» IDEOI RYHMÄSSÄ ja tuo käytäntö koulutukseen TREFFAA TUTKIJA TOIMINTA KERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "» 2013. IDEOI RYHMÄSSÄ ja tuo käytäntö koulutukseen TREFFAA TUTKIJA TOIMINTA KERTOMUS"

Transkriptio

1 » 2013 IDEOI RYHMÄSSÄ ja tuo käytäntö koulutukseen TREFFAA TUTKIJA hyödy harjoittelijasta TOIMINTA KERTOMUS

2 TOIMINTAKERTOMUS» 2013

3 4» SISÄLLYS TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS «5 SISÄLLYS Uusi korkeakoulustrategia "Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta" tähtää vuoteen Tutkimusjohtajan katsaus Tutkimus Aikuiskoulutus Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus Palveluyksikkö ja toiminnan resurssit h h Henkilöstö h h Rahoitus Yliopistojen toiminta Seinäjoen yliopistokeskuksessa TOIMITUS: Aira Metsä-Ketelä KUVAT: Seinäjoen yliopistokeskuksen kuvapankki ULKOASU JA TAITTO: I-print plus PAINO: I-print Oy Joutsenmerkitty painolaitos lupanumero ISSN: Vuonna professoria tai tutkimusjohtajaa 109 tutkijaa tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa. 21 maisteria valmistui opintopistettä avoimessa yliopistossa. Tutkimusjohtajan katsaus Juha Alarinta, tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus uoden 2013 toimintaa kuvaa tulevaisuuden ennakointi ja toiminnan V suunnittelu, osaamisalueiden vahvistaminen ja toiminnan volyymin pysyminen pääosin entisellä tasolla. Vuoden lopulla valmistui uusi korkeakoulustrategia, jossa kirkastettiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa osaamisen painoalat. Osaamisalojen nimiä täsmennettiin, mutta ydinosaaminen pysyi ennallaan. Neljä uutta osaamisen painopistealuetta ovat: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot sekä Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt. Osaamisen painoalat ovat monitieteellisiä ja nimet viittaavat keskeisiin tieteenaloihin. Nimet pitävät sisällään myös tavoitteita, jotka osaltaan kannustavat vaikuttavaan tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi korkeakoulustrategia tähtää vuoteen 2020, ja se on nimeltään Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta. Nimensä mukaan strategiassa syvennetään ja monipuolistaan vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa entistä tavoitteellisemmin ja ammattitaitoisemmin. Tähän työhön tarvitaan enemmän tietoa toimintatavoista, organisoitua henkilötason vuorovaikutusta sekä tavoitetta toteuttavaa tutkimusta ja koulutusta. Vuoden aikana suunniteltiin tulevaisuutta poikkeuksellisen paljon ja voi jopa sanoa että historiallisen hienolla tavalla koordinoituna. Korkeakoulustrategian lisäksi yliopistokeskus osallistui Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian laadintaan. Seinäjoen kaupunki veti puolestaan suunnittelutyötä, jossa laadittiin koko kaupunkiseudulle ohjelma kunnianhimoiseen, valtakunnalliseen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmakokonaisuuteen. Lisäksi vuoden lopulla käynnistyi Älykkään erikoistumisen strategian laadinta Etelä-Pohjanmaalle. Näissä kaikissa työprosesseissa yliopistokeskuksen asiantuntijoilla oli mahdollisuus olla mukana. Älykkään erikoistumisen strategian valmistelusta vastasivat Tampereen ja Helsingin yliopiston paikalliset asiantuntijat. Lopputuloksesta voitiin todeta, että asiakirjoissa toistuvat samat osaamisalueet, niissä tunnistetaan paljon yhteisiä toimenpiteitä, ja siten ohjelmat tarjoavat valmistellun mahdollisuuden myös yliopistollisen toiminnan kehittämiseen. Samalla ympäröivät alueet saivat ja saavat käyttöönsä yliopistojen tiedon, osaamisen ja verkostot. Tutkimustyön volyymi on henkilöresurssien osalta edelleen hienoisessa kasvussa, vaikka painopistettä on pyritty siirtämään toiminnan laadun vahvistamiseen ja vaikuttavuuteen. Tutkimusryhmien rahoituksessa vuosi ei ollut helpoimpia. Yritysrahoituksessa talouden taantuma tuntui ja julkisessa rahoituksessa tultiin ohjelmakausien katkosvaiheeseen. Enemmän tapahtui kuitenkin myönteisiä asioita. Erityisen arvokasta on, että kestävät ruokakatkaisut painoalalla professorien rahoitus siirtyi myönteisesti uudelle kaudelle. Hyvinvointialalla näkyi selvästi lääketieteen tutkimuksen vahvistuminen. Yrittäjyyden osalta uuden tutkimusryhmän johtajan löytyminen omien entisten jatko-opiskelijoiden keskuudesta osoittaa jatkuvuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Älykkäissä ja energiatehokkaissa järjestelmissä tunnistettiin puolestaan uusi osaamisaukko automaatioteknologian soveltamisessa pienten ja keskisuurten yritysten valmistusprosesseihin. Vaikka yliopistokeskus tunnetaan professoreistaan, niin keskuksessa järjestetään paljon koulutusta. Koulutus on aikuiskoulutusta. Tärkeä tavoite koulutusjärjestelyissä on, että koulutukseen voi osallistua työn ohessa. Vuonna 2013 oli käynnissä kolme maisterikoulutusta ja seitsemän opintoväylää. Nämä jakautuvat neljälle keskeiselle painopistealueelle. Diplomi-insinöörikoulutus sai jatkoa kolmannella sisäänotolla, samalla tavalla jatkui myös rytmimusiikin maisterikoulutus. Kasvuyrittäjyyden maisteriohjelmaan opiskelijoita otettiin jo neljännen kerran. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan koulutus on vakiintunut osaksi yliopistokeskuksen koulutustarjontaa. Vuoden aikana selvitettiin myös mahdollisuuksia laajentaa elintarvikealan koulutusta Etelä-Pohjanmaalla.

4 6» TUTKIMUS TUTKIMUS «7 Epanet-tutkimusryhmien rahoitus (MEUR) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Apurahat 1,5 Kansainvälinen hankerahoitus 1,0 Kansallinen hankerahoitus 0,5 Alueellinen hankerahoitus Professuurien perusrahoitus Seinäjoen yliopistokeskuksen julkaisut Suomen Akatemian 8-portaisella asteikolla vuosilta KAIKKI TUTKIMUSRYHMÄT YHTEENSÄ Yhteensä Tutkimus uonna 2013 Seinäjoen yliopistokeskuksessa oli yhteensä 22 V professorin tai tutkimusryhmän johtajan tehtävää. Näistä neljä oli osa-aikaista painottuen lääke- ja hoitotieteeseen. Ryhmien määrä on ollut hienoisessa kasvussa, vaikka painopistettä on siirretty toiminnan kehittämiseen ja ryhmien rakenteen vahvistamiseen. Rahoituksessa näkyi talouden taantuma sekä ohjelmakausien vaihtuminen. Isoja hankkeita oli vähemmän. Tutkimusryhmän johtajien lisäksi tutkimusryhmissä oli tutkijoita yhteensä 90. Näistä 55 työskenteli Etelä-Pohjanmaalla. Tutkijoiden kokonaismäärä oli 112, kasvua on 10 henkeä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana käynnistyi tuotantoautomaatiota koskeva kehittämishanke. Yhteistyöyliopistona on Tampereen teknillinen yliopisto. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on iso rooli hankkeen toteuttamisessa. Hankkeessa selvitetään, millaisia osaamistarpeita tulee esiin jos lisätään merkittävästi automaatiota valmistavan teollisuuden tuotantolaitoksissa. Tulosten perusteella päätetään hankkeen jatkosta. Samalla tullaan arviomaan onko perusteltua rakentaa tälle osaamisalueelle pitkäaikainen tutkimusryhmä. Vaasan yliopiston liiketoimintaosaamisen alueelle sijoittunut konseptijohtamisen tutkimusryhmän jatko on ollut selvitystyön alla siitä lähtien, kun tehtävää hoitanut professori siirtyi eläkkeelle. Tehtävän tieteellinen sisältö on päätetty mukauttaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuoden 2013 Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa on refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on refereekäytäntö Tieteelliset kotimaassa julkaistut monografiat Tieteelliset ulkomailla julkaistut monografiat Muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole refereekäytäntöä, sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa. Muut julkaisut (oppikirjat, yleistajuiset artikkelit jne.), patentit, tietokoneohjelmat, esitelmät, vierailuluennot, radio- ja TV-ohjelmat ym YHTEENSÄ

5 8» TUTKIMUS TUTKIMUS «9 Tutkimus ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus v ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT TUTKIMUS Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY Prof. Petri Helo, logistiikka VY Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY Tutkimuspäällikkö Kati Katajisto, tuotantoautomaatio Seamk / TTY Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY (2014 ) AIKUISKOULUTUS DI-muuntokoulutus TTY HYVINVOIVAT JA LUOVAT YKSILÖT SEKÄ YHTEISÖT TUTKIMUS YRITTÄJYYS, UUDET LIIKETOIMINTA- KONSEPTIT JA PALVELUINNOVAATIOT TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY Vanhempi tutkija Pasi Koski, maaseutuyrittäjyys HY AIKUISKOULUTUS Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus VY Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus VY Johtamisen opintoväylä VY Talousoikeuden opintoväylä VY Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY Julkisjohtamisen opintoväylä VY "Yrittäjyyden tutkimusryhmän johtaja edustaa toiminnan jatkuvuutta hyvällä tavalla." lopussa alkoi näyttää siltä, että puurakentamiseen toimialana sekä alan liiketoiminnan kehittämiseen sisältyy paljon tiedon tarpeita, joissa yliopistollisella tutkimuksella on iso rooli. Jatkorahoitusmahdollisuuksia selvitettiin ao. toimialan edustajien kanssa. Vuoden 2013 aikana alkoi uusi viisivuotinen rahoituskausi kolmen professuurin/tutkimusryhmän johtajan osalta, joita ovat elintarvikkeiden turvallisuus, luonnonvarapohjaisten arvoketjujen aluetaloudellinen vaikuttavuus ja elintarvikekehitys. Kaikkien kolmen rahoitus on monirahoitteista kansallista rahoitusta. Pääosa rahoituksesta koottiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kautta ja avulla. Syksyllä 2013 vaihtui yrittäjyyden tutkimusryhmän johtaja. Tutkimusjohtaja, KTT Tero Vuorinen aloitti työnsä syyskuun alussa. Hän edustaa toiminnan jatkuvuutta hyvällä tavalla, koska hän on tehnyt jatko-opintoja yliopistokeskuksen tutkimusryhmän jäsenenä, ja toiminut Vaasan yliopiston kasvuyrittäjyyden maisteriohjelman vastuuopettajana Seinäjoella. Yliopistollinen yhteisö kasvoi lääketieteen alalla merkittävästi, kun kolme lääketieteen osa-aikaista professoria aloittivat tutkimustyönsä Seinäjoen keskussairaalassa. Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen työvuosi. Professori Hannu Kankaanrannan työ painottuu keuhkosairauksiin, professori Katri Kaukisen sisätauteihin ja professori Harri Pihlajamäen kirurgiaan. Näiden alojen uudelle osaamiselle on selkeästi kysyntää. Vuonna 2013 alettiin valmistautua myös tekniikan alan tutkimusryhmien johtajien rahoituskauden vaihtumiseen. Aivan vuoden lopulla Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen teknillinen yliopisto solmivat yhteistyösopimuksen uudeksi viisivuotiskaudeksi. Vastaava yhteistyösopimus tehtiin kevättalvella 2014 Tampereen yliopiston osalta. Sopimuksen pituus oli seitsemän vuotta. Tutkijoiden määrän kasvun myötä myös julkaisujen määrä kasvoi. Erityisesti kansainväliset julkaisut nousivat uudelle kymmenluvulle. Samaan aikaan myös suurelle yleisölle tiedottaminen laajeni (kuvio s. 7). Vuoden lopulla yliopistokeskuksen tutkijahotellissa oli 12 tutkijaa, mikä on suurin määrä koko hotellin historian aikana. Sen rahoitus myös päättyi vuoden 2013 lopulla ja jatkoksi käynnistyi uudistettu palvelu kansainväliseltä nimeltään Creative Researchers Residence. Yhteensä viimeisen 34 toimintakuukauden aikana hotellissa työskenteli 19 tutkijaa viidestä eri yliopistosta. Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY Prof. Katri Kaukinen, sisätaudit TaY Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen TaY Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki SibA Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY AIKUISKOULUTUS Sosiaalityön opintoväylä TaY Hoitotieteen opintoväylä TaY Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus SibA/TaY KESTÄVÄT RUOKARATKAISUT TUTKIMUS Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikkeiden turvallisuus HY ( ) Prof. Timo Mantere, sulautetut järjestelmät ja agroteknologia VY Prof. Hannu Törmä, aluetalouden vaikuttavuus HY AIKUISKOULUTUS Agrologista agronomiksi opintoväylä HY Opintojaksoja maatalousekonomiasta ja kasvinviljelytieteestä Suunnittelussa opintojaksoja elintarviketeknologiasta ja kotieläinten ravitsemustieteestä

6 10» AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS «11 Mieleenpainuvia tapahtumia vuoden 2013 aikuiskoulutuksesta Henkilökohtainen opintoneuvonta kasvotusten koetaan tärkeänä alueella. Neuvottelut eri tieteenyksiköiden kanssa opetustarjonnan laajentamiseksi uusille aloille. Opetusmuotojen kehittäminen ja opintojen suoritustapojen joustavoittaminen. Tutkijahotellin tilaisuudet: tutkijatapaamiset, asiantuntijafoorumit ja Tutkimalla Tutuksi -seminaarit. TTY:n Seinäjoen yliopistokeskuksessa järjestettävään konetekniikan DI-koulutuksen opiskelijahaku Rikastuttavaa yhteistyötä. Rytmimaisterikoulutuksen 3. sisäänotto onnistui ja opiskelijat valmistuivat graduineen tavoiteajassa. Opintojen ohjaus ja gradujen yhtä tarkempi ohjaus on tuonut tulosta. Opintojen ohjaus on edesauttanut myös vanhempien vuosikurssien valmistumista. Päätös osaamistarpeiden selvittämisestä systemaattisen tietokannan avulla. Agronomipolussa järjestetty riistakurssi keväällä 2013 keräsi 24 osallistujaa, joista peräti 18 oli miehiä. Oli todella hienoa, että saatiin miehet innostumaan avoimesta yliopistosta. Kurssi sai erittäin hyvän palautteen ja jatkoa on tulossa keväällä Osaamisen aamupalat yliopiston ja työelämän kohtaamispaikkoina. Aikuiskoulutus "Opiskelijamme tulevat työelämästä ja pystyvät soveltamaan heti uusinta teoriatietoa." S einäjoen yliopistokeskuksen koulutus on aikuiskoulutusta. Koulutuksen järjestelyt mahdollistavat opiskelun työn ohessa. Opiskelussa kohtaavat yliopistojen tutkimustieto ja osallistujien mukanaan tuoma työelämätieto. Tutkintotavoitteellinen yliopisto-opiskelu on organisoitu kokonaisuuksina, jotka ovat joko avointen yliopistojen toteuttamia kandiväyliä tai Seinäjoen maisterikoulutuksia. Maisterikoulutuksiin on aina erillinen haku. Koulutusten tavoitteellisuutta on lisätty henkilökohtaisella opintoneuvonnalla. Kertomusvuonna opintoneuvontaa on saanut 635 aikuisopiskelijaa joko opintojen aloittamis- tai etenemisvaiheessa. Vuonna 2013 käynnissä oli kolme maisterikoulutusta ja seitsemän opintoväylää, tarjolla on kauppa- ja hallintotieteiden, yhteiskunta- ja terveystieteiden sekä musiikin ja tekniikan alan tutkinto-opintoja. Yliopistotutkintoa tavoittelevia opiskelijoita oli yhteensä 361. Maistereita valmistui 21 ja 45 pääsi kandiväyliltä yliopistoon suorittamaan maisteritutkinnon loppupäätä. Yhteensä vuosina yliopistokeskus on myötävaikuttanut 340 maisterintutkinnon syntymiseen. Virtuaalinen Sylvia palvelu on tuonut opintoneuvonnan näkyväksi ja alentanut sekä nykyisten että potentiaalisten uusien opiskelijoiden kynnystä yhteydenottamiseen. Tampereen, Vaasan ja Helsingin yliopistoilla on avoimen yliopiston toimintaa yliopistokeskuksessa. Avoimen yliopiston netto-opiskelijamäärä oli 695 ja bruttomäärä Bruttomäärä kertoo, kuinka paljon eri opintojaksoilla on ollut opiskelijoita. Opintopisteitä suoritettiin Erikoistumiskoulutukset eivät päässeet vielä toimintavuonna alkamaan, koska niiden valtakunnan tason suunnittelutyö ja koulutuksiin liittyvä päätöstenteko ovat vielä valmistelussa ( ). Yliopistokeskus on kuitenkin varautunut erikoistumiskoulutusten alkamiseen. Kertomusvuonna täydennyskoulutus painottui lyhytseminaareihin, pitempiä täydennyskoulutuksia oli Sibelius-Akatemialla musiikin alalla ja Vaasan yliopistolla emba. Tutkijahotellin asiantuntijaluennot ovat tuoneet tutkimusta lähelle yhteiskuntaa. Praktikum Center luo mallia yliopistoharjoittelun toteuttamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Muut koulutuspalvelut tiivistävät osaltaan yliopistokeskuksen ja yliopistojen pääkampusten yhteistyötä. Näitä ovat Sylvia kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta Osaamisen aamupalat työelämän ja yliopiston kohtaamispaikkoina VakavaEP viivästyneet tutkinnot valmiiksi Tenttimispalvelu ja Tampereen yliopiston Sähköinen tenttiminen Yliopistokeskuksen ja Atrian välille solmittiin kumppanuussopimus toimintavuoden aikana. Koulutusyhteistyötä on tiivistetty myös julkisten työnantajien kanssa muun muassa Jalasjärvi-Ilmajoki Kurikka peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (JIKKY) kanssa. Koulutustarveselvitys tehtiin elintarvikealan yritykselle ja tulevan vuoden aikana tullaan ottamaan kokeilukäyttöön organisaation osaamisvaatimukset tunnistava tietokantapohjainen ohjelma.

7 12» AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS «13 Aikuiskoulutuksen Opintoihin osallistuneiden määrän kehitys tilastoja 2013 "Tenttijöitä 284, Miten yliopistokeskuksessa opiskeltiin 2013? Täydennyskoulutuksissa ja seminaareissa Avoimessa yliopistossa Tutkintotavoitteellisesti Opiskelijamäärä yhteensä Opintoneuvonta "Henkilökohtaista opintoneuvontaa sai 635 aikuisopiskelijaa." 361 (11%) 695 (netto) (20%) (69%) Opintoneuvonta Joukkotilaisuuksien lkm Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto 62 1 Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia 15 Yhteensä Avoin yliopisto Opiskelijamäärä 2013 brutto Täydennyskoulutuksessa Avoimessa yliopistossa Tutkintotavoitteellisesti Opiskelijamäärä 2013 netto (sis. väyläopiskelijat) Suoritetut opintopisteet Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto Vaasan yliopisto Yhteensä (netto 695) joista 163 osallistui Tampereen yliopiston sähköiseen tenttiin." "Vuosina on myötävaikuttanut 340 maisteritutkinnon syntymiseen." Täydennyskoulutukset ja seminaarit (opiskelijamäärä 2013) Vaasan yliopisto 30 Sibelius-Akatemia 467 Helsingin yliopisto UCS 234 Yhteensä Suoritetut jatkotutkinnot yliopistoittain Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto 5 1 Sibelius-Akatemia 2 1 Vaasan yliopisto 15 Tampereen teknillinen yliopisto 7 Muut yliopistot 7 Yhteensä 57 2 Seinäjoen opintoväyliltä tutkinto-opiskelijoiksi siirtyneet vuosina Yhteensä Suoritetut maisterintutkinnot yliopistoittain vuosina yht. Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto, DI-tutkinnot Muut yliopistot Yhteensä Maisterikoulutukset Yliopisto Opiskelijavalintavuosi Opiskelijamäärä 2013 Valmistunut 2013 Muuta tietoa KTM-koulutus, johtaminen VY 2006, 2008, 2011, 2013, 39 4 suunnitelma 2016 KTM-koulutus, talousoikeus VY 2012, suunnitelma Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus MM/FM Siba, TaY 2008, 2010, 2012, TaY 4, SibA 1 Vakava-EP Eri yliopistot VY 2, HY 1 DI- muuntokoulutus TTY 2003, 2008, Yhteensä Opintoväylät Yliopisto Väylän alkamisvuosi Opiskelijamäärä 2013 Siirtynyt tutkintoopiskelijaksi 2013 KTK, johtaminen VY KTK, talousoikeus VY HTK, julkisjohtaminen Ilmajoella VY HTK, sosiaali- ja terveyshallintotiede VY YTK, sosiaalityö TaY TTK, hoitotiede TaY Agrologista agronomiksi -väylä HY 10 Yhteensä

8 14» VUOROVAIKUTUS VUOROVAIKUTUS «15 Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus oimintavuonna valmistunut korkeakoulustrategia tiivistää Seinäjoen T yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun ja työelämän vuorovaikutusta yhteisesti valituilla painoaloilla, joilla kukin toimija toimii osaamisprofiilinsa mukaisesti. Korkeakoulustrategiassa toimijat vahvistavat korkeakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutteista työtapaa, jota lisätään testatuilla yliopistojen ja työelämän yhteisillä toimintakonsepteilla, jotka nivoutuvat tutkimukseen ja/tai koulutukseen. "Seinäjoen kaupungilla ja jokaisella yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka turvin toimintaa voidaan suunnitella useamman vuoden aikajänteellä." Yliopistokeskusyhteistyö aluekehitysviranomaisten, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, kaupunkien ja kuntien sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa on jatkunut tiiviinä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari- ja yrittäjäjärjestö ovat olleet mukana yliopistokeskuksen kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauppakamari on aktiivisesti edistänyt kasvuyritysten ja tutkimuksen vuorovaikutusta. Seinäjoen kaupungilla ja jokaisella yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka turvin toimintaa voidaan suunnitella useamman vuoden aikajänteellä. Yliopistokeskuksella on edustus maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), ennakointiryhmässä sekä lukuisissa maakunnan suunnitteluprosesseissa. Eniten aikaa käytettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian valmisteluun sekä Seinäjoen kaupunkiseudun Green Creative Garden -ohjelmaan. Valmistelu oli osa valtakunnallista Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) ohjelmatyötä. Professorit toimivat asiantuntijoina yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden kehittämishankkeissa. Toimintavuoden aikana jatkettiin Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kanssa yhteisten johtoryhmien tapaamisia. Yliopistokeskuksen tutkimusryhmät tekevät kansainvälistä tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä. Useampia EU:n puiteohjelman hankkeita oli Helsingin yliopiston aluetalouden vaikutusten arvioinnin tutkimusryhmällä, Vaasan yliopiston logistiikan tutkimusryhmällä ja Tampereen teknillisen yliopiston metallirakentamisen tutkimusryhmällä. Ruralia Visiting Scholars toi kansainvälisiä tutkijoita yliopistokeskukseen Seinäjoelle sekä Mikkeliin. Musiikkialan vaikuttajille tarkoitettu kansainvälinen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden verkostotapahtuma Mars järjestettiin neljännen kerran Seinäjoella. Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla, jota on myönnetty hankevalmistelumatkoihin ja muuhun kansainväliseen valmistelutyöhön. Merkittävä kansainvälisten hankkeiden resurssi on ollut yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteisten erikoissuunnittelijoiden työpanos. Tutkimusryhmien kansainvälinen rahoitus (euroa) "Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla."

9 16» PALVELUYKSIKKÖ JA TOIMINNAN RESURSSIT PALVELUYKSIKKÖ JA TOIMINNAN RESURSSIT «17 Palveluyksikkö ja toiminnan resurssit liopistokeskuksen koordinaatio kuuluu Tampereen yliopiston yliopisto- Y palveluihin. Se on osa Tampereen yliopiston valtakunnallista tehtäväaluetta. Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa johtaa rehtorien kokous ja johtoryhmä. Toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät muun muassa professoreista koostuva laajennettu johtoryhmä, koulutusasiantuntijoista koostuva koulutusryhmä, yliopistojen talousjohdosta koostuva talousryhmä, viestintäasiantuntijoista koostuva viestintäryhmä ja taloussihteereistä koostuva kehittämishankkeiden talousseurantaryhmä. Palveluyksikkö vastaa Tampereen yliopiston kautta tulevan Seinäjoen yliopistokeskuksen kehittämisrahan hallinnoinnista. Kehittämisrahalla resursoidaan yliopistokeskuksen strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämisrahan suuruus on ollut euroa vuodessa. Yliopistokeskuksen kehittämisrahan käyttö 2013 Tutkimusprofessoreiden palkkakustannuksiin Korkeakouluyhteistyöhön ja yhteisten hankkeiden osarahoituksiin Aikuiskoulutuksen kehittämistoimiin Kansainvälistymiseen Työelämäkumppanuuksiin Henkilöstö Vuonna 2013 Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskenteli 84 henkilöä: professoreita, tutkimusjohtajia, koordinaattoreita, tutkijoita, suunnittelijoita, opettajia sekä tukipalvelujen tuottajia. Henkilötyövuosia kertyi 76,0. Henkilöstöstä tohtoreita tai lisensiaatteja oli 28 ja maistereita 30. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmia hyödyntäen. Yliopistokeskuksen henkilöstön lisäksi yliopistoyhteisöön Seinäjoella kuuluivat Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet koordinaatio, korkeakoulukonsortion erikoissuunnittelijat ja tutkijahotellin tutkijat. Tällöin koko yliopistoyhteisön koko Seinäjoella on yli 100 henkilöä. Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoitus Seinäjoen yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2013 oli 6,9 MEUR (6,8 MEUR vuonna 2012). Yliopistojen panostus Seinäjoen toimintoihin oli yhteensä 1,6 MEUR. Projektirahoituksen osuus oli 50 % ja tästä suurimman osan muodostivat EU:n rakennerahastot. Kilpaillun rahoituksen osuus oli 15 % kokonaisrahoituksesta. Rahoitustietojen keräämisessä on käytetty emoyliopistojen talousjohdon apua. Tiedot ovat yliopistojen kirjanpidosta. Samalla prosessilla ja samoilla jaotteluilla taloustiedot on kerätty vuodesta 2005 saakka. Tämä tekee mahdolliseksi vuosittaisten vertailujen tekemisen. Seinäjoen yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus yliopistoittain ja rahoituslähteittäin 2013 TaY HY SibA VY TTY TY Yhteensä Yliopiston rahoitus Yliopistokeskuksen rahoitus Valtion rahoitus Kuntien rahoitus Projektirahoitus yhteensä Tekes Suomen Akatemia EU:n tutkimuksen puiteohjelma EU:n koulutusohjelmat EU:n rakennerahastot Muu projektirahoitus (sis. myös kansainvälistä rahoitusta) Opiskelijamaksut ja muut tulot Yhteensä Lisäksi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet-koordinaatiorahoitus Rahoitus lähteittäin 2013 Yliopistot ja yliopistokeskus 30 % Kunnat 13 % Projektirahoitus 50 % Opiskelijamaksut ja muut tulot 6 % Valtio 1 % Kokonaisrahoitus (MEUR) ,1 5,2 5,3 5,9 6,5 6,8 6,9 Kokonaisrahoituksen MEUR jakaantuminen yliopistoittain % 32% 8% 25% 23% 27% 9% 27% 21% 30% 8% 26% 29% 27% 8% 20% TaY HY SibA VY TTY TY 14% 14% 15% 10% 5%

10 18» YLIOPISTOJEN TOIMINTA Yliopistojen toiminta Seinäjoen yliopistokeskuksessa Henkilöstö Rahoitus 2013 (MEUR) Tampereen yliopisto (TaY) Tampereen yliopisto koordinoi yliopistokeskusta. Terveystieteiden tutkimus keskittyy lasten ja nuorten terveyteen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin, hoitotiede tutkii perhekeskeistä hoitoa ja ohjausta sekä perheen hyvinvointia. Laboratoriolääketieteen tutkimus keskittyy päihdelääketieteeseen ja alkoholitutkimukseen, johtamiskorkeakoulun tutkimus innovaatioympäristöihin. Keuhkosairauksien osalta tutkimus keskittyy aikuisten astman palvelujärjestelmän toiminnan selvittämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Seinäjoen keskussairaala edistää sisätautien ja kirurgian tutkimusta. TaY:n avointa yliopisto-opetusta järjestetään myös opintoväylinä sosiaalityössä ja terveystieteissä. Opintojen ohjaamiseen panostetaan. Maisterikoulutusta järjestetään yhteistyössä Sibelius- Akatemian kanssa. Lääketieteen peruskoulutusta järjestetään Etelä-Pohjanmaalla. Useilla lääketieteen erikoisaloilla järjestetään erikoistumiskoulutusta ja joillakin aloilla myös yliopistosairaalapalvelua korvaavaa koulutusta. 30 1,9 Helsingin yliopisto (HY) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toimii kahdella painoalalla: ruoka- ja luonnonvarat sekä paikalliskehitys. Tutkimus painottuu kansainvälisyyden edistämiseen ja vuorovaikutukseen elinkeinoelämän kanssa. Tutkimukseen perustuvassa kehittämistoiminnassa erityisteemana ovat kestävät ruokaratkaisut. Koulutuksessa jatketaan elintarviketieteiden opintoväylän kehittämistä sekä laajennetaan työelämälähtöistä PD-ohjelmaa sekä muuta täydennyskoulutusta erityisesti kansallisella tasolla. 24 1,8 Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä (TY) 7 0,4 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (SibA) Toimintavuonna luotiin edellytyksiä Taideyliopiston eri akatemioiden läsnäololle Seinäjoella esittelemällä Taideyliopiston uusia taiteellisia projekteja. Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutukseen suunniteltiin 4. oppilasrekrytointia vuodeksi Kehittämishankkeissa edistettiin luovaa musiikin tekemistä ja alan ammattimaista toimintaa. Tutkimustoiminta perustui populaarimusiikin tutkimusprofessuuriin. Merkittävä liike-elämän ja tutkimuksen kansainvälinen yhteistapaaminen oli vuotuinen MARS festivaali, jonka toteuttamiseen osallistuivat akateemiset tutkijat ja musiikkialan ammattilaiset. 7 0,5 Vaasan yliopisto (VY) Tutkimuksen alat ovat yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Koulutuksessa avoimen yliopiston opintoja jatkettiin tutkintoon johtavina opintoväylinä kauppaja hallintotieteessä sekä maisterikoulutuksina. Opintojen ohjaamiseen ja verkko-opiskelumahdollisuuksiin panostettiin. Täydennyskoulutusohjelmana jatkui emba. Erikoistumiskoulutuksia suunniteltiin yliopistokeskuksen muiden toimijoiden sekä yliopiston tieteenalojen kanssa. Kehittämistoimintaa suunnattiin kasvuyrittäjyyteen, energia-alan yhteistyön kehittämiseen Vaasan Energiainstituutin kautta sekä INKA-yhteistyöhön alueen muiden korkeakouluyksiköiden kanssa. 15 1,4 Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat terveydenhuollon teknologia, virtuaalisuunnittelu, metallirakentaminen, arkkitehtuuri ja tuotantoautomaatio. Kertomusvuoden lopulla oli oppilasrekrytointi järjestyksessään kolmanteen DI-muuntokoulutusohjelmaan. Tutkimuksen rinnalla edistettiin tekniikan alan tohtoriopintoja. 8 0,7

11 Kampusranta 9 C, FRAMI, Seinäjoki Puh

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus 2014 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS» 2014 4» SISÄLLYS Seinäjoen yliopistokeskus» toimintakertomus 2014» vuonna 2014 22 professoria ja tutkimusjohtajaa 140 tutkijaa tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa

Lisätiedot

Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015. Hyväksytty rehtorien kokouksessa 20.1.2015

Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015. Hyväksytty rehtorien kokouksessa 20.1.2015 Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Hyväksytty rehtorien kokouksessa 20.1.2015 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Tehtävä 3 3. Toimintaympäristö 3 4. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Hyväksytty rehtorien kokouksessa 26.1.2016

Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Hyväksytty rehtorien kokouksessa 26.1.2016 Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Hyväksytty rehtorien kokouksessa 26.1.2016 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja toimintaympäristö 3 2. Tehtävä 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

5/6/2010. www.ucpori.fi

5/6/2010. www.ucpori.fi 5/6/2010 www.ucpori.fi PORIN YLIOPISTOKESKUS UNIVERSITY CONSORTIUM OF PORI www.ucpori.fi 6 PORIN YLIOPISTOKESKUS 2010 4300 koulutukseen osallistuvaa 1565 tutkinto-opiskelijaa Perustutkinto-opiskelijoita

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014

ICT alue ja yliopistot. Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 ICT alue ja yliopistot Ilkka Niemelä Aalto yliopisto 27.3.2014 Haasteet ICT:n merkitys (laajasti ymmärrettynä) tulee korostumaan entisestään yhä pidemmälle menevän digitalisaation ansiosta. Tämä näkyy

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Mikkelin yliopistokeskus

Mikkelin yliopistokeskus Mikkeli University Consortium www.muc.fi Yliopistokeskukset osa kansallista korkeakoulujärjestelmää OPM:n perustamia vuonna 2004 Toimivat kuudella paikkakunnalla Kokoavat yhteen yliopistotoiminnot maakunnissa,

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VAIKUTTAVUUTTA ETELÄ-POHJANMAAN KORKEAKOULUSTRATEGIA 2020

VUOROVAIKUTUKSESTA VAIKUTTAVUUTTA ETELÄ-POHJANMAAN KORKEAKOULUSTRATEGIA 2020 VUOROVAIKUTUKSESTA VAIKUTTAVUUTTA 3 SAATE Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen johtoryhmien muodostama johdon foorumi päätti vuoden 2012 lopussa päivittää alueellisen korkeakoulustrategian.

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta

Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma. Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon laatiminen - tutkimuseettinen näkökulma Eero Vuorio, Turun yliopisto ja Tutkimuseettinen neuvottelukunta Ansioluettelon kehitys Nimikirjalain muutos 1989 -> valtaosa tieteellisistä, opetuksellisista

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA KUOPION YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA KUOPION YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Verkostoituminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömuotona liiketoimintaosaamisen kehittämisessä

Verkostoituminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömuotona liiketoimintaosaamisen kehittämisessä Verkostoituminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyömuotona liiketoimintaosaamisen kehittämisessä Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Korkeakoulujen liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi

Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Lääketieteellisen tiedekunnan opetustaidon arviointimatriisi Opetustaidon arviointimatriisin tarkoitus on määritellä arviointikriteerit selkeästi ja läpinäkyvästi. Matriisia käytetään tukena opetustaitoa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Kohti uutta korkeakoululaitosta

Kohti uutta korkeakoululaitosta Kohti uutta korkeakoululaitosta 1 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun konsortio Matti Uusitupa Rehtori Tampere 28.2.2007 2 Lähtökohdat Kansainvälinen kehitys Kansalliset haasteet Tutkintorakenteen

Lisätiedot

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä

Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Korkeakoulujen rooli alueellisen innovaatiotoiminnan kehittämisessä Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Suomalainen korkeakoululaitos

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno-tutkimus 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiot aktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 KUOPION YLIOPISTON JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu yliopistolaissa ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö

Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Neljän yliopiston tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Yliopistokeskuksella on neljän emoyliopiston voimavarat ja osaaminen käytössään.

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä

Lisätiedot

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS

MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS MONITIETEINEN KAUPUNKIKAMPUS Esittely 2015 SUOMEN YLIOPISTOKESKUKSET Suomessa on 14 yliopistoa Yliopistokeskuksia 6 alueilla joilla ei ole omaa yliopistoa mutta usean yliopiston toimintaa: Kajaani Kokkola

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma. Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma Dinno 2012-2014 Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Yksi kuudesta Tekesin Työelämäinnovaatiotaktivointihankkeessa rahoitetusta julkisen tutkimuksen ohjelmasta

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa

Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Korkeakoulujen profiloituminen ja vahvuusalueet ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Taustaa ja huomioita yliopistojen vastauksista Heikki Mannila 15.10.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet

YHTEISTYÖSOPIMUS. Sopijapuolet YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet Sopimuksen tarkoitus Perustelut Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Kokkolan kaupunki.

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011

MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 MIKKELIN YLIOPISTOKESKUKSEN VIESTINTÄSUUNNITELMA 2011 1 1) JOHDANTO Viestintäsuunnitelmassa määritellään Mikkelin yliopistokeskuksen viestinnän peruslinjat ja painopisteet, joiden avulla tuetaan Mikkelin

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot