Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa

Transkriptio

1 ! 1 Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa Arvoisat seminaarin puhujat, arvoisa seminaariväki, On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi meidän Pohjoismaiden neuvoston Vapaa Pohjola puolueryhmän seminaariin ja kiittää teitä kaikkia kutsun vastaanottamisesta. Vapaa Pohjola ryhmä on yksi Pohjoismaiden neuvoston viidestä puolueryhmästä. Meidän ryhmä koostuu perussuomalaisista sekä Tanskan kansanpuolueesta. Meille tärkeä tavoite on pohjoismaisen yhteistyön edistäminen vapaiden ja itsenäisten kansallisvaltioiden pohjalta. Voisimme tehdä pohjoismaiden kesken vielä laajempaa ja tiiviimpää yhteistyötä. Kokemukseni mukaan voisimme esimerkiksi pyrkiä ajamaan EUpolitiikassa voimakkaammin yhteisiä etujamme. Pohjoismaiset pääministerit tapasivat viime viikolla Ahvenanmaalla, ja puhuivat siitä, miten EU:n ulkorajojen valvonta ja rajojen toimivuus, on edellytys vapaalle liikkuvuudelle myös Pohjoismaissa. Vapaa liikkuvuus on vaarantunut ns. sisäisten rajatarkastusten myötä. Meidän tulisi yhdessä pyrkiä vaikuttamaan EU:hun siten, että ulkoinen rajavalvonta saataisiin kontrolliin. Olemme pohtineet Pohjoismaiden neuvostossa, joka siis koostuu pohjoismaisista kansanedustajista, millaisia toimia voisimme tehdä, jotta äänemme kuuluisi EU:ssa voimakkaammin. Yksi mahdollisuus olisi esim. Pohjoismaiden neuvoston EU-asioiden valiokunnan tai -työryhmän perustaminen. Tämä valiokunta voisi esimerkiksi antaa evästyksiä kansallisille EU-valiokunnille. Suurin linjakysymyksiin olisi hyvä saada yhteispohjoismainen näkemys. Uskon myös, että Brexit aiheuttaa paineita sille, että Pohjoismaiden on toimittava vahvempana yhteisrintamana EU:ssa. Kaikki Pohjoismaat eivät EU:hun kuulu, mutta yhteisiä intressejä löytyy silti.

2 ! 2 Edustamani Vapaa Pohjola ryhmä on pyrkinyt vaikuttamaan Pohjoismaiden neuvostossa myös Pohjoismaiden välisen maahanmuuttopoliittisen toiminnan edistämiseksi. Viimevuotinen hallitsematon maahanmuuttovirta ei voi enää toistua. Kohtaamme kuitenkin haasteita, jotka seuraavat maahanmuuttoa esimerkiksi palautusten ja kotoutumisen muodoissa. Näkemykseni mukaan voisimme pyrkiä tekemään enemmän yhdessä maahanmuuttoa seuraavien lieveilmiöiden selättämiseksi. Esimerkiksi yhteiset palautuslennot niiden kohdalta, jotka eivät täältä turvapaikkaa saa, tai neuvottelut takaisinottomaiden kanssa palautusten mahdollistamiseksi voisivat tulla tässä kyseeseen. Ongelmallista on ollut se, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta henkilöä ei aina kyetä palauttamaan. Tällaisessa tilanteessa henkilön ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle koskettaa vaikutuksiltaan meitä kaikkia. Meidän pitää varmistaa, ettei yhteiskunnan ulkopuolelle synny rinnakkaisia rakenteita ja määrätietoisesti avustaa henkilöä palaamaan kotimaansa turvallisille alueille. Liikkumisen vapautta voidaan joissakin tilanteissa joutua arvioimaan. On tärkeää, että maahanmuuttopolitiikka kuuluu kullekin Pohjoismaalle itselleen, mutta yhteistyötä niillä aloilla, jotka hyödyttävät kaikkia, tulisi pyrkiä edistämään. Arvoisa seminaariyleisö, Seminaarimme aiheena tänään on Turvallisuus Pohjolassa. Mitä tarkoittaa Turvallisuus Pohjolassa, mistä kaikista asioista se koostuu? Turvallisuuden käsitys on ollut viime vuosina voimakkaiden muutosten kourissa. Lähiympäristössämme tapahtunut turvallisuustilanteen muutos on vaikuttanut vahvasti siihen millaisiin toimiin Suomen ja kaikkien Pohjoismaiden on täytynyt ryhtyä turvallisuutemme takaamiseksi. Puhutaan sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta, jotka ovat yhteen kietoutuneita. Ei pelkästään Venäjän toiminnan muutos, sen paluu voimapoliittiseen ajatteluun, ole ollut päänvaivanamme viime aikoina. Myös terrorismin lisääntyminen länsimaissa

3 ! 3 ja niiden ulkopuolella vaati meiltä uusia toimia. Lainsäädännön muutokset, jotka tähtäävät terrorismin ehkäisemiseen ja torjumiseen Pohjoismaissa ovat nyt tarpeellisia. Yhtäkkiä elämme turvattomammassa maailmassa. Viime viikkoina on puhuttu myös runsaasti rasismin ja viharikosten noususta. Myöskin nämä kotikutoiset ääriliikkeet ja ajattelu on syytä ottaa tosissaan. Kaikkein parasta lääkettä ääriajattelun ehkäisemiseen on yhteiskunta, joka pyrkii torjumaan syrjäytymistä ja edistämään sitä, että kukaan ei jää ulkopuolelle. Meidän tulee kannustaa toisiamme ja tarjota etenkin nuorille mahdollisuuksia kiinnittyä yhteiskuntaan. Arvoisa seminaariyleisö, Sisäisen ja ulkoisen turvattomuuden kasvun ei tarvitse tarkoittaa sitä, että seisomme tumput suorina. Mitä me voimme yhdessä Pohjoismaina tehdä? Meidän on pyrittävä vaikuttamaan turvallisuuteemme reippain, määrätietoisin toimin. Viime viikolla kuulimme uutisista, että Ruotsi on siirtymässä takaisin osittaiseen asevelvollisuuteen, jotta se voi turvata riittävän sodanaikaisen joukkojen vahvuuden. Muut Pohjoismaat katsovat nyt Suomeen, jossa on ehkä hieman alakanttiin laskettuna henkilön sodanaikainen joukko. Se muodostaa näin ollen suurimman armeijan Pohjoismaissa. Suomessakin on suunnitteilla sodanaikaisen joukon vahvuuden nostaminen. Lisäksi Suomen valmiutta vastata yllättäviinkin tilanteisiin pyritään kehittämään. Pohjoismaat seuraavat tarkasti sitä, mitä muissa Pohjoismaissa puolustuksen saralla tapahtuu, sillä myös turvallisuusintressit ovat yhteneväiset. Suomi ja Ruotsi tiivistävät kahdenvälistä puolustusyhteistyötään sekä yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Lisäksi Pohjoismailla on niin sanottua Nordefco-yhteistyötä, joka on pohjoismainen puolustusyhteistyörakenne. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa voitaisiin Nordefco-sateenvarjon alla lähettää esimerkiksi joukkoja kansainvälisiin operaatioihin. Pohjoismaiden

4 ! 4 turvallisuuden painopiste on kuitenkin siirtynyt vahvemmin takaisin kotimaihin. Tärkeä suomalainen lainsäädäntöaloite on myös hallituksen esitys, joka mahdollistaisi kansainvälisen sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottamisen. Tämä esitys edistäisi osaltaan mahdollisuuksia puolustukselliselle yhteistyölle Pohjoismaiden välillä. Jos eteen tulisi esim. tilanne, jossa Ruotsin aluevesillä olisi sukellusvene-epäily ja Ruotsi pyytäisi Suomelta apua, voisimme sitä Ruotsille jatkossa antaa. Arvoisa seminaariväki, Olen iloinen, että meillä on täällä tänään niin monipuolinen ja mielenkiintoisista aiheista alustava puhujakaarti. Saamme kuulla turvallisuudesta Pohjoismaissa eri näkökulmista. Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö puhuu meille Suomen ulkoisesta turvallisuudesta puolustuksen vinkkelistä. Sisäministeriön poliisijohtaja ja suojelupoliisin apulaispäällikön virasta virkavapaalla oleva Petri Knape kertoo Suomen sisäisen turvallisuuden tämänhetkisistä haasteista ja myös meneillään olevista lainsäädäntöhankkeista sen parantamiseksi. Tanskalaista näkökulmaa Pohjolan turvallisuuteen tuo kansanedustaja Peter Kofod Poulsen Folketingetistä, joka antaa meille katsauksen siitä mitä Tanskan rajoilla tällä hetkellä tapahtuu ja millaiselta Tanskan rajatarkastusten tulevaisuus näyttää. Tanskan johtaviin Nato-asiantuntijoihin kuuluva Peter Viggo Jakobsen puhuu Natosta turvallisuusratkaisuna. Mitä se on Tanskalle tuonut ja riittäkö se sille puolustusratkaisuna? Ja lopuksi saamme vielä kuulla rajavartiolaitoksen rajaja meriosaston päällikön Pasi Kostamovaaran ajatuksia Suomen rajavalvonnasta muuttuneessa toimintaympäristössä ja siitä millainen Suomen-Venäjän rajan tilanne on.

5 ! 5 Kaikkien puhujien puheenvuorojen jälkeen on mahdollisuus esittää heille kysymyksiä. Lisäksi lopuksi kutsumme puhujat vielä paneelikeskusteluun, johon yleisö voi myös osallistua. Tiedoksenne myös, että tilaisuus on medialle avoin. Vielä kerran lämpimästi tervetuloa seminaariin ja päästetään nyt meidän seminaaripuhujat vauhtiin!