Toimitus: Aira Metsä-Ketelä Kuvat: Esa Vuorenmaa, Nina Harjunpää, Suvi Holttinen ja Vilja Pursiainen, sekä UCS:n kuvapankki Graafinen suunnittelu ja

Transkriptio

1

2 Toimitus: Aira Metsä-Ketelä Kuvat: Esa Vuorenmaa, Nina Harjunpää, Suvi Holttinen ja Vilja Pursiainen, sekä UCS:n kuvapankki Graafinen suunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Aada ISSN:

3 SISÄLLYS 5 TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS 6 YLIOPISTOJEN TOIMINTA 8 INNOSTAVAA VUOROVAIKUTUSTA 10 VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA 14 YLIOPISTOLLISTA AIKUISKOULUTUSTA 16 PALVELUYKSIKKÖ 18 HENKILÖSTÖ 19 RAHOITUS

4 vuonna professoria/tutkimusjohtajaa 156 tutkijaa lisäksi tutkimusryhmissä ja tutkijahotellissa 4 tohtoria valmistui 21 maisteria valmistui 22 opiskelijaa siirtyi Seinäjoen kandiväyliltä pääkampusten maisteriohjelmiin 319 opintopistettä ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja 4 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 SISÄLLYS

5 Tutkimusjohtajan katsaus Vuosi 2016 oli Seinäjoen yliopistokeskuksen toiminnassa ja taloudessa hyvä. Taloudellinen volyymi on vakiintunut. Tutkimustyössä tapahtui edelleen kasvua, vaikka tutkimusrahoituksen saaminen oli yleisesti vaikeutunut. Toiminnan kokonaisvolyymi oli vakaalla tasolla. Kokonaisrahoitus oli hieman yli seitsemän miljoonan euroa. Vuoden alussa valmistunut tutkimusstrategia Ketterämpi yliopisto kuvaa koko yliopistokeskuksen toimintatapaa. Ketteryyteen kuuluvat uudet tieteelliset avaukset. Siihen tarvitaan innostavaa monitieteellistä työtä ja monipuolista vuorovaikutusta työelämän kanssa. Symbolisena esimerkkinä uudesta avauksesta oli piirrosvideolla kuvattu, kahden minuutin tiivistys yliopistokeskuksen toimintastrategiasta. Vuoden aikana konkretisoitui myös opetusja kulttuuriministeriön rahoituksen pieneneminen. Syksyllä tehtiin suunnitelmat uuteen rahoitustasoon sopeutumisesta. Vuoden 2016 avaintavoitteita olivat: Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen sekä yrittäjyyden sekä yrittäjämäisen ajattelun vahvistaminen, Epanet neljännen rahoituskauden toteutus, maisteri- ja DI-koulutusten kehittäminen, yliopistojen opetuksellisen yhteistyön ja avoimen yliopiston väylien kehittäminen, kasvainvälisen yhteistyön laajentaminen ja hankeyhteistyön tehostaminen sekä ammattikorkeakoulu- ja tutkimuslaitosyhteistyö. Työelämävuorovaikutuksen lisääminen ja yrittäjyyden edistäminen koostui useista erilaisista avauksista ja toteutuneesta yhteistyöstä. Hyvin usein uuden yhteistyön alkamisen este on siinä, että ensimmäinen kynnys on liian korkea. Tikka-hankkeella kehitettiin pienen budjetin toimintamallia, jossa kumppaneita voidaan palvella yliopistollisin työvälinein ja tutkimustiedolla. Kesällä toteutettiin uudenlainen yliopistollinen koulutus Know Up inspiroiva yrittäjyysleiri. Se kohdennettiin yliopistojen jatko-opiskelijoille. Yliopistokeskuksessa muodostettu monitieteelinen työryhmä laati puolestaan Etelä-Pohjanmaan aluerakenteen tulevaisuudenkuvat raportin, jota maakunnan liitto käytti alueidenkäytön rakennemallin laatimiseen. Raportin rinnalla kirjoitettiin monitieteellistä julkaisua. Yrittäjyyden edistämisen osalta järjestettiin Tampereen Y-kampuksen toimijoiden kanssa seminaari Seinäjoella. Se toimi pohjana laajemman kaupallistamishankkeen käynnistämisessä, yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa. Energia-alan uusia yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin erityisesti biokaasun osalta. Musiikkitaidetta tuotiin yleisön ulottuville uusilla tavoilla. Tutkimusstrategia eli Epanetin uusi rahoituskausi saatiin liikkeelle. Lääketieteen tutkimuksen alalla vanhimman eli laboratoriolääketieteen professuurin jatko varmistui jo edellisenä vuonna sairaanhoitopiirin päätöksellä. Monien organisaatioiden yhdessä rahoittamien professuurien osalta yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen sekä aluehistorian tutkimus saivat uuden rahoituksen, samoin kuin kolme lääketieteen osa-aikaista professuuria. Rahoitusta valmisteltiin entistä määrämuotoisemmalla prosessilla. Näin yritetään tehostaa kokoon juoksun moniulotteista työtä. Hyvä yhteistyö Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa jatkui. Maisteri- ja DI-koulutuksessa kasvuyrityksen maisterikoulutuksen toteutus jatkui aktiivisena työnä. Kun opiskelijat ovat aikuisia, niin koulutuksen toteutuksessa tehtiin myös intensiivistä seurantaa opintojen toteutumisesta. Ajankäytön haasteet ovat ymmärrettäviä. Digitaalisen valmistuksen DImuuntokoulutus eteni kun alan professuurin rahoitus varmistui. Kokonaisuutena yhteistyö pääkampusten koulutusten kanssa tiivistyi edelleen. Monien vaiheiden jälkeen varmistui esimerikksi kauan kaivatun hallintotieteiden (TaY) opintoväylän toteutus. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa jatkui tiiviinä. Agrobiotaloutta edistettiin yhdessä. Kaupallistamisteeman lisäksi vuoden aikana paneuduttiin myös yhteisten opintoväylien toteuttamiseen ja käytännön yhteistyömuotoihin. Tieteellisen osaamiskeskittymän ajatus Seinäjoella konkretisoitui, kun Luonnonvarakeskuksen sekä Siirtolaisuusinstituutin tutkijoita siirtyi työskentelemään yliopistokeskuksessa. Kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti yhteistyön suunnittelua lisättiin. Erityisen paljon hyödynnettiin omia työvälineitä, jotka ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi. Vuoden loppupuolella saatiin myös uusia ilahduttavia rahoituspäätöksiä, jotka mahdollistavat käytännön kansainvälisen yhteistyön syventämisen. Juha Alarinta TUTKIMUSJOHTAJAN KATSAUS SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

6 Yliopistojen toiminta UCS:ssä Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto koordinoi Seinäjoen yliopistokeskusta ja edistää Seinäjoella sijaitsevien yliopistojen keskinäistä yhteistyötä, tukea hankevalmistelua ja sidosryhmätyötä. Tampereen yliopiston terveystieteiden tutkimus Seinäjoella keskittyy lasten ja nuorten terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Hoitotieteen piirissä puolestaan tutkitaan perhekeskeistä hoitoa ja ohjausta. Johtamiskorkeakoulun henkilöstö Seinäjoella tutkii ja kehittää alueelliseen innovaatiotoimintaan liittyviä sisältöjä. Lääketieteen tutkimus kohdistuu laboratoriolääketieteeseen (päihdelääketiede), keuhkosairauksiin (aikuisiän astma ja astman palvelujärjestelmä), kirurgiaan (ortopedia ja traumatologia), sisätauteihin (endokrinologia) sekä psykiatriaan (depression ja alkoholin ongelmakäytön hoito). Lääketieteen peruskoulutuksen järjestäminen Etelä- Pohjanmaalla on vakiintunutta toimintaa, minkä lisäksi Seinäjoella järjestetään erikoistumiskoulutusta sekä joillakin aloilla myös yliopistosairaalapalvelua korvaavaa koulutusta. Muun koulutuksen osalta Tampereen yliopiston avoin yliopisto tarjoaa yliopistollista aikuiskoulutusta, mahdollistaa tutkintotavoitteisia opintoväyliä sekä kehittää uusia palveluita aikuisopiskelijoille. Kertomusvuonna luotiin tapa, miten pienehkölläkin ulkoisella rahoituksella voidaan kannustaa ja aktivoida tutkimuksen uusia avauksia ja aiemman tutkimuksen hyödyntämistä. Työvälineenä tässä oli Seinäjoen kaupungin Tampereen yliopistolle myöntämä rahoitus. Helsingin yliopisto Tutkimus- ja kehittämishankkeiden teemat vuonna 2016 liittyivät ruokaketjujen kestävyyteen, luontoyrittäjyyteen, bioenergian aluetalouteen, kotiseutututkimukseen sekä kuntahistorioihin. Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudun palveluiden turvaajana oli vuoden uusia teemallisia avauksia. Myös maahanmuuttajia maaseudun yritysten voimavarana tutkittiin Suomen Akatemian (STN) hankkeessa. Ensimmäinen Horizon 2020 hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja myös Suomen Akatemiasta tuli positiivisia uutisia. Julkaisutoiminnan profiili (JUFO 2 ja 3) vahvistui edellisiin vuosiin verrattuna. Opetusyhteistyötä kehitettiin erityisesti Viikin kampukselle (harjoittelut ja opinnäytteet) ja kolmas Atria trainee ohjelma (Elintarvikealan PD) käynnistyi. Luonnonvarakeskus vahvisti läsnäoloa Ruralia-instituutin toimitiloissa ja marraskuun alussa myös Siirtolaisuusinstituutti muutti Ruralian kanssa samoihin tiloihin. Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat terveydenhuollon teknologia, virtuaalisuunnittelu, metallirakentaminen, arkkitehtuuri ja tuotantoautomaatio. Vuonna 2016 oli käynnissä jo kolmas DI-muuntokoulutusohjelma konetekniikan alalta. Seuraavasta muuntokoulutusohjelmasta, jonka aiheena on digitaalinen valmistus, tehtiin päätös ja sitä valmisteltiin osittain yliopistokeskuksen hankerahoituksen turvin. Sen rinnalla valmisteltiin myös samalle opetusalalle professuuria, ja Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys neuvotteli sille viisivuotisen rahoituksen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa leimasi yhteistyö lukuisten pienten ja suurten yritysten kanssa. Erityisesti pyrittiin kehittämään paikallisen teollisuuden kilpailukykyä. 6 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 YLIOPISTOJEN TOIMINTA UCS:SSÄ

7 Seinäjoen yliopistokeskuksen johtoryhmä: Juha Alarinta, Mika Virkkala, Sami Kurki, Aira Metsä-Ketelä, Jari Kolehmainen, Hannu Eskola (kuvasta puuttuu Pekka Peura) Taideyliopisto Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksikkö kouluttaa, tutkii ja kehittää. Toiminta kattaa eri musiikinlajit ja tarjontaan kuuluu myös Taideyliopiston muiden akatemioiden toimintaa. Kehittämistoiminta ulottuu myös tapahtumiin ja laajemmin luoviin aloihin. Esimerkkejä toimintavuodelta: Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä kaupunkikuvassa parannettiin Avoin kampus -projektissa, joka painottui erityisesti taiteellisen toiminnan esittelyyn. Kesäartistit sävyttivät Seinäjoen tapahtumien superkesää soittaen kuukauden pestin aikana Seinäjoen lukuisissa tapahtumissa. Suuren suosion saanut Taideyliopiston Kuppila uusittiin lokakuussa 2016 Seinäjoen keskustassa. Kuukauden toiminut esittävän taiteen näyteikkuna tavoitti noin 1000 kuulijaa ja kokijaa. The New Sound of Business hankkeessa selvitettiin taiteiden ja liike-elämän välisen yhteistyön mahdollisuuksia kiertäen ja haastatellen paikallisia yrittäjiä heidän toimipaikoillaan. Lisäksi haastateltiin ja keskusteltiin mainostamisen ja musiikin ammattilaisten kanssa markkinoinnin äänimaailmalaajennuksista. Vaasan yliopisto Vaasan yliopisto on panostanut alueelliseen toimintaan Seinäjoen alueella osana Seinäjoen yliopistokeskusta. Yliopiston toimintaa Seinäjoella koordinoi Levón-instituutti. Pitkäaikaista kumppanuutta Seinäjoen kaupungin kanssa on jatkettu. Vaasan yliopiston vahvat alat energia ja liiketoimintaosaaminen, erityisesti johtaminen näkyvät toiminnassa selvästi. Tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämistoiminnan aloja ovat olleet uusiutuva energia ja energiaomavaraisuus, yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Erityisesti energiapainotteinen hanketoiminta on ollut hyvässä nosteessa. Esimerkiksi tuorepuun polttoon liittyvä Tuohi -hanke on herättänyt valtakunnallista mielenkiintoa. Pitkäaikaiset koulutukset, opinto-ohjaus ja verkko-opiskelumahdollisuuksien kehittäminen jatkuivat: avoimen yliopiston tutkintoon johtavat opintoväylät kauppa- ja hallintotieteessä, kauppatieteellisen tiedekunnan kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma sekä täydennyskoulutusohjelmana yrittäjyyden MBA. Tuloksena oli tulevaisuuden visio ja syöte vuoropuheluun äänimaailman mahdollisuuksista ja ulottuvuuksista osana pohjalaista yrittäjyyden kasvua ja luovan alan ammattilaisuuden uusia kasvoja ja verkostoja. YLIOPISTOJEN TOIMINTA UCS:SSÄ SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

8 Innostavaa vuorovaikutusta Seinäjoen yliopistokeskuksen omaleimaisuus nousee työelämäyhteistyöstä yritysten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Tämän vuorovaikutuksen laajentamiseksi konseptoitiin TIKKA-hankkeessa yliopistojen palveluja siten, että työelämätoimijoiden olisi niitä helppo käyttää ja hyödyntää. Toimintavuonna Tekes lanseerasi innovaatiosetelin, jolla pk-yritys voi hankkia uutta tarvittavaa tietoa ja osaamista mm. yliopistoilta. Tätä varten kerättiin professoreilta kuvauksia, mitä innovaatiopalveluja heidän tutkimusryhmänsä voivat yrityksille tarjota tällä uudella kevyellä rahoitusmuodolla. Nämä molemmat sekä Tikkapalvelut että innovaatiosetelipalvelut ovat yrityksille ja julkishallinnon toimijoille nopea reitti yliopistoyhteistyön piiriin. Tulevana vuonna panostetaan näiden matalan kynnyksen palveluiden markkinointiin mm. Tiedetreffit-hankkeella. ITU Platform Innovaatioympäristöjen tutkimus- ja kehittämisalustassa hyödynnetään tutkimustuloksia digitaalisen ITU-Platformin avulla. Platform perustuu väitöstutkimuksessa luotuun innovaatioympäristön analyysimalliin. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Osaamisen aamupaloilla jatkettiin tutkimuksen ja elinkeinoelämän kohtaamisia. Aamupaloja järjestettiin nyt erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä. Toteutukseen osallistuvat kaikki yliopistot. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian The New Sound of Business kohti uutta luovan alan yrittäjyyttä hankkeessa selvitettiin muusikkouden, erityisesti äänibrändäysalan uudenlaisia ansaintalogiikkoja. Hankkeessa tehtiin kahdenlaisia kyselyjä. Ensimmäinen kysymyssarja osoitettiin musiikin ja mainostamisen ammattilaisille äänibrändäämisen työmahdollisuuksista. Toisessa vaiheessa kysyttiin 60 yrittäjältä heidän näkemyksiään, miten he voisivat markkinoinnissaan hyödyntää ääntä ja tätä kautta tuoda työtä alan ammattilaisille. Yliopistot tarjoavat laajempaa tutkimus- ja koulutusyhteistyötä, joihin osapuolet tarvitsevat aika-, osaamis- ja raharesursoinnin. Usein työelämäyhteistyö kuitenkin alkaa vähitellen, ensin pienemmällä panostuksella johtaen isompaan tutkimus- tai koulutusyhteistyöhön. Työelämäyhteistyötä tehdään usein hankkeiden muodossa. Hankkeet ovat joko puhtaasti yritysrahoitteisia tai monirahoitteisia. Rahoittajina ovat mm. yliopistokeskus, yliopistot, yritykset, aluerahoittajat, EU, Tekes ja Suomen Akatemia. Yleensä hankkeella on rytminsä, mutta hyödyn mukana oleva työelämäkumppani saa jo hankkeen kestäessä. Hankkeisiin sisältyy sekä akateeminen osuus että työelämäosuus. Vuoden 2016 aikana panostettiin vuorovaikutuksen monipuolistamiseen ja tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseen yliopistokeskusrahoituksella UCS 2016 hankkeina: Avoin Kampus jatkoi Taideyliopiston kuppila ja Botnia PopUp hankkeessa aloitettua taiteellisen toiminnan esilletuontia uudella tavalla. Taiteellisia projekteja toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien voimin ennalta-arvaamattomissa paikoissa. Opiskelijoille Avoin Kampus tarjoaa opiskelijoille työelämävalmiuksien testauslaboratorion. Minä ja Taide -hanke laajensi Minä ja Tiede yleisöluentosarjaa. KnowUp inspiroiva yrittäjyysleiri tarjosi yrittäjyysvalmiuksia ja yrittäjämäistä ajattelua yliopisto-opettajille ja tutkijakoulutettaville. Elämänmakuisessa leirissä pohdittiin yrittäjyyttä eri tieteenalojen näkökulmasta. Hankkeen osarahoitus tuli Suomen Yrittäjiltä. Know- Upin toteuttajana olivat Vaasan ja Tampereen yliopistot. Y-kampuksessa järjestettiin seminaari, joka esitteli Tampere3:n yrittäjyysopintoja. Hankkeen toteuttajana on Tampereen yliopisto. Biokaasuliikenne Nyt -hankkeessa selvitettiin keskeisten sidosryhmien näkemykset biokaasun käyttöönottoon liikennepolttoaineeksi ja valmisteltiin isompaa hankekokonaisuutta. Hankkeen toteuttaja on Vaasan yliopisto. Tutkimuksen kaupallistamiseen suunniteltiin yhteistä hanketta Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke alkoi SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 INNOSTAVAA VUOROVAIKUTUSTA

9 KORKEAKOULUYHTEISTYÖTÄ Yliopistokeskus on Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistojen, Taideyliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston toimintaa Seinäjoella. Yliopistokeskusyliopistojen lisäksi Seinäjoella toimii Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori tutkimusryhmineen. Kuuden yliopiston resurssipohja tarjoaa erinomaisen alustan yhteisille monitieteellisille ja moniyliopistollisille hankkeille ja yhteiselle suunnittelulle. Hankesuunnittelua ja hankkeiden alkuvaihetta tuetaan mm. yliopistokeskusrahoituksella. Yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhteinen strategia ulottuu vuodelle 2020 saakka. Strategiassa on kerätty osaaminen painoaloille, joita ovat agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu. Strategian toteutumista ja painoalojen toiminnan kehittymistä edistetään yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun ja korkeakouluyhdistyksen johdosta koostuvassa Korkeakoulutoiminnan johtoryhmässä K-joryssä. Konkreettista yhteistyötä tehdään mm. aikuiskoulutuksessa, kansainvälistymisessä sekä agrobiotalouteen ja osaamisen kaupallistamiseen liittyvissä hankkeissa, myös kirjastossa ja tietoverkoissa. Suomen yliopistokeskusten kanssa yhteistyötä suunniteltiin vakiintuneen käytännön mukaisesti keväällä työseminaarissa ja syksyllä sidosryhmille tarkoitetussa yliopistokeskusseminaarissa, joista molemmat pidettiin Lahdessa. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ Yliopistokeskuksen tutkimusryhmät osallistuvat kansainväliseen tutkimus- ja asiantuntijayhteistyöhön. Kansainvälisesti rahoitettuja hankkeita kertomusvuonna oli Tampereen teknillisellä yliopistolla, Vaasan yliopistolla, Helsingin yliopistolla ja Turun yliopistolla. Tampereen yliopiston kansainvälinen tutkimusyhteistyö painottui lääketieteeseen. Ruralia Visiting Scholars toi kansainvälisiä tutkijoita yliopistokeskukseen Seinäjoelle sekä Mikkeliin ja ohjelma laajeni Tampereen yliopiston tultua mukaan kaikkia yliopistoja koskevaksi toiminnaksi UCS Visiting Scholars. Musiikkialan vaikuttajille tarkoitettu kansainvälinen tutkimuksen ja käytännön toimijoiden verkostotapahtuma Mars on vakiinnuttanut paikkansa Taideyliopiston toiminnassa Seinäjoella. Yleisin kansainvälinen rahoituslähde oli EU:n Botnia Atlantica. Myös Horizon hanke pääsi toteutukseen loppuvuodesta. Yliopistokeskuksen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä ja laajentumista on vuosittain tuettu yliopistokeskusmäärärahalla, jota on myönnetty hankevalmistelumatkoihin ja muuhun kansainväliseen valmistelutyöhön. Vuoden loppupuolella saatiin myös uusia ilahduttavia rahoituspäätöksiä, jotka mahdollistavat kansainvälisen yhteistyön syventämisen. INNOSTAVAA VUOROVAIKUTUSTA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

10 Vaikuttavaa tutkimusta Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusstrategian tarkistamistyö alkoi vuonna Pääosa työstä tapahtui kyseisenä vuonna. Keväällä 2016 strategia viimeisteltiin ja sen sisältö tiivistettiin visuaalisessa muodossa. Strategiasta tehtiin kahden minuutin mittainen piirrosvideo. Ensimmäisen kerran video estettiin maakunnan yhteistyöryhmälle (MYR) toukokuussa. Videosta saatu palaute oli tuolloin ja myös sen jälkeen erittäin hyvää. Video on nähtävissä yliopistokeskuksen nettisivuilla Vuoden 2016 lopussa Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimi 25 tutkimusryhmää (2015 tutkimusryhmiä oli 24). Perustoimintamallina jokaista ryhmää johti päätoiminen tai osa-aikainen professori. Viimeisimpänä, alkusyksyllä aloitti työnsä puurakentamisen professori Katja Lähtinen Vaasan yliopistossa. Tutkimusryhmissä toimi professoreiden ja tutkimusryhmien johtajien lisäksi yhteensä 132 tutkijaa (2015 oli 118). Määrä on hieman kasvanut tutkimusryhmien toiminnan päästyä liikkeelle. Työssä oli paljon lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia. Henkilötyövuosia kertyi yhteensä 64 (54). Tutkimusryhmien kaikista tutkijoista osa oli työsuhteessa yliopistoihin, osa yhteistyöorganisaatioihin, osa työskenteli apurahalla. Ryhmien tutkijoista 80 työskenteli Etelä-Pohjanmaalla ja 52 muualla maassa. Uusimpana professuurina digitaalisen valmistuksen professuuri eteni alkuvuonna 2017 rekrytointivaiheeseen. Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkijahotelli oli edelleen hyvin suosittu. Hotellissa on kymmenen paikkaa ja vuoden 2016 aikana hotellissa työskenteli yhteensä 26 tutkijaa. Vaikka osa tutkijoista oli vain osan vuotta, niin koko ajan toimitiiin ylipaikoilla. Lisätiloja saatiin yliopistoyksiköiden omista tiloista. Vuoden 2016 aikana tohtoreita valmistui yhteensä neljä. Näistä Tampereen yliopistossa valmistui kaksi, Helsingin ja Turun yliopistossa kummassakin yksi. Sekä tutkimusryhmien että tutkijahotellin toiminta tukivat valmistuneiden jatko-opiskelijoiden työtä. 10 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

11 Kuva: Vilja Pursiainen SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

12 12 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

13 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

14 14 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

15 Tutkimusryhmät, tutkimusryhmien johtajat ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus 2016 Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Yrittäjyys ja kasvu Tutkimus Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY Prof. Markku Heinisuo, metallirakentaminen TTY Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY Prof. Timo Mantere, sulautetut järjestelmät VY Prof. Petri Helo, logistiikka VY Digitaalinen valmistus TTY, suunnittelussa Aikuiskoulutus DI-muuntokoulutus 3.toteutus TTY Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutus TTY, suunnittelussa aloitus 2018 Tutkimus Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY Prof. Hannu Törmä, aluetaloudellinen vaikuttavuus HY Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki, maaseutuyrittäjyys HY Prof. Katja Lähtinen, puurakentamisen liiketoiminta VY Aikuiskoulutus Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus 5.toteutus Johtamisen opintoväylä VY Talousoikeuden opintoväylä VY Kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot VY, 2016 Hallintotieteiden väyläopintoja TaY, 2016 Kestävät ruokaratkaisut Hyvinvointi ja luovuus Tutkimus Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikeketjujen turvallisuus HY Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö HY Prof. Jarkko Niemi, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiede, Luonnonvarakeskus Luke Aikuiskoulutus Agrologista agronomiksi -väyläopintoja HY Tutkimus Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY Prof. Pia Jaatinen, sisätaudit TaY Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY Prof. Mauri Aalto, päihdelääketiede TaY Apul.prof. Olli Kampman, psykiatria TaY Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen TaY Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki TaiY Tutkimuspääll. Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY Erikoistutkija Markku Mattila, Siirtolaisuusinstituutti Aikuiskoulutus Sosiaalityön opintoväylä TaY Terveystieteiden opintoväylä TaY TaY=Tampereen yliopisto, HY=Helsingin yliopisto, TaiY=Taideyliopisto, VY=Vaasan SEINÄJOEN yliopisto, YLIOPISTOKESKUS TTY=Tampereen teknillinen TOIMINTAKERTOMUS yliopisto, TY=Turun yliopisto

16 Kuva: Suvi Holttinen Yliopistollista aikuiskoulutusta Aikuiskoulutuksissa kohtaavat yliopistojen ja työelämän osaaminen. Aikuiskoulutukset ovat myös oivallinen paikka tutkimustiedon siirtämiselle, joka puolestaan lisää yliopistotoimintojen vaikuttavuutta. Seinäjoen yliopistokeskus tunnetaan paikkana, missä yliopistotutkintoja ja tutkinto-opintoja voi suorittaa työn ohessa. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutusten opetusjärjestelyt ovat joustavat, lähiopetus toteutetaan intensiivijaksoina ja verkko-opetusta hyödynnetään monipuolisesti. Ylioppilaat ja henkilöt, joilla on mahdollisuus kokopäivätoimiseen opiskeluun, ohjataan aina pääkampusten opiskelijavalintaprosesseihin. Yliopistokeskuksessa on kaksi erilaista mahdollisuutta opiskella kohti yliopistotutkintoa. Väyläopinnot kohti kandidaatin tutkintoa voi aloittaa pääsääntöisesti kuka tahansa ilman valintakoetta, ne ovat avoimien yliopistojen tarjoamia, tutkintoon kuuluvia opintokokonaisuuksia. Uusina koulutuksina alkoivat Vaasan yliopisto kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot ja Tampereen yliopiston hallintotieteiden väyläopinnot. Kandiväylältä opiskelija voi hakeutua joko yliopistojen pääkampuksille suorittamaan maisterintutkintoa tai Seinäjoella toteutettaviin maisterikoulutuksiin. Kertomusvuonna kandidaattiväylillä opiskeli 139 opiskelijaa, joista 22 on siirtynyt tutkinto-opiskelijaksi joko Tampereen tai Vaasan yliopiston pääkampukselle. Seinäjoen maisterikoulutuksiin on aina erillinen haku. Maisterikoulutusten suunnittelun lähtökohtana on koulutuksen kysyntä. Maisterikoulutuksista kertomusvuonna tarjolla olivat Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus (VY) ja DI-muuntokoulutus (TTY, yhteistyökumppanina SeAMK). Maisteri- ja DI-opiskelijoita kertomusvuonna oli 93 ja tutkintoja valmistui 21, joista jopa 16 tuli Vaasan yliopistolle. Tulevana vuonna tullaan kokeilemaan vieläkin joustavampia siirtymiä ammattikorkeakoulusta yliopistoon johtamisen maisteriohjelmassa ja agrologista agronomiksi polulla. Toimintavuonna Tampereen yliopiston Sosiaalityön tutkinto-ohjelma aloitti Seinäjoella maisteriopintojen graduseminaarin. Yliopistokeskuksen Sylvia kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta palvelun kautta tutkinto-opintoja suunnitteleva voi saada nopean yhteyden opintoneuvontaan. Lisäksi palvelu toimii koulutuksen ennakoinnin työvälineenä. Yliopisto-opiskelujen etenemistä tuettiin tenttipalvelulla ja Tampereen yliopiston sähköisellä tentillä. Näihin osallistui kertomusvuonna 473 opiskelijaa eri yliopistoista. Graduttamo on tarjonnut tukea graduprosessin etenemiseen niille yliopisto-opiskelijoille, joilla tutkinto on viivästynyt. Tutkimuksen työpaja on auttanut eri yliopistojen jatko-opiskelijoita. 16 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 YLIOPISTOLLISTA AIKUISKOULUTUSTA

17 AIKUISOPISKELIJAT YLIOPISTOTUTKINTOA TAVOITTELEVIA 232 AVOIMISSA YLIOPISTOSSA OPISKELEVIA 496 ERIMITTAISIIN TÄYDENNYSKOULUTKSIIN OSALLISTUNEITA 1556 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ 2284 Vaasan yliopiston kauppatieteet olivat yhä edelleen suosituin ala sekä opiskelijamäärällä että valmistuneiden määrällä mitattuna. Kandiväylistä suosituin oli terveystieteiden väylä. Seinäjoen yliopistokeskuksessa voi opiskella myös yksittäisiä opintojaksoja avoimissa yliopistoissa. Tampereen yliopiston avoin yliopisto toimii Seinäjoella, Vaasan ja Helsingin avoimien yliopistojen opintojaksoja toteuttaa Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. Paikkakunnasta riippumattomia monimuotoisia opintojaksoja oli kertomusvuonna tarjolla 319 opintopistettä, eniten Tampereen ja Vaasan yliopistoissa. Avoimissa yliopistoissa suoritettiin opintopistettä. Uusina koulutuksina alkoivat Vaasan yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot ja Tampereen yliopiston hallintotieteiden väyläopinnot. Täydennyskoulutukset olivat pääosin seminaarimuotoisia, muutaman tunnin mittaisia ajankohtaiskoulutuksia. Toimintavuonna käynnistyi Agrifoodruokaketjun koulutusohjelma alkutuottajille (HY, VY, TaY) sekä myös tuottajien kanssa yhteistyössä toteutettu liiketalouskoulutus (VY). Toimintavuonna varmistui Atria Trainee3 (HY) ohjelman alkaminen. Johtamisen alalla on toteutettu täydennyskoulutusohjelmia (VY). Aikuiskoulutuksen suunnittelussa on ollut niukkasti resursseja, vain 5 henkilötyövuotta. Tästä huolimatta olemme pystyneet säilyttämään avainkoulutukset ja tuntosarvet asiakaskentässä tapahtuviin muutoksiin. YLIOPISTOLLISTA AIKUISKOULUTUSTA SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

18 organisaatio ja Palveluyksikkö Yliopistokeskuksen koordinaatio kuuluu Tampereen yliopiston yliopistopalveluihin. Se on yksi Tampereen yliopiston valtakunnallinen tehtävä. Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintaa linjaa kaksi kertaa vuodessa kokoontuva rehtorien kokous, jolle asiat valmistelee johtoryhmä. Rehtorien kokouksen puheenjohtajana on Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso, johtoryhmän puheenjohtajana kertomusvuonna oli johtaja Pekka Peura Vaasan yliopistosta. Toiminnallisesta yhteistyöstä ja sen kehittämisestä vastaavat asiantuntijaryhmät, mm. professoreista koostuva laajennettu johtoryhmä sekä koulutus-, viestintä- ja talousasiantuntijoista koostuvat ryhmät. Palveluyksikkö vastaa Tampereen yliopiston kautta tulevan Seinäjoen yliopistokeskuksen kehittämisrahan hallinnoinnista ja yhteisistä tukipalveluista mm. viestinnästä, tietoverkoista ja korkeakoulukirjastosta. Erityisesti palveluyksikkö tukee yhteisten hankkeiden ja toimintojen valmistelua sekä tiivistää osaltaan vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa. Yliopistokeskusrahoituksella (UCS 2016) resursoidaan yliopistokeskuksen toimintasuunnitelmassa olevien tavoitteiden toteutumista. Juuri tämän vuoksi yliopistokeskusrahalla tehtävät hankkeet ovat toiminnallisesti merkittäviä, vaikkakin ne vastaavat vain noin 10 % yliopistokeskuksen vuosittaisesta kokonaisrahoituksesta. Palveluyksikkö tukee yhteisten hankkeiden ja toimintojen valmistelua sekä tiivistää vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. 18 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016 PALVELUYKSIKKÖ

19 Yliopistokeskusrahoitushankkeiden (UCS 2016 hankkeet) yhteismäärä oli eur. ja se jakaantui painoaloittain seuraavasti: Viestintäyhteistyö tiivistyi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet-koordinaation kanssa. Kertomusvuonna ilmestyi 25 Seinäjoen yliopistokeskuksen sähköistä Epanet-tiedotetta ja noin 1000 kpl jakelussa oleva UCS-lehti ilmestyi 2 kertaa. Muita käytössä olevia viestintäkanavia ovat Sylvian Facebook, Twitter ja blogit. Vuoden 2016 Tietoprovinssi järjestettiin Opinlakeusmessujen yhteydessä. Kohderyhmänä olivat nuoret, joille esiteltiin tutkimusta ja kehittämistyötä. Muita tapahtumia, joihin on yhteistyössä osallistuttu, ovat mm. Tutkimuksen ja koulutuksen gaala ja Avoimen iltamat. PALVELUYKSIKKÖ SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

20 Henkilöstö Seinäjoen yliopistokeskuksessa työskenteli kertomusvuoden aikana yhteensä 114 henkilöä (vastaava luku v oli 115). Henkilöstö oli työsuhteessa Tampereen, Helsingin, Vaasan, Turun yliopistoihin, Taideyliopistoon tai Tampereen teknilliseen yliopistoon. Nimikkeitä olivat professori, tutkimusjohtaja, koordinaattori, tutkija, suunnittelija, opettaja ja tietoverkkojen, viestinnän sekä talouden ja hallinnon tukihenkilöitä. Henkilötyövuosia kertomusvuoden aikana kertyi 87,9 (v oli 91,1). Yliopistojen isoista muutoksista huolimatta Seinäjoen henkilöstömäärä on vuosien saatossa pysynyt vakaana. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmien mukaisesti. Yliopistokeskuksen henkilöstön lisäksi yliopistoyhteisöön Seinäjoella kuuluivat Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen Epanet koordinaatio ja tutkijahotellin tutkijat ja kun nämä lasketaan mukaan, koko yliopistoyhteisön koko Seinäjoella oli 144 henkilöä. 20 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

21 Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen henkilöstö USC:N HENKILÖSTÖ 2016 Lukumäärä Henkilötyövuodet 2015 Tampereen yliopisto 37 23,3 Helsingin yliopisto 28 20,0 Taideyliopisto 13 5,6 Vaasan yliopisto 17 25,1 Tampereen teknillinen yliopisto 9 6,9 Turun yliopisto 10 7,0 YHTEENSÄ ,9 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

22 Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoitus 2016 Yliopistojen rahoitus Yliopistokeskuksen rahoitus Valtion rahoitus Kuntien rahoitus 1) Projektirahoitus Opiskelijamaksut ja muu maksullinen toiminta YHTEENSÄ eur % 12 % 2 % 14 % 47 % 3 % Lisäksi Epanet-koordinaatiorahoitus, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys Yliopistot ja Epanet yhteensä ) Kuntien ja valtion rahoitusta sekä yksityistä rahoitusta on lisäksi projektirahoituksessa Lähde: Yliopistojen kirjanpito Kokonaisrahoituksen jakaantuminen yliopistoittain (% UCS:n kokonaisrahoituksesta) TaY HY TaiY VY TTY TY RAHOITUS

23 projektirahoituksen jakaantuminen Rahoitus Tekes Suomen Akatemia EU:n rakennerahasto EU:n horisonttiohjelma Muu EU-rahoitus, Botnia Atlantica Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto Muu projektirahoitus, sisältää profesuurien aluerahoituksen, valtakunnallisen hankerahoituksen (muun kuin Tekesin ja SA:n) ja myös yksityistä rahoitusta Yhteensä Yliopistokeskuksen kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli 7,1 meur (6.8 meur v. 2015), josta 47 % tuli projektirahoituksena, 23 % yliopistoilta, 12 % yliopistokeskuksen kehittämismäärärahasta, 14 % kunnilta ja 3 % maksullisesta palvelutoiminnasta. Kokonaisuutena rahoitus on pysynyt vuosien saatossa vakaana samoin kuin henkilöstömäärä. Kertomusvuonna uusi merkittävä projektirahoittaja oli Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, jonka hankerahoitus oli 0,4 meur. Kansainvälisen rahoituksen osuus oli 3 % kokonaisrahoituksesta, suurin lisäys tuli Botnia Atlantica hankkeista. Muu projektirahoitus sisältää sekä alueellista että valtakunnallista rahoitusta ja myös yksityistä rahoitusta. Rahoitusrakenteen muuttuessa muun projektirahoituksen osuus on kasvanut, joten tulevassa raportoinnissa se on aiheellista purkaa paremmin auki. Seinäjoen yliopistokeskuksen yliopistoista Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot ovat samankokoisia, samoin Taideyliopisto ja Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä. Tampereen teknillinen yliopisto sijoittuu näiden väliin. Kokonaisrahoituksen kehittyminen (meur) Yliopistojen muutoksista huolimatta Seinäjoen yliopistokeskuksen rahoitus on pysynyt vuosien saatossa vakaalla tasolla samoin kuin henkilöstömäärä RAHOITUS 23

24 Suoritetut tutkinnot ja opiskelijamäärät 2016 TOHTORITUTKINNOT yliopistoittain Maisteri- ja DI-tutkinnot yliopistoittain 2016 Yhteensä Yhteensä Tampereen yliopisto 2 27 Tampereen yliopisto 1 29 Helsingin yliopisto 1 7 Helsingin yliopisto 1 11 Taideyliopisto 4 Taideyliopisto 3 7 Vaasan yliopisto 18 Vaasan yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto (DI) 8 Tampereen teknillinen yliopisto (DI) 70 muut: TY, JYO, OY, Aalto 1 13 muut 9 YHTEENSÄ 4 77 YHTEENSÄ kandiväyliltä pääkampuksen maisteriohjelmiin siirtyneiden määrä Avoimien yliopistojen kandiväylät avoimien yliopistojen kandiväylät KTK, johtaminen VY opiskelijamäärä KTK, talousoikeus VY HTK, sosiaali- ja terveyshallintotiede VY YtK, sosiaalityö TaY Ttk, terveystiede YHTEENSÄ Avoimet yliopistot, ilman kandiväyläopiskelijoita Tampereen ylopisto 367 YHTEENSÄ 251 Vaasan yliopisto 129 Kandiväyliltä on siirrytty Tampereen ja Vaasan yliopistoihin Yhteensä SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

25 Opiskelijamäärät OPINTOPISTEET Suoritukset avoimissa yliopistoissa Tampereen yliopisto Vaasan yliopisto OPINTO- PISTEET YHTEENSÄ 4868 Seminaarien, miniseminaarien ja täydennyskoulutusohjelmien Osallistujamäärä MONIMUOTO- OPETUSTARJONNAN OPINTOPISTEET OPINTO- PISTEET Tampereen yliopisto 456 Tampereen yliopisto 205 Helsingin yliopisto 1081 Vaasan yliopisto 114 Vaasan yliopisto 19 YHTEENSÄ 319 YHTEENSÄ Taideyliopiston konsertit Sähköiseen tenttiin osallistui 365 opiskelijaa ja tenttimispalveluun 108 opiskelijaa. OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ TUTKINTOA TAVOITTELEVAT AVOIMET YLIOPISTOT, ILMAN KANDIVÄYLÄOPISKELIJOITA SEMINAARIT JA TÄYDENNYSKOULUTUS YHTEENSÄ SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS

26 26 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016

27 Rehtorien kokouksen jäsenet: PUHEENJOHTAJA, Rehtori Liisa Laakso Tampereen yliopisto Vararehtori Pertti Panula Helsingin yliopisto Rehtori Jari Perkiömäki Taideyliopisto Rehtori Jari Kuusisto Vaasan yliopisto Rehtori Mika Hannula Tampereen teknillinen yliopisto JohtoryhmäN PUHEENJOHTAJA, Johtaja Pekka Peura Vaasan yliopisto Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Tampereen yliopisto Johtaja Sami Kurki Helsingin yliopisto Koulutuspäällikkö Mika Virkkala Taideyliopisto Professori Hannu Eskola Tampereen teknillinen yliopisto Tutkimusjohtaja Juha Alarinta Seinäjoen yliopistokeskus Koordinaattori Aira Metsä-Ketelä Seinäjoen yliopistokeskus

28 28 SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2016