EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE"

Transkriptio

1 EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE

2 EU:N ILMASTO JA ENERGIAPAKETIN VELVOITTEET SUOMELLE Tutkas-seminaari Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia - mistä on kyse? Ministeri Mauri Pekkarinen Työ- ja elinkeinoministeriö Ajankohtaista ilmastonmuutoksessa Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos Tutkimuksen kautta eteenpäin Professori Peter Lund, Teknillinen korkeakoulu Kahvitauko Metsätutkijan näkökulma Professori Antti Asikainen, METLA, Joensuun yksikkö Ilmastonmuutoksen hillitseminen päämääräksi Emeritus professori Martti Tiuri, Teknillisten Tieteiden Akatemia Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Timo Kaunisto, Suuri valiokunta Kansanedustaja Rakel Hiltunen, Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström, Talousvaliokunta Keskustelu ja tilaisuuden päätös

3 Tutkaksen seminaari Eduskunta, Pikkuparlamentin auditorio Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

4 Lähtökohdat pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös maaliskuu 2007 Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen vähennys vuoden 1990 tasosta 30 % mikäli myös muut maat vähentävät päästöjään vuoteen 2050 mennessä kehittyneet maat %:n vähennys vuoteen 2050 mennessä Energiatehokkuustavoite: 20 % vuonna 2020 Uusiutuvien tavoite: uusiutuvien osuus EU:ssa keskimäärin 20 % loppukulutuksesta vuonna 2020 liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020

5 Komission esitys ilmasto- ja energiapaketiksi Päästökauppadirektiivin muutosesitys kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä 21 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä päästöoikeuksien huutokauppa sähköntuottajille harmonisoidut jakoperiaatteet muulle päästökauppasektorille ei kansallisia päästökattoja päästökauppasektorilla Päästökaupan ulkopuolinen sektori kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä keskimäärin 10 % vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2020 mennessä Suomen velvoite -16 % vuoden 2005 päästöistä Uusiutuvan energian puitedirektiivi keskimääräinen uusiutuvan energian lisäys 11,5 % energian loppukulutuksesta EUtasolla Suomen velvoite 38 % energian loppukulutuksesta Liikenteen biopolttoaineet 10 % vuonna 2020 Energiatehokkuustavoite 20 % vuonna 2020

6 Ruotsi Uusiutuvien osuus EU:ssa jäsenmaittain 2005 ja komission esityksen mukainen tavoite, % Lisäys vuoteen 2020 Osuus vuonna 2005 Belgia Kypros Unkari Tsekki Alankomaat Slovakia Iso-Britannia Puola Irlanti Bulgaria Italia Saksa Kreikka EU Espanja Ranska Liettua Romania Slovenia Viro Tanska Portugali Itävalta Suomi Latvia Luxemburg Malta

7 Bulgaria Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite päästökauppasektorin ulkopuolisella sektorilla, % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % -10 % -15 % -20 % -25 % Denmark Ireland Luxembourg Sweden Netherlands Austria Finland United Kingdom Belgium Germany France Italy Spain Cyprus Greece Portugal Slovenia Malta Czech Hungary Estonia Slovakia Poland Lithuania Latvia Romania

8 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian laadinta Vastuutaho Ilmasto- ja energiapolitiikan -ministeri-työryhmä Tuotos Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia TEM, LVM, MMM, UM, YM, VM Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian perusteluosa TEM, LVM, MMM, YM, (UM, VM) Sektorikohtaiset selvitykset VTT, VATT, Pöyry Taustaselvitykset yms.

9 Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys , Mt CO 2 -ekv Tilasto Skenaario Baseline-skenaario Energia- ja ilmastopaketin mukainen tavoite kehittyneille maille (60%- 80%) vuoden 1990 taso

10 Energian loppukulutuksen kehitys Baseline-skenaariossa ja tavoitteellisessa skenaariossa, TWh

11 Sähkön kulutus Baseline-skenaariossa ja tavoitteelisessa skenaariossa vuosina , TWh 120 Baseline-skenaario Tavoitteellinen skenaario

12 TWh Vesivoima CHP, teollisuus Ydinvoima Nettotuonti Baseline-skenaario Sähkön kulutus Baseline-skenaariossa vuosina , TWh Tuulivoima CHP, kaukolämpö Lauhdevoima (nyk.kap.) Tuotantovaje Politiikkaskenaario

13 ILMASTONMUUTOS Havaittu muutos Tulevaisuus Luonnonkatastrofit Vaikutukset Suomelle Terveys Pääjohtaja Petteri Taalas

14 ILMASTONMUUTOS

15 KESKILÄMPÖTILA Warmest 12 years: 1998,2005,2003,2002,2004,2006, 2001,1997,1995,1999,1990,2000 Period Rate Years C/decade

16 ÄMPÖTILA

17 KASVIHUONE- KAASUJEN PITOISUUDET VUODEN AJALLA

18 CO2-pitoisuus Suomen Lapissa Pallas GAW station CO 2 concentration (ppm) ppm/year

19 ILMASTOA MUUTTANEET TEKIJÄT

20 JÄÄTIKÖIDEN MASSA Keskeinen merkitys makean veden resurssien kannalta Sulaminen vaikuttanut 28% meriveden pinnan nousuun sitten 1993

21

22 GLOBAALI LÄMPENEMINEN CO2 equivalent: 600 -> 155

23 INTALÄMPÖTILA TULEVAISUUDESSA

24 SADEMÄÄRIEN MUUTOS 2100 MENNESSÄ

25 LUMI- JA JÄÄPEITTEEN KUTISTUMINEN NYKYILMASTO 2100, PÄÄSTÖJÄ RAJOITETTU VOIMAKKASTI 2100, EI PÄÄSTÖ- RAJOITUKSIA

26 LUONNONKATASTROFIT

27 SUURET LUONNONKATASTROFIT Taloudelliset ja vakuutetut tappiot US $Billions Economic losses (2006 values) Insured losses (2006 values) Trend economic losses Trend insured losses Year

28 LUONNONKATASTROFIT Increasing trends have been most dramatic for weatherrelated events Global Trends in Frequency of Major Natural Disasters Hydrometeorological Biological Geological Source: EM-DAT : The OFDA/CRED International Disaster Database. UCL - Brussels, Belgium

29 LOUDELLISET TAPPIOT ERI KATASTROFEISTA

30 KUIVUUS- JA TULVAONGELMAT 2020

31 MASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET STERN 2006

32 MITÄ TAPAHTUU SUOMESSA?

33 3 Vuosikeskilämpötila Suomessa poikkeama jakson keskiarvosta 3 Lämpötilan poikkeama ( C)

34 JOULUKUU 2006 joulukuu 2006 Helsingissä T m = 4.0ºC kuvassa T m tod.näk. jakaumaa 1900-luvun havaintojen mukaan 1/400 IPCC 4AR mallikokeiden mukaan 1/60 Pienikin keskimääräinen lämpeneminen muuttaa merkittävästi ääritilanteiden esiintymistodennäköisyyttä v T maalis = 3.1ºC havainnnot 1/1000 -> muuttuva ilmasto 1/80

35 Suomi lämpenee lähivuosikymmeninä ~0.4±0.1 C/10 v. Lämpötilan vuosikeskiarvo, koko Suomi Vertailujaksona v LÄMPÖTILAN MUUOTS (Cº) Muutos (ºC) Skenaario Lämpötilan nousu A1FI 6.4 ( ) A2 5.1 ( ) A1B 4.4 ( ) A1T 4.1 ( ) B2 3.9 ( ) B1 3.2 ( ) EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Luonnollinen vaihtelu Mallit Päästöskenaariot Lähitulevaisuus + (+) Vuosisadan loppu Noin 20 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n haarukka)

36 Suomessa eniten lämpenevät talvet ja vähiten kesät - päästöjen määrän vaikutus näkyy tuloksissa selvästi (A2>B1) => => Lämpötilan muutos ( C) Lämpötilan muutos ( C) Tulevien päästömäärien epävarmuus Ilmastomallien väliset erot t C/vuosi) päästöt A2 B1

37 Vuotuisen sademäärän muutokset (%) Suomessa eri päästöskenaarioissa SADEMÄÄRÄN MUUOTS (%) Muutos (%) Skenaario Sadannan lisäys A1FI 24 (13 35) A2 19 (10 28) A1B 17 (8 25) A1T 15 (8 23) B2 15 (8 22) B1 12 (5 19) EPÄVARMUUKSIEN SUURUUS: Luonnollinen vaihtelu Mallit Päästöskenaariot Lähitulevaisuus + (+) Vuosisadan loppu Noin 20 mallin antama paras arvio (suluissa 90%:n haarukka)

38 Suomessa sademäärät kasvavat läpi vuoden, vähiten kesäisin - mallien väliset erot ja luontainen vaihtelu ovat suuria => => Sademäärän muutos (%) Sademäärän muutos (%) Tulevien päästömäärien epävarmuus Ilmastomallien väliset erot t C/vuosi) päästöt A2 B

39 Lämpötilan kohotessa lumipeitepäivät harvenevat -20% -30% -40% Lumipeitepäivien keskimääräisen vuotuisen lukumäärän muutos (%) => emme tee mitään -skenaariossa -50% Lumen suhteellinen väheneminen (%) voimakkainta talven alussa ja lopussa

40 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

41 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

42 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

43 METSÄPALOVAARA, PÄIVIÄ (FFI = 4) Based on the RCA3-E-A2 simulation

44 LMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT ) TULVAT JA VEDENPINNAN KOHOAMINEN Patojen murtuminen Rankkasateiden aiheuttamat tuhot rakennuksille, teille, rautateille Tieto- ja sähköverkkojen mykistyminen ) MYRSKYT Rakennusten, teiden ja rautateiden vauriot Alusten uppoaminen Sähkönjakelun häiriöt Ukkosvauriot

45 ILMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT 3) HELLEAALLOT Sairaiden ja vanhusten ennenaikaiset kuolemat Metsä- ja maastopalot 4) SÄÄN ÄKILLISET VAIHTELUT Äkillinen liukkaus, kolarisumat Jäätäminen lento-, alus-, tie- ja rautatieliikenteessä Pakkasjakso lumettomana aikana, routa syvälle

46 ESÄ ,3 C NORMAALIA LÄMPIMÄMPI KESKI- UROOPASSA: KUOLLUTTA, 10 Mrd TAPPIO

47 Euroopan 2003 kesälämpötilat: 2040 normaaleja, 2060 viileitä Temperature anomaly (wrt ) C observations HadCM3 Medium-High (SRES A2) s 2060s 8/27/2008 DCR 35

48 ILMASTONMUUTOKSEN UHKATEKIJÄT 5) KV. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET SUOMELLE Maailmantalouden häiriöt, ilmastolama Ravinnontuotannon häiriöt Energiansaannin häiriöt Ilmastopakolaisuus ja -kriisit 6) PSYKOLOGISET VAIKUTUKSET Turvattomuus, huoli tulevasta Pimeys/mielenterveys

49 PÄÄSTÖYMPÄRISTÖN MUUTOS

50 Eliniän lyheneminenihmistoiminnan pienhiukkasten vuoksi (kk) PM2.5 vuoden 2000 päästöt (Lähde: EC, IIASA).

51 CAFE arvio pienhiukkasten terveysvaikutuksista Suomessa PM2.5 (2000) Ennenaikaiset kuolemat Elinvuosien menetys Vauvakuolleisuus (0-1 v) 2 Uudet krooniset bronkiitit 620 Sairaalahoitokerrat (keuhkot + sydän) 383 Alemmmat hengityselimet, sairaspäivät (5-14 v) Alentuneen toimintakyvyn päivät (15-64 v) Terveyshaittojen hinta 1 2,9 billion / v

52 Tärkeimmät ympäristöriskit Suomessa, ennenaikaiset kuolemat vuosittain Pienhiukkaset 1300 (CAFE) Liikenneonnettomuudet 400 Radon Passiivinen tupakointi: satoja Ref. Jouni Tuomisto, National Public Health Institute

53 Primääristen pienhiukkasten aiheuttamat kuolemat Suomessa eri päästölähteet 2000 (*) Emission Exposed population Emission in Finland Finnish Other Europe Total Area sources (solid fuel) Domestic combustion Traffic Agriculture+peat Large power plants Large industrial plants Total Source in Europe, total All emission sources Ref. National Public Health Inst., FMI and National Environment Inst. Published in: Kukkonen et al., 2007 (Finnish Meteorological Institute, Studies, 1).

54 MUUTOKSIIN SISÄLTYY RISKEJÄ Yllätyksiin on myös varauduttava

55 IPCC: ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN HINTA 0,13 % MAAILMAN BKT:STA VUODESSA 2030 MENNESSÄ

56 Tutkimuksen kautta eteenpäin Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Suomelle Pikkuparlamentti, Peter Lund 2008

57 Lähtötilanne Suomessa Lähtökohdat Päästöt, sähkö ja energia per henkilö Euroopan korkeimpia Teollisuusmaiden energiaintensiivisin valmistava teollisuus EU:n suurimmat uusiutuvien energialähteiden resurssit per henkilö Suomella maailman parhaita koulutus- ja innovaatiojärjestelmiä Suomen rooli? Sopeutuminen tavoitteisiin Vai kokonaisvaltaisempi ja avarakatseisempi näkemys Globaali asemointi Rooli EU:n ja kv. yhteistyössä y ja yhteisöissä Jarruttaja seuraaja tiennäyttäjä mullistaja Tutkimuksen mahdollisia näkökulmia Teknologian kehittäminen Vaikutusanalyysit ja tulkinnat Strategiat ja ohjauskeinot Moni- ja poikkitieteellisyys t

58 EU:n energia- ja ilmastopaketti EU ( AN ENERGY POLICY FOR EUROPE, 2007) pyrkii seuraaviin sitoviin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna 20% pienennys energiakulutuksessa 20% primäärienergiasta uusiutuvia energialähteitä 10% (min) liikenteen polttoaineista biopohjaisia Pääinstrumentit: a) markkinaveto: ETS (lyhyt tähtäin) ja määrälliset direktiivit uusiutuville ja tehokkuudelle (pitkä tähtäin), b) teknologiatyöntö: strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET- Plan) jäsenvaltioille koskevan tarkemmat tavoitteet ( uusiutuvat 11,5%-yks lisää,päästöt ei-ets sektorilla -10% vuoteen 2020) YK:n ilmastosopimuksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60-80% vuoteen 2050 mennessä Peter Lund 2008

59 EU:n jäsenmaille asettamat uusiutuvien velvoitteet Member States RES 2005, % RES 2020, % Increase, % RES 2020, Mtoe Belgium Bulgaria Czech Republic Denmark Germany Estonia Ireland Greece Tasapuolinen ehdotus Mitä jo tehty uusiutuvissa Lisämahdollisuudet d Taloudelliset resurssit Spain Painoa ehdotuksen France Italy strategiseen tulkintaan Cyprus Esim. miten tulkita Latvia Lithuania numerot, teknologia- mahdollisuudet,yms Luxembourg Hungary Malta Netherlands Austria Poland Portugal Romania Slovenia Suomen kohdalla laajennettava uusituvien käsitettä ja mietittävä tehokkaampia ohjauskeinoja Slovak Republic ohjauskeinoja Finland Sweden United Kingdom EU

60 EU:n strateginen energiateknologiasuunnitelma valmistautuminen t i energiavallankumoukseen k EU:n teknologiahaasteet sukupolven kestävät ät biopolttoaineet i t kilpailukykyisiä k k isiä CO 2 talteenotto, kuljetus ja varastointi esikaupallisessa vaiheessa Tuulivoimalaitosten koko 2-kertaistetaan, etenkin off-shore Edellytysten luominen laajamittaiselle ll aurinkosähkölle EU:n älysähköverkko soveltuen massiiviselle uusiutuvien käytölle Uusia tehostamistekniikoita ja hajautettua tuotantoa loppukäyttöpäässä Kilpailukyvyn säilyttäminen fissossa, ydinjäteratkaisut EU:n teknologiahaasteet t t 2050 Seuraavan sukupolven uusiutuvat kilpailukykyisiksi Vety- ja polttokennoteknologiat kaupallistamisvaiheeseen Gen IV demonstraatiot ITER fuusioenergialaitos Transeurooppalaiset energiaverkot Teknologialäpimurrot uusissa materiaaleissa, nano- ja biotieteissä, informaatiossa energiaan soveltaen

61 Moderni näkemys energiakysymykseen Suomessa Laajempi pohja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiselle y Erilaiset biomassan muodot (puunjalostuksen jätteet, metsä- ja harvennustähteet, biokaasu, energiaviljelmät, kierrätyspolttoaineet, maatalouden jätteet) Uudet uusiutuvat (rannikko- ja merituulivoima, aurinkolämpö- ja sähkö, maa/ilmalämpö, pienvesivoima, vesivoimaloiden saneeraukset) Energian käytön tehostaminen on järkevää eikä tiputa elintasoa ( vähemmällä saadaan enemmän ) Tehostamisen kustannukset ovat useimmiten negatiiviset Potentiaali on suuri, etenkin kuluttajasektoreilla Esim. hehkulamppujen korvaaminen säästölampuilla=vuotos ja Kollaja

62 Energian käytön tehostamisen ja uusiutuvien energialähteiden id lisämahdollisuudet lli d 2020 Tehostaminen Jopa 30% CO 2 pienennys kustannustehokkaasti; ½ tehostamisesta,½ uusiutuvista Sähkövaikutus=33 TWh/v; hinta 28 /MWh Uusiutuvat energialähteet - lisäkäytöstä noin 1/3 perinteisestä biomassasta - 1/3 uusista bioenergian muodoista - vajaat 1/3 muut uusiutuvat kuten tuulivoima Th Tehostaminen - erityisesti kuluttajasektorit

63 Lisämahdollisuudet sähkösektorilla Sähköenergian kohde Sähkö Hinta Koko tehostamisen & Suomessa TWh/v /MWh uusiutuvien energiasalkku= 30% CO Teollisuuden taajuus pienennys muuttujat ja moottorit, kustannustehokkaasti; ½ prosessiparannuksia tehostamisesta,½ uusiutuvista Tehostaminen: pumput 3 15 kotitaloudet,valaistus Lämpöpumput (sähköläm.) 5 28 BioCHP Pienvesivoima & san. 0,5-2? 40 Tuulivoima Sähkö=33 TWh/v;13 TWh/v 6-10 vuodessa; keskim. hinta salkulle 28 /MWh Mahdollista vuoteen 2020 mennessä, mutta edellyttää markkinapohjaisia ohjauskeinoja j

64 Uuden energiateknologian kaupallistaminen innovaatioketjun hallitseminen Tavoite: a) kustannusten alentaminen, b) merkittävät vaikutukset Toteutus: teknologiatyöntö (esim. T&K) ja markkinaveto (esim. syöttötariffit) Integroitu strategia= kaupallistamisprosessin hallinta kokonaisuutena; portofolioajattelu Katalysoivat markkinaehtoiset ja vetoiset toimet kiihdyttäjinä R=research, D1=development, D2=demonstration (piloting) D3=dissemination D4=deployment. T&K Technology push A Tuki uudelle teknologialle Market pull A:avaus B:lukittuminen C:kasvu D:kyllästys Energiavaikutus tai volyymi aika source: Peter Lund: Analysis of energy technology changes and associated costs. Energy Research, 30, , 2006) P.D. Lund: Effectiveness of policy measures in transforming the energy system. Energy Policy, 35, , 2007.

65 Mitä RES-direktiivi merkitsee? - case sähkön tuotanto RES 14% EU:n sähköstä % vuonna Investoinnit 330 mrd ; suurin tuulivoima mrd (lisä 400 TWh) Renewable Use in 2005 Additions by 2020 (high-low) electricity TWh % TWh % x '05 TWh % x '05 wind power bioenergy hydro PV other Total

66 Tuulivoiman teknologianäkymät Co ost of win nd Tuulivoimaloiden koko kasvaa MW, max MW per yksikkö tutkimusta mm. aeroelastisiin materiaaleihin Tuulivoima tuotantokustannukset putoavat on-shore /kw, off-shore /kw Tuotantohinta jopa alle 30 /MWh? RES-direktiivin vaikutus suoraan % Laajamittainen integrointi sähköverkkoon ratkaisee vaihtelevuuskysymykset Nordel:n säätövoimamarkkinat (esim. 10% sähköstä tuulivoimaa maksaa 1 /MWh lisää) Eurooppalainen super-grid, Norjan vesivoima varastona

67 Voiko tutkimus saada aikaan radikaaleja läpimurtoja? - case aurinkosähkö Globaalit aurinkosähkömarkkinat nyt 20 mrd /v, hinta 1-4 x perussähkö Entä jos 5 vuoden päästä saadan 20 % äkillinen hinnanpudotus T&K:n kautta? Säästäisi 80% kaupallistamiskustannuksista ; kaupallinen läpimurto maksaisi 10 mrd Lähde: Peter D. Lund Strategies and policies for speeding up energy innovations and new technologies to meet Europe s energy challenges. Kirjassa Energy in Europe: Economics, Policy and Strategy Nova Science Publishers, USA, ilmestyy 2008.

68 Esimerkki kotivoimalasta: aurinkosähkötalo 3x230/400V 50Hz Tulevaisuuden rakennukset voivat tuottaa kaiken tarvitsemansa energian aurinkoenergialla 3-5% lisäinvestoinnilla ll (2007) 100% sähköstä kestävästi; maksaa takaisin rakennuksen elinkaaren aikana Entä jos kaiken sähkön elinaikanaan saisi 3000 :n investoinnilla? Ilman päästöjä tai haittavaikutuksia

69 Tieteen ja innovaatioiden mahdollisuudet energiassa valtavat-esimerkki nanoteknologiasta 1. Aurinkokennojen hinnan pudottaminen murto-osaan ( osa) 2. Polttokennojen hinnan pudottaminen murto-osaan ( osa) 3. Vedyn varastointi ultrakevyet materiaalit 4. Akut kertainen parannus liikenne- ja energiasovelluksiin 5. Hiilidioksidin fotokatalyyttinen pelkistäminen metanoliksi 6. Veden hajoittaminen valolla ja vedyn tuottaminen 8. Kvantti- tai suprajohteet sähkön tehokkaaseen siirtoon 9. Hiilidioksidin mineralisaatio ( CCS ) 10. Nanomateriaalit valaistuksessa ja rakennusmateriaaleissa Peter Lund 2008

70 with courage, imagination, education and will to explore, no dream is impossible. -Neil Armstrong

71 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Suomelle metsäntutkijan näkökulma Antti Asikainen, Metla,, Joensuu TUTKAS -seminaari, Pikkuparlamentti , Helsinki

72 METSÄENERGIAN LÄHTEET Tukki- ja kuitupuu

73 Hakkuutähteet

74 Harvennusten pienpuu

75 Kannot

76 EU27:n metsäenergiavarat energiavarat Nettokasvu Metsäbiomassan nykykäyttö = 785 mill. m 3 /vuosi Korjuukelpoinen metsäbiomassa = 187 mill. m 3 /vuosi = 411 TWh = 36 Mtoe

77 EU27:n metsäenergiavarat energiavarat Suurimmat resurssit Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa Suomi & Ruotsi: Hakkuutähteet nykyhakkuista Saksa & Ranska: Hakkuusäästön kokopuu (rungot oksineen)

78 Suomen metsähakevarat: Laskentaperusteet Teollisuuden ainespuukäytön ulkopuolelle jäävä biomassa Hakkuutähde Kannot Pienpuu Runkopuun tilavuus mitattu -> muut ositteet biomassayhtälöillä

79 Korjuukelpoinen metsähakem hakemäärä: : 15,9 milj. m 3 /a

80 Metsähakkeen käytön tase

81 Metsähakkeen käytön tase metsäkeskuksittain

82 Metsä- ja peltobiomassan kustannus lämpölaitoksella /MWh yleiskustannus autokuljetus haketus metsäkuljetus kaato/kasaus hakkuutähteet pienpuu ruokohelpi

83 Hakkuutähteet tärkeitä tietyille lajiryhmille Lähde: Siitonen (2008) esimerkiksi kotelosienissä (Ascomycetes) Suomessa vähintään 600 lahopuulla elävää lajia keltanastakka punamaljakas

84 Kannot tärkeitä tietyille lajiryhmille Lähde: Siitonen (2008) esimerkiksi Suomen 84 sarvijäärälajista noin 30 lajia voi lisääntyä kannoissa korpikukkajäärä lehtikantojäärä viherkukkajäärä nelivyöjäärä rusokukkajäärä

85 Johtopäätökset EU:n tasolla metsähakkeella voidaan tuottaa n. 2% EU:n primäärienergiasta Yksin moottoripolttoaineiden tuottaminen metsähakkeesta veisi koko potentiaalin EU:n metsäisillä alueilla metsäbiomassa on jo nyt kilpailukykyistä lämmön tuotannossa Hakkeen korjuussa, prosessoinnissa ja kuljetuksessa syntymässä satojen miljoonien eurojen teknologiamarkkinat Suuri osa metsistä jää metsäenergian korjuun ulkopuolelle suojelumetsät merkittävä osa talousmetsistä

86 Johtopäätökset Metsähakkeella voidaan kattaa n. puolet EU:n velvoitteista Suomelle (25 TWh) halpa hakkuutähde on jo suurelta osin käytössä kasvu kalliimmassa pienpuussa ja kannoissa Metsähakkeen käytön kasvu hidastuu v käyttö laskussa (ennakkotieto) v käyttö riippuu hiilidioksiditonnin hinnasta ja kiintiöistä Kallis, mutta korkeatasoinen pienpuuhake soveltuu öljyn ja pelletin korvaamiseen

87 Metla : Future of forest energy through research

88 Martti Tiuri, professori emeritus TKK; EU:N PÄÄMÄÄRÄKSI ILMASTONMUUTOKSEN HILLITSEMINEN Yhteenveto - EU:n komission ilmastopolitiikkaesitys vaatii perusteellisia tarkistuksia ennen hyväksymistä. Komissio esittää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toimia, joista monet ovat tehottomia jopa vääriä. Komission vaatimukset hidastavat maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen aikaansaamista. - EU:n ilmastopolitiikan päämääräksi on otettava päästöjen alentaminen uusiutuvan energian pakkolisäämisen sijasta, sillä osa uusiutuvasta energiasta kiihdyttää ilmastonmuutosta. - Päämäärä on, että maailman KHK-päästöt 2050 ovat selvästi pienemmät kuin EU:n on luovuttava vaatimasta sitovia välitavoitteita päästöjen alentamiselle. Ne johtavat lyhytnäköisiin toimiin, jotka pitkällä tähtäyksellä eivät ole kestävää kehitystä. - Ilmastopolitiikan tulee tähdätä myös pienhiukkasten vähentämiseen, sillä ne aiheuttavat Euroopassa kuolemaa vuosittain. - Ydinvoima on hyväksyttävä välttämättömäksi keinoksi päästöjen vähentämiseen. - EU:n biopolttoainedirektiivi on kumottava maailman ruokakatastrofin välttämiseksi. - Omakotitalojen lämmityksessä pellettien käyttö ja muu puun pienpoltto kiihdyttää ilmastonmuutosta ja tuottaa runsaasti pienhiukkasia. - Dieselautojen verotuksessa on otettava huomioon myös pienhiukkaspäästöt. Kehittymässä olevat hybridiautot vähentävät päästöjä paremmin ja puhtaammin kuin dieselautot. - Suomi ei kaukana valtamerestä ja talviolosuhteiden vuoksi ole edullinen tuulisähkön tuottamiseen. Ennenkuin asetetaan tavoite tuulisähkön määrälle on rakennettava merituulivoimala kokemuksen hankkimiseksi. - Pyramidipeliä muistuttavia syöttötariffeja ei tule käyttää, koska ne johtavat virheinvestointeihin. - Päästökauppa aiheuttaa epävarmuutta sähkön hinnassa, tuottaa windfall-voittoja osalle energiayrityksistä, heikentää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailykyä ja uhkaa aiheuttaa tuotannon siirtymistä maihin, joissa päästörajoituksia ei ole. Päästökauppa on huono keino maailman laajuiseen päästöjen vähentämiseen. EU:n on luovuttava päästökaupasta. - Kullakin teoollisuuden alalla on on otettava ohjeeksi paras käytäntö. Tehottomammin toimivat yritykset joutuisivat maksamaan päästöveroa. Teknologian siirtoa kehitysmaihin on kannustettava. - On investoitava tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koelaitosten rakentamiseen. Se johtaa pitkällä tähtäyksellä paljon parempaan tulokseen kuin energian tuotannon tukeminen. - Eri maiden energia-asintuntijoiden on laadittava suunnitelmat ja toteuttamiskeinot päästöjen vähentämiseksi sen sijaan, että poliitikot yksin määräävät niistä. 1

89 Ilmastonmuutos Ilmastonmuutos aiheuttaa ihmiskunnalle suuria vaikeuksia, jos se pääsee etenemään liian pitkälle. Ilmastontutkijoiden mukaan ilmastonmuutos jää siedettävälle tasolle, jos maapallon kasvihuonekaasupäästöt 2050 mennessä ovat alentuneet puoleen vuoden 1990 päästöistä. Nykyisellä kasvuvauhdilla kasvihuonekaasupäästöt (KHK-päästöt) ovat 2050 kaksinkertaiset 1990 päästöihin verrattuna. Päästöjen alentaminen on siten erittäin vaativa tehtävä. Siitä huolimatta EU:n ilmastopolitiikassa ei pyritä ensisijaisesti päästöjen alentamiseen, vaan on asetettu reunaehtoja, jotka jarruttavat päästöjen tehokasta vähentämistä. Samalla ne lisäävät terveydelle vaarallisia pienhiukkaspäästöjä, joita Maailman terveysjärjestö (WHO) vaatii vähennettäväksi. Nyt ne aiheuttavat Euroopassa ja Suomessa 1300 kuolemaa vuosittain. Pääsyy KHK-päästöihin on energian tuottaminen fossiilisilla polttoaineilla. Siksi energian tuotannon päästöjen vähentäminen ja energian käytön tehostaminen ovat avainasemassa. Jotta siinä onnistuttaisin, on otettava huomioon energia-alan lainalaisuudet. Energiajärjestelmien tyypillinen aikavakio, ajanjakso, jonka kuluessa olennaiset muutokset ovat mahdollisia, on 40 vuotta. Se määräytyy voimaloiden keskimääräisestä iästä ja suurista pääomista, jotka ovat sitoutuneet tai sitoutuvat energiajärjestelmiin. Kansainvälinen enegiajärjestö IEA arvioi, että 2030 mennessä niihin sitoutuu lisää miljardia dollaria. Jo sitoutunut pääoma on vielä suurempi. Jos järjestelmiä pyritään muuttamaan liian nopeasti, seurauksena ovat suuret pääomameneteykset. Uusiutuvan energian osuus EU:n pääkeino energian tuotannon KHK-päästöjen vähentämiseksi on uusiutuvan energian osuuden nopea lisääminen. Pohjana on konsulttiselvitys eri maiden potentiaalisista mahdollisuuksista lisätä uusiutuvaa energiaa. KHK-päästöjen todellista vähenemistä ja kustannuksia ei selvitetty. Uusiutuvien osuus maailman koko energiasta lukuunottamatta vesivoimaa on prosentin luokkaa, ja tekniikka on vielä kehitysvaiheessa. Vaikutuksia ympäristöön ja kustannuksia ei riittävästi tunneta. Uusiutuvat voivat jopa lisätä KHK-päästöjä. EU:n komissio asetti 1995 tavoitteeksi uusiutuvan energian osuuden kasvattamisen 12 prosenttiin 2010 mennessä. Niiden osuus oli 5,5 % ja on nykyisin noin 7,5 %. Kun on ilmeistä, ettei 2010 tavoite toteudu, EU:n komissio on asettanut tavoitteeksi 20 % vuoteen 2020 mennessä.. Tavoite on jaettu kaavamaisesti jäsenmaiden kesken maan energia-alan asiantuntijoita kuulematta. Suomen tulisi lisätä uusiutuvia 9,5 prosenttiyksikköä. Vaatimus on johtamassa eri maissa uusiutuvan energian pakkolisäämiseen. Päästöt alenevat vähemmän tai jopa kasvavat ja kustannukset nousevat verrattuna tehokkaampiin toimiin. Biopolttonesteet Osana uusiutuvan energian lisäämiskeinoja EU:n voimassa oleva direktiivi edellyttää, että liikenteessä biopolttonesteiden osuus 2010 on 5,75 %. Tavoite on %. Seurauksena on ollut viljaperäisten bioetanolin ja biodieselin tuotannon kasvu. Vasta myöhemmin on todettu, että niiden KHK-päästöjä vähentävä vaikutus on vaatimaton. Maissibioetanoli vähentää niitä vain 12 %, kun koko elinkaari otetaan huomioon. 2

90 Suomessa ohraetanoli ja rypsidiesel lisäävät VTT:n selvityksen mukaan päästöjä. Direktiivi ei toteuta tavoitettaan. Toisen sukupolven biopolttonesteet valmistetaan puusta ja muista kuitumateriaaleista, mutta ne ovat vielä tutkimusvaiheessa, eikä niiden mahdollisuuksista ja kustannuksista ole tietoa. Suomessa autoveron uudistus suosii dieselautojen osuuden kasvua johtuen siitä, että käyttövero määräytyy hiilidioksidipäästöjen perusteella. Dieselautot tuottavat runsaasti pienhiukkaspäästöjä. Ne on verotuksessa otettava huomioon. Tällä hetkellä on jo näkyvissä dieselautoa parempia keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Hybridiautot vähentävät KHK-päästöjä % kaupunkiajossa bensiiniautoihin verrattuna. Jo ensi vuonna on saatavissa hybridiautoja ladattavilla akuilla. 15 minuutin lataus sallii 100 km ajon. Toinen kehityssuunta ovat polttokennoautot. Päästöt jäävät pieniksi, jos ne toimivat suoraan vedyllä. Se vaatii vedynvalmistus- ja tankkitekniikan kehittämistä. Viljan käyttö autojen polttoaineeksi on osaltaan nostanut viljan hintoja ja aiheuttanut maailman laajuisesti ruuan hinnan nousua ja vaikeuksia vähävaraisille erityisesti kehitysmaissa. EU:n nykyinen polttonestedirektiivi on kumottava mahdollisimman nopeasti maailman ruokakatastrofin pysäyttämiseksi. Biomassan polttaminen Pääosassa EU:n uusiutuvan energian lisäämisessä on bionergia eli biomassan polttaminen voimalaitoksissa ja omakotitalojen lämmityksessä. On ilmeistä, että puunkäytön maailmassa pitäisi nousta moninkertaiseksi nykyisestä bioenergian lisäämistavoitteiden savuttamiseksi. Selvittämättä on kuinka paljon biomassaa on todella saatavissa ja mitkä ovat ympäristövaikutukset. Puuta ei kasva Euroopassa riittävästi bioenergian kolminkertaistamiseen. Suomessa bioenergian osuus koko energiasta on suuri johtuen metsäteollisuuden sellunkeiton jäteliemien energiakäytöstä. Jäteliemet taas edustavat valtaosaa koko uusiutuvasta energiasta. Sellu-paperitehdas-yhdistelmä on omavarainen energian suhteen, mutta Suomi ei enää ole kilpailukykyinen sellun tuotannossa, sillä tropiikissa puu kasvaa paljon nopeammin. On ilmeistä, että sellun tuotantoon liittyvä uusiutuva energia ei enää kasva vaan pikemminkin vähenee. Tuotekehityksen ja suomalaisen puun erikoisominaisuuksien perusteella mekaaniseen massaan perustuva paperinvalmistus ja vienti on jatkuvasti kasvanut. Kuoret ja puujätteet on käytetty bioenergian tuottamiseen. Mekaanisen massan valmistus vaatii paljon sähköenergiaa, mikä on lisännyt sähkönkulutusta viime vuosikymmeninä.. Tuotanto on viidesosalta nojannut puun tuontiin, mutta tulevaisuudessa sen on perustuttava kotimaiseen puuhun, joten täten saadun bioenergian lisäysmahdollisuudet ovat rajoitetut. Toisaalta jalostusasteen nosto lisää sähkönkulutusta. Bioenergian lisääminen Suomessa ruokohelpi on mahdollinen bioenergialähde. Se vaatii kuitenkin tukea 500 euroa hehtaarilta, ja sadon arvo on hieman yli100 euroa/ha. Pitkällä tähtäyksellä on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi edullisinta istuttaa hehtaarin ylijäämäpellot metsäksi Metsän kasvu sitoo hiilidioksidipäästöjä ja on myöhemin uusiutuvan energian lähde. 3

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen biokapasiteetti ja sen kestävä ä käyttö Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Suomen kestävän kehityksen toimikunta 4 / 2010 Suomen ekologisen jalanjäljen ja biokapasiteetin kehitys Lähde: Global

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana

Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Laskelmat ja skenaariot energiamuutoksen takana Energia- ja ilmastostrategian kick-offtilaisuus 25.11.2015, Kulttuuritehdas korjaamo, Helsinki Tiina Koljonen, VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1 Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 1 2 Nuclear power generation in the world 440 operational power reactors with 378 GW capacity* (133 GW in EU) 13,5 % of global electricity generation

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat

Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Mihin Euroopassa ollaan menossa uusiutuvan energian edistämissuunnitelmat Energiapäivä 5.2.2013 Johtava asiantuntija 1 UE direktiivin sisältö Kokonaistavoitteet kulutuksesta keskimäärin +11,5 % Isot maat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako Laura Saikku 29.04.2008 Helsingin Yliopisto EU:n päästövähennystavoite -20% vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 päästöihin verrattuna, -14%

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Sähkön hinta ja toimitusvarmuus Energiaviraston tiedotustilaisuus 21.1.2016 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miksi pörssisähkön hinta eroaa Suomen ja Ruotsin välillä? 2 Suomen

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Markkinaraportti / heinäkuu 2010

Markkinaraportti / heinäkuu 2010 Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.

ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1. http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

ACCLIM II hankkeen yleisesittely

ACCLIM II hankkeen yleisesittely http://ilmatieteenlaitos.fi/acclim-hanke II hankkeen yleisesittely Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos -ilmastoseminaari 8.3.211 ISTO-ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Matti Palon juhlaseminaari, Kannus 6.4. 2008 Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla Jussi Uusivuori Finnish Forest Research Institute Metla Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi

Lisätiedot