Nopea metsäkuljetus. Työnäytöksessä alustakoneena oli testuikäytössä Valmet 801 Combi. Paali punnitaan pudotettaessa.

Transkriptio

1 5

2 Nopea metsäkuljetus. Työnäytöksessä alustakoneena oli testuikäytössä Valmet 801 Combi. Paali punnitaan pudotettaessa. Fixterikorjuu jättää osan oksamassasta ravinteeksi metsään. Puu karsiutuu osin jo paalaimeen syötettäessä. Päivätuotos normaalikohteella on paalia, 4-6 kuutiota tunnissa Minna Lappalainen esitteli ensimmäiset Fixteri-yrittäjät: Metsäkuljetus Vesterinen Oy Kannonkoskelta ja JP Metsäkoneurakointi Oy Lapualta. Molemmille tulee Fixteri Logmanin päälle asennettuna. - Fixteri näyttää logistiikkakokonaisuutena toimivalta, aika näyttää onko se sitä sanoo Vesterinen. JP Metsäkoneurakoinnin Jorma Hirsimäki ihastui myös ideaan. - Näen logistiikassa, tienvarsivarastoinnissa ja kuivattamisessa valtavat hyödyt. Pasi Romo on Fixterin isä. Konetta on kehitelty vuodesta 2003 lähtien. Ideaa kaupallistamaan Fixteritiimiin liittyi viime syksynä Minna Lappalainen. 6

3 Kaukokuljetuksessa nopea kuormaus ja purku. Paalit voidaan hakettaa tienvarsivarastossa, mutta suurin logistinen hyöty syntyy kun paalit kuljetetaan suoraan käyttöpaikkamurskalle. Sidontaverkko pitää paalit napakkana pidemmänkin varastoinnin ajan. Sellunkeittoon menevät paalit sidotaan sisalnarulla. Fixteri -menetelmä ei perustu korjuutyön tehokkuuteen vaan koko kannolta piipulle -logistiikkaketjun tehostumiseen. Fixteri -korjuu häviää tehokkuudessa Metsätehon ja Metlan selvitysten mukaan - ainakin vielä - perinteisemmälle integroidulle aines- ja energiapuun korjuulle selvästi, mutta paalien tehokkaampi lähi- ja kaukokuljetus sekä helpompi varastoitavuus nostavat koko ketjun tehokkuuden vähintäänkin kilpailukykyiseksi muiden menetelmien kanssa. Lähteekö kokopuun paalausmenetelmä lentoon? Ensimmäiset Fixteri-yrittäjät ovat pian metsässä Markkinoille nyt ehtinyt Fixteri -paalausmenetelmä osuu oivalliseen ajankohtaan suomalaisessa bioenergiakentässä. Täsmälleen samaan aikaan kun ensimmäiset Fixteri-yrittäjät saavat koneensa töihin, lyödään valtakunnassa lukkoon jättimäistä risupakettia, joka linjaa metsäenergian käyttöä ja lisäämistä ainakin seuraavan vuosikymmenen - todennäköisesti paljon pidempäänkin. - Fixteri on paljon enemmän kuin vain puuta paalaava kone. Fixteri tarjoaa metsä- ja energiateollisuudelle kokonaista toimitusketjuratkaisua, joka perustuu runkopuun paalaukseen, tiivisti Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen avatessaan Koneyrittäjien energiapäivien yhteyteen sovitetun Fixterin ja OK-Yhtiöiden yhteisen kaksipäiväisen metsätapahtuman Jyväskylän kupees- Kurikkalaisen metsäkonevalmistaja Logman Oy:n Fixterin alustakoneeksi kehittämä Logman 811FC esittäytyi Jyväskylässä kylmämä. Kevään ahtaajalakko jätti osan komponenteista satamaan. Koneyrittäjien energiapäiville osallistunut yrittäjäkaarti pääsi tutustumaan Fixteri -menetelmään ja koko logistiikkaketjuun. Mielipiteitä kuului monenlaisia. Yleisimpänä ehkä epäilevä: Voiko tämä olla kannattavaa? 7

4 Jouni Porokka pääsi näyttämään työnäytöksen kaukokuljetuksen esittelyssä nosturin käsittelytaitojaan. Sitran sijoitusjohtaja Heikki Sundquist, Fixterin toimitusjohtaja Minna Lappalainen ja Nevekon Oy:n toimitusjohtaja Markku Häkkinen, julkistivat pääomasijoitusuutiset Jyväskylässä. Sitra sijoitti pienpuun korjuuteknologiaan Fixterin paalausmenetelmä avaa pienpuun logistiikan pullonkauloja Fixteri ratkaisu kiinnostaa nyt myös pääomasijoittajia. Fixteri Oy on saanut merkittävän pääomasijoituksen Sitralta. Sijoitus on tehty osana Sitran Maamerkit-ohjelmaa. Sitran rinnalla Fixteriin ovat sijoittaneet myös Etelä-Savon Osuuspankki sekä Nevekon Oy. Sitran sijoitusjohtaja Heikki Sundquist uskoo, että metsän käyttö puu- ja biopolttoaineiden lähteenä kasvaa. Tämä tapahtuu sekä ilmastopoliittisista syistä että tehokkaampien ja ympäristöystävällisempien keruumenetelmien johdosta. - Fixterin toimitusketju kannustaa nuoren metsän hoitamiseen, koska se muuttaa jo ensiharvennuksen kuluerästä tulonlähteeksi. Laajasti katsoen hyvin hoidetut metsät ovat lisäksi hyviä hiilidioksidinieluja eli hidastavat ilmastonmuutosta, Sundquist korostaa. - Hyödyntämällä ainepuukuljetuksiin suunnattua kalustoa pienpuun toimituksissa avataan logistiikan pullonkauloja ja tehostetaan toimintaa. Fixterillä ollaan luonnollisesti otettuja uusista pääomasijoituksista. Ne vahvistavat Fixterin kasvustrategiaa. - Sitran, Etelä-Savon Osuuspankin ja Nevekon Oy:n mukaantulo antaa meille erittäin hyvät edellytykset yritystoiminnan kasvuun sekä metsäja energiasektoria palvelevan liiketoiminnan edelleen kehittämiseen, toteaa toimitusjohtaja Minna Lappalainen. Kotimaiset Energiat Oy:n Tommi Lahti on ollut mukana bioenergia-alalla vuosien ajan. Hän esitteli tienvarsihaketuksen. Paalien hakkuu onnistuu Giant hakkurilla hyvin. Sidontaverkot eivät tee haittaa. Kokopuupaalit kannattaa viedä loppukäyttöpaikkaan ja murskata siellä, se on koko ketjun kannalta tehokkainta, totesi Saalasti Oy :n Tero Toikka. Saalasti huolehtii murskauksesta mm. Kaipolassa, Kymin Voimalla, Kaukaan voimalla ja Alholmens Kraftilla. sa. - Me katsomme koko logistiikkaketjua metsästä piipulle. Lähdemme laskemaan piipulta päin onko homma kannattavaa energialaitokselle tai metsäyhtiölle, onko se kannattavaa metsänomistajalle ja onko se kannattavaa yrittäjille. - Me emme jätä yrittäjää yksin. Fixteri Oy on mukana sopimusneuvotteluissa jo ennen paalaimen myymistä. Teemme tarvittavat laskelmat yhdessä. Katsomme, että yrittäjät saavat sellaiset sopimukset, joilla homma kannattaa. Tarjoamme turvallista bisnestä koneen lisäksi, Asko Piiraista huoletti energiapuun mittaus kun muuntotaulukoiden kertoimet antavat jopa 30 prosentin heittoja energiapuuerän kokoon tuotantoketjun eri vaiheissa. - Kyllä keppimitta on edelleen se kaikkein tarkin. Asko hiillosti ministeri Pekkarista myös tukien ajoituksesta. - Uusi tukiratkaisu vaikeuttaa koneyrittäjien asemaa, jos tuet saa vasta sitten kun energia on hakkeena, 6-24 kuukautta korjuun jälkeen. Seppo Kovanen kuunteli. markkinoi Minna. Ensimmäiset fixteriasiakkaat Ensimmäiset kaksi fixteriasiakasta julkistettiin myös samassa yhteydessä. Metsäkuljetus Vesterinen Kannonkoskelta ja JP Metsäurakointi Lapualta hankkivat Logman-alustaiset paalaimet ja kummallekin on rakennettu kolmivuotiset hakkuusopimukset fixterikorjuulle UPM:n kanssa. Alpo Vesterinen on pitkän linjan metsäkonemies, takana on puunkorjuuta jo neljä vuosikymmentä. Kalustossa on nyt koneita kymmenkunta ja asiakkaita on useita. JP Metsäkoneurakoinnin Jorma Hirsimäki on UPM:n avainyrittäjä ja pitkän linjan energiapuumies. Yrityksen ohjauksessa on nyt kaikkiaan parikymmentä konetta, omia ja osayrittäjien koneita. Miksi sitten Fixteri? - Tämä näyttää logistiikkakokonaisuutena erittäin toimivalta, uskoo Alpo Vesterinen. Energiapuubisnes on tulevaisuuden ala ja tämä vaikuttaa loppuun asti mietityltä ratkaisulta. - Meillä on energiapuuta teh- 8

5 Fixterin esittelytyönäytös oli järjestetty viimeisen päälle. Vieraat ohjattiin suoraan ruokajonoon ja sen jälkeen esiteltiin koko Fixteriin perustuva logistiikkaketju. Juonnettu työnäytös antoi jokaiselle hyvän mkokonaiskuvan kokopuun paalausmenetelmästä. Fixterin sykesyöttöinen hakkuulaite on yrityksen omaa kehitystyötä. Giljotiinikatkaisuun perustuva joukkokäsittelevä hakkuulaite mahdollistaa kerättyjen puiden asettamisen paalaimen syöttöpöydälle otetta irrottamatta. ty erilaisilla klipsuilla ja joukkokäsittelykourilla. Näin heti, että Fixterissä on ideaa juuri meidän tarpeisiimme. Meillä on pitkät kuljetusmatkat, lisäksi näen hyötyjä varastoinnissa ja kuivattamisessa, luettelee Jorma Hirsimäki ratkaisunsa taustoja. Vuosien kehitystyö Fixteri -paalain on kehitetty ensisijaisesti nuorten metsien kunnostuskohteilta ja ensiharvennuksilta korjattavan kokopuun paalaukseen. Fixteri-idean isä, Pasi Romo, on kehittänyt tekniikkaa ja korjuumenetelmää jo vuosia, konkreettisemmin vuodesta Idean kaupallistaminen käynnistyi viime syksynä ja paalainten tuotanto on aloitettu nyt Jyväskylässä. Fixteri voidaan asentaa useampaankin markkinoilla olevaan alustakoneeseen. Ensimmäiset asiakaskoneet tulevat 9

6 Kerimäkeläinen bioenergian uranuurtaja Matti Hämäläinen on sitä mieltä, että enegiapuun mittausta ja tukijärjestelmiä on kehitettävä sellaisiksi, että puun myyjä saataisiin irti kaupasta kerralla, kun puu on tien varressa. Miika Järvinen pyörittää OK - Yhtöiden toimintaa Keski-Suomen alueella. varta vasten Fixteriä varten kehitetyn Logmanin upouuden ajokoneen päälle. Menetelmän etuja Jyväskylän hienosti logistiikkakokonaisuutta kuvaavissa johdetuissa työnäytöksissä yksi sun toinen epäili systeemin kannattavuutta. Monia askarrutti, mistä kannattavuus syntyy. Joku arveli tekevänsä työnäytöspaikan tapaiselta kohteelta tuplamäärän kuutioita samassa ajassa perinteisellä joukkokäsittelymenetelmällä. Saadaanko muualla ketjussa sitten niin paljon hyötyä/säästöä, ihmeteltiin. Fixteriläisillä oli vastauksena tietoa ja tutkimustuloksia protokoneiden seurannasta. - Kaiken kaikkiaan Fixteri menetelmällä voidaan yhdistää karsitun rangan ja kokopuun hyvät puolet. Siitä se euro syntyy. Pasi Romon mukaan paalauksen tuotos on keskimäärin 5-6 kiintoa tunnissa. Se on jonkin verran vähemmän kuin perinteisin menetelmin pystytään tekemään. - Pitää kuitenkin muis- Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen kertoi tuoreimmat kuulumiset Suomen energiapolitiikan suuntaviivoista ja uusiutuvalla raaka-aineella tuotetun energian velvoitteista OK-Yhtiöt Oy:n ja Fixteri Oy:n yhteisessä metsäenergiapäivässä. - Ratkaisujen aika on juuri nyt. Ensin ratkaistaan risupaketti, vasta sitten on ydinvoimapäätösten aika, korosti Pekkarinen. Pekkarinen suopuu jo ainespuunkin polttoon Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on viime vuosina puuenergiakeskusteluissa tullut tunnetuksi suomalaisten metsäyhtiöiden äänitorvena. Jalostavan teollisuuden raakaainetarve on aina ollut ykkössijalla ja pienetkin kuitupuumäärät valtiovallan pyhässä suojeluksessa. Ainespuuta ei ole saanut ohjata polttoon. Nyt ministeri on ehkäpä uusiutuvan energian kovien kasvuvaatimusten myötä hieman lieventänyt käsitystään tai sitten laajentanut puunjalostusteollisuuden käsitettä myös energiantuotantoon. - Metsäteollisuus on ollut pikkuisen liiankin varpaillaan uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiskeskustelussa, totesi Pekkarinen. - Heillä on ajatus, että teollisuuden puun saanti vaarantuu. Pelko on ylimitoitettua. - Mitä sitten jo kuutiota ainespuuta menee polttoon, jos samassa korjuuprosessissa saadaan 10 miljoonaa kuutiota sellaista puuta, joka muuten lahoaisi metsään, kysyi Pekkarinen. Kansantalouden kokonaisedun nimissä asiat on pantava oikeaan mittasuhteeseen. Pekkarisella on luvassa kiireinen loppukevät ja alkukesä. Pitkään valmistellut energiapoliittiset päätökset ovat väistämättä nyt edessä. Suomen on jätettävä EU:n komissiolle oma kansallinen toimeenpanosuunnitelma uusituvan energian osuuden kasvattamisesta 2007 annetun velvoitteen mukaiseksi kesäkuun loppuun mennessä. Siinä on määriteltävä tarkasti uusiutuvat energiamuodot ja niiden määrät, sekä tuki- ja ohjausjärjestelmät, joilla velvoite saavutetaan. Metsäteollisuuden tuotannon sivuvirtojen vähenemisen myötä metsäbiomassalla tuotetun energian tavoite on karannut kauemmaksi. Sen toteuttamiseen ei enää riitä aiemmin laskettu metsäenergian 12 miljoonan kiintokuution korjuutavoite vuoteen 2020 mennessä. Nyt se on noussut jo miljoonaan kuution. Sen täyttämiseksi tarvitaan uudenlaista tukea ja uudenlaista ohjausta. Tukijärjestelmät uusiksi - Kaavailuissa on, että alettaisiin myöntää puusähkön tuotantotukea, joka mitoitettaisiin päästöoikeuden hintaan, paljasti Pekkarinen. - Kun päästöoikeudet ovat halpoja tuki on ylhäällä ja päinvastoin. Tuen rajaksi on kaavailtu päästöoikeuden 30 euron tonnihintaa. Silloin puuenergia on kilpailukykyinen kivihiilen, öljyn ja turpeen kanssa. Lisäksi keskusteluissa on ollut pienimuotoiseen sähköntuotantoon syöttötariffityyppinen ratkaisu. - Eri asia on saadaanko näitä poliittisesti läpi. - Tarkoitus on myös kehittää keinoja, joilla puun tarjontaa voidaan rohkaista. Mikä on esim. kemeratukien ja haketustukien osuus, se ratkeaa pian. Energiapuun markkinoille tuloa helpotetaan myös uudistamalla mittaustapaa, luetteli Pekkarinen. 10

7 Työnäytöksen asiantuntijapaneelissa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola (oik.) ja Työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategiajohtaja Juha Ojala vastailivat ajankohtaisiin kysymyksiin mm. metsävaratietojen avaamisesta ja energiapuun mittaukseen ja suunniteltuun tukiviidakkoon liittyvistä ongelmista. Juha Ojala on sittemmin nimitetty valtakunnan korkeimpaan metsävirkaan Työ- ja elinkeinoministeriön metsäosaston johtajaksi. taa, että hehtaarilta lähtee enemmän kertymää kuin motokorjuussa. Menetelmän suurimmat edut syntyvät lähikuljetuksessa, varastoinnissa ja kuivumisessa. - Tiiviiden paalien ajo on sukkelaa, helposti 25 kiintoa tunnissa kun perinteisen korjuun jäljiltä tällaisessa kohteessa päästään 7-8 kiintoon, kertoi Minna Lappalainen. Myös paalien varastointi on helppoa. Kuljetukset metsässä ja maantiellä hoituvat tehokkaasti normaalikalustolla - samalla ajokoneella ja samalla pankkoautolla. Paalit kuivuvat nopeasti Kuivuminen on sitten aivan oma lukunsa, varsinkin jos varastokasa on oikein ja huolella perustettu. Kun puun pinta rikotaan syötössä ja lisää paalausrummussa, puu kuivuu yhtä nopeasti kuin karsittu ranka. Tätä on 11

8 Simo Jaakkola energiapuun kasvavista tavoitteista Pelkillä risuilla ei tavoitteet täyty Markkinoiden tempoilu denkin asioiden, kuten han- tämistä. vuutta voidaan parantaa tuot- asettaa suuria haasteita ener- kintaketjun toiminnan vakaus, - Energiapuun kauppayk- tamalla ajantasaista ja luotet- giapuun lisääntyvälle käytöl- kotimaisuus ja uusiutuvuus. sikkönä metsänomistajan kans- tavaa informaatioita niin ener- le ja alan investoinneille. Suo- Näillä luotaisiin ja säilytet- sa kauppaa käytäessä näyttää giapuun kauppamäärien kuin men hiilidioksidipäästö- ja il- täisiin Jaakkolan arvion mu- kiintokuutiometri olevan sel- toteutuneiden hintojenkin mastovelvoitteiden saavutta- kaan työpaikkoja maaseudul- kein. Se edistää puun markki- osalta. minen onnistuu vain, jos energiapuumarkkinat ovat vakaat la näin vaikeina taloudellisina aikoina. noille tuloa, uskoi Jaakkola. - Urakointityössä metsässä, Järeämpää puuta ja kasvavat. totesi Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola liiton Energiapäivillä Jyväskylässä. - Haasteita markkinoiden kehittymiselle on tuonut alhainen kivihiilen hinta sekä päästöoikeuksien hinnan heilahtelut, jotka saavat energialaitokset vaihtamaan käyttämäänsä polttoainetta nopeassa tahdissa. Energiapuualan koneyrittäminen tarvitsee Jaakkolan mukaan kehittyäkseen suhteellisen vakaata kysyntää. Polttoaineen valintaa energialaitoksessa ohjaa nykyisellään hinta, mutta sen lisäksi valintaa soisi ohjaavan mui- - Riippuvuutta tuontisähköstä ja tuontipolttoaineista tulee pienentää entisestään. Tasainen puun käyttö, kotimaisuus ja uusiutuvuus tulee nostaa keskeisiksi kriteereiksi polttoainevalinnoissa. Valtiovallan tulee ottaa käyttöön sellaisia kannustimia, joilla energialaitokset saadaan käyttämään kotimaista metsäbioenergiaa vakaasti ja määriä kasvattaen, totesi Jaakkola. Mittaus ongelmana Energiapuun kauppa- ja mittaustavat vaativat koneyrittäjien etujärjestön mukaan selkeyttämistä ja kehit- haketuksessa ja kuljetuksessa kaupan yksiköt voivat olla kuutioita, tonneja tai megawattitunteja. On muistettava, että energiapuukaupassakin energiasisältö on tärkein tekijä koko tuotantoketjun kannattavuuden takia. Vakautta energiapuumarkkinoille saadaan Jaakkolan mukaan myös, jos energiapuunmittaus tuodaan ainespuun kanssa saman mittauslainsäädännön piiriin. - Nyt ainespuu on puutavaranmittauslain piirissä ja energiapuun mittausta ohjaa eri tahojen yhteisesti sopima energiapuunmittaussopimus. Lisäksi markkinoiden toimi- - Energiapuu tarvitsee valtion taholta sellaista tukea, joka lisää korjuumääriä ja on samalla valtion kannalta kustannustehokas, sanoi Jaakkola. - Tuki tulee suunnata siten, että se ohjaa korjuuta järeämpiin ja määräkertymiltään (m³ /ha) nykyistä parempiin kohteisiin, hoitamattomien pusikoiden sijaan. Tuen piiriin tulisi saattaa kaikki metsät omistuspohjasta riippumatta. - Pelkillä risuilla ei uusiutuvan energian käytön tavoitteita saavuteta, linjasi Jaakkola. testattu, kertoi Minna. merkitsee. Vuonna 2007 maaliskuussa Kokopuupaalit soveltuvat tehtyjen paalien kosteuspro- myös nykyaikaiseen sellun val- sentti oli syyskuussa vain 26. mistukseen. - Ne voidaan ajaa - Olemme myös selvittäneet sellaisenaan sellutehtaan kuo- mikä varastossa olevien paalien rimarumpuun, jossa niistä erot- talvikosteus on. Joulun tienoilla tuvat polttoon päätyvät ener- UPM vei peittämättömästä tal- giaositteet. vikasasta ylivuotisia paaleja, nii- - UPM ja StoraEnso ovat tes- den kosteus oli 36 %. tanneet paaleja sellun raaka-ai- - Tämä on iso tekijä, ja aina- neena ainakin Pietarsaaressa, kin ne, jotka tekevät megawat- Varkaudessa ja Uimaharjussa tibisnestä tietävät, mitä tämä ilman ongelmia, kertoi Minna. Fixteri on alustakoneesta riippumaton. Työnäytöksessä oli nähtävillä myös FinnMetko näyttelyssäkin alustakoneena esitelty Volvon telaalustainen kaivinkone. Fixteri -paalain kytketään nivelaisalla sen tela-alustaiseen takavaunuun. Hyvä ratkaisu erityisesti pehmeille turv le. 12