» IDEOI RYHMÄSSÄ ja tuo käytäntö koulutukseen TREFFAA TUTKIJA TOIMINTA KERTOMUS

Transkriptio

1 » 2013 IDEOI RYHMÄSSÄ ja tuo käytäntö koulutukseen TREFFAA TUTKIJA hyödy harjoittelijasta TOIMINTA KERTOMUS

2 TOIMINTAKERTOMUS» 2013

3 4» SISÄLLYS TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS «5 SISÄLLYS Uusi korkeakoulustrategia "Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta" tähtää vuoteen Tutkimusjohtajan katsaus Tutkimus Aikuiskoulutus Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus Palveluyksikkö ja toiminnan resurssit h h Henkilöstö h h Rahoitus Yliopistojen toiminta Seinäjoen yliopistokeskuksessa TOIMITUS: Aira Metsä-Ketelä KUVAT: Seinäjoen yliopistokeskuksen kuvapankki ULKOASU JA TAITTO: I-print plus PAINO: I-print Oy Joutsenmerkitty painolaitos lupanumero ISSN: Vuonna professoria tai tutkimusjohtajaa 109 tutkijaa tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa. 21 maisteria valmistui opintopistettä avoimessa yliopistossa. Tutkimusjohtajan katsaus Juha Alarinta, tutkimusjohtaja, Seinäjoen yliopistokeskus uoden 2013 toimintaa kuvaa tulevaisuuden ennakointi ja toiminnan V suunnittelu, osaamisalueiden vahvistaminen ja toiminnan volyymin pysyminen pääosin entisellä tasolla. Vuoden lopulla valmistui uusi korkeakoulustrategia, jossa kirkastettiin yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa osaamisen painoalat. Osaamisalojen nimiä täsmennettiin, mutta ydinosaaminen pysyi ennallaan. Neljä uutta osaamisen painopistealuetta ovat: Kestävät ruokaratkaisut, Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot sekä Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt. Osaamisen painoalat ovat monitieteellisiä ja nimet viittaavat keskeisiin tieteenaloihin. Nimet pitävät sisällään myös tavoitteita, jotka osaltaan kannustavat vaikuttavaan tutkimukseen ja koulutukseen. Uusi korkeakoulustrategia tähtää vuoteen 2020, ja se on nimeltään Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta. Nimensä mukaan strategiassa syvennetään ja monipuolistaan vuorovaikutusta ympäröivän yhteiskunnan kanssa entistä tavoitteellisemmin ja ammattitaitoisemmin. Tähän työhön tarvitaan enemmän tietoa toimintatavoista, organisoitua henkilötason vuorovaikutusta sekä tavoitetta toteuttavaa tutkimusta ja koulutusta. Vuoden aikana suunniteltiin tulevaisuutta poikkeuksellisen paljon ja voi jopa sanoa että historiallisen hienolla tavalla koordinoituna. Korkeakoulustrategian lisäksi yliopistokeskus osallistui Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian laadintaan. Seinäjoen kaupunki veti puolestaan suunnittelutyötä, jossa laadittiin koko kaupunkiseudulle ohjelma kunnianhimoiseen, valtakunnalliseen Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmakokonaisuuteen. Lisäksi vuoden lopulla käynnistyi Älykkään erikoistumisen strategian laadinta Etelä-Pohjanmaalle. Näissä kaikissa työprosesseissa yliopistokeskuksen asiantuntijoilla oli mahdollisuus olla mukana. Älykkään erikoistumisen strategian valmistelusta vastasivat Tampereen ja Helsingin yliopiston paikalliset asiantuntijat. Lopputuloksesta voitiin todeta, että asiakirjoissa toistuvat samat osaamisalueet, niissä tunnistetaan paljon yhteisiä toimenpiteitä, ja siten ohjelmat tarjoavat valmistellun mahdollisuuden myös yliopistollisen toiminnan kehittämiseen. Samalla ympäröivät alueet saivat ja saavat käyttöönsä yliopistojen tiedon, osaamisen ja verkostot. Tutkimustyön volyymi on henkilöresurssien osalta edelleen hienoisessa kasvussa, vaikka painopistettä on pyritty siirtämään toiminnan laadun vahvistamiseen ja vaikuttavuuteen. Tutkimusryhmien rahoituksessa vuosi ei ollut helpoimpia. Yritysrahoituksessa talouden taantuma tuntui ja julkisessa rahoituksessa tultiin ohjelmakausien katkosvaiheeseen. Enemmän tapahtui kuitenkin myönteisiä asioita. Erityisen arvokasta on, että kestävät ruokakatkaisut painoalalla professorien rahoitus siirtyi myönteisesti uudelle kaudelle. Hyvinvointialalla näkyi selvästi lääketieteen tutkimuksen vahvistuminen. Yrittäjyyden osalta uuden tutkimusryhmän johtajan löytyminen omien entisten jatko-opiskelijoiden keskuudesta osoittaa jatkuvuutta ja toiminnan vaikuttavuutta. Älykkäissä ja energiatehokkaissa järjestelmissä tunnistettiin puolestaan uusi osaamisaukko automaatioteknologian soveltamisessa pienten ja keskisuurten yritysten valmistusprosesseihin. Vaikka yliopistokeskus tunnetaan professoreistaan, niin keskuksessa järjestetään paljon koulutusta. Koulutus on aikuiskoulutusta. Tärkeä tavoite koulutusjärjestelyissä on, että koulutukseen voi osallistua työn ohessa. Vuonna 2013 oli käynnissä kolme maisterikoulutusta ja seitsemän opintoväylää. Nämä jakautuvat neljälle keskeiselle painopistealueelle. Diplomi-insinöörikoulutus sai jatkoa kolmannella sisäänotolla, samalla tavalla jatkui myös rytmimusiikin maisterikoulutus. Kasvuyrittäjyyden maisteriohjelmaan opiskelijoita otettiin jo neljännen kerran. Yrittäjyyden ja liiketoiminnan koulutus on vakiintunut osaksi yliopistokeskuksen koulutustarjontaa. Vuoden aikana selvitettiin myös mahdollisuuksia laajentaa elintarvikealan koulutusta Etelä-Pohjanmaalla.

4 6» TUTKIMUS TUTKIMUS «7 Epanet-tutkimusryhmien rahoitus (MEUR) 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 Apurahat 1,5 Kansainvälinen hankerahoitus 1,0 Kansallinen hankerahoitus 0,5 Alueellinen hankerahoitus Professuurien perusrahoitus Seinäjoen yliopistokeskuksen julkaisut Suomen Akatemian 8-portaisella asteikolla vuosilta KAIKKI TUTKIMUSRYHMÄT YHTEENSÄ Yhteensä Tutkimus uonna 2013 Seinäjoen yliopistokeskuksessa oli yhteensä 22 V professorin tai tutkimusryhmän johtajan tehtävää. Näistä neljä oli osa-aikaista painottuen lääke- ja hoitotieteeseen. Ryhmien määrä on ollut hienoisessa kasvussa, vaikka painopistettä on siirretty toiminnan kehittämiseen ja ryhmien rakenteen vahvistamiseen. Rahoituksessa näkyi talouden taantuma sekä ohjelmakausien vaihtuminen. Isoja hankkeita oli vähemmän. Tutkimusryhmän johtajien lisäksi tutkimusryhmissä oli tutkijoita yhteensä 90. Näistä 55 työskenteli Etelä-Pohjanmaalla. Tutkijoiden kokonaismäärä oli 112, kasvua on 10 henkeä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden aikana käynnistyi tuotantoautomaatiota koskeva kehittämishanke. Yhteistyöyliopistona on Tampereen teknillinen yliopisto. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on iso rooli hankkeen toteuttamisessa. Hankkeessa selvitetään, millaisia osaamistarpeita tulee esiin jos lisätään merkittävästi automaatiota valmistavan teollisuuden tuotantolaitoksissa. Tulosten perusteella päätetään hankkeen jatkosta. Samalla tullaan arviomaan onko perusteltua rakentaa tälle osaamisalueelle pitkäaikainen tutkimusryhmä. Vaasan yliopiston liiketoimintaosaamisen alueelle sijoittunut konseptijohtamisen tutkimusryhmän jatko on ollut selvitystyön alla siitä lähtien, kun tehtävää hoitanut professori siirtyi eläkkeelle. Tehtävän tieteellinen sisältö on päätetty mukauttaa elinkeinoelämän tarpeisiin. Vuoden 2013 Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa refereekäytäntö Artikkelit kansainvälisissä tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kansainvälisissä tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä aikakauslehdissä, joissa on refereekäytäntö Artikkelit kotimaisissa tieteellisissä kokoomateoksissa sekä kotimaisissa tieteellisissä konferenssijulkaisuissa, joissa on refereekäytäntö Tieteelliset kotimaassa julkaistut monografiat Tieteelliset ulkomailla julkaistut monografiat Muut tieteelliset julkaisut, kuten artikkelit tieteellisissä lehdissä ja konferenssijulkaisuissa, joissa ei ole refereekäytäntöä, sekä julkaisut yliopisto- ja laitossarjoissa. Muut julkaisut (oppikirjat, yleistajuiset artikkelit jne.), patentit, tietokoneohjelmat, esitelmät, vierailuluennot, radio- ja TV-ohjelmat ym YHTEENSÄ

5 8» TUTKIMUS TUTKIMUS «9 Tutkimus ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus v ÄLYKKÄÄT JA ENERGIATEHOKKAAT JÄRJESTELMÄT TUTKIMUS Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY Prof. Petri Helo, logistiikka VY Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY Tutkimuspäällikkö Kati Katajisto, tuotantoautomaatio Seamk / TTY Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY (2014 ) AIKUISKOULUTUS DI-muuntokoulutus TTY HYVINVOIVAT JA LUOVAT YKSILÖT SEKÄ YHTEISÖT TUTKIMUS YRITTÄJYYS, UUDET LIIKETOIMINTA- KONSEPTIT JA PALVELUINNOVAATIOT TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY Vanhempi tutkija Pasi Koski, maaseutuyrittäjyys HY AIKUISKOULUTUS Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus VY Strategisen talousoikeuden maisterikoulutus VY Johtamisen opintoväylä VY Talousoikeuden opintoväylä VY Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY Julkisjohtamisen opintoväylä VY "Yrittäjyyden tutkimusryhmän johtaja edustaa toiminnan jatkuvuutta hyvällä tavalla." lopussa alkoi näyttää siltä, että puurakentamiseen toimialana sekä alan liiketoiminnan kehittämiseen sisältyy paljon tiedon tarpeita, joissa yliopistollisella tutkimuksella on iso rooli. Jatkorahoitusmahdollisuuksia selvitettiin ao. toimialan edustajien kanssa. Vuoden 2013 aikana alkoi uusi viisivuotinen rahoituskausi kolmen professuurin/tutkimusryhmän johtajan osalta, joita ovat elintarvikkeiden turvallisuus, luonnonvarapohjaisten arvoketjujen aluetaloudellinen vaikuttavuus ja elintarvikekehitys. Kaikkien kolmen rahoitus on monirahoitteista kansallista rahoitusta. Pääosa rahoituksesta koottiin Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kautta ja avulla. Syksyllä 2013 vaihtui yrittäjyyden tutkimusryhmän johtaja. Tutkimusjohtaja, KTT Tero Vuorinen aloitti työnsä syyskuun alussa. Hän edustaa toiminnan jatkuvuutta hyvällä tavalla, koska hän on tehnyt jatko-opintoja yliopistokeskuksen tutkimusryhmän jäsenenä, ja toiminut Vaasan yliopiston kasvuyrittäjyyden maisteriohjelman vastuuopettajana Seinäjoella. Yliopistollinen yhteisö kasvoi lääketieteen alalla merkittävästi, kun kolme lääketieteen osa-aikaista professoria aloittivat tutkimustyönsä Seinäjoen keskussairaalassa. Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen työvuosi. Professori Hannu Kankaanrannan työ painottuu keuhkosairauksiin, professori Katri Kaukisen sisätauteihin ja professori Harri Pihlajamäen kirurgiaan. Näiden alojen uudelle osaamiselle on selkeästi kysyntää. Vuonna 2013 alettiin valmistautua myös tekniikan alan tutkimusryhmien johtajien rahoituskauden vaihtumiseen. Aivan vuoden lopulla Seinäjoen kaupunki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen teknillinen yliopisto solmivat yhteistyösopimuksen uudeksi viisivuotiskaudeksi. Vastaava yhteistyösopimus tehtiin kevättalvella 2014 Tampereen yliopiston osalta. Sopimuksen pituus oli seitsemän vuotta. Tutkijoiden määrän kasvun myötä myös julkaisujen määrä kasvoi. Erityisesti kansainväliset julkaisut nousivat uudelle kymmenluvulle. Samaan aikaan myös suurelle yleisölle tiedottaminen laajeni (kuvio s. 7). Vuoden lopulla yliopistokeskuksen tutkijahotellissa oli 12 tutkijaa, mikä on suurin määrä koko hotellin historian aikana. Sen rahoitus myös päättyi vuoden 2013 lopulla ja jatkoksi käynnistyi uudistettu palvelu kansainväliseltä nimeltään Creative Researchers Residence. Yhteensä viimeisen 34 toimintakuukauden aikana hotellissa työskenteli 19 tutkijaa viidestä eri yliopistosta. Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY Prof. Katri Kaukinen, sisätaudit TaY Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen TaY Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki SibA Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY AIKUISKOULUTUS Sosiaalityön opintoväylä TaY Hoitotieteen opintoväylä TaY Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus SibA/TaY KESTÄVÄT RUOKARATKAISUT TUTKIMUS Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikkeiden turvallisuus HY ( ) Prof. Timo Mantere, sulautetut järjestelmät ja agroteknologia VY Prof. Hannu Törmä, aluetalouden vaikuttavuus HY AIKUISKOULUTUS Agrologista agronomiksi opintoväylä HY Opintojaksoja maatalousekonomiasta ja kasvinviljelytieteestä Suunnittelussa opintojaksoja elintarviketeknologiasta ja kotieläinten ravitsemustieteestä

6 10» AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS «11 Mieleenpainuvia tapahtumia vuoden 2013 aikuiskoulutuksesta Henkilökohtainen opintoneuvonta kasvotusten koetaan tärkeänä alueella. Neuvottelut eri tieteenyksiköiden kanssa opetustarjonnan laajentamiseksi uusille aloille. Opetusmuotojen kehittäminen ja opintojen suoritustapojen joustavoittaminen. Tutkijahotellin tilaisuudet: tutkijatapaamiset, asiantuntijafoorumit ja Tutkimalla Tutuksi -seminaarit. TTY:n Seinäjoen yliopistokeskuksessa järjestettävään konetekniikan DI-koulutuksen opiskelijahaku Rikastuttavaa yhteistyötä. Rytmimaisterikoulutuksen 3. sisäänotto onnistui ja opiskelijat valmistuivat graduineen tavoiteajassa. Opintojen ohjaus ja gradujen yhtä tarkempi ohjaus on tuonut tulosta. Opintojen ohjaus on edesauttanut myös vanhempien vuosikurssien valmistumista. Päätös osaamistarpeiden selvittämisestä systemaattisen tietokannan avulla. Agronomipolussa järjestetty riistakurssi keväällä 2013 keräsi 24 osallistujaa, joista peräti 18 oli miehiä. Oli todella hienoa, että saatiin miehet innostumaan avoimesta yliopistosta. Kurssi sai erittäin hyvän palautteen ja jatkoa on tulossa keväällä Osaamisen aamupalat yliopiston ja työelämän kohtaamispaikkoina. Aikuiskoulutus "Opiskelijamme tulevat työelämästä ja pystyvät soveltamaan heti uusinta teoriatietoa." S einäjoen yliopistokeskuksen koulutus on aikuiskoulutusta. Koulutuksen järjestelyt mahdollistavat opiskelun työn ohessa. Opiskelussa kohtaavat yliopistojen tutkimustieto ja osallistujien mukanaan tuoma työelämätieto. Tutkintotavoitteellinen yliopisto-opiskelu on organisoitu kokonaisuuksina, jotka ovat joko avointen yliopistojen toteuttamia kandiväyliä tai Seinäjoen maisterikoulutuksia. Maisterikoulutuksiin on aina erillinen haku. Koulutusten tavoitteellisuutta on lisätty henkilökohtaisella opintoneuvonnalla. Kertomusvuonna opintoneuvontaa on saanut 635 aikuisopiskelijaa joko opintojen aloittamis- tai etenemisvaiheessa. Vuonna 2013 käynnissä oli kolme maisterikoulutusta ja seitsemän opintoväylää, tarjolla on kauppa- ja hallintotieteiden, yhteiskunta- ja terveystieteiden sekä musiikin ja tekniikan alan tutkinto-opintoja. Yliopistotutkintoa tavoittelevia opiskelijoita oli yhteensä 361. Maistereita valmistui 21 ja 45 pääsi kandiväyliltä yliopistoon suorittamaan maisteritutkinnon loppupäätä. Yhteensä vuosina yliopistokeskus on myötävaikuttanut 340 maisterintutkinnon syntymiseen. Virtuaalinen Sylvia palvelu on tuonut opintoneuvonnan näkyväksi ja alentanut sekä nykyisten että potentiaalisten uusien opiskelijoiden kynnystä yhteydenottamiseen. Tampereen, Vaasan ja Helsingin yliopistoilla on avoimen yliopiston toimintaa yliopistokeskuksessa. Avoimen yliopiston netto-opiskelijamäärä oli 695 ja bruttomäärä Bruttomäärä kertoo, kuinka paljon eri opintojaksoilla on ollut opiskelijoita. Opintopisteitä suoritettiin Erikoistumiskoulutukset eivät päässeet vielä toimintavuonna alkamaan, koska niiden valtakunnan tason suunnittelutyö ja koulutuksiin liittyvä päätöstenteko ovat vielä valmistelussa ( ). Yliopistokeskus on kuitenkin varautunut erikoistumiskoulutusten alkamiseen. Kertomusvuonna täydennyskoulutus painottui lyhytseminaareihin, pitempiä täydennyskoulutuksia oli Sibelius-Akatemialla musiikin alalla ja Vaasan yliopistolla emba. Tutkijahotellin asiantuntijaluennot ovat tuoneet tutkimusta lähelle yhteiskuntaa. Praktikum Center luo mallia yliopistoharjoittelun toteuttamiseksi Etelä-Pohjanmaalla. Muut koulutuspalvelut tiivistävät osaltaan yliopistokeskuksen ja yliopistojen pääkampusten yhteistyötä. Näitä ovat Sylvia kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta Osaamisen aamupalat työelämän ja yliopiston kohtaamispaikkoina VakavaEP viivästyneet tutkinnot valmiiksi Tenttimispalvelu ja Tampereen yliopiston Sähköinen tenttiminen Yliopistokeskuksen ja Atrian välille solmittiin kumppanuussopimus toimintavuoden aikana. Koulutusyhteistyötä on tiivistetty myös julkisten työnantajien kanssa muun muassa Jalasjärvi-Ilmajoki Kurikka peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän (JIKKY) kanssa. Koulutustarveselvitys tehtiin elintarvikealan yritykselle ja tulevan vuoden aikana tullaan ottamaan kokeilukäyttöön organisaation osaamisvaatimukset tunnistava tietokantapohjainen ohjelma.

7 12» AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS «13 Aikuiskoulutuksen Opintoihin osallistuneiden määrän kehitys tilastoja 2013 "Tenttijöitä 284, Miten yliopistokeskuksessa opiskeltiin 2013? Täydennyskoulutuksissa ja seminaareissa Avoimessa yliopistossa Tutkintotavoitteellisesti Opiskelijamäärä yhteensä Opintoneuvonta "Henkilökohtaista opintoneuvontaa sai 635 aikuisopiskelijaa." 361 (11%) 695 (netto) (20%) (69%) Opintoneuvonta Joukkotilaisuuksien lkm Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto 62 1 Vaasan yliopisto Sibelius-Akatemia 15 Yhteensä Avoin yliopisto Opiskelijamäärä 2013 brutto Täydennyskoulutuksessa Avoimessa yliopistossa Tutkintotavoitteellisesti Opiskelijamäärä 2013 netto (sis. väyläopiskelijat) Suoritetut opintopisteet Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto Vaasan yliopisto Yhteensä (netto 695) joista 163 osallistui Tampereen yliopiston sähköiseen tenttiin." "Vuosina on myötävaikuttanut 340 maisteritutkinnon syntymiseen." Täydennyskoulutukset ja seminaarit (opiskelijamäärä 2013) Vaasan yliopisto 30 Sibelius-Akatemia 467 Helsingin yliopisto UCS 234 Yhteensä Suoritetut jatkotutkinnot yliopistoittain Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto 5 1 Sibelius-Akatemia 2 1 Vaasan yliopisto 15 Tampereen teknillinen yliopisto 7 Muut yliopistot 7 Yhteensä 57 2 Seinäjoen opintoväyliltä tutkinto-opiskelijoiksi siirtyneet vuosina Yhteensä Suoritetut maisterintutkinnot yliopistoittain vuosina yht. Tampereen yliopisto Helsingin yliopisto Taideyliopiston Sibelius-Akatemia Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto, DI-tutkinnot Muut yliopistot Yhteensä Maisterikoulutukset Yliopisto Opiskelijavalintavuosi Opiskelijamäärä 2013 Valmistunut 2013 Muuta tietoa KTM-koulutus, johtaminen VY 2006, 2008, 2011, 2013, 39 4 suunnitelma 2016 KTM-koulutus, talousoikeus VY 2012, suunnitelma Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus MM/FM Siba, TaY 2008, 2010, 2012, TaY 4, SibA 1 Vakava-EP Eri yliopistot VY 2, HY 1 DI- muuntokoulutus TTY 2003, 2008, Yhteensä Opintoväylät Yliopisto Väylän alkamisvuosi Opiskelijamäärä 2013 Siirtynyt tutkintoopiskelijaksi 2013 KTK, johtaminen VY KTK, talousoikeus VY HTK, julkisjohtaminen Ilmajoella VY HTK, sosiaali- ja terveyshallintotiede VY YTK, sosiaalityö TaY TTK, hoitotiede TaY Agrologista agronomiksi -väylä HY 10 Yhteensä

8 14» VUOROVAIKUTUS VUOROVAIKUTUS «15 Alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen vuorovaikutus oimintavuonna valmistunut korkeakoulustrategia tiivistää Seinäjoen T yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun ja työelämän vuorovaikutusta yhteisesti valituilla painoaloilla, joilla kukin toimija toimii osaamisprofiilinsa mukaisesti. Korkeakoulustrategiassa toimijat vahvistavat korkeakoulujen ja ympäröivän yhteiskunnan vuorovaikutteista työtapaa, jota lisätään testatuilla yliopistojen ja työelämän yhteisillä toimintakonsepteilla, jotka nivoutuvat tutkimukseen ja/tai koulutukseen. "Seinäjoen kaupungilla ja jokaisella yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka turvin toimintaa voidaan suunnitella useamman vuoden aikajänteellä." Yliopistokeskusyhteistyö aluekehitysviranomaisten, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, kaupunkien ja kuntien sekä kehittäjäorganisaatioiden kanssa on jatkunut tiiviinä. Etelä-Pohjanmaan kauppakamari- ja yrittäjäjärjestö ovat olleet mukana yliopistokeskuksen kehittämishankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Kauppakamari on aktiivisesti edistänyt kasvuyritysten ja tutkimuksen vuorovaikutusta. Seinäjoen kaupungilla ja jokaisella yliopistolla on yhteistyösopimus, jonka turvin toimintaa voidaan suunnitella useamman vuoden aikajänteellä. Yliopistokeskuksella on edustus maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), ennakointiryhmässä sekä lukuisissa maakunnan suunnitteluprosesseissa. Eniten aikaa käytettiin Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian valmisteluun sekä Seinäjoen kaupunkiseudun Green Creative Garden -ohjelmaan. Valmistelu oli osa valtakunnallista Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) ohjelmatyötä. Professorit toimivat asiantuntijoina yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden kehittämishankkeissa. Toimintavuoden aikana jatkettiin Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kanssa yhteisten johtoryhmien tapaamisia. Yliopistokeskuksen tutkimusryhmät tekevät kansainvälistä tutkimus- ja asiantuntijayhteistyötä. Useampia EU:n puiteohjelman hankkeita oli Helsingin yliopiston aluetalouden vaikutusten arvioinnin tutkimusryhmällä, Vaasan yliopiston logistiikan tutkimusryhmällä ja Tampereen teknillisen yliopiston metallirakentamisen tutkimusryhmällä. Ruralia Visiting Scholars toi kansainvälisiä tutkijoita yliopistokeskukseen Seinäjoelle sekä Mikkeliin. Musiikkialan vaikuttajille tarkoitettu kansainvälinen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden verkostotapahtuma Mars järjestettiin neljännen kerran Seinäjoella. Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla, jota on myönnetty hankevalmistelumatkoihin ja muuhun kansainväliseen valmistelutyöhön. Merkittävä kansainvälisten hankkeiden resurssi on ollut yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteisten erikoissuunnittelijoiden työpanos. Tutkimusryhmien kansainvälinen rahoitus (euroa) "Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla."

9 16» PALVELUYKSIKKÖ JA TOIMINNAN RESURSSIT PALVELUYKSIKKÖ JA TOIMINNAN RESURSSIT «17 Palveluyksikkö ja toiminnan resurssit liopistokeskuksen koordinaatio kuuluu Tampereen yliopiston yliopisto- Y palveluihin. Se on osa Tampereen yliopiston valtakunnallista tehtäväaluetta. Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa johtaa rehtorien kokous ja johtoryhmä. Toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät muun muassa professoreista koostuva laajennettu johtoryhmä, koulutusasiantuntijoista koostuva koulutusryhmä, yliopistojen talousjohdosta koostuva talousryhmä, viestintäasiantuntijoista koostuva viestintäryhmä ja taloussihteereistä koostuva kehittämishankkeiden talousseurantaryhmä. Palveluyksikkö vastaa Tampereen yliopiston kautta tulevan Seinäjoen yliopistokeskuksen kehittämisrahan hallinnoinnista. Kehittämisrahalla resursoidaan yliopistokeskuksen strategisten tavoitteiden toteutumista. Kehittämisrahan suuruus on ollut euroa vuodessa. Yliopistokeskuksen kehittämisrahan käyttö 2013 Tutkimusprofessoreiden palkkakustannuksiin Korkeakouluyhteistyöhön ja yhteisten hankkeiden osarahoituksiin Aikuiskoulutuksen kehittämistoimiin Kansainvälistymiseen Työelämäkumppanuuksiin Henkilöstö Vuonna 2013 Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskenteli 84 henkilöä: professoreita, tutkimusjohtajia, koordinaattoreita, tutkijoita, suunnittelijoita, opettajia sekä tukipalvelujen tuottajia. Henkilötyövuosia kertyi 76,0. Henkilöstöstä tohtoreita tai lisensiaatteja oli 28 ja maistereita 30. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmia hyödyntäen. Yliopistokeskuksen henkilöstön lisäksi yliopistoyhteisöön Seinäjoella kuuluivat Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet koordinaatio, korkeakoulukonsortion erikoissuunnittelijat ja tutkijahotellin tutkijat. Tällöin koko yliopistoyhteisön koko Seinäjoella on yli 100 henkilöä. Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoitus Seinäjoen yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2013 oli 6,9 MEUR (6,8 MEUR vuonna 2012). Yliopistojen panostus Seinäjoen toimintoihin oli yhteensä 1,6 MEUR. Projektirahoituksen osuus oli 50 % ja tästä suurimman osan muodostivat EU:n rakennerahastot. Kilpaillun rahoituksen osuus oli 15 % kokonaisrahoituksesta. Rahoitustietojen keräämisessä on käytetty emoyliopistojen talousjohdon apua. Tiedot ovat yliopistojen kirjanpidosta. Samalla prosessilla ja samoilla jaotteluilla taloustiedot on kerätty vuodesta 2005 saakka. Tämä tekee mahdolliseksi vuosittaisten vertailujen tekemisen. Seinäjoen yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus yliopistoittain ja rahoituslähteittäin 2013 TaY HY SibA VY TTY TY Yhteensä Yliopiston rahoitus Yliopistokeskuksen rahoitus Valtion rahoitus Kuntien rahoitus Projektirahoitus yhteensä Tekes Suomen Akatemia EU:n tutkimuksen puiteohjelma EU:n koulutusohjelmat EU:n rakennerahastot Muu projektirahoitus (sis. myös kansainvälistä rahoitusta) Opiskelijamaksut ja muut tulot Yhteensä Lisäksi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet-koordinaatiorahoitus Rahoitus lähteittäin 2013 Yliopistot ja yliopistokeskus 30 % Kunnat 13 % Projektirahoitus 50 % Opiskelijamaksut ja muut tulot 6 % Valtio 1 % Kokonaisrahoitus (MEUR) ,1 5,2 5,3 5,9 6,5 6,8 6,9 Kokonaisrahoituksen MEUR jakaantuminen yliopistoittain % 32% 8% 25% 23% 27% 9% 27% 21% 30% 8% 26% 29% 27% 8% 20% TaY HY SibA VY TTY TY 14% 14% 15% 10% 5%

10 18» YLIOPISTOJEN TOIMINTA Yliopistojen toiminta Seinäjoen yliopistokeskuksessa Henkilöstö Rahoitus 2013 (MEUR) Tampereen yliopisto (TaY) Tampereen yliopisto koordinoi yliopistokeskusta. Terveystieteiden tutkimus keskittyy lasten ja nuorten terveyteen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen hyvinvointiin, hoitotiede tutkii perhekeskeistä hoitoa ja ohjausta sekä perheen hyvinvointia. Laboratoriolääketieteen tutkimus keskittyy päihdelääketieteeseen ja alkoholitutkimukseen, johtamiskorkeakoulun tutkimus innovaatioympäristöihin. Keuhkosairauksien osalta tutkimus keskittyy aikuisten astman palvelujärjestelmän toiminnan selvittämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Seinäjoen keskussairaala edistää sisätautien ja kirurgian tutkimusta. TaY:n avointa yliopisto-opetusta järjestetään myös opintoväylinä sosiaalityössä ja terveystieteissä. Opintojen ohjaamiseen panostetaan. Maisterikoulutusta järjestetään yhteistyössä Sibelius- Akatemian kanssa. Lääketieteen peruskoulutusta järjestetään Etelä-Pohjanmaalla. Useilla lääketieteen erikoisaloilla järjestetään erikoistumiskoulutusta ja joillakin aloilla myös yliopistosairaalapalvelua korvaavaa koulutusta. 30 1,9 Helsingin yliopisto (HY) Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toimii kahdella painoalalla: ruoka- ja luonnonvarat sekä paikalliskehitys. Tutkimus painottuu kansainvälisyyden edistämiseen ja vuorovaikutukseen elinkeinoelämän kanssa. Tutkimukseen perustuvassa kehittämistoiminnassa erityisteemana ovat kestävät ruokaratkaisut. Koulutuksessa jatketaan elintarviketieteiden opintoväylän kehittämistä sekä laajennetaan työelämälähtöistä PD-ohjelmaa sekä muuta täydennyskoulutusta erityisesti kansallisella tasolla. 24 1,8 Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä (TY) 7 0,4 Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (SibA) Toimintavuonna luotiin edellytyksiä Taideyliopiston eri akatemioiden läsnäololle Seinäjoella esittelemällä Taideyliopiston uusia taiteellisia projekteja. Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutukseen suunniteltiin 4. oppilasrekrytointia vuodeksi Kehittämishankkeissa edistettiin luovaa musiikin tekemistä ja alan ammattimaista toimintaa. Tutkimustoiminta perustui populaarimusiikin tutkimusprofessuuriin. Merkittävä liike-elämän ja tutkimuksen kansainvälinen yhteistapaaminen oli vuotuinen MARS festivaali, jonka toteuttamiseen osallistuivat akateemiset tutkijat ja musiikkialan ammattilaiset. 7 0,5 Vaasan yliopisto (VY) Tutkimuksen alat ovat yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Koulutuksessa avoimen yliopiston opintoja jatkettiin tutkintoon johtavina opintoväylinä kauppaja hallintotieteessä sekä maisterikoulutuksina. Opintojen ohjaamiseen ja verkko-opiskelumahdollisuuksiin panostettiin. Täydennyskoulutusohjelmana jatkui emba. Erikoistumiskoulutuksia suunniteltiin yliopistokeskuksen muiden toimijoiden sekä yliopiston tieteenalojen kanssa. Kehittämistoimintaa suunnattiin kasvuyrittäjyyteen, energia-alan yhteistyön kehittämiseen Vaasan Energiainstituutin kautta sekä INKA-yhteistyöhön alueen muiden korkeakouluyksiköiden kanssa. 15 1,4 Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat terveydenhuollon teknologia, virtuaalisuunnittelu, metallirakentaminen, arkkitehtuuri ja tuotantoautomaatio. Kertomusvuoden lopulla oli oppilasrekrytointi järjestyksessään kolmanteen DI-muuntokoulutusohjelmaan. Tutkimuksen rinnalla edistettiin tekniikan alan tohtoriopintoja. 8 0,7

11 Kampusranta 9 C, FRAMI, Seinäjoki Puh