EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE"

Transkriptio

1 EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE

2 EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE Tutkas-seminaari Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia - mistä on kyse? Ministeri Mauri Pekkarinen Työ- ja elinkeinoministeriö Ajankohtaista ilmastonmuutoksessa Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos Tutkimuksen kautta eteenpäin Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu Kahvitauko Metsätutkijan näkökulma Professori Antti Asikainen, METLA, Joensuun yksikkö Ilmastonmuutoksen hillitseminen päämääräksi Emeritus professori Martti Tiuri, Teknillisten Tieteiden Akatemia Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Timo Kaunisto, Suuri valiokunta Kansanedustaja Rakel Hiltunen, Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström, Talousvaliokunta Keskustelu ja tilaisuuden päätös

3 Tutkaksen seminaari Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

4 Lähtökohdat pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös maaliskuu 2007 Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020

5 Komission esitys ilmasto- ja energiapaketiksi Päästökauppadirektiivin muutosesitys kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 21 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä päästöoikeuksien huutokauppa sähköntuottajille harmonisoidut jakoperiaatteet muulle päästökauppasektorille ei kansallisia päästökattoja päästökauppasektorilla Päästökaupan ulkopuolinen sektori kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä keskimäärin 10 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä Suomen velvoite -16 % vuoden 2005 päästöistä Uusiutuvan energian puitedirektiivi keskimääräinen uusiutuvan energian lisäys 11,5 % energian loppukulutuksesta EUtasolla Suomen velvoite 38 % energian loppukulutuksesta Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020 Energiatehokkuustavoite 20 % vuonna 2020

6 Ruotsi Uusiutuvien osuus EU:ssa jäsenmaittain 2005 ja komission esityksen mukainen tavoite, % Lisäys vuoteen 2020 Osuus vuonna 2005 Belgia Kypros Unkari Tsekki Alankomaat Slovakia Iso-Britannia Puola Irlanti Bulgaria Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Slovenia Viro Tanska Portugali Itävalta Suomi Latvia Luxemburg Malta

7 Bulgaria Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite päästökauppasektorin ulkopuolisella sektorilla, % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Denmark Ireland Luxembourg Sweden Netherlands Austria Finland United Kingdom Belgium Germany France Italy Spain Cyprus Greece Portugal Slovenia Malta Czech Hungary Estonia Slovakia Poland Lithuania Latvia Romania

8 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian laadinta Vastuutaho Ilmasto- ja energiapolitiikan -ministeri-työryhmä Tuotos Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia TEM, LVM, MMM, UM, YM, VM Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian perusteluosa TEM, LVM, MMM, YM, (UM, VM) Sektorikohtaiset selvitykset VTT, VATT, Pöyry Taustaselvitykset yms.

9 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys , Mt CO 2 -ekv Tilasto Skenaario Baseline-skenaario Energia- ja ilmastopaketin mukainen tavoite kehittyneille maille (60%- 80%) vuoden 1990 taso

10 Energian loppukulutuksen kehitys Baseline-skenaariossa ja tavoitteellisessa skenaariossa, TWh

11 Sähkön kulutus Baseline-skenaariossa ja tavoitteelisessa skenaariossa vuosina , TWh 120 Baseline-skenaario Tavoitteellinen skenaario

12 TWh Vesivoima CHP, teollisuus Ydinvoima Nettotuonti Baseline-skenaario Sähkön kulutus Baseline-skenaariossa vuosina , TWh Tuulivoima CHP, kaukolämpö Lauhdevoima (nyk.kap.) Tuotantovaje Politiikkaskenaario

13 ILMASTONMUUTOS Havaittu muutos Tulevaisuus Luonnonkatastrofit Vaikutukset Suomelle Terveys Pääjohtaja Petteri Taalas

14 ILMASTONMUUTOS

15 KESKILÄMPÖTILA Warmest 12 years: 1998,2005,2003,2002,2004,2006, 2001,1997,1995,1999,1990,2000 Period Rate Years C/decade

16 ÄMPÖTILA

17 KASVIHUONE- KAASUJEN PITOISUUDET VUODEN AJALLA

18 CO2-pitoisuus Suomen Lapissa Pallas GAW station CO 2 concentration (ppm) ppm/year

19 ILMASTOA MUUTTANEET TEKIJÄT

20 JÄÄTIKÖIDEN MASSA Keskeinen merkitys makean veden resurssien kannalta Sulaminen vaikuttanut 28% meriveden pinnan nousuun sitten 1993

21

22 GLOBAALI LÄMPENEMINEN CO2 equivalent: 600 -> 155

23 INTALÄMPÖTILA TULEVAISUUDESSA

24 SADEMÄÄRIEN MUUTOS 2100 MENNESSÄ

25 LUMI- JA JÄÄPEITTEEN KUTISTUMINEN NYKYILMASTO 2100, PÄÄSTÖJÄ RAJOITETTU VOIMAKKASTI 2100, EI PÄÄSTÖ- RAJOITUKSIA

26 LUONNONKATASTROFIT

27 SUURET LUONNONKATASTROFIT Taloudelliset ja vakuutetut tappiot US $Billions Economic losses (2006 values) Insured losses (2006 values) Trend economic losses Trend insured losses Year

28 LUONNONKATASTROFIT Increasing trends have been most dramatic for weatherrelated events Global Trends in Frequency of Major Natural Disasters Hydrometeorological Biological Geological Source: EM-DAT : The OFDA/CRED International Disaster Database. UCL - Brussels, Belgium

29 LOUDELLISET TAPPIOT ERI KATASTROFEISTA

30 KUIVUUS- JA TULVAONGELMAT 2020

31 MASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET STERN 2006

32 MITÄ TAPAHTUU SUOMESSA?

33 3 Vuosikeskilämpötila Suomessa poikkeama jakson keskiarvosta 3 Lämpötilan poikkeama ( C)

34 JOULUKUU 2006 joulukuu 2006 Helsingissä T m = 4.0ºC kuvassa T m tod.näk. jakaumaa 1900-luvun havaintojen mukaan 1/400 IPCC 4AR mallikokeiden mukaan 1/60 Pienikin keskimääräinen lämpeneminen muuttaa merkittävästi ääritilanteiden esiintymistodennäköisyyttä v T maalis = 3.1ºC havainnnot 1/1000 -> muuttuva ilmasto 1/80

35 Suomi lämpenee lähivuosikymmeninä ~0.4±0.1 C/10 v. Lämpötilan vuosikeskiarvo, koko Suomi Vertailujaksona v LÄMPÖTILAN MUUOTS (Cº) Muutos (ºC) Skenaario Lämpötilan nousu A1FI 6.4 ( ) A2 5.1 ( ) A1B 4.4 ( ) A1T 4.1 ( ) B2 3.9 ( ) B1 3.2 ( ) EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Luonnollinen vaihtelu Mallit Päästöskenaariot Lähitulevaisuus + (+) Vuosisadan loppu Noin 20 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n haarukka)

36 Suomessa eniten lämpenevät talvet ja vähiten kesät - päästöjen määrän vaikutus näkyy tuloksissa selvästi (A2>B1) => => Lämpötilan muutos ( C) Lämpötilan muutos ( C) Tulevien päästömäärien epävarmuus Ilmastomallien väliset erot t C/vuosi) päästöt A2 B1

37 Vuotuisen sademäärän muutokset (%) Suomessa eri päästöskenaarioissa SADEMÄÄRÄN MUUOTS (%) Muutos (%) Skenaario Sadannan lisäys A1FI 24 (13 35) A2 19 (10 28) A1B 17 (8 25) A1T 15 (8 23) B2 15 (8 22) B1 12 (5 19) EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Luonnollinen vaihtelu Mallit Päästöskenaariot Lähitulevaisuus + (+) Vuosisadan loppu Noin 20 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n haarukka)

38 Suomessa sademäärät kasvavat läpi vuoden, vähiten kesäisin - mallien väliset erot ja luontainen vaihtelu ovat suuria => => Sademäärän muutos (%) Sademäärän muutos (%) Tulevien päästömäärien epävarmuus Ilmastomallien väliset erot t C/vuosi) päästöt A2 B

39 Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät harvenevat -20% -30% -40% Lumipeitepäivien keskimääräisen vuotuisen lukumäärän muutos (%) => emme tee mitään -skenaariossa -50% Lumen suhteellinen väheneminen (%) voimakkainta talven alussa ja lopussa

40 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

41 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

42 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

43 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

44 LMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT ) TULVAT JA VEDENPINNAN KOHOAMINEN Patojen murtuminen Rankkasateiden aiheuttamat tuhot rakennuksille, teille, rautateille Tieto- ja sähköverkkojen mykistyminen ) MYRSKYT Rakennusten, teiden ja rautateiden vauriot Alusten uppoaminen Sähkönjakelun häiriöt Ukkosvauriot

45 ILMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT 3) HELLEAALLOT Sairaiden ja vanhusten ennenaikaiset kuolemat Metsä- ja maastopalot 4) SÄÄN ÄKILLISET VAIHTELUT Äkillinen liukkaus, kolarisumat Jäätäminen lento-, alus-, tie- ja rautatieliikenteessä Pakkasjakso lumettomana aikana, routa syvälle

46 ESÄ ,3 C NORMAALIA LÄMPIMÄMPI KESKI- UROOPASSA: KUOLLUTTA, 10 Mrd TAPPIO

47 Euroopan 2003 kesälämpötilat: 2040 normaaleja, 2060 viileitä Temperature anomaly (wrt ) C observations HadCM3 Medium-High (SRES A2) s 2060s 8/27/2008 DCR 35

48 ILMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT 5) KV. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET SUOMELLE Maailmantalouden häiriöt, ilmastolama Ravinnontuotannon häiriöt Energiansaannin häiriöt Ilmastopakolaisuus ja -kriisit 6) PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET Turvattomuus, huoli tulevasta Pimeys/mielenterveys

49 PÄÄSTÖYMPÄRISTÖN MUUTOS

50 Eliniän lyheneminenihmistoiminnan pienhiukkasten vuoksi (kk) PM2.5 vuoden 2000 päästöt (Lähde: EC, IIASA).

51 CAFE arvio pienhiukkasten terveysvaikutuksista Suomessa PM2.5 (2000) Ennenaikaiset kuolemat Elinvuosien menetys Vauvakuolleisuus (0-1 v) 2 Uudet krooniset bronkiitit 620 Sairaalahoitokerrat (keuhkot + sydän) 383 Alemmmat hengityselimet, sairaspäivät (5-14 v) Alentuneen toimintakyvyn päivät (15-64 v) Terveyshaittojen hinta 1 2,9 billion / v

52 Tärkeimmät ympäristöriskit Suomessa, ennenaikaiset kuolemat vuosittain Pienhiukkaset 1300 (CAFE) Liikenneonnettomuudet 400 Radon Passiivinen tupakointi: satoja Ref. Jouni Tuomisto, National Public Health Institute

53 Primääristen pienhiukkasten aiheuttamat kuolemat Suomessa eri päästölähteet 2000 (*) Emission Exposed population Emission in Finland Finnish Other Europe Total Area sources (solid fuel) Domestic combustion Traffic Agriculture+peat Large power plants Large industrial plants Total Source in Europe, total All emission sources Ref. National Public Health Inst., FMI and National Environment Inst. Published in: Kukkonen et al., 2007 (Finnish Meteorological Institute, Studies, 1).

54 MUUTOKSIIN SISÄLTYY RISKEJÄ Yllätyksiin on myös varauduttava

55 IPCC: ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN HINTA 0,13 % MAAILMAN BKT:STA VUODESSA 2030 MENNESSÄ

56 Tutkimuksen kautta eteenpäin Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Suomelle Pikkuparlamentti, Peter Lund 2008

57 Lähtötilanne Suomessa Lähtökohdat Päästöt, sähkö ja energia per henkilö Euroopan korkeimpia Teollisuusmaiden energiaintensiivisin valmistava teollisuus EU:n suurimmat uusiutuvien energialähteiden resurssit per henkilö Suomella maailman parhaita koulutus- ja innovaatiojärjestelmiä Suomen rooli? Sopeutuminen tavoitteisiin Vai kokonaisvaltaisempi ja avarakatseisempi näkemys Globaali asemointi Rooli EU:n ja kv. yhteistyössä y ja yhteisöissä Jarruttaja seuraaja tiennäyttäjä mullistaja Tutkimuksen mahdollisia näkökulmia Teknologian kehittäminen Vaikutusanalyysit ja tulkinnat Strategiat ja ohjauskeinot Moni- ja poikkitieteellisyys t

58 EU:n energia- ja ilmastopaketti EU ( AN ENERGY POLICY FOR EUROPE, 2007) pyrkii seuraaviin sitoviin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna 20% pienennys energiakulutuksessa 20% primäärienergiasta uusiutuvia energialähteitä 10% (min) liikenteen polttoaineista biopohjaisia Pääinstrumentit: a) markkinaveto: ETS (lyhyt tähtäin) ja määrälliset direktiivit uusiutuville ja tehokkuudelle (pitkä tähtäin), b) teknologiatyöntö: strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET- Plan) jäsenvaltioille koskevan tarkemmat tavoitteet ( uusiutuvat 11,5%-yks lisää,päästöt ei-ets sektorilla -10% vuoteen 2020) YK:n ilmastosopimuksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60-80% vuoteen 2050 mennessä Peter Lund 2008

59 EU:n jäsenmaille asettamat uusiutuvien velvoitteet Member States RES 2005, % RES 2020, % Increase, % RES 2020, Mtoe Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Germany Estonia Ireland Greece Tasapuolinen ehdotus Mitä jo tehty uusiutuvissa Lisämahdollisuudet d Taloudelliset resurssit Spain Painoa ehdotuksen France Italy strategiseen tulkintaan Cyprus Esim. miten tulkita Latvia Lithuania numerot, teknologia- mahdollisuudet,yms Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland Portugal Romania Slovenia Suomen kohdalla laajennettava uusituvien käsitettä ja mietittävä tehokkaampia ohjauskeinoja Slovak Republic ohjauskeinoja Finland Sweden United Kingdom EU

60 EU:n strateginen energiateknologiasuunnitelma valmistautuminen t i energiavallankumoukseen k EU:n teknologiahaasteet sukupolven kestävät ät biopolttoaineet i t kilpailukykyisiä k k isiä CO 2 talteenotto, kuljetus ja varastointi esikaupallisessa vaiheessa Tuulivoimalaitosten koko 2-kertaistetaan, etenkin off-shore Edellytysten luominen laajamittaiselle ll aurinkosähkölle EU:n älysähköverkko soveltuen massiiviselle uusiutuvien käytölle Uusia tehostamistekniikoita ja hajautettua tuotantoa loppukäyttöpäässä Kilpailukyvyn säilyttäminen fissossa, ydinjäteratkaisut EU:n teknologiahaasteet t t 2050 Seuraavan sukupolven uusiutuvat kilpailukykyisiksi Vety- ja polttokennoteknologiat kaupallistamisvaiheeseen Gen IV demonstraatiot ITER fuusioenergialaitos Transeurooppalaiset energiaverkot Teknologialäpimurrot uusissa materiaaleissa, nano- ja biotieteissä, informaatiossa energiaan soveltaen

61 Moderni näkemys energiakysymykseen Suomessa Laajempi pohja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiselle y Erilaiset biomassan muodot (puunjalostuksen jätteet, metsä- ja harvennustähteet, biokaasu, energiaviljelmät, kierrätyspolttoaineet, maatalouden jätteet) Uudet uusiutuvat (rannikko- ja merituulivoima, aurinkolämpö- ja sähkö, maa/ilmalämpö, pienvesivoima, vesivoimaloiden saneeraukset) Energian käytön tehostaminen on järkevää eikä tiputa elintasoa ( vähemmällä saadaan enemmän ) Tehostamisen kustannukset ovat useimmiten negatiiviset Potentiaali on suuri, etenkin kuluttajasektoreilla Esim. hehkulamppujen korvaaminen säästölampuilla=vuotos ja Kollaja

62 Energian käytön tehostamisen ja uusiutuvien energialähteiden id lisämahdollisuudet lli d 2020 Tehostaminen Jopa 30% CO 2 pienennys kustannustehokkaasti; ½ tehostamisesta,½ uusiutuvista Sähkövaikutus=33 TWh/v; hinta 28 /MWh Uusiutuvat energialähteet - lisäkäytöstä noin 1/3 perinteisestä biomassasta - 1/3 uusista bioenergian muodoista - vajaat 1/3 muut uusiutuvat kuten tuulivoima Th Tehostaminen - erityisesti kuluttajasektorit

63 Lisämahdollisuudet sähkösektorilla Sähköenergian kohde Sähkö Hinta Koko tehostamisen & Suomessa TWh/v /MWh uusiutuvien energiasalkku= 30% CO Teollisuuden taajuus pienennys muuttujat ja moottorit, kustannustehokkaasti; ½ prosessiparannuksia tehostamisesta,½ uusiutuvista Tehostaminen: pumput 3 15 kotitaloudet,valaistus Lämpöpumput (sähköläm.) 5 28 BioCHP Pienvesivoima & san. 0,5-2? 40 Tuulivoima Sähkö=33 TWh/v;13 TWh/v 6-10 vuodessa; keskim. hinta salkulle 28 /MWh Mahdollista vuoteen 2020 mennessä, mutta edellyttää markkinapohjaisia ohjauskeinoja j

64 Uuden energiateknologian kaupallistaminen innovaatioketjun hallitseminen Tavoite: a) kustannusten alentaminen, b) merkittävät vaikutukset Toteutus: teknologiatyöntö (esim. T&K) ja markkinaveto (esim. syöttötariffit) Integroitu strategia= kaupallistamisprosessin hallinta kokonaisuutena; portofolioajattelu Katalysoivat markkinaehtoiset ja vetoiset toimet kiihdyttäjinä R=research, D1=development, D2=demonstration (piloting) D3=dissemination D4=deployment. T&K Technology push A Tuki uudelle teknologialle Market pull A:avaus B:lukittuminen C:kasvu D:kyllästys Energiavaikutus tai volyymi aika source: Peter Lund: Analysis of energy technology changes and associated costs. Energy Research, 30, , 2006) P.D. Lund: Effectiveness of policy measures in transforming the energy system. Energy Policy, 35, , 2007.

65 Mitä RES-direktiivi merkitsee? - case sähkön tuotanto RES 14% EU:n sähköstä % vuonna Investoinnit 330 mrd ; suurin tuulivoima mrd (lisä 400 TWh) Renewable Use in 2005 Additions by 2020 (high-low) electricity TWh % TWh % x '05 TWh % x '05 wind power bioenergy hydro PV other Total

66 Tuulivoiman teknologianäkymät Co ost of win nd Tuulivoimaloiden koko kasvaa MW, max MW per yksikkö tutkimusta mm. aeroelastisiin materiaaleihin Tuulivoima tuotantokustannukset putoavat on-shore /kw, off-shore /kw Tuotantohinta jopa alle 30 /MWh? RES-direktiivin vaikutus suoraan % Laajamittainen integrointi sähköverkkoon ratkaisee vaihtelevuuskysymykset Nordel:n säätövoimamarkkinat (esim. 10% sähköstä tuulivoimaa maksaa 1 /MWh lisää) Eurooppalainen super-grid, Norjan vesivoima varastona

67 Voiko tutkimus saada aikaan radikaaleja läpimurtoja? - case aurinkosähkö Globaalit aurinkosähkömarkkinat nyt 20 mrd /v, hinta 1-4 x perussähkö Entä jos 5 vuoden päästä saadan 20 % äkillinen hinnanpudotus T&K:n kautta? Säästäisi 80% kaupallistamiskustannuksista ; kaupallinen läpimurto maksaisi 10 mrd Lähde: Peter D. Lund Strategies and policies for speeding up energy innovations and new technologies to meet Europe s energy challenges. Kirjassa Energy in Europe: Economics, Policy and Strategy Nova Science Publishers, USA, ilmestyy 2008.

68 Esimerkki kotivoimalasta: aurinkosähkötalo 3x230/400V 50Hz Tulevaisuuden rakennukset voivat tuottaa kaiken tarvitsemansa energian aurinkoenergialla 3-5% lisäinvestoinnilla ll (2007) 100% sähköstä kestävästi; maksaa takaisin rakennuksen elinkaaren aikana Entä jos kaiken sähkön elinaikanaan saisi 3000 :n investoinnilla? Ilman päästöjä tai haittavaikutuksia

69 Tieteen ja innovaatioiden mahdollisuudet energiassa valtavat-esimerkki nanoteknologiasta 1. Aurinkokennojen hinnan pudottaminen murto-osaan ( osa) 2. Polttokennojen hinnan pudottaminen murto-osaan ( osa) 3. Vedyn varastointi ultrakevyet materiaalit 4. Akut kertainen parannus liikenne- ja energiasovelluksiin 5. Hiilidioksidin fotokatalyyttinen pelkistäminen metanoliksi 6. Veden hajoittaminen valolla ja vedyn tuottaminen 8. Kvantti- tai suprajohteet sähkön tehokkaaseen siirtoon 9. Hiilidioksidin mineralisaatio ( CCS ) 10. Nanomateriaalit valaistuksessa ja rakennusmateriaaleissa Peter Lund 2008

70 with courage, imagination, education and will to explore, no dream is impossible. -Neil Armstrong

71 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Suomelle metsäntutkijan näkökulma Antti Asikainen, Metla,, Joensuu TUTKAS -seminaari, Pikkuparlamentti , Helsinki

72 METSÄENERGIAN LÄHTEET Tukki- ja kuitupuu

73 Hakkuutähteet

74 Harvennusten pienpuu

75 Kannot

76 EU27:n metsäenergiavarat energiavarat Nettokasvu Metsäbiomassan nykykäyttö = 785 mill. m 3 /vuosi Korjuukelpoinen metsäbiomassa = 187 mill. m 3 /vuosi = 411 TWh = 36 Mtoe

77 EU27:n metsäenergiavarat energiavarat Suurimmat resurssit Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa Suomi & Ruotsi: Hakkuutähteet nykyhakkuista Saksa & Ranska: Hakkuusäästön kokopuu (rungot oksineen)

78 Suomen metsähakevarat: Laskentaperusteet Teollisuuden ainespuukäytön ulkopuolelle jäävä biomassa Hakkuutähde Kannot Pienpuu Runkopuun tilavuus mitattu -> muut ositteet biomassayhtälöillä

79 Korjuukelpoinen metsähakem hakemäärä: : 15,9 milj. m 3 /a

80 Metsähakkeen käytön tase

81 Metsähakkeen käytön tase metsäkeskuksittain

82 Metsä- ja peltobiomassan kustannus lämpölaitoksella /MWh yleiskustannus autokuljetus haketus metsäkuljetus kaato/kasaus hakkuutähteet pienpuu ruokohelpi

83 Hakkuutähteet tärkeitä tietyille lajiryhmille Lähde: Siitonen (2008) esimerkiksi kotelosienissä (Ascomycetes) Suomessa vähintään 600 lahopuulla elävää lajia keltanastakka punamaljakas

84 Kannot tärkeitä tietyille lajiryhmille Lähde: Siitonen (2008) esimerkiksi Suomen 84 sarvijäärälajista noin 30 lajia voi lisääntyä kannoissa korpikukkajäärä lehtikantojäärä viherkukkajäärä nelivyöjäärä rusokukkajäärä

85 Johtopäätökset EU:n tasolla metsähakkeella voidaan tuottaa n. 2% EU:n primäärienergiasta Yksin moottoripolttoaineiden tuottaminen metsähakkeesta veisi koko potentiaalin EU:n metsäisillä alueilla metsäbiomassa on jo nyt kilpailukykyistä lämmön tuotannossa Hakkeen korjuussa, prosessoinnissa ja kuljetuksessa syntymässä satojen miljoonien eurojen teknologiamarkkinat Suuri osa metsistä jää metsäenergian korjuun ulkopuolelle suojelumetsät merkittävä osa talousmetsistä

86 Johtopäätökset Metsähakkeella voidaan kattaa n. puolet EU:n velvoitteista Suomelle (25 TWh) halpa hakkuutähde on jo suurelta osin käytössä kasvu kalliimmassa pienpuussa ja kannoissa Metsähakkeen käytön kasvu hidastuu v käyttö laskussa (ennakkotieto) v käyttö riippuu hiilidioksiditonnin hinnasta ja kiintiöistä Kallis, mutta korkeatasoinen pienpuuhake soveltuu öljyn ja pelletin korvaamiseen

87 Metla : Future of forest energy through research

88 Martti Tiuri, professori emeritus TKK; EU:N PÄÄMÄÄRÄKSI ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN Yhteenveto - EU:n komission ilmastopolitiikkaesitys vaatii perusteellisia tarkistuksia ennen hyväksymistä. Komissio esittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toimia, joista monet ovat tehottomia jopa vääriä. Komission vaatimukset hidastavat maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamista. - EU:n ilmastopolitiikan päämääräksi on otettava päästöjen alentaminen uusiutuvan energian pakkolisäämisen sijasta, sillä osa uusiutuvasta energiasta kiihdyttää ilmastonmuutosta. - Päämäärä on, että maailman KHK-päästöt 2050 ovat selvästi pienemmät kuin EU:n on luovuttava vaatimasta sitovia välitavoitteita päästöjen alentamiselle. Ne johtavat lyhytnäköisiin toimiin, jotka pitkällä tähtäyksellä eivät ole kestävää kehitystä. - Ilmastopolitiikan tulee tähdätä myös pienhiukkasten vähentämiseen, sillä ne aiheuttavat Euroopassa kuolemaa vuosittain. - Ydinvoima on hyväksyttävä välttämättömäksi keinoksi päästöjen vähentämiseen. - EU:n biopolttoainedirektiivi on kumottava maailman ruokakatastrofin välttämiseksi. - Omakotitalojen lämmityksessä pellettien käyttö ja muu puun pienpoltto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja tuottaa runsaasti pienhiukkasia. - Dieselautojen verotuksessa on otettava huomioon myös pienhiukkaspäästöt. Kehittymässä olevat hybridiautot vähentävät päästöjä paremmin ja puhtaammin kuin dieselautot. - Suomi ei kaukana valtamerestä ja talviolosuhteiden vuoksi ole edullinen tuulisähkön tuottamiseen. Ennenkuin asetetaan tavoite tuulisähkön määrälle on rakennettava merituulivoimala kokemuksen hankkimiseksi. - Pyramidipeliä muistuttavia syöttötariffeja ei tule käyttää, koska ne johtavat virheinvestointeihin. - Päästökauppa aiheuttaa epävarmuutta sähkön hinnassa, tuottaa windfall-voittoja osalle energiayrityksistä, heikentää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailykyä ja uhkaa aiheuttaa tuotannon siirtymistä maihin, joissa päästörajoituksia ei ole. Päästökauppa on huono keino maailman laajuiseen päästöjen vähentämiseen. EU:n on luovuttava päästökaupasta. - Kullakin teoollisuuden alalla on on otettava ohjeeksi paras käytäntö. Tehottomammin toimivat yritykset joutuisivat maksamaan päästöveroa. Teknologian siirtoa kehitysmaihin on kannustettava. - On investoitava tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koelaitosten rakentamiseen. Se johtaa pitkällä tähtäyksellä paljon parempaan tulokseen kuin energian tuotannon tukeminen. - Eri maiden energia-asintuntijoiden on laadittava suunnitelmat ja toteuttamiskeinot päästöjen vähentämiseksi sen sijaan, että poliitikot yksin määräävät niistä. 1

89 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle suuria vaikeuksia, jos se pääsee etenemään liian pitkälle. Ilmastontutkijoiden mukaan ilmastonmuutos jää siedettävälle tasolle, jos maapallon kasvihuonekaasupäästöt 2050 mennessä ovat alentuneet puoleen vuoden 1990 päästöistä. Nykyisellä kasvuvauhdilla kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) ovat 2050 kaksinkertaiset 1990 päästöihin verrattuna. Päästöjen alentaminen on siten erittäin vaativa tehtävä. Siitä huolimatta EU:n ilmastopolitiikassa ei pyritä ensisijaisesti päästöjen alentamiseen, vaan on asetettu reunaehtoja, jotka jarruttavat päästöjen tehokasta vähentämistä. Samalla ne lisäävät terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä, joita Maailman terveysjärjestö (WHO) vaatii vähennettäväksi. Nyt ne aiheuttavat Euroopassa ja Suomessa 1300 kuolemaa vuosittain. Pääsyy KHK-päästöihin on energian tuottaminen fossiilisilla polttoaineilla. Siksi energian tuotannon päästöjen vähentäminen ja energian käytön tehostaminen ovat avainasemassa. Jotta siinä onnistuttaisin, on otettava huomioon energia-alan lainalaisuudet. Energiajärjestelmien tyypillinen aikavakio, ajanjakso, jonka kuluessa olennaiset muutokset ovat mahdollisia, on 40 vuotta. Se määräytyy voimaloiden keskimääräisestä iästä ja suurista pääomista, jotka ovat sitoutuneet tai sitoutuvat energiajärjestelmiin. Kansainvälinen enegiajärjestö IEA arvioi, että 2030 mennessä niihin sitoutuu lisää miljardia dollaria. Jo sitoutunut pääoma on vielä suurempi. Jos järjestelmiä pyritään muuttamaan liian nopeasti, seurauksena ovat suuret pääomameneteykset. Uusiutuvan energian osuus EU:n pääkeino energian tuotannon KHK-päästöjen vähentämiseksi on uusiutuvan energian osuuden nopea lisääminen. Pohjana on konsulttiselvitys eri maiden potentiaalisista mahdollisuuksista lisätä uusiutuvaa energiaa. KHK-päästöjen todellista vähenemistä ja kustannuksia ei selvitetty. Uusiutuvien osuus maailman koko energiasta lukuunottamatta vesivoimaa on prosentin luokkaa, ja tekniikka on vielä kehitysvaiheessa. Vaikutuksia ympäristöön ja kustannuksia ei riittävästi tunneta. Uusiutuvat voivat jopa lisätä KHK-päästöjä. EU:n komissio asetti 1995 tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 12 prosenttiin 2010 mennessä. Niiden osuus oli 5,5 % ja on nykyisin noin 7,5 %. Kun on ilmeistä, ettei 2010 tavoite toteudu, EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi 20 % vuoteen 2020 mennessä.. Tavoite on jaettu kaavamaisesti jäsenmaiden kesken maan energia-alan asiantuntijoita kuulematta. Suomen tulisi lisätä uusiutuvia 9,5 prosenttiyksikköä. Vaatimus on johtamassa eri maissa uusiutuvan energian pakkolisäämiseen. Päästöt alenevat vähemmän tai jopa kasvavat ja kustannukset nousevat verrattuna tehokkaampiin toimiin. Biopolttonesteet Osana uusiutuvan energian lisäämiskeinoja EU:n voimassa oleva direktiivi edellyttää, että liikenteessä biopolttonesteiden osuus 2010 on 5,75 %. Tavoite on %. Seurauksena on ollut viljaperäisten bioetanolin ja biodieselin tuotannon kasvu. Vasta myöhemmin on todettu, että niiden KHK-päästöjä vähentävä vaikutus on vaatimaton. Maissibioetanoli vähentää niitä vain 12 %, kun koko elinkaari otetaan huomioon. 2

90 Suomessa ohraetanoli ja rypsidiesel lisäävät VTT:n selvityksen mukaan päästöjä. Direktiivi ei toteuta tavoitettaan. Toisen sukupolven biopolttonesteet valmistetaan puusta ja muista kuitumateriaaleista, mutta ne ovat vielä tutkimusvaiheessa, eikä niiden mahdollisuuksista ja kustannuksista ole tietoa. Suomessa autoveron uudistus suosii dieselautojen osuuden kasvua johtuen siitä, että käyttövero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella. Dieselautot tuottavat runsaasti pienhiukkaspäästöjä. Ne on verotuksessa otettava huomioon. Tällä hetkellä on jo näkyvissä dieselautoa parempia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Hybridiautot vähentävät KHK-päästöjä % kaupunkiajossa bensiiniautoihin verrattuna. Jo ensi vuonna on saatavissa hybridiautoja ladattavilla akuilla. 15 minuutin lataus sallii 100 km ajon. Toinen kehityssuunta ovat polttokennoautot. Päästöt jäävät pieniksi, jos ne toimivat suoraan vedyllä. Se vaatii vedynvalmistus- ja tankkitekniikan kehittämistä. Viljan käyttö autojen polttoaineeksi on osaltaan nostanut viljan hintoja ja aiheuttanut maailman laajuisesti ruuan hinnan nousua ja vaikeuksia vähävaraisille erityisesti kehitysmaissa. EU:n nykyinen polttonestedirektiivi on kumottava mahdollisimman nopeasti maailman ruokakatastrofin pysäyttämiseksi. Biomassan polttaminen Pääosassa EU:n uusiutuvan energian lisäämisessä on bionergia eli biomassan polttaminen voimalaitoksissa ja omakotitalojen lämmityksessä. On ilmeistä, että puunkäytön maailmassa pitäisi nousta moninkertaiseksi nykyisestä bioenergian lisäämistavoitteiden savuttamiseksi. Selvittämättä on kuinka paljon biomassaa on todella saatavissa ja mitkä ovat ympäristövaikutukset. Puuta ei kasva Euroopassa riittävästi bioenergian kolminkertaistamiseen. Suomessa bioenergian osuus koko energiasta on suuri johtuen metsäteollisuuden sellunkeiton jäteliemien energiakäytöstä. Jäteliemet taas edustavat valtaosaa koko uusiutuvasta energiasta. Sellu-paperitehdas-yhdistelmä on omavarainen energian suhteen, mutta Suomi ei enää ole kilpailukykyinen sellun tuotannossa, sillä tropiikissa puu kasvaa paljon nopeammin. On ilmeistä, että sellun tuotantoon liittyvä uusiutuva energia ei enää kasva vaan pikemminkin vähenee. Tuotekehityksen ja suomalaisen puun erikoisominaisuuksien perusteella mekaaniseen massaan perustuva paperinvalmistus ja vienti on jatkuvasti kasvanut. Kuoret ja puujätteet on käytetty bioenergian tuottamiseen. Mekaanisen massan valmistus vaatii paljon sähköenergiaa, mikä on lisännyt sähkönkulutusta viime vuosikymmeninä.. Tuotanto on viidesosalta nojannut puun tuontiin, mutta tulevaisuudessa sen on perustuttava kotimaiseen puuhun, joten täten saadun bioenergian lisäysmahdollisuudet ovat rajoitetut. Toisaalta jalostusasteen nosto lisää sähkönkulutusta. Bioenergian lisääminen Suomessa ruokohelpi on mahdollinen bioenergialähde. Se vaatii kuitenkin tukea 500 euroa hehtaarilta, ja sadon arvo on hieman yli100 euroa/ha. Pitkällä tähtäyksellä on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edullisinta istuttaa hehtaarin ylijäämäpellot metsäksi Metsän kasvu sitoo hiilidioksidipäästöjä ja on myöhemin uusiutuvan energian lähde. 3

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia Enterprise Forum, 5.11.2009 Maria Kopsakangas-Savolainen 1 Euroopan unionin energiapolitiikka Euroopan yhteisöjen komission (2007)

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen

Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu Pikkuparlamentti, 24.1.2008 Peter Lund 2007 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt LIITE 3 Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt Kaisa Pirkola MMM/ MEO Metsäneuvosto 10.3.2009 2.1. Puuperäisen energian käyttö 80 Ilmasto- ja energiastrategia: Skenaario tavoiteura,

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

MARTTI TIURI Professori emeritus TKK

MARTTI TIURI Professori emeritus TKK RISS MARTTI TIURI Professori emeritus TKK ILMASTONMUUTOS JA ENERGIANTUOTANTO 16.12.2009 martti.tiuri@tkk.fi WORLD S SURFACE TEMPERATURE, CO2 CONTENT AND DUST CONTENT IN THE PAST DETERMINED FROM THE VOSTOC

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Infrastruktuuri 1 (6) Mikael Ohlström/Helena Vänskä 4.2.2008 1 (6) KOMISSION ILMASTO- JA ENERGIAPAKETTI MERKITTÄVIMMÄT PÄÄKOHDAT Ehdotus päästökaupan muutosdirektiiviksi vuosille 2013 2020 Päästöoikeuksien maakohtaisesta taakanjaosta ja kansallisista päästöoikeuksien

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI 12.11.2013 AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA MARTTI TIURI professori emeritus AALTO YLIOPISTO, Radiotieteen ja tekniikan laitos KOKEMÄKI 12.11.2013 Verkko-osoite: www.solarwindonearth.com RION YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOKOKOUS 1992:

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh vuonna 2011, mikä oli 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010 (402 TWh). Uusiutuva

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008. Asiantuntijat Helena Vänskä ja Mikael Ohlström

EU:n ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008. Asiantuntijat Helena Vänskä ja Mikael Ohlström EU:n ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 Asiantuntijat Helena Vänskä ja Mikael Ohlström Taustalla Eurooppa-neuvostossa 3/2007 tehdyt päätökset Asetettiin EU:n tavoitteeksi 20 + 20 + 20 vuonna 2020 eli

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Oras Tynkkynen, Helsinki 21.10.2008 Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous? Vesipula 1,5 ºC:n lämpötilan nousu voi altistaa vesipulalle 2 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 Keskeiset kysymykset Tavoitteet ja keinot, joilla EU hillitsee ilmastonmuutosta Kuinka

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot