Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen

Transkriptio

1 Arvio kokonaistavoitteesta Suomen mahdollisuudet Komission esittämän lukeman saavuttamiseen Professori Peter Lund Teknillinen Korkeakoulu Pikkuparlamentti, Peter Lund 2007

2 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet EU ( AN ENERGY POLICY FOR EUROPE, 2007) pyrkii seuraaviin sitoviin tavoitteisiin vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20%:lla vuoteen 1990 verrattuna, 30% jos kv. sopimus saadaan aikaan Suomi trendi +20% > -15%? 20% pienennys energiakulutuksessa Suomi trendi +12% -15 %? 20% primäärienergiasta uusiutuvia energialähteitä Suomessa 25% primäärienergiasta mahdollisuus >40%? Suomessä 30% sähköstä mahdollisuus >50%? 10% (min) liikenteen polttoaineista biopohjaisia YK:n ilmastosopimuksen tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 60-80% vuoteen 2050 mennessä Peter Lund 2007

3 EU:n jäsenmaille asettamat tavoitteet Reduction target in sectors not covered by the EU ETS compared to 2005 Share Renewables in the final energy demand by 2020 AT -16.0% 34% BE -15.0% 13% BG 20.0% 16% CY -5.0% 13% CZ 9.0% 13% DK -20.0% 30% EE 11.0% 25% FI -16.0% 38% FR -14.0% 23% DE -14.0% 18% EL -4.0% 18% HU 10.0% 13% IE -20.0% 16% IT -13.0% 17% LV 17.0% 42% LT 15.0% 23% LU -20.0% 11% MT 5.0% 10% NL -16.0% 14% PL 14.0% 15% PT 1.0% 31% RO 19.0% 24% SK 13.0% 14% SI 4.0% 25% ES -10.0% 20% SE -17.0% 49% UK -16.0% 15% Tasapuolinen ehdotus Mitä jo tehty uusiutuvissa Lisämahdollisuudet Taloudelliset resurssit Painoa ehdotuksen strategiseen tulkintaan Esim. miten tulkita numerot, teknologiamahdollisuudet,yms Suomen kohdalla laajennettava uusituvien käsitettä ja mietittävä tehokkaampia ohjauskeinoja

4 Perinteinen näkemys uusiutuviin energialähteisiin Suomessa Sotien jälkeen pääosa Suomen energiasta puuta ja vettä 1960: lämmitys perustui puuhun (85%) ja sähkö vesivoimaan (50%) 70-luku: ydinvoima (17%) ja turve (7%) energiahuoltoon nopeasti (10 v) Kotimainen energiapolitiikka ja keskustelu (uusiutuvista) muistuttaa ja 1970-lukujen tilannetta

5 Moderni näkemys uusiutuviin energialähteisiin Suomessa Laajempi pohja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiselle Erilaiset biomassan muodot (puunjalostuksen jätteet, metsätähteet, harvennustähteer, biokaasu, energiaviljelmät, kierrätyspolttoaineet, maatalouden jätteet) Uudet uusiutuvat (rannikko- ja merituulivoima, aurinkolämpö- ja sähkö, maa/ilmalämpö, pienvesivoima, vesivoimaloiden saneeraukset)

6 Luonnonenergiavarat eli uusiutuvien energialähteiden bruttovarat Suomessa Vrt. Primäärienergia 1489 PJ Suomen uusiutuvat bruttovarat ~ 2x energian käyttö Käytännön potentiaali paljon pienempi (luontoarvot, ympäristötekijät, raaka-aineen muu hyötykäyttö, teknistaloudelliset tekijät, yms.) Energiamuoto auringon sät. metsä pellot jätteet (turve kosket merituulet PJ Oletus/selitys vuodessa 1 MWh/m 2 vuosikasvu, kannot harvennus, tähteet al=nykylajit yl=energiakasvit al=hyötykäyttö max yl=hyötykäyttö min al=vesilaki yl=kaikki rakenn km 2 10MW/km 2 Käyttö - 40% ~1% ~10% ~1%) 92% 0,4% Nyt vähän uusia uusiutuvia, paljon vanhoja uusiutuvia aurinkoener. maalämpö rakennettu ymp. piha-alueet ~0% ~6%

7 Uusiutuvan energian lisääminen Tehostaminen Uusituvat (lisä) Painopiste uudet biomassat ja tuulivoima Biokaasu, metsähake, peltoenergia ja kierrätyspolttoaine yhteistuotannossa (CHP) Tuulivoima, erityisesti off-shore Pientaloissa öljykattiloiden korvaaminen biolämmityksellä, tai täydentäminen aurinkolämpökeräimillä Pelletit lämmöntuotannossa Liikenteen biopolttonesteet Vesivoimaloiden tehostaminen ja alle 10 MW:n pienvesivoiman lisääminen

8 Mistä lisämahdollisuudet syntyvät 2020? Final energy form/sector Means ENERGY EFFICIENCY Electricity/Buildings Heat pumps in electricity heating Heat/Buildings Oil boiler renovation &RES Heat/Buildings Low energy buildings/renovation Electricity/Industry Frequency controllers and motors Heat/Industry/Service Heat saving measures (VA) Electricity/Service/Buildings Appliances & lighting & pumps RENEWABLE ENERGY SOURCES Electricity/Power Wind energy Electricity/Power Small-scale hydro & renovation Heat/Buildings Solar heating as complement Heat/Buildings Biopellets Electricity/heat Biogas Electricity/heat/ REC Electricity/heat Wood chips Fuel/Transport Biofuels Electricity/heat Agrobiomass Electricity (TWh) bioenergy CHP Primary energy (PJ) Average cost of final energy ( /MWh) 18 (electricity) 23 (heat) 35 (electricity) 27 (heat) bioenergy CHP electricity 50 condensing elec biomass fuel /P.D. Lund:: The link between political decision-making and energy options: Assessing future role of renewable energy and energy efficiency in Finland. Energy Journal, 32, , 2007; WWF-Virtaa Tulevaisuuteen/ TOTAL EFFICIENCY AND RENEWABLES (electricity) 26 (heat)

9 Lisämahdollisuudet sähkösektorilla Sähköenergian kohde Suomessa Teollisuuden taajuusmuuttujat ja moottorit, prosessiparannuksia Sähkö TWh/v 7 Hinta /MWh Koko tehostamisen & uusiutuvien energiasalkku= 30% CO 2 pienennys kustannustehokkaasti; ½ tehostamisesta,½ uusiutuvista Tehostaminen: pumput kotitaloudet,valaistus Lämpöpumput (sähköläm.) Sähkö=33 TWh/v;13 TWh/v 6-10 vuodessa; keskim. hinta salkulle 28 /MWh BioCHP Pienvesivoima & san. Tuulivoima 10 0,5-2? Mahdollista vuoteen 2020 mennessä, mutta edellyttää markkinapohjaisia ohjauskeinoja

10 Yhteenveto Suomen lisämahdollisuuksista tehostamisessa ja uusiutuvissa Reunaehtoja lisämahdollisuuksille Kustannustehokkuus, ympäristövaikutukset, uusiutuvien varojen muu käyttö (metsäteollisuus, virkistys, yms.) Energian käytön tehostamisen ja uusiutuvien lisämahdollisuudet v2020 Uusiutuvat 10%-yks primäärienergiasta, energia: tehostaminen >10%, Sähkö: uusiutuvat >15%-yks (18 TWh); tehostaminen >15% (15 TWh), vastaa 2,6 OL3 voimalaa Khk-päästöt: -30% (v.90 tasosta) Uusiutuvien osuus ja mahdollisuudet energiahuollossa Primäärienergia Sähköenergia % % 30% % Ylemmessä arviossa vahvat tehostamistoimet huomioitu Huom:laskettu primäärienergian suhteen,ei loppuenergia /P.D. Lund:: The link between political decision-making and energy options: Assessing future role of renewable energy and energy efficiency in Finland. Energy Journal, 32, , 2007; WWF-Virtaa Tulevaisuuteen/ Peter Lund 2007

11 Millä päästään tavoitteisiin: edistyksellisiä ohjauskeinoja Hyvien ohjauskeinojen tunnusmerkkejä Tehokas CO 2 vähennys suhteessa kustannuksiin Edistää puhtaiden teknologioiden pääsyä markkinoille Kasvattaa kotimarkkinoita, työllisyyttä, ymp.teknologian vientiä Ei merkittäviä lisäkustannuksia valtion budjettiin Investointiepävarmuus poistuu Tuet määräaikaisia Soveltuu moneen teknologiaan yhtäaikaisesti Edesauttaa puhtaan teknologian tai toimintatavan käyttöönottoa Kohdistuu koko innovaatioketjuun Markkinaehtoisia ohjauskeinoja: Kannustavat ja palkitsevat toimet (palkitseminen, kunnianosoitukset, energiamerkintä, informaatio ja koulutus, julkisen sektorin oma esimerkki, yms.) Markkinavoimat ja mekanismit (hintatakuu, kilpailu, ostovoima, energiamerkinnät, julkiset hankinnat, yhteishankinnat, teknologiakilpailut, energiapalveluyritykset, välilliset hyödyt, katselmukset, sopimukset, WWF Green-office kampanja, Kyoto mekanismit)

12 Yhteenveto 3. EU:n Suomelle asettama 9,5%-yksikön lisätavoite on järkevästi saavutettavissa 4. Suomessa vuonna 2020 tarvittava lisäenergia ja päästövähennystavoitteet voidaan reilusti ja kilpailukykyisellä tavalla tyydyttää energiatehokkuudella ja kotimaisella uusiutuvalla energialla ( metsäenergia, uudet bioenergiamuodot,tuulivoima ) 5. Tarvitaan kustannustehokkaita ohjauskeinoja, jotka ovat markkinavetoisia, kannustavia ja innovatiivisia 6. Myönteiset kerrannaisvaikutukset työllisyyteen, vientiin ja innovaatioihin ovat huomattavia.