BEV -klusterista, päivää
|
|
- Jaana Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 BEV -klusterista, päivää Saksan puna-vihreä hallitus käynnisti 1991 voimakkaan uusiutuvan energian politiikan. Muun muassa aurinko- ja tuulisähkölle asetettiin merkittävät syöttötariffit. Aurinkosähkön syöttötariffi on ollut keskimäärin 48 senttiä kilowattitunnilta menneellä vuosikymmenellä. Se on moninkertainen sähkön markkinahintaan verrattuna. Nyt Saksan hallitus on leikkaamassa tukia uusiutuvan energian parantuneen kilpailukyvyn johdosta, mutta myös tukien kalleudesta johtuvan kritiikin vuoksi. Lasketaan, että aurinkosähköllä säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee 716 euroa. Tariffeilla väitetään olevan myös vaikutusta kuluttajien sähkön hintaan. Aurinkosähkön osuus maan tuotannosta on kuitenkin ehkä promillen luokkaa. Paljon merkittävämpi tekijä hinnan muodostukselle on ollut muun muassa kilpailun vähäisyys markkinoilla. Kehittämispäällikkö Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Sen sijaan aurinkoenergiateknologian historia on menestystarina. Vuodesta 2000 lähtien Saksan aurinkoenergiateollisuuden liikevaihto on kasvanut 35-kertaiseksi ja kohonnut seitsemään miljardiin euroon. Samalla alan tarjoamien työpaikkojen määrä on kasvanut huomattavasti: vuonna 2000 työpaikkoja oli 3 100, mutta vuonna 2008 jo Saksa on johtava aurinkokennojen valmistaja. Tämä on saksalaisten yritysten tutkimuksen ja innovaatiokyvyn, mutta myös liittohallituksen tietoisen tukipolitiikan tulosta, on todennut Saksan tutkimusministeri Annette Schava. EU:n jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, seuraavat tiiviisti Saksan kokemuksia tukipolitiikasta. Suomesta ovat puuttuneet todelliset toimenpiteet ilmastopolitiikan hyödyntämiseksi elinkeinopolitiikan välineenä, vaikka asiasta on paljon puhuttu. Monella teknologia-alueella on jo menetetty mahdollisuus saavuttaa johtajuus. On toivottavaa, että kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoa suunniteltaessa löytyy kykyä luoda sellaista politiikkaa, jolla mahdollistetaan suomalaisten menestystarinoiden syntyminen bioenergiateollisuuteen. Jyväskylän Energia Oy panostaa tulevaisuuteen Jyväskylän Energia Oy on JE-konsernin emoyhtiö. Jyväskylän Energia Oy syntyi 1997 luvulla. Se on osa alkuperäistä Jyväskylän kaupungin omistamaan 1902 perustettua Sähkölaitosta. Nykyään Jyväskylän Energia Oy tytäryhtiöineen tuottaa, myy ja siirtää sähköä, lämpöä ja vettä omistamissaan ja rakentamissaan verkoissa. Toiminnan tavoitteena on kehittää palveluja sekä niihin liittyviä ratkaisuja asiakastarpeet ja ekologia huomioiden.
2 Jyväskylän Energian voimalaitokset toimivat kotimaisilla polttoaineilla Jyväskylän Energia Oy:n Rauhalahden ja Keljonlahden voimalaitokset hyödyntävät polttoaineinaan kotimaisia bioenergiavaroja, puuta, turvetta ja peltoenergiaa. Puun ja turpeen yhteiskäyttö sopii molemmille voimalaitoksille erinomaisesti. Peltoenergian käyttö on keskitetty Rauhalahden voimalaitokselle. Näköpiirissä ei ole ottaa peltoenergiaa polttoaineeksi Keljonlahden voimalaitokselle. Peltoenergian volyymi on tällä hetkellä sen verran pieni, että käyttö kannattaa keskittää toistaiseksi yhteen paikkaan. kommentoi Jyväskylän Energiayhtiön toimitusjohtaja Tuomo Kantola. Tuomo Kantola aloitti Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtajana 22. helmikuuta. Kuva Jyväskylän Energia Oy. Puun käyttö tulee lisääntymään Kantolan mukaan puun käyttö tulee lisääntymään uuden voimalaitoksen myötä. Keljonlahden voimalaitoksen puunhankinnan aloitusvolyymi noin kaksinkertaistaa puun käytön JE-yhtiöissä. Voimalaitoksilla käytettävät polttoaineet hankitaan polttoainetoimittajien kautta. Polttoainevirtoja tulee huomattavia määriä ympäri maakuntaa sekä sen ulkopuolelta. Vuodessa polttoainehankinta on miljoonan euron luokkaa, josta noin kolmasosa on puuperäisiä polttoaineita (noin 15 milj.). Tämä tarkoittaa keskimäärin 35 yhdistelmäajoneuvoa päivässä. Paikallisten energialähteiden käytöllä on vahva taloudellinen ja työllistävä vaikutus koko maakunnassa. Polttoaineen toimittajien kanssa on jo luonnollisesti tehty sopimuksia Keljonlahdenkin polttoaineiden suhteen. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja polttoainetta tuntuu olevan riittävästi tarjolla. lisää Kantola. Keljonlahden voimalaitoksessa pääpolttoaineina käytetään turvetta (70%) ja puuta (30%). Ympäristölupa on saatu myös kivihiilelle, mutta tavoite on tuottaa lämpöä ja sähköä kotimaisilla puulla ja turpeella. Kuva Jyväskylän Energia Oy. Pyrolyysiöljyn valmistaminen tulevaisuutta Jyväskylän Energia on tutkinut ja tehnyt kannattavuusselvityksiä pyrolyysiöljyn valmistamisen suhteen. Selvitysten mukaan sen valmistaminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa. Pyrolyysin valmistaminen ei kuulu lähi tulevaisuuden suunnitelmiimme, mutta ehkä tulevaisuudessa valmistaminen tulee ajankohtaiseksi. Kantola pohtii. Sähkön säästämiseen etäluettavat sähkömittarit Uudet etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat paremman energiankulutuksen seurannan. Näkyvin muutos on arviolaskutuksen sekä tasaus- ja hyvityslaskujen loppuminen. Jokainen lasku perustuu jatkossa laskutusjaksolla mitattuun kulutukseen.
3 Uusien etäluettavien sähkömittareiden vaihto alkaa tänä kesänä. Tavoitteena on, että kaikki sähkömittaria on vaihdettu vuoden 2013 loppuun mennessä. kertoo Kantola. Hän uskoo etäluvun avaavan uusia mahdollisuuksia ja helppokäyttöisiä palveluja. Mittareiden avulla voimme tulevaisuudessa tarjota asiakkaille lisäpalveluja muun muassa järjestelmään liitettävän webpohjaisen tietokannan ansiosta. Tämä mahdollistaa sen, että asiakas saa nopeasti tiedot omasta kulutuksestaan. Näitä tietoja asiakas voi hyödyntää oman sähkönkäyttönsä suunnittelussa. tarkentaa Kantola. Keskisuomalainen osaaminen maailman markkinoille Keski-Suomessa on hyvä teknologia ja osaaminen, jota tulisi yhä paremmin tuotteistaa ja kaupallistaa myös ulkomaille. Kantolan mukaan keskisuomalaisten yritysten vahvuus on vielä niiden innovatiivisuudessa: Innovatiivisuudessa on yrityksen arvo. Se on vahvuus, jota ei voida samalla lailla ulkoistaa kuin tuotantoa ja valmistusta. Yritysten tulisikin panostaa enemmän osaamisen tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Markkina-alueet tulisi nähdä laajempana käsitteenä kuin koti-suomi ja nähdä myös Balttia ja Pohjoismaat kotimarkkinoina. Vientitavoitteiden nostamiseksi tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja eri toimijoiden yhteistyötä. Hän painottaa tässä yritysten verkostoitumisen tärkeyttä: Nykypäivänä verkostoituminen nostaa merkitystään yhä enemmän. Eri toimijoiden osaaminen tulisi osata yhdistää ja saada enemmän yhteistyötä pienten ja suurten yritysten välille. Pienet yritykset tarvitsevat suurien yritysten tukea ponnistellessaan markkinoilla eteenpäin. Kantola näkisi tarvetta, että myös julkiset ohjelmat panostaisivat nykyistä enemmän teknologian lisäksi myös tuotteistamisen, kansainvälisen markkinoinnin ja kasvurahoituksen osaamisen kehittämiseen. Lisätietoja Jyväskylän Energia Oy, Vesangantie 5, Jyväskylä Toimitusjohtaja Tuomo Kantola tuomo.kantola[at.]jenergia.fi Fixteri uusi tapa parantaa metsien kasvua Vuonna 2003 perustettu Fixteri Oy tarjoaa uutta menetelmää pienpuun korjuuseen. Fixteri-korjuuteknologian tuotekehitystyötä tehdään Jyväskylän Seppälänkankaan teollisuusalueella. Fixterin laitteilla ja toimitusketjuratkaisulla tuodaan uusia ratkaisua tehokkaampaan pienpuun korjuuseen. Vuosien tuotekehitystyön tuloksena on syntynyt Fixteri-paalain, joka on suunniteltu erityisesti nuorten metsien kunnostuskohteille ja ensiharvennuksille. Fixteri Oy tarjoaa asiakkaalle kustannustehokkaita korjuuketjuratkaisuja. Tarjoamme asiakkaillemme niin kutsuttua win-win-win -ratkaisua, jossa kaikki voittavat. Tarjoamme parempaa kannattavuutta koko pienläpimittaisen puun toimitusketjuun aina metsästä loppukäyttölaitokselle saakka. Toimintatapa yhdistää metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajat ja korjuuyrittäjät tehokkaasti pienpuun loppukäyttäjiin. kertoo Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen. Pienpuun korjuunäytöksessä uudet innovaatiot ja toimintamallit esillä Fixteri Oy järjesti yhteistyössä OK-yhtiön kanssa Äänekosken Hirvaskankaalla maaliskuuta pienpuun toimintaketjunäytöksen. Mukana järjestelyissä olivat myös Metsäkeskus Keski-Suomi, Koneyrittäjien liitto, Logman Oy, Saalasti Oy, Kotimaiset Energiat Oy sekä Pohjolan Pankki Oyj. Fixteri Oy:n toimitusjohtaja Minna Lappalainen Keväisissä tunnelmissa kävijät saivat nauttia korjuunäytöksestä ja tutustua uusiin ja innovatiivisiin toimintamalleihin sekä teknologioihin käytännön tasolla.
4 Hakkuu ja paalaus samalla kerralla Fixteri -paalain on puunkorjuun lisälaite, jossa hakkuu ja paalaus tehdään samalla ajokerralla. Paalain voidaan asentaa joko uuteen tai käytettyyn alustakoneeseen. Fixteri -paalaus tarjoaa tarkan pienpuun korjuumenetelmän, jossa oksat ja latvat niputetaan rungon mukana paaliin. Näin lisätään puuston hehtaarikohtaista poistumaa. Kohteilta voidaan paalata joko kuitupuu- tai energiapuupaaleja, riippuen puuston rakenteen ja markkinoiden tarpeesta. Paalit voidaan ohjata myös suoraan energiakäyttöön. Kuitupuupaaleissa energiajakeiden kuten oksien ja latvojen osuus on noin 30 % ja loput 70 % on ainespuuta. Menetelmä yhdistää sekä karsitun rangan että karsimattoman kokopuun hyvät ominaisuudet, painottaa Lappalainen. Jokainen paali punnitaan Paalausprosessin yhteydessä jokainen paali punnitaan. Paalien tuorepaino saadaan paalaimen pudottajassa sijaitsevalla mittauslaitteella, joka myös kirjaa tuloksen automaattisesti muistiin ennen paalin putoamista maahan. Laitteen avulla saadaan tarkka tieto korjatun puun määrästä välittömästi hakkuun yhteydessä. Fixteri-paalaimelle soveltuva Logman -alustakone Pienpuun toimitusketjunäytöksessä esiteltiin uusi Fixteri-paalaimelle soveltuva Logmanin alustakone. Upouusi alustakone oli valmistunut juuri sopivasti näytöspäiväksi. Alustakone on suunniteltu vastaamaan erityisesti Fixteri-paalauksen tarpeita. Siinä on huomioitu hakkuutyön tuottavuuden kannalta keskeiset tekijät kuten 360 astetta pyörivän ohjaamon ja sen kylkeen sijoitetun kuormaimen myötä. Kyseessä on pieni, mutta tehokas, nimenomaan nuoriin metsiin suunnattu työkone. kertoo Lappalainen. Korkean hehtaarikohtaisen poistuman ja hyvän puun kuivamisen ansiosta Fixteri-paalaus kuluttaa tuotettua energiayksikköä kohti vähiten Kemera-tukia. Ensimmäiset Fixteri-asiakkaat Fixteri Oy on saanut merkittävän pääomasijoituksen Sitralta. Sijoitus on tehty osana Sitran Maamerkit-ohjelmaa. Sijoituksen ovat tehneet myös Etelä-Savon Osuuspankki ja Nevekon Oy. Asiakkaat uskovat Fixteri-korjuuteknologian avaa pienpuun logistiikan pullonkauloja ja tuovan taloudellista hyötyä laajalle toimijajoukolle. Lapualainen JP Metsäkoneurakointi Oy ja kannonkoskelainen Metsäkuljetus Vesterinen Oy ovat Fixterin ensimmäiset asiakkaat. Tyytyväiset asiakkaat uskovat Fixteri -menetelmien yleistyvän tulevaisuudessa. Usko Fixteriin on kasvanut. Ja uskon siihen, että Fixteri tulee valtaamaan alaa myös tulevaisuudessa. Metsäkuljetus Vesterinen Oy:n toimitusjohtaja Alpo Vesterinen kommentoi. Logmanin kehittämässä koneessa on ergonomisesti suunniteltu ympäripyörivä ohjaamo ja painoa tällä koneella on noin kiloa. Kuvassa Jorma Hirsimäki JP Metsäkoneurakointi Oy:stä (vas.), Alpo Vesterinen Metsäkuljetus Vesterinen Oy:stä, Minna Lappalainen Fixteri Oy:stä ja Keijo Rajaniemi Logman Oy:stä.
5 Katse kohti tulevaisuutta Työ puhukoon puolestaan Fixteri Oy tulee panostamaan tulevaisuuteen ja kehittämään yhä edelleen toimivampia ratkaisuja ja uutta teknologiaa. Minna Lappalainen kannustaa myös muita alan toimijoita kehittämään rohkeasti uusia toimintaratkaisuja: Meillä suomalaisilla on käsissämme todella merkittävä energiavarallisuus ja sen hyödyntäminen avaa meille liiketoimintamahdollisuuksia monella eri tavalla. Meillä on käsissämme kestävään kehitykseen perustuvat menestyksen avaimet. Uusien toimialojen rakentaminen vaatii rohkeutta ja visionäärisyyttä, mihin keskisuomalaisella bioenergia-alan toimijoilla on erinomaiset edellytykset. Hän painottaakin, että koko toimialan kannalta olisi tärkeää hakea kokonaisvaltaisesti ja ennakkoluulottomasti kannattavia ratkaisuja. Kokonaisuuksien hahmottaminen ja niiden objektiivinen arviointi vie kaikkia alan toimijoita parhaiten toiminnassaan eteenpäin, hän korostaa. Tulevaisuuden näkymiin Minna Lappalainen toteaa lyhyesti: Työ puhukoon puolestaan. Lisätietoja Fixteri Oy, Palokärjentie 7, Jyväskylä Toimitusjohtaja Minna Lappalainen minna.lappalainen[at.]fixteri.fi Tarvaalan Bioenergiailta keräsi koolle paikallisia yrittäjiä Saarijärven Tarvaalassa järjestettiin maaliskuun lopulla Bioenergiailta paikallisille yrittäjille. Tilaisuuden järjestelyissä mukana olivat Saarijärven Seudun yrityspalvelu, Saarijärven Yrittäjät, Saarijärven Kaupunki ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus. Illan aikana keskusteltiin bioenergia-alan ajankohtaisista asioista ja pohdittiin mitä mahdollisuuksia on kehittää alaa eteenpäin. Iltaan osallistui noin 30 henkilöä niin paikallisten yritysten edustajia kuin muitakin alan toimijoita. Ilta onnistui erinomaisesti ja päätettiin, että jatkossa tullaan järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Tapani Sauranen toivoo, että seuraaviin tilaisuuksiin saadaan vielä laajempi yrittäjäkunta mukaan. Lisätietoja: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC, Tuumalantie 17, Saarijärvi Projektipäällikkö Tapani Sauranen tapani.sauranen[at.]jamk.fi Korpilahti kaukolämmön piiriin Korpilahti on kuulunut jo reilun vuoden uuteen Jyväskylään. Korpilahden alueella asuu noin asukasta. Korpilahti on siirtymässä kaukolämmön piiriin vuonna Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtajan Tuomo Kantolan mukaan investoinnit tehdään pääosin tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että lämpökeskus valmistuu jo syksyllä Lisätietoja Jyväskylän Energia Oy, Vesangantie 5, Jyväskylä Toimitusjohtaja Tuomo Kantola tuomo.kantola[at.]jenergia.fi Bioenergisiä tuulahduksia blogi avautunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiatiimin / Bioenergiakeskuksen blogi on avautunut Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivuille. Käy lukemassa uusimmat kirjoitukset osoitteesta Muita blogeja löydät osoitteesta:
6 Maatilojen energiasuunnittelijat valmiina energiasäästöjen metsästykseen Maatilojen energiaohjelma tarjoaa tiloille monipuolisia palveluja energiansäästön ja energiatehokkuuden edistämiseksi. Ohjelmassa mukana olevat tilat saavat käyttöönsä palveluja, joiden avulla tilat voivat tehostaa energiankäyttöään ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa. Lisää tietoa ohjelmasta löydät Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta ja maaliskuun 25. päivä ilmestyneestä tiedotteesta Kokoukset BEV-strategiaryhmän kokous Saarijärvellä Tuumalantie 17, Tarvaala, klo 9 Tapahtumat FINBIOn Kevätpäivä Helsingissä Hotelli Radisson Blu Royal, Runeberinkatu 2, Helsinki Sitovat ilmoittautumiset mennessä. Lisätietoja ohjelmasta ja ilmoittautumisesta osoitteesta: 18th European Biomass Conference and Exhibition Ranskassa Lyon, Ranska Lisätietoja osoitteesta: World Bioenergy Ruotsin Jönköpingissä Jönköping, Ruotsi Lisätietoja osoitteesta: RENEXPO Central Europe Budapestissa Lisätietoja osoitteesta: AEBIOM European Bioenergy Conference & RENEXPO Bioenergy EUROPE Belgiassa Brüssel, Belgia Lisätietoja osoitteesta: FinnMETKO Jämsässä Jämsä, Suomi Lisätietoja osoitteesta: 11th International Trade Fair for Renewable Energy Saksassa Augsburg, Saksa Lisätietoja osoitteesta: Expo Bioenergia Espanjassa Valladolid, Espanja Lisätietoja osoitteesta: Bioenergy Decentral Saksassa Hannover, Saksa(samanaikaisesti EuroTier) Lisätietoja osoitteesta: Julkaisemme BEV uutiskirjeessä bioenergia-alan keskisuomalaisia uutisia. Ota yhteyttä Tiina Vilkkilään, , tiina.vilkkila@jamk.fi
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotRistiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotUuden Jyväskylän Energiayhtiö
Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotUusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä
Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotEnergiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen
Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotBiotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group
Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 8 Sisältö 3.1 Bioenergian tuotannon työturvallisuus... 3 3.2 Biomateriaalivirtojen hallinnan tietojärjestelmä... 4 3.3 Puupohjaisten
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotCASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009
CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi
LisätiedotMetsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014
Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti 14.2. 2014 Pienpuun korjuumenetelmät ja tekniset ratkaisut Arto Mutikainen, Työtehoseura Esityksen sisältö Pienpuun korjuumenetelmät
LisätiedotFortumin Energiakatsaus
Fortumin Energiakatsaus Kari Kankaanpää Metsäakatemia Joensuu 13.5.2016 Fortum merkittävä biomassan käyttäjä Vuosikulutus 5,1 TWh (2,6 milj. k-m 3 ), lähivuosina kasvua 50 % Biomassan osuus ¼ lämmityspolttoaineistamme
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotTurpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen
Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotHajautetun energiatuotannon edistäminen
Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotTurveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen
Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,
LisätiedotSÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE
SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotKoneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto
Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää
LisätiedotBIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI
BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI Rovaniemi 1.12.2011 Wood Supply Finland Key Facts 2010 Personnel 650 Harvesters, forwarders, timber trucks Total Wood Procurement Net Sales Procurement Regions 1080 19,7
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotOdotukset ja mahdollisuudet
Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotMetsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014
Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian
LisätiedotKEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus
Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotJyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia
Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotAurinkopaneelit omalle katollesi. Löydä oma paikkasi auringon alta
Aurinkopaneelit omalle katollesi Löydä oma paikkasi auringon alta Katos vaan aurinko paistaa Tee katostasi aurinkovoimala Omilla aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö on uusiutuvaa, ilmaista ja puhdasta energiaa.
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotMetsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1
Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun
LisätiedotEnergiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla
Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotLiideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018
Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset
LisätiedotKeitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle
Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi
LisätiedotSuuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.
Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,
LisätiedotPienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä
Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä Yrjö Nuutinen MMT Metsäteknologia Metla/Joensuu ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari 8.-9.10.2013
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotSuomen metsäbiotalouden tulevaisuus
Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:
LisätiedotMetsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu
Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotRistiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 7.5.2013 Mika Muinonen
Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 7.5.2013 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali Alueella
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotMaailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group
Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotLausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotBioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen
Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotFINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA
FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista. Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos
Kommenttipuheenvuoro 16.3.2017 Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Jussi Laitinen Tampereen Sähkölaitos Mihin kuntien energialinjaukset voivat vaikuttaa? Sähkönsiirto Rakennetaan Smart Grid
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotVaskiluodon Voiman bioenergian
Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotTEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen
TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotGroove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011
Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten
LisätiedotTaantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola
Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotHELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
Lisätiedot