Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu

Transkriptio

1 Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto Puh

2 Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus Väestökehitys- ja ennusteet Väestön koulutusrakenne Ammattikorkeakoulutus AMK-koulutuksen kehityksestä Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Opintojen kulku ja jatko-opinnot LÄHTEET LIITTEET

3 1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee nuorten ammattikorkeakoulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, koulutuksen hakutietoja, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on maakuntataso. Tarkastelua on tehty yksityiskohtaisemmin oppilaitostasolla. 3

4 2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2015 lopussa asukasta. Vuosien väestökasvu ei viime vuonna jatkunut. Pohjois-Savon väestömäärä väheni -295 henkeä vuonna 2015, mikä on kuitenkin pieni väestötappio kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2030 reilut asukasta (taulukko 1.) Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliike tasapainottuu vuoden 2020 jälkeen, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty asukkaan tavoite vuonna Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savossa tulee huomioida, että vuoden 2015 väestöennuste on huomattavasti realistisempi kuin vuonna 2012 laadittu ennuste (kuvio 1). Toteutunut väestökehitys ja tuorein ennuste ovat lähes samalla tasolla. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma

5 Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2014 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2650 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2513 vuonna Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteuma 2010 Toteuma 2014 Ennuste 2020 Ennuste muutos % Pohjois-Savon maakunta ,2..Iisalmi ,1..Juankoski ,2..Kaavi ,7..Keitele ,8..Kiuruvesi ,3..Kuopio ,9..Lapinlahti ,1..Leppävirta ,6..Pielavesi ,9..Rautalampi ,3..Rautavaara ,4..Siilinjärvi ,6..Sonkajärvi ,3..Suonenjoki ,8..Tervo ,9..Tuusniemi ,3..Varkaus ,4..Vesanto ,0..Vieremä ,8 5

6 2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus). Ei perusasteen Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste jälkeistä tutkintoa KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8 Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6 Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0 Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6 Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2 Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5 Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5 Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1 Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2 Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7 Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3 Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1 Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2 Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1 Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6 Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6 Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0 Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0 Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien vuotiaiden osuus (7,5 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,6 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

7 Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa , , , , , ,6 Pohjois-Savo , , , , , ,5 Iisalmi 199 9, , , , , ,2 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9, , ,2 Kaavi 26 12, , , , , ,6 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9, ,6 15 9,1 13 9,0 Kiuruvesi 94 12, , , ,0 73 9,7 73 9,9 Kuopio , , , , , ,4 Lapinlahti , , , , ,4 72 9,7 Leppävirta 71 9, ,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 Maaninka 19 7, ,1 24 9, ,0 19 8,8 Pielavesi 42 11, ,1 32 9,7 29 8,9 30 9, ,4 Rautalampi 25 10,9 21 9, , , ,3 20 9,9 Rautavaara 26 19, , , , ,5 8 8,8 Siilinjärvi 140 8, , , , , ,0 Sonkajärvi 36 10, , , , , ,2 Suonenjoki 73 13, , , , , ,4 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7, ,2 8 8,0 8 8,9 Tuusniemi 31 15, , , , ,9 15 9,5 Varkaus , , , , , ,3 Vesanto 27 18, , , , , ,6 Vieremä 40 11,6 33 9, , , ,0 25 8,5 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

8 3 Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakoulutusta Pohjois-Savossa tarjoavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja humanistinen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka. Savonialla on toimipisteet Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa. Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusalat ovat seuraavat: Muotoilun koulutus Liiketalouden ala Luonnonvara-ala Matkailu- ja ravitsemisala Musiikki ja tanssi Tekniikan ala Sosiaali- ja terveysala Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion toimipaikka kouluttaa asioimis- ja opiskelutulkkeja sekä kääntäjiä. Lukuvuodesta alkaen kampus muuttui kaksialaiseksi ja siellä koulutetaan myös yhteisöpedagogeja. 3.1 AMK-koulutuksen kehityksestä Ammattikorkeakoulutuksen kokonaisopiskelijamäärä ei ole muuttunut paljoa viime vuosien aikana. Vuonna 2012 kokonaisopiskelijamäärä oli 5 582, kun se vuonna 2015 on Kulttuurialalla opiskelijamäärät ovat laskeneet etenkin muotoilijoiden kohdalla (taulukko 5). Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion yksikön viittomakielen tulkiksi opiskelevien määrä on pudonnut tarkasteluvuosien välillä vajaa 30 %. Liiketalouden ja hallinnon alan tradenomiopiskelijoiden määrä on pudonnut noin 22 % vuosien välillä. Tekniikan ja liikenteen aloilla opiskelijamäärä on kasvanut erityisesti konetekniikassa (29,7 %) energiatekniikassa (22,6 %) sekä ympäristötekniikassa (20 %). Tekniikan ja liikenteen alassa tulee huomioida joidenkin opintoalojen loppuminen. Sairaanhoitajien opiskelijamäärä on laskenut 8,5 % ja bioanalyytikkojen 11,1 % vuosien aikana. Sosiaali- ja terveysalalla opiskelijamäärät ovat prosentuaalisesti nousseet eniten ensihoitajien (158,8), fysioterapeuttien (47,1 %) ja röntgenhoitajien (46,9 %) kohdalla. Majoitus- ja ravitsemisalan restonomien opiskelijamäärä on kasvanut vuosien aikana noin 44,5 %, kun taas matkailun restonomien määrä on laskenut noin 47,8 %. 8

9 Taulukko 5. Nuorille suunnatun ammattikorkeakoulutuksen opiskelijamäärien kehitys tutkinnoittain Pohjois-Savossa (SAVONIA ja HUMAK) (Tilastokeskus). AMK-tutkintoon johtava nuorten koulutus Muutos % Koulutukset yhteensä , Musiikkipedagogi (AMK) , Tanssinopettaja (AMK) , Muotoilija (AMK) , Medianomi (AMK) , Viittomakielentulkki (AMK) , Yhteisöpedagogi (AMK) Tradenomi, tal., hall., markk , Tradenomi, tietojenkäsittely , Ins. (AMK), konetekniikka , Ins. (AMK), energiatekniikka , Ins. (AMK), sähkötekniikka , Ins. (AMK), automaatiotekn , Ins. (AMK), elektroniikka , Ins. (AMK), tietotekniikka , Ins. (AMK), ympäristötekniikka , Ins. (AMK), puunjalostustekn , Ins. (AMK), rakennus, yhdysk , Ins. (AMK), rakennusarkkiteht Ins. (AMK), tuotantotalous , Ins. (AMK), muu tekniikka Rakennusmestari (AMK) , Agrologi (AMK) , Sairaanhoitaja (AMK) , Terveydenhoitaja (AMK) , Bioanalyytikko (AMK) , Röntgenhoitaja (AMK) , Kätilö (AMK) , Suuhygienisti (AMK) , Fysioterapeutti (AMK) , Toimintaterapeutti (AMK) , Ensihoitaja (AMK) , Sosionomi (AMK), sosiaaliala , Restonomi (AMK), majoit,ravits , Restonomi (AMK), matkailu , Ins. (AMK), palopääll. koul ,6 Vuonna 2015 Savoniassa nuorten amk-tutkinnon suorittaneita oli Tutkintomäärä on aavistuksen korkeampi kuin muutamana aiempana vuonna. Tutkintomäärät ovat kasvaneet sosiaali- ja terveysalalla kokonaisuudessaan, pl bioanalyytikot ja fysioterapeutit. Tekniikan ja liikenteen alalla tutkintomäärät ovat kasvaneet erityisesti tietotekniikassa ja sähkötekniikassa. Suurin lukumääräinen pudotus on tapahtunut konetekniikassa. Talouden ja hallinnon tradenomien tutkintomäärä on noussut 58 tutkinnolla vuosien välillä. Kulttuurialan tutkinnoissa ei kokonaisuudessaan ole tapahtunut suurta muutosta. Teatterin ja tanssin tutkintojen kohdalla tulee huomioida, että sisäänotto tapahtuu vain joka toinen vuosi. Muotoilun tutkintomäärä on vuonna 2015 aavistuksen alhaisempi kuin kahtena aiempana vuonna. 9

10 Taulukko 6. Savoniassa suoritetut tutkinnot (Tilastokeskus) Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Koulutukset yhteensä Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Muotoilija (AMK) Medianomi (AMK) Tradenomi, tal., hall., markk Tradenomi, tietojenkäsittely Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), energiatekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), muu tekniikka Rakennusmestari (AMK) Agrologi (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Kätilö (AMK) Suuhygienisti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) Ensihoitaja (AMK) Sosionomi (AMK), sosiaaliala Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), matkailu Ins. (AMK), palopääll. koul Savoniassa aloituspaikat ovat vähentyneet viime vuosina. Vuonna 2012 nuorten aloituspaikkoja oli lähes 1 300, kun vuonna 2016 niitä oli (taulukko 7). Kulttuurialalla aloituspaikat ovat vähentyneet noin 30 paikalla vuodesta Tekniikan ja liikenteen alalla vähennys on ollut noin 90 paikkaa. Eniten ensisijaisia hakijoita vuonna 2016 oli sosiaali- ja terveysalalle, noin Ensisijaisten hakijoiden suhde suhteessa aloituspaikkoihin oli yli nelinkertainen. Yksityiskohtaisemmat tiedot kevään 2016 yhteishaun tiedoista Savonian osalta on liitteessä 3. 10

11 Taulukko 7. Savonia-AMK:n vuosien 2015 ja 2016 hakutiedot (Vipunen ja oppilaitoksen tilastot) Nuorten koulutus Aloituspaikat Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat Paikan vastaanottaneet Ensisijaiset hakijat Kaikki hakijat Paikan 1.sij.hak/aloi 1.sij.hak/aloit vastaanottaneet tuspaikka uspaikka Kulttuuriala ,03 2,48 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,58 3,58 Tekniikan ja liikenteen ala ,72 2,98 Luonnonvara- ja ympäristöala ,47 1,47 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,99 4,45 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala ,94 2,94 Yhteensä ,50 3,42 Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella vuosina suoritetut tutkintomäärät ovat olleet varsin vakiintuneita. Tutkintomäärä on vaihdellut 20 molemmin puolin (taulukko 8). Tutkintomäärät tulevat nousemaan lähiaikoina todennäköisesti hieman, sillä Kuopion kampuksella alkoi vuonna 2013 yhteisöpedagogien koulutus (kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma). Taulukko 8. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa (Kuopion kampus) suoritetut tutkinnot aloittain (Tilastokeskus) Amk-tutkintoon johtava nuorten koulutus Koulutukset yhteensä Viittomakielentulkki (AaK) Yhteisöpedagogi (AaK) Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksella viittomakielen koulutusohjelmassa oli 20 aloituspaikkaa vuosina (taulukko 9). Koulutuksen vetovoima on korkea. Vuonna 2014 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 4 hakijaa. Kun vuonna 2016 se on pudonnut 1,4 hakijaan. Vuonna 2013 alkaneen yhteisöpedagogiikan koulutuksessa aloituspaikkoja on 20. Kyseisen koulutuksen vetovoima on korkea, vuonna 2016 yhtä aloituspaikkaa kohden oli 3,1 hakijaa. Taulukko 9. Humak:in Kuopion yksikön aloituspaikat, hakeneet, aloittaneet ja vetovoimaluku vuosina (Oppilaitoksen tilastot) Vuosi 2014 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa)* Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) ,2 Tulkki (AMK) ,0 Vuosi 2015 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) ,8 Tulkki (AMK) ,8 Vuosi 2016 Aloituspaikat 1. sijaiset hakijat Kaikki hakijat 1.sij. Hak / Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kuopion yksikkö (palpa) Naiset Miehet Kaikki Naiset Miehet Kaikki Aloittaneet aloituspaikka Yhteisöpedagogi (AMK) ,1 Tulkki (AMK) ,4 YP Monimuoto ,2 *päätöksen mukaiset aloituspaikat 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Vuosina ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisaste vuoden 2014 lopussa oli koko maassa 71,9 %. Luku on 2-3 % alhaisempi verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Savoniassa tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on hieman koko maan työllistymistä korkeampi, kun se aiempina 11

12 seurantavuosina oli hieman alle maan keskiarvon. Muihin Itä-Suomen maakuntiin verrattuna Savonia on pärjännyt tällä mittarilla aavistuksen paremmin. Parhaimmat työllistymisasteet ovat Diakonia-, Laurea- ja Metropolia ammattikorkeakouluilla. Taulukko 9. Ammattikorkeakouluissa tutkinnon suorittaneiden (nuorten AMK-tutkinto) työllistymisaste vuoden 2014 lopulla (Tilastokeskus) valm. Työlliset 2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 79,19 Diakonia-ammattikorkeakoulu 78,94 Metropolia Ammattikorkeakoulu 76,08 Seinäjoen ammattikorkeakoulu 73,74 Satakunnan ammattikorkeakoulu 73,69 Turun ammattikorkeakoulu 72,67 Savonia-ammattikorkeakoulu 72,30 Kymenlaakson ammattikorkeak. 72,10 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu 72,04 Tampereen ammattikorkeakoulu 71,99 Koko maa yhteensä 71,88 Karelia-ammattikorkeakoulu 71,66 Yrkeshögskolan Arcada 71,37 Yrkeshögskolan Novia 71,16 Hämeen ammattikorkeakoulu 70,53 Jyväskylän ammattikorkeakoulu 70,13 Vaasan ammattikorkeakoulu 69,81 Mikkelin ammattikorkeakoulu 69,07 Humanistinen ammattikorkeak. 68,39 Oulun ammattikorkeakoulu 68,20 Kajaanin ammattikorkeakoulu 68,13 Lapin ammattikorkeakoulu 67,58 Lahden ammattikorkeakoulu 66,95 Centria ammattikorkeakoulu 65,47 Saimaan ammattikorkeakoulu 64,83 Poliisiammattikorkeakoulu 62,50 Koulutusaloittain tarkasteltuna heikoin työllistymisaste Savoniasta valmistuneista on kulttuurialalla, noin 58 %. Luku on kuitenkin 3 % korkeampi kuin koko maassa alalta valmistuneilla (kuvio 2 ja 3). Kulttuurialalta valmistuneiden kohdalla tulee huomioida, että jo valmistuneista 19,4 % oli jatko-opiskelijoita. Työttömien osuus oli kuitenkin koulutusaloista korkein (16,9 %). Liiketalouden alalta valmistuneiden kohdalla Savoniasta valmistuneiden työllistymisaste (63,1 %) on noin 6 % alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Luonnontieteiden alaan kuuluu ainoastaan tietojenkäsittelyn tradenomikoulutus, jonka sisäänotto loppunut Savoniassa 2009.Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneissa Savonian tilanne (72,2 %) on hieman muuta maata (70,8 %) parempi. Luonnonvara-alalta valmistuneiden työllistymisessä ero Savonian ja koko maan välillä on niin ikään varsin pieni. Savoniasta valmistuneiden kohdalla opiskelevien osuus oli noin 21 %. Korkeimmat työllisten osuudet niin Savoniasta kuin koko maasta valmistuneista oli sosiaali- ja terveysalalla. Savoniasta valmistuneilla työllisten osuus on 83,1 %. kun se koko maassa on 80,7 %. Savoniasta matkailu- ja ravitsemisalalta valmistuneiden työllisten osuus oli noin 3 % korkeampi kuin koko maassa. Jatko-opiskelijoiden osuus on noin 18 %. 12

13 Kuvio 2. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Kuvio 3. Koko maassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Tutkintotasolla tarkasteltuna on havaittavissa eroja koulutusalojen sisällä. Huomiota tulee kiinnittää myös kokonaisvalmistumismäärin eri tutkintojen kohdalla. Kulttuurialalta valmistuneista parhaiten ovat työllistyneet medianomit (69,4 %) (kuvio 4, taulukko 10). Heikoin työllistymisaste oli muotoilijoilla (55,8 13

14 %). Muotoilijoiksi valmistuneilla työttömien osuus oli korkein, noin 19 % valmistuneista. Lisäksi muotoilijoiksi valmistuneista noin 19 % oli jatko-opiskelijoita. Korkein jatko-opiskelijoiden osuus oli tanssiopettajiksi valmistuneilla, noin 27 %. Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneiden kohdalla paras työllistymisaste on sähkötekniikan (83,7 %), rakennustekniikan (82,6 %) ja konetekniikan (76,4 %) insinööreillä sekä rakennusmestareilla (76,3 %). Työttömien osuudet ovat korkeimmat tutkintomääriltään pienillä aloilla. Tuotantotalouden kohdalla tulee huomioida maasta muuttaneiden, muu tai tuntematon ryhmään kuuluvien iso osuus 2, 36,4 % Sosiaali- ja terveysalalla työllistymisaste oli korkea lähes kaikissa tutkinnoissa (noin %). Ainoastaan fysioterapeutiksi valmistuneilla työllistymisaste oli selvästi alhaisin, noin 69 %. Kyseisen tutkinnon suorittaneilla myös työttömien osuus oli korkein. Majoitus- ja ravitsemisalan restonomeiksi valmistuneissa työllisten osuus oli 70,4 % ja opiskelijoiden noin 22 %. Matkailualan restonomeissa työllisten osuus oli noin 73 % ja opiskelijoiden noin 14 %. Kuvio 4. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 tutkinnoittain (Tilastokeskus). 2 Ryhmä muut tarkoittaa mm. työllistämistoimenpiteiden piirissä olevia. 14

15 Taulukko 10. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 tutkinnoittain (Tilastokeskus). Savonia-ammattikorkeakoulu yhteensä Yhteensä Työlliset Työlliset Päätoimiset Työttömät opiskelijat opiskelijat Varusmies/Si viilipalvelus Maastamuut taneet, muu tai tuntematon Savonia-ammattikorkeakoulu yhteensä Työlliset Työttömät Työlliset opiskelijat Päätoimiset opiskelijat Varusmies/Si viilipalvelus Tutkinnot yhteensä Tutkinnot yhteensä 72,3 8,8 8,4 4,8 0,0 5, Musiikkipedagogi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) 58,5 12,8 11,7 7,4 0,0 9, Tanssinopettaja (AMK) Tanssinopettaja (AMK) 60,0 12,7 25,5 1,8 0,0 0, Muotoilija (AMK) Muotoilija (AMK) 55,8 19,3 9,2 10,1 0,0 5, Medianomi (AMK) Medianomi (AMK) 69,4 11,8 9,4 5,9 0,0 3, Tradenomi, tal., hall., markk Tradenomi, tal., hall., markk. 63,1 8,0 7,9 6,0 0,0 15, Tradenomi, tietojenkäsittely Tradenomi, tietojenkäsittely 86,2 6,9 3,4 0,0 0,0 3, Ins. (AMK), konetekniikka Ins. (AMK), konetekniikka 76,4 11,4 8,0 3,0 0,0 1, Ins. (AMK), energiatekniikka Ins. (AMK), energiatekniikka 58,3 41,7 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka Ins. (AMK), sähkötekniikka 83,7 10,1 4,7 1,6 0,0 0, Ins. (AMK), automaatiotekn Ins. (AMK), automaatiotekn. 65,6 18,8 3,1 9,4 0,0 3, Ins. (AMK), elektroniikka Ins. (AMK), elektroniikka 64,0 16,0 16,0 2,0 0,0 2, Ins. (AMK), tietotekniikka Ins. (AMK), tietotekniikka 60,0 14,0 8,0 5,5 0,0 12, Ins. (AMK), ympäristötekniikka Ins. (AMK), ympäristötekniikka 75,0 12,5 9,2 3,3 0,0 0, Ins. (AMK), puunjalostustekn Ins. (AMK), puunjalostustekn. 60,4 13,2 7,5 15,1 0,0 3, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk Ins. (AMK), rakennus, yhdysk. 82,6 7,0 7,3 1,9 0,0 1, Ins. (AMK), tuotantotalous Ins. (AMK), tuotantotalous 41,8 2,7 9,1 10,0 0,0 36, Rakennusmestari (AMK) Rakennusmestari (AMK) 76,3 9,6 12,3 0,9 0,0 0, Agrologi (AMK) Agrologi (AMK) 65,2 6,2 20,8 1,7 0,0 6, Sairaanhoitaja (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) 88,3 1,8 4,6 3,6 0,2 1, Terveydenhoitaja (AMK) Terveydenhoitaja (AMK) 76,7 6,2 3,1 7,8 0,0 6, Bioanalyytikko (AMK) Bioanalyytikko (AMK) 77,2 8,2 4,4 9,5 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) 87,3 6,4 1,8 2,7 0,0 1, Kätilö (AMK) Kätilö (AMK) 79,8 2,4 11,9 2,4 0,0 3, Suuhygienisti (AMK) Suuhygienisti (AMK) 90,0 3,3 2,5 2,5 0,0 1, Fysioterapeutti (AMK) Fysioterapeutti (AMK) 68,8 12,1 12,1 2,8 0,7 3, Toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapeutti (AMK) 90,2 6,6 0,0 0,0 0,0 3, Ensihoitaja (AMK) Ensihoitaja (AMK) 91,9 1,6 4,8 1,6 0,0 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala Sosionomi (AMK), sosiaaliala 80,0 10,2 4,0 2,9 0,0 2, Restonomi (AMK), majoit,ravits Restonomi (AMK), majoit,ravits 70,4 5,6 14,0 7,8 0,0 2, Restonomi (AMK), matkailu Restonomi (AMK), matkailu 72,7 6,5 9,4 4,3 0,0 7, Ins. (AMK), palopääll. koul Ins. (AMK), palopääll. koul. 78,3 0,6 19,1 1,3 0,0 0,6 Maastamuut taneet, muu tai tuntematon 15

16 Humanistisen ammattikorkeakoulun Kuopion kampuksesta ei ole saatavissa yksityiskohtaista tietoa Tilastokeskuksen sivuilta. Koko ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 68,4 % vuoden 2014 lopussa. Viittomakielen tulkiksi (170 henkilöä) valmistuneista työllisiä oli 74,7 % ja työttömien osuus vain 7,6 %. Kulttuurintuottajiksi valmistuneista (354 henkilöä) työllisiä oli 57,3 % ja työttömiä 20,9 %. Yhteisöpedagogeissa (713 tutkinnon suorittanutta) työllisiä oli 72,4 % ja työttömiä 12,2 %. Valmistuneiden työllistymisen ohella on syytä huomioida, paljonko työttömiä on reservissä eri tutkinnon suorittaneissa. Taulukossa 11 on esitetty ns. laaja työttömyys tutkintotasolla ja tutkinto tarkoittaa tässä yhteydessä viimeisintä tutkintoa, joka on suoritettu. AMK-taustaisten työttömien reservi on suurin tradenomien, muotoilijoiden, konetekniikan insinöörien ja sosionomien kohdalla. Taulukossa olevat teknikot on vanhentunut tutkinto, joka lakkautettiin ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä. Laajaa työttömyyttä tarkasteltaessa tulee siis huomioida eri tutkintojen kokonaisvolyymi mutta myös avoinna olevien työpaikkojen määrä. Olennaista on kuitenkin, että työttömien reservi tutkinnoittain tulee huomioida koulutuksen mitoituksessa. Taulukko 11. Laaja työttömyys Pohjois-Savossa tutkinnoittain (vuoden 2016 keskiarvo) (Työvoimahallinto) Työllistym Työllisty Työllistet Lomautet ed. Työllistet 02 Lomautet m. ed. Koulutus (6) ty 02 Työtön tu palvelussa Yhteensä ty Työtön tu palveluss Yhteensä Lähihoitaja, sos-terv. perustutk Pintakäsittelyalan perustutkinto Merkonomi, liiketal. perustutkinto Verhoilu-sisustusalan perustutkinto Muu koulutus, aste tuntematon Parturi-kampaaja Merkonomi (op), liiket. markk Ins., konetekniikka Rakennusalan perustutkinto Metsäalan perust, metsätal. perust Keskikoulu Muu sähköalan peruskoulutus Kone- ja metallialan perustutkinto Kirvesmies Kansalaiskoulu Muu kone- ja metallialan peruskoul Metallimies, metallurg. muokkaaja Keittäjä Muu maj., rav., talous, keskiaste Laitoshuoltaja,siivooja Mekaanikko, autotekniikka Sosionomi (AMK), sosiaaliala Levyseppä-hitsaaja Putkiasentaja Sähköalan perustutkinto Teknikko, rakennus, yhdyskunta Autoalan perustutkinto Tradenomi, tietojenkäsittely Rakennusmies, talonrakentaja Merkantti, toimistotekn. linja Muu rakennus, yhd.kunta peruskoul Luonto- ja ympäristöalan perustutk Talotekniikan perustutkinto Muu yleissiv. koulutus, keskiaste Tradenomi, talous,hallinto,markkin Tietotekniikan perustutkinto Muu koulutus, keskiaste Metsäkoneenkuljettaja Logistiikan perustutkinto Ravintolakokki Tieto- ja viestintätekn. perustutk Merkonomi (op), sihteeri Sähköasentaja Merkantti, myyntilinja Merkonomi (op), talous, hall Koneistaja Puualan perustutkinto Elektroniikka-asentaja Hotelli-, ravintola-, catering pt Muu puualan peruskoulutus Audiovisuaalisen viestinnän perust Merkonomi, liiket. opistotutk Maatal.alan perust, maatilatal. pt Artesaani, puuseppä Muu yleissiv. koul., al. perusaste Muurari Muu yleissiv. koul., yl. perusaste Ins., rakennus, yhdysk Puutarhuri, puutarhat. perustutk Muu kaup., yht.kuntat., keskiaste Elintarvikealan perustutkinto Koulunkäyntiavustajan at Yleissiv. koulutus, aste tunt Muu terveys-, sos.alan peruskoul Sähkö- ja automaatiotekn perustutk Sairaanhoitaja (AMK) Myynnin at, myyjän at Ompelija Puuseppä (puuala) Muovi- ja kumitekniikan perustutk Catering-alan perustutkinto KTM, liiketaloustieteet Merkonomi (op), ei erityisalaa Maalari, erikoismaalari Hotelli- ja ravintola-alan perust Artesaani, ompelija Asentaja-koneistaja Muu tiet.käs. perusk, keskiaste Muotoilija (AMK) Puutarhuri Ajoneuvoasentaja (perustutk) Datanomi (opistotutkinto) Artesaani, käsi-taideteoll.perust FM, tietojenkäsittely Merkantti, ei erityisalaa Muu maatilatalouden peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Merkonomi (op), muu ala Tieto- ja tietoliikennetekn. perus Sairaanhoitaja, erikoissh Laitoshuoltajan at Ins. (AMK), tietotekniikka Teknikko, konetekniikka Tarjoilija

17 Savoniasta vuosina valmistuneiden ja työllisten yleisin toimiala oli terveys- ja sosiaalipalvelut (30,6 %). Tukku- ja vähittäiskauppaan oli työllistynyt 10 % sekä teollisuuteen että tekniseen ja tieteelliseen toimintaan noin 9 % valmistuneista (taulukko 12). Musiikkipedagogit ja tanssinopettajat työllistyvät pääasiassa koulutuksen toimialalle. Muotoilijoiksi valmistuneet ovat työllistyneet tukku- ja vähittäiskaupan (42,4 %), teknisen ja tieteellisen toiminnan (9,3%) ja teollisuuden (10,6 %) toimialoille. Noin viidesosa tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistuneista on työllistynyt informaation ja viestin toimialalle. Kaupallisen alan tradenomit ovat työllistyneet erityisesti tukku- ja vähittäiskauppaan (21,5 %) sekä rahoitus ja vakuutustoimintaan (19,4 %). Tekniikan ja liikenteen aloilta valmistuneet työllistyvät tyypillisesti teollisuuteen mutta myös tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Tietotekniikan insinööreistä lähes puolet on työllistynyt informaation ja viestinnän toimialoille. Ympäristötekniikan insinööreistä noin 41 % työllistyi tieteellisen ja teknisen toiminnan aloille ja noin 14 % vesihuollon toimialalle. Rakennustekniikan insinööreistä 38,6 % on työllistynyt luonnollisesti rakentamisen toimialalle mutta noin kolmasosa on kuitenkin työllistynyt tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialoille. Agrologeista lähes puolet työllistyi maatalouteen. Sosiaali- ja terveysaloilta valmistuneet työllistyvät perinteisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Poikkeuksena on ensihoitajat joista noin 39 % työllistynyt julkishallinnon toimialalle ja 56,5 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Restonomit työllistyvät tyypillisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloille mutta myös tukku- ja vähittäiskauppaan. 3 Vuoden 2014 tietoja ei ole vielä saatavissa työllistyneiden toimialoista. 17

18 Taulukko 12. Savoniasta valmistuneiden ja työllisten toimiala (Tilastokeskus). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2013 Toimialat yhteensä A Maatalou s, metsätalo B us ja kalatalou s Kaivostoi minta ja louhinta C Teollisuu s D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhu olto, jäähdytys liiketoimi nta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolt o, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapit o F Rakenta minen G Tukku- ja vähittäiskaup pa; moottoriajone uvojen ja moottoripyöri en korjaus H I Kuljetus ja varastoin ti Majoitus- J ja ravitsemi stoiminta Informaat io ja viestintä K Rahoitus- L ja vakuutus toiminta Kiinteistö alan toiminta M Ammatilli nen, tieteellin en ja tekninen toiminta N Hallintoja tukipalve lutoimint a Julkinen hallinto ja maanpuo lustus; pakolline n P sosiaaliv Koulutus Q Terveys- R ja Taiteet, sosiaalip viihde ja alvelut virkistys Tutkinnot yhteensä ,3 0,1 8,9 0,5 0,4 5,6 10,0 1,4 3,4 3,4 3,1 0,4 9,1 5,1 6,9 5,4 30,6 1,2 1,5 0, Musiikkipedagogi (AMK) 68 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 5,9 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 4,4 61,8 1,5 4,4 17,6 0, Tanssinopettaja (AMK) 44 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,5 0,0 2,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 70,5 0,0 15,9 6,8 0, Muotoilija (AMK) 302 0,3 0,0 10,6 0,0 0,0 2,0 42,4 1,3 3,0 1,3 0,0 0,0 9,3 5,3 0,7 8,9 5,3 3,6 4,3 1, Medianomi (AMK) 70 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 1,4 14,3 0,0 0,0 11,4 0,0 0,0 48,6 4,3 0,0 4,3 7,1 0,0 2,9 2, Tradenomi, tal., hall., markk ,5 0,0 8,2 0,7 0,2 1,0 21,5 2,4 1,5 2,4 19,4 1,9 12,0 9,8 6,5 3,4 4,6 1,5 0,3 0, Tradenomi, tietojenkäsittely 62 1,6 0,0 6,5 0,0 0,0 3,2 11,3 1,6 0,0 30,6 1,6 1,6 11,3 16,1 4,8 8,1 0,0 1,6 0,0 0, Ins. (AMK), konetekniikka 233 0,9 0,4 56,2 0,9 0,4 3,9 8,6 0,9 0,0 0,0 0,4 0,0 15,5 1,7 4,3 4,3 0,4 0,0 0,4 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka 104 1,9 1,0 19,2 12,5 0,0 28,8 4,8 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 26,0 2,9 0,0 0,0 1,9 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), automaatiotekn. 30 3,3 0,0 66,7 0,0 0,0 10,0 3,3 0,0 0,0 3,3 0,0 0,0 10,0 3,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), elektroniikka 42 0,0 0,0 33,3 0,0 0,0 2,4 7,1 4,8 0,0 14,3 0,0 0,0 19,0 7,1 4,8 2,4 0,0 2,4 0,0 2, Ins. (AMK), tietotekniikka 149 0,7 0,0 8,7 0,0 0,0 3,4 10,1 1,3 0,0 48,3 0,0 0,7 3,4 14,8 1,3 3,4 3,4 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), ympäristötekniikka 101 0,0 3,0 6,9 1,0 13,9 6,9 4,0 2,0 1,0 1,0 0,0 0,0 40,6 3,0 8,9 5,0 2,0 0,0 1,0 0, Ins. (AMK), puunjalostustekn. 33 3,0 0,0 63,6 0,0 0,0 6,1 12,1 0,0 0,0 0,0 0,0 3,0 3,0 6,1 0,0 0,0 3,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), rakennus, yhdysk ,4 0,4 6,6 0,0 0,4 38,6 2,2 1,8 0,0 0,4 0,7 0,7 36,0 6,3 1,5 2,2 0,7 0,0 0,0 1, Ins. (AMK), tuotantotalous 60 3,3 0,0 31,7 0,0 1,7 5,0 11,7 8,3 0,0 5,0 0,0 0,0 3,3 21,7 3,3 5,0 0,0 0,0 0,0 0, Ins. (AMK), muu tekniikka 11 0,0 0,0 27,3 0,0 0,0 9,1 9,1 9,1 0,0 18,2 0,0 0,0 0,0 0,0 9,1 0,0 18,2 0,0 0,0 0, Rakennusmestari (AMK) 73 2,7 0,0 8,2 0,0 0,0 68,5 1,4 0,0 0,0 2,7 0,0 0,0 6,8 6,8 1,4 1,4 0,0 0,0 0,0 0, Agrologi (AMK) ,9 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 5,8 0,7 1,4 0,0 2,2 0,0 1,4 2,2 5,8 13,7 0,0 1,4 15,1 0, Sairaanhoitaja (AMK) 434 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 1,6 0,2 96,5 0,0 0,0 0, Terveydenhoitaja (AMK) 98 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 95,9 0,0 0,0 0, Bioanalyytikko (AMK) 113 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,5 0,0 0,0 2,7 92,0 0,0 0,0 0, Röntgenhoitaja (AMK) 97 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 2,1 95,9 0,0 0,0 0, Kätilö (AMK) 78 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 1,3 0,0 96,2 0,0 0,0 0, Suuhygienisti (AMK) 102 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,9 1,0 0,0 90,2 0,0 0,0 1, Fysioterapeutti (AMK) 119 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 1,7 0,8 0,0 0,8 1,7 2,5 2,5 5,9 68,1 9,2 1,7 0, Toimintaterapeutti (AMK) 47 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,4 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4,3 85,1 0,0 0,0 2, Ensihoitaja (AMK) 62 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 38,7 4,8 56,5 0,0 0,0 0, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 218 0,9 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 2,3 7,8 5,5 79,8 0,5 1,8 0, Restonomi (AMK), majoit,ravits 160 0,6 0,0 3,8 0,0 0,0 0,0 17,5 2,5 54,4 1,3 1,3 0,0 0,0 7,5 1,9 5,0 2,5 0,0 1,3 0, Restonomi (AMK), matkailu 106 0,0 0,0 1,9 0,0 0,0 0,0 26,4 7,5 24,5 1,9 3,8 0,9 1,9 18,9 1,9 3,8 2,8 3,8 0,0 0, Ins. (AMK), palopääll. koul ,0 0,0 1,8 1,2 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,6 1,2 0,0 3,6 0,0 87,3 3,0 0,0 0,0 0,0 0,6 S Muu palveluto iminta Muu tai tuntemato n 18

19 Humanistisesta ammattikorkeakoulusta esitetään luvut koko oppilaitoksen tasolla, koska alueyksikkökohtaisia tietoja ei ole saatavilla (taulukko 13). Viittomakielen tulkeiksi valmistuneista noin 59 % on työllistynyt ammatillisen ja tieteellisen toiminnan aloille ja noin 32 % terveys- ja sosiaalipalveluihin. Noin neljäsosa kulttuurintuottajiksi valmistuneista on työllistynyt taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoille. Yhteisöpedagogeista 40,7 % työllistyi terveys- ja sosiaalipalveluihin ja noin 20 % julkishallintoon. Taulukko 13. Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistuneiden ja työllisten toimiala. Huom. tietoja ei ole saatavissa eri alueyksiköittäin (Tilastokeskus). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten toimiala vuonna 2013 Toimialat yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous F C Teollisuus Rakentamin en G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvoje n ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi ravitsemistoi minta Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja L vakuutustoi minta Kiinteistöala n toiminta I Majoitusja J M O Julkinen Ammatilline n, N hallinto ja Hallintoja maanpuolustu tieteellinen s; pakollinen ja tekninen toiminta tukipalveluto iminta sosiaalivakuut us P Koulutus Q Terveys- ja R sosiaalipalv viihde ja elut virkistys Taiteet, S Muu palvelutoimi nta T Kotitalouksie n toiminta X Toimiala työnantajina tuntematon HUMAK Tutkinnot yhteensä 985 0,2 0,5 0,1 5,1 0,5 1,7 2,3 0,2 0,3 11,4 3,7 14,2 9,7 30,7 8,7 10,1 0,4 0, Viittomakielentulkki (AMK) 152 0,0 0,7 0,7 2,0 0,0 1,3 0,0 0,0 0,0 59,2 1,3 0,0 3,3 31,6 0,0 0,0 0,0 0, Kulttuurituottaja (AMK) 246 0,8 0,4 0,0 10,2 1,6 4,1 8,5 0,8 0,4 7,7 6,5 8,9 8,5 6,1 24,4 9,8 0,4 0, Yhteisöpedagogi (AMK) 587 0,0 0,5 0,0 3,7 0,2 0,9 0,3 0,0 0,3 0,5 3,1 20,1 11,9 40,7 4,4 12,8 0,5 0,0 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Savoniassa vuosina tutkinnon suorittaneista noin 62 % asui opiskelumaakunnassa vuonna 2014 (taulukko 14). Luku on selvästi alhaisempi kuin ammatillisessa koulutuksessa (75 %), koska Savoniaan tullaan opiskelemaan eri puolilta Suomea. Lisäksi Savonialla on koulutusaloja, joissa sillä on laajempi valtakunnallinen koulutustehtävä. Lukumääräisesti Savoniassa tutkinnon suorittaneita asui Pohjois-Savon ulkopuolella Uudellamaalla (576 henk.), Keski-Suomessa (225), Etelä-Savossa (197) ja Pohjois-Karjalassa (166). Opiskelumaakuntaan asumaan jääneiden osuus on selvästi korkein sairaanhoitajiksi valmistuneissa (85,1 %). Terveydenhoitajien kohdalla vastaava osuus on noin 74 ja tradenomeilla (tal., hall., markk.) noin 78 %. Tekniikan ja liikenteen alalla Pohjois-Savoon oli jäänyt asumaan etenkin tietotekniikan sekä rakennus- ja konetekniikan insinöörit. Alhaisimmat osuudet opiskelumaakuntaan jääneissä on palopäälliköillä (8,9 %), tanssinopettajilla (20 %) ja suuhygienisteillä (32,5 %). Palopäälliköt olivat sijoittuneet erityisesti Uudellemaalle ja Pirkanmaalle mutta muuten tasaisesti muihinkin maakuntiin. Tanssiopettajiksi valmistuneita on sijoittunut etenkin Uudellemaalle. 19

20 Taulukko 14. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 Maassa asuvat yhteensä 01 Uusimaa 02 Varsinais Kanta- Suomi Satakunta Häme 06 Pirkanma a 07 Päijät- Häme 08 Kymenlaa 09 Eteläkso Karjala 10 Etelä- Savo POHJOIS- SAVOSSA 11 Pohjois- ASUVAT Savo % 12 Pohjois- 13 Keski- Karjala Suomi 14 Etelä- Pohjanma a 15 Pohjanma a 16 Keski- Pohjanma a 17 Pohjois- Pohjanma a 18 Kainuu 19 Lappi Sairaanhoitaja (AMK) , Tradenomi, tietojenkäsittely , Terveydenhoitaja (AMK) , Tradenomi, tal., hall., markk , Ins. (AMK), tietotekniikka , Ins. (AMK), rakennus, yhdysk , Sosionomi (AMK), sosiaaliala , Ins. (AMK), konetekniikka , Toimintaterapeutti (AMK) , Ins. (AMK), energiatekniikka , Ins. (AMK), tuotantotalous , Restonomi (AMK), majoit,ravits , Agrologi (AMK) , Ins. (AMK), sähkötekniikka , Fysioterapeutti (AMK) , SAVONIA Tutkinnot yhteensä , Ins. (AMK), elektroniikka , Ins. (AMK), puunjalostustekn , Rakennusmestari (AMK) , Bioanalyytikko (AMK) , Kätilö (AMK) , Röntgenhoitaja (AMK) , Ensihoitaja (AMK) , Restonomi (AMK), matkailu , Ins. (AMK), automaatiotekn , Ins. (AMK), ympäristötekniikka , Musiikkipedagogi (AMK) , Medianomi (AMK) , Muotoilija (AMK) , Ins. (AMK), muu tekniikka , Suuhygienisti (AMK) , Tanssinopettaja (AMK) , Ins. (AMK), palopääll. koul ,

21 Humanistisesta ammattikorkeakoulusta alueelliset sijoittumistiedot esitetään koko oppilaitoksen tasolla, koska alueyksikkökohtaisia tietoja ei ole saatavilla (taulukko 15). Humanistisessa ammattikorkeakoulussa vuosia tutkinnon suorittaneista 4,6 % asui Pohjois-Savossa vuoden 2014 lopussa. Prosentuaalisesti eniten Pohjois-Savossa asui viittomakielten tulkiksi valmistuneita, noin 15 %. Taulukko 15. HUMAK:issa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Maassa Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden asuvat Varsinais Kanta Päijätasuinmaakunta vuonna 2014 yhteensä Uusimaa Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Häme 08 Kymenlaak 09 Etelä- 10 Eteläso Karjala Savo 11 Pohjois- Savo POHJOIS- SAVOSSA ASUVAT % 12 Pohjois- 13 Keski- 14 Etelä- Karjala Suomi Pohjanmaa Keski- 17 Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi HUMAK Tutkinnot yhteensä , Viittomakielentulkki (AMK) , Kulttuurituottaja (AMK) , Yhteisöpedagogi (AMK) , Opintojen kulku ja jatko-opinnot Opintojen kululla (läpäisy) tarkoitetaan ammattikorkeakoulun kohdalla viidessä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuutta. Vuonna 2010 koko maassa opiskelun aloittaneesta 43,5 % oli suorittanut aloitetun amk-tutkinnon loppuun vuonna Pohjois-Savossa vastaava osuus oli 44,5 % (taulukko 16). Pohjois- Savossa läpäisy oli pari %-yksikköä parempi kuin edellisellä seurantakaudella. Parhaimmat läpäisyt molemmilla seurantakausilla on ollut Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa, joiden läpäisyprosentti on vuonna 2014 puolestaan pari %-yksikköä alhaisempi kuin edellisellä seurantakaudella. On huomioitava, että läpäisyyn vaikuttaa kunkin ammattikorkeakoulun koulutustarjonta ja työmarkkinoiden tila. Joiltakin aloilta siirrytään työelämään ennen koko tutkinnon suorittamista. Taulukko 16. Ammattikorkeakoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku maakunnittain seurantakauden ajalta (Savonia ja Humak) (Tilastoskeskus). Uudet opiskelijat 2010 yhteensä Aloitettu amk-tutkinto suoritettuna 2014 % Etelä-Savo ,5 Etelä-Karjala ,9 Kainuu ,3 Päijät-Häme ,1 Pirkanmaa ,6 Varsinais-Suomi ,9 Kymenlaakso ,7 Pohjois-Savo ,5 Uusimaa ,9 Keski-Suomi ,7 Maakunnat yhteensä ,5 Lappi ,0 Keski-Pohjanmaa ,9 Pohjanmaa ,3 Pohjois-Pohjanmaa ,7 Pohjois-Karjala ,2 Satakunta ,9 Kanta-Häme ,3 Etelä-Pohjanmaa ,7 Ahvenanmaa - Åland ,6 21

22 Pohjois-Savossa opintojen läpäisy vaihtelee eri koulutusalojen välillä (kuvio 5). Parhaimmat läpäisyt olivat sosiaali- ja terveysalalla (65,4 %), luonnonvara-alalla (55,2 %) sekä matkailualalla (55,1 %). Humanistisella alalla läpäisy on 50 % ja koulutusala pitää sisällään humanistisen ammattikorkeakoulun viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksen. Selvästi alhaisimmat läpäisyt ovat tekniikassa ja liikenteessä (28,5 %), kulttuurialalla (40,6 %) sekä liiketaloudessa (42 %). Kuvio 5. Pohjois-Savossa uusien amk-opiskelijoiden (2010) opintojen kulku koulutusaloittain (Savonia ja Humak) (Tilastokeskus) Savoniassa vuosina noin tutkinnon suorittaneesta 12 % oli jatko-opiskelijoita vuonna 2014 (taulukko 17). Tutkinnoittain jatko-opiskelu oli yleisintä mm. tanssinopettajilla (27,3 %), agrologeilla (22,5 %), muotoilijoilla (19,5 %) ja restonomeilla (21,2 %). HUMAK:issa vuosina noin tutkinnon suorittaneesta 13,7 % oli jatko-opiskelijoita vuonna 2014 (taulukko 18). Viittomakielen tulkeista jatko-opiskelijoita oli noin 16 %, kulttuurintuottajista 17,2 % ja yhteisöpedagogeista 11,5 %. 22

23 Taulukko 17. Savoniassa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot vuonna 2014 (Tilastokeskus). Tutkinnon suorittaneita SAVONIA Tutkinnon suorittaneita yhteensä yhteensä Joista jatkoopiskelijoita Ammatilline 32 % n koulutus 62 Ammattikor keakoulutu tkinto JATKO-OPINTOJEN KOULUTUSASTE (LKM) 63 Alempi 71 Ylempi korkeako ammattikor ulututkint keak.tutkint o o 72 Ylempi 82 korkeakou Tohtorintut lututkinto kinto 90 Koulutusas te tuntematon Tutkinnot yhteensä , Musiikkipedagogi (AMK) 94 17, Tanssinopettaja (AMK) 55 27, Muotoilija (AMK) , Medianomi (AMK) 85 14, Tradenomi, tal., hall., markk , Tradenomi, tietojenkäsittely 58 3, Ins. (AMK), konetekniikka , Ins. (AMK), energiatekniikka 24 0, Ins. (AMK), sähkötekniikka 129 6, Ins. (AMK), automaatiotekn. 32 9, Ins. (AMK), elektroniikka 50 18, Ins. (AMK), tietotekniikka , Ins. (AMK), ympäristötekniikka , Ins. (AMK), puunjalostustekn , Ins. (AMK), rakennus, yhdysk , Ins. (AMK), tuotantotalous , Ins. (AMK), muu tekniikka 9 22, Rakennusmestari (AMK) , Agrologi (AMK) , Sairaanhoitaja (AMK) 505 5, Terveydenhoitaja (AMK) 129 6, Bioanalyytikko (AMK) , Röntgenhoitaja (AMK) 110 2, Kätilö (AMK) 84 11, Suuhygienisti (AMK) 120 5, Fysioterapeutti (AMK) , Toimintaterapeutti (AMK) 61 0, Ensihoitaja (AMK) 62 8, Sosionomi (AMK), sosiaaliala 275 6, Restonomi (AMK), majoit,ravits , Restonomi (AMK), matkailu , Ins. (AMK), palopääll. koul , Taulukko 18. HUMAK:issa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden jatko-opinnot vuonna 2014 (Tilastokeskus). Tutkinnon Joista ei suorittaneita jatkoopiskelijoita Joista jatkoopiskelijoita yhteensä Joista jatkoopiskelijoi Ammatillinen 32 ta % koulutus JATKO-OPINTOJEN KOULUTUSASTE (LKM) 62 Ammattikor keakoulutut kinto 63 Alempi korkeakoul ututkinto 71 Ylempi ammattikorkea k.tutkinto 72 Ylempi 90 korkeakou Koulutusaste lututkinto tuntematon HUMAK Tutkinnot yhteensä , Viittomakielentulkki (AMK) , Kulttuurituottaja (AMK) , Yhteisöpedagogi (AMK) ,