SISÄLTÖ VUONNA Toimintakertomus professoria/tutkimusjohtajaa. tutkijaa tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa. tohtoria valmistui

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2015

2 Toimintakertomus 2015 VUONNA professoria/tutkimusjohtajaa 133 tutkijaa tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa 4 tohtoria valmistui SISÄLTÖ 3 Tutkimusjohtajan katsaus 4 Yliopistojen toiminta UCS:ssä 6 Innostavaa vuorovaikutusta 7 Korkeakouluyhteistyötä 7 Kansainvälistä yhteistyötä 8 Vaikuttavaa tutkimusta 12 Yliopistollista aikuiskoulutusta 14 Palveluyksikkö 15 Henkilöstö 16 Rahoitus 23 maisteria valmistui 24 opiskelijaa siirtyi Seinäjoen kandiväyliltä pääkampusten maisteriohjelmiin opintopistettä avoimissa yliopistoissa LIITTEET 18 Suoritetut tutkinnot ja opiskelijamäärät Tutkimus- ja kehittämishankkeet Aikuiskoulutushankkeet 2015 Seinäjoen yliopistokeskus Toimintakertomus 2015 Toimitus: Aira Metsä-Ketelä Kuvat: Esa Vuorenmaa ja UCS Kansikuva: Salla Lehtipuu Ulkoasu ja taitto: Valakia Interactive Paino: I-print Oy, Seinäjoki 2016 ISSN: Seinäjoen yliopistokeskus

3 Tutkimusjohtajan katsaus Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskus TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS Vuodesta 2015 odotettiin rahoituksellisesti hankalaa, koska monet kansalliset ja eurooppalaiset rahoitusohjelmat olivat vaihtumassa. Varsinaista ongelmaa ei kuitenkaan tullut, vaan toiminta jatkui vakiintuneella volyymillä niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa. Kokonaisrahoitus säilyi lähes täsmälleen edellisen vuoden tasolla. Tutkimusprojektien rahoituksessa löydettiin uusia rahoituslähteitä ja erityisesti valtakunnallisen tason täydentävän rahoituksen määrä kasvoi. Lääketieteellinen tutkimus ja myös koulutus kokonaisuutena laajenivat. Lisäksi yliopistokeskuksen omien kehittämishankkeiden toteuttamista nopeutettiin ja määrärahan käyttöä lisättiin. Tutkimustoiminta oli laajempaa kuin koskaan Seinäjoen yliopistotoiminnan historian aikana. Tutkimusryhmiä oli toiminnassa 24 ja ryhmien lisäksi tutkijahotellissa työskenneltiin vuoden aikana enemmän kuin koskaan. Lisäksi hotellin rakentaminen maakunnalliseksi yhteistyöverkostoksi alkoi. Aikuiskoulutuksessa koulutustarjonta on vakiintunut neljälle osaamisalueelle. Avoimen yliopiston tuella toteutetut väyläopinnot pitävät opintotarjonnan yliopistokeskuksen kokoon nähden runsaana. Vanhimmalla maisteriohjelmalla eli kauppatieteellisen alan kasvuyritysten johtamisen koulutuksella on kysyntää. Hakijoita oli runsaasti vaikka 2015 opiskelijavalintaan liitettiin myös valintakoe. Vuonna 2015 panostettiin erityisesti tutkimuksen vaikuttavuuteen. Siihen liittyen tarkistettiin yliopistokeskuksen tutkimusstrategia. Tällä työllä valmistauduttiin myös seuraavaan eli neljänteen professuurien rahoituskauteen. Tarkistamisen yhteydessä kuultiin sekä sidosryhmiä että tutkimusryhmien johtajia. Palaute tehdystä työstä oli valtaosaltaan hyvin myönteistä, vaikka myös kehittämiskohteita kysyttiin. Tutkimustoiminnan profiilia pidettiin uskottavana ja modernina. Näyttää myös selkeästi siltä että kummallakin osapuolella innostus aktiiviseen yliopisto-työelämäyhteistyöhön on edelleen suuri. Tutkimuksen ja työelämän uusia yhteistyön muotoja etsittiin erityisellä Tikka-hankkeella. Siinä toteutettiin kysyntälähtöisiä kokeiluprojekteja, joiden budjetti oli noin neljä tuhatta euroa. Projektin ollessa vielä kesken niin jo nyt tiedetään, että paljon voidaan tehdä uudella tavalla. Voidaan yhdistää esimerkiksi vuorovaikutteista ideointia, asiantuntijaselvityksiä, kirjallisuuskatsauksia ja seminaareja uudenlaiseksi akateemiseksi työprosessiksi. Vuonna 2015 rakennettiin agrobiotalouden laajentamiseen uudenlainen työyhteisö eli AB Seinäjoki. Siinä olivat kumppaneina yliopistokeskus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu sekä kehittäjäorganisaatio Into Seinäjoki Oy. Toiminta lähti liikkeelle vauhdikkaasti. Lisää arvokasta osaamispääomaa saatiin kun Luonnonvarakeskus lupautui yhteistyöhön mukaan. Syksyllä 2015 Luonnonvarakeskus päätti perustaa Seinäjoelle ja Seinäjoen yliopistokeskuksen yhteyteen strategisen toimipaikan. Se vahvistaa erityisesti biotalouden luonnontieteellistä osaamista tutkijayhteisössä. Seinäjoen tiedepuisto ja Frami kehittyvät yhä enemmän monen organisaation osaamiskeskittymänä. toimintakertomus

4 Yliopistojen toiminta UCS:ssä YLIOPISTOJEN TOIMINTA UCS:SSÄ vinvointiin ja niiden edistämiseen. Hoitotieteen piirissä puolestaan tutkitaan perhekeskeistä hoitoa ja ohjausta sekä perheen hyvinvointia. Johtamiskorkeakoulun henkilöstö Seinäjoella tutkii ja kehittää alueelliseen innovaatiotoimintaan liittyviä sisältöjä. TAMPEREEN YLIOPISTO Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto koordinoi Seinäjoen yliopistokeskusta ja edistää Seinäjoella sijaitsevien yliopistojen keskinäistä yhteistyötä. Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkimus Seinäjoella keskittyy lasten ja nuorten terveyteen, terveyskäyttäytymiseen sekä sosiaaliseen ja emotionaaliseen hy- Lääketieteen tutkimus kohdistuu laboratoriolääketieteeseen (erityisesti päihdelääketiede), keuhkosairauksiin (erityisesti astman palvelujärjestelmä), kirurgiaan (erityisesti ortopedia ja traumatologia), sisätauteihin (erityisesti endokrinologia) sekä psykiatriaan. Lääketieteen peruskoulutuksen järjestämisessä Etelä- Pohjanmaalla on jo pitkät perinteet, minkä lisäksi useilla lääketieteen erikoisaloilla järjestetään Seinäjoella erikoistumiskoulutusta ja joillakin aloilla myös yliopistosairaalapalvelua korvaavaa koulutusta. Muun koulutuksen osalta Tampereen yliopiston avoin yliopisto tarjoaa yliopistollista aikuiskoulutusta, mahdollistaa tutkintotavoitteisia opintoväyliä sekä kehittää uusia palveluita aikuisopiskelijoille. Lisäksi Tampereen yliopisto järjestää rytmimusiikin maisterikoulutusta yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kanssa. Seinäjoen ääni -monitaideteoksessa puolestaan yhdistettiin ääni- ja videotaidetta. Peabin kanssa yhteistyössä toteutettiin kokeiluja Itikanmäen alueen kehittämiseksi taiteen keinoin. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen uusi avaus oli yksikössä toteutettu Musiikkialan talous selvitys. Luovien alojen yrittäjyyttä edistävä More-hanke aloitti oppimis- ja neuvottelutilan toteuttamisen. Siihen kuuluu nopeat verkkoyhteydet, akustisesti ja visuaalisesti toimiva tila ja moderni videoneuvottelulaitteisto. TAIDEYLIOPISTO Mika Virkkala Taideyliopisto Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö kouluttaa, tutkii ja kehittää. Toiminta kattaa eri musiikinlajit ja yhteystyötä rakennetaan myös Taideyliopiston eri taiteenlajien välille. Kehittämistoiminta ulottuu myös tapahtumiin ja laajemmin luoviin aloihin. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä kaupunkikuvassa parannettiin Botnia Popup -projektissa, joka painottui erityisesti taiteellisen toiminnan esittelyyn. Kesäartisti sävytti Seinäjoen kesää soittaen kuukauden pestin aikana 54 keikkaa noin 1000 kuulijalle, joiden ikähaitari oli kuudesta päivästä 102 vuoteen. Monitieteisessä Värinä-hankkeessa tutkittiin äänen ja muiden ympäristötekijöiden merkitystä kuluttajien ruokavalintoihin. Aiheeseen liittyen Ääni ja kaupunki Tulevaisuuden Seinäjoki -seminaarissa kaupungin ja eri tieteenalojen edustajat ja yleisö pohtivat ympäristöäänten merkitystä osana keskustan kehittämistä. Musiikin alan lyhytkurssit jatkoivat vetovoimaisina. Eri musiikin alojen kurssit ovat nykyisin varsin kansainvälisiä. Sekä kouluttajia, että kurssilaisia saapuu eri puolilta maailmaa. Merkittävä liike-elämän ja tutkimuksen kansainvälinen yhteistapaaminen oli vuotuinen MARS-festivaali, jonka toteuttamiseen osallistuivat akateemiset tutkijat ja musiikkialan ammattilaiset. Sen yhteydessä julkaistiin festivaalibarometri, jossa kartoitettiin festivaalialan nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Barometri toteutettiin merkittävimmille festivaalijärjestäjille suunnattuna laajana kyselynä. 4 Seinäjoen yliopistokeskus

5 Yliopistojen toiminta UCS:ssä HELSINGIN YLIOPISTO VAASAN YLIOPISTO Sami Kurki Helsingin yliopisto Pekka Peura Vaasan yliopisto Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kuuluu maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ja toimii Seinäjoella ja Mikkelissä. Instituutin tehtävänä on tarkastella kestävää kehitystä sekä globaalin ja paikallisen muuttuvaa suhdetta maaseudun näkökulmasta. Instituutin painoaloja ovat ruokaketju ja luonnonvarat sekä kestävä paikalliskehitys. Seinäjoelle tutkimuksen ja kehittämisen keskeisiä teemoja ovat yrittäjyys elintarvikeketjussa, luontoyrittäjyys, aluetaloudelliset arvioinnit, elintarvikkeiden turvallisuus sekä kulttuurin ja historian rooli maaseudun kehittämisessä. Vuonna 2015 keskiössä olivat tutkimukset, jotka käsittelivät vihreän talouden valtavirtaistumista, luomun aluetaloudellisia vaikutuksia, luonnontuotteisiin pohjautuvaa yrittäjyyttä sekä kokemuksellista kotiseutua. Visiting Scholar -ohjelma toi instituuttiin useita kansainvälisiä tutkijoita vierailujaksoille ja opiskelijat kiinnittyivät hankkeisiin harjoitteluiden ja opinnäyteprojektiensa kautta. Suomen Akatemian strategista rahoitusta saatiin hankkeelle, jossa Ruralia paneutuu turvapaikanhakijoiden työllistymisen mahdollisuuksiin ja esteisiin maaseudun pk-yrityksissä (WeAll-konsortio). Vaasan yliopisto on panostanut alueelliseen toimintaan erityisesti Seinäjoen alueella ja osana Seinäjoen yliopistokeskusta, ja yliopiston toimintaa Seinäjoella koordinoi Levón-instituutti. Pitkäaikaista kumppanuutta Seinäjoen kaupungin kanssa on jatkettu. Vaasan yliopiston painopistealat energia ja johtaminen sekä liiketoimintaosaaminen yleensä näkyvät toiminnassa selvästi. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan aloja ovat olleet uusiutuva energia ja energiaomavaraisuus, yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Pitkäaikaiset koulutukset, opinto-ohjaus ja verkko-opiskelumahdollisuuksien kehittäminen jatkuivat: avoimen yliopiston tutkintoon johtavat opintoväylät kauppa- ja hallintotieteessä, kauppatieteellisen tiedekunnan kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma sekä täydennyskoulutusohjelmana yrittäjyyden MBA. Kehittämistoiminnassa ohjelmakausien vaihtuminen näkyi selvästi pienenä notkahduksena, koska rahoituskanavat olivat suurimman osan vuotta kokonaan kiinni. Myös valtion ja korkeakoulujen rahoituksen leikkaukset vaikuttivat toimintaan. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Hannu Eskola Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat terveydenhuollon teknologia, virtuaalisuunnittelu, metallirakentaminen, arkkitehtuuri ja tuotantoautomaatio. Vuonna 2015 oli käynnissä jo kolmas DI-muuntokoulutusohjelma konetekniikan alalta. Tutkimuksen rinnalla edistettiin tekniikan alan tohtoriopintoja. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa leimasi yhteistyö lukuisten pienten ja suurten yritysten kanssa. Erityisesti pyrittiin kehittämään paikallisen teollisuuden kilpailukykyä. toimintakertomus

6 Innostavaa vuorovaikutusta INNOSTAVAA VUOROVAIKUTUSTA Seinäjoen yliopistokeskuksen omaleimaisuus nousee työelämäyhteistyöstä yritysten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Tämän vuorovaikutuksen laajentamiseen ja syventämiseen on konseptoitu yliopistojen tuottamia palveluja siten, että alueen toimijoiden on niitä yhä helpompi hyödyntää. Vuorovaikutuksessa on tunnistettu sekä matalan kynnyksen muotoja, joihin työelämän edustajat voivat helposti liittyä sekä niitä muotoja, joihin molemmat osapuolet tarvitsevat resursoinnin, joka on pääosin sekä aikaa että osaamista. Työelämäyhteistyössä kumppani voi tarjota yliopisto-opiskelijoille opinnäytetyöpaikkoja, harjoittelupaikkoja, projektityöpaikkoja ja tutkijatiloja, osallistua seminaareihin osallistua tilaisuuksiin, joissa hän tapaa toimijoita ja saa tietoa tarjonnasta, käyttää professoria toimintojensa sparraamiseen, osallistua erimittaisiin tutkimus-, kehittämis- tai koulutushankkeisiin ja niiden ohjausryhmiin, liittyä mukaan kansainvälisiin verkostoihin ja voi tilata tutkimusta kehittämistyön tueksi Hankkeilla on oma rytminsä, hyödyn mukana oleva työelämäkumppani saa jo hankkeen kestäessä. Työelämäyhteistyötä tehdään usein hankkeiden muodossa. Hankkeet ovat joko puhtaasti yritysrahoitteisia tai monirahoitteisia. Tällöin rahoittajina ovat mm. yliopistokeskus, yliopistot, yritykset, aluerahoittajat, EU, Tekes ja Suomen Akatemia. Yleensä hankkeella on rytminsä, mutta hyödyn mukana oleva työelämäkumppani saa jo hankkeen kestäessä. Hankkeisiin sisällytetään sekä työelämäosuus että akateeminen osuus. Vuoden 2015 aikana vuorovaikutuksen monipuolistamiseksi kokeiltiin uusia muotoja ja valmisteltiin isompia kehittämiskokonaisuuksia, joiden yhteisenä tavoitteena oli yrityskasvun tukeminen. Nämä hankkeet ovat konseptoineet malleja, joissa yliopistoyhteisön jäsenet ratkaisevat työelämän esittämiä ongelmia ja täten parantavat tutkimustulosten hyödynnettävyyttä, tunnistaneet innovaatio- ja elinkeinopolitiikan keskeisiä ongelmakohtia ja niiden ratkaisumalleja, innostaneet institutionaaliseen yrittäjyyteen, jolla tarkoitetaan yksilöiden kykyä uudistaa aluekehittämistä oman toimintansa kautta, perehdyttäneet elintarvikealan yrityksiä käyttämään ennustavia mikrobiologian ohjelmia, selvittäneet elintarvikeyritysten ja yliopistokeskuksen yhteistyön potentiaalia, kasvattaneet liiketoimintamahdollisuuksia uusiutuvan energian alalla mm. logistiikassa, toteuttaneet monitaiteellisia työelämäprojekteja, kehittäneet valituille kohderyhmille äänibrändin, tavoitteena luoda musiikin alalle tästä uutta liiketoimintaa, testanneet Webinaarien toimivuutta tutkimusta edistävissä työpajoissa, jatkaneet työelämän ja yliopistojen kohtaamista Osaamisen aamupaloilla, joita järjestettiin ammattikorkeakoulun, kuntien ja kauppakamarin kanssa yhteistyössä Yliopistokeskusyhteistyö aluekehitysviranomaisten, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, kaupunkien ja kuntien sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa on jatkunut tiiviinä. Seinäjoen kaupungilla ja jokaisella yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka turvin toimintaa voidaan suunnitella useamman vuoden aikajänteellä. Yliopistokeskuksella on edustus maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), tulevaisuusryhmässä sekä lukuisissa kehittämisprosesseissa, mm. koskien agrobiotaloutta. Toimintavuoden aikana jatkettiin Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa yhteisten johtoryhmien tapaamisia sekä tulevaisuuden osaamista luotsaavia keskusteluja yritysten ja muiden työelämäorganisaatioiden kanssa. 6 Seinäjoen yliopistokeskus

7 Korkeakouluyhteistyötä Kansainvälistä yhteistyötä KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ Yliopistokeskus on Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistojen, Taideyliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa Seinäjoella. Yliopistokeskusyliopistojen lisäksi Seinäjoella toimii Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori tutkimusryhmineen. Kuuden yliopiston resurssipohja tarjoaa erinomaisen alustan yhteisille monitieteellisille ja moniyliopistollisille hankkeille ja yhteiselle suunnittelulle. Tätä suunnittelua ja hankkeiden alkuvaihetta tuetaan mm. yliopistokeskusrahoituksella. Yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen strategia ulottuu vuodelle 2020 saakka. Strategiassa on kerätty osaaminen painoaloille, joita ovat agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Strategian toteutumista ja painoalojen toiminnan kehittymistä edistetään yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun ja korkeakouluyhdistyksen johdosta koostuvassa Korkeakoulutoiminnan johtoryhmässä K-joryssä. Konkreettista yhteistyötä tehdään mm. maakuntakorkeakoulussa, kansainvälistymisessä sekä agrobiotalouteen ja osaamisen kaupallistamiseen liittyvissä hankkeissa. Kuuden yliopiston resurssipohja tarjoaa erinomaisen alustan yhteisille hankkeille. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Yliopistokeskuksen tutkimusryhmät osallistuvat kansainväliseen tutkimus- ja asiantuntijayhteistyöhön. Kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita yliopistokeskuksessa kertomusvuonna oli eniten Helsingin yliopiston Sami Kurjen ja Merja Lähdesmäen tutkimusryhmällä, Vaasan yliopiston Timo Mantereen tutkimusryhmällä sekä Tampereen teknillisen yliopiston Markku Heinisuon ja Ari Hynysen tutkimusryhmillä. Tampereen yliopiston kansainvälinen tutkimusyhteistyö painottui lääketieteeseen. Ruralia Visiting Scholars toi kansainvälisiä tutkijoita yliopistokeskukseen Seinäjoelle sekä Mikkeliin. Musiikkialan vaikuttajille tarkoitettu kansainvälinen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden verkostotapahtuma MARS on vakiinnuttanut paikkansa Taideyliopiston toiminnassa Seinäjoella. Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla, jota on myönnetty hankevalmistelumatkoihin ja muuhun kansainväliseen valmistelutyöhön. toimintakertomus

8 Vaikuttavaa tutkimusta VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA Vuonna 2015 tarkistettiin yliopistokeskuksen tutkimusstrategia. Tarkistamisen yhteydessä kuultiin professuurihankkeiden ohjausryhmiä, sidosryhmiä, yliopiston rehtorien kokousta sekä tutkimusryhmien johtajia. Avoimessa keskustelussa positiivista palautetta saatiin jopa yllättävän paljon, ottaen huomioon, että kysyttiin myös kehittämiskohteita. Toimintakonseptin vahvuuksissa tutkijoiden asiantuntemusta arvostettiin, ja siihen liittyvää kykyä rakentaa yhteyksiä tuoreimpaan kansalliseen ja kansainväliseen tietoon. Sitä pidettiin tärkeänä koska työelämässä ei siihen muuten ole juurikaan mahdollisuuksia. Kehittämistarpeissa haluttiin enemmän viestintää toiminnasta ja tuloksista. Uuden tiedon soveltamista toivottiin laajennettavan. Haluttiin myös lisää kohtaamispaikkoja tutkijoille ja työelämän edustajille. Tutkimusstrategian nimeksi kirkastui vuoden lopussa Ketterämpi yliopisto. Se kuvaa sekä vahvuuksia että yliopistokeskukseen kohdistuvia odotuksia osana yliopistolaitosta. Vuoden 2015 lopussa Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimi 24 tutkimusryhmää. Viime vuosina on laajentunut erityisesti lääketieteen tutkimus. Tutkimusryhmien johtajien, professorien lisäksi ryhmissä työskenteli 118 tutkijaa. Määrä on edellisvuoden tasolla. Luvussa on huomioitu sivutoimiset tutkijat sekä opinnäytetyötään (esimerkiksi graduaan) tekevät. Päätoimisten osalta henkilötyövuosia kertyi 54 mikä on yhdeksän edellisvuotta vähemmän. Kaikista tutkijoista 59 työskenteli Etelä-Pohjanmaalla ja 23 muualla maassa. Vuonna 2015 valmisteilla ollut puurakentamisen professuuri (VY) eteni rekrytointivaiheeseen kesän lopulla. Digitaalisen valmistuksen (TTY) professuurin valmistelu jatkui ja vuoden lopussa pääosa rahoituksesta oli valmiina. Kokonaisrahoitus ilman professuurien perusrahoitusta oli 5,7 miljoonaa, mikä on jälleen suurin luku yliopistokeskuksen historiassa. Seinäjoen ylipistokeskus on pitkään kehittänyt tutkijahotellipalveluaan, jolla mahdollistetaan joustavasti aktiivisten henkilöiden työskentely osana yliopistoyhteisöä vahvistamassa yhteistä osaamista. Tutkijahotelli toimi kahdessa osassa: Biotalouden tutkijahotellina sekä monitieteellisenä hotellina. Vuoden aikana tavoitteena oli laajentaa nimenomaan biotalouden tutkimusta sekä tutkijoiden yhteistyötä. Siihen saatiin hankerahoitusta Euroopan Unionilta sekä Etelä-Pohjanmaan liitolta. Hotelli oli erittäin suosittu. Tutkijoita työskenteli vuoden vuoden aikana yhteensä 25 ja vuoden lopussa heitä oli 15 eli neljälle etsittiin tilat hotellin ulkopuolelta. Kansainvälisiä tutkijoita oli yksi. Tutkijoista seitsemän työ liittyi biotalouden monitieteelliseen osaamisalueeseen. Myös hotellin maakunnallisen yhteistyöverkoston laajentuminen alkoi vuoden aikana. Seinäjoen ulkopuolelle syntyi työpiste, ensimmäisenä Alajärvelle, jossa pystyi työskentelemään osana tutkija- ja kehittäjäyhteisöä. Tutkimusstrategian tarkistamisen yhteydessä kuultiin professuurihankkeiden ohjausryhmiä, sidosryhmiä, yliopistojen rehtorien kokousta sekä tutkimusryhmien johtajia. 8 Seinäjoen yliopistokeskus

9 Vaikuttavaa tutkimusta Tutkimusryhmät, tutkimusryhmien johtajat ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus 2015 ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT Tutkimus Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY Prof. Timo Mantere, sulautetut järjestelmät VY Prof. Petri Helo, logistiikka VY Digitaalinen valmistus TTY, suunnittelussa Aikuiskoulutus DI-muuntokoulutus 3.toteutus TTY Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutus TTY, suunnittelussa aloitus 2018 YRITTÄJYYS JA KASVU Tutkimus Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY Prof. Hannu Törmä, aluetaloudellinen vaikuttavuus HY Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki, maaseutuyrittäjyys HY Puurakentamisen liiketoiminnan professuuri, rekrytointivaiheessa VY Aikuiskoulutus Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus 5. toteutus, VY Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus, VY Johtamisen opintoväylä VY Talousoikeuden opintoväylä VY Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY Kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot VY, suunn Hallintotieteiden väyläopintoja TaY, suunn KESTÄVÄT RUOKARATKAISUT Tutkimus Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikeketjujen turvallisuus HY Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY Prof. Jarkko Niemi, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiede, Luonnonvarakeskus Luke Aikuiskoulutus Agrologista agronomiksi -väyläopintoja HY HYVINVOINTI JA LUOVUUS Tutkimus Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY Prof. Pia Jaatinen, sisätaudit TaY Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY Prof. Mauri Aalto, päihdelääketiede TaY Apul. prof. Olli Kampman, psykiatria TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen, TaY Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki TaiY Tutkimuspääll. Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY Aluepäällikkö Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti Aikuiskoulutus Sosiaalityön opintoväylä TaY Terveystieteiden opintoväylä TaY Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus 4. toteutus TaiY ja TaY Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus 5. toteutus, suunnittelussa v TaY=Tampereen yliopisto HY=Helsingin yliopisto TaiY=Taideyliopisto VY=Vaasan yliopisto TTY=Tampereen teknillinen yliopisto TY=Turun yliopisto toimintakertomus

10 Vaikuttavaa tutkimusta Vuoden 2015 tutkimustoiminnassa näkyi edelleen EU-ohjelmien rahoituskausien vaihtuminen. Hankkeita päättyi ja uusia valmisteltiin poikkeuksellisen paljon suhteessa toteutusvaiheen hankkeisiin. Rahoitusrakenteessa erityisesti kansallisen rahoituksen osuus kasvoi ja alueellisen rahoituksen osuus supistui. Valtakunnallisen rahoituksen kasvu kuvaa tutkimusryhmien hyvää kilpailukykyä. Kansainvälinen rahoitus oli toteumatietojen perusteella poikkeuksellisen alhaalla. Budjetoitua rahoitusta oli kuitenkin euroa. Kansainvälisen rahoituksen hankkiminen koetaan edelleen työlääksi. Etelä-Pohjanmaalla tehtiin sopimus uudenlaisesta Excellence Forum -yhteistyöstä. Sillä tähdätään kansainvälisen hankeosaamisen vahvistamiseen. Rahoitusrakenteessa erityisesti kansallisen rahoituksen osuus kasvoi ja alueellisen rahoituksen osuus supistui. Valtakunnallisen rahoituksen kasvu kuvaa tutkimusryhmien hyvää kilpailukykyä. Alueellista rahoitusta oli vuonna 2015 tarjolla selvästi aikaisempia vuosia vähemmän johtuen erityisesti uusien ohjelmien käynnistymisvaiheesta. Tutkimustoiminnan laajenemisen myötä myös tieteellisten julkaisujen määrä on kasvanut. Vaativimpien kansainvälisten julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Samoin tieteellistä työtä hyödyntävien populaarien julkaisujen sekä yleisölle suunnattujen esitelmien määrä on kasvanut selvästi. Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusryhmien rahoitus Apurahat Kansainvälinen hankerahoitus Kansallinen hankerahoitus Alueellinen hankerahoitus Professuurien perusrahoitus Seinäjoen yliopistokeskus

11 Vaikuttavaa tutkimusta Tutkimusryhmien julkaisut Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa on refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on refereekäytäntö Tieteelliset kotimaassa julkaistut monografiat Tieteelliset ulkomailla julkaistut monografiat Muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole refereekäytäntöä, sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa Yhteensä Muut julkaisut mm. oppikirjat, yleistajuiset artikkelit, patentit, tietokoneohjelmat, esitelmät, vierailuluennot, radio- ja tv-ohjelmat ym toimintakertomus

12 Yliopistollista aikuiskoulutusta YLIOPISTOLLISTA AIKUISKOULUTUSTA Seinäjoen yliopistokeskus tunnetaan valtakunnallisestikin paikkana, missä yliopistotutkintoja ja tutkintoopintoja voi suorittaa työnohessa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutusten opetusjärjestelyt ovat joustavat, lähiopetus toteutetaan intensiivijaksoina ja verkko-opetusta hyödynnetään monipuolisesti. Yliopistokeskuksessa on kaksi erilaista mahdollisuutta opiskella kohti yliopistotutkintoa. Väyläopinnot kohti kandidaatin tutkintoa voi aloittaa pääsääntöisesti kuka tahansa ilman valintakoetta, ne ovat avoimien yliopistojen tarjoamia, tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia. Kandiväylältä opiskelija voi hakeutua joko yliopistojen pääkampusten maisteriohjelmiin tai Seinäjoella toteutettaviin maisterikoulutuksiin. Yliopistoittain vaihtelee, miten paljon väyläopintoja on Seinäjoella tarjolla. Vaasan yliopisto tarjoaa johtamisessa, talousoikeudessa sekä sosiaali- ja terveyshallintotieteessä jopa kaikki kandidaatin tutkinnon opinnot avoimessa yliopistossa. Kertomusvuonna kandidaattiväylillä opiskeli 147 opiskelijaa, joista 24 on siirtynyt suorittamaan tutkintoa pääkampusten maisteriohjelmiin. Seinäjoen maisterikoulutuksiin on aina erillinen haku. Maisterikoulutusten suunnittelun lähtökohtana on koulutuksen kysyntä. Maisterikoulutuksista kertomusvuonna tarjolla olivat kauppatieteiden maisterikoulutukset (VY), DI-muuntokoulutus (TTY, yhteistyökumppanina SeAMK), Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus (TaiY ja TaY). Maisteri- ja DI-opiskelijoita kertomusvuonna oli 129, tutkintoja valmistui 23. Tulevana vuonna tullaan kokeilemaan vieläkin joustavampia siirtymämahdollisuuksia ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Eri alojen ja yliopistojen jatko-opiskelijoille tarkoitettua yrittäjyysleiriä tullaan testaamaan vuoden 2016 aikana. Yliopistokeskuksen Sylvia kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta palvelun kautta tutkintoopintoja suunnitteleva voi saada nopean yhteyden opintoneuvontaan. Henkilökohtaista opintoneuvontaa kertomusvuonna annettiin 548 kertaa. Yliopisto-opiskelujen etenemistä tuettiin tenttipalvelulla ja Tampereen yliopiston sähköisellä tentillä. Näihin osallistui kertomusvuonna 505 opiskelijaa eri yliopistoista. Lisäksi Graduttamo on tarjonnut tukea graduprosessin etenemiseen, niille yliopisto-opiskelijoille, joilla tutkinto on viivästynyt. Yliopistokeskuksessa on kaksi erilaista mahdollisuutta opiskella kohti yliopistotutkintoa: väyläopinnot sekä maisterikoulutukset. 12 Seinäjoen yliopistokeskus

13 Yliopistollista aikuiskoulutusta Tulevaisuuden osaamista tunnistavia keskusteluja käytiin yritysten kanssa. Vaasan yliopiston kauppatieteet olivat yhä edelleen suosituin ala sekä opiskelijamäärällä että valmistuneiden määrällä mitattuna. Vaasan yliopiston kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutuksen viides oppilasrekrytointi syksyllä 2015 toi 160 hakemusta, joista 29 valittiin. Kandiväylistä suosituin oli terveystieteiden väylä, josta myös valmistui tutkintoja Tampereen yliopistolle. Opintotarjontaa laajennettiin hallintotieteiden perusopintoihin. Tulevan vuoden panostukset koskevat juuri uusien väylien avaamista. Kandiväylätarjonnan lisääminen tuo uusia opiskelijoita yliopistokoulutuksen piiriin. Myös yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tulee tarjoamaan aikuisopiskelijoille uusia mahdollisuuksia. Kysyntää ennakoidaan mm. Sylvia-palveluun tulevien kysymysten avulla. Täydennyskoulutuksessa uudistettuna ohjelmana toteutettiin Innoventurer Suunnanmuutos -koulutusohjelma innovaatioympäristöjen kehittäjille. Paljon työtä tehtiin erikoistumiskoulutusten suunnittelussa, mutta panostus ei johtanut vielä toteutukseen saakka. Seinäjoen yliopistokeskuksessa voi opiskella myös yksittäisiä opintojaksoja avoimissa yliopistoissa. Tampereen yliopiston avoin yliopisto toimii Seinäjoella, Vaasan ja Helsingin avoimien yliopistojen opintojaksoja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. Paikkakunnasta riippumattomia monimuotoisia opintojaksoja oli kertomusvuonna tarjolla 313 opintopistettä, eniten Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. Avoimissa yliopistoissa opiskeli 795 henkilöä opintopisteitä kertyi Täydennyskoulutukset olivat pääosin seminaarimuotoisia, muutaman tunnin mittaisia ajankohtaiskoulutuksia, näihin osallistui henkilöä. Osaamisen aamupalojen yliopistojen ja elinkeinoelämän kohtauspaikkojen kysyntä kasvoi. Listaus toimintavuonna käynnissä olleista aikuiskoulutushankkeista ja numeerista tuloksista on liitteenä. toimintakertomus

14 Palveluyksikkö PALVELUYKSIKKÖ Yliopistokeskuksen koordinaatio kuuluu Tampereen yliopiston yliopistopalveluihin ja se on yksi Tampereen yliopiston valtakunnallinen tehtävä. Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa linjaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva rehtorien kokous, jolle asiat valmistelee johtoryhmä. Rehtorien kokouksen puheenjohtajana toimi Tampereen yliopiston rehtori Kaija Holli, johtoryhmän puheenjohtajana kertomusvuonna oli professori Hannu Eskola Tampereen teknillisestä yliopistosta. Toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät mm. professoreista koostuva laajennettu johtoryhmä, koulutusasiantuntijoista koostuva koulutusryhmä, yliopistojen talousjohdosta koostuva talousryhmä, viestintäasiantuntijoista koostuva viestintäryhmä ja taloussihteereistä koostuva kehittämishankkeiden talousseurantaryhmä. Palveluyksikkö vastaa Tampereen yliopiston kautta tulevan Seinäjoen yliopistokeskuksen kehittämisrahan hallinnoinnista, yhteisistä tukipalveluista mm. viestinnästä, tietoverkoista ja korkeakoulukirjastosta, erityisesti palveluyksikkö tukee yhteisten hankkeiden valmistelua ja tiivistää osaltaan vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa. Yliopistokeskusrahoituksella (UCS 2015) resursoidaan yliopistokeskuksen toimintasuunnitelmassa olevien strategisten tavoitteiden toteutumista. Juuri tämän vuoksi hankkeet ovat toiminnallisesti merkittäviä, vaikkakin ne vastaavat vain noin 10 % yliopistokeskuksen vuosittaisesta kokonaisrahoituksesta. UCS 2015 hankkeiden yhteismäärä oli ja se jakaantui painoaloittain seuraavasti: Agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut 20 % 15 % Hyvinvointi ja luovuus 12 % 16 % Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät 13 % 11 % Yrittäjyys ja kasvu 10 % 15% Lisäksi UCS-määrärahalla on resurssoitu kaikille painoaloille kohdistuvaa Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyötä 25 % 25 % Tutkintotavoitteellista opiskelua ja opintoneuvontaa Kansainvälistymistä ja strategian mukaisia uusia toimenpiteitä 17 % 13 % 4 % 5 % Yliopistokeskusrahoituksella resursoidaan strategisten tavoitteiden toteuttamista. 14 Seinäjoen yliopistokeskus

15 Henkilöstö HENKILÖSTÖ Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskenteli yhteensä 115 (vastaava luku 2014 oli 90) Tampereen, Helsingin, Vaasan, Turun ja Taideyliopiston sekä Tampereen teknillisen yliopiston palveluksessa olevaa henkilöä, nimikkeillä professori, tutkimusjohtaja, koordinaattori, tutkija, suunnittelija, opettaja ja tietoverkkojen, viestinnän sekä talouden ja hallinnon tukihenkilöitä. Henkilötyövuosia kertomusvuoden aikana tuli 91,1. Henkilöstöstä tohtoreita oli 41 % ja maistereita 48 %. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmien mukaisesti. Yliopistokeskuksen henkilöstön lisäksi yliopistoyhteisöön Seinäjoella kuuluivat Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet-koordinaatio ja tutkijahotellin tutkijat ja kun nämä lasketaan mukaan, koko yliopistoyhteisön koko kertomusvuoden lopussa oli 135. Taulukko yliopistojen henkilöstöstä: UCS:n henkilöstö 2015 UCS:n henkilöstö 2015 Lukumäärä Henkilötyövuodet 2015 Tohtoreita ja lisensiaatteja Maistereita TaY 30 23, HY 23 19, TaiY 9 6,5 4 2 VY 33 26, TTY 9 6,8 5 4 TY 11 5,2 1 9 Yhteensä , Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmien mukaisesti. toimintakertomus

16 Rahoitus RAHOITUS Yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2015 oli 6,8 meur, josta 42,6 % tuli projektirahoituksena, 27,4 % yliopistoilta, 13,3 % yliopistokeskukselta, 12,7 % kunnilta ja 3,9 % maksullisesta palvelutoiminnasta. Kokonaisuutena rahoitus on pysynyt vakaana, joskin rahoituslähteet ovat muuttuneet. Merkittävin muutos on, että rakennerahastojen osuus on laskenut ja tilalle on löytynyt muita projektirahoittajia, mm. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli kertomusvuonna 3 % kokonaisrahoituksesta. Tulevina vuosina sen osuus kasvaa, koska myönteisiä päätöksiä alkavista kansainvälisistä hankkeista tuli vuoden 2015 loppupuolella. Yliopistokeskuksen kolme suurinta toimijaa Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot ovat keskenään samansuuruisia, kun rahoituksen jakautumista tarkastellaan useammalta vuodelta. Kertomusvuonna Tampereen yliopiston osuus oli 31,4 %, Helsingin yliopiston 25,8 % ja Vaasan yliopiston 20,6 %. Loppu 22,2 % jakaantui Tampereen teknillisen yliopiston, Taideyliopiston ja Turun yliopiston kesken. Rahoitustietojen keräämisessä on käytetty yliopistojen talousjohdon asiantuntemusta ja tiedot on poimittu yliopistojen tilinpäätöksistä. Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoitus 2015 Projektirahoituksen jakaantuminen Rahoituslähteet 2015 Yhteensä % % 1. Yliopiston rahoitus ,4 % Tekes % 2. Yliopistokeskuksen rahoitus ,3 % Suomen Akatemia % 3. Valtion rahoitus ,0 % EU:n rakennerahastot % 4. Kuntien rahoitus ,7 % EU:n tutkimusrahoitus % 5. Projektirahoitus yhteensä ,6 % Muu EU-rahoitus % 6. Opiskelijamaksut ja muu maksullinen toiminta ,9 % YHTEENSÄ ,0 % Muu projektirahoitus % Projektirahoitus yhteensä % Epanet-koordinaatio (EPKY) Yhteensä Seinäjoen yliopistokeskus

17 Rahoitus Tulevina vuosina kansainvälisen rahoituksen osuus tulee kasvamaan, koska myönteisiä päätöksiä alkavista kansainvälisistä hankkeista tuli vuoden 2015 loppupuolella. Kokonaisrahoituksen jakaantuminen yliopistoittain (% kokonaisrahoituksesta) TaY Kokonaisrahoituksen kehittyminen (meur) HY TaiY VY TTY TY toimintakertomus

18 LIITTEET: Suoritetut tutkinnot ja opiskelijamäärät 2015 Suoritetut tutkinnot ja opiskelijamäärät 2015 Tohtoritutkinnot yliopistoittain 2015 Yhteensä Tampereen yliopisto 1 25 Helsingin yliopisto 6 Taideyliopisto 1 4 Vaasan yliopisto 1 18 Maisteri- ja DI-tutkinnot yliopistoittain 2015 Yhteensä Tampereen yliopisto 1 28 Helsingin yliopisto 10 Taideyliopisto 4 Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto 8 Tampereen teknillinen yliopisto (DI) 70 Muut: JYO, OY, Aalto 1 12 Yhteensä 4 73 Muut 4 9 Yhteensä Seinäjoen kandiväyliltä pääkampuksen maisteriohjelmiin siirtyneiden lukumäärä Kandiväyliltä on siirrytty Tampereen ja Vaasan yliopistoihin Yhteensä Seinäjoen yliopistokeskus

19 LIITTEET: Suoritetut tutkinnot ja opiskelijamäärät 2015 Opiskelijamäärät 2015 Maisterikoulutukset KTM, johtaminen VY 37 KTM, talousoikeus VY 17 Populaari- ja kansanmusiikin maisterik TaiY, TaY DI-muuntokoulutus TTY 26 Lisäksi Graduttamo-palvelu 42 Yhteensä 129 Avoimien yliopistojen kandiväylät KTK, johtaminen VY 30 KTK, talousoikeus VY 20 HTK, sosiaali- ja terveyshallintotiede VY 14 YtK, sosiaalityö TaY 26 Ttk, terveystiede Agrologista agronomiksi HY 2 Yhteensä 147 Seminaarit, miniseminaarit ja täydennyskoulutukset Tampereen yliopisto Opintopisteet Avoimissa yliopistoissa suoritetut opintopisteet Tampereen yliopisto Vaasan yliopisto Helsingin yliopisto 52 Yhteensä Monimuoto-opetustarjonnan opintopisteet Tampereen yliopisto 173 Vaasan yliopisto 140 Yhteensä 313 Henkilökohtaiseen opintoneuvontaan osallistuneiden määrä Tampereen yliopisto Vaasan yliopisto Helsingin yliopisto Taideyliopisto 15 Yhteensä Helsingin yliopisto 628 Taideyliopisto 122 Vaasan yliopisto 6 Yhteensä Opiskelijoiden kokonaismäärä Tutkintoa tavoittelevat Avoimet yliopistot, ilman kandiväyläopiskelijoita Seminaarit ja täydennyskoulutus Yhteensä toimintakertomus

20 LIITTEET: Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Tampereen yliopisto Biotalouden tutkijahotelli Etelä-Pohjanmaan aluerakennemalli Hoitotieteen tutkimusyhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa (esimerkiksi potilaan ja läheisen ohjaus, ensihoidon laatu ja vaikuttavuus, perheväkivallan ja lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja hoito, perheen riskiolosuhteiden tunnistamisen ja perheiden tukemisen moniammatilliset käytännöt) Innovaatioympäristöjen professuuri/tutkimuspäällikkö Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushanke Lasten ja nuorten vapaa-aika ja osallisuus maahanmuuttaja- ja yksinhuoltajaperheiden lapsiin ja nuoriin kohdistuvana tutkimuksena Lääketieteen tutkimusyhteistyö Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, sisältäen mm. Alkoholin liikakäytön biomarkkerit: uusia työkaluja alkoholisairauksien diagnostiikkaan ja ennaltaehkäisyyn Aikuisiällä alkava astma ja astman palvelujärjestelmä (Seinäjoki Adult Asthma Study; SAAS) Astman, allergian ja keuhkoahtaumataudin esiintyvyys (FinEsS-tutkimus) Hormoni- ja hyytymisjärjestelmän muutokset sekä munuaisvaurion merkkiaineet myyräkuumeessa Iäkkäiden lonkkamurtumapotilaiden hoidon kehittämis- ja seurantatutkimus Kilpirauhasen liikatoimintapotilaan pitkäaikaisennuste Masennuksen, alkoholin liikakäytön ja metabolisen oireyhtymän interaktio elimistön tulehdusprosessissa Masennustalkoot-hanke: lyhytinterventioiden käyttöönotto ja vaikuttavuus psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Nilkan ja jalkaterän traumojen sekä diabeettisen jalan hoitokäytännöt Tieteellisestä tutkimusnäytöstä käytännöksi Muutokset tavallisten tuki- ja liikuntaelimistön vammojen leikkaushoidossa Varjoainetehosteisen magneettikuvauksen sensitiivisyys ja spesifisyys olkapään kiertäjäkalvosimen repeämän diagnostiikassa tähystykseen verrattuna Varusmiespalveluksessa todettujen tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä tapaturmavammojen vaikutus miehen myöhempään toimintakykyyn ja sairastavuuteen Päiväkoti-ikäisten lasten ruoankäyttö, sen arviointi sekä ruoankäytön yhteydet stressiin ja sosiodemografisiin tekijöihin (Dagis-tutkimus) Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinointi Terveyteen liittyvä elämänlaatu sekä ruokavalion laadulliset muutokset ennen ja jälkeen maitosiedätyksen ruoka-allergisten lasten perheissä TIKKA - Tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoiminnan laajeneminen Etelä-Pohjanmaalla UCS 2015 yliopistokeskuksen yhteishankkeet vuorovaikutuksen, tutkimuksen, aikuiskoulutuksen, yhteistyön ja tukipalveluiden kehittämiseen Uusia työhyvinvoinnin ylläpitämisen ja tukemisen malleja Etelä-Pohjanmaalle UUMA 20 Seinäjoen yliopistokeskus

21 LIITTEET: Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Helsingin yliopisto Agrobiotalous Seinäjoki (AB Seinäjoki) -osaajayhteisön valmistelu Aluehistorian professuuri Aluetalouden professuuri CGE modelling international seminar Elintarvikemikrobiologian viimeisimmät saavutuksen hyötykäyttöön Elintarviketurvallisuuden professuuri Fusobakteerit lehmien kohtutulehduksissa Hankepartneri elämänmittaisen oppimisen kehittämishankkeessa, Life Long Learning/Leonardo da Vinci Ihmisten ja tuotantoeläinten terveyttä uhkaavat bakteerit naakkojen ulosteissa Lihantarkastuksen ja laitosvalvonnan tehtäväjako Suomen suurissa teurastamoissa viranomaisen ja teurastamon välillä Lumoa Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen Lähi-Inno: Räätälöimällä ammattikeittiöihin Maaseudun ja kaupungin suhteet Suomen yhteiskunnallisissa keskusteluissa 1860-luvulta nykyaikaan (Maksu) Maaseudun Uusi aika -lehden toimitusvastuu Maaseutuyrittäjyyden vanhempi tutkija Mainstreaming green economy legitimation of organic production and consumtion kestävien kulutustapojen valtavirtaistuminen. Mesi Maaseudun elinkeino ja osaamisverkosto Näkyvyyttä asuntomessuille! (Nam!) Pidetään Ilmajoen historiankirjoitus ajan tasalla (Pihka) Pohjalainen kotiseutu (Poks) Ruokaketjun opettajien pedagoginen kehittäminen Seinäjoen kansalaisopiston vaiheet (Sekava) Selvitys kansainvälisistä Leader-hankkeista Sotakoulu kuntoon: Ristiinan Brahelinna pitäjäntaloksi (Sotku) Tekniikan alan historian kokoaminen Etelä-Pohjanmaalla (Tahko) Tutkijavierailu eteläafrikkalaiseen North-West Universityyn WeAll Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä työelämä Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto Vaasan yliopisto C3 - langattomat kenttä- ja teollisuusväyläratkaisut Co-creative snacks pelillisyys välineenä välipalatuotteiden kehitykseen Flex-e - tulevaisuuden moottorinohjausmenetelmät Kuluttajakäyttäytymisen professuuri Logistiikan professuuri Mainstreaming green economy legitimation of organic production and consumption kestävien kulutustapojen valtavirtaistuminen. Networked Value Systems Nordic telemedicine center NTC REBUS ja S-STEP - Teollisen internetin tutkimusohjelmat STRATOS - Uusi ote strategiatyöhön, Pk-yritysten strategiatyön analyysi ja strategiamenetelmien kehittäminen Sulautettujen ja hajautettujen järjestelmien professuuri Teollisten palveluiden organisaatio Tulevaisuuden teolliset palvelut (FutIS) VERTTI Toimintamalli tuottavuuden ja yhteistyön kehittämiseksi pk-yritysverkostossa VY-Cleantech - puhdas sisäilman laatu ja energiatehokas taloautomaatio Yrittäjyyden professuuri/tutkimusjohtaja toimintakertomus

22 LIITTEET: Tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Taideyliopisto Eteläpohjalaisen pelimanniviulismi tutkimushanke MORE palveluympäristö, akustisesti ja visuaalisesti toimiva tila ja moderni videoneuvottelu- ja etäopetuslaitteisto Populaarimusiikin professuuri Soundlogo Terveyttä edistävä moniaistinen ruokaympäristö - VÄRINÄ Äänibrändäys Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuuriprofessuri Alavuden keskustan kehittäminen Puu-Hubi MARK LivingLab KÄPY Työmatkaliikkumisen kävely- ja pyöräily-ympäristö VÄRINÄ Terveyttä edistävä moniaistinen ruokaympäristö Renovation Centre Korjausrakentamisen pohjoismainen tietokeskus Virtuaalisuunnittelun professuuri WindCoE Metallirakentamisen professuuri Optimization platform for high strength steel structures FIMECC/MANU-projekti korkealujuusteräsrakenteiden optimointialusta Rules on High Strength Steel RUOSTE RFC-projekti korkealujuusteräsrakenteiden mitoitussäännöt Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen Terveydenhuollon teknologian professuuri Turun yliopisto Elintarvikekehityksen professuurissa tutkitaan ruoan terveellisyyteen, makuun ja nautittavuuteen liittyviä tekijöitä. Ruokaverstas-projekti on tiedonsiirtoprojekti tutkimuksen, yrittäjien, ruokaharrastajien sekä opiskelijoiden välillä. Webinaari konseptin hyödyntäminen tehostaa tutkijoiden ja heidän viiteryhmiensä välistä vuoropuhelua verkkovälitteisen viestinnän avulla. EUPAP elintarviketalouden uudet prosessit perehtyvät haasteisiin, jotka syntyvät, kun arvopohjaisia prosesseja pyritään liittämään tuotantotaloudellisesti optimoituihin prosesseihin. ApoEMOT-projekti tutkii ihmisten motivoitumista omaksumaan terveyttä edistäviä elämäntapoja. NUHEVIMA-projektissa kehitetään viestintäkonsepteja, joiden avulla motivoidaan nuoria lisäämään kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttöä. VÄRINÄ Terveyttä edistävä moniaistinen ruokaympäristö on arkkitehtuurin, musiikintutkimuksen sekä elintarviketutkimuksen yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan ruokailuympäristön vaikutusta ruokavalintoihin ja ruokailukokemukseen. 22 Seinäjoen yliopistokeskus

23 LIITTEET: Aikuiskoulutushankkeet 2015 Aikuiskoulutushankkeet 2015 Maisterikoulutukset Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus V (KTM VY) Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus (KTM VY) Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus IV (MM TaiY, FM TaY) DI-muuntokoulutus III (TTY, SeAMK) Tukea graduprosessiin Graduttamo-hankkeessa (Kaikki yliopistot) Opintoväylät kohti kandidaatin tutkintoa KTK, johtaminen (VY) KTK, talousoikeus (VY) HTK, sosiaali - ja terveyshallintotiede (VY) YTK, sosiaalityö (TaY) TtK, terveystieteet (TaY) Agrologista agronomiksi (HY) Seminaarit ja opintotarjonnan kehittäminen Agri-Food (HY,VY, TaY) Green Care koulutusmalli korkea-asteelle (HY) Avoimien yliopistojen opintotarjonta (TaY,VY,HY) Avoimien yliopistojen väylien ja virtuaaliopintojen laajentaminen (TaY, VY), uudet avaukset ja opintoneuvonta Biotalouden tutkijahotellin tutkimustiedon popularisointitapahtumat (Kaikki yliopistot) Biotalousosaamisesta kasvua uusia ratkaisuja yrityksille, työelämätaitoja korkeakouluopiskelijoille (HY, SeAMK, Epky), suunnittelu Botnia Up (TaiY) Elintarviketalouden PD-ohjelma (HY) Erikoistumiskoulutusten suunnittelu (VY, HY, TaY, TY) Glomas työpaja (TaiY) HYRRÄ-hankken koulutus Kohti kestäviä ruokaratkaisuja (HY) Hyönteistalouden tutkija- ja toimijatapaaminen (TaY) Innoventurer Suunnanmuutos, koulutusohjelma (HY, TaY) ITU Policy Forum (TaY) KAKKU Kannolta kukkaroon (VY) Kauhajoen ruokamessuseminaari (HY, SeAMK, Maaseutuverkospalveluyksikkö, Ruokamessut) Kutomo Kulttuuritoimijoiden management osaaminen, työpajat (TaiY) Liha-alan erikoistumiskoulutus, suunnittelu (HY) Mars-festivaalin seminaariosuuden key-notet sekä paneelikeskustelut (TaiY) MBA (VY) Miniseminaarit ajankohtaisista tutkimustuloksista (Kaikki yliopistot) Musiikin alan mestarikurssit: Sibis Jazz Camp, Pianon kesäakatemia, Atso Almilan kapellimestarikurssi (TaiY) Opiskelijalähtöistä ohjausta opintoväylillä (VY, TaY, HY) Osaamisen aamupalat elinkeinoelämän ja yliopiston kohtaamispaikkoina (TaY, HY, TaiY, VY, TTY, SeAMK) Potra-hanke: Pohjalaistalot - rakenteet ja kunnostaminen (HY,E -P:n opisto, SeAMK) Sarka-seminaari: Eväspaketti suurkeittiöiden ruokahankintaprosessiin (HY, Into Seinäjoki) Tampereen yliopiston sähköinen tentti (TaY) Tenttimispalvelu (Kaikki yliopistot) TIKKA-hankkeen koulutuspäivät Tutkijahotellin tutkijatapaamiset Vastuullinen ruokaketju: Yrittäjyys ruokaketjussa, suunnittelu (HY) VOOM verkko-opiskelun osallistumiskynnyksen madaltaminen (VY) Yritys- ja organisaatiokohtaiset koulutukset toimintakertomus

24 Kampusranta 9 C, Seinäjoki