Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "8.9.11 Mirjam Kalland. Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet"

Maria Korhonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mirjam Kalland Lapsen kasvun ja kehityksen keskeiset tarpeet

2 Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsi tarvitsee turvallisuu/a, jatkuvuu/a ihmissuhteissa ja e/ä joku pitää häntä mielessään ja hänen mielensä mielessään - kokonaisvaltaises9. Hänellä on tarve huolenpitoon, rajoi/amiseen, ymmärrykseen ja rakkauteen. Hänellä on tarve läheisyyteen ja kokemusten jakamiseen. 2

3 Perusasiaa lapsen tarpeista Lapsen psyykkisen eloonjäämisen kannalta on oleellista, e/ä hän on vanhempansa ainutlaatuisen kiintymyksen kohteena. Kiintymyssuhdejärjestelmän kehi/yminen lasta suojaavaksi edelly/ää siis saman henkilön samankaltaista hoivaa päivästä toiseen, ja e/ä se henkilö, joka hoivaa lasta, on ainutlaatuisella tavalla kiintynyt lapseen. 3

Kiintymyssuhdejärjestelmän kehi/yminen lasta suojaavaksi edelly/ää siis saman henkilön

4 Vanhemman tehtävät Kiintymyssuhteen tarkoitus on luoda lapselle turvallisuuden tunne, joka mahdollistaa läheisyyden hakemista vaara9lanteissa ja vapau/aa leikkimään ja tutkimaan ympäristöä kun vaaraa ei ole (secure base ja safe haven). Kiintymyssuhteen turvallisuuden kannalta vanhemman on hyvä olla isompi, vahvempi, viisaampi, rauhallinen luja ja lempeä. 4

tutkimaan ympäristöä kun vaaraa ei ole (secure base ja safe haven).

5 Minimuistutus kiintymysmalleista Turvallinen lapsi luo$aa vanhemman kykyyn antaa turvaa ja lohdutusta. Väl/elevä lapsi &etää, mitä häneltä odotetaan (pärjäämistä); oppii vaimentamaan tunteita. Ris9riitaises9 kiinni/ynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reak9osta, pyrkii varmentamaan niitä. Organisoimaton lapsi ei ole voinut muodostaa pysyvää mallia siitä, kuinka toimia ja kokee olevansa/on vaarassa.

Ris9riitaises9 kiinni/ynyt lapsi ei voi olla varma vanhemman reak9osta, pyrkii varmentamaan niitä.

6 Winnico/ Lapsen todellinen minä syntyy siitä, e/ä hän saa kokemusta itsestään vanhemman mielessä tuntevana ja aja$elevana yksilönä. Peilaamisessa lapsi kohtaa, paitsi vanhempaansa, itseään äidin tai isän katseessa False self: lasta ei ole ote/u vastaan kokonaisena tunteineen ja tarpeineen, vaan hän on ehdollises9 hyväksy/y, valjaste/u vastaamaan vanhemman tarpeisiin 6

Peilaamisessa lapsi kohtaa, paitsi vanhempaansa, itseään äidin tai isän katseessa False

7 Vanhemmuuden mentalisaa9okyky Au/aa äi9ä/isää pitämään vauvan tai lapsen ainutlaatuiset kokemukset ja tarpeet mielessään. Uteliaisuus ja kiinnostus: mikä mahtaa olla lapsen käy/äytymisen takana oleva tunne9la tai tarve? Kehi/ää kykyä nähdä, e/ä lapsen tunteet ja ajatukset ovat yhteydessä mu/a erillisiä omista tunteista ja ajatuksista.

Uteliaisuus ja kiinnostus: mikä mahtaa olla lapsen käy/äytymisen takana oleva

8 Sisäistynyt suojaava dialogi Minuuden ydin on intersubjek9vitee9n kytkeytyminen intrasubjek9iviseen Tapahtuu varhaisessa dialogissa kyllin hyvän vanhemman kanssa Voi tapahtua myös myöhemmin korjaavissa ja korvaavissa kokemuksissa Vanhemman hoiva sisäistyy suojaavaksi dialogiksi 8

kyllin hyvän vanhemman kanssa Voi tapahtua myös myöhemmin korjaavissa

9 Puu/eellinen hoiva Laiminlyödyn lapsen sisäinen dialogi on köyhä tai mykkä, ei kykene rii/äväs9 suojelemaan lasta Kaltoin kohdellun lapsen sisäinen dialogi on vihamielinen tai hyökkäävä 9

10 Miksi arkiset hoivakokemukset ovat niin tärkeät? Kun lasta kohdellaan hyvin, hän sisäistää: Olen arvokas, tärkeä ja rakaste/u. Tarpeistaan ja tunteistaan on turvallista kertoa. Toisiin voi turvautua ja heihin voi luo/aa. Pyrimmekö koko ajan arvioimaan, mikä olisi se minimaalinen taso, millä lapsi pärjää jotenkuten? 10

Tarpeistaan ja tunteistaan on turvallista kertoa.

11 Mu/a voihan sen sanoa näinkin: Kel?kangas- Järvinen L (2001). Sydän ja verisuonitau?en psykososiaaliset riskitekijät lapsilla. Duodecim 117(13): Äidin stressi ja vauvan diabetes I (Sepa A, Frodi A Ludvigsson J. 2002) Lapsuudessa koeru stressi ja autoimmunisairaudet aikuisuudessa (Dube et al Psychosoma?c Medicine 71: ) Lapsuuden stressi uhkaa aikusen terveyrä (Karlsson, Melar?n, Karlsson Suomen Lääkärileh? 37/2007) Middlebrooks JS, Audage NC The effects of Childhood stress on Health across the lifespan. Na?onal Center for Injury Preven?on and Control. 11

2002) Lapsuudessa koeru stressi ja autoimmunisairaudet aikuisuudessa (Dube et al Psychosoma?

12 Tai näin: Alkoholismi (Anda et al Psychiatr Serv 2002) Huumeiden käyrö (Dube et al, Pediatrics 2003) Masennus (Chapman et al J Affect Disord, 2004) Itsemurhat (J Am Med Assoc 2001) Rikollisuus, syrjäytyneisyys jne. 12

(Chapman et al J Affect Disord, 2004) Itsemurhat (J Am

13 Lasten tarpeiden tyydy$äminen ja sääteleminen ensisijainen vanhemmuuden tehtävä historiallinen painopisteen muu/uminen säätelemisestä tyydy/ämiseen rajat = struktuuri; rakkaus = lämpö, armo, väli/ämien, rentous = huumori, joustavuus, epätäydellisen hyväksyminen

säätelemisestä tyydy/ämiseen rajat = struktuuri; rakkaus = lämpö,

14 Tiikeriäidin taistelulaulu? Perinteisessä kiinalaisessa kasvatuksessa korostuu ankara päämäärä9etoisuus ja (äidin) kunnianhimo - vain lapsen huippusuoritus kelpaa. Lapsia kohdellaan niin ankaras9, e/ä toisinaan on kysymys henkisestä pahoinpitelystä. Kirja on myös rehellinen 9litys, jossa kirjoi/aja on säälimätön paitsi lapsia myös itseään kohtaan. 14

kunnianhimo - vain lapsen huippusuoritus kelpaa.

15 Mikä on kasvatuksen päämäärä? Huippusuorituksiin pystyvä yksilö, jonka itsetunto riippuu menestyksestä? Jatkuvas9 tyytymätön ja vaa9va, vanhemmistaan ikuises9 riippuva avuton ressukka? Henkises9 tasapainossa oleva yksilö, joka kykenee hyviin suorituksiin, mu/a jonka itsetunto kestää myös epäonnistumiset, koska hän 9etään olevansa rakaste/u omana itsenään? 15

Jatkuvas9 tyytymätön ja vaa9va, vanhemmistaan ikuises9 riippuva avuton ressukka?

16 Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, e/ä hän tuo/aa aikuiselle iloa vain koska on olemassa, ja siitä e/ä aikuiselle tuote/u lahja myös kömpelö piirustus otetaan ilolla vastaan. Sil9 kirjassa on sanoma, joka kelpaa myös länsimaisille vanhemmille: kasvatus vaa9i aikuisen aikaa, aitoa läsnäoloa ja kiinnostusta. 16

17 Lepsuuden ja ankaruuden välimaastoon mahtuu luja mu/a lempeä, vastuuta kantava vanhemmuus. Antaa- mennä- vaan : ei osoita rakkau/a, ei aseta rajoja (- - ) Hyväntahtoinen, mu/a lepsu : osoi/aa rakkau/a, ei osaa ase/aa rajoja (+ - ) Ankara ja auktoritaarinen : ei osoita rakkau/a, ase/aa 9ukkoja rajoja (- +) Luja ja lempeä : osoi/aa rakkau/a, ase/aa rajoja (+ +)

: osoi/aa rakkau/a, ei osaa ase/aa rajoja (+ - ) Ankara ja auktoritaarinen : ei osoita

18 Rajoista Lapsi tarvitsee valmistelua (autokoulun ennakoi tuleva 9lanne ). Hyvät rajat muodostavat perhe- elämän seinät ja helpo/avat oloa. Lapsi kokee ne turvallisiksi ja hän voi rentoutua. Rajojen ase/aminen ei ole huutamista ja riehumista se on rajojen rikkomista. Ehdoton raja on: ketään ei saa vahingoi/aa, ei myöskään itseään. Mitään ei saa rikkoa.

Lapsi kokee ne turvallisiksi ja hän voi rentoutua.

19 Myönteiset rajat avaavat 9en eteenpäin Schemas- of- being- with, näin me teemme tässä perheessä, eli yhdessäolon mallit luodaan päivi/äisessä vuorovaikutuksessa, arjessa. Pienelle lapselle: Ei, ei saa lyödä kissaa (pysäy/ää) mu/a paijata saa (avaa). Pääpiste myönteisissä rajoissa ja arjen struktuurissa: toistuvat ru&init, viikon mukavat tapahtumat helpo/avat.

Pienelle lapselle: Ei, ei saa lyödä kissaa (pysäy/ää) mu/a paijata saa (avaa).

20 Mikä resilienssi? Edustaa psyykkistä kimmoisuu/a, kykyä selviytyä ja toipua Kyky selviytyä kehitysvaiheeseen lii/yvistä haasteista ilman ylipääsemä/ömiä ongelmia Kehi/yy kun elämässä on sopivas9 haasteita ja mahdollisuuksia käsitellä niitä. Ei kehity ilman haasteita, eikä jos vaikeuksia on liikaa liian varhain, eikä niitä käsitellä (mielen kohdistaminen koh9 ja merkityksen antaminen)

lii/yvistä haasteista ilman ylipääsemä/ömiä ongelmia Kehi/yy kun elämässä on sopivas9 haasteita

21 Miten turva luodaan lapselle? Lapsen fyysisistä tarpeista huoleh9minen on lapsen psyykkisen kehityksen kannalta oleellista arkisen säännöllisen hoivan merkitystä lapsen tunne- elämän kehitykselle ei voi ylikorostaa. Vaiku/aa myös lapsen itsetuntoon sekä myöhempään kykyyn huoleh9a itse itsestään (terveyserojen alku on varhaisissa hoivakokemuksissa). Hyvin voivalla perheellä on voimavarojen ylijäämää suhteessa arkisiin vaa9muksiin

22 Turvallinen lapsi Lasta ei tarvitse suojella elämältä, vaan hän tarvitsee valmennusta elämään. Lapsi on turvassa kun hänen ympäristönsä on kogni9ivises9 ja emo9onaalises9 to/a. Asioista puhutaan, ne nimetään oikein ja niille annetaan myös merkitys. Importance of op9mal frustra9on - lapsi ei tarvitse täydellistä vuorovaikutusta, eikä täydellistä ympäristöä. 22

23 Hyvinvoiva lapsi Hyvinvoivalla lapsella on myönteisiä odotuksia tulevasta. Hyvinvoiva lapsi osaa leikkiä ja oppia. Hyvinvoivalle lapselle kehi/yy myös kyky työstää menetyksiä, vastoinkäymisiä, kipua ja pe/ymyksi.ä Hyvinvoiva lapsi on lapsi, josta ollaan onnellisia, ja tämän onnen lapsi lukee vanhempiensa silmistä. 23

Samankaltaiset tiedostot

Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa

Lapsuuden kiintymyssuhteet elämänkaaren eväsrepussa Mistä kaikki alkoi? Bowlby (1944) tutki 44 nuoren varkaan varhaislapsuutta ja totesi, että 17 oli ollut vähintään kuukauden erossa äidistään varhaislapsuudessa,