoilta. Piirin syntymäpäiviä juhlittiin Silloin järjestettiin juhlaseminaari kaupungintalolla, jossa pääpuhujana oli MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland. Juhlapäivää jatkettiin illalla kaupungin vastaanoton merkeissä. Verkostot lisääntyivät kertomusvuoden aikana ja MLL:n Satakunnan piiri säilyi entistä vahvempana vaikuttajana Satakunnassa ja kokeili uskaliaasti uusia yhteistyön malleja. Vuoden aikana osallistuttiin myös muiden järjestämiin tapahtumiin, kuten messuille. Liite 1 Satakunnan piirin henkilöstön verkottuminen 1.2 Yleisötapahtumat Terveydenhoitomessut Terveydenhoitaja ammattina Sinun terveytesi - yleisömessut pidettiin Porin Nuorisotalolla. Ne järjestettiin opinnäytetöinä 12 terveydenhoitajaopiskelijan voimin ja MLL:n Satakunnan piiri oli mukana yhteistyötahona. Satakunnan piirin näkyvyys ja ulkoinen ilme koheni huomattavasti kertomusvuoden aikana. Nettisivut uusittiin ja niistä saatiin sekä hyvin toimivat että miellyttävän näköiset. Samoin tehtiin monia uusia esitteitä, joiden ulkoasuun panostettiin. Toimistotilojen ulkoista ilmettä ja järjestystä kohennettiin pitkin vuotta. Keskusjärjestön toimesta lähetettävään yhdistystiedotteeseen alettiin kirjoittaa säännöllisesti. Tästä asiasta saatiin jo hyvää palautetta muutamalta paikallisyhdistykseltä. Vuoden mittaan oltiin useita kertoja tiedotusvälineissä eri teemojen tai tapahtumien Kevätilo-keräys Itäkeskuksen Prismassa 8.5. Piirin henkilökohta toteutti lipaskeräyksen perhekahvilatoiminnan tukemiseksi. 6

7 Monikulttuurinen perheretki Zoolandiaan, Lietoon Satakunnan piiri järjesti yhdessä Porin seurakuntien diakoniatyön kanssa monikulttuurisen perheretken Lapsia ja aikuisia osallistui retkelle yhteensä 23 henkilöä. Monikulttuurinen perheretki on osa MLL:n Satakunnan piirin monikulttuuritoimintaa. Hei hiekkalinna! -tapahtuma Satakunnan piiri oli mukana toteuttamassa Satakunnan taidetoimikunnan järjestämää hiekkalinna tapahtumaa Yyterissä Tapahtumassa tempaistiin puhtaamman Itämeren puolesta rakentamalla hiekkalinnoja ja toimimalla erilaisissa työpajoissa. MLL:n Satakunnan piiri teki tapahtumassa kasvomaalauksia. Musaa ja sirkushuveja MLL:n Satakunnan piirin organisoima lapsiperheiden maksuton ulkoilmatapahtuma Porin Kirjurinluodolla keräsi noin tuhatpäisen yleisön. Yhteistyötahojen kanssa toteutetut toimintapisteet mahdollistivat monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia. Tapahtuman aikana Pelle Hermannin puistossa ja ympäröivillä viheralueilla tapasi prinsessoja, pellejä ja muita hahmoja. Päivä huipentui Aarne Alligaattori ja Viidakkorumpu -yhtyeen esitykseen. OMG partyt ja Porin vapaa-aikaviraston nuorisoyksikön järjestämät yläkoululaisten OMG - partyt Satakunnan piiri oli yhteistyötahona pitämässä yläkoululaisille toimintapistettä valtakunnallisen kampanjan teemalla Anna mulle aikaa. Porin vapaa-aikaviraston nuorisoyksikön ja MLL:n Satakunnan piirin yhteistyössä järjestämät OMG - After Partyt Porin keskustan nuorisotalolla. Tapahtuma järjestettiin yläkoululaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen valtakunnallisella Anna mulle aikaa - teemalla. Tapahtumaan osallistui myös SPR Satakunnan piiri, Porin perusturva ym. yhteistyötahoja omilla pienimuotoisilla info- ja toimintapisteillään. MLL:n Satakunnan piirin oman toimintapisteen teema oli Onni löytyy arjesta. Toimintapisteiden lomassa yleisöä viihdyttivät Motoriikka Miikka sekä Jim&Jill upealla muotinäytöksellään. Opinnäytetori SAMK:ssa Satakunnan korkeakoululaitoksen Sosiaali- ja terveysalan työryhmä järjesti Opinnäytetoritapahtuman, joka kokosi yhteen hyvinvointialan korkeakoulutoimijat, opiskelijat sekä työelämän edustajat. Satakunnan piiri oli mukana esittelemässä toimintaansa ja jakamassa opinnäytetyöaiheita. Messut Kokemäellä MLL:n Satakunnan piiri osallistui Sataedun Oppi- Apaja hankkeen messuille Kokemäen ammattiopistolla Messutapahtuma oli osa hankkeen Hyvinvointivirtaa ammatilliseen koulutukseen -viikkoa. Tapahtuma kohdennettiin sekä nuorille että aikuisille, lähialueen toisen asteen opiskelijoille, opettajille ja vanhemmille. Satakunnan piiri esitteli toimintaansa Vapaa-aika ja oma aktiivisuus teeman alla. Nuoret tekivät 7

8 Nuorten netin Kaveritestin sekä täyttivät kyselyn oman paikkakuntansa vapaaajanviettomahdollisuuksista ja vanhemmat täyttivät heille suunnatun mediakyselyn. LOP YK:n Lapsen oikeuksien päivän aattona järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Kokemäen yhteiskoulussa. Parlamenttitapahtuma Onko lapsella oikeus olla lapsi? oli kuvitteellinen kokous, jossa jokainen tukioppilasryhmä edusti eri maata: Gambiaa, Afganistania, Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Yleisönä tilaisuudessa oli Kokemäen alakoulujen ja yläkoulun oppilaita yhteensä 300 henkilöä. kuvista koottiin Lapsuuden ilo -valokuvanäyttely isänpäiväviikonlopuksi piirin tiloihin. Valokuvanäyttelyn tarkoituksena oli esitellä lapsena olon onnea ja huolettomuutta. Sitä, että lapsi saa olla ja käyttäytyä kuin ikäisensä. Leikki on heille riemua ja ilo arkipäivää. Näyttely oli avoinna aina 60-vuotisjuhlapäivään asti. Kävijöitä näyttelyssä kävi kaiken kaikkiaan yli sata. Pormestarinluodon joulumarkkinat Porkkanapesä oli perinteiseen tapaan mukana joulumarkkinoilla. Päivän aikana leivottiin ja paistettiin pipareita yhdessä lasten kanssa. Avoimien ovien päivät ja Lapsuuden ilo valokuvanäyttely Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelija Saija Kynäsniemi teki opinnäytetyökseen lapsiaiheisen valokuvaprojektin MLL:n Satakunnan piirille. Projekti toteutettiin 60 vuotta täyttävän Satakunnan piirin juhlavuoden kunniaksi. Näistä 60v seminaari Satakunnan piiri juhlisti 60-vuotispäiväänsä Porin kaupungintalolla Onnellinen lapsuus - seminaarilla. Seminaarin osallistujat saivat kuulla toiminnanjohtaja Tarja Kuopan terveiset, "nopean ja jääräpäisen" piirin historiaa piirihallituksen puheenjohtaja Timo Laeksen kertomana sekä MLL:n pääsihteeri Mirjam Kallandin juhlapuheen. Seminaarissa yleisöä viihdyttivät Steinerkoulun kuoro sekä näyttelijä Teemu Niemelä musisoinnilla ja Satakunnan piiristä kertovalla kappaleella. 8

9 paikallisyhdistyksen edustajaa. Elokuussa oli piirin juhlavuoden kesätapahtuma, johon yhteistyötahoiksi kutsuttiin myös paikallisyhdistyksiä. Juhlapäivä Yhteistyötahojen kanssa kokoonnuttiin juhlimaan 60-vuotista taivalta Porin kaupungintalolle. Illan kutsuvierasvastaanoton avasi Porin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aki Nummelin. Iltaa säesti pianisti ja Steinerkoulun kuoro esitti muutaman kappaleen. Sampolan joulumarkkinat Yhdessä muiden toimijoiden kanssa järjestettiin toimintaa ja tekemistä koko perheelle jouluisissa tunnelmissa. Enkelikirkko Enkelikirkkotoimikunta hoiti mallikkaasti tapahtuman edellisten vuosien tapaan. 2 KANSALAISTOIMINTA Piirin nettisivut uudistettiin ja uudet sivut mahdollistavat paremman tiedottamisen ja yhteydenpidon yhdistysten kanssa. Nettilehdestä luovuttiin ja tiedotusta aloitettiin liiton toimittamassa yhdistystiedotteessa. Liite 2 MLL:n Satakunnan piirin yhdistysten jäsenmäärät ( ) 2.2 Vapaaehtoistoiminnan tukeminen Vapaaehtoisia tuetaan Satakunnan piirissä omissa toiminnoissa (esimerkiksi SATUKE-hankkeen ja Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoiset) järjestämällä koulutusta, tapaamisia ja virkistyksiä. Piirin toiminnanjohtaja osallistui MLL:n keskusjärjestön VETO (Vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus) -koulutukseen muutaman kerran vuoden aikana. Katariina Suomu keskusjärjestöstä osallistui syyskuussa piirihallituksen kokoukseen ja kertoi mahdollisuuksista toimia yhteistyössä Varsinais- Suomen piirin kanssa vapaaehtoisten tukemisessa. 2.1 Yhdistystoiminnan tukeminen piirissä oli jäseniä 4 818, josta aikuisjäseniä 55,4 %. Piirin tehtävänä on vahvistaa yhdistysten vapaaehtoistyön edellytyksiä tarjoamalla ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja virkistystä. Keväällä järjestettiin piiritoimistolla tapaaminen yhdistystoimijoille, johon osallistui 11 9

10 3 LAPSI- JA PERHETOIMINTA 3.1 Perhetoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnan keskeisenä tavoitteena on tukea lasten ja lapsiperheiden arkea paikallisen tason vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kautta. Käytännössä tämä tapahtuu usein MLL:n perhekeskuksissa ja perhekahviloissa. Tätä perheille suunnattua toiminnan kokonaisuutta kutsutaan perhetoiminnaksi. MLL:n perhetoiminta korostaa vahvan ja vastuullisen vanhemmuuden ja yhteisvastuun merkitystä lapsen kasvun ja kehityksen turvaamisessa. Se tukee aktiivista kansalaisuutta tarjoamalla väylän osallistua ja vaikuttaa oman alueensa asioihin ja palveluihin. Vuonna 2010 MLL:n Satakunnan piirin paikallisyhdistyksissä toimi noin 20 perhekahvilaa. Satakunnan piirin oma perhekahvilatoiminta siirtyi piirin tiloihin, jotka remontoitiin vuoden vaihteessa perhekahvilakäyttöön sopiviksi. Kevätkaudella toimi kolme perhekahvilaa, joista yksi oli isälapsikahvila ja yksi monikulttuurinen. Piirin kahviloissa kävijöitä oli vuoden aikana 909. Toimintaa pyöritettiin kolmen vapaaehtoisen voimin. Yhdistysten yhdyshenkilöille ei järjestetty erillistä koulutusta vaan ajankohtaiset asiat käytiin läpi kevään yhteisessä yhdistyspäivässä. Piirin omille vapaaehtoisille järjestettiin keväällä yhteistä koulutusta. Piirin perhetoiminnan rahoitti Rahaautomaattiyhdistys. Toiminnan koordinoinnista vastasi lastenhoitotoiminnan koordinaattori. Liite 3 MLL:n Satakunnan piirin paikallisyhdistysten perhekahvilat 3.2 Lastenhoitotoiminta Lastenhoitotoiminta tarjoaa lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikkina vuorokauden aikoina. Lastenhoitoapua voi käyttää perheiden tarpeiden mukaan esimerkiksi lapsen sairastuttua äkillisesti, vakituisen hoitajan sairastuttua tai vanhempien halutessa hengähtää. Hoitajan työskentelyssä painopisteenä on lapsen hyvinvointi ja turvallisuus. Hoitajat haastatellaan, koulutetaan ja perehdytetään tehtävään. MLL huolehtii myös hoitajien jatkokoulutuksesta, valvonnasta ja ohjauksesta. Toiminnalla on selkeästi myös vaikeuksia ennaltaehkäisevä rooli. Piirin lastenhoitotoimintaa avustavat kunnat olivat Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pori, Rauma ja Ulvila. Vuonna 2010 Raha-automaattiyhdistyksen avustusta tuli vain välitykseen. Tämä johti siihen, että välitys yhdistettiin Varsinais-Suomen piirin kanssa. Valitettavasti lastenhoitotoiminnan tunnit vähenivät vuoden aikana. Kun vuonna 2009 tunteja kertyi vielä 4 631, niin vuonna 2010 tunteja kertyi enää Tuntihinnan korotus oli mahdollisesti suurin yksittäinen syy kysynnän laskuun. Syksyllä piirihallitus teki päätöksen lastenhoitotoiminnan päättymisestä Satakunnan piirissä Päätökseen vaikuttivat Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen päättyminen sekä kysynnän selvä hiipuminen. 10

11 Hoitajille järjestettiin pienryhmätapaamisia keväällä ja syksyllä. Täydennyskoulutukset järjestettiin keväällä. Joulukuussa vietettiin toiminnan päättäjäisiä ja hoitajille jaettiin todistukset tehdystä työstä. Toiminnan koordinoinnista vastasi lastenhoitotoiminnan koordinaattori. Lastenhoitotoiminnan välityksen siirryttyä Varsinais-Suomeen sen hoiti piirin palveluohjaaja. 3.3 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke Satakunnassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeessa ( ) kehitetään ja vakiinnutetaan perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa ja ehkäisevää työtä. Hankkeella vastataan neuvolatyölle uudessa asetuksessa määriteltyihin vaatimuksiin tarjoamalla vauvaperheiden vanhemmille koko perheen hyvinvointia tukevaa ohjausta. Toimintamalli perustuu ohjattuun perheryhmään ja se on tarkoitettu esikoisensa saaneille vanhemmille. Satakunnan piirin ensimmäisenä kuntakumppanina ja Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen pilottikuntana aloitti Rauma. Piirin hanketyöntekijä ja Rauman neuvolaterveydenhoitaja kouluttautuivat Helsingissä perheryhmän ohjaajakoulutuksessa kevään ja kesän aikana. Koulutuksen päätavoitteena on oppia ja omaksua uudenlainen työskentelyasenne, jossa tietämisen ja asiantuntijuuden sijasta herää kiinnostus toisen ihmisen kokemuksista kysymisen, uteliaisuuden ja ihmettelyn avulla. Työparin ohjaama perheryhmä on suunniteltu jatkumoksi perhevalmennukselle lapsen syntymän jälkeen. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja vanhempien kykyä havainnoida ja ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita. Perheryhmän avulla mahdollistetaan myös perheiden toisilleen antama vertaistuki. Perheryhmää markkinoitiin kesällä perhevalmennuksessa mukana olleille vanhemmille ja Rauman ensimmäinen ryhmä käynnistyi marraskuussa 2010 viiden perheen voimin. Ennen vuodenvaihdetta perheryhmä tapasi kolme kertaa ja teemalliset tapaamiset jatkuvat vuonna Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen tavoitteena on luoda polku kunnan perhevalmennuksesta perheryhmien ja vertaistuen pariin sekä edelleen MLL:n avoimiin toimintoihin kuten perhekahvilaan. Hanke luo kuntien perhevalmennuksesta vastaaville työntekijöille edellytyksiä ja malleja toimia yhteistyössä järjestöjen kanssa. Se antaa työntekijöille myös valmiuksia tukea vanhempien keskinäisiä avunantoverkostoja julkisten palvelujen rinnalla. Hankkeesta vastaa MLL:n keskusjärjestö ja toiminta toteutetaan MLL:n piireissä. Satakunnan piirissä hankkeeseen saatiin puolet (50 %) työntekijän työpanoksesta kesäkuusta alkaen. 11

12 Vuoden aikana Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeesta ja perheryhmästä oli tietoa Rauman seudun lehdissä sekä MLL:n keskusjärjestön ja Satakunnan piirin kotisivuilla. Lisäksi Satakunnan piirin toiminnanjohtaja kertoi hankkeen toiminnasta alueellisessa varhaiskasvatusseminaarissa. Vuoden loppupuolella kierrettiin kunnissa esittelemässä hanketta. Kiinnostus toimintaa kohtaan oli suuri ja tapaamisten pohjalta yhteistyö käynnistyi Rauman lisäksi Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitos kuntayhtymän ja Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa. Kuntien työntekijöille pidettiin esittelyjä toiminnasta ja suunnitelmat vuoden 2011 kevääksi hahmottuivat. 4 NUORISOTOIMINTA 4.1 Tukioppilastoiminta Tukioppilaat ovat yläkoulujen luokkalaisia oppilaita, jotka koulutetaan toimimaan nuorempien oppilaiden kanssa ja olemaan heidän tukenaan. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Tukioppilastoiminnan valtakunnallisena teemana on lukuvuonna erityisesti nettiturvallisuus. MLL:n keskustoimiston nuorisotoiminta tuotti tukioppilasohjaajien käyttöön jatkokoulutusmateriaaleja aiheista tukioppilas mediakerhon apuohjaajana sekä näkökulmia nuorten alkoholikasvatukseen. Satakunnan alueen perusopetuksen luokilla on aktiivista tukioppilastoimintaa 95 % kouluista. Tukioppilaita Satakunnan alueella on noin 800, tukioppilasohjaajia 40 ja kouluttajia kuusi. Vuonna 2010 Satakunnan alueen tukioppilaille pidettiin 18 kahdeksan tunnin peruskoulutusta ja kahdeksan jatkokoulutusta, jotka kestivät neljästä kahdeksaan tuntia. Jatkokoulutusten aiheina olivat tunteet, suvaitsevaisuus, koulukiusaaminen, nettiturvallisuus ja digitaaliset pelit. Lisäksi tukioppilaita koulutettiin EhkäPäsekä Onko lapsella oikeus olla lapsi -hankkeissa. Koulutuksiin osallistui oppilaita yhteensä 465. Vanhempainiltoja, joissa aiheena oli viisaasti netissä, järjestettiin yhteensä neljä kertaa ja niissä oli osallistujia 420. Valtakunnallinen koulurauha julistettiin Turussa ja samanaikaisesti monet koulut Satakunnassa järjestivät oman koulurauhan julistuksen. Koulurauha-ohjelmassa halutaan huomioida, että ketään ei kiusata eikä kukaan jää yksin. Tukioppilasohjaajapäivät järjestettiin yhteistyössä MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa koulutusristeilynä teemalla 12

13 nettiturvallisuus. Osallistujia oli Satakunnan piiristä yhdeksän. Satakunnan alueen tukioppilasleirit Kullaa Silokallio Vuoropuhelua ennakkoluuloista -leiri, osallistujia Kullaa, Silokallio Missä ryhmä siellä tukari -leiri, osallistujia 96 yläkoulussa koululaisten toiminnallinen hyvinvointi- ja vapaa-, jossa vastausprosentti jäi pieneksi. Hanketyöntekijät osallistuivat Preventiimin Ehkäisevän päihdetyön perusteet - koulutukseen. Hankkeeseen saatiin rahoitus Opetusministeriöstä. 4.3 Tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä Tukioppilastoimintaa rahoittivat tukioppilastoiminnan hyväksi järjestetty Päivätyökeräys Satakunnan alueen yläkouluissa (mukana seitsemän koulua), Opintotoiminnan Keskusliitto ja MLL:n Keskustoimiston koordinoimana Raha-automaattiyhdistys. Lisäksi toimintaa rahoittivat MLL:n Porin paikallisyhdistyksen Lasten- ja nuortensuojelusäätiö ja Opintotoiminnan Keskusliitto sekä Vakka-Suomen Nuorisosäätiö (Rauma, Eurajoki, Eura, Kiukainen, Säkylä, Köyliö). Tukioppilastoiminnasta vastasivat nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori ja projektityöntekijä. 4.2 Ehkäisevän päihdetyön hanke: Ehkäpä 2010 EhkäPä hanke käynnistyi elokuussa. Hankkeessa toteutettiin ajankartoitus kahdessa Porin Lasten ja nuorten tuki- ja turvapaikkatoiminta Porkkanapesä on toiminut vuodesta 1998 lähtien Rahaautomaattiyhdistyksen ja Porin kaupungin rahoituksella. Toimintaa oli keväällä kahdessa lähiössä: Pormestarinluodossa ja Sampolassa sekä syksyllä myös Porin keskustassa. Toiminta on jatkoa viisivuotiselle Porkkanapesä -projektille. Tuki- ja turvapaikkatoiminta on alueellista, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka kohderyhmänä ovat vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Lasten ja nuorten sosiaalisiin ja henkisiin tarpeisiin vastaaminen sekä perheiden tukeminen arjen hallinnassa ovat toiminnan pääpainopisteet. Porkkanapesä on lähiöissä tapahtuvaa kodinomaista, avointa, matalan kynnyksen toimintaa. Se perustuu laaja-alaiseen ja tiiviiseen verkottumiseen toimintalähiöissä. Alkuvuonna Pormestarinluodossa oli toimintaa kahtena iltana viikossa mutta torstain päivystyksestä luovuttiin tammikuun jälkeen vähäisen kävijämäärän vuoksi. Tämä mahdollisti Porkkanapesän avaamisen keskustan alueen lapsille. 13

14 Vuonna 2010 käyntejä Porkkanapesissä oli yhteensä 814 (vuonna , vuonna ). Kävijämäärissä tapahtui selkeä nousu kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Kevätkausi oli selvästi hiljaisempi kuin syyskausi. Syyskaudella toiminta vilkastui huomattavasti kaikissa toimipisteissä. Eniten kävijöitä oli Sampolassa. Kevään aikana toimintaa markkinoitiin Kaarisillan koululla ja kouluvierailulla Cygnaeuksen koululla. Syksyllä markkinointiin panostettiin lisää ja näin tavoitettiin viiden koulun luokkien opettajat ja oppilaat sekä koulujen muuta henkilöstöä (rehtorit, kuraattorit ja terveydenhoitajat). Markkinointi painottui keskustan ja Pormestarinluodon alueen kouluihin, jonka seurauksena saatiin lisää kävijöitä. Markkinointivälineeksi otettiin myös kävijöille suunnattu esite, josta lapset näkivät mitä Porkkanapesissä tapahtuu. Porkkanapesätoiminnasta vastasi yksi kokoaikainen ohjaaja (100 %) ja hänen lisäkseen toiminnassa työskenteli osa-aikainen ohjaaja (50 %). Esimiestyöstä Porkkanapesän osalta vastasi piirin toiminnanjohtaja. Vuoden aikana tapahtui useita henkilöstövaihdoksia. Kertomusvuonna perustoimintaa jatkettiin avoimien päivystysten ja pienryhmätyöskentelyn muodossa. Tavoitteena oli säilyttää Porkkanapesälle ominainen verkostotyöskentely ja kehittää sitä lähiöihin sopiviksi. Verkostotyöskentelyä jatkettiin Sampolassa ja Pormestarinluodossa aluekohtaisten tarpeiden mukaan. Hyviä kokemuksia saatiin esimerkiksi retkeilystä sekä erilaisten harrastusmuotojen tuomisesta lasten ja nuorten ulottuville. Näitä toimintatapoja pyrittiin jatkamaan ja Sampolassa tämä onnistui parhaiten viikon kestäneen alueleirin muodossa. Alueleirillä kokeiltiin yhdessä monenlaista toimintaa, esim. taikatemppuja, lintujen bongausta, askartelua ja kokkailua. Kertomusvuoden aikana Porkkanapesä oli mukana monenlaisissa tapahtumissa kuten Sampolan syysmarkkinoilla esittelemässä toimintaa. Keskustassa Porkkanapesä osallistui kaksien OMG Partyjen järjestämiseen. Sen lisäksi sekä Sampolassa että Pormestarinluodossa Porkkanapesä osallistui perinteisiin joulutapahtumiin. 4.4 Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke (SATUKE) SATUKE hankkeen päämäärä on kehittää pysyvä tukihenkilöpankki osaksi kuntien lastensuojelun palvelukokonaisuutta. Hankkeen yksi tehtävä on rekrytoida ja kouluttaa vapaaehtoisia lasten ja nuorten tukihenkilöitä. Keväällä järjestetystä Porin koulutuksesta ja syksyisestä Harjavallan peruskoulutuksesta uusia vapaaehtoisia tukihenkilöitä valittiin 34 mukaan toimintaan. Aktiivisen koulutusmarkkinoinnin kautta kuntayhteistyö sekä mediaosumat ja ympäristön tietoisuus hankkeen toiminnasta lisääntyivät. Hanke onnistuikin erityisen hyvin myös oppilaitosyhteistyössä, niin opiskelijoiden rekrytointia kuin koulutustiloja, hankkeen arviointia ja kehitystyötäkin ajatellen. Tukihenkilöiden tuki rakentui toteutuneiden ryhmä- ja yksilöohjausten, pidettyjen jatkokoulutusten sekä virkistysten puitteissa. Tukihenkilöiden ryhmätapaamisia järjestettiin keväällä alueellisesti neljällä paikkakunnalla, kussakin joka toinen kuukausi, mutta syksyksi ryhmiä yhdisteltiin vähäisten osallistujamäärien vuoksi. Jatkokoulutuksia oli tavoitteen mukaisesti keväällä ja syksyllä. Niin ikään virkistystapahtumia järjestettiin kaksi, toukokuussa Tammen tilan 14

15 leirikeskuksella ja loppuvuodesta merimaisemissa Viking Isabellalla. Voimassa olevia tukisuhteita oli vuonna 2010 keskimäärin 12. Tukihenkilöpyyntöjä oli koko vuoden ajan jonossa melkoisesti, sillä tukihenkilön tarvetta oli enemmän, kuin koulutetuilla tukihenkilöillä sitoutumismahdollisuuksia. Vuosi 2010 oli kuitenkin tukisuhteiden rakentamisen, toiminnan mallintamisen ja kuntaneuvotteluiden kannalta tärkein vuosi. Näiltä osin hanke pyrki sitouttamaan kuntia yhä tiiviimmin tukihenkilöpankin käyttöön ja kehittämään toimintaa niin, että se palvelee kansalaisjärjestölle ominaista ennaltaehkäisevää ja varhaisen puuttumisen mallin mukaista toimintatapaa sekä toiminnan jatkuvuutta hankerahoituksen jälkeenkin. Lastensuojeluyhteistyön lisäksi hanke mallinsi kouluterveydenhuollon yhteistyötä, jonka pohjalta tulevina vuosina myös kouluterveydenhoitaja voisi hakea hankkeelta oppilaalle tukihenkilöä kouluajan ulkopuolelle. Yhä ennaltaehkäisevämmän tuen tarjoamisella pyritään paikkaamaan mm. niiden kuntien tukihenkilöiden käytettävyyttä, joissa lastensuojelun asiakkailla tuen tarpeet kohdistuvat suurelta osin korjaavaan työhön. Hankkeen toiminnan kannalta oleellisten kuntatahojen lisäksi hanke jalkautui alueellisten oppilaitoksien sekä nuorisotoimintaa järjestävien tahojen keskuuteen. Hanke oli edelleen mukana mm. VALIKKO-työryhmässä ja aloitteli yhteistyötä SAMK:n E-Forum -hankkeen kanssa. Uusia yhteystyökuvioita syntyi myös Porin nuorisotoimen kanssa. Yhteistyö rakentui tiiviiksi kaksien nuorille suunnattujen OMG -Partyjen tiimoilta. Valtakunnallisella tasolla hanke osallistui EHJÄ ry:n järjestämään lastensuojelun tukihenkilötoiminnan tapaamiseen sekä MLL:n keskusjärjestön organisoimaan lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan työkokoukseen ja hankefoorumiin. Tukihenkilöpankin mallintamisen tiimoilta tavattiin niin ikään mm. Varsinais-Suomen piirin nuorisotyön päällikköä. Lisäksi työntekijät osallistuivat muutamiin seminaareihin ja koulutuksiin niin valtakunnallisella, kuin paikallisellakin tasolla. Hankkeen toiminnan jatkuvasta arvioinnista huolehti hanketiimin lisäksi ohjausryhmä, joka rakentui toimialueen lastensuojelun johtohenkilöistä sekä asiantuntijoista. Arvioinnin välineenä toimivat myös SAMK:n ja DIAK:n opiskelijoiden opinnäytetyöt, joita vuonna 2010 oli tekeillä jopa neljä. 5 MONIKULTTUURITOIMINTA Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin maahanmuuttajatoiminta on suunnattu Porin seudulla asuville maahanmuuttajille ja heidän perheilleen sekä kaikille suomalaisille, jotka haluavat tutustua maahanmuuttajiin ja heidän kulttuureihinsa. Tavoitteena on aktivoida ja innostaa maahanmuuttajia osallistumaan, lisätä heidän sosiaalista hyvinvointiaan sekä edistää suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä. 15

16 Maahanmuuttajatoimintaa rahoittivat Porin kaupunki, Ulkoasiainministeriö sekä Opintotoiminnan Keskusliitto. Vuonna 2010 monikulttuuritoiminnan koordinoinnista vastasi nuoriso- ja monikulttuuritoiminnan koordinaattori. 5.1 Kulttuurivälitystoiminta Kulttuurivälitystoiminta kouluissa, päiväkodeissa ja -kerhoissa, oppilaitoksissa ja muissa tilaisuuksissa oli toimintavuonna pienimuotoista. Välittäjiä oli Venäjän, Japanin, Viron, Alankomaiden, Bolivian, Brasilian ja romani - kulttuureista. 5.2 Onko lapsella oikeus olla lapsi? -hanke YK:n Lapsen oikeuksien päivän aattona järjestettiin Lapsen oikeuksien parlamentti Kokemäen yhteiskoulussa. Tapahtumaa valmisteltiin yhdessä tukioppilaiden sekä eri maista kotoisin olevien maahanmuuttajakulttuurivälittäjien kanssa. Hankkeessa koulutettiin kaikki Kokemäen tukioppilaat. He perehtyivät lapsen oikeuksiin Gambian, Afganistanin, Kiinan ja Yhdysvaltojen näkökulmista. Parlamenttitapahtuma Onko lapsella oikeus olla lapsi? oli kuvitteellinen kokous, jossa jokainen tukioppilasryhmä edusti eri maata. Parlamenttiin valitut edustajat keskustelivat YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloista eri maiden kannalta ja pohtivat miten Lapsen oikeudet saataisiin paremmin toteutumaan yhteisessä maailmassamme. Yleisönä tilaisuudessa oli Kokemäen alakoulujen ja yläkoulun oppilaita yhteensä 300 henkilöä. Yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti. Tapahtuman tuotoksena julkaistiin Lapsen oikeuksien päätöslauselma. Parlamentti sai paljon kiitoksia osallistujilta. Hankkeen rahoitus saatiin Ulkoasianministeriöstä. Kokemäen alakoulujen (Korkeaoja, Lähteenmäki, Tulkkila, Riste) sekä Euran yhteiskoulun oppilaille järjestettiin kahden tunnin koulutukset teemalla lapsen oikeus. Koulutuksissa käsiteltiin Lapsen oikeuksien sopimusta toiminnallisin menetelmin. Osallistujia oli yhteensä Maahanmuuttajien perhetoiminta ja - leiri Monikulttuurinen perhekahvila toimi aktiivisesti MLL:n Satakunnan piirin tiloissa torstaisin klo Mukana oli sekä maahanmuuttajaperheitä että suomalaisia perheitä. Koko perheen monikulttuurinen retki järjestettiin Zoolandiaan Lietoon. Mukana oli yhteensä 23 henkilöä ja ohjaajat neljästä eri maasta. Retken yhteistyötahona oli Porin seurakuntien diakoniatyö. Monikulttuurinen perheleiri Joulumaaseikkailu järjestettiin Kullaan Silokallion leirikeskuksessa. Osallistujia oli yhteensä 20 ja he olivat Venäjältä, Virosta, Saksasta ja Suomesta. 16

17 Leirin yhteistyötahona oli Porin seurakuntien diakoniatyö. Maahanmuuttajille ja heidän kanssaan toimiville suunnattu koulutus Porin seurakuntasalissa järjestettiin koulutus aiheesta Asioimistulkkaus. Yhteistyötahona oli monikulttuuritoiminnan työryhmä. Osallistujia päivässä oli yhteensä KEHITTÄMISTOIMINTA 6.1 OSKU nuorisotyön alueellinen kehittäminen OSKU -hankkeen tavoitteena oli edistää satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman mukaisesti. Lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen, kannustaminen yhteisöllisyyteen ja osallistumiseen olivat tavoitteina hanketta haettaessa. OSKU -hanke käynnistyi syksyllä 2010 Varsinais- Suomen ELY-keskuksen sekä Satakuntaliiton hankeavustuksen turvin. Hankkeen aikana kartoitettiin yläkoulujen oppilasmäärät, oppilaskuntatoiminnan sekä kuntien nuorisotoiminnan ajankohtainen tilanne ja kiinnostus toiminnan kehittämiseksi. Kartoitustuloksia peilattiin tukioppilastoimintaan ja sen resursseihin. Lisäksi laadittiin uusi hakemus oppilaskuntatoiminnan mallintamiseksi vuodelle Kartoitushanke antoi selkeän näkemyksen siitä, että nuoret tuntevat tulevansa kuulluiksi, mutta kuuleminen ei auta erilaisissa päätöksentekotilanteissa. Aktivoimalla oppilaskuntatoimintaa kouluissa verkotutaan ja saadaan hyviä tuloksia nuorisotyön alueelliseen kehittämiseen. 6.2 Rikosuhripäivystyksen palvelupiste Rikosuhripäivystys on valtakunnallinen järjestöjen ja kirkon yhteistyöhön perustuva auttamisorganisaatio, jonka tavoitteena on rikoksen uhrin aseman parantaminen. Rikosuhripäivystyksessä asiakas saa keskusteluapua, käytännön neuvoja ja ohjausta lisäpalveluihin rikoskokemukseen liittyvissä käytännön tilanteissa esim. rikosilmoituksen teossa, kuulusteluissa, oikeudenkäynneissä sekä vahingonkorvaus- ja lähestymiskieltohakemusten laadinnassa. Tukihenkilöt ovat tehtäväänsä valittuja ja koulutettuja vapaaehtoistyöntekijöitä. Palvelu on ammatillisesti ohjattua ja asiakkaalle maksutonta. Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen koordinoima Rikosuhripäivystyksen Länsi-Suomen aluetoimisto kuuluu Helsingistä keskustoimistosta johdetun rikosuhripalveluja tuottavien kahdeksan aluetoimiston ja 25 palvelupisteen verkostoon. Aluetoimisto on toiminut Turussa vuodesta 1996 ja Porin palvelupisteen toiminta käynnistyi maaliskuussa Vuoden 2010 aikana järjestettiin tukihenkilöille täydennyskoulutusta sekä ohjauksellisia ryhmätapaamisia. Lisäksi tukihenkilöt saivat henkilökohtaista ohjausta omaan tukisuhteeseensa liittyen. Markkinointia ei pystytty tehokkaasti kehittämään vuoden aikana vaan sen kehittäminen siirrettiin seuraavaan vuoteen. 17

18 7 PALVELUTOIMINTA MLL:n Satakunnan piiri tuotti vuonna 2010 perhepalveluita, lasten synttäritoimintaa ja lastenhoitopalvelua yrityksille. Perhepalveluista toteutettiin perhetyötä, tehostettua perhetyötä ja ryhmämuotoista perhetyötä palvelusopimuksien pohjalta Raumalla ja Eurajoella. Palvelutoiminnasta vastasi perhetyön koordinaattori. Perhetyötä toteutettiin vuonna 2010 yhteensä 311 tuntia, joista Raumalla 283 tuntia ja Eurajoella 28 tuntia (vuonna 2009 yhteensä 1168,25 tuntia). Tehostettua perhetyötä toteutettiin yhteensä 361,5 tuntia, joista Raumalla 150,75 tuntia ja Eurajoella 210,75 tuntia (vuonna 2009 yhteensä 542,50 tuntia). Ryhmämuotoista perhetyötä toteutettiin Rauman kaupungille Lajotuvalla yhteensä 184 tuntia (vuonna 2009 yhteensä 190 tuntia). 7.1 Perhepalvelut Vuonna 2010 perhepalvelut olivat muutoksessa. Perhetyön ja tehostetun perhetyön tilaukset vähentyivät kuntien palkattua enemmän omia työntekijöitä perhetyöhön ja kotipalveluun. Perhepalveluiden kehittäminen ja uusien palvelumuotojen käynnistäminen tuli ajankohtaiseksi palvelumäärän kasvattamiseksi ja tähän panostettiin erityisesti loppuvuodesta. Piirihallitus hyväksyi perhepalveluiden kehittämisen ennaltaehkäisevämpään suuntaan ja vuonna 2011 kunnille lähdetään myymään palvelupaketteina uudistettuja ammatillisia perhepalveluita; lapsiperheiden kotipalvelua, perhetyötä ja ryhmämuotoista perhetyötä. Perhetyö on lyhytaikaista ja tilapäistä tukea lapsiperheille, kun lapsi esimerkiksi sairastaa tai vanhemmat tarvitsevat tilapäistä tukea arjen helpottamiseksi. Tehostettu perhetyö on intensiivistä, suunnitelmallista ja säännöllistä tukea ja apua perheen tasapainon järkkyessä ja/tai lasten turvallisuuden ja hyvinvoinnin vaarantuessa. Ryhmämuotoinen perhetyö on tukimuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden harjoitella vertaisryhmässä lasten- ja kodinhoitoon liittyviä taitoja. Tilauksiin Raumalla pystyttiin vastaamaan nopeasti mutta Eurajoella oli vaikeuksia saada turvattua työntekijöiden pysyvyys vähäisten työtuntien takia. Tavoite perhetyön nostamisesta perhepalveluiden painopistealueeksi ei toteutunut vuoden aikana. Tuntimäärät perhetyössä vähenivät ja tehostetun perhetyön tunteja tehtiin määrällisesti perhetyötä enemmän. Perhepalveluiden tuntityösuhteisia työntekijöitä tavattiin vuoden aikana sekä yksittäin että ryhmissä. Lisäksi yhteydenpitoa hoidettiin paljon puhelimitse. Vuoden 2010 loppupuolella aloitettiin yhteistyö kahden opiskelijan kanssa, jotka toteuttavat vuonna 2011 opinnäytetyönsä perhepalveluihin liittyen. Toisessa työssä tullaan selvittämään palveluiden kehittämisen näkökulmasta 18

19 kuntapäättäjien näkemyksiä lapsiperheiden palvelutarpeesta ja toisessa haastatellaan Rauman ryhmämuotoisen perhetyön kävijöitä. Perhepalveluiden esitteet uudistettiin ja tiedotus oli tehokasta. Lisäksi piirin uudistuneille kotisivuille päivitettiin palveluiden sisällöt. Helmikuussa 2010 piirihallitus tarkisti perhepalveluiden hinnaston ja uusi hinnasto astui voimaan. Ennen kesää sovittiin palveluita ostavien kuntien kanssa muita työhön liittyviä yksityiskohtia. Vuoden 2010 aikana perhepalveluissa toimi yksi (1) työntekijä vakituisessa tuntityösuhteessa ja yhteensä seitsemän (7) työntekijää määräaikaisissa tuntityösuhteissa. Yhteistyö eri verkostojen kanssa oli vahvasti kasvussa. Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa toimittiin yhteistyössä ja saatiin ajantasaista tietoa alueen kuntien tilanteista ja tarpeista. Perhetyön koordinaattori osallistui verkostopalavereihin, työpajoihin, ohjausryhmään ja kiersi uusissa kunnissa (mm. Porissa, Säkylässä, Köyliössä, Harjavallassa, Luvialla ja Pohjois-Satakunnassa) esittelemässä perhepalveluja. Vuonna 2011 kehittämistyötä jatketaan ja uusien kuntien mukaan saamiseen panostetaan entisestään. 7.2 Lastenhoitopalvelu yrityksille Lastenhoitopalvelu yrityksille perustuu vuoden 2001 tuloverolain muutokseen. Se antaa sopimusyritysten työntekijälle mahdollisuuden valita jääkö hän itse hoitamaan sairasta tai toipilasta lastaan vai tilaako yritys hoitajan. Vuonna 2010 Satakunnan piiri tuotti lastenhoitopalvelua yrityksille sopimuksiin pohjautuen. Helmikuussa palvelun hinnat tarkistettiin ja uusi hinnasto astui voimaan. Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palvelukeskus Soteekki myy opiskelijoiden työpanosta ja teki tarjouksen järjestää kauttamme myytävää lastenhoitopalvelua yrityksille. Maaliskuussa piirihallitus hyväksyi tarjouksen ja yhteistyö Soteekin kanssa alkoi huhtikuussa. Soteekki toimii Porissa ja Raumalla ja opiskelijat pystyvät liikkumaan Satakunnan alueella. Palvelun tilausmäärä oli vuoden aikana vähäinen. Yhteistyössä Soteekin kanssa toteutettiin kahdeksan päivää yrityslastenhoitoa. Vuoden aikana solmittiin kaksi uutta sopimusta ja päivitettiin vanhoja. Uudet yrityssopimukset haastavat Satakunnan piirin yhteistyöhön MLL:n Varsinais-Suomen piirin kanssa, sillä yritysten henkilöstö jakautuu koko Länsi-Suomen alueelle ja yritykset toivovat yhtenäistä sopimusta koskien koko henkilöstöään. Tilaustietojen ja Satakunnan piirin kotisivuosoitteen muuttuessa palveluesite päivitettiin ja yrityksille lähetettiin päivitetyt tietomme. Joulukuussa tieto lastenhoitotoiminnan päättymisestä aiheutti hämmennystä yrityslastenhoidon jatkumisesta ja useaan yritykseen oltiin yhteydessä asian selvittämiseksi. Vuoden 2010 aikana toiminnasta tehtiin sekä yrityksen edustajille että työntekijöille esite. Lisäksi palvelusta päivitettiin ajankohtaiset tiedot Satakunnan piirin kotisivuille. 7.3 Synttärit Satakunnan piiri järjestää lasten osallistavia synttäreitä leikkiperinteen vaalimisen merkeissä. Synttäreillä pääpainopiste on leikillä ja lasten kokemuksilla. Juhlien järjestämistä varten on 19

20 erilaisia teemoja, joista perhe voi valita lapselleen sopivimman. Vuoden 2010 suosituin teema oli pyjamabileet. Synttäreiden määrä kasvoi loppuvuodesta. 8 TALOUS JA HALLINTO 8.1 Luottamustoiminta Synttäreitä järjestettiin vuonna 2010 kaksikymmentäkolme (23) kertaa (vuonna 2009 yksitoista (11) synttäri-iltaa). Synttärit siirtyivät alkuvuodesta MLL:n Satakunnan piirin tiloihin Antinkadulle, kun Porin pääkirjastoa vastapäätä ollut Hoppustoppi-tila poistui käytöstämme. Helmikuusta alkaen synttärikutsut järjestettiin samassa tilassa, missä pidetään perhekahvilaa ja keskustan Porkkanapesää. Loppuvuoden aikana synttäreiden esite päivitettiin, materiaaleihin tutustuttiin ja piirin kotisivuille päivitettiin ajantasainen tieto synttäreistä. Toimintaa ohjasi perhetyön koordinaattori. Synttäriteemojen ja synttärien sisällön kehittämiseksi tavattiin synttärityöntekijöitä joulukuussa. Yhdessä keskusteltiin synttärien annista ja ryhmänohjaamisen haasteista sekä kehiteltiin uusia ideoita toteutettavaksi vuodelle Synttärien ohjaajina toimi vuoden aikana yhteensä viisi tehtävään koulutettua työntekijää. Piirihallitus kokoontui vuoden aikana seitsemän kertaa varsinaiseen kokoukseen ja kerran työseminaariin. Kokouksissa käsiteltiin n. 80 asiaa. Piirihallituksen työseminaarissa linjattiin tulevien vuosien toimintaa. Piirihallituksen jäsen Kirsi-Leena Frigren työskenteli keväällä piiritoimistossa Järjestöosaaja -hankkeessa ja laittoi yhdessä toiminnanjohtajan kanssa alkuun kehittämistyön, joka tähtäsi tulevaisuuden palveluiden linjaukseen. Frigrenin työpanos oli merkittävä seminaarin suunnittelussa ja pohjaselvityksen tekemisessä ennen sitä. Seminaarin tuotoksena syntyi selkeästi kolme kehittämisaluetta, jotka olivat lasten ja nuorten tukeminen, perhepalvelut sekä vapaaehtoistyön tuki. Piirihallitus viritteli yhteistyötä Varsinais-Suomen piirihallituksen kanssa. Toiminnanjohtajat suunnittelivat yhteistyön malleja ja niitä viedään eteenpäin. Kevätkokous pidettiin Kokous hyväksyi piirin toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden vastuuvelvollisille. Tilikauden ylijäämä oli , 23. Syyskokous pidettiin Siinä hyväksyttiin vuotta 2010 koskeva toimintasuunnitelma ja talousarvio. Piirihallituksen jäsenistä erovuorossa olleet varsinaiset jäsenet Salla Pajamäki ja Leena Kamppi valittiin uudelleen. Erovuorossa olleen Pia Vehviläisen tilalle valittiin Maija Suni Köyliöstä. Jan Siren oli pyytänyt eroa kesken kauden. Hänen tilalleen vuodeksi 2011 valittiin Minna Huhtala Porista. Varsinaisten jäsenten henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Johanna Suominen, Kampin 20

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Puheenjohtajan tervehdys... 4. Toiminnanjohtajan tervehdys... 5

Puheenjohtajan tervehdys... 4. Toiminnanjohtajan tervehdys... 5 TOIMINTAKERTOMUS 2011 2 Sisällysluettelo Puheenjohtajan tervehdys... 4 Toiminnanjohtajan tervehdys... 5 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN... 6 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen...

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

1. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2 2. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3. 2.1. Näkyvyys ja vaikuttaminen 3 2.2.

1. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2 2. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3. 2.1. Näkyvyys ja vaikuttaminen 3 2.2. SISÄLLYS 1. PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2 2. LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 3 2.1. Näkyvyys ja vaikuttaminen 3 2.2. Tapahtumat 3 3. KANSALAISTOIMINTA 4 3.1. Yhdistystoiminnan

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2012

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2012 TOIMINTAKERTOMUS 2012 2 Sisällysluettelo PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS 2012... 4 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS... 5 1 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN... 6 1.1 Näkyvyys ja vaikuttaminen...

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Perusta Toimintasuunnitelman perustana ovat yhdistyksen säännöt ja Suomen Reumaliiton vuoden toimintateema: Liikkeestä

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

SPIRIT-hanke. - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa. Spirit-hanke. www.redcross.fi/spirit

SPIRIT-hanke. - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa. Spirit-hanke. www.redcross.fi/spirit SPIRIT-hanke - Punaisen Ristin rooli pakolaisten kuntavastaanoton tukemisessa Hankealue SPIRIT SPR:n piirit ja osastot vaikuttajina (rahoittajina ERF & maakuntaliitot ) Hankkeen päätavoitteita olivat:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Toiminta- suunnitelma 2015

Toiminta- suunnitelma 2015 Toimintasuunnitelma 2015 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. Varsinais-Suomessa on 66 MLL:n paikallisyhdistystä. MLL:n

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

MLL:n perhekahvilatoiminta

MLL:n perhekahvilatoiminta 2015 MLL:n perhekahvilatoiminta Koulutusportaat perhekahvilatoimijoille MLL KYLPY PERUS- KOULUTUS JATKO-KOULUTUS PERHEKAHVILA- TREFFIT KEHITTÄMIS- ILLAT 2 MLL KYLPY MLL kylpy 3 MLL kylpy Kenelle MLL:n

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015

Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 KOKOUSKUTSU 27.10.2015 Hei Espoon PeLan jäsen! Espoon Pelastakaa Lapset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 3.11.2015 klo 18:00 osoitteessa Thurmaninaukio 10 A 2, Kauniainen. Kokouksessa

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä

Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Satakunnan OpinOvi työelämätyöryhmä Työelämäyhteistyö ja ohjaus yrityksissä teematyöryhmä Liisa Sarasoja ja Raija Vilponen Aikuisohjauksen strategiatyöryhmä Ryhmä koostuu aikuisohjauksen asiantuntijoista

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 18.12.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot