Nopea metsäkuljetus. Työnäytöksessä alustakoneena oli testuikäytössä Valmet 801 Combi. Paali punnitaan pudotettaessa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nopea metsäkuljetus. Työnäytöksessä alustakoneena oli testuikäytössä Valmet 801 Combi. Paali punnitaan pudotettaessa."

Transkriptio

1 5

2 Nopea metsäkuljetus. Työnäytöksessä alustakoneena oli testuikäytössä Valmet 801 Combi. Paali punnitaan pudotettaessa. Fixterikorjuu jättää osan oksamassasta ravinteeksi metsään. Puu karsiutuu osin jo paalaimeen syötettäessä. Päivätuotos normaalikohteella on paalia, 4-6 kuutiota tunnissa Minna Lappalainen esitteli ensimmäiset Fixteri-yrittäjät: Metsäkuljetus Vesterinen Oy Kannonkoskelta ja JP Metsäkoneurakointi Oy Lapualta. Molemmille tulee Fixteri Logmanin päälle asennettuna. - Fixteri näyttää logistiikkakokonaisuutena toimivalta, aika näyttää onko se sitä sanoo Vesterinen. JP Metsäkoneurakoinnin Jorma Hirsimäki ihastui myös ideaan. - Näen logistiikassa, tienvarsivarastoinnissa ja kuivattamisessa valtavat hyödyt. Pasi Romo on Fixterin isä. Konetta on kehitelty vuodesta 2003 lähtien. Ideaa kaupallistamaan Fixteritiimiin liittyi viime syksynä Minna Lappalainen. 6

3 Kaukokuljetuksessa nopea kuormaus ja purku. Paalit voidaan hakettaa tienvarsivarastossa, mutta suurin logistinen hyöty syntyy kun paalit kuljetetaan suoraan käyttöpaikkamurskalle. Sidontaverkko pitää paalit napakkana pidemmänkin varastoinnin ajan. Sellunkeittoon menevät paalit sidotaan sisalnarulla. Fixteri -menetelmä ei perustu korjuutyön tehokkuuteen vaan koko kannolta piipulle -logistiikkaketjun tehostumiseen. Fixteri -korjuu häviää tehokkuudessa Metsätehon ja Metlan selvitysten mukaan - ainakin vielä - perinteisemmälle integroidulle aines- ja energiapuun korjuulle selvästi, mutta paalien tehokkaampi lähi- ja kaukokuljetus sekä helpompi varastoitavuus nostavat koko ketjun tehokkuuden vähintäänkin kilpailukykyiseksi muiden menetelmien kanssa. Lähteekö kokopuun paalausmenetelmä lentoon? Ensimmäiset Fixteri-yrittäjät ovat pian metsässä Markkinoille nyt ehtinyt Fixteri -paalausmenetelmä osuu oivalliseen ajankohtaan suomalaisessa bioenergiakentässä. Täsmälleen samaan aikaan kun ensimmäiset Fixteri-yrittäjät saavat koneensa töihin, lyödään valtakunnassa lukkoon jättimäistä risupakettia, joka linjaa metsäenergian käyttöä ja lisäämistä ainakin seuraavan vuosikymmenen - todennäköisesti paljon pidempäänkin. - Fixteri on paljon enemmän kuin vain puuta paalaava kone. Fixteri tarjoaa metsä- ja energiateollisuudelle kokonaista toimitusketjuratkaisua, joka perustuu runkopuun paalaukseen, tiivisti Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen avatessaan Koneyrittäjien energiapäivien yhteyteen sovitetun Fixterin ja OK-Yhtiöiden yhteisen kaksipäiväisen metsätapahtuman Jyväskylän kupees- Kurikkalaisen metsäkonevalmistaja Logman Oy:n Fixterin alustakoneeksi kehittämä Logman 811FC esittäytyi Jyväskylässä kylmämä. Kevään ahtaajalakko jätti osan komponenteista satamaan. Koneyrittäjien energiapäiville osallistunut yrittäjäkaarti pääsi tutustumaan Fixteri -menetelmään ja koko logistiikkaketjuun. Mielipiteitä kuului monenlaisia. Yleisimpänä ehkä epäilevä: Voiko tämä olla kannattavaa? 7

4 Jouni Porokka pääsi näyttämään työnäytöksen kaukokuljetuksen esittelyssä nosturin käsittelytaitojaan. Sitran sijoitusjohtaja Heikki Sundquist, Fixterin toimitusjohtaja Minna Lappalainen ja Nevekon Oy:n toimitusjohtaja Markku Häkkinen, julkistivat pääomasijoitusuutiset Jyväskylässä. Sitra sijoitti pienpuun korjuuteknologiaan Fixterin paalausmenetelmä avaa pienpuun logistiikan pullonkauloja Fixteri ratkaisu kiinnostaa nyt myös pääomasijoittajia. Fixteri Oy on saanut merkittävän pääomasijoituksen Sitralta. Sijoitus on tehty osana Sitran Maamerkit-ohjelmaa. Sitran rinnalla Fixteriin ovat sijoittaneet myös Etelä-Savon Osuuspankki sekä Nevekon Oy. Sitran sijoitusjohtaja Heikki Sundquist uskoo, että metsän käyttö puu- ja biopolttoaineiden lähteenä kasvaa. Tämä tapahtuu sekä ilmastopoliittisista syistä että tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien keruumenetelmien johdosta. - Fixterin toimitusketju kannustaa nuoren metsän hoitamiseen, koska se muuttaa jo ensiharvennuksen kuluerästä tulonlähteeksi. Laajasti katsoen hyvin hoidetut metsät ovat lisäksi hyviä hiilidioksidinieluja eli hidastavat ilmastonmuutosta, Sundquist korostaa. - Hyödyntämällä ainepuukuljetuksiin suunnattua kalustoa pienpuun toimituksissa avataan logistiikan pullonkauloja ja tehostetaan toimintaa. Fixterillä ollaan luonnollisesti otettuja uusista pääomasijoituksista. Ne vahvistavat Fixterin kasvustrategiaa. - Sitran, Etelä-Savon Osuuspankin ja Nevekon Oy:n mukaantulo antaa meille erittäin hyvät edellytykset yritystoiminnan kasvuun sekä metsäja energiasektoria palvelevan liiketoiminnan edelleen kehittämiseen, toteaa toimitusjohtaja Minna Lappalainen. Kotimaiset Energiat Oy:n Tommi Lahti on ollut mukana bioenergia-alalla vuosien ajan. Hän esitteli tienvarsihaketuksen. Paalien hakkuu onnistuu Giant hakkurilla hyvin. Sidontaverkot eivät tee haittaa. Kokopuupaalit kannattaa viedä loppukäyttöpaikkaan ja murskata siellä, se on koko ketjun kannalta tehokkainta, totesi Saalasti Oy :n Tero Toikka. Saalasti huolehtii murskauksesta mm. Kaipolassa, Kymin Voimalla, Kaukaan voimalla ja Alholmens Kraftilla. sa. - Me katsomme koko logistiikkaketjua metsästä piipulle. Lähdemme laskemaan piipulta päin onko homma kannattavaa energialaitokselle tai metsäyhtiölle, onko se kannattavaa metsänomistajalle ja onko se kannattavaa yrittäjille. - Me emme jätä yrittäjää yksin. Fixteri Oy on mukana sopimusneuvotteluissa jo ennen paalaimen myymistä. Teemme tarvittavat laskelmat yhdessä. Katsomme, että yrittäjät saavat sellaiset sopimukset, joilla homma kannattaa. Tarjoamme turvallista bisnestä koneen lisäksi, Asko Piiraista huoletti energiapuun mittaus kun muuntotaulukoiden kertoimet antavat jopa 30 prosentin heittoja energiapuuerän kokoon tuotantoketjun eri vaiheissa. - Kyllä keppimitta on edelleen se kaikkein tarkin. Asko hiillosti ministeri Pekkarista myös tukien ajoituksesta. - Uusi tukiratkaisu vaikeuttaa koneyrittäjien asemaa, jos tuet saa vasta sitten kun energia on hakkeena, 6-24 kuukautta korjuun jälkeen. Seppo Kovanen kuunteli. markkinoi Minna. Ensimmäiset fixteriasiakkaat Ensimmäiset kaksi fixteriasiakasta julkistettiin myös samassa yhteydessä. Metsäkuljetus Vesterinen Kannonkoskelta ja JP Metsäurakointi Lapualta hankkivat Logman-alustaiset paalaimet ja kummallekin on rakennettu kolmivuotiset hakkuusopimukset fixterikorjuulle UPM:n kanssa. Alpo Vesterinen on pitkän linjan metsäkonemies, takana on puunkorjuuta jo neljä vuosikymmentä. Kalustossa on nyt koneita kymmenkunta ja asiakkaita on useita. JP Metsäkoneurakoinnin Jorma Hirsimäki on UPM:n avainyrittäjä ja pitkän linjan energiapuumies. Yrityksen ohjauksessa on nyt kaikkiaan parikymmentä konetta, omia ja osayrittäjien koneita. Miksi sitten Fixteri? - Tämä näyttää logistiikkakokonaisuutena erittäin toimivalta, uskoo Alpo Vesterinen. Energiapuubisnes on tulevaisuuden ala ja tämä vaikuttaa loppuun asti mietityltä ratkaisulta. - Meillä on energiapuuta teh- 8

5 Fixterin esittelytyönäytös oli järjestetty viimeisen päälle. Vieraat ohjattiin suoraan ruokajonoon ja sen jälkeen esiteltiin koko Fixteriin perustuva logistiikkaketju. Juonnettu työnäytös antoi jokaiselle hyvän mkokonaiskuvan kokopuun paalausmenetelmästä. Fixterin sykesyöttöinen hakkuulaite on yrityksen omaa kehitystyötä. Giljotiinikatkaisuun perustuva joukkokäsittelevä hakkuulaite mahdollistaa kerättyjen puiden asettamisen paalaimen syöttöpöydälle otetta irrottamatta. ty erilaisilla klipsuilla ja joukkokäsittelykourilla. Näin heti, että Fixterissä on ideaa juuri meidän tarpeisiimme. Meillä on pitkät kuljetusmatkat, lisäksi näen hyötyjä varastoinnissa ja kuivattamisessa, luettelee Jorma Hirsimäki ratkaisunsa taustoja. Vuosien kehitystyö Fixteri -paalain on kehitetty ensisijaisesti nuorten metsien kunnostuskohteilta ja ensiharvennuksilta korjattavan kokopuun paalaukseen. Fixteri-idean isä, Pasi Romo, on kehittänyt tekniikkaa ja korjuumenetelmää jo vuosia, konkreettisemmin vuodesta Idean kaupallistaminen käynnistyi viime syksynä ja paalainten tuotanto on aloitettu nyt Jyväskylässä. Fixteri voidaan asentaa useampaankin markkinoilla olevaan alustakoneeseen. Ensimmäiset asiakaskoneet tulevat 9

6 Kerimäkeläinen bioenergian uranuurtaja Matti Hämäläinen on sitä mieltä, että enegiapuun mittausta ja tukijärjestelmiä on kehitettävä sellaisiksi, että puun myyjä saataisiin irti kaupasta kerralla, kun puu on tien varressa. Miika Järvinen pyörittää OK - Yhtöiden toimintaa Keski-Suomen alueella. varta vasten Fixteriä varten kehitetyn Logmanin upouuden ajokoneen päälle. Menetelmän etuja Jyväskylän hienosti logistiikkakokonaisuutta kuvaavissa johdetuissa työnäytöksissä yksi sun toinen epäili systeemin kannattavuutta. Monia askarrutti, mistä kannattavuus syntyy. Joku arveli tekevänsä työnäytöspaikan tapaiselta kohteelta tuplamäärän kuutioita samassa ajassa perinteisellä joukkokäsittelymenetelmällä. Saadaanko muualla ketjussa sitten niin paljon hyötyä/säästöä, ihmeteltiin. Fixteriläisillä oli vastauksena tietoa ja tutkimustuloksia protokoneiden seurannasta. - Kaiken kaikkiaan Fixteri menetelmällä voidaan yhdistää karsitun rangan ja kokopuun hyvät puolet. Siitä se euro syntyy. Pasi Romon mukaan paalauksen tuotos on keskimäärin 5-6 kiintoa tunnissa. Se on jonkin verran vähemmän kuin perinteisin menetelmin pystytään tekemään. - Pitää kuitenkin muis- Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertoi tuoreimmat kuulumiset Suomen energiapolitiikan suuntaviivoista ja uusiutuvalla raaka-aineella tuotetun energian velvoitteista OK-Yhtiöt Oy:n ja Fixteri Oy:n yhteisessä metsäenergiapäivässä. - Ratkaisujen aika on juuri nyt. Ensin ratkaistaan risupaketti, vasta sitten on ydinvoimapäätösten aika, korosti Pekkarinen. Pekkarinen suopuu jo ainespuunkin polttoon Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on viime vuosina puuenergiakeskusteluissa tullut tunnetuksi suomalaisten metsäyhtiöiden äänitorvena. Jalostavan teollisuuden raakaainetarve on aina ollut ykkössijalla ja pienetkin kuitupuumäärät valtiovallan pyhässä suojeluksessa. Ainespuuta ei ole saanut ohjata polttoon. Nyt ministeri on ehkäpä uusiutuvan energian kovien kasvuvaatimusten myötä hieman lieventänyt käsitystään tai sitten laajentanut puunjalostusteollisuuden käsitettä myös energiantuotantoon. - Metsäteollisuus on ollut pikkuisen liiankin varpaillaan uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiskeskustelussa, totesi Pekkarinen. - Heillä on ajatus, että teollisuuden puun saanti vaarantuu. Pelko on ylimitoitettua. - Mitä sitten jo kuutiota ainespuuta menee polttoon, jos samassa korjuuprosessissa saadaan 10 miljoonaa kuutiota sellaista puuta, joka muuten lahoaisi metsään, kysyi Pekkarinen. Kansantalouden kokonaisedun nimissä asiat on pantava oikeaan mittasuhteeseen. Pekkarisella on luvassa kiireinen loppukevät ja alkukesä. Pitkään valmistellut energiapoliittiset päätökset ovat väistämättä nyt edessä. Suomen on jätettävä EU:n komissiolle oma kansallinen toimeenpanosuunnitelma uusituvan energian osuuden kasvattamisesta 2007 annetun velvoitteen mukaiseksi kesäkuun loppuun mennessä. Siinä on määriteltävä tarkasti uusiutuvat energiamuodot ja niiden määrät, sekä tuki- ja ohjausjärjestelmät, joilla velvoite saavutetaan. Metsäteollisuuden tuotannon sivuvirtojen vähenemisen myötä metsäbiomassalla tuotetun energian tavoite on karannut kauemmaksi. Sen toteuttamiseen ei enää riitä aiemmin laskettu metsäenergian 12 miljoonan kiintokuution korjuutavoite vuoteen 2020 mennessä. Nyt se on noussut jo miljoonaan kuution. Sen täyttämiseksi tarvitaan uudenlaista tukea ja uudenlaista ohjausta. Tukijärjestelmät uusiksi - Kaavailuissa on, että alettaisiin myöntää puusähkön tuotantotukea, joka mitoitettaisiin päästöoikeuden hintaan, paljasti Pekkarinen. - Kun päästöoikeudet ovat halpoja tuki on ylhäällä ja päinvastoin. Tuen rajaksi on kaavailtu päästöoikeuden 30 euron tonnihintaa. Silloin puuenergia on kilpailukykyinen kivihiilen, öljyn ja turpeen kanssa. Lisäksi keskusteluissa on ollut pienimuotoiseen sähköntuotantoon syöttötariffityyppinen ratkaisu. - Eri asia on saadaanko näitä poliittisesti läpi. - Tarkoitus on myös kehittää keinoja, joilla puun tarjontaa voidaan rohkaista. Mikä on esim. kemeratukien ja haketustukien osuus, se ratkeaa pian. Energiapuun markkinoille tuloa helpotetaan myös uudistamalla mittaustapaa, luetteli Pekkarinen. 10

7 Työnäytöksen asiantuntijapaneelissa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola (oik.) ja Työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategiajohtaja Juha Ojala vastailivat ajankohtaisiin kysymyksiin mm. metsävaratietojen avaamisesta ja energiapuun mittaukseen ja suunniteltuun tukiviidakkoon liittyvistä ongelmista. Juha Ojala on sittemmin nimitetty valtakunnan korkeimpaan metsävirkaan Työ- ja elinkeinoministeriön metsäosaston johtajaksi. taa, että hehtaarilta lähtee enemmän kertymää kuin motokorjuussa. Menetelmän suurimmat edut syntyvät lähikuljetuksessa, varastoinnissa ja kuivumisessa. - Tiiviiden paalien ajo on sukkelaa, helposti 25 kiintoa tunnissa kun perinteisen korjuun jäljiltä tällaisessa kohteessa päästään 7-8 kiintoon, kertoi Minna Lappalainen. Myös paalien varastointi on helppoa. Kuljetukset metsässä ja maantiellä hoituvat tehokkaasti normaalikalustolla - samalla ajokoneella ja samalla pankkoautolla. Paalit kuivuvat nopeasti Kuivuminen on sitten aivan oma lukunsa, varsinkin jos varastokasa on oikein ja huolella perustettu. Kun puun pinta rikotaan syötössä ja lisää paalausrummussa, puu kuivuu yhtä nopeasti kuin karsittu ranka. Tätä on 11

8 Simo Jaakkola energiapuun kasvavista tavoitteista Pelkillä risuilla ei tavoitteet täyty Markkinoiden tempoilu denkin asioiden, kuten han- tämistä. vuutta voidaan parantaa tuot- asettaa suuria haasteita ener- kintaketjun toiminnan vakaus, - Energiapuun kauppayk- tamalla ajantasaista ja luotet- giapuun lisääntyvälle käytöl- kotimaisuus ja uusiutuvuus. sikkönä metsänomistajan kans- tavaa informaatioita niin ener- le ja alan investoinneille. Suo- Näillä luotaisiin ja säilytet- sa kauppaa käytäessä näyttää giapuun kauppamäärien kuin men hiilidioksidipäästö- ja il- täisiin Jaakkolan arvion mu- kiintokuutiometri olevan sel- toteutuneiden hintojenkin mastovelvoitteiden saavutta- kaan työpaikkoja maaseudul- kein. Se edistää puun markki- osalta. minen onnistuu vain, jos energiapuumarkkinat ovat vakaat la näin vaikeina taloudellisina aikoina. noille tuloa, uskoi Jaakkola. - Urakointityössä metsässä, Järeämpää puuta ja kasvavat. totesi Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola liiton Energiapäivillä Jyväskylässä. - Haasteita markkinoiden kehittymiselle on tuonut alhainen kivihiilen hinta sekä päästöoikeuksien hinnan heilahtelut, jotka saavat energialaitokset vaihtamaan käyttämäänsä polttoainetta nopeassa tahdissa. Energiapuualan koneyrittäminen tarvitsee Jaakkolan mukaan kehittyäkseen suhteellisen vakaata kysyntää. Polttoaineen valintaa energialaitoksessa ohjaa nykyisellään hinta, mutta sen lisäksi valintaa soisi ohjaavan mui- - Riippuvuutta tuontisähköstä ja tuontipolttoaineista tulee pienentää entisestään. Tasainen puun käyttö, kotimaisuus ja uusiutuvuus tulee nostaa keskeisiksi kriteereiksi polttoainevalinnoissa. Valtiovallan tulee ottaa käyttöön sellaisia kannustimia, joilla energialaitokset saadaan käyttämään kotimaista metsäbioenergiaa vakaasti ja määriä kasvattaen, totesi Jaakkola. Mittaus ongelmana Energiapuun kauppa- ja mittaustavat vaativat koneyrittäjien etujärjestön mukaan selkeyttämistä ja kehit- haketuksessa ja kuljetuksessa kaupan yksiköt voivat olla kuutioita, tonneja tai megawattitunteja. On muistettava, että energiapuukaupassakin energiasisältö on tärkein tekijä koko tuotantoketjun kannattavuuden takia. Vakautta energiapuumarkkinoille saadaan Jaakkolan mukaan myös, jos energiapuunmittaus tuodaan ainespuun kanssa saman mittauslainsäädännön piiriin. - Nyt ainespuu on puutavaranmittauslain piirissä ja energiapuun mittausta ohjaa eri tahojen yhteisesti sopima energiapuunmittaussopimus. Lisäksi markkinoiden toimi- - Energiapuu tarvitsee valtion taholta sellaista tukea, joka lisää korjuumääriä ja on samalla valtion kannalta kustannustehokas, sanoi Jaakkola. - Tuki tulee suunnata siten, että se ohjaa korjuuta järeämpiin ja määräkertymiltään (m³ /ha) nykyistä parempiin kohteisiin, hoitamattomien pusikoiden sijaan. Tuen piiriin tulisi saattaa kaikki metsät omistuspohjasta riippumatta. - Pelkillä risuilla ei uusiutuvan energian käytön tavoitteita saavuteta, linjasi Jaakkola. testattu, kertoi Minna. merkitsee. Vuonna 2007 maaliskuussa Kokopuupaalit soveltuvat tehtyjen paalien kosteuspro- myös nykyaikaiseen sellun val- sentti oli syyskuussa vain 26. mistukseen. - Ne voidaan ajaa - Olemme myös selvittäneet sellaisenaan sellutehtaan kuo- mikä varastossa olevien paalien rimarumpuun, jossa niistä erot- talvikosteus on. Joulun tienoilla tuvat polttoon päätyvät ener- UPM vei peittämättömästä tal- giaositteet. vikasasta ylivuotisia paaleja, nii- - UPM ja StoraEnso ovat tes- den kosteus oli 36 %. tanneet paaleja sellun raaka-ai- - Tämä on iso tekijä, ja aina- neena ainakin Pietarsaaressa, kin ne, jotka tekevät megawat- Varkaudessa ja Uimaharjussa tibisnestä tietävät, mitä tämä ilman ongelmia, kertoi Minna. Fixteri on alustakoneesta riippumaton. Työnäytöksessä oli nähtävillä myös FinnMetko näyttelyssäkin alustakoneena esitelty Volvon telaalustainen kaivinkone. Fixteri -paalain kytketään nivelaisalla sen tela-alustaiseen takavaunuun. Hyvä ratkaisu erityisesti pehmeille turv le. 12

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Energiapuun korjuutuet

Energiapuun korjuutuet Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS 1. Energiapuun hankinnan arvoketjut 2. Metsähakkeen kustannusrakenne 3. Energiapuun hankinnan kannattavuus: tuella vai ilman? 1 2 Metsähakkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa Tomi Vartiamäki Liiketoimintapäällikkö L&T Biowatti Oy 1 Copyright Lassila & Tikanoja Sisällys L&T Biowatti lyhyesti Metsäenergian nykytila Metsäenergian tulevaisuus nuoren

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Metsäenergiaa tarvitaan

Metsäenergiaa tarvitaan Metsäenergiaa tarvitaan Suomi on sitoutunut lisäämään uusiutuvan energian osuuden energiantuotannosta 38 % vuoteen 2020 mennessä Vuotuista energiapuunkäyttöä tulee lisätä nykyisestä kuudesta miljoonasta

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Energiapuukauppa Energiapuukauppa Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on Hinnoittelutapa vaihtelee, käytössä mm. /t, /m 3, /ainespuu-m

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2015 Metsätehon tuloskalvosarja 7/2016 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 10.6.2016 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2007 Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 4/2008 Metsätehon tuloskalvosarja x/2008 22.4.2008 Kalle Kärhä 1 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät Antti Asikainen, Metla Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2014 Metsätehon tuloskalvosarja 8/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä (lahovikainen) runkopuu 5.6.2015 Metsätehon tuloskalvosarja

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi

Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna Arto Kariniemi Puunkorjuu ja puutavaran kaukokuljetus vuonna 2008 Arto Kariniemi Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen. www.biomas.fi LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA Urpo Hassinen 1 www.biomas.fi 2 1 Maatilat Lämmitysratkaisun muutostarve, maatilat (%) 9 8 7 6 5 4 Kontiolahti, n=6 Tohmajärvi, n=99 Pohjois-Karjalassa josta 19 % on

Lisätiedot

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006 Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 26 Arto Kariniemi Arto Kariniemi 1 Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja

Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat

Lisätiedot

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari

Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Bioenergiaa metsistä Loppuseminaari Kommenttipuheenvuoro: Teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan ja Energiapuun mittauksen uudet tuulet Kulttuuriareena Gloria, 19.4.2012 Olli Laitinen 1 ja metsäenergia

Lisätiedot

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin?

Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Ovatko puunkorjuun globaalit ongelmat ratkaistavissa Suomesta käsin? Juho Nummela Toimitusjohtaja Ponsse Oyj Sitoutunut täydellisesti asiakkaisiinsa ja metsään - vuodesta 1970 Ponsse Oyj on tänä päivänä

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot