KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja"

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 289 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE ANTAMAAN TIEDONANTOON Etenemissuunnitelma siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen vuonna 2050 {KOM(2011) 112 lopullinen} {SEK(2011) 287 lopullinen} {SEK(2011) 288 lopullinen} FI FI

3 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY (1) Vaarallisten vaikutusten välttämiseksi EU:lla on selkeästi määritelty tavoite, jonka mukaan ilmastonmuutos pyritään rajoittamaan maailmanlaajuisesti niin, että lämpötilan nousu on enintään 2ºC. Tämä tavoite sisältyy Kööpenhaminan sitoumukseen, ja se vahvistettiin myös YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssin 16. istunnon tekemässä päätöksessä. (2) Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) raportoi vuonna 2007, että nykytieteen mukaan teollisuusmaiden olisi asetettava tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2050 mennessä prosentilla vuoden 1990 päästömäärästä, jotta maailmanlaajuista ilmastonmuutosta voitaisiin rajoittaa niin, että lämpötila nousee enintään 2ºC esiteollisen ajan lämpötilaan verrattuna. Eurooppa-neuvosto ja parlamentti hyväksyivät tämän EU:n tavoitteeksi sen pyrkiessä saavuttamaan vähennykset, joita IPCC:n mukaan edellytetään teollisuusmailta ryhmänä. (3) EU:ssa kasvihuonekaasujen päästöt ovat vähentyneet viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana (tämä ei kuitenkaan koske maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, LULUCF). Vuoden 2009 osalta Euroopan ympäristökeskus (EEA) arvioi päästöjen vähentyneen 17 prosenttia vuoden 1990 tasoja pienemmiksi. Jos lentoliikenne otetaan huomioon, päästöt olisivat vähentyneet 16 prosenttia vuoden 1990 tasoja pienemmiksi. Osittain tämä on seurausta vuonna 2009 alkaneesta talouskriisistä. (4) Nykyään noin 55 prosenttia Euroopan primäärienergiasta on tuontienergiaa. Pohjanmeren öljyn- ja kaasuntuotannon vähentyessä on odotettavissa, että tuontienergian osuus kasvaa vuoteen 2030 mennessä 57 prosenttiin, vaikka ilmasto- ja energiapaketti pantaisiin täytäntöön kokonaisuudessaan. Vaikka energiariippuvuus ei sinänsä ole taloudellinen ongelma, on useita energiakysymyksiin liittyviä muutoksia, joihin olisi kiinnitettävä huomiota. Ensinnäkin trendit viittaavat siihen, että öljyn ja kaasun kysyntä kasvaa jatkuvasti nousevissa talouksissa. Toiseksi tarjontapuolen investoinnit eivät vastaa kasvavaa kysyntää. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) arvion mukaan noin 75 prosenttia konventionaalisen raakaöljyn tuotannosta on vuonna 2035 tultava kentiltä, jotka eivät vielä ole käytettävissä tai ovat kokonaan löytämättä. Kolmanneksi maailman varannot sijaitsevat usein geopoliittisesti epävakailla alueilla ja niiden omistajina ovat sellaiset valtion määräysvallassa olevat yhtiöt, jotka eivät aina pysty reagoimaan markkinavoimiin riittävällä tavalla. Sen vuoksi Euroopan talous on jatkossakin alttiina energian hintoihin liittyville vakaville riskeille. Tämä koskee erityisesti liikennealaa, joka on yli 90-prosenttisesti riippuvainen öljystä. Tästä syystä etenemissuunnitelmassa tarkastellaan energia-alan kehittymistä ja synergioita energiavarmuuden lisäämisen näkökulmasta. (5) Vähähiilisen teknologian kehittäminen on ratkaisevan tärkeää kestävän kasvun ja kestävien työpaikkojen turvaamiseksi. Kehitystyön esteenä ovat kuitenkin ole markkinoiden toimintahäiriöt, jotka johtuvat siitä, ettei kasvihuonekaasujen ulkoisia vaikutuksia oteta huomioon. Tämän lisäksi on olemassa yleinen epävarmuuteen ja tiedonlevitykseen liittyvä ongelma, joka saattaa johtaa siihen, ettei tutkimus- ja kehitystyöhön panosteta riittävästi. Ongelmana on vielä pääomavaltaisten teknologioiden kaupallistaminen, koska näihin liittyvät investoinnit ovat pitkäaikaisia. FI 2 FI

4 Sen vuoksi on perustavan tärkeää edistää vähähiilisen teknologian kehittämistä ja nopeuttaa oppimista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä merkitsee eurooppalaisille yrityksille samanaikaisesti suurta haastetta ja mahdollisuutta. Vähähiiliseen talouteen tähtäävää etenemissuunnitelmaa laadittaessa on olennaisen tärkeää ottaa huomioon se, miten EU kehittää politiikkaansa tutkimuksen ja kehittämisen, demonstroinnin ja innovoinnin alalla, miten se luo teknologiselle muutokselle suotuisat kehysedellytykset, miten se lisää yleistä hyväksyttävyyttä ja miten se edistää kilpailukykyä erilaisilla teollisuuden avainaloilla. (6) Siirtyminen kohti vähähiilistä taloutta vaikuttaa energiavarojen lisäksi suuresti myös muiden resurssien kestävään käyttöön ja siten resurssitehokkuutta koskevaan Eurooppa 2020 strategian lippulaiva-aloitteeseen. Samalla, kun vähennetään energiaan perustuvia kasvihuonekaasupäästöjä, vähennetään merkittävästi myös muita ilman epäpuhtauksia ja niihin liittyviä terveysriskejä. Etenemissuunnitelmassa on lisäksi otettava huomioon teollisuusprosessit, maankäyttö, maa- ja metsätalouden käytännöt ja suhde elintarvikkeiden, rehujen ja puun (puutavara, massa ja paperi) tuotantoon ja kulutukseen sekä elintärkeiden ekosysteemipalveluiden ylläpito (maaperän laatu, veden saatavuus, biologinen monimuotoisuus). 2. TAVOITTEET (7) Vähähiilistä taloutta koskevan etenemissuunnitelman 2050 erityisenä tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten EU:n poliittista toimintakehystä olisi kehitettävä seuraavien kymmenen vuoden aikana ja jälkeen, jotta se tarjoaisi edellytykset 1) lisätä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä merkittävässä määrin tieteellisten käsitysten mukaisesti ja samanaikaisesti 2) vähentää haavoittuvuutta öljysokeille ja muille energiavarmuuteen vaikuttaville häiriöille, sekä 3) tarttua mahdollisuuksiin lisätä kestävää kasvua ja kestäviä työpaikkoja (uuden vähähiilisen teknologian yhteydessä) niin, että samalla otetaan huomioon kestävyys ja resurssitehokkuus myös laajasti. (8) Tässä vaikutusten arvioinnissa pyritään antamaan tietoa vähennyspoluista yleisesti sekä eri aloilla, tarvittavasta teknologisesta ja rakenteellisesta muutoksesta, investointi- ja kustannusmalleista sekä muista vaikutuksista, synergioista ja kompromisseista laajempiin kestävyys- ja resurssitehokkuustavoitteisiin nähden. Tavoitteena on antaa tietoa EU-tason, kansallisen ja alueellisen ilmastopolitiikan hahmottelua ja parhaillaan työn alla olevien etenemissuunnitelmien laatimista varten, välitavoitteita unohtamatta. 3. MENETELMÄT JA SKENAARIOIDEN KUVAUS (9) Pitkää aikaväliä koskevan analyysin yhteydessä on tärkeää tarkastella erilaisia olettamuksia, epävarmuustekijöitä ja kehityskulkuja koko ajalta. Tästä syystä vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan, minkälaisin edellytyksin EU saavuttaisi 2ºC:n tavoitetta vastaavat laajat päästövähennykset vaihtoehtoisissa skenaarioissa ( hiilestä vapautumisen skenaariot politiikkavaihtoehtojen tilalla). Nämä eroavat toisistaan keskeisten muuttujien osalta, joihin kuuluvat esimerkiksi globaalit olosuhteet, energian maailmanmarkkinahintojen kehitys ja teknologisen innovoinnin nopeus. Skenaarioihin sisältyy hiilen hinta kustannustehokkaana politiikkaa ohjaavana tekijänä. Vertaamalla eri skenaarioiden pohjalta saatuja tuloksia on mahdollista tehdä kestävämpiä päätelmiä siitä, miten avainmuuttujat vaikuttavat tuloksiin ja eri osatekijät toisiinsa. FI 3 FI

5 (10) Teollisuusmaita koskevan päästövähennystavoitteen prosentin vaihteluväliin sisältyvät IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaisesti sekä sisäiset vähennykset että kansainvälisten hyvitysten käyttö. EU:lta vuoteen 2050 mennessä edellytettyjen sisäisten vähennysten suuruuden arvioimiseksi esitetään katsaus uusimmista tieteellisistä näkemyksistä sekä POLES-mallin mukaisesti lasketut ennusteet, jotka vastaavat 2ºC:n tavoitetta eli koko maailman päästöjen puolittamista vuoden 1990 tasosta vuoteen (11) Fossiilisten polttoaineiden hinnoilla on suuri merkitys arvioitaessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen vaikutuksia, mutta ne määräytyvät suurelta osin maailmanmarkkinoilla. Myös maailmanlaajuinen ilmastopolitiikka voi vaikuttaa fossiilisten polttoaineiden hintoihin. Ilmastopolitiikan ja fossiilisten polttoaineiden hintojen vaikutusta toisiinsa analysoitiin globaalilla POLES-mallilla kolmen skenaarion pohjalta: globaali perusura: maailmanlaajuisesti ei toteuteta minkäänlaista ilmastopolitiikkaa vuoteen 2050 mennessä maailmanlaajuinen toiminta: maailmanlaajuisella toiminnalla puolitetaan päästöt maailmanlaajuisesti vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna hajanainen toiminta: EU noudattaa hiilestä vapautumisen strategiaa, mutta muut maat eivät tee näin. Ne täyttävät ainoastaan Kööpenhaminan sitoumuksen mukaisen vähimmäisvaatimuksen vuoteen 2020 asti eivätkä sen jälkeen tee lisäponnisteluja. Edellä kuvattua malliennustetta laajennettiin sisällyttämällä siihen maatalouden ja maankäytön muutosta koskevat globaalit ennusteet GLOBIUM- ja G4M-mallien avulla. (12) Koko EU:ta koskevassa mallinnuksessa käytettiin PRIMES-energiajärjestelmämallia sekä muiden kuin hiilidioksidipäästöjen osalta GAINS-mallia. Edelleen EU:n mittakaavassa yhtäältä energian ja toisaalta maankäytön, maankäytön muutosten ja metsätalouden suhdetta analysoitiin G4M- ja GLOBIOM-malleilla. Määräävin hiilestä vapautumista edistävä tekijä ovat hiilidioksidipäästöihin ja muihin päästöihin liittyvät hiilen hinnat. (13) Ennusteet laskettiin EU:n tasolla seuraavien skenaarioiden pohjalta: Viiteskenaario kuvastaa olemassa olevien toimintamallien täytäntöönpanoa ja niiden soveltamisen jatkamista (ts. ilmasto- ja energiapaketti vuoteen 2020 asti). Joukko hiilestä vapautumisen skenaarioita, joissa EU:n sisäiset päästövähennykset ovat 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, lukuun ottamatta yhtä hajanaisen toiminnan skenaariota, johon sisältyy lisätoimenpiteitä energiaintensiivisten teollisuudenalojen kansainvälisen kilpailukyvyn suojaamiseksi. Hiilestä vapautumisen skenaariot eroavat toisistaan fossiilisten polttoaineiden hintojen perusteella POLES-mallilla tehdyn globaalin analyysin tulosten mukaisesti: FI 4 FI

6 skenaariot, joissa energian hinnat ovat alhaiset ja suhteellisen vakaat (öljyn reaalihinta vuonna 2050 noin 70 USD 2008 barrelilta); toteutuisivat todennäköisesti maailmanlaajuisessa toiminnassa, skenaariot, joissa öljyn hinnat asteittain kaksinkertaistuvat (vuonna 2050 hinta olisi 127 USD 2008 barrelilta), kuten viiteskenaariossa; toteutuisivat todennäköisesti hajanaisessa toiminnassa, skenaariot, joihin sisältyy tilapäinen öljyn hintasokki tai vuodesta 2030 alkaen jatkuvasti korkeat energian hinnat (kaksinkertaistuvat vuoteen 2030, jolloin 212 USD 2008 barrelilta). Hiilestä vapautumisen skenaariot eroavat toisistaan teknologista kehitystä koskevien olettamusten perusteella: tehokkaan teknologian skenaariot, joissa tehokkaat vähähiiliset teknologiat on tehty mahdollisiksi menestyksekkäästi, viivästyneen hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin skenaariot ja viivästyneen sähköistämisen skenaariot, joissa arvioidaan herkkyyttä tiettyjen teknologiapolkujen käytettävyydelle, herkkyysanalyysi, kun kyseessä on viivästynyt ilmastopolitiikka, johon ei sisälly uusia tai täydentäviä ilmastotoimenpiteitä ennen vuotta (14) Tulevissa mallinnusta koskevissa parannuksissa voitaisiin ottaa huomioon varsinaisen ilmastonmuutoksen vaikutukset esimerkiksi maatalouteen, energiantuotantoon ja kulutukseen. Parantamalla mallinnusta energian varastointia ja älykkäitä verkkoja koskevien ratkaisujen osalta voitaisiin ehkä laatia tarkempia ennusteita hajaantuneeseen energiantuotantoon siirtymisestä. 4. GLOBAALIN ANALYYSIN TULOKSET Päästöjen vähennystoimet maailmanlaajuisesti ja EU:ssa (15) Uusimman tieteellisen kirjallisuuden ja POLES-mallilla laadittujen malliennusteiden mukaan EU:n olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä sisäisesti vähintään 75 prosenttia, 80 prosenttia tai enemmän vuoteen 1990 verrattuna. (16) Enintään 2 C:n lämpenemistä koskevan tavoitteen mukainen maailmanlaajuinen toiminta tarkoittaisi, että muut teollisuusmaat toteuttavat EU:n kanssa yhtä tiukkoja toimia samalla hiilidioksidin hintasignaalilla. Nousevan talouden maat tekisivät näin asteittain noudattaen simulaatiota sellaisten hiilimarkkinoiden asteittaisesta kehittymisestä, joilla hiilen hinnat olisivat vuoteen 2030 mennessä samat teollisuusmaissa ja nousevan talouden maissa. Tämän tuloksena kasvihuonekaasujen päästöt vähenisivät kehitysmaissa 80 prosenttia perusuraan verrattuna eli vuoden 1990 päästötasolle tai jopa sen alle. Tämä merkitsee sitä, ettei kansainvälisessä toiminnassa olisi käytettävissä kansainvälisiä hyvityksiä edulliseen hintaan eikä laaja hyvitysten käyttö olisi vaihtoehto sisäiselle toiminnalle. EU:n on saavutettava prosentin vähennystavoitteensa suurelta osin sisäisillä toimilla, myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Päästömäärät henkeä kohden muuttuisivat ajan myötä FI 5 FI

7 yhdenmukaisemmiksi ja vuoteen 2050 absoluuttiset erot olisivat merkittävästi nykyistä pienempiä, vaikka päästöjen määrä henkeä kohden pysyykin teollisuusmaissa suurempana. Ilmastopolitiikan ja fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen välinen yhteys (17) POLES-mallilla tehty analyysi osoittaa maailmanlaajuisen ilmastonmuutospolitiikan ja fossiilisten polttoaineiden tulevien hintojen välisen vuorovaikutuksen. Siinä missä perusuraan perustuvissa ennusteissa öljyn hinnat lähes kaksinkertaistuisivat, maailmanlaajuista ilmastopolitiikkaa toteuttamalla öljyn hinta pysyisi vuoteen 2050 vakaana nykytilanteeseen verrattuna. Nämä suhteelliset vähennykset perustuisivat energian kysynnän vähenemiseen ja siirtymiseen yhä enemmän vähähiilisten polttoaineiden käyttöön. Maailmanlaajuista toimintaa toteuttavassa maailmassa fossiilisten polttoaineiden hinnat olisivat olennaisesti alemmat ja hiilen hinnat korkeammat. (18) Analyysi osoittaa, että hajanaisen toiminnan maailmassa öljyn hinnat laskevat ainoastaan 15 prosenttia perusuran tasoista. Tulokset vastaavat pääpiirteissään Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) raporttia World Energy Outlook IEA:n tiedot kertovat selvistä energiavarmuuteen liittyvistä riskeistä, joita aiheuttavat kasvava kysyntä, toimitusongelmat ja öljyn- ja kaasunviejäalueisiin liittyvät geopoliittiset uhat yhdessä. (19) Energialähteiden hinnanmuutokset vaikuttavat kyseisiä hyödykkeitä vievien maiden tuloihin. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin hallittavissa. OPEC-maiden tulojen ennakoidaan olevan seuraavien 20 vuoden aikana paljon korkeammat kuin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, myös jos toteutetaan maailmanlaajuista toimintaa. Maa- ja metsätalouden panos maailmanlaajuisesti ja yhteydet bioenergiaan (20) Osana 2 C-tavoitteen mukaisia maailmanlaajuisia ponnisteluja analyysissä tarkasteltiin myös maatalouden ja LULUCF-sektorin osuutta sekä kyseisten alojen ja energia-alan keskinäistä vuorovaikutusta maailmanlaajuisessa mittakaavassa. Tässä otettiin huomioon (a) (b) (c) (d) tarve huolehtia maapallon jatkuvasti kasvavan väestön elintarviketurvasta, EU:n tavoite vähentää maapallon metsien häviämistä, erityisesti kehitysmaissa, ja pysäyttää metsäkato vuoteen 2030 mennessä, ponnistelut maatalouden päästöjen vähentämiseksi, biomassan lisääntynyt käyttö energialähteenä ilmastotoimien tapauksessa, (e) ravintotottumukset pysyvät ennallaan ja hyvinvoinnin lisääntymisen seurauksena hiili-intensiivisten elintarvikkeiden kulutus kasvaa. Analyysin perusteella päätellään, että maa- ja metsätalous voi saavuttaa edellä esitetyt tavoitteet vuoteen 2050 mennessä, jos otetaan käyttöön sopivat kannustimet, mutta ratkaisevan tärkeää on kuitenkin tuottavuuden paraneminen maailmanlaajuisesti. Jos näitä parannuksia ei saada aikaan, edellä luetellut tavoitteet jäävät yksinkertaisesti saavuttamatta tai ne saavutetaan vain elintarvikkeiden hintojen huomattavan nousun kautta. FI 6 FI

8 Tavoitteiden saavuttamiseen voisi vaikuttaa hiili-intensiivisten elintarvikkeiden osuuden kasvua ilmentävän nykyisen kehityssuunnan muuttaminen, mutta tätä seikkaa ei analysoitu. Elämäntapa- ja käyttäytymismuutokset saattaisivat lisätä voimakkaiden päästövähennysten toteutumisen todennäköisyyttä sekä toimien kustannustehokkuutta kokonaisuudessaan, kun niiden ansiosta ei jouduttaisi toteuttamaan kalliimpia päästöjen vähentämistoimia muilla aloilla. Ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta maailmanlaajuisesti 2ºC:seen on suurta hyötyä luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä sen ansiosta voitaisiin säilyttää trooppiset metsät, joiden biodiversiteettiarvo on korkea. On pidettävä huoli siitä, ettei maa- ja metsätalouden tuottavuuden kasvu johda luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja vesivarojen ehtymiseen eikä aiheuta muita ympäristöongelmia. 5. EU:N ANALYYSIN TULOKSET EU:n päästövähennyspolut kokonaisuudessaan ja eri aloilla (21) EU:n erilaisiin hiilestä vapautumisen skenaarioihin sisältyvien ennusteiden analyysi osoittaa, että EU:n on teknisesti mahdollista vähentää vakiintuneiden tekniikoiden avulla päästöjään sisäisesti 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jos kaikilla aloilla sovelletaan riittävän vahvaa hintakannustinta (noin euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohden vuoteen 2050 mennessä). Tämä edellyttää huomattavaa ja jatkuvaa innovointia nykyteknologioihin mutta on mahdollista ilman läpimurtoteknologioita, kuten ydinfuusiota, vety- ja polttokennoja tai älykkäitä sähköverkkoja, joissa sovelletaan hajautettuja energiavarastoja laajassa mittakaavassa, ja ilman suuria elämäntapamuutoksia (ravintomuutokset, suuret liikkuvuuden muotojen muutokset jne.). Tällaiset muutokset saattaisivat helpottaa siirtymistä vähähiiliseen talouteen, mutta niitä ei tarkasteltu analyysissä, koska niiden tekninen ja taloudellinen toteutettavuus on epävarmaa ja koska niiden sisällyttäminen mallinnusvälineeseen olisi ollut vaikeaa. (22) Huolimatta siitä, että teknologian ja fossiilisten polttoaineiden hintoja koskevat oletukset vaihtelivat suuresti eri skenaarioissa, tulokset olivat päästövähennysten etenemisnopeuden ja suuruuden osalta selvät, joskin eri alojen tasolla vaihtelua oli hieman enemmän. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vuoteen 1990 verrattuna Yhteensä -7 % -40 % (-44 %) -79 % (-82 %) Alat Sähkö (CO 2 ) -7 % -54 % (-68 %) -93 % (-99 %) Teollisuus (CO 2 ) -20 % -34 % (-40 %) -83 % (-87 %) 1 Liikenne (ml. lentoliikenteen, pl. meriliikenne) (CO 2 ) +30 % +20 % (-9 %) -54 % (-67 %) Liikenne, pl. lentoliikenne, pl. meriliikenne +25 % +8 % (-17 %) -61 % (-74 %) Asuminen ja palvelut (CO 2 ) -12 % -37 % (-53 %) -88 % (-91 %) Maatalous (ei-co 2 ) -20 % -36 % (-37 %) -42 % (-49 %) Muut päästöt (ei-co 2 ) -30 % -71,5 % (-72,5 %) -70 % (-78 %) 1 Ei sisällä skenaariota, jossa toimenpiteet eivät edellytä energiaintensiivisiltä teollisuudenaloilta yhtä suuria vähennyksiä. FI 7 FI

9 Lähde: PRIMES, GAINS (23) Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenevät vuoteen 2030 mennessä noin 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna lukuun ottamatta tilannetta, jossa öljyn hinnat ovat korkealla vuonna 2030 ja jossa vähennykset ovat tämän seurauksena 44 prosenttia. Pienten kustannusten päästövähennyspolun muita välivaiheita olisivat 25 prosentin vähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 60 prosentin vähennykset vuoteen 2040 mennessä. (24) Jos kaikilla aloilla käytettäisiin päästövähennyksiä varten yhtäläisiä taloudellisia kannustimia, suuremmat vähennykset olisivat edelleen kustannustehokkaimpia EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla. Niillä saavutettaisiin vuoteen 2005 verrattuna jo noin 45 prosentin vähennykset vuoteen 2030 mennessä ja noin 90 prosentin vähennykset vuoteen 2050 mennessä, kun taas päästökauppaan kuulumattomilla aloilla päästöt vähenisivät noin 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä ja 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. (25) Suurimmat vähennykset saavutettaisiin sähköntuotannossa. Sovellettaessa kaikilla aloilla samanlaisia taloudellisia kannustimia, sähköala vapautuu hiilestä nopeasti monien erilaisten vähähiilisten teknologioiden (erilaisten uusiutuvaa energiaa koskevat teknologiat, ydinenergia, hiilen talteenotto ja varastointi vuoden 2020 jälkeen) käyttöönoton ja kysyntäpuolen lisääntyneen tehokkuuden ansiosta, ja sillä saavutetaan useimmissa tapauksissa selvästi yli 60 prosentin päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä sähköala olisi käytännöllisesti katsoen vapautunut kokonaan hiilestä. (26) Myös asumisessa ja palvelualalla voidaan saavuttaa keskimääräistä suuremmat päästövähennykset keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Päästövähennyksiä edistäviä tärkeimpiä tekijöitä ovat tarvittavan lämmityksen merkittävä väheneminen parantuneen eristyksen seurauksena, (vähähiilisen) sähkön ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen rakennusten lämmityksessä sekä aiempaa energiatehokkaammat laitteet. (27) Teollisuus vapautuu hiilestä keskipitkällä aikavälillä hieman hitaammin kuin talous kokonaisuudessaan, mutta erityisesti hiilen varastointi ja talteenotto teollisuudessa mahdollistaa merkittävät päästövähennykset hieman myöhemmin (vuoden 2030 jälkeen) kuin sähköalalla. (28) Liikenne ja maatalous ovat tärkeimmät alat, joilla ei saavuteta täyttä vapautumista hiilestä pitkällä aikavälillä. (29) Liikenteessä viimeksi kuluneiden 20 vuoden kasvava kehityssuunta kääntyy päinvastaiseksi. Vuonna 2030 liikenteen päästöt (maantie-, rautatie- ja sisävesiliikenne) vähenevät useimmissa skenaarioissa alle vuoden 1990 tasojen. Tehokkaan teknologian skenaariossa ne vähenevät 5 prosenttia pienemmiksi, jos fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat samat kuin viiteskenaariossa, ja 2 prosenttia pienemmiksi, jos fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat alhaiset. Suurin osa liikenteen päästövähennyksistä, noin 60 prosenttia, saavutettaisiin kuitenkin vuosien 2030 ja 2050 välillä 2. 2 Lentoliikenteen NOx-päästöjä ja muita lentoliikenteestä maailmanlaajuiseen ilmaston lämpenemispotentiaaliin kohdistuvia vaikutuksia ei ole otettu huomioon. FI 8 FI

10 (30) Maataloudessa kehityskulku on päinvastainen. Päästöt vähenevät merkittävästi nykyisestä vuoteen 2030, mutta sen jälkeen uusia teknisiä vaihtoehtoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on rajoitetusti. Kuten muillakin aloilla, kannattaisi vielä tutkia, millä tavoin käyttäytymisen muutokset vaikuttavat vaihtoehtoihin kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. (31) Myös muut kuin hiilidioksidipäästöt, kuten kaatopaikoilta tuleva metaani ja teollisuusperäinen typpioksiduuli, vähenevät nopeasti vuoteen 2030 ja sen jälkeen vain vähäisessä määrin. Päästökauppajärjestelmään kuuluvien muiden kuin hiilidioksidipäästöjen vähennykset sisältyvät jo viiteskenaarioon, kun taas muilla aloilla, kuten maatalouden, jätteiden ja fluorattujen kaasujen osalta, tarvittaisiin nykyistä politiikkaa täydentäviä uusia toimenpiteitä. Järjestelmän kustannukset: hiilen hinnat, investointimenot ja fossiilisten polttoaineiden kustannukset (32) Kaikissa skenaarioissa hiilen hinnat nousevat käytetyistä teknologiaa ja fossiilisia polttoaineita koskevista muuttujista riippuen vuoden 2030 noin eurosta euroon (tehokkaan teknologian skenaarioissa euroon) hiilidioksidiekvivalenttitonnilta. (33) Voidaan todeta, että fossiilisten polttoaineiden hintojen ja hiilen hintojen välillä on selvä käänteinen korrelaatio. Mitä korkeammat ovat fossiilisten polttoaineiden hinnat, sitä alhaisemmat hiilen hinnat riittävät niiden vapauttamiseen hiilestä. Tämä on looginen seuraus siitä, että hinnoittelu on yleisesti, joko hiilen hintojen tai varsinaisten energian hintojen kautta, tärkeä päästövähennyksiä ohjaava tekijä, sillä se vaikuttaa energian kysyntään ja energiatehokkuuteen. Hiilen hinnoittelun selvänä etuna on, että siinä hiili-intensiivisyys nostaa tuotantopanosten ja prosessien hintaa ja tulot kierrätetään paikallistason talouden sisällä, kuten ei aina tapahdu korkeilla energian hinnoilla, etenkään EU:ssa, joka on suuresti riippuvainen fossiilisten polttoaineiden tuonnista. (34) Päätelmänä on myös, että tiettyjen teknologioiden (hiilen talteenotto ja varastointi, sähköistys) viivästynyt kehitys ja käyttöönotto samoin kuin viivästyneet ilmastotoimet (ei uutta toimintaa ennen vuotta 2003) johtavat lopulta merkittävästi korkeampiin hiilen hintoihin ja suurempiin kokonaiskustannuksiin ja pienempiin polttoainesäästöihin. Tämä korostaa seuraavien seikkojen ratkaisevaa merkitystä: vähähiilisten teknologioiden tutkimus ja kehittäminen sekä niiden käyttöönotto varhaisessa vaiheessa keinona vähentää kokonaiskustannuksia ja lisätä tiettyjen teknologioiden yleistä hyväksyttävyyttä, tarve päästöjen jatkuviin mutta ajan myötä asteittain eteneviin vähennyksiin, jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa myöhään tehdyt päästövähennykset aiheuttavat hiilen hintojen äkillisen ja suuren nousun. (35) Tärkeimpänä päätelmänä kaikissa hiilestä vapautumisen skenaarioissa on, että painopiste siirtyy merkittävästi polttoainemenoista (toimintakustannuksia) investointimenoihin (pääomamenoja). Koko talouden näkökulmasta on tärkeää panna merkille, että investoinnit ovat suurelta osin sisäisiä menoja ja edellyttävät suurempaa lisäarvoa ja tuotantoa monilta eri teollisuuden aloilta (autoteollisuus, sähköntuotanto, FI 9 FI

11 teollisuuden ja verkkojen varusteet, energiatehokkaat rakennusmateriaalit, rakennusala jne.), kun taas polttoainemenot kulkeutuvat paljolti kolmansiin maihin, koska EU on suuresti riippuvainen fossiilisten polttoaineiden tuonnista. (36) Tehokkaan teknologian skenaarioissa vuosi-investoinnit nousisivat vuosiin mennessä noin 550 miljardia euroa suuremmiksi kuin viiteskenaariossa. Tämä investointimenojen lisäys olisi koko 40-vuotisen ajanjakson ajalta keskimäärin noin 270 miljardia euroa vuodessa sekä maailmanlaajuisessa että hajanaisessa toiminnassa. (37) Investointien kasvun kääntöpuolena on yhtä laajat polttoainekustannusten vähennykset. Viiteskenaariossa polttoainekustannukset kasvavat yhä siten, että ne ovat ajanjaksolla noin 900 miljardin euroa vuodessa ja ajanjaksolla noin miljardia euroa vuodessa. Hiilestä vapautuminen vähentää energian viitehinnoilla polttoainekustannuksia lähes 350 miljardia euroa vuodessa ajanjaksolla Maailmanlaajuisen toiminnan yhteydessä polttoainekustannusten vähennys on viiteskenaarioon verrattuna tietenkin vieläkin suurempi, ajanjaksolla vähän yli 600 miljardia euroa vuodessa, fossiilisia polttoaineita koskevien säästöjen ja fossiilisten polttoaineiden alempien hintojen yhteisvaikutuksen ansiosta. Kun tarkastellaan koko 40-vuotista ajanjaksoa, polttoainekustannusten keskimääräinen vähennys vuodessa viitearvoon verrattuna vaihtelee 175 miljardin euron (hajanainen toiminta; energian viitehinnat) ja 320 miljardin euron (maailmanlaajuinen toiminta; alhaiset fossiilisten polttoaineiden hinnat) välillä edellyttäen, ettei liikenteen sähköistäminen viivästy. (38) Viiteskenaariossa öljysokki tai korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat lisäisivät tarvittavia investointimenoja noin 100 miljardilla eurolla vuodessa. Hiilestä vapautumisen skenaarioissa tällaista vaikutusta ei kuitenkaan ole. Polttoainemenot ovat hiilestä vapautumisen skenaarioissa, joihin liittyy korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat, merkittävästi pienemmät kuin viiteskenaariossa, johon liittyy korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat. Skenaariossa, johon liittyy korkeat fossiilisten polttoaineiden hinnat, polttoainekustannukset vähenevät jopa enemmän kuin ilmastotoimiin tehdyistä uusista investoinneista aiheutuvat menot. (39) Vähähiilisyyden edistämiseen liittyvien pääomamenojen kasvu on yhtenäinen piirre kaikille aloille (sähköntuotanto, teollisuus, liikenne ja rakennettu ympäristö), mutta absoluuttisin luvuin ilmaistuna suurimmat investointien lisäykset eivät koske sähköntuotantoa, verkkoinfrastruktuuria tai teollisuutta vaan kysyntäpuolen teknologioita liikennealalla (erityisesti ajoneuvot) ja rakennettua ympäristöä (energiatehokkaat rakennusmateriaalit ja -komponentit, lämpöpumput, laitteet jne.). Hiilestä vapautuminen hyödyttää erityisesti kyseisiä teknologioita ja varusteita tuottavia yrityksiä. (40) Vähähiilisyyden edistämiseen liittyvien pääomamenojen suuruus ja koostumus asettavat tulevina vuosikymmeninä vastattavaksi tärkeitä kysymyksiä siitä, minkälaisella politiikalla voidaan, tehokkaita hiilikannustimia käyttämällä, poistaa rahoituksen esteet erityisesti liikenteen ja rakennusten loppukäyttäjiltä. Tarvitaan innovatiivisia rahoitus- ja verotusvälineitä, kuten edullisia lainoja, avustuksia energian säästämiseen tehtävien investointien osittaiseksi korvaamiseksi sekä veronalennuksia, jotta vähähiilisiin teknologioihin tehtäisiin enemmän yksityisiä investointeja. Lisäksi EU:n talousarvion sisällä aiempaa suurempi osuus alueellisista menoista olisi FI 10 FI

12 ohjattava sellaisiin politiikan välineisiin, joilla saadaan käyttöön yksityisen sektorin varoja. Energiavarat, energiatehokkuus ja energiavarmuus (41) Hiilestä vapautumisen skenaarioissa energiaresurssitehokkuus paranisi EU:ssa merkittävästi, minkä seurauksena myös energiavarmuus kasvaisi ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden käytön ja tuonnin vähentymisen ansiosta. Primäärienergian kokonaiskulutus vähenisi niin, että se olisi Mtoe vuonna 2030 ja noin Mtoe vuonna 2050, kun kulutus vuonna 2005 oli yli Mtoe. Vuonna 2050 käytettäisiin vuoteen 2005 verrattuna enemmän omia energialähteitä, erityisesti uusiutuvia, ja energian kokonaistuonti olisi vähentynyt alle puoleen. Polttoaineriippuvuuden nykyinen kasvava kehityssuunta olisi vuodesta 2025 alkaen vähenevä, ja vuoteen 2050 mennessä riippuvuus olisi laskenut alle 35 prosentin. Öljyn tuonnista aiheutuva lasku olisi vuoteen 2050 mennessä pienentynyt alle puoleen nykyisestä ja olisi noin 80 prosenttia pienempi kuin viiteskenaariossa, mikä vastaa vähintään 400 miljardin euron säästöjä. (42) On tärkeää huomata, että edellä kuvattu primäärienergian kulutuksen väheneminen on lähinnä seurausta kysyntäpuolella toteutuneista teknologisista muutoksista, ei energiapalvelujen vähenemisestä. Näitä muutoksia ovat ensin tehokkaammat rakennukset, lämmitysjärjestelmät ja ajoneuvot ja myöhemmin liikenteen ja lämmityksen sähköistäminen, jonka myötä yhdistyvät kysyntäpuolen erittäin tehokkaat teknologiat (ladattavat hybridiajoneuvot, sähköajoneuvot, lämpöpumput) ja sähköntuotannon vapautuminen suuressa määrin hiilestä. (43) Jos EU saavuttaa 20 prosentin energiansäästötavoitteen vuonna 2020, se pystyy vähentämään omia päästöjään vähintään 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. (44) Hiilestä vapautuminen vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden toimitusvarmuuteen liittyviä riskejä, ja laajan mittakaavan sähköistäminen yhdistettynä sähkön hajautettuun tuotantoon merkitsee puolestaan muita haasteita ja mahdollisuuksia. Niitä käsitellään tarkemmin energian tiekartassa Sähköntuotanto (45) Vaikka lopullinen energian kysyntä vähenee kaikilla aloilla merkittävästi, sähkön kulutus kasvaa jatkuvasti vuoteen 2050 asti. Tähän tulokseen johtaa kaksi vastakkaista kehityssuuntaa: kysyntäpuolella tehokkuus paranee enenevässä määrin, erityisesti vuoden 2025 jälkeen sähkön tarve lämmityksessä ja energia-alalla kasvaa, kun kysyntäpuolen tehokkaita teknologioita aletaan soveltaa laajasti (esim. ladattavat hybridiajoneuvot, sähköajoneuvot, lämpöpumput). Kysynnän kasvu seuraa kuitenkin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana tapahtunutta kehitystä riippumatta siitä, että aikaa myöten huomattava osa liikenteessä ja lämmityksessä käytettävästä öljystä ja kaasusta korvataan sähköllä. (46) Tarjontapuolella vähähiilisten teknologioiden osuus koko sähköntuotannosta (uusiutuva energia, fossiiliset polttoaineet ja hiilen talteenotto ja varastointi, FI 11 FI

13 Liikenne ydinenergia) kasvaa nopeasti nykyisestä 45 prosentista ollen vuonna 2020 noin 60 prosenttia (kun ilmasto- ja energiapaketti on pantu täysimääräisesti täytäntöön) ja vuonna prosenttia ja vuonna 2050 lähes 100 prosenttia. Vähähiilisille sähköteknologioille ovat luonteenomaisia suuremmat pääomamenot ja pienemmät polttoainekustannukset, ja niinpä sähkön tuotantoinvestoinneista aiheutuu suuret menot kuten myös verkkojen laajentamiseen liittyvistä investoinneista. Kuten muillakin aloilla, perustava kysymys on, kuinka luoda parhaat edellytykset näiden investointien toteutumiselle. (47) Energiatehokkuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä liikenteen vapauttamisessa hiilestä Analyysi osoittaa, että vuoteen 2025 asti ajoneuvojen parantunut tehokkuus on liikennepalvelujen jatkuvasta kasvusta huolimatta tärkein tekijä, joka ohjaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvavan kehityssuunnan kääntymistä väheneväksi ja maalla syntyvien liikenteen kasvihuonekaasujen päästötasojen vähenemistä vuonna 2030 takaisin alle vuoden 1990 tasojen. Esimerkiksi henkilöautoilla nämä parannukset menevät vuoden 2020 jälkeen asteittaisen hybridisoitumisen ansiosta nykyisessä hiilidioksidi- ja autolainsäädännössä edellytettyä pidemmälle. (48) Samalla, kun ajoneuvohybridisaatio on tärkeä asia tehokkuuden kasvulle vuotta 2025 kohti mentäessä, se on teknologian näkökulmasta välttämätön vaihe, joka mahdollistaa siirtymisen sähköllä liikkumiseen (sähköajoneuvoilla) vuoden 2025 jälkeen. Henkilöautoilla kyse on avainteknologiasta, joka mahdollistaa suuret päästövähennykset vuoden 2030 jälkeen. Lentoliikenteessä ja vähäisemmässä määrin raskailla hyötyajoneuvoilla osalta odotetaan biopolttoaineiden yleistyvän, erityisesti vuoden 2030 jälkeen. (49) Biopolttoaineista tulee lentoliikenteessä tärkeä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävä teknologia vuoden 2030 jälkeen. Tieliikenteessä biopolttoaineiden käytön suurimman lisäyksen olisi tapahduttava vuotta 2020 edeltävänä aikana, jotta uusiutuvia energialähteitä koskeva 20 prosentin yleinen tavoite sekä niiden osuutta liikenteessä koskeva 10 prosentin erityistavoite saavutettaisiin. Niiden käyttö kasvaisi absoluuttisesti edelleen vuodesta 2020 vuoteen 2050 mutta hitaammin kuin vuosina , jos sähköajoneuvojen tulo markkinoille onnistuu. Jos kuitenkaan näin ei käy, biopolttoaineiden olisi saatava suurempi merkitys, jotta päästäisiin samantasoisiin päästövähennyksiin. Tällainen biopolttoaineiden käytön lisääntyminen saattaisi kohdistaa kasvavaa painetta maankäyttöön (siitä aiheutuvat päästöt), luonnon monimuotoisuuteen, vesihuoltoon ja ympäristöön yleensä, etenkin jos oletetaan, että käytetään maankäyttöön perustuvia biopolttoaineita. (50) Liikennepalvelujen kokonaiskysyntään kohdistuu kaikissa skenaarioissa vain vähäiset vaikutukset. Tämä johtuu osittain mallinnustilanteesta, jossa painotuttiin kasvihuonekaasupäästöihin. Siihen ei sisältynyt sellaisia erityisiä liikennetoimenpiteitä tehokkaampaa liikennejärjestelmää, liikennemuotosiirtymää ja erilaisten ulkoisten vaikutusten, kuten liikenneruuhkien ja ilman pilaantumisen, vähentämistä varten, joilla voitaisiin saavuttaa päästöjen lisävähennyksiä. Näitä seikkoja käsitellään tarkemmin liikennepolitiikan valkoiseen kirjaan liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. (51) Eri skenaarioiden vertailu osoittaa selvän korrelaation liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten ja sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöjen FI 12 FI

14 vähennysten välillä. Jos liikenneala vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä sähköllä tapahtuvan liikkumisen kautta, sähkön kulutus kasvaa, mikä vaikuttaa sähköntuotannon päästöihin. Niinpä, vaikka liikennealaa ei ole sisällytetty EU:n päästökauppajärjestelmään, se vaikuttaisi ajan myötä yhä enemmän päästökauppajärjestelmän kehittymiseen. Rakennettu ympäristö (52) Alan suurimpia energian kuluttajia ovat lämmitys ja jäähdytys (kaksi kolmasosaa) sekä veden lämmitys ja ruoanvalmistus (yli 20 %), ja jäljelle jäävän osan käyttävät lähinnä valaistus ja sähkölaitteet. (53) Keskeisten kehityssuuntien havaittiin olevan samat kuin liikennealalla. Ensinnäkin energian kokonaistarve vähenee, kun erityisesti rakennusten energiatehokkuus paranee passiivitalorakennustekniikan yleistyessä ja jo olemassa olevien rakennusten kunnostamisen ansiosta. Tämä merkitsee varsin suuria investointeja, jotka ajan oloon voivat maksaa itsensä takaisin energiakustannusten alenemisena. Keskeisenä kysymyksenä tässä on alkurahoitukseen liittyvien vaikeuksien voittaminen. (54) Liikennealalla tapahtuu tärkeä muutos polttoaineiden käytössä, kun siirrytään käyttämään öljyn, kaasun ja hiilen sijasta sähköä ja uusiutuvia polttoaineita. Tärkeässä asemassa ovat tehokkaat lämpöpumput, jotka geotermistä energiaa ja sähköä käyttämällä mahdollistavat energian tehokkaamman loppukäytön ja polttoaineiden hiili-intensiteetin vähentämisen. Lisäksi biokaasu, biomassa ja aurinkolämmitys korvaavat fossiilisia polttoaineita merkittävässä määrin. Teollisuus (55) Tehokkaan teknologian skenaariossa energiaintensiivisten teollisuudenalojen kustannustehokas osallistuminen kasvaisi niin, että niillä päästäisiin vuonna 2030 noin 35 prosentin päästövähennyksiin ja vuonna 2050 jo prosentin vähennyksiin. Tämän toteutuminen olisi yhdistelmätulos siitä, että energiaintensiteetti vähenee edelleen ja jäljellä oleviin teollisuuden energiaintensiivisiin hiilidioksidipäästöihin (esim. teräksen ja sementin valmistuksen prosessipäästöt) sovellettaisiin vuodesta 2035 lähtien hiilen talteenotto- ja varastointitekniikkaa. (56) Hajanaisessa toiminnassa, jossa EU vähentäisi päästöjä merkittävästi enemmän kuin muut maat, tietyt teollisuudenalat hyötyisivät erilaisiin vähähiilisiin teknologioihin tehdyistä lisäinvestoinneista ja ensimmäisen toimijan etuna parantuneesta kilpailukyvystä. (57) Arvioitiin kuitenkin myös, millä tavoin kunnianhimoisempi ilmastopolitiikka vaikuttaisi energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin. Tarkasteltiin aiempaa makrotaloudellista mallinnusta, ja sitä jatkettiin vuoteen 2030 asti. Tällä tavoin vahvistettiin, että energiaintensiivisten teollisuudenalojen tuotannon tasoon kohdistuisi vain vähäiset vaikutukset ja että ilmaiset päästöoikeudet suojaavat energiaintensiivistä teollisuutta päästökauppajärjestelmässä, vaikka EU:lla olisi kunnianhimoisemmat tavoitteet kuin maailman muilla alueilla. (58) Vuoden 2035 jälkeisen ajan osalta kuvattujen mahdollisten päästövähennysten toteutuminen energiaintensiivisessä teollisuudessa edellyttää kuitenkin, että hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) otetaan laajalti käyttöön. Kyse on FI 13 FI

15 tekniikasta, jonka ainoana reaalisena hyötynä on kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen ja jonka käyttö merkitsee lisäinvestointeja ja korkeita käyttökustannuksia. (59) Sen vuoksi tarkasteltiin vaihtoehtoista skenaariota, jossa energiaintensiivisiltä teollisuudenaloilta vaadittaisiin vähäisempiä päästövähennyksiä. Siinä teollisuuden päästöt olisivat lähempänä viiteskenaariossa toteutuvia päästöjä eikä vuoteen 2050 mennessä saavutettaisi 86 prosentin vähennyksiä vaan noin 50 prosentin vähennykset, koska CCS-tekniikka ei yleistyisi prosessipäästöjen osalta. Tällaisessa skenaariossa energiaintensiivisten teollisuudenalojen ei tarvitsisi rahoittaa CCS-tekniikan käytöstä aiheutuvia lisäkustannuksia, jotka muussa tapauksessa nousisivat viimeisellä vuosikymmenellä yli 10 miljardiin euroon vuodessa. Maatalouden päästöt ja muut ei-co 2 -päästöt (60) Vuodesta 1990 vuoteen 2005 muut kuin hiilidioksidipäästöt vähenivät neljänneksen, eli huomattavasti hiilidioksidipäästöjä nopeammin. Nykyisin maatalouden päästöjen (typpioksiduuli ja metaani) osuus muista kuin hiilidioksidipäästöistä on yli puolet. (61) Muulta kuin maataloudesta peräisin olevien muiden kuin hiilidioksidipäästöjen ennakoidaan vähenevän merkittävästi, erityisesti ennen vuotta Suurimpina syinä tähän ovat päästökauppajärjestelmään kuuluvien teollisuudenalojen typpioksiduulipäästöjen väheneminen, metaanipäästöjen väheneminen kaatopaikkadirektiivin täysimääräisen täytäntöönpanon ansiosta, HFC-yhdisteiden väheneminen 3 sekä kaivostoiminnassa, energia-alalla ja teollisuudessa vapautuvan metaanin väheneminen. (62) Jos toteutetaan lisätoimia, maatalouden päästöt voivat vähentyä edelleen vuoteen 2030 asti, ja tämän jälkeen päästöjen väheneminen hidastuu. Vuonna 2050 maatalous edustaa noin 330 miljoonan tonnin päästöillään, mikä on kolmannes vähemmän kuin vuonna 2005, noin kolmatta osaa jäljellä olevista EU:n kokonaispäästöistä, eli sen osuus on kolminkertaistunut vuoteen 2005 verrattuna. Tämä osoittaa, kuinka tärkeässä asemassa maatalous on hiilestä vapautumiseen pyrittäessä. Jos päästöt eivät edelleen vähene kolmanneksella vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä, muut alat joutuvat tekemään vielä enemmän. (63) Analyysi osoittaa selvästi, että samaan aikaan kuin elintarvikkeiden tarve maailmassa kasvaa ja ravitsemusmallit painottuvat yhä enemmän hiili-intensiivisiin ruokavalioihin, maatalouden päästöjä voidaan vähentää vain rajoitetusti. Mahdollisesti tärkeä seikka, jota määrällinen analyysi ei ota huomioon, on myönteinen vaikutus. joka aiheutuisi siitä, että käyttäytymismuutokset kääntäisivät nykyisen kehityssuunnan kohti vähemmän hiili-intensiivisiä ravitsemusmalleja. Pitkällä aikavälillä siirtyminen terveellisempään ruokavalioon saattaisi vähentää metaanin ja typen oksidien päästöjä merkittävästi ja vaikuttaa myönteisellä tavalla maankäyttöä koskeviin tarpeisiin. Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous (64) Biomassasta saatu energia on tärkeä osatekijä, kun tarkastellaan tuleville vuosikymmenille ennakoitua uusiutuvan energian merkityksen lisäystä. 3 Asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista ja direktiivi ajoneuvojen ilmastointijärjestelmistä. FI 14 FI

16 Viiteskenaariossa bioenergian tuotanto kasvaa suunnilleen kaksinkertaiseksi vuodesta 2010 vuoteen Hiilestä vapautumisen skenaarioissa bioenergian tuotanto kasvaa samana aikana yli kolminkertaiseksi. Lisääntynyt bioenergian tuotanto on pääasiassa peräisin aiempaa suuremmasta viljelykasveihin perustuvasta biopolttoaineiden tuotannosta, kasvaneesta maatalousjätteiden käytöstä, puubiomassasta ja jätteistä. (65) Bioenergian kysynnän kasvu vaikuttaa maankäytön tapoihin EU:ssa, kun ala joutuu tietyssä määrin kilpailemaan muiden tuotantoalojen, kuten elintarvikkeiden, rehun, paperin ja puun tuotannon kanssa. Lisäksi bioenergian tuotanto sinänsä saattaa vaikuttaa EU:n kasvihuonekaasupäästöihin muuttamalla 1) sellaisten tuotantopanosten tarvetta, jotka saattaisivat lisätä päästöjä (esim. lisääntynyt lannoitteiden käyttö), 2) kasvihuonekaasujen nettolisäykseen johtavaa maankäyttöä (esim. metsien häviämisen tai metsityksen nopeuteen tai nurmen muuttamiseen viljelymaaksi liittyvät muutokset), ja 3) metsänhoidon käytäntöjä, mikä johtaisi toisenlaisiin päästöihin ja hiilen sitomista koskeviin muutoksiin hoidetuissa metsissä (esim. hakkuukierron muutokset). (66) Euroopassa maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous lisäävät hiilen sitomista nettomääräisesti, erityisesti metsissä. Aikaa myöten tämän nettonielun ennakoidaan hupenevan merkittävästi, koska metsät varttuvat ja niitä korjataan enenevässä määrin bioenergiaksi, puutavaraksi ja paperin tuotantoa varten. Tätä nettonielun hupenemista voitaisiin ajan oloon hidastaa vähentämällä ensiökuidun kysyntää esimerkiksi eloperäistä jätettä, paperia ja puutuotteita kierrättämällä. (67) Epävarmuustekijöitä on paljon, ja energia-alan, metsätalouden ja maatalouden väliset vuorovaikutussuhteet ovat mutkikkaat, myös maailmanlaajuisesti. EU:n bioenergian tarve katetaan osittain tuonnilla, minkä pitäisi vähentää EU:hun kohdistuvia vaikutuksia mahdollisesti lisäten niitä kolmansien maiden osalta. On selvää, että tämä kysymys edellyttää lisää huomiota ja selvittelyä. Maataloudessa on saavutettava hyvin suuri tuottavuuden lisäys, jotta edellä kuvattu bioenergiaan liittyvä kasvu pystytään toteuttamaan ilman muuhun metsätalous- tai maataloustuotteiden käyttöön kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Enemmän huomiota on myös kiinnitettävä siihen, kuinka tuotantokäytäntöjen muutokset vaikuttavat biologiseen monimuotoisuuteen. Vaikutukset työllisyyteen (68) Kyseessä olevan perustavan rakennemuutoksen ei odoteta vaikuttavan kokonaistyöllisyyteen lainkaan tai sillä odotetaan olevan lievästi myönteiset vaikutukset (ainakin pitkällä aikavälillä), mutta alojen sisällä tai niiden välillä odotetaan tapahtuvan suuria muutoksia työllisyydessä edellyttäen, että toteutetaan riittävää työmarkkinapolitiikkaa. Tällaista politiikkaa tarvitaan, jotta voitaisiin varmistaa myönteiset kokonaisvaikutukset ja työpaikkojen siirtyminen aloille ja ammatteihin, jotka ovat innovatiivisia ja omaavat suuren kasvupotentiaalin. Analyysi osoittaa, että suuremmat investoinnit pääomaintensiivisiin hyödykkeisiin (sähköntuotannon laitteet ja varusteet, uusiutuva energia, liikenteen laitteet, rakennukset ja rakennuskomponentit) edellyttäisivät nykyistä suurempaa tuotantoa monilta eri valmistusteollisuuden aloilta sekä rakennusalalta. (69) Muuttamalla energiajärjestelmää, liikennettä ja asumissektoria, jotka ovat kasvihuonekaasupäästöjen suurimmat lähteet, kasvaa uusien tietojen ja taitojen tarve. Tällä on erityisen suuri merkitys energia-alalla johtuen uusiutuvaa energiaa ja energianhallintaa koskeville osa-alueille tehtävistä suurista investoinneista ja kyseisten FI 15 FI

17 alojen laajenemisesta. Ensimmäiseksi on kartoitettava nykyisten työntekijöiden taidot ja parannettava niitä. Uusien taitojen hankkimista ei kuitenkaan rajoiteta pelkästään kasvavan tai vähenevän kasvun aloihin, vaan sitä tarvitaan myös aloilla, jotka ovat mukana epäsuorasti, kuten pankkialalla. (70) Lisäksi hinnoittelupolitiikalla voidaan luoda mahdollisuuksia älykkäälle tulojen kierrätykselle, jolloin työvoimakustannusten aleneminen on hyödyllistä ennen kaikkea työllisyyden kannalta. Ottamalla käyttöön hinnoittelupolitiikan toimenpiteitä, kuten huutokauppajärjestelmä aloilla, jotka eivät ole alttiita kansainväliselle kilpailulle, tai hiilidioksidin verotus päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla aloilla, ja samalla alentamalla työvoimakustannuksia tuloja kierrättämällä voidaan lisätä työpaikkoja 0,7 prosenttia enemmän kuin viitetilanteessa tai lisätä vähän yli 1,5 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Ilman laatuun liittyvät rinnakkaishyödyt (71) Yleisesti ottaen ilman laadun havaitaan paranevan. Ilman epäpuhtauksien keskimääräiset tasot olisivat vuonna 2030 yli 65 prosenttia pienemmät kuin vuonna Vuotuiset kustannukset perinteisiä ilman epäpuhtauksia koskevasta valvonnasta olisivat vuonna 2030 yli 10 miljardia euroa alemmat ja vuonna 2050 jopa lähes 50 miljardia euroa alemmat. Tällainen kehitys vähentäisi myös kuolleisuutta, ja näin saavutettavat taloudelliset hyödyt olisivat vuonna 2030 noin 7 17 miljardia euroa vuodessa ja vuonna 2050 noin miljardia euroa vuodessa. Lisäksi kansanterveys kohenisi, terveydenhoidon kustannukset alenisivat ja ekosysteemeille, viljelykasveille, materiaaleille ja rakennuksille aiheutuisi pienemmät vahingot. (72) FI 16 FI

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 ENV 30 MI 31 IND 11 ENER 14 SAATE. Saapunut: 10. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. tammikuuta 2014 (OR. en) 5305/14 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. tammikuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D031326/02 Asia: Neuvoston pääsihteeristö

Lisätiedot

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen)

Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia. (COM(2016) 501 lopullinen) Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia (COM(2016) 501 lopullinen) 1 Strategian tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen tulee vuonna 2050 olla vähintään 60 prosenttia pienemmät

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2016 COM(2016) 395 final 2016/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Miten autokannan päästöjä vähennetään?

Miten autokannan päästöjä vähennetään? Miten autokannan päästöjä vähennetään? Autoalan ilmasto- ja energialinjaukset Tero Kallio, Autotuojat ry Autokannan uudistaminen autoveron poistaminen vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen

Lisätiedot

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous 24.10.2013 Maapallolle saapuva auringon säteily 100 % Ilmakehästä heijastuu 6% Pilvistä heijastuu 20 % Maanpinnasta heijastuu 4 % Lämpösäteily Absorboituminen

Lisätiedot

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys ForestEnergy 2020 -seminaari 7.10.2015 Tommi Ekholm, VTT Hanke VNK:n rahoittama, toteuttajina VTT, VATT, Luke ja

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet

Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastonmuutoksen hillinnän haasteet Ilmastotalkoot Porin seudulla III 23.11.2011 Ilkka Savolainen Tutkimusprofessori 2 Maailman energiajärjestelmän suuria haasteita Väestön muutos - Väestö kasvu, kaupungistuminen,

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta Ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen 28.9.2016 1 Luke Maatalouden KHK-päästöt 1990-2014 ~6.5 milj. t CO 2 ekv. raportoitu maataloussektorilla ~1 milj. t CO 2 raportoitu energiasektorilla

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. maaliskuuta 2013 (04.03) (OR. en) 6916/13 ENV 157 COMPET 116 IND 48 RECH 48 ECOFIN 157 ECO 32 SOC 138 SAN 76 CONSOM 28 MI 158 CHIMIE 20 ENT 65 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM (2006) 40 lopullinen

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM (2006) 40 lopullinen EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2006 (05.09) (OR. fr) 6294/06 SAATE Lähettäjä: ENV 78 ENER 42 FISC 30 ONU 16 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen U 53/2016 vp - valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) Matti Kahra / MMM

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille?

Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Forest Energy 2020 -vuosiseminaari 8.10.2013, Joensuu Kestävyyskriteerit kiinteille energiabiomassoille? Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille? Komission

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA. Oheisasiakirja EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.10.2006 SEK(2006) 1370 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Oheisasiakirja EHDOTUKSEEN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI METALLISEN ELOHOPEAN VIENNIN

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 SWD(2012) 344 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA BIOPOLTTOAINEISIIN JA BIONESTEISIIN LIITTYVISTÄ EPÄSUORISTA MAANKÄYTÖN

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta

Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM2016-00131 EOS Puhakka Pentti(TEM) 17.03.2016 Asia Komission tiedonanto lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen. Vähähiilinen talous Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Vähähiilinen talous Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja, vaan myös luonnon monimuotoisuutta,

Lisätiedot