Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Belgian opintomatka 7.-10.2.2012. MAASEUTUVERKOSTO www.maaseutu.fi. www.landsbygd.fi"

Transkriptio

1 Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

2 Maaseutuverkoston opintomatka Belgiaan Maaseutuverkoston järjesti ELY-keskusten Maaseutu- ja energiayksiköiden päälliköille sekä heidän sidosryhmissään toimiville henkilöille opintomatkan Belgiaan Matkaseurueeseen liittyivät loppumatkan osalta Brysselissä ELY-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt, jotka olivat maaseutuverkoston opintomatkalla alkuviikosta Hollannissa omana ryhmänään. Opintomatkaosuus alkoi tiistaina Helsingissä järjestetyllä tulevaisuusajatuspajoihin liittyvällä hallinnon strategiaseminaarilla. Seminaariosuuden jälkeen matka jatkui tiistai-iltana Belgiaan. Keskiviikon osalta matkan ohjelmasta vastasi Belgian Flandersin alueen maaseutuverkosto. Matkan loppuosan aikana vierailimme Brysselissä EU-parlamentissa, Brysselissä sijaitsevissa suomalaisissa edustustoissa sekä järjestimme yhteisen aamupäiväseminaarin Komission maatalouspääosaston virkamiesten kanssa. Ryhmän kokonaisvahvuus Suomesta oli tiistain ja keskiviikon osalta 17 henkilöä sekä torstain ja perjantain osalta 37 henkilöä. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi hotellimajoituksen, bussikuljetusten, seminaarien ja vierailukohteiden kustannuksista Belgiassa. Opintomatkalle osallistuva huolehti itse lentomatka-, vakuutus- ja kaikista ruoka- ym. kustannuksista. MATKAOHJELMA Tiistai 7.2. Matkaseurue kokoontui Tiedekeskus Heurekassa järjestettävään tulevaisuusajatuspajoja käsittelevään hallinnon strategiaseminaariin, joka alkoi tiistai-aamuna klo Lento Belgiaan lähti klo Keskiviikko 8.2. Belgian Flandersin alueen maaseutuverkoston järjestämä seminaari ja opintoretkipäivä. Bussi nouti matkaseurueen hotellin edustalta klo Seminaarin ja lounaan jälkeen ryhmä lähti kahteen tilavierailukohteeseen, josta paluu kuljetus takaisin Brysseliin klo KS. linkki Gaasbeek Ely-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt liittyivät illan aikana matkaseurueeseen. Torstai 9.2. Klo Vierailu EU-parlamentissa parlamentaarikko Riikka Mannerin vieraana yhteyshenkilö;

3 Sanna-Helena Rantala Maatalous-, metsä- ja ympäristöasiat tel Klo Klo Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa yhteyshenkilö; Henrik Rainio Director, Brussels Office The Association of Finnish Local and Regional Authorities Square de Meeûs 1 B-1000 Brussels phone (Belgium): , phone (Finland): Klo Vierailu MTK:n Brysselin edustustossa, jossa esittely myös COPA-COGECA:n edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Simo Tiainen Toimiston johtaja Office of Finnish Agriculture and Cooperatives Rue de Trèves 61 B Bruxelles Tel Mobile Tel. +32(0) Klo Esittely Suomen pysyvä edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Tapio Kytölä SCA, yhteinen maatalouspolitiikka, metsätalous puh: Perjantai Klo Aamupäiväseminaari EU-komission maatalouspääosaston kanssa. Matkaseurueelta oli kerätty ennakkotietona kysymyksiä aihepiireihin liittyen.

4 Klo Vierailu Schleswig-Holsteinin Hanse-toimistossa jossa esittely myös Länsi-Suomen pysyvän edustuston toiminnasta. yhteyshenkilö; Kjell NYBACKA Director WEST FINLAND EUROPEAN OFFICE 45, Square Ambiorix, B-1000 BRUSSELS Tel. +32-(0) GSM internet Gemeinsame Vertretung der Freien und Hansestadt Hamburg und des Landes Schleswig-Holstein bei der EU Joint Representation of the Free and Hanseatic City of Hamburg and the State of Schleswig-Holstein to the EU Avenue Palmerston 20, B Brussels Klo Euroopan maaseutuverkoston Contact Pointin esittely yhteyshenkilö; Melanie Blewett, ENRD Contact Point Bussi nouti matkaseurueen hotellilta klo 16.50, jonka jälkeen matkasimme Brysselin lentokentälle. Paluulento Suomeen klo Lisätietoja opintomatkasta; Matkanjohtajat Belgian ryhmä Päivi Kujala, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö, Päivi Hollannin-Belgian ryhmä Teemu Hauhia, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö,

5 Osallistujat Belgia Risto Skyttä Altti Ylitalo Kari Kivikko Sakari Ängeslevä Raisa Ikonen Jussi Ylitalo Timo Lehtiniemi Jyrki Pitkänen Pekka Knuutinen Seppo Heinonen Esko Leinonen Pekka Tahvanainen Erkki Honkaniemi Leena Tenhola Päivi Kujala Harriet Hermans Maija Puurunen MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

6 Keskiviikko (Honkaniemi Erkki) Tapaaminen Flanderin maaseutuverkoston (Vlaams Ruraal Netwerk) edustajien kanssa Kaastel van Gaasbeekissä. Informaatiotilaisuus Flanderin maataloudesta (erityisesti maidontuotanto) ja maaseudun kehittämisohjelmasta. Flanderin maaseutuverkosto on osa Flanderin maa- ja kalastusministeriötä. Verkostossa työskentelee 2,5 henkilöä. Belgia on liittovaltio, joka koostuu kolmesta yhteisöstä (community), kolmesta alueesta (region), neljästä kielialueesta (linguistic area), kuudesta parlamentista ja hallituksesta. Liittohallitus vastaa mm. terveydenhoidosta (elintarviketurvallisuus), eläinten hyvinvoinnista ja tuotepolitiikasta. Kolme yhteisöä (flaamilainen, ranskalainen ja saksankielinen) vastaavat kulttuurista, koulutuksesta, osasta terveydenhoitoa, kieliasioista ja yhteistyöstä alueiden välillä. Flanderin alue on tiheään asuttua. Keskimääräinen asukastiheys on 455 henkeä/km2, kun se on Belgiassa keskimäärin 349 h/km2 ja koko EU:ssa 116 h/km2. Neljännes maa-alasta on rakennettua ja rakentamattoman alueen suurin käyttötarkoitus on maatalous. Lähes puolet(46%) maakunnan pinta-alasta on viljeltyä ( ha). Laitumena, niittynä ja rehukasveilla (maissi) on lähes ha, ha viljaa, perunoita ja sokerijuurikasta ja ha vihanneksilla ja hedelmillä. Flanderin maatalous perustuu perheviljelmiin. Tuotanto on tehokasta, pääomavaltaista ja erikoistunutta. Tilojen määrä vähenee voimakkaasti 3-4 % vuodessa. Maatilojen määrä on ja keskimääräinen peltoala on 20 ha. Maitotiloja maakunnassa on kappaletta. Tiloilla on keskimäärin 35 ha peltoa ja 55 lypsylehmää. Maitoa tuotetaan litraa/tila vuodessa ja keskimääräinen maitokiintiö/tila on litraa. Keskituotos/lehmä on l ja rasvaprosentti 3,48. Lypsylehmistä lähes puolet on yli 60 lehmän karjoissa. Belgiassa on kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Flanderin ohjelma, jossa EU.n rahoitusosuus 254 milj. euroa ja Vallonian ohjelma 233 milj. euroa. Eu:n rahoitusosuus Flanderin ohjelmasta on n. 34 %. Toimintalinjoissa 1-3 rahoitetaan samantyyppisiä toimenpiteitä kuin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vuonna 2008 Flanderissa aloitti 10 toimintaryhmää. Toimintaryhmien alue käsittää 127 kuntaa pinta-alaltaan 5821 km2.kaikkiaan alueella asuu 1,2 milj. henkeä eli 20% maakunnan koko väestöstä. Lisätietoja: Flemish Rural Network: Department of Agriculture and Fisheries: MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

7 Keskiviikko Tilavierailut Keskiviikkona iltapäivällä vierailimme kahdella maatilalla; Lemaire-Taelemans - ja t Bioschuurke -maatiloilla. Timo Lehtiniemi maatilan emännän ja verkostoedustajan kanssa. Lemaire-Taelemans -maatilalla oli lypsy- ja lihakarjaa.

8 t Bioschuurke - maatila oli monipuolinen luomutuotanto- ja jatkojalustustila. Torstai Vierailu EU-parlamentissa Riikka Mannerin vieraana Maija Puurunen luovutti Saimaannorppa-patsaan Riikka Mannerille.

9 Torstai Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa (Pekka Knuutinen) Kuntaliiton Brysselin edustustoa esittelivät toimiston johtaja Henrik Rainio ja Heli Niemelä. Heidän lisäkseen kolmantena henkilönä kuntaliitolla on Brysselissä Svenska kulturfondin rahoittama harjoittelija. Työntekijän pesti kestää 3-5 vuotta. Kuntaliitolla on ollut edustusto Brysselissä 20 vuotta. Muita edustustoja ulkomailla kuntaliitolla ei ole. Helsingissä kuntaliitolla on n. 300 työntekijää. Edustuston tärkeimmät tehtävät ovat: ajankohtaisten EU-asioiden seuraaminen ja kotimaantoimijoiden informointi oleellisista asioista edunvalvonta kuntaliiton linjausten mukaisesti EU:n päätöksen tekoon vaikuttaminen kunta-alan paikallissektorin tukikohtana oleminen tiedotteiden julkaiseminen Komission, parlamentin ja alueiden komitean päätöksiin pyritään vaikuttamaan yhteistyössä suomalaisten meppien, pysyvän edustuston ja suomalaisten aluetoimistojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kuntaliittojen kattojärjestön (CEMR) ja kuntaliittojen johtajien verkoston (ELAN) kanssa. Kuntaliitto antaa kotimaasta asiantuntija-apua edustustolle ja alueiden komitealle. EU:n säädökset vaikuttavat laajasti kuntakentän tehtäviin erityisesti ympäristöön ja energiaan liittyvissä asioissa. Vaikutuksia on etenkin kuntien tekniseen puoleen. Kuntaliitto haluaa edistää pohjoismaiden hyvinvointimallin erityispiirteiden huomioimista: tasa-arvoa, universaaliutta ja verorahoitteisuutta. Oleellista on tunnistaa runsaasta asiavirrasta tärkeät asiat, jotka koskettavat kuntakenttää. Tärkeitä asioita, mottoja, toiminnassa ovat: keskusteluyhteys eri puolille kun on annettavaa, niin myös saa varhainen vaikuttaminen Suomen tilanteen tunnetuksi tekeminen (kunnallishallinto ja hyvinvointijärjestelmä) Keväällä 2012 ajankohtaisia asioita ovat: EU:n monivuotinen rahoituskehys (koheesio, rakennerahastot, maatalous ja maaseudun kehittäminen, liikenne) talouskriisi ja muut talousasiat (Basel III, eurobondit, alv, finanssipoliittinen sopimus) Eurooppa 2020 strategia (työllisyys, koulutus, sosiaalipolitiikka, ympäristö- ja energia-asiat) julkisten hankintojen uudistaminen, valtionapu energiatehokkuusdirektiivi harvaan asuttujen alueiden erityistuen taso Suomelle laskemassa, Suomi on jatkossa kehittynyt alue kuntaliitto haluaa, että päätäntävalta on maakunnan liitoilla, ei valtiolla

10 Torstai MTK:n Brysselin edustusto (Pekka Knuutinen) Edustustoa esitteli toimiston johtaja Simo Tiainen. Hän valotti samalla myös COPA- COGECA:n edustuston toimintaa. COPA on Euroopan viljelijöiden kattojärjestö ja COGECA Euroopan viljelijäosuuskuntien yhteistyöjärjestö. Näiden kaikkien tavoitteena on viljelijöiden etujen ajaminen. COPAa johtaa johtokunta, joka kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Puheenjohtaja on tällä hetkellä saksalainen. Kuudesta varapuheenjohtajasta yksi on suomalainen Juha Marttila. COPAlla on kymmeniä tuotekohtaisia työryhmiä ja mm. energia- ja maaseudunkehittämisasioiden valmistelua. COPAn pääsihteerinä on Pekka Pesonen. COPA toimii kuudella kielellä (englanti, saksa, ranska, italia, puola ja espanja). MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 21 vuotta. Edustusto seuraa, raportoi, järjestää, toteuttaa ja vaikuttaa. Edustustossa työskentelevät Simo Tiainen, Marjukka Manninen (kotieläinasiat, osuustoiminta), Maarit Holma (assistentti), Satu Lantiainen (metsäasiat, pohjoismaisten yksityismetsänomistajien yhdistyksen edustaja), Seppo Kallio (talous- ja sosiaalikomitean jäsen) ja Ville Porkola (MT-kirjeenvaihtaja). Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita ovat: CAP 2020: maatalouspolitiikka 2014 lähtien EU:n rahoituskehys kansalliset maatalouden erityiskysymykset kotieläinten hyvinvointiasiat maitopolitiikka, pohjoisen tuen maksumalli kiintiöiden poistuessa kauppapolitiikka EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden kesken ilmastopolitiikka: 10 %.n päästövähennyksen lisäys energiapolitiikka: 38 % energiasta Suomessa uusiutuvaa

11 laatupaketti: laatujärjestelmät EU:n maatalouden valtiontukisäännöt GMO luopumistukijärjestelmä pienpuun energiapaketti maitopaketti ruokaketjun toimivuuden parantaminen Irlanti lisää maidontuotantoa, EU:n tasolla tuotanto on hallinnassa. Sokerikiintiöt lakkaavat Maatalousbudjetti jäädytetään, mikä tarkoittaa budjetin reaalista alenemista. Valtaosa rahoista menee suoriin maatalouden tukiin (CAP) ja loput maaseudun kehittämiseen. CAP:n osalta on eri maille jakoperusteet eli summat selvillä. Maaseudun kehittämisen osalta jakoperusteet ovat sopimatta. Seuraavat asiat mietityttivät: uuden rahoituskauden valmistelu saattaa viivästyä suunnitellusta aikataulusta mikä on Suomen maaseudun kehittämisrahoituksen määrä Suomen maaseudun kehittämisohjelman painotukset viherryttämisen vaikutus kansallisen tukijärjestelmän ja CAP:n (550 milj. ) yhteensovitus LUTU -järjestelmän tulevaisuus (ei sisälly uusiin ehdotuksiin) turvemaiden kyntökielto viljelijän aseman vahvistaminen, tuottajaorganisaatiot tukioikeuksien lakkautus ja uusien perustaminen hallinnointityö lisääntyy komission mukaan n. 15%, todellisuudessa ehkä n. 30%! Torstai Suomen pysyvä edustusto (Pekka Knuutinen) Suomen pysyvää edustustoa EU:ssa esitteli lyhyesti Tapio Kytölä. Edustusto on Suomen valtio pienoiskoossa. Edustuston toimintaa johtaa suurlähettiläs. Edustustossa on töissä n. 100 henkilöä. Heistä iso osa tulee ulkoasiainhallinnosta ja eri ministeriöistä. MMM:stä on töissä neljä henkilöä. Lisätietoa löytyy osoitteesta formin.finland.fi. Edustusto edustaa Suomen hallitusta EU:ssa ja ajaa Suomen etuja. Se pitää yhteyttä EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioon sekä hankkii tietoa. Edustusto on osa neuvostoa, joka yhdessä parlamentin kanssa päättää komission lakiehdotusten hyväksymisestä. Hyväksymisen jälkeen lakien toimeenpanosta vastaa komissio. Komissaareja on nykyisin 27. EU:n menokehyksessä vuosille maatalouden rahamäärä pysyy ennallaan muiden menojen kasvaessa. Maatalouden rahoitus laskee reaalisesti 13 %. Edustuston ja parlamentin yhteisestä päätösvallasta ei ole Tapio Kytölän mukaan ollut suurta vaikeutta. Yhteisiin käsityksiin on päästy ja säädöksiä on saatu aikaiseksi. Parla mentti on ollut maatalousmyönteisempi kuin komissio, mikä on näkynyt mm. maatalousbudjetin koossa.

12 Perjantai Opintomatkan seminaari Brysselissä ajankohtaista komissiosta (Esko Leinonen) Ohjelmakauden valmistelu komissiossa "Preparing the next programme period in Commission" Tarja Tiainen-Balsby, DG AGRI Tarja Tiainen-Balsby vastaa Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmista ja koordinoi Ruotsin ja Viron ohjelmia. Tällä hetkellä komissiossa valmistellaan monia tulevan kauden säädöksiä. Valmistelutilanne on siinä mielessä erityisen hankala, että varmuutta ei ole vielä uudista säädöksistä kuin ei varoistakaan. Uutta valmistelussa on parlamentin aiempaa vahvempi rooli. Rahoituskehystä ja keskeisiä säädöksiä valmistellaan usealla komission pääosastolla. Keskeisessä roolissa ovat 8 komission pääosastoa, EU:n neuvosto ja ainakin viisi sen alaisuudessa työskentelevää työryhmää ja Euroopan parlamentti ja sen alaisuudessa työskentelevät komiteat. Tanskan tavoitteena puheenjohtajakaudellaan on saada valmisteilla olevien asetusten epäselvyydet selvitetyiksi, jolloin poliittiset neuvottelut jäisivät seuraavalla, Kyproksen kaudelle. Valmistelussa ovat paitsi jo luonnoksena jaetut useat neuvosten asetukset, myös toimeenpanoa koskevat asetukset, joiden sisällöstä ei toistaiseksi ole kerrottu jäsenmaille. Toimeenpanoasetusten valmistumisen aikataulusta ei vielä ollut tietoa. Näillä näkymin tietoa seuraavan ohjelmakauden budjetin jakautumisesta jäsenmaittain saadaan tietoa syksyllä. Komission tavoitteena on, että seuraavan kauden ohjelmat olisivat yksinkertaisempia ja lyhyempiä kuin edellisellä kaudella. Indikaattoreita on tarkoitus yksinkertaistaa. Sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa. Yleisasetuksella pyritään helpottamaan hallinnointia eri rahastoissa. Vaikka moni asia onkin vielä valmisteluvaiheessa, voidaan kansallisia ohjelmia ryhtyä valmistelemaan: olennaisia on nyt määrittää tarpeet, joihin ohjelma kohdistetaan. Keskustelussa kävi ilmi, että toimintaryhmät voivat käyttää nykyisen kauden toimintavaroja myös tulevan kauden valmisteluun.

13 Tarja Tiainen-Balsby ja Kari Kivikko. Payments for RDP in Commission "Ohjelmamaksatukset komissiossa" Ludo Smets, DG AGRI Ludo Smets vastaa Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian asioista. Menoilmoitukset on jätettävä huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja tammikuun lopulla. Komissiossa varmistetaan maksujen oikeellisuus kansallisten järjestelmien ja komission järjestelmien avulla. Jäsenmaille maksetaan pääosin menoilmoitusten mukaisesti. Kesäkuussa tehdään seuraavan vuoden menoennuste. Jäsenmaiden välillä ei ole havaittu suuria eroja. Auditing RDP in member states "Kehittämisohjelmien valvonta jäsenmaissa" Soeren Kissmeyer-Nielsen, DG AGRI Soeren Kissmeyer-Nielsen edusti yksikköä, jossa käsitellään Suomea, Ruotsia, Viroa ja Latviaa koskevia asioita. Yksikkö keskittyy tarkastuksiin. Yksikössä työskentelee 27 henkeä. Ohjelmakauden sulkeminen on nyt varsin pitkällä. Jälkikäteistarkastuksia on tehty 36 kaikkiaan 154 ohjelmasta. Suomen tavoite 1 -ohjelmaa koskenut jälkitarkastus on jo suljettu. Toimintalinja 2:n tarkastusten havainnoista Kissmeyer-Nielsen nosti esille puutteet paikalla tehdyissä tarkastuksissa: jäsenmaa ei ole tehnyt tarkastusta riittävän perusteellisesti. Tarkastuskohteiden valinnassa käytetty riskiarviointi ei ole ollut riittävä. Tarkastuksia on tehty sitoumusten kannalta huonoina ajankohtina, jolloin sitoumusten tarkastaminen kärsii. MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

14 Toimintalinjojen 1, 3, 4 ja 5 tarkastuksissa on esille noussut muun muassa se, että julkisten hankintojen sääntöjä ei ole noudatettu, ja hankaluudet tukikelpoisten kustannusten arvioinnissa. Jäsenvaltioiden välillä ei tarkastushavainnoissa ole suuria eroja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja DAS-tarkastuksissa käydään läpi yksittäisiä maksuja koko ketjun osalta. Maataloustukien virheprosentti on ollut yleensä 2-3. Tänä vuonna on maaseudun kehittämistukia koskevissa tarkastuksissa tullut esiin isoja virhehavaintoja. Tarkastuskustannukset I pilarissa ovat kaksi ja II pilarissa seitsemän prosenttia kaikista tukimenoista. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi on suunniteltu, että virhehavaintojen jäädessä riittävän alhaisiksi voitaisiin tarkastusten määrää vähentää. Toisaalta tarkastuksia tarvitaan ennaltaehkäisemään virheitä. Networks during the next programme period "Verkostotoiminta uudella ohjelmakaudella " Gaëllen Marion, DG AGRI Myös tulevalla ohjelmakaudella jatketaan verkostoitumista: sen avulla saadaan lisätyksi sidosryhmien osallistumista prosessin toimintaan ja vaihdettua tietoja ja kokemuksia; hallinnointi on osallistavaa. Komissio esittää tulevalle kaudelle kolmea verkostoa, yhtä yleistason maaseutuverkostoa (ENRD) ja kahta asiantuntijatason verkostoa (EIP neuvontapalvelut, tutkimus ja EEN arvioijat, asiantuntijat). Perjantai iltapäivän osuus (Jussi Ylitalo) Scleswik-Holstein hansa-toimisto Toimisto on perustettu 17 vuotta sitten Scleswik-Holstein -alueen etujen edistämiseksi. Alueen toinen toimisto on Hampurissa. Saksassa on 16 aluetta, joista 15 on oma edustus Brysselissä. Scleswik-Holstein hansa-toimiston tavoitteena on tuottaa tietoa poliittisen kentän tapahtumista ja vaikuttaa eri instituutioissa. Toimisto pyrkii vaikuttamaan eri politiikkalohkoihin, mukaan lukien kansalliset asiat. Toimiston näkökulmasta EU:ssa on jo liikaa jäseniä ja hallintoa. Ydinkysymys on kuka EU:ssa maksaa kulut. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet toimistolla ovat meripolitiikka (Itämeristrategia) ja energiapolitiikka (erityisesti tuulivoima). Energiapolitiikka on oleellinen kysymys alueella, koska Saksa on tehnyt periaatepäätöksen luopua ydinvoimasta.

15 Hansa-toimiston kattomaalauksia. Länsi-Suomen pysyvä edustusto Toimisto edustaa karkeasti Länsi-Suomen aluetta akselilla Kokkola-Tampere-Pori ja on neljän maakuntaliiton yhteistoimisto. Toiminta muodostuu kolmesta päälinjasta: 1) tiedotus meneillään olevista politiikkamuutoksista, 2) asiakaspalvelu (lainsäädännölliset asiat, toimeksiannot, EU -ohjelmat, projektit), 3) edunvalvonta. Muilta osin toimisto järjestää kotimaan kierroksia, seminaareja, järjestää vierailuryhmiä sekä tekee yhteistyötä muiden lobbaustoimistojen kanssa. Toimiston näkökulmasta Bryssel on Helsinkiä parempi vaikutuskanava. Toimiston mukaan komission viesti on ollut hankkia alueelle (Länsi-Suomi) 1-3 isompaa hanketta (infra ym.) vuodessa. Komissio on myös kehottanut yksinkertaistamaan asioita, ellei monimutkaisuutta erikseen vaadita. Pääasiallisia poliittisia tavoitteita ovat Itämeri, ICT ja aluepolitiikka. Länsi-Suomen alueen osaamisalueiksi on todettu koulutusasiat, energiateknologia, elintarviketutkimus ja meriteknologia. Contact point Contact point on jäsenmaiden maaseutuverkostojen keskipiste. Komissio hankkii toiminnon ostopalveluna. Toiminnan päätavoite on jäsenmaiden ohjelmarahoituksen edistäminen. Muita tavoitteita ovat: Seurata jäsenmaiden ohjelmien etenemistä ja antaa neuvoja tulevaan Antaa politiikan tekijöille välineitä uuteen ohjelmakauteen Seurata ympäristöasioita Parantaa strategista suunnittelua

16 Muilta osin Contact pointin edustajat esittelivät organisaation järjestämiä menneitä ja tulevia tapahtumia eri jäsenmaissa. Erityisesti tuotiin esiin nuorison ottaminen mukaan leadertoimintaan ja bioenergiaan liittyvät asiat eri jäsenmaissa. Brysselin kattojen yllä. Seminaarissa MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI

Valtioneuvoston EU-sihteeristö Martti SALMI EU:n budjetti vuonna 2006: yhteensä 121 mrd. euroa Maataloustuet: 43,3 mrd. euroa Muut menot: 3,6 mrd. euroa Hallintomenot: 6,7 mrd. euroa Rahoitus EU:n ulkopuolelle: 5,5 mrd. euroa Muut sisäiset politiikat:

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Kokkola, Rovaniemi, Oulu ja Kajaani Syksy 2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Matkan teemoja peilataan erityisesti kuntanäkökulmasta, ja matkan aikana käydään useita ryhmän sisäisiä kokoavia keskusteluja ja valmennusta.

Matkan teemoja peilataan erityisesti kuntanäkökulmasta, ja matkan aikana käydään useita ryhmän sisäisiä kokoavia keskusteluja ja valmennusta. OHJELMALUONNOS 19.1.2016 KUNTAPUHEENJOHTAJIEN EU-KOULUTUSMATKA 20. - 23.4.2016 Matkan tarkoituksena on lähestyä EU:n toimintaa ja ajankohtaisia asioita kahdesta eri näkökulmasta: unionin ulkopuolelta aiheutuvista

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista. 1 MMM/R0/MY 22.3.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta RAHOITUSOIKAISUISTA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toiminta ja tavoitteet 2015 IP alueen tarkastuslautakunnat 26.8.2015 Kari Aalto Aluetoimistot Brysselissä Brysselissä noin 300 aluetoimistoa 5 suomalaista aluetoimistoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkymiä EU:n maatalouspolitiikassa

Tulevaisuuden näkymiä EU:n maatalouspolitiikassa Maaseutuohjelman 2007-2013 jälkiarviointi politiikan kehittämisen työkaluna Tulevaisuuden näkymiä EU:n maatalouspolitiikassa Hannu TAKKULA 12.2.2016 Tulevaisuuden näkymiä EU:n maatalouspolitiikassa 1)

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ASETUKSET. ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, 25.11.2016 L 319/3 ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/2054, annettu 22 päivänä marraskuuta 2016, asetuksista (EY) N:o 2305/2003, (EY) N:o 969/2006, (EY) N:o 1067/2008 ja täytäntöönpanoasetuksesta

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE. Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.5.2015 COM(2015) 320 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2016 BKTL:n muutosten mukaisesti (vuosia 2014

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle

Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle Maaseutuverkostopalvelujen tuki kv-hanketoiminnalle Ikaalinen 22.9.2016 Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 23.9.2016 Apua hankepartnereiden etsintään - Euroopan maaseutuverkostoyksikön

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Toimiston taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EUedunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto on perustettu vuonna 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategia/ PA Biotalous/ Ravinteiden kierrätys Mikä on Itämeristrategia?

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen?

Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen? OPEN DAYS TURKU 12.10.2009 Onko Suomessa EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen? Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö Aluekehitysyksikkö Rakennerahastopolitiikka-ryhmä

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola

Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ. Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Maaseutuverkostopalvelut ja Leader-työ Verkostoasiantuntija Juha-Matti Markkola Sivu 1 11.4.2016 Maaseutuverkosto Sivu 2 11.4.2016 Maaseutuverkoston tavoitteet 2014-2020 sidosryhmien osallistuminen maaseudun

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu

Kauden EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kauden 2014-2020 EAY tavoitteen rahoituspuitteet, säädösperusta ja ohjelmien valmistelu Kansallinen informaatio- ja kuulemistilaisuus 12.3.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan alueellinen

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/2151(DEC) 14.12.2016 TARKISTUKSET 1-21 Marian Harkin (PE592.088v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Toimintakertomus 2013

Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Toiminnanjohtaja Antti Sahi Vuosi 2013 epävarmuuden vuosi Eurooppalainen talouskriisi Euroopan kilpailukyky Julkisen talouden alijäämä kotimaassa- säästöjä ja leikkauksia suuri teollisuuden

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMAN 2007 2013 SEURANTAKOMITEAN KOKOUS 1/2012 ESITYSLISTA Aika 7. 8.6.2012 7.6. klo 12 16.30, lounas klo 11 8.6. klo 9, aamukahvia

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola

Helsinki EU Office, Bryssel. Jaakko Mikkola Helsinki EU Office, Bryssel Jaakko Mikkola 28.1.2015 Helsinki EU Office Toimintasuunnitelma Brysselin EU Officea varten vuodeksi 2015 Helsinki EU Office valvoo sopimuskumppaniensa Uudenmaan liiton, Hämeen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS2017-00027 VNEUS Siivola Heli(VNK) 18.01.2017 Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous 23.-24.1.2017 EU-puheenjohtajamaa Malta järjestää epävirallisen eurooppaministerikokouksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Rahastokauden valmistelu maaseuturahasto ja EMKR

Rahastokauden valmistelu maaseuturahasto ja EMKR Rahastokauden 2014-2020 valmistelu maaseuturahasto ja EMKR nvm Sirpa Karjalainen MMM 1 Eurooppa 2020- strategia ja maaseudun kehittäminen: selvä yhteinen perusta! ÄLYKÄS kasvu: Elinkeinojen innovaatiot

Lisätiedot

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233

Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) Elimäenkatu 25-27 8.1.2016 00510 Helsinki Hallituksen kokous 20.1.2016 puh. (09) 584 233 Kepa ry ESITYSLISTA 1 (5) HALLITUKSEN KOKOUS 1/2016 Aika 20.1.2016 klo 15.00 Paikka Kokouksen osanottajat Kepa, kokoushuone Dialogi Elimäenkatu 25-27, 6. krs. 00510 Helsinki Puheenjohtaja Majanen Pertti

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 7. marraskuuta 2016 (OR. en) 13883/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Asia: Eurooppalainen ohjausjakso

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot