Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Belgian opintomatka 7.-10.2.2012. MAASEUTUVERKOSTO www.maaseutu.fi. www.landsbygd.fi"

Transkriptio

1 Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

2 Maaseutuverkoston opintomatka Belgiaan Maaseutuverkoston järjesti ELY-keskusten Maaseutu- ja energiayksiköiden päälliköille sekä heidän sidosryhmissään toimiville henkilöille opintomatkan Belgiaan Matkaseurueeseen liittyivät loppumatkan osalta Brysselissä ELY-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt, jotka olivat maaseutuverkoston opintomatkalla alkuviikosta Hollannissa omana ryhmänään. Opintomatkaosuus alkoi tiistaina Helsingissä järjestetyllä tulevaisuusajatuspajoihin liittyvällä hallinnon strategiaseminaarilla. Seminaariosuuden jälkeen matka jatkui tiistai-iltana Belgiaan. Keskiviikon osalta matkan ohjelmasta vastasi Belgian Flandersin alueen maaseutuverkosto. Matkan loppuosan aikana vierailimme Brysselissä EU-parlamentissa, Brysselissä sijaitsevissa suomalaisissa edustustoissa sekä järjestimme yhteisen aamupäiväseminaarin Komission maatalouspääosaston virkamiesten kanssa. Ryhmän kokonaisvahvuus Suomesta oli tiistain ja keskiviikon osalta 17 henkilöä sekä torstain ja perjantain osalta 37 henkilöä. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi hotellimajoituksen, bussikuljetusten, seminaarien ja vierailukohteiden kustannuksista Belgiassa. Opintomatkalle osallistuva huolehti itse lentomatka-, vakuutus- ja kaikista ruoka- ym. kustannuksista. MATKAOHJELMA Tiistai 7.2. Matkaseurue kokoontui Tiedekeskus Heurekassa järjestettävään tulevaisuusajatuspajoja käsittelevään hallinnon strategiaseminaariin, joka alkoi tiistai-aamuna klo Lento Belgiaan lähti klo Keskiviikko 8.2. Belgian Flandersin alueen maaseutuverkoston järjestämä seminaari ja opintoretkipäivä. Bussi nouti matkaseurueen hotellin edustalta klo Seminaarin ja lounaan jälkeen ryhmä lähti kahteen tilavierailukohteeseen, josta paluu kuljetus takaisin Brysseliin klo KS. linkki Gaasbeek Ely-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt liittyivät illan aikana matkaseurueeseen. Torstai 9.2. Klo Vierailu EU-parlamentissa parlamentaarikko Riikka Mannerin vieraana yhteyshenkilö;

3 Sanna-Helena Rantala Maatalous-, metsä- ja ympäristöasiat tel Klo Klo Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa yhteyshenkilö; Henrik Rainio Director, Brussels Office The Association of Finnish Local and Regional Authorities Square de Meeûs 1 B-1000 Brussels phone (Belgium): , phone (Finland): Klo Vierailu MTK:n Brysselin edustustossa, jossa esittely myös COPA-COGECA:n edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Simo Tiainen Toimiston johtaja Office of Finnish Agriculture and Cooperatives Rue de Trèves 61 B Bruxelles Tel Mobile Tel. +32(0) Klo Esittely Suomen pysyvä edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Tapio Kytölä SCA, yhteinen maatalouspolitiikka, metsätalous puh: Perjantai Klo Aamupäiväseminaari EU-komission maatalouspääosaston kanssa. Matkaseurueelta oli kerätty ennakkotietona kysymyksiä aihepiireihin liittyen.

4 Klo Vierailu Schleswig-Holsteinin Hanse-toimistossa jossa esittely myös Länsi-Suomen pysyvän edustuston toiminnasta. yhteyshenkilö; Kjell NYBACKA Director WEST FINLAND EUROPEAN OFFICE 45, Square Ambiorix, B-1000 BRUSSELS Tel. +32-(0) GSM internet Gemeinsame Vertretung der Freien und Hansestadt Hamburg und des Landes Schleswig-Holstein bei der EU Joint Representation of the Free and Hanseatic City of Hamburg and the State of Schleswig-Holstein to the EU Avenue Palmerston 20, B Brussels Klo Euroopan maaseutuverkoston Contact Pointin esittely yhteyshenkilö; Melanie Blewett, ENRD Contact Point Bussi nouti matkaseurueen hotellilta klo 16.50, jonka jälkeen matkasimme Brysselin lentokentälle. Paluulento Suomeen klo Lisätietoja opintomatkasta; Matkanjohtajat Belgian ryhmä Päivi Kujala, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö, Päivi Hollannin-Belgian ryhmä Teemu Hauhia, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö,

5 Osallistujat Belgia Risto Skyttä Altti Ylitalo Kari Kivikko Sakari Ängeslevä Raisa Ikonen Jussi Ylitalo Timo Lehtiniemi Jyrki Pitkänen Pekka Knuutinen Seppo Heinonen Esko Leinonen Pekka Tahvanainen Erkki Honkaniemi Leena Tenhola Päivi Kujala Harriet Hermans Maija Puurunen MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

6 Keskiviikko (Honkaniemi Erkki) Tapaaminen Flanderin maaseutuverkoston (Vlaams Ruraal Netwerk) edustajien kanssa Kaastel van Gaasbeekissä. Informaatiotilaisuus Flanderin maataloudesta (erityisesti maidontuotanto) ja maaseudun kehittämisohjelmasta. Flanderin maaseutuverkosto on osa Flanderin maa- ja kalastusministeriötä. Verkostossa työskentelee 2,5 henkilöä. Belgia on liittovaltio, joka koostuu kolmesta yhteisöstä (community), kolmesta alueesta (region), neljästä kielialueesta (linguistic area), kuudesta parlamentista ja hallituksesta. Liittohallitus vastaa mm. terveydenhoidosta (elintarviketurvallisuus), eläinten hyvinvoinnista ja tuotepolitiikasta. Kolme yhteisöä (flaamilainen, ranskalainen ja saksankielinen) vastaavat kulttuurista, koulutuksesta, osasta terveydenhoitoa, kieliasioista ja yhteistyöstä alueiden välillä. Flanderin alue on tiheään asuttua. Keskimääräinen asukastiheys on 455 henkeä/km2, kun se on Belgiassa keskimäärin 349 h/km2 ja koko EU:ssa 116 h/km2. Neljännes maa-alasta on rakennettua ja rakentamattoman alueen suurin käyttötarkoitus on maatalous. Lähes puolet(46%) maakunnan pinta-alasta on viljeltyä ( ha). Laitumena, niittynä ja rehukasveilla (maissi) on lähes ha, ha viljaa, perunoita ja sokerijuurikasta ja ha vihanneksilla ja hedelmillä. Flanderin maatalous perustuu perheviljelmiin. Tuotanto on tehokasta, pääomavaltaista ja erikoistunutta. Tilojen määrä vähenee voimakkaasti 3-4 % vuodessa. Maatilojen määrä on ja keskimääräinen peltoala on 20 ha. Maitotiloja maakunnassa on kappaletta. Tiloilla on keskimäärin 35 ha peltoa ja 55 lypsylehmää. Maitoa tuotetaan litraa/tila vuodessa ja keskimääräinen maitokiintiö/tila on litraa. Keskituotos/lehmä on l ja rasvaprosentti 3,48. Lypsylehmistä lähes puolet on yli 60 lehmän karjoissa. Belgiassa on kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Flanderin ohjelma, jossa EU.n rahoitusosuus 254 milj. euroa ja Vallonian ohjelma 233 milj. euroa. Eu:n rahoitusosuus Flanderin ohjelmasta on n. 34 %. Toimintalinjoissa 1-3 rahoitetaan samantyyppisiä toimenpiteitä kuin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vuonna 2008 Flanderissa aloitti 10 toimintaryhmää. Toimintaryhmien alue käsittää 127 kuntaa pinta-alaltaan 5821 km2.kaikkiaan alueella asuu 1,2 milj. henkeä eli 20% maakunnan koko väestöstä. Lisätietoja: Flemish Rural Network: Department of Agriculture and Fisheries: MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

7 Keskiviikko Tilavierailut Keskiviikkona iltapäivällä vierailimme kahdella maatilalla; Lemaire-Taelemans - ja t Bioschuurke -maatiloilla. Timo Lehtiniemi maatilan emännän ja verkostoedustajan kanssa. Lemaire-Taelemans -maatilalla oli lypsy- ja lihakarjaa.

8 t Bioschuurke - maatila oli monipuolinen luomutuotanto- ja jatkojalustustila. Torstai Vierailu EU-parlamentissa Riikka Mannerin vieraana Maija Puurunen luovutti Saimaannorppa-patsaan Riikka Mannerille.

9 Torstai Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa (Pekka Knuutinen) Kuntaliiton Brysselin edustustoa esittelivät toimiston johtaja Henrik Rainio ja Heli Niemelä. Heidän lisäkseen kolmantena henkilönä kuntaliitolla on Brysselissä Svenska kulturfondin rahoittama harjoittelija. Työntekijän pesti kestää 3-5 vuotta. Kuntaliitolla on ollut edustusto Brysselissä 20 vuotta. Muita edustustoja ulkomailla kuntaliitolla ei ole. Helsingissä kuntaliitolla on n. 300 työntekijää. Edustuston tärkeimmät tehtävät ovat: ajankohtaisten EU-asioiden seuraaminen ja kotimaantoimijoiden informointi oleellisista asioista edunvalvonta kuntaliiton linjausten mukaisesti EU:n päätöksen tekoon vaikuttaminen kunta-alan paikallissektorin tukikohtana oleminen tiedotteiden julkaiseminen Komission, parlamentin ja alueiden komitean päätöksiin pyritään vaikuttamaan yhteistyössä suomalaisten meppien, pysyvän edustuston ja suomalaisten aluetoimistojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kuntaliittojen kattojärjestön (CEMR) ja kuntaliittojen johtajien verkoston (ELAN) kanssa. Kuntaliitto antaa kotimaasta asiantuntija-apua edustustolle ja alueiden komitealle. EU:n säädökset vaikuttavat laajasti kuntakentän tehtäviin erityisesti ympäristöön ja energiaan liittyvissä asioissa. Vaikutuksia on etenkin kuntien tekniseen puoleen. Kuntaliitto haluaa edistää pohjoismaiden hyvinvointimallin erityispiirteiden huomioimista: tasa-arvoa, universaaliutta ja verorahoitteisuutta. Oleellista on tunnistaa runsaasta asiavirrasta tärkeät asiat, jotka koskettavat kuntakenttää. Tärkeitä asioita, mottoja, toiminnassa ovat: keskusteluyhteys eri puolille kun on annettavaa, niin myös saa varhainen vaikuttaminen Suomen tilanteen tunnetuksi tekeminen (kunnallishallinto ja hyvinvointijärjestelmä) Keväällä 2012 ajankohtaisia asioita ovat: EU:n monivuotinen rahoituskehys (koheesio, rakennerahastot, maatalous ja maaseudun kehittäminen, liikenne) talouskriisi ja muut talousasiat (Basel III, eurobondit, alv, finanssipoliittinen sopimus) Eurooppa 2020 strategia (työllisyys, koulutus, sosiaalipolitiikka, ympäristö- ja energia-asiat) julkisten hankintojen uudistaminen, valtionapu energiatehokkuusdirektiivi harvaan asuttujen alueiden erityistuen taso Suomelle laskemassa, Suomi on jatkossa kehittynyt alue kuntaliitto haluaa, että päätäntävalta on maakunnan liitoilla, ei valtiolla

10 Torstai MTK:n Brysselin edustusto (Pekka Knuutinen) Edustustoa esitteli toimiston johtaja Simo Tiainen. Hän valotti samalla myös COPA- COGECA:n edustuston toimintaa. COPA on Euroopan viljelijöiden kattojärjestö ja COGECA Euroopan viljelijäosuuskuntien yhteistyöjärjestö. Näiden kaikkien tavoitteena on viljelijöiden etujen ajaminen. COPAa johtaa johtokunta, joka kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Puheenjohtaja on tällä hetkellä saksalainen. Kuudesta varapuheenjohtajasta yksi on suomalainen Juha Marttila. COPAlla on kymmeniä tuotekohtaisia työryhmiä ja mm. energia- ja maaseudunkehittämisasioiden valmistelua. COPAn pääsihteerinä on Pekka Pesonen. COPA toimii kuudella kielellä (englanti, saksa, ranska, italia, puola ja espanja). MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 21 vuotta. Edustusto seuraa, raportoi, järjestää, toteuttaa ja vaikuttaa. Edustustossa työskentelevät Simo Tiainen, Marjukka Manninen (kotieläinasiat, osuustoiminta), Maarit Holma (assistentti), Satu Lantiainen (metsäasiat, pohjoismaisten yksityismetsänomistajien yhdistyksen edustaja), Seppo Kallio (talous- ja sosiaalikomitean jäsen) ja Ville Porkola (MT-kirjeenvaihtaja). Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita ovat: CAP 2020: maatalouspolitiikka 2014 lähtien EU:n rahoituskehys kansalliset maatalouden erityiskysymykset kotieläinten hyvinvointiasiat maitopolitiikka, pohjoisen tuen maksumalli kiintiöiden poistuessa kauppapolitiikka EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden kesken ilmastopolitiikka: 10 %.n päästövähennyksen lisäys energiapolitiikka: 38 % energiasta Suomessa uusiutuvaa

11 laatupaketti: laatujärjestelmät EU:n maatalouden valtiontukisäännöt GMO luopumistukijärjestelmä pienpuun energiapaketti maitopaketti ruokaketjun toimivuuden parantaminen Irlanti lisää maidontuotantoa, EU:n tasolla tuotanto on hallinnassa. Sokerikiintiöt lakkaavat Maatalousbudjetti jäädytetään, mikä tarkoittaa budjetin reaalista alenemista. Valtaosa rahoista menee suoriin maatalouden tukiin (CAP) ja loput maaseudun kehittämiseen. CAP:n osalta on eri maille jakoperusteet eli summat selvillä. Maaseudun kehittämisen osalta jakoperusteet ovat sopimatta. Seuraavat asiat mietityttivät: uuden rahoituskauden valmistelu saattaa viivästyä suunnitellusta aikataulusta mikä on Suomen maaseudun kehittämisrahoituksen määrä Suomen maaseudun kehittämisohjelman painotukset viherryttämisen vaikutus kansallisen tukijärjestelmän ja CAP:n (550 milj. ) yhteensovitus LUTU -järjestelmän tulevaisuus (ei sisälly uusiin ehdotuksiin) turvemaiden kyntökielto viljelijän aseman vahvistaminen, tuottajaorganisaatiot tukioikeuksien lakkautus ja uusien perustaminen hallinnointityö lisääntyy komission mukaan n. 15%, todellisuudessa ehkä n. 30%! Torstai Suomen pysyvä edustusto (Pekka Knuutinen) Suomen pysyvää edustustoa EU:ssa esitteli lyhyesti Tapio Kytölä. Edustusto on Suomen valtio pienoiskoossa. Edustuston toimintaa johtaa suurlähettiläs. Edustustossa on töissä n. 100 henkilöä. Heistä iso osa tulee ulkoasiainhallinnosta ja eri ministeriöistä. MMM:stä on töissä neljä henkilöä. Lisätietoa löytyy osoitteesta formin.finland.fi. Edustusto edustaa Suomen hallitusta EU:ssa ja ajaa Suomen etuja. Se pitää yhteyttä EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioon sekä hankkii tietoa. Edustusto on osa neuvostoa, joka yhdessä parlamentin kanssa päättää komission lakiehdotusten hyväksymisestä. Hyväksymisen jälkeen lakien toimeenpanosta vastaa komissio. Komissaareja on nykyisin 27. EU:n menokehyksessä vuosille maatalouden rahamäärä pysyy ennallaan muiden menojen kasvaessa. Maatalouden rahoitus laskee reaalisesti 13 %. Edustuston ja parlamentin yhteisestä päätösvallasta ei ole Tapio Kytölän mukaan ollut suurta vaikeutta. Yhteisiin käsityksiin on päästy ja säädöksiä on saatu aikaiseksi. Parla mentti on ollut maatalousmyönteisempi kuin komissio, mikä on näkynyt mm. maatalousbudjetin koossa.

12 Perjantai Opintomatkan seminaari Brysselissä ajankohtaista komissiosta (Esko Leinonen) Ohjelmakauden valmistelu komissiossa "Preparing the next programme period in Commission" Tarja Tiainen-Balsby, DG AGRI Tarja Tiainen-Balsby vastaa Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmista ja koordinoi Ruotsin ja Viron ohjelmia. Tällä hetkellä komissiossa valmistellaan monia tulevan kauden säädöksiä. Valmistelutilanne on siinä mielessä erityisen hankala, että varmuutta ei ole vielä uudista säädöksistä kuin ei varoistakaan. Uutta valmistelussa on parlamentin aiempaa vahvempi rooli. Rahoituskehystä ja keskeisiä säädöksiä valmistellaan usealla komission pääosastolla. Keskeisessä roolissa ovat 8 komission pääosastoa, EU:n neuvosto ja ainakin viisi sen alaisuudessa työskentelevää työryhmää ja Euroopan parlamentti ja sen alaisuudessa työskentelevät komiteat. Tanskan tavoitteena puheenjohtajakaudellaan on saada valmisteilla olevien asetusten epäselvyydet selvitetyiksi, jolloin poliittiset neuvottelut jäisivät seuraavalla, Kyproksen kaudelle. Valmistelussa ovat paitsi jo luonnoksena jaetut useat neuvosten asetukset, myös toimeenpanoa koskevat asetukset, joiden sisällöstä ei toistaiseksi ole kerrottu jäsenmaille. Toimeenpanoasetusten valmistumisen aikataulusta ei vielä ollut tietoa. Näillä näkymin tietoa seuraavan ohjelmakauden budjetin jakautumisesta jäsenmaittain saadaan tietoa syksyllä. Komission tavoitteena on, että seuraavan kauden ohjelmat olisivat yksinkertaisempia ja lyhyempiä kuin edellisellä kaudella. Indikaattoreita on tarkoitus yksinkertaistaa. Sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa. Yleisasetuksella pyritään helpottamaan hallinnointia eri rahastoissa. Vaikka moni asia onkin vielä valmisteluvaiheessa, voidaan kansallisia ohjelmia ryhtyä valmistelemaan: olennaisia on nyt määrittää tarpeet, joihin ohjelma kohdistetaan. Keskustelussa kävi ilmi, että toimintaryhmät voivat käyttää nykyisen kauden toimintavaroja myös tulevan kauden valmisteluun.

13 Tarja Tiainen-Balsby ja Kari Kivikko. Payments for RDP in Commission "Ohjelmamaksatukset komissiossa" Ludo Smets, DG AGRI Ludo Smets vastaa Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian asioista. Menoilmoitukset on jätettävä huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja tammikuun lopulla. Komissiossa varmistetaan maksujen oikeellisuus kansallisten järjestelmien ja komission järjestelmien avulla. Jäsenmaille maksetaan pääosin menoilmoitusten mukaisesti. Kesäkuussa tehdään seuraavan vuoden menoennuste. Jäsenmaiden välillä ei ole havaittu suuria eroja. Auditing RDP in member states "Kehittämisohjelmien valvonta jäsenmaissa" Soeren Kissmeyer-Nielsen, DG AGRI Soeren Kissmeyer-Nielsen edusti yksikköä, jossa käsitellään Suomea, Ruotsia, Viroa ja Latviaa koskevia asioita. Yksikkö keskittyy tarkastuksiin. Yksikössä työskentelee 27 henkeä. Ohjelmakauden sulkeminen on nyt varsin pitkällä. Jälkikäteistarkastuksia on tehty 36 kaikkiaan 154 ohjelmasta. Suomen tavoite 1 -ohjelmaa koskenut jälkitarkastus on jo suljettu. Toimintalinja 2:n tarkastusten havainnoista Kissmeyer-Nielsen nosti esille puutteet paikalla tehdyissä tarkastuksissa: jäsenmaa ei ole tehnyt tarkastusta riittävän perusteellisesti. Tarkastuskohteiden valinnassa käytetty riskiarviointi ei ole ollut riittävä. Tarkastuksia on tehty sitoumusten kannalta huonoina ajankohtina, jolloin sitoumusten tarkastaminen kärsii. MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

14 Toimintalinjojen 1, 3, 4 ja 5 tarkastuksissa on esille noussut muun muassa se, että julkisten hankintojen sääntöjä ei ole noudatettu, ja hankaluudet tukikelpoisten kustannusten arvioinnissa. Jäsenvaltioiden välillä ei tarkastushavainnoissa ole suuria eroja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja DAS-tarkastuksissa käydään läpi yksittäisiä maksuja koko ketjun osalta. Maataloustukien virheprosentti on ollut yleensä 2-3. Tänä vuonna on maaseudun kehittämistukia koskevissa tarkastuksissa tullut esiin isoja virhehavaintoja. Tarkastuskustannukset I pilarissa ovat kaksi ja II pilarissa seitsemän prosenttia kaikista tukimenoista. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi on suunniteltu, että virhehavaintojen jäädessä riittävän alhaisiksi voitaisiin tarkastusten määrää vähentää. Toisaalta tarkastuksia tarvitaan ennaltaehkäisemään virheitä. Networks during the next programme period "Verkostotoiminta uudella ohjelmakaudella " Gaëllen Marion, DG AGRI Myös tulevalla ohjelmakaudella jatketaan verkostoitumista: sen avulla saadaan lisätyksi sidosryhmien osallistumista prosessin toimintaan ja vaihdettua tietoja ja kokemuksia; hallinnointi on osallistavaa. Komissio esittää tulevalle kaudelle kolmea verkostoa, yhtä yleistason maaseutuverkostoa (ENRD) ja kahta asiantuntijatason verkostoa (EIP neuvontapalvelut, tutkimus ja EEN arvioijat, asiantuntijat). Perjantai iltapäivän osuus (Jussi Ylitalo) Scleswik-Holstein hansa-toimisto Toimisto on perustettu 17 vuotta sitten Scleswik-Holstein -alueen etujen edistämiseksi. Alueen toinen toimisto on Hampurissa. Saksassa on 16 aluetta, joista 15 on oma edustus Brysselissä. Scleswik-Holstein hansa-toimiston tavoitteena on tuottaa tietoa poliittisen kentän tapahtumista ja vaikuttaa eri instituutioissa. Toimisto pyrkii vaikuttamaan eri politiikkalohkoihin, mukaan lukien kansalliset asiat. Toimiston näkökulmasta EU:ssa on jo liikaa jäseniä ja hallintoa. Ydinkysymys on kuka EU:ssa maksaa kulut. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet toimistolla ovat meripolitiikka (Itämeristrategia) ja energiapolitiikka (erityisesti tuulivoima). Energiapolitiikka on oleellinen kysymys alueella, koska Saksa on tehnyt periaatepäätöksen luopua ydinvoimasta.

15 Hansa-toimiston kattomaalauksia. Länsi-Suomen pysyvä edustusto Toimisto edustaa karkeasti Länsi-Suomen aluetta akselilla Kokkola-Tampere-Pori ja on neljän maakuntaliiton yhteistoimisto. Toiminta muodostuu kolmesta päälinjasta: 1) tiedotus meneillään olevista politiikkamuutoksista, 2) asiakaspalvelu (lainsäädännölliset asiat, toimeksiannot, EU -ohjelmat, projektit), 3) edunvalvonta. Muilta osin toimisto järjestää kotimaan kierroksia, seminaareja, järjestää vierailuryhmiä sekä tekee yhteistyötä muiden lobbaustoimistojen kanssa. Toimiston näkökulmasta Bryssel on Helsinkiä parempi vaikutuskanava. Toimiston mukaan komission viesti on ollut hankkia alueelle (Länsi-Suomi) 1-3 isompaa hanketta (infra ym.) vuodessa. Komissio on myös kehottanut yksinkertaistamaan asioita, ellei monimutkaisuutta erikseen vaadita. Pääasiallisia poliittisia tavoitteita ovat Itämeri, ICT ja aluepolitiikka. Länsi-Suomen alueen osaamisalueiksi on todettu koulutusasiat, energiateknologia, elintarviketutkimus ja meriteknologia. Contact point Contact point on jäsenmaiden maaseutuverkostojen keskipiste. Komissio hankkii toiminnon ostopalveluna. Toiminnan päätavoite on jäsenmaiden ohjelmarahoituksen edistäminen. Muita tavoitteita ovat: Seurata jäsenmaiden ohjelmien etenemistä ja antaa neuvoja tulevaan Antaa politiikan tekijöille välineitä uuteen ohjelmakauteen Seurata ympäristöasioita Parantaa strategista suunnittelua

16 Muilta osin Contact pointin edustajat esittelivät organisaation järjestämiä menneitä ja tulevia tapahtumia eri jäsenmaissa. Erityisesti tuotiin esiin nuorison ottaminen mukaan leadertoimintaan ja bioenergiaan liittyvät asiat eri jäsenmaissa. Brysselin kattojen yllä. Seminaarissa MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Pertti Hemmilä

SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Pertti Hemmilä SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Kansaedustaja Neuvottelukysymykset olivat Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Viherryttäminen Tuotantosidonnaisia tukia koskevat säännöt Sokerikiintiöiden

Lisätiedot

Matkan teemoja peilataan erityisesti kuntanäkökulmasta, ja matkan aikana käydään useita ryhmän sisäisiä kokoavia keskusteluja ja valmennusta.

Matkan teemoja peilataan erityisesti kuntanäkökulmasta, ja matkan aikana käydään useita ryhmän sisäisiä kokoavia keskusteluja ja valmennusta. OHJELMALUONNOS 19.1.2016 KUNTAPUHEENJOHTAJIEN EU-KOULUTUSMATKA 20. - 23.4.2016 Matkan tarkoituksena on lähestyä EU:n toimintaa ja ajankohtaisia asioita kahdesta eri näkökulmasta: unionin ulkopuolelta aiheutuvista

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

CAP 2014-2020 tilannekatsaus

CAP 2014-2020 tilannekatsaus CAP 2014-2020 tilannekatsaus Valtiosihteeri Risto Artjoki, MMM 3. helmikuuta 2014 1 Yhteisen maatalouspolitiikan supervuosi -13 Rahoituskehykset helmikuussa 2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Lainsäädäntötekstit

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Maaseutuhallinto opintomatkalla Brysselissä 11-14.3.2013

Maaseutuhallinto opintomatkalla Brysselissä 11-14.3.2013 Maaseutuhallinto opintomatkalla Brysselissä 11-14.3.2013 Räntäsade ja loskainen keli oli meitä vastassa, kun maaliskuun 11. päivä saavuimme maaseutujohtaja Hannu Töllin johdolla EU:n pääkaupunkiin. Neliapilan

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Helsinki EU Office Brysselissä

Helsinki EU Office Brysselissä Brysselissä Toimiston päällikkö Janne Tamminen Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 / Päijät-Häme Helsingin kaupunki Uudenmaan liitto, Hämeen liitto, Kymenlaakson liitto,

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013

Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus. maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 valmistelun tilannekatsaus maatalousneuvos Taina Vesanto 6.5.2013 CAP-uudistuksen aikataulu Yhteispäätösmenettely Euroopan parlamentin (EP) kanssa Toimeenpano pääosin

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EU-toiminnan tuoma lisäarvo kunnille ja maakunnan liitoille. Krista Taipale Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Bryssel 29.10.

EU-toiminnan tuoma lisäarvo kunnille ja maakunnan liitoille. Krista Taipale Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Bryssel 29.10. EU-toiminnan tuoma lisäarvo kunnille ja maakunnan liitoille Krista Taipale Turun ja Varsinais-Suomen Eurooppa-toimisto, Bryssel 29.10.2014 Aluetoimistot Brysselissä Yhteensä noin 300 aluetoimistoa Brysselissä

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö 13.11.2013

Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi. Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö 13.11.2013 Maaseutuohjelman sisältö ja hallinnointi Maatalousneuvos Taina Vesanto Maa- ja metsätalousministeriö 13.11.2013 Aiheita EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistus yleensä Maaseutuohjelman valmistelutilanne

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tulokset, miten viestimme niistä tehokkaasti?

Maaseudun kehittämisohjelman tulokset, miten viestimme niistä tehokkaasti? Maaseudun kehittämisohjelman tulokset, miten viestimme niistä tehokkaasti? Verkostoasiamies, maaseutuverkostoyksikkö Sivu 1 31.10.2012 Viestinnän tavoitteet 2007-2013 Ohjelma tunnetaan ja varat hyödynnetään

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen

MALLASOHRAN MARKKINATILANNE. Mallasohra -seminaari 29.3.2011, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen MALLASOHRAN MARKKINATILANNE Mallasohra -seminaari 29.3.211, Tampere MMM/VYR Jukka Virolainen SUOMEN TUOTANTO 29 21 - Vuonna 29 viljelijöiden lukumäärä oli 6 64 ja 21 väheni tasolle 3 942-5 vuoden keskiarvo:

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot