Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle Hyväksytty rehtorien kokouksessa

Transkriptio

1 Seinäjoen yliopistokeskuksen toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty rehtorien kokouksessa

2 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto ja toimintaympäristö 3 2. Tehtävä 4 4. Tavoitteet ja toimenpiteet Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen Epanet tutkimusverkoston vaikuttavuuden edistäminen ja jatkuvuuden vahvistaminen Aikuisten yliopistotutkintoon tähtäävän koulutuksen kehittäminen Kansainvälisen hankevalmistelun tehostaminen Korkeakouluyhteistyö Yliopistot Seinäjoen yliopistokeskuksessa Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta 13

3 3 1. Johdanto ja toimintaympäristö Seinäjoen yliopistokeskuksen vuoden 2017 toimintasuunnitelma pohjautuu juuri valmistuneeseen tutkimusstrategiaan Ketterämpi yliopisto (2016) ja yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa tehtyyn strategiaan Vuorovaikutuksesta vaikuttavuutta (2013). Näissä on määritelty yliopistokeskuksessa toimivien yliopistojen profiilit ja työnjako sekä yhteiset osaamisalat ammattikorkeakoulun kanssa. Yhteisten osaamisalueiden määrittelyllä halutaan varmistaa näiden alueiden vahvistuminen. Yliopistokeskuksen aikuiskoulutusstrategian päivittäminen on aloitettu koulutusasiantuntijoiden itse arvioinnilla, päivitystyö jatkuu vuoden 2017 aikana Tämä toimintasuunnitelma 2017 täsmentää strategia- asiakirjoissa mainittuja tavoitteita, toimintavuoden toimia ja niiden tarvitsemia resursseja. Tämä suunnitelma painottuu yliopistojen yhteisiin toimintoihin Seinäjoella. Kunkin yliopiston toiminnan painopisteet ovat kohdassa 5. Vuoden 2017 toimintasuunnitelma perustuu rehtorien kokouksen määrittelemiin avaintavoitteisiin ja mukana olevien yliopistojen strategioihin. Tavoitteita ja toimia on mm. peilattu kysymyksillä: Tehdäänkö asioita, joita pääkampukset odottavat yliopistokeskukselta? Tehdäänkö asioita, joita ympäröivä yhteiskunta odottavaa yliopistokeskukselta? Toteuttavatko määritellyt avaintavoitteet yliopistokeskuksen omaa strategiaa ja luovatko ne jatkuvuutta? Yliopistokeskuksen johtoryhmä on linjannut tulevan vuoden toimintaympäristömuutoksia kokouksessaan Esille tulivat seuraavat yliopistotoimintoihin vaikuttavat asiat: - Tiede- ja innovaatiopolitiikkaan haetaan uusia toimintamalleja erityisesti tutkimuksen ja yrityksen yhteistyössä ja tutkimustulosten kaupallistamisessa. - Yliopistojen yhteiskunnallinen vuorovaikutus on ministeriön ohjauksessa ohut tavoite, se on kuitenkin Seinäjoen yliopistokeskuksen päätehtävä. Mikä on tutkimuksen vaikuttavuuden ja elinikäisen oppimisen painoarvo yliopistojen tulosohjauksessa? - Pääministeri Sipilän hallitusohjelman kärkihankkeissa vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi. Ohjelma kannustaa uudistuksiin ja uusiin toimintatavallisiin ratkaisuihin. - Yliopistokeskus mahdollistaa kokeiluja ja pilottihankkeita yliopistojen välillä. Yliopistot voivat hakea yhteistyömuotoja yliopistokeskuksessa. - Nyt keskustelu aikuisille tarkoitetuista opintoväylistä, maisterikoulutuksista ja tutkinnon jälkeisistä erikoistumiskoulutuksista on ollut ministeriön kanssa käytävissä neuvotteluissa vähäistä. - Duaalimalli -keskustelu on laajentunut valtakunnalliseksi. Myös Seinäjoella tehdään pilotteja ammattikorkeakoulusta yliopistoon siirtymiseen. Voidaanko siirtymiä nähdä myös yliopistosta ammattikorkeakouluun? - Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun työnjakoon tulee uusia malleja, esim. yliopistot ostavat jo nyt ammattikorkeakouluilta kursseja. - Kansainvälisen tutkimusrahoituksen osuuden odotetaan kasvavan ja uutena kansallisena rahoituslähteenä on käytössä maaseuturahasto

4 4 2. Tehtävä Seinäjoen yliopistokeskus on yliopistojen toimintaa ja sen tehtävänä on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen edistäminen tieteellisellä tutkimuksella ja kehittämistyöllä sekä näihin perustuvalla aikuiskoulutuksella. Yliopistokeskuksen muodostavat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Taideyliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Lisäksi yhteistyössä on mukana Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä. Seinäjoen yliopistokeskuksen koordinointi on yksi Tampereen yliopiston valtakunnallisista tehtävistä, joihin rahoitus tulee opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Yliopistotyötä Seinäjoella tekee noin 100 henkilöä ja rahoitusennuste vuodelle 2017 on 7.4 meur. Työ perustuu viiden yliopiston osaamiselle. Yliopistokeskuksen omaleimaisuus ja lisäarvo tulee työelämäkumppanuuksista, niistä kumpuavasta tutkimuksesta ja aikuiskoulutuksesta sekä yrittäjyyden edistämisestä. Tutkimusalat tarkennetaan viiden vuoden välein yhteistyössä työelämän kanssa siinä vaiheessa kun professuureille haetaan uutta rahoituskautta. Pisimpään yliopistokeskuksessa toimineet professorit ovat siirtyneet neljännelle viisivuotiskaudelle. Tutkimusalat tarkennetaan aina viisivuotiskauden vaihtumisen yhteydessä. Tutkimustiedon siirtämisessä työelämään toimivat aikuisten tutkintoväylät, avoin yliopisto ja seminaarit. Väylillä voi opiskella joko kohti kandidaatin tutkintoa tai suorittaa maisteritutkinnon erillisissä maisterikoulutuksissa. Kohti yliopistotutkintoa opiskeleville tarjotaan joustavia ja vuorovaikutteisia väyliä, joilla aikuisopiskelijat voivat edetä työssäkäynnin ohessa. Yliopistokeskus tekee yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja tutkimuslaitosten mm. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Molemmat tutkimuslaitokset ovat aloittaneet toimintansa vuodenvaihteessa 2016 / 2017 yliopistokeskuksen yhteydessä Frami C:n 2.kerroksessa. 4. Tavoitteet ja toimenpiteet Avaintavoitteet vuodelle 2017 ovat: 1. Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen 2. Epanet tutkimusverkoston vaikuttavuuden edistäminen ja jatkuvuuden vahvistaminen 3. Aikuisten yliopistotutkintoon tähtäävän koulutuksen kehittäminen 4. Kansainvälisen hankevalmistelun tehostaminen Näitä tavoitteita toteutetaan paitsi yliopistokeskuksen kehittämismäärärahalla UCS 2017 hankkeina myös ulkopuolisella rahoituksella. OKM:lta saatava yliopistokeskuksen koordinaatio- ja kehittämismääräraha muodostaa vain alle 10 % toimintojen kokonaisrahoituksesta, mutta se on merkittävä resurssi uusien hankkeiden suunnittelussa ja yliopistoyhteistyön tiivistämisessä sekä strategisen ketteryyden ylläpidossa. Yliopistokeskuksen muita rahoittajia ovat mm. yliopistot, kunnat, EU:n kehittämisohjelmat ja EU:n rakennesekä maaseuturahastot, Tekes, Suomen Akatemia, Etelä-Pohjanmaan korkeakoulusäätiö ja yritykset.

5 Työelämävuorovaikutuksen laajentaminen ja yrittäjyyden vahvistaminen Vuoden 2016 suunniteltiin uusia yliopistollisia palveluja, jotka laajentavat työ- ja elinkeinoelämä kanssa tehtävää yhteistyötä. TIKKA - hankkeessa uusia palveluja jo myös testattiin. Tehtiin kymmenen kehittämisinterventiota, joissa yliopistoyhteisön jäsenet osallistuvat työelämästä tulevien ongelmien ratkaisemiseen akateemisilla tavoilla. Toisessa hankkeessa valmisteltiin yliopistokeskusta Innovaatiosetelin palveluntuottajaksi. Siinä kysyttiin yritysrajapinnoilla työskenteleviltä professoreilta, mitä heidän tutkimusryhmänsä voi tarjota yrityksille eurolla? Vastaukseksi saatiin 13 esimerkinomaista asiantuntijapalvelua, joilla helpotetaan yliopistojen ja yritysten vuorovaikutusta tapauksissa, joissa yrityksellä ei vielä ole valmiuksia tai tarvetta sitoutua pitempikestoisiin hankkeisiin. Vuoden alusta liikkeelle lähtee hanke Tehoa tieteestä Tiedetreffit, missä tavataan yrittäjiä henkilökohtaisesti ja tarjotaan yliopistoyritysyhteistyöhön näitä uusia, yllämainittuja vuorovaikutusmuotoja. Tiedetreffit - hanketta hallinnoi Etelä- Pohjanmaan korkeakouluyhdistys. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan Silta kaupallistamiseen - hanketta. Sen tavoitteena on testata malleja, joiden avulla tutkimustuloksia ja ideoita saadaan tehokkaammin kaupallistettua uudeksi liiketoiminnaksi ja yhteiskunnallisesti hyödynnettäväksi. Hankkeessa kokeillaan toimintatapoja, jotka mahdollistavat yksittäisten tutkimushankkeiden tai painoalaryhmien tutkimustulosten sekä uusien ideoiden kaupallistumisen liiketoiminnaksi. Tämä tapahtuu tehostamalla innovatiivisten tutkimustulosten ja parhaimpien ideoiden tunnistamista sekä edelleen jalostamista nopeiden kokeilujen ja uudenlaisten kaupallistamiskäytänteiden avulla. Hankkeessa yliopistokeskus vastaa erityisesti tutkimustyön tulosten kaupallistamisesta. Seinäjoen ammattikorkeakoulu edistää erityisesti koulutuksen ja opiskelijatoiminnan kautta löydettävien ideoiden kaupallistamista. Taideyliopiston Kiertävä Kuppila (TaiY) vie konsertteja, taide-elämyksiä ja yleisöluentoja lounaskahviloihin, ravintoloihin ja muihin yrityksiin, missä asiakkaita liikkuu. Kiertävässä kuppilassa keskitytään erityisesti siihen, miten elämys voidaan toteuttaa juuri siinä ympäristössä, mihin se viedään. Hanke on jatkoa Taideyliopiston vuosina toteutetuista taideyliopiston kuppiloista, nyt uutena on se, että kuppila kiertää. Luoda vai luovuttaa (TaiY) - hankkeessa valmistellaan isompaa kehittämishanketta startup -yritysten syntymiseen yrittäjyyden ja luovan alan rajapinnoille. Haetaan vastauksia ja keinoja kysymykseen mahdollistaako luova ala kasvuyrittäjyyden? KnowUp inspiroiva yrittäjyysleiri yliopistojen jatko-opiskelijoille ja opetushenkilöstölle toimintaa jatketaan myös tulevana vuonna. Leiri lisää opiskelijoiden näkemystä siitä, miten yrittäjyyttä voi eri tieteenaloilla tulkita sekä minkälaisia yrittäjyyden mahdollisuuksia ja muotoja on. Oleellinen osa leiriä ovat myös intensiiviset vuorovaikutustapahtumat käytännön yrittäjien ja yliopistojen jatko-opiskelijoiden välillä. Uusiutuvan energian markkinoiden aktivointi -hankkeessa tehdään maakunnan kattava toimenpideohjelma, miten uusiutuvaa energiaa otetaan käyttöön ja miten vähennetään tuontiriippuvuutta sekä vahvistetaan uusiutuvaan energiaan liittyvää kehitystyötä. Osaamisen aamupalat jatkuvat yliopiston professoreiden ja elinkeinoelämän kohtaamispaikkoina. Näiden suosio on vuosi vuodelta kasvanut, joka osoittaa mallin toimivuuden elinkeinoelämässä. Johtoryhmien yhteisiä tapaamisia jatketaan alueen yritysten ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa.

6 Epanet tutkimusverkoston vaikuttavuuden edistäminen ja jatkuvuuden vahvistaminen Vuoden 2017 alussa Seinäjoen yliopistokeskuksessa toimii 26 tutkimusryhmää. Ryhmien johtajien, professoreiden, rahoitus on järjestetty rahoituskausittain. Vuosina alkaa järjestyksessään neljäs rahoituskausi. Ennen kauden vaihtumista tarkistettiin tutkimusstrategia, joka sai nimekseen Ketterämpi yliopisto (2016). Siinä on analysoitu kokemuksia, kuultu sidosryhmiä, profiloitu toimintaa sekä tarkasteltu resurssipohjaa. Strategiassa määriteltiin myös kehitettävät asiat ja kehitystä seurataan (seurantaindikaattorit ovat toimintasuunnitelman lopussa). Professuurien jatkokausia ja uusia professuureja valmistellaan aikaisempien kausien aikana kehitetyillä malleilla, kuitenkin systematisoiden valmistelua. Samat vaiheet käydään läpi ja mahdollisimman samassa järjestyksessä. Valmisteluprosessissa korostuu eri osapuolten (yliopistojen ja työelämäkumppaneiden) kuuleminen. Valmistelun tehtävänä on saada palautetta ja edelleen päivittää suunnitelmia. Professuurin jatkon valmistelussa kiinnitetään huomiota toiminnan vaikuttavuuteen eri osapuolten näkökulmasta. Uuden professuurin valmistelun aloittamisesta on käytössä periaatteet. Niissä kiinnitetään huomiota synergiaan olemassa olevien ryhmien kanssa sekä rahoitusmahdollisuuksiin. Tutkimusstrategian ketteryys merkitsee toimintatapana halua ja kykyä löytää sekä käynnistää uutta niin tutkimuksessa kuin koulutuksessa, ja vielä kohtuullisen nopealla aikataululla. Yliopistokeskus toimii myös uusien yliopistollisten palvelujen kokeiluympäristönä. Kokeilujen avulla myös opitaan. Ketterän toimintatavan mahdollistavat vuorovaikutteinen monitieteellinen työtapa sekä mutkaton henkilötason yhteistyö sidosryhmien kanssa. Monirahoitteisuudella ja rahoitusosaamisella rakennetaan taloudellista perustaa uusille avauksille. Valmistelutyö tehdään Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kanssa. Yhteistyöverkoston nykyvaiheessa käytännössä myös yliopistokeskuksen johtoryhmän jäsenet ja professorit osallistuvat rahoituksen keräämiseen. Vuoden 2017 alussa neljännelle viisivuotiskaudelle ovat siirtyneet laboratoriolääketieteen (TaY), kuluttajakäyttäytymisen (VY) ja yrittäjyyden (VY) professuurit. Aluehistorian (HY) professuurissa on alkanut toinen kausi. Vuoden aikana valmistellaan jatko logistiikan (VY) populaarimusiikin (TaiY) ja innovaatioympäristöjen (TaY) professuureille. Lasten ja nuorten terveydenedistämisen professuurin (TaY) osalta suunnitellaan uusi rahoituskausi.. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on jatkanut vuoden 2017 alusta yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa keuhkosairauksien, sisätautien ja kirurgian professuurien kanssa, nyt tehty sopimus on voimassa vuoteen 2022 saakka. Uutena, syksyllä 2016 aloitti puurakentamisen liiketoiminnan professori Katja Lähtinen (VY). Alkavan vuoden aikana on tarkoitus saada valmiiksi ja liikkeelle myös digitaalisen valmistuksen professuuri (TTY). Neljännellä rahoituskaudella uusien professuurien tavoitteellinen budjetti on euroa vuodessa. Kolmanteen kauteen verrattuna siinä on kasvua viisi tuhatta euroa. Yliopistokeskuksen osuus euroa / professuuri vuodessa. Tutkimuksen vahvistaminen on yliopistokeskuksen keskeinen kehittämiskohde. Yliopistokeskuksen omaa rahoitusosuutta on kuitenkin laskettu, koska OKM:ltä saatava koordinaatio- ja kehittämismääräraha laski runsaat 17 % vuoden 2016 tasosta. Monirahoitteisessa toiminnassa täytyy kuulla sekä yliopistojen että muiden rahoittavien sidosryhmien odotuksia. Tutkimuksen toimintatapa on saanut paljon myönteistä palautetta. Kehittämistarpeita on viestinnässä sekä tulosten seurannassa, tiedon jalostamisessa toiminnaksi sekä uusien kohtaamispaikkojen rakentaminen erityisesti tutkijoiden ja pienten yritysten vuorovaikutukselle.

7 7 Vuoden 2017 alussa sovitaan tutkimusryhmien kanssa raportoinnista niin, että väliraportit palvelevat mahdollisimman monenlaisia tiedottamisen tarpeita. Vältetään moninkertainen työ. Tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöasetelmia rakennetaan enemmän. Se mahdollistaa keskittymisen uusia avauksia luovaan tutkimukseen. Yliopistokeskuksen tutkijahotelli on osoittautunut vetovoimaiseksi ja toiminnallaan se vahvistaa tutkimusryhmien työtä. Uusin hotellin kehittämishanke Biotalouden tutkijahotelli rakentaa erityisesti biotalouden tutkijayhteisöä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöverkostoa. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionilta, Etelä-Pohjanmaan liitolta ja Seinäjoen kaupungilta. Muut tutkimusverkoston vaikuttavuuden edistäminen hankkeet valmistelevat isompia hankekokonaisuuksia tai ovat osa sitä. Näitä ovat Seinäjoen Aalto-keskus koettuna tutkimus ja tapahtuma-alustan luominen, Festivaalibarometri, Teollisen puurakentamisen yritysverkostot osana kaupungin kaavoitusprosessia ja kaupunkiympäristöissä tapahtuvan kotitarveviljelyn ja eläintenpidon mahdollisuuksia kartoittavan hankkeen valmistelu, työnimellä TaKa Aineiston tuottamista Takapihan kanoille.

8 8 Tutkimus ja tutkintotavoitteellinen aikuiskoulutus 2017 Kuukausi ja vuosiluku professorin nimen perässä kertoo tämänhetkisen rahoituksen päättymisajankohdan. S-kirjain kertoo suunnittelussa olevasta professuurista tai koulutuksesta. Älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät Tutkimus Prof. Hannu Eskola, terveydenhuollon teknologia TTY Prof. Asko Ellman, virtuaalisuunnittelu TTY 4/2019 Prof. Timo Mantere, sulautetut ja hajautetut järjestelmät VY --12/2020 Prof. Petri Helo, logistiikka VY -- 8/2017 Tutkimuspääll. Kristo Mela, metallirakentaminen TTY --12/2018 Digitaalinen valmistus TTY -- (S) Aikuiskoulutus DI-muuntokoulutus lll, TTY Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutus TTY (S) Yrittäjyys, uudet liiketoimintakonseptit ja palveluinnovaatiot Tutkimus Tutkimusjohtaja Tero Vuorinen, yrittäjyys VY --12/2021 Prof. Hannu Törmä, aluetaloudellinen vaikuttavuus HY --2/2018 Prof. Katja Lähtinen puurakentamisen liiketoiminta VY --8/2021 Vanhempi tutkija Merja Lähdesmäki, maaseutuyrittäjyys HY Aikuiskoulutus Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus V,VY Kasvuyrityksen johtamisen maisterikoulutus VI, VY 2018 (S) Johtamisen opintoväylä VY Talousoikeuden opintoväylä VY Laskentatoimen ja rahoituksen opintoväylä VY 2011 Sosiaali- ja terveyshallintotieteen opintoväylä VY Markkinoinnin väyläopinnot VY 2015 Viestintätieteiden verkko-opintokokonaisuus VY Kansainvälisen liiketoiminnan väyläopinnot VY 2016 Hallintotieteiden opintoväyläopintoja TaY 2015 Kestävät ruokaratkaisut Tutkimus Prof. Harri Luomala, kuluttajakäyttäytyminen VY -- 12/2021 Prof. Anu Hopia, elintarvikekehitys TY --7/2018 Tutkimusjohtaja Timo Nieminen, elintarvikeketjujen turvallisuus HY 12/2017 Prof. Sami Kurki, luontoyrittäjyys ja luonnonvarojen kestävä käyttö,hy Prof. Jarkko Niemi, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustiede, Luonnonvarakeskus Luke Aikuiskoulutus Agrologista agronomiksi -opintopolku HY Hyvinvoivat ja luovat yksilöt sekä yhteisöt Tutkimus Prof. Onni Niemelä, laboratoriolääketiede TaY --12/2020 Prof. Eija Paavilainen, perhehoitotiede TaY -- 12/2018 Prof. Hannu Kankaanranta, keuhkosairaudet TaY -- 7/2022 Prof. Pia Jaatinen, sisätaudit TaY -- 7/2022 Prof. Harri Pihlajamäki, kirurgia TaY --7 /2022 Prof. Mauri Aalto, päihdelääketiede TaY -- 8 /2020 Apul.prof. Olli Kampman, psykiatria TaY -- 12/2018 Prof. Leena Koivusilta, lasten ja nuorten terveyden edistäminen, TaY /2017 Prof. Heikki Uimonen, populaarimusiikki TaiY -- 8/2017 Tutkimuspääll. Jari Kolehmainen, innovaatioympäristöt TaY -- 12/2017 Prof. Ari Hynynen, arkkitehtuuri TTY --10/2019 Tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto, aluehistoria HY --12/2021 Aikuiskoulutus Sosiaalityön opintoväylä TaY Terveystieteiden opintoväylä TaY Populaari- ja kansanmusiikin maisterikoulutus V, 2017 (S)

9 Aikuisten yliopistotutkintoon tähtäävän koulutuksen kehittäminen Koulutuksissamme kohtaavat yliopistojen tutkimustieto ja aikuisopiskelijoiden mukanaan tuoma tuorein työelämätieto. Aikuiskoulutus nähdäänkin yhtenä tutkimustiedon siirtämisen ja työelämävuorovaikutuksen keinona. Seinäjoen yliopistokeskus tunnetaan valtakunnallisestikin paikkana, missä voi opiskella kohti yliopistotutkintoa työn ohessa. Opetusmenetelmämme tukevat aikuisten oppimista, opetuksen järjestelyissä lähiopetuksen intensiivijaksot ja verkko-opetus vuorottelevat ja tehostavat tavoitteellista opiskelua. Henkilökohtaista neuvontaa tarjotaan sekä opintojen suunnitteluvaiheessa ja myös opintojen edetessä. Sylvia Kysy, mitä haluat yliopistollisesta aikuiskoulutuksesta -verkkopalvelu on käytössä erityisesti työn ohella opintojaan suunnitteleville. Tutkintotavoitteellista aikuiskoulutusta on jokaisella osaamisalalla, sitä toteutetaan erillisinä maisterikoulutuksina ja avointen yliopistojen kandidaattiväylinä. Ylioppilaat ja henkilöt, joilla on mahdollisuus kokopäivätoimiseen opiskeluun, ohjataan aina pääkampusten opiskelijavalintaprosesseihin. Uutta johtamisen maisterikoulutuksen 6. oppilasrekrytointia vuodelle 2018 valmistellaan. Tulevassa ohjelmassa edetään entistä joustavimmilla siirtymillä ammattikorkeakoulusta maisteriohjelmaan. Lisäksi koulutuksen verkko-oppimisympäristöjen vuorovaikutteisuutta parannetaan Maisteriohjelman opetusmetodien ja opiskelijayhteistyön kehittäminen -hankkeella. Vuoden 2017 aikana valmistuu Digitaalisen valmistuksen DI-muuntokoulutuksen suunnitelma (TTY) yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksessa tullaan hyödyntämään synergiaa alan uuden professuurin kanssa. Yliopistokeskuksessa toteutettavat kandidaattiväylät ovat avointen yliopistojen toimintaa. Monipuolista väylätarjontaa on ollut jo 2000-luvun alusta saakka ja sitä on pystytty uudistamaan opintoneuvontaan tulleiden palautteiden mukaisesti. Taulukossa sivulla 8 on esitetty vuonna 2017 tarjolla ja suunnittelussa olevat maisteri- ja DI-koulutukset sekä kandidaattiväyläopinnot. Agrologista agronomiksi väylälle (HY) on rakennettu digitaalisia opintoja, joita voidaan toteuttaa jo ammattikorkeakoulututkinnon osana. Maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tarjotaan Etelä-Pohjanmaalla myös opintoihin liittyviä työharjoittelujaksoja ja projekti- ja kenttätyökursseja. Graduttamo -palvelu tarjoaa tukea viivästyneiden yliopisto-opintojen loppuunsaattamiseksi, toimintaa koordinoi Helsingin yliopisto, mutta palvelua hyödyntävät opiskelijat voivat tulla mistä yliopistosta tahansa. Tutkimuksen työpaja järjestää jatko-opiskelijoille koulutuspäiviä teemoista, jotka auttavat tekemään laadukasta tutkimusta. Tampereen yliopiston Sähköinen tenttiminen sekä muiden yliopistojen perinteinen Tenttimispalvelu helpottavat osaltaan yliopisto- opintojen etenemistä myös pääkampuksilla. Koulutusta sisältyy myös ESR- tai maaseuturahastohankkeisiin, mm. ruokajärjestelmä- ja liiketoimintaosaamisen hankkeessa Agrifood sekä luontoon, maisemaan, kasveihin ja eläimiin perustuvassa ammatillisen toiminnan hankkeessa Green Care ja myös teemassa yhteiskunnallinen yrittäjyys. Maksullista palvelutoimintaa edustavat yrityskohtaiset koulutukset ja musiikin alan täydennyskoulutukset. Avoimet yliopistot järjestävät kandidaattipolkukoulutusten lisäksi yksittäisiä kursseja ja opintokokonaisuuksia. Toimintavuoden aikana päivitetään yliopistokeskuksen aikuiskoulutusstrategia.

10 Kansainvälisen hankevalmistelun tehostaminen Eteläpohjalaiset toimijat ovat sopineet yhteistyöstä kansainvälisen hankevalmistelun tehostamisesta. Yhteistyötä koordinoi Excellence Forum ja yhteistyöstä on tehty kirjallinen sopimus. Se pitää sisällään mm. koulutuksen ja ajankohtaisten tiedonvaihtotilaisuuksien järjestämisen. Yliopistokeskuksessa toimivat yliopistojen tutkimusryhmät osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen hanke- ja asiantuntijayhteistyöhön. Tätä osallistumista myös tuetaan yliopistokeskuksen kehittämismäärärahalla tavoitteena kansainvälisen hankevalmistelun tehostaminen Kansainvälistä hankevalmistelua tuetaan mm. Metallirakentamisen tutkimuskeskuksen kansainvälistyminen hankkeella, jossa valmistellaan 2017 RFCS hakua. Interaktiivisen hallinnon kehittäminen ympäristökonfliktien hallitsemiseksi hankkeessa valmistellaan Botnia-Atlantica ohjelman hakua. Akustinen suunnittelu ja kaupunkikehittäminen hankkeessa valmistellaan tutkimussuunnitelma sekä Suomen Akatemian että European Research Council`n hakuun. Luken kanssa yhteistyössä Pohjoismaisen tutkijaryhmän kanssa valmistellaan kansainvälistä hanketta eläinten hyvinvoinnin taloudellisista vaikutuksista ja niiden tutkimustarpeesta hankkeessa Network on enhancing the use of economics in animal health and welfare research in the Nordic countries (NordicNEAH). Näissä valmisteluprosesseissa yliopistokeskusmäärärahalla erityisesti varmistetaan Seinäjoella olevien henkilöiden mahdollisuus osallistua täysipainoisesti hankesuunnitteluun ja sen palavereihin. Kansainvälisen toiminnan tehostamiseen on varattu määrärahoja, joita voi hakea ympäri vuotta. UCS Visiting Scholars ohjelman malli laajenee koskemaan kaikkia yliopistoja. Toiminta mahdollistaa ulkomaisten tutkijoiden 1-3 kuukauden vierailun Seinäjoen yliopistokeskuksessa lähtökohtana, että vierailujakson aikana syntyy joko uutta tutkimusyhteystyötä tai jo syntynyt yhteistyö syvenee. Mallia ovat kehittäneet ja hyödyntäneet sekä Helsingin että Tampereen yliopistot Korkeakouluyhteistyö Yliopistokeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun pitkäjänteinen yhteistyö alkoi vuonna 2007 allekirjoitetulla yhteistyösopimuksella. Sen jälkeen yhteistyötä on monipuolistettu. Toiminnallisen yhteistyön perustan muodostavat yhteisten osaamisalueiden mukaan rakennetut ja asiantuntijoiden muodostamat osaamisen painoalaryhmät. Yhteisiä toimenpiteitä suunnitellaan ja strategioita valmistellaan molempien johtoryhmistä muodostuvassa Korkeakoulutoimintojen johtoryhmässä (K-joryssä). Siihen osallistuu myös Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen edustajat. Yhteisistä toimenpiteistä tai palveluista ajankohtaisimpia ovat Agrobiotalouden alalla AB-Seinäjoki hanke ( ), Silta kaupallistamiseen hanke ( ) korkeakoulukirjasto, tietoverkkoratkaisu, kansainvälistymisen hanketyön laajentaminen sekä laboratorioyhteistyö. Koulutusyhteistyöllä pyritään joustavoittamaan siirtymiä ammattikorkeakoulusta yliopistoon. Agrobiotalouden ideakilpailu AB Challenge järjestetään 2017, sen tavoitteena on lo yta a uutta liiketoimintaa. Korkeakouluopiskelijoille suunnatussa kisassa edistetään uuden liiketoiminnan syntymistä ja erityisesti start up ja grow up -yrittäjyyttä. Erityisesti haetaan ideoita, joiden avulla maatalouden raakaaineista saadaan kaupallisia, käytettäviä tai syötäviä tuotteita ja palveluita. Kilpailun arviointikriteereissä painotetaan myös digitaalisia ratkaisuja sekä kiertotalouden periaatteita. Korkeakoulutoiminnan strategioita sovitetaan yhteen sekä edistetään niiden toteutumista yhteisessä korkeakoulutoiminnan yhteistyöryhmässä. Siihen kuuluvat myös yliopistojen sekä keskeisten sidosryhmien edustajat. Ajankohtaista korkeakoulupolitiikkaa ja toiminnan tavoitteita tarkastellaan seminaarityyppisessä, avoimessa korkeakoulufoorumissa, joka järjestetään vähintään kerran vuodessa.

11 11 5. Yliopistot Seinäjoen yliopistokeskuksessa Tampereen yliopisto TaY Tampereen yliopiston toiminnot Seinäjoella liittyvät terveyden, hyvinvoinnin ja yhteiskunnan monitieteiseen tutkimukseen sekä tutkimukseen perustuvaan koulutukseen. Yhtenä valtakunnallisena tehtävänään Tampereen yliopisto koordinoi Seinäjoen yliopistokeskusta. Lääketieteen yksikkö tekee laajaa yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Koulutus keskittyy lääketieteen perus- ja erikoistumiskoulutukseen, tutkimusta tehdään päihdelääketieteen, keuhkosairauksien, kirurgian, ortopedian, sisätautien sekä psykiatrian aloilla. Terveystietieteiden yksikön tutkimus kohdistuu lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, perhekeskeiseen hoitoon ja perheiden hyvinvointiin. Erityisesti terveydenedistämisen teemassa harjoitetaan monitieteistä tutkimus- ja kehittämistyötä. Johtamiskorkeakoulu tutkii ja kehittää alueelliseen innovaatiotoimintaan ja -politiikkaan liittyviä ilmiöitä ja prosesseja, kuten korkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta ja uuden tiedon kaupallistamista. Avoin yliopisto tarjoaa opintojaksojen lisäksi tutkintotavoitteellisia opintoväyliä sosiaalityössä, hoitotieteessä ja hallintotieteissä. Taideyliopiston kanssa suunnitellaan uutta vaihetta rytmimaisterikoulutukseen, joka tukisi kummankin yliopiston strategian toteuttamista. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2017 on 2.1 meur. ja arvioitu henkilöstömäärä 30. Helsingin yliopisto HY Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti toimii sekä Seinäjoen että Mikkelin yliopistokeskuksissa. Maatalousmetsätieteelliseen tiedekuntaan kuuluva instituutti tarkastelee kestävää kehitystä sekä globaalin ja paikallisen muuttuvaa suhdetta maaseudun näkökulmasta. Instituutin painoalat ovat kestävä ruokaketju, uudistuva biotalous ja paikalliskehitys. Instituutissa tehdään monitieteistä tutkimusta, toteutetaan tutkimukseen perustuvia kehittämishankkeita ja osallistutaan eri tiedekunnissa järjestettävään opetukseen. Ruralia on aktiivinen toimija Helsingin yliopiston profiloitumisen teemoissa Sustainability Science ja Heldig. Seinäjoen yksikössä vuonna 2017 keskeisiä tutkimuksen ja kehittämisen teemoja ovat kestävä ruoan kuluttaminen, luomuketjun aluetaloudelliset vaikutukset, Green Care ja luonnontuoteala sekä elintarvikeketjujen turvallisuus. Vuonna 2017 käynnistyy uusi Horizon 2020 hanke ja Suomen Akatemian uusi tutkimustutkimushanke, jotka molemmat kytkeytyvät ruokaketjun kestävyyteen. Yhteiskuntatieteellisemmin suuntautuneessa maaseutututkimuksessa ajankohtaisia teemoja ovat kokemuksellinen kotiseutu, rakennuskulttuurin hyödyntäminen aluekehittämisessä, monipaikkainen asuminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudun palvelujen turvaajana ja maahanmuuttajat maaseudun pk yrityksissä. Instituutin Seinäjoen yksikköön sijoittuvan toiminnan kokonaisrahoitus on noin 1,8 meur ja arvioitu henkilöstömäärä 25.

12 12 Taideyliopisto TaiY Taideyliopiston Seinäjoen yksikkö toimii yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen alustana. Yksikössä järjestetään työelämä- ja kumppanuusvuorovaikusta edistäviä projekteja eri tasoilla. Kiertävä Kuppila vie konsertteja, taide-elämyksiä ja yleisöluentoja lounaskahviloihin, ravintoloihin ja muihin yrityksiin, missä asiakkaita liikkuu. Luoda vai luovuttaa hankkeessa valmistellaan kehittämishanketta startup-yritysten syntymiseen yrittäjyyden ja luovan alan rajapinnoille. Haetaan vastauksia ja keinoja kysymykseen mahdollistaako luova alakasvuyrittäjyyden. Taideyliopiston monipuolista tarjontaa tuodaan entistä aktiivisemmin Seinäjoelleavoimen yliopiston kurssitarjonnan puitteissamm. näyttämötaiteenja musiikin aloilla. Taiteellisen toiminnan konsertit ja muut esitykset tuovat yliopiston toimintaa lähelle kuulijaa ja kokijaa. Tutkimustoiminnassa tarkastelemme mm. ääniympäristöä osana kaupunkisuunnittelua. Muita tutkimusalueita ovat elävän musiikin ja tallennusteknologian muutokseen liittyen ns. jokapaikkaisen musiikin tutkimus ja sen käytännön sovellukset. Jokavuotinen Mars-tapahtuma lisää tutkimuksen näkyvyyttä alueella ja osaltaan täyttää yliopiston kolmatta tehtävää. Tampereen yliopiston kanssa suunnitellaan uutta vaihetta rytmimusiikin alanmaisterikoulutukseen, joka tukisi kummankin yliopiston strategian toteuttamista Budjetoitu rahoitus vuodelle 2017 on 0,4 meur. ja henkilömäärä 6 Vaasan yliopisto VY Vaasan yliopiston tutkimuksen alat Seinäjoen yliopistokeskuksessa ovat yrittäjyys, kuluttajakäyttäytyminen, puurakentamisen liiketoiminta, logistiset järjestelmät ja agroteknologia. Avoin yliopisto tarjoaa tutkintoon johtavia opintoväyliä kauppa - ja hallintotieteissä, minkä lisäksi jatketaan opinto-ohjausta ja parannetaan verkko-opiskelun vuorovaikutteisuutta. Kauppatieteellisen tiedekunnan kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma jatkuu. Levón-instituutti tarjoaa täydennyskoulutuksena yrityksille ja julkiselle sektorille johtamis- ja esimieskoulutusta sekä valmiiksi suunniteltujen MBA-ohjelmien avulla että yrityskohtaisesti. Hanketoiminnassa panostetaan uusiutuvan energian hankkeisiin ja muihin avauksiin yhteistyössä yliopistokeskuksen ja alueen muiden toimijoiden sekä Vaasan energiainstituutin kanssa. Yliopistoon on perustettu sisäinen alueellista toimintaa koordinoiva ryhmä, joka varmistaa koko yliopiston osallistumisen aluetyöhön myös Seinäjoen alueella. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 1.6 meur. ja arvioitu henkilömäärä 22.

13 13 Tampereen teknillinen yliopisto TTY Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painoalat ovat arkkitehtuuri, metallirakentaminen, terveydenhuollon teknologia, tuotantoautomaatio ja virtuaalisuunnittelu. Monialaista tutkimustoimintaa harjoitetaan noin kymmenessä hankkeessa paikallisten yritysten ja toimijoiden, mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. EU:n Interreg hankkeessa WindCoE luodaan tuulivoiman pohjoismaista tietokeskusta. EAKR-rahoituksella taas aktivoidaan paikallisia yrityksiä ottamaan käyttöönsä digitaalisen valmistuksen työkaluja ja suunnittelemaan rohkeammin investointeja automaatioon ja robotiikkaan. Tutkimustoiminnan rinnalla edistetään tekniikan alan tohtoriopintoja. Parhaillaan on käynnissä järjestyksessään kolmas DI-muuntokoulutusohjelma, joka painottuu tuotantoautomaatioon. Vuoden 2017 aikana valmistellaan seuraavaa ohjelmaa, jonka aiheena tulee olemaan digitaalinen valmistus. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2017 on 1.0 M / 10 henkilo tyo vuotta Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusryhmä tutkii yhdeksän tutkijan voimin neljävuotisessa tutkimusprojektissa ruoan makuun ja nautittavuuteen vaikuttavia tekijöitä tavoitteena edistää terveellisiä ruokailutottumuksia sekä elintarvikealan kilpailukykyä. Tutkimusaiheet vaihtelevat maun kemiasta terveellisten ruokavalintojen motivointiin. Budjetoitu rahoitus vuodelle 2016 on 0.5 meur. ja henkilömäärä on Toiminnan resurssit, riskien arviointi ja toteutumisen seuranta Seinäjoella työskentelee professoreita, tutkimusjohtajia, tutkijoita, opettajia, koordinaattoreita, suunnittelijoita, projektipäälliköitä ja tukipalveluhenkilöstöä. Yliopistojen palveluksessa Seinäjoella on noin 100 henkilöä. Henkilöstön kehittäminen ja uralla eteneminen tapahtuvat työnantajayliopistojen henkilöstöohjelmia hyödyntäen. Arvioitu kokonaisrahoitus vuodelle 2017 on 7.4 meur. Toimintasuunnitelman toteutumisen riskeiksi arvioidaan: - aloitteellisuuden ja aktiivisuuden hiipuminen yritys- ja työelämäyhteistyössä - epäonnistuminen tutkimuksen ja koulutuksen kansallisen hankerahoituksen saamisessa - huono kustannus- / hyötysuhde kansainvälisten verkostojen rakentamisessa - yksilötason vuorovaikutuksen väheneminen ja omiin töihin eristäytyminen - dynaamisuuden ja idearikkauden hiipuminen - toiminta on niin lyhytjänteistä että laatu ei kehity Mainitut riskit on tiedostettu pääosin aiempinakin vuosina ja ne on huomioitu suunnittelussa. Toiminta- ja rahoitusympäristön viimeaikaiset muutokset uhkaavat eniten pitkäjänteistä laadun vahvistamista. Lyhytaikaisesti se voi puolestaan lisätä ideointia.

14 14 Toimintasuunnitelman toteutumista seurataan johtoryhmässä, vuosittaiset toteumatiedot julkaistaan toimintakertomuksessa. Yliopistokeskusrahoituksella tehtävistä (UCS 2017) hankkeista raportoidaan erikseen. Sekä toimintakertomus että hankeraportti ovat talletettuna Tampereen yliopiston sähköiseen asiakirjanhallintajärjestelmään. Toimintakertomuksessa panoksina mitataan osaamista, henkilöstöä ja rahoitusta. Tuloksina toimivat julkaisut, valmistuneet tohtorit, maisterit, kandiväyliltä pääkampuksille siirtyneet, avoimien yliopistojen opintopisteet ja opintoneuvontamäärät, tenttijöiden määrä, opetustarjonnan uudistuminen ja monimuotoistuminen. Näiden kehittymistä on mitattu vuodesta 2006 lähtien. Näistä määrällisistä mittareista monet ovat yksilötason mittareita, kun taas yliopistollinen vaikuttavuus syntyy ja syvenee vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa, esimerkiksi hankkeiden suunnittelu- ja toteutusprosessien aikana. Koska tutkimus on toiminnan painopiste, valittiin uudessa tutkimusstrategiassa asiat joita erityisesti seurataan vuoteen 2018 mennessä: Professuurien jatkumisen varmistaminen ja neljännen viisivuotiskauden rahoitusmallin rakentaminen Tutkimuksen työelämäyhteistyössä on otettu käyttöön uusia yhteistyöfoorumeja / uusia toimintamalleja Yritysyhteistyön määrä tutkimusryhmien TKI -hankkeissa on kasvanut. Tutkimuksen kansainvälinen rahoitus on kaksinkertaistunut. Tutkijoiden asiantuntijatehtävät ovat lisääntyneet ja tehtävässään he kanavoivat nimenomaan kansainvälisen tutkimuksen tietoa. Tutkimustuloksia kaupallistetaan enemmän, vuosittain kirjataan selkeästi enemmän esimerkkejä markkinoilla olevista tuotteista, joiden kehittämisessä on hyödynnetty eteläpohjalaista tutkimustyötä. Tutkijoiden kansainvälisen liikkuvuuden määrä on 1,5-kertaistunut. Tehdään aikuiskoulutusstrategia, jossa konkretisoidaan millä eri tavoilla tutkimustietoa voidaan jalostaa työelämän käyttöön. Tutkijahotelli on edistänyt tutkimuksen kansainvälistymistä. Painoalaryhmien työskentely on vahvistunut, painoaloilla syntynyt uusia aloitteita ja tutkimushankkeita. Yhteistyö pääkampusten tiedekuntien ja tieteenalayksiköiden kanssa on laajentunut ja monipuolistunut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Kansainvälisten julkaisujen määrä arvostetuilla julkaisufoorumeilla on lisääntynyt. Kansainvälisten julkaisujen sisältöä on myös popularisoitu suurelle yleisölle mikä on helpottanut tutkimustiedon soveltamista. Tehdään enemmän suomenkielisiä yhteenvetoja.