Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a

Transkriptio

1 1(10) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 89 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös Ilpo Tarkin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee yhdistelmäsikalan muutosta ja laajentamista 1065 lihasika- ja 150 emakkopaikan eläinsuojaksi. LUVAN HAKIJA Tarkki Ilpo Kinnontie 31, LAPIJOKI Liike- ja yhteisötunnus: Yhteyshenkilö: Ilpo Tarkki LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Yhdistelmäsikala sijaitsee Eurajoen kunnan Rikantilan kylässä tilalla Nurkki RN:o 10:1 osoitteessa Kinnontie 31, LAPIJOKI. Yhdistelmäsikalan paikka on esitetty liitteenä olevassa sijaintikartassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti kohta 11 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on alueellinen ympäristökeskus: Ympäristönsuojelulaki 31 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 1 momentti kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Postiosoite PL 47, Turku Puhelin (02) Telefax (02) Postadress PB 47, Åbo Telefon (02) Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, Åbo

2 Nykyisellä toiminnalla on Eurajoen kunnan rakennuslautakunnan (39 ) myöntämä ympäristölupa. 2/10 Hakemusasiakirjoihin on liitetty kaksi peltojen vuokrasopimusta ja viisi lannan vastaanottosopimusta. Yhdistelmäsikala sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Alueella ei ole seutukaavamerkintöjä tai -varauksia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yhdistelmäsikala sijaitsee Lapinjoen vesistöalueella (33.002). Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Eläinsuojan välittömässä ympäristössä on peltoa ja kalliopohjaista metsää. Lähin käytössä oleva vapaa-ajanrakennus ja nykyisellään hakijan mukaan asumaton asuinrakennus sijaitsevat toiminnasta katsottuna idässä noin 60 metrin etäisyydellä nykyisistä sikalarakennuksista. Seuraava naapurin rakennus sijaitsee nykyisestä sikalasta 240 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Uusi sikalarakennus sijoitetaan lähimmistä naapureista poispäin ja olemassa olevista sikaloista katsottuna etelään. Kylän koulu sijaitsee luoteessa noin 800 metrin etäisyydellä nykyisistä sikalarakennuksista. Lähin vesistö, Lapinjoen valtaoja, sijaitsee noin 190 metrin etäisyydellä toiminnan nykyisistä ja uusista rakennettavista tuotantorakennuksista ja lietesäiliöistä. LAITOKSEN TOIMINTA Ympäristölupaa haetaan yhdistelmäsikalan laajentamiselle. Nykyisessä sikalassa on 360 lihasika- ja 80 emakkopaikkaa. Laajennuksen jälkeen nykyisissä ja uusissa rakennuksissa on yhteensä 1065 lihasika- ja 150 emakkopaikkaa. Nykyisellään toiminnassa olevassa sikalassa on 360 lihasika- ja 60 emakkopaikkaa purupohjalla. Purupohjan tilavuus on noin 500 m 3. Nykyisistä paikoista 20 emakkoa on kuivikelannalla, jossa virtsa erotetaan. Laajennuksen jälkeen koko yhdistelmäsikalan lannankäsittelymenetelmänä on lietelantamenetelmä. Rakennettavien lietesäiliöiden tilavuudet ovat 1000 m 3 ja 2000 m 3. Lietesäiliöt ilmoitetaan katettavaksi kevytkatteella tai kelluvalla katteella ja päältä päin täytettäväksi. Lietekuilut toimivat imulannan poistolla. Lietekuilujen tilavuus on noin 300 m 3. Lietelannan ja eläinsuojan pesuvesien varastointitilaa on yhteensä noin 2329 m 3. Tilalla oleva karanteeniosasto on kuivikepohjalla. Kuivikepohja voidaan varastoida lantalassa, jonka pinta-ala on 112,5 m 2 ja reunojen korkeus on 0,8 metriä. Yhdistelmäsikalasta syntyy lietelantaa (sisältää sikalan pesuvedet) noin 3180 m 3 /a (VNA nro 931/2000). Lietelannan levittämiseen on käytettävissä yhteensä 205 hehtaaria peltoalaa, josta on hakemuksen mukaan omaa peltoa 24,74 hehtaaria, vuokrapeltoa 25,38 hehtaaria ja sopimuspeltoa 155 hehtaaria. Tilalla on kolme polttonestesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 7500 litraa. Säiliöt sijaitsevat betonialustalla. Muita öljytuotteita varastoidaan tiivispohjaisessa korjaamohallissa. noin 400 litraa kerrallaan. Sikalarakennuksen wc-vedet johdetaan lietesäiliöön. Tilan kaikki tuotantorakennukset on liitetty kunnan vesijohtoverkostoon.

3 3/10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta syntyvät päästöt ovat mahdolliset ravinnepäästöt vesistöön ja päästöt ilmaan. Suurimmat riskivaiheet päästöille ovat lannan käsittely, varastointi ja levitys. Hajuhaittoja aiheuttavat sikalan ilmanvaihto, lietelannan varastointi ja levitys. Päästöt vesistöön ja pohjavesiin minimoidaan varastoimalla lietelanta vesitiiviissä lietesäiliöissä. Hajuhaittoja pyritään vähentämään lietesäiliöiden kattamisella. Tila on sitoutunut maatalouden ympäristötukeen kaudelle Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkistamalla niiden kunto riittävän usein. Melua syntyy mm. toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä, mm. teuras- ja rehukuljetuksista ja lannan kuljetuksesta. Myös sikalan ilmanvaihto on äänekästä, mutta ei arvioida aiheuttavan haitallista melua lähiympäristössä. Tilalla kuolleet eläimet toimitetaan raatojen käsittelyyn Kaustisille tai Honkajoelle. Ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pysyviä vaikutuksia ympäristöön eikä hakemuksen mukainen toiminta edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Eurajoen kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Länsi-Suomessa Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Eurajoen kunnanvirastossa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Toiminnan sijaintipaikalla on suoritettu lupahakemuksen käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Lausunnot Eurajoen kunnan rakennuslautakunnalla ( , 88 ) ei ole huomauttamista ympäristölupahakemukseen ja Eurajoen kunnanhallitus on (257 ) antamassaan lausunnossaan yhtynyt rakennuslautakunnan antamaan lausuntoon. Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä on antamassaan lausunnossaan todennut mm., että ympäristöluvan ehtoja harkitessa tulee kiinnittää erityistä huomiota sikalatoiminnasta aiheutuvien melu- ja hajuhaittojen sekä haittaeläinongelmien ehkäisemiseen naapurien läheisyydestä johtuen. Muistutukset ja mielipiteet

4 Hakemuksen johdosta ei ole tehty muistutuksia tai ilmaistu mielipiteitä. 4/10 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen jättämiseen annettujen lausuntojen johdosta. Vastinetta ei ole jätetty määräaikaan mennessä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Ilpo Tarkille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan olemassa olevan eläinsuojan muuttamiseen ja sen laajentamiseen 1065 lihasika- ja 150 emakkopaikan eläinsuojaksi Eurajoen kunnan Rikantilan kylässä tilalla Nurkki. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Lannan ja jätevesien varastointi 1. Eläinsuojassa syntyvä lietelanta, pesuvedet ja muut jätevedet on varastoitava vesitiiviissä ja alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Lietesäiliöiden tulee olla katettuja sellaisella katteella, joka riittävästi estää hajuhaittojen syntymistä. Sade- ja sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon lannan varastointiin tarkoitettua varastointitilaa, että siinä voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lietelanta eli luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 3180 m 3. Karanteenisikalan kuivikepohja on varastoitava vesitiiviissä kuivikepohjan tilavuutta vastaavassa lantalassa siten, että valumia ympäristöön ei pääse syntymään. Kattamattoman lietesäiliön tilavuuteen on lisättävä säiliökorkeutta 300 mm sadannasta kertyvän vesimäärän varastointiin. Uudet lietesäiliöt on rakennettava siten, että ne voidaan myöhemmin tarpeen vaatiessa kattaa kiinteällä katteella. 2. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Lantavarastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. Pohjarakenteet, salaojitus- ja valumavedet sekä tarkkailu 3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan, virtsan ja jätevesien siirtokourujen tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi. 4. Uusien rakennettavien sikalarakennusten ja lietesäiliöiden salaojitusvedet tulee johtaa vesinäytteen ottamisen mahdollistavan tarkastuskaivon kautta purkupaikkaan. Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen 5. Lietelanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. 6. Lannan kuormaaminen ajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä.

5 7. Lietelanta ja jätevedet on hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 147 hehtaaria. Vaihtoehtoisesti näitä voidaan myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 8. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. 10. Lantaa ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Jätteet ja yleinen siisteys 5/ Tilalla kuolleet tuotantoeläinten ruhot ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus on järjestettävä toimivaltaisen viranomaisen hyväksymällä tavalla. 12. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi. 13. Ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätekeräykseen. 14. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi. 15. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä esitettävä kirjanpito toiminnassaan syntyneiden jätteiden määristä, lajista ja niiden toimituspaikoista ja päivämääristä. 16. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä. Raportointi 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa valvontaviranomaiselle ja Eurajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat - tiedot eläinmääristä; - tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen; - tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; - tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista. Paras käyttökelpoinen tekniikka 18. Luvan saajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytäntöjen kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan ja käytäntöjen käyttöönottoon.

6 Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely 19. Polttoaineita, kemikaaleja, ongelmajätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä että ne eivät myöskään aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla tiiviillä ja kestävällä alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Maatalouskoneissa käytettävän polttoöljyn varastointiin tarkoitetuissa polttonestesäiliöissä tulee olla lapon estolaitteisto. Polttonestesäiliöiden täytön aikaiset ylitäytöt tulee estää säiliöihin asennettavilla ylitäytön estolaitteilla tai tulee varmistaa, että polttoainetoimittajalla on ylitäytön estolaitteisto. Onnettomuustilanteet 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen 6/ Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle. 22. Uusien tuotantorakennusten ja lantavarastojen valmistumisesta ja käyttöönotosta on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 23. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupapäätöksen perustelu Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai muuta yleiseltä kannalta tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

7 7/10 Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat huomioon ottaen laitoksen toiminnan voidaan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1-10 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi. Lupamääräys 1 on annettu, koska mm. ylimääräisten vesien pääsy lannan varastointitiloihin aiheuttaa varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Lisäksi kattamattomissa säiliöissä tulee myös varautua sadannasta kertyvän vesimäärän varastointiin. Uudet lietesäiliöt tulee myöskin kattaa sellaisella katteella, joka vähentää lietesäiliöistä syntyvää hajuhaittaa, koska sikalan sijaintipaikka sijaitsee suhteellisen lähellä häiriintyviä kohteita, kuten asutusta ja kyläkoulua. Lietesäiliöiden kattaminen kelluvalla tai kiinteällä katteella hajuhaittojen syntymisen ehkäisemiseksi on parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimusten mukaista alalla. Karjatalouden kannalta alueella on ollut pienimuotoista ja vähän ympäristöä rasittavaa toimintaa, joten siihenkin perustuen alueen toiminnot tulisi pitää rasitteettomina. Lupamääräys 2 on annettu, jotta lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla lantavarastojen rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi ja lupamääräys 4 on annettu rakenteiden tiiviyden seuraamisen mahdollistamiseksi. Pinta- ja pohjavesiä pilaavien ravinnepäästöjen syntymisen estämiseksi tulee voida seurata ja varmistua siitä, että lietesäiliöt ja kourut sekä eläinsuojan pohjarakenteet ovat vesitiiviitä. Lannan ja jätevesien varastointi ja varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella (lupamääräykset 5 ja 6). Peltoalavaatimus (lupamääräys 7) perustuu mm. lannan keskimääräiseen ravinnesisältöön ja peltoviljelykasvien keskimääräiseen lannoitustarpeeseen (YM:n ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ja VNA nro 931/2000). Levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, mielellään neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelemisestä ja levittämisestä aiheutuvaa hajuhaittaa voidaan myös vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä ajankohtina (juhlapäivät, koulujen yms. juhlatilaisuudet), jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa levityspeltojen naapureille (lupamääräys 8). Lannan käsittely, kuten lietelannan sekoitus ja lantavaraston tyhjennys aiheuttavat hetkellistä hajuhaittaa lantavarastojen ympäristössä. Yleisesti lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta naapureille, joten lannan levityksessä tulisi myös ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys häiriintyviin kohteisiin. Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 9). Suoja-alueet perustuvat VNA:een maataloudesta peräisin olevien nitraattien

8 8/10 vesiin pääsyn rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä pellon keskimääräisestä kaltevuudesta riippuen ja asetuksen ohjeen mukaan talousvesikaivojen ympärillä suositellaan käyttämään vähintään metriä suoja-aluetta maastosta, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen. Lupamääräys 10 on annettu, koska lannan käyttöä peltolannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla ei voida hyväksyä siitä aiheutuvan pohjavesien pilaantumisen riskin vuoksi. Lupamääräys 11 perustuu asetukseen (Ey) N:o 1774/2002. Eläimistä saatavilla sivutuotteilla tarkoitetaan mm. eläinten ruhoja ja eläinperäisiä tuotteita. Yleisesti mm. sivutuotteiden varastointi, käsittely, keräily ja kuljetus järjestetään terveydensuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinraatojen käsittelystä on myös annettu MMM:n asetus (1022/2000). Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 12) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä, muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia. Ongelmajätteiden (lupamääräys 13), kuten mm. jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää niistä aiheutuvien terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien haittojen syntyminen. Hyödyntämiskelpoiset jätteet (lupamääräys 14), kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee jätelain 6 :n mukaan hyödyntää, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain 12 :n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä. Lupamääräys 15 on annettu, koska jätelain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävän hyvin selvillä toiminnassaan syntyneen jätteen määrästä, lajista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikasta ja päivämäärästä. Lupamääräys 16 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, käytöstä poistettua konetta tms. siten, että siitä voi aiheutua mm. vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 17 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Lupamääräyksellä 18 velvoitetaan toiminnanharjoittajaa seuraamaan alan tekniikan ja käytäntöjen kehittymistä (BREF -asiakirja parhaasta käytettävissä olevasta tekniikasta kotieläintaloudessa, BAT raportti 2002). Lupamääräys 19 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että mm. vaaralliset ja haitalliset aineet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle ja ettei niistä myöskään aiheudu naapuruussuhdelain mukaista rasitusta. Polttonestesäiliöitä koskevat määräykset on annettu, jotta mahdolliset vuodot havaitaan välittömästi ja että säiliöiden vaurioitumisen vaara (mm. routa ja liikenne) on mahdollisimman vähäinen sekä että letkuvaurio tai täytön epäonnistuminen ei aiheuta maaperän tai pohjaveden

9 pilaantumisen vaaraa. Määräystä annettaessa on otettu huomioon laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta nro 378/ /10 Lupamääräyksillä varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa tai toiminnasta ja sen muutoksista tulee ilmoittaa valvontaan liittyvässä asiassa. Toiminnan olennainen lisääminen ja muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Lupamääräys 23 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä uusi hakemus ympäristölupaviranomaiselle mennessä. Toiminnan olennaiseen muutokseen on ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin perusteella haettava lupa. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa Eurajoen kunnan rakennuslautakunnan (39 ) myöntämän ympäristöluvan. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2, 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 51, 52, 55, 56, 62, 65, 81 ja 83 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 4, 19, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1993) 2, 4, 6, 12, 15, 19, 51 ja 54 Päätöksessä on myös otettu huomioon VNA nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, MMM:n asetus nro 1022/2000 (muut. 6/2001) eläinjätteen käsittelystä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston antama asetus (Ey) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1200 euroa. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Ilpo Tarkki, Kinnontie 31, LAPIJOKI Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Eurajoen kunnanhallitus Eurajoen kunnan rakennuslautakunta Rauman kansanterveystyön kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Eurajoen kunnan ilmoitustaulu Sanomalehti Länsi-Suomi MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Heikki Elomaa Tarkastaja Milla Siiri LIITTEET sijaintikartta valitusosoitus