Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO

Transkriptio

1 Belgian opintomatka MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

2 Maaseutuverkoston opintomatka Belgiaan Maaseutuverkoston järjesti ELY-keskusten Maaseutu- ja energiayksiköiden päälliköille sekä heidän sidosryhmissään toimiville henkilöille opintomatkan Belgiaan Matkaseurueeseen liittyivät loppumatkan osalta Brysselissä ELY-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt, jotka olivat maaseutuverkoston opintomatkalla alkuviikosta Hollannissa omana ryhmänään. Opintomatkaosuus alkoi tiistaina Helsingissä järjestetyllä tulevaisuusajatuspajoihin liittyvällä hallinnon strategiaseminaarilla. Seminaariosuuden jälkeen matka jatkui tiistai-iltana Belgiaan. Keskiviikon osalta matkan ohjelmasta vastasi Belgian Flandersin alueen maaseutuverkosto. Matkan loppuosan aikana vierailimme Brysselissä EU-parlamentissa, Brysselissä sijaitsevissa suomalaisissa edustustoissa sekä järjestimme yhteisen aamupäiväseminaarin Komission maatalouspääosaston virkamiesten kanssa. Ryhmän kokonaisvahvuus Suomesta oli tiistain ja keskiviikon osalta 17 henkilöä sekä torstain ja perjantain osalta 37 henkilöä. Maaseutuverkostoyksikkö vastasi hotellimajoituksen, bussikuljetusten, seminaarien ja vierailukohteiden kustannuksista Belgiassa. Opintomatkalle osallistuva huolehti itse lentomatka-, vakuutus- ja kaikista ruoka- ym. kustannuksista. MATKAOHJELMA Tiistai 7.2. Matkaseurue kokoontui Tiedekeskus Heurekassa järjestettävään tulevaisuusajatuspajoja käsittelevään hallinnon strategiaseminaariin, joka alkoi tiistai-aamuna klo Lento Belgiaan lähti klo Keskiviikko 8.2. Belgian Flandersin alueen maaseutuverkoston järjestämä seminaari ja opintoretkipäivä. Bussi nouti matkaseurueen hotellin edustalta klo Seminaarin ja lounaan jälkeen ryhmä lähti kahteen tilavierailukohteeseen, josta paluu kuljetus takaisin Brysseliin klo KS. linkki Gaasbeek Ely-keskusten maksatuspäälliköt/maksajat ja maataloushallinnossa maksajien sidosryhmissä toimivat henkilöt liittyivät illan aikana matkaseurueeseen. Torstai 9.2. Klo Vierailu EU-parlamentissa parlamentaarikko Riikka Mannerin vieraana yhteyshenkilö;

3 Sanna-Helena Rantala Maatalous-, metsä- ja ympäristöasiat tel sanna-helena.rantala@europarl.europa.eu Klo Klo Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa yhteyshenkilö; Henrik Rainio Director, Brussels Office The Association of Finnish Local and Regional Authorities Square de Meeûs 1 B-1000 Brussels phone (Belgium): , phone (Finland): henrik.rainio@aflra.fi; Klo Vierailu MTK:n Brysselin edustustossa, jossa esittely myös COPA-COGECA:n edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Simo Tiainen Toimiston johtaja Office of Finnish Agriculture and Cooperatives Rue de Trèves 61 B Bruxelles Tel Mobile Tel. +32(0) Klo Esittely Suomen pysyvä edustuston toiminnasta yhteyshenkilö; Tapio Kytölä SCA, yhteinen maatalouspolitiikka, metsätalous puh: tapio.kytola@formin.fi Perjantai Klo Aamupäiväseminaari EU-komission maatalouspääosaston kanssa. Matkaseurueelta oli kerätty ennakkotietona kysymyksiä aihepiireihin liittyen.

4 Klo Vierailu Schleswig-Holsteinin Hanse-toimistossa jossa esittely myös Länsi-Suomen pysyvän edustuston toiminnasta. yhteyshenkilö; Kjell NYBACKA Director WEST FINLAND EUROPEAN OFFICE 45, Square Ambiorix, B-1000 BRUSSELS Tel. +32-(0) GSM internet Gemeinsame Vertretung der Freien und Hansestadt Hamburg und des Landes Schleswig-Holstein bei der EU Joint Representation of the Free and Hanseatic City of Hamburg and the State of Schleswig-Holstein to the EU Avenue Palmerston 20, B Brussels Klo Euroopan maaseutuverkoston Contact Pointin esittely yhteyshenkilö; Melanie Blewett, ENRD Contact Point Bussi nouti matkaseurueen hotellilta klo 16.50, jonka jälkeen matkasimme Brysselin lentokentälle. Paluulento Suomeen klo Lisätietoja opintomatkasta; Matkanjohtajat Belgian ryhmä Päivi Kujala, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö, Päivi Kujala@maaseutu.fi Hollannin-Belgian ryhmä Teemu Hauhia, MMM/Maaseutuverkostoyksikkö, teemu.hauhia@maaseutu.fi

5 Osallistujat Belgia Risto Skyttä Altti Ylitalo Kari Kivikko Sakari Ängeslevä Raisa Ikonen Jussi Ylitalo Timo Lehtiniemi Jyrki Pitkänen Pekka Knuutinen Seppo Heinonen Esko Leinonen Pekka Tahvanainen Erkki Honkaniemi Leena Tenhola Päivi Kujala Harriet Hermans Maija Puurunen MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

6 Keskiviikko (Honkaniemi Erkki) Tapaaminen Flanderin maaseutuverkoston (Vlaams Ruraal Netwerk) edustajien kanssa Kaastel van Gaasbeekissä. Informaatiotilaisuus Flanderin maataloudesta (erityisesti maidontuotanto) ja maaseudun kehittämisohjelmasta. Flanderin maaseutuverkosto on osa Flanderin maa- ja kalastusministeriötä. Verkostossa työskentelee 2,5 henkilöä. Belgia on liittovaltio, joka koostuu kolmesta yhteisöstä (community), kolmesta alueesta (region), neljästä kielialueesta (linguistic area), kuudesta parlamentista ja hallituksesta. Liittohallitus vastaa mm. terveydenhoidosta (elintarviketurvallisuus), eläinten hyvinvoinnista ja tuotepolitiikasta. Kolme yhteisöä (flaamilainen, ranskalainen ja saksankielinen) vastaavat kulttuurista, koulutuksesta, osasta terveydenhoitoa, kieliasioista ja yhteistyöstä alueiden välillä. Flanderin alue on tiheään asuttua. Keskimääräinen asukastiheys on 455 henkeä/km2, kun se on Belgiassa keskimäärin 349 h/km2 ja koko EU:ssa 116 h/km2. Neljännes maa-alasta on rakennettua ja rakentamattoman alueen suurin käyttötarkoitus on maatalous. Lähes puolet(46%) maakunnan pinta-alasta on viljeltyä ( ha). Laitumena, niittynä ja rehukasveilla (maissi) on lähes ha, ha viljaa, perunoita ja sokerijuurikasta ja ha vihanneksilla ja hedelmillä. Flanderin maatalous perustuu perheviljelmiin. Tuotanto on tehokasta, pääomavaltaista ja erikoistunutta. Tilojen määrä vähenee voimakkaasti 3-4 % vuodessa. Maatilojen määrä on ja keskimääräinen peltoala on 20 ha. Maitotiloja maakunnassa on kappaletta. Tiloilla on keskimäärin 35 ha peltoa ja 55 lypsylehmää. Maitoa tuotetaan litraa/tila vuodessa ja keskimääräinen maitokiintiö/tila on litraa. Keskituotos/lehmä on l ja rasvaprosentti 3,48. Lypsylehmistä lähes puolet on yli 60 lehmän karjoissa. Belgiassa on kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Flanderin ohjelma, jossa EU.n rahoitusosuus 254 milj. euroa ja Vallonian ohjelma 233 milj. euroa. Eu:n rahoitusosuus Flanderin ohjelmasta on n. 34 %. Toimintalinjoissa 1-3 rahoitetaan samantyyppisiä toimenpiteitä kuin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Vuonna 2008 Flanderissa aloitti 10 toimintaryhmää. Toimintaryhmien alue käsittää 127 kuntaa pinta-alaltaan 5821 km2.kaikkiaan alueella asuu 1,2 milj. henkeä eli 20% maakunnan koko väestöstä. Lisätietoja: Flemish Rural Network: Department of Agriculture and Fisheries: MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

7 Keskiviikko Tilavierailut Keskiviikkona iltapäivällä vierailimme kahdella maatilalla; Lemaire-Taelemans - ja t Bioschuurke -maatiloilla. Timo Lehtiniemi maatilan emännän ja verkostoedustajan kanssa. Lemaire-Taelemans -maatilalla oli lypsy- ja lihakarjaa.

8 t Bioschuurke - maatila oli monipuolinen luomutuotanto- ja jatkojalustustila. Torstai Vierailu EU-parlamentissa Riikka Mannerin vieraana Maija Puurunen luovutti Saimaannorppa-patsaan Riikka Mannerille.

9 Torstai Vierailu Kuntaliiton Brysselin edustustossa (Pekka Knuutinen) Kuntaliiton Brysselin edustustoa esittelivät toimiston johtaja Henrik Rainio ja Heli Niemelä. Heidän lisäkseen kolmantena henkilönä kuntaliitolla on Brysselissä Svenska kulturfondin rahoittama harjoittelija. Työntekijän pesti kestää 3-5 vuotta. Kuntaliitolla on ollut edustusto Brysselissä 20 vuotta. Muita edustustoja ulkomailla kuntaliitolla ei ole. Helsingissä kuntaliitolla on n. 300 työntekijää. Edustuston tärkeimmät tehtävät ovat: ajankohtaisten EU-asioiden seuraaminen ja kotimaantoimijoiden informointi oleellisista asioista edunvalvonta kuntaliiton linjausten mukaisesti EU:n päätöksen tekoon vaikuttaminen kunta-alan paikallissektorin tukikohtana oleminen tiedotteiden julkaiseminen Komission, parlamentin ja alueiden komitean päätöksiin pyritään vaikuttamaan yhteistyössä suomalaisten meppien, pysyvän edustuston ja suomalaisten aluetoimistojen kanssa. Yhteistyötä tehdään myös kuntaliittojen kattojärjestön (CEMR) ja kuntaliittojen johtajien verkoston (ELAN) kanssa. Kuntaliitto antaa kotimaasta asiantuntija-apua edustustolle ja alueiden komitealle. EU:n säädökset vaikuttavat laajasti kuntakentän tehtäviin erityisesti ympäristöön ja energiaan liittyvissä asioissa. Vaikutuksia on etenkin kuntien tekniseen puoleen. Kuntaliitto haluaa edistää pohjoismaiden hyvinvointimallin erityispiirteiden huomioimista: tasa-arvoa, universaaliutta ja verorahoitteisuutta. Oleellista on tunnistaa runsaasta asiavirrasta tärkeät asiat, jotka koskettavat kuntakenttää. Tärkeitä asioita, mottoja, toiminnassa ovat: keskusteluyhteys eri puolille kun on annettavaa, niin myös saa varhainen vaikuttaminen Suomen tilanteen tunnetuksi tekeminen (kunnallishallinto ja hyvinvointijärjestelmä) Keväällä 2012 ajankohtaisia asioita ovat: EU:n monivuotinen rahoituskehys (koheesio, rakennerahastot, maatalous ja maaseudun kehittäminen, liikenne) talouskriisi ja muut talousasiat (Basel III, eurobondit, alv, finanssipoliittinen sopimus) Eurooppa 2020 strategia (työllisyys, koulutus, sosiaalipolitiikka, ympäristö- ja energia-asiat) julkisten hankintojen uudistaminen, valtionapu energiatehokkuusdirektiivi harvaan asuttujen alueiden erityistuen taso Suomelle laskemassa, Suomi on jatkossa kehittynyt alue kuntaliitto haluaa, että päätäntävalta on maakunnan liitoilla, ei valtiolla

10 Torstai MTK:n Brysselin edustusto (Pekka Knuutinen) Edustustoa esitteli toimiston johtaja Simo Tiainen. Hän valotti samalla myös COPA- COGECA:n edustuston toimintaa. COPA on Euroopan viljelijöiden kattojärjestö ja COGECA Euroopan viljelijäosuuskuntien yhteistyöjärjestö. Näiden kaikkien tavoitteena on viljelijöiden etujen ajaminen. COPAa johtaa johtokunta, joka kokoontuu 6 kertaa vuodessa. Puheenjohtaja on tällä hetkellä saksalainen. Kuudesta varapuheenjohtajasta yksi on suomalainen Juha Marttila. COPAlla on kymmeniä tuotekohtaisia työryhmiä ja mm. energia- ja maaseudunkehittämisasioiden valmistelua. COPAn pääsihteerinä on Pekka Pesonen. COPA toimii kuudella kielellä (englanti, saksa, ranska, italia, puola ja espanja). MTK:lla on ollut edustusto Brysselissä 21 vuotta. Edustusto seuraa, raportoi, järjestää, toteuttaa ja vaikuttaa. Edustustossa työskentelevät Simo Tiainen, Marjukka Manninen (kotieläinasiat, osuustoiminta), Maarit Holma (assistentti), Satu Lantiainen (metsäasiat, pohjoismaisten yksityismetsänomistajien yhdistyksen edustaja), Seppo Kallio (talous- ja sosiaalikomitean jäsen) ja Ville Porkola (MT-kirjeenvaihtaja). Ajankohtaisia edunvalvonta-asioita ovat: CAP 2020: maatalouspolitiikka 2014 lähtien EU:n rahoituskehys kansalliset maatalouden erityiskysymykset kotieläinten hyvinvointiasiat maitopolitiikka, pohjoisen tuen maksumalli kiintiöiden poistuessa kauppapolitiikka EU:n ja sen ulkopuolisten alueiden kesken ilmastopolitiikka: 10 %.n päästövähennyksen lisäys energiapolitiikka: 38 % energiasta Suomessa uusiutuvaa

11 laatupaketti: laatujärjestelmät EU:n maatalouden valtiontukisäännöt GMO luopumistukijärjestelmä pienpuun energiapaketti maitopaketti ruokaketjun toimivuuden parantaminen Irlanti lisää maidontuotantoa, EU:n tasolla tuotanto on hallinnassa. Sokerikiintiöt lakkaavat Maatalousbudjetti jäädytetään, mikä tarkoittaa budjetin reaalista alenemista. Valtaosa rahoista menee suoriin maatalouden tukiin (CAP) ja loput maaseudun kehittämiseen. CAP:n osalta on eri maille jakoperusteet eli summat selvillä. Maaseudun kehittämisen osalta jakoperusteet ovat sopimatta. Seuraavat asiat mietityttivät: uuden rahoituskauden valmistelu saattaa viivästyä suunnitellusta aikataulusta mikä on Suomen maaseudun kehittämisrahoituksen määrä Suomen maaseudun kehittämisohjelman painotukset viherryttämisen vaikutus kansallisen tukijärjestelmän ja CAP:n (550 milj. ) yhteensovitus LUTU -järjestelmän tulevaisuus (ei sisälly uusiin ehdotuksiin) turvemaiden kyntökielto viljelijän aseman vahvistaminen, tuottajaorganisaatiot tukioikeuksien lakkautus ja uusien perustaminen hallinnointityö lisääntyy komission mukaan n. 15%, todellisuudessa ehkä n. 30%! Torstai Suomen pysyvä edustusto (Pekka Knuutinen) Suomen pysyvää edustustoa EU:ssa esitteli lyhyesti Tapio Kytölä. Edustusto on Suomen valtio pienoiskoossa. Edustuston toimintaa johtaa suurlähettiläs. Edustustossa on töissä n. 100 henkilöä. Heistä iso osa tulee ulkoasiainhallinnosta ja eri ministeriöistä. MMM:stä on töissä neljä henkilöä. Lisätietoa löytyy osoitteesta formin.finland.fi. Edustusto edustaa Suomen hallitusta EU:ssa ja ajaa Suomen etuja. Se pitää yhteyttä EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioon sekä hankkii tietoa. Edustusto on osa neuvostoa, joka yhdessä parlamentin kanssa päättää komission lakiehdotusten hyväksymisestä. Hyväksymisen jälkeen lakien toimeenpanosta vastaa komissio. Komissaareja on nykyisin 27. EU:n menokehyksessä vuosille maatalouden rahamäärä pysyy ennallaan muiden menojen kasvaessa. Maatalouden rahoitus laskee reaalisesti 13 %. Edustuston ja parlamentin yhteisestä päätösvallasta ei ole Tapio Kytölän mukaan ollut suurta vaikeutta. Yhteisiin käsityksiin on päästy ja säädöksiä on saatu aikaiseksi. Parla mentti on ollut maatalousmyönteisempi kuin komissio, mikä on näkynyt mm. maatalousbudjetin koossa.

12 Perjantai Opintomatkan seminaari Brysselissä ajankohtaista komissiosta (Esko Leinonen) Ohjelmakauden valmistelu komissiossa "Preparing the next programme period in Commission" Tarja Tiainen-Balsby, DG AGRI Tarja Tiainen-Balsby vastaa Suomen ja Ahvenanmaan ohjelmista ja koordinoi Ruotsin ja Viron ohjelmia. Tällä hetkellä komissiossa valmistellaan monia tulevan kauden säädöksiä. Valmistelutilanne on siinä mielessä erityisen hankala, että varmuutta ei ole vielä uudista säädöksistä kuin ei varoistakaan. Uutta valmistelussa on parlamentin aiempaa vahvempi rooli. Rahoituskehystä ja keskeisiä säädöksiä valmistellaan usealla komission pääosastolla. Keskeisessä roolissa ovat 8 komission pääosastoa, EU:n neuvosto ja ainakin viisi sen alaisuudessa työskentelevää työryhmää ja Euroopan parlamentti ja sen alaisuudessa työskentelevät komiteat. Tanskan tavoitteena puheenjohtajakaudellaan on saada valmisteilla olevien asetusten epäselvyydet selvitetyiksi, jolloin poliittiset neuvottelut jäisivät seuraavalla, Kyproksen kaudelle. Valmistelussa ovat paitsi jo luonnoksena jaetut useat neuvosten asetukset, myös toimeenpanoa koskevat asetukset, joiden sisällöstä ei toistaiseksi ole kerrottu jäsenmaille. Toimeenpanoasetusten valmistumisen aikataulusta ei vielä ollut tietoa. Näillä näkymin tietoa seuraavan ohjelmakauden budjetin jakautumisesta jäsenmaittain saadaan tietoa syksyllä. Komission tavoitteena on, että seuraavan kauden ohjelmat olisivat yksinkertaisempia ja lyhyempiä kuin edellisellä kaudella. Indikaattoreita on tarkoitus yksinkertaistaa. Sähköistä asiointia on tarkoitus laajentaa. Yleisasetuksella pyritään helpottamaan hallinnointia eri rahastoissa. Vaikka moni asia onkin vielä valmisteluvaiheessa, voidaan kansallisia ohjelmia ryhtyä valmistelemaan: olennaisia on nyt määrittää tarpeet, joihin ohjelma kohdistetaan. Keskustelussa kävi ilmi, että toimintaryhmät voivat käyttää nykyisen kauden toimintavaroja myös tulevan kauden valmisteluun.

13 Tarja Tiainen-Balsby ja Kari Kivikko. Payments for RDP in Commission "Ohjelmamaksatukset komissiossa" Ludo Smets, DG AGRI Ludo Smets vastaa Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian asioista. Menoilmoitukset on jätettävä huhtikuun, heinäkuun, lokakuun ja tammikuun lopulla. Komissiossa varmistetaan maksujen oikeellisuus kansallisten järjestelmien ja komission järjestelmien avulla. Jäsenmaille maksetaan pääosin menoilmoitusten mukaisesti. Kesäkuussa tehdään seuraavan vuoden menoennuste. Jäsenmaiden välillä ei ole havaittu suuria eroja. Auditing RDP in member states "Kehittämisohjelmien valvonta jäsenmaissa" Soeren Kissmeyer-Nielsen, DG AGRI Soeren Kissmeyer-Nielsen edusti yksikköä, jossa käsitellään Suomea, Ruotsia, Viroa ja Latviaa koskevia asioita. Yksikkö keskittyy tarkastuksiin. Yksikössä työskentelee 27 henkeä. Ohjelmakauden sulkeminen on nyt varsin pitkällä. Jälkikäteistarkastuksia on tehty 36 kaikkiaan 154 ohjelmasta. Suomen tavoite 1 -ohjelmaa koskenut jälkitarkastus on jo suljettu. Toimintalinja 2:n tarkastusten havainnoista Kissmeyer-Nielsen nosti esille puutteet paikalla tehdyissä tarkastuksissa: jäsenmaa ei ole tehnyt tarkastusta riittävän perusteellisesti. Tarkastuskohteiden valinnassa käytetty riskiarviointi ei ole ollut riittävä. Tarkastuksia on tehty sitoumusten kannalta huonoina ajankohtina, jolloin sitoumusten tarkastaminen kärsii. MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK

14 Toimintalinjojen 1, 3, 4 ja 5 tarkastuksissa on esille noussut muun muassa se, että julkisten hankintojen sääntöjä ei ole noudatettu, ja hankaluudet tukikelpoisten kustannusten arvioinnissa. Jäsenvaltioiden välillä ei tarkastushavainnoissa ole suuria eroja. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa ja DAS-tarkastuksissa käydään läpi yksittäisiä maksuja koko ketjun osalta. Maataloustukien virheprosentti on ollut yleensä 2-3. Tänä vuonna on maaseudun kehittämistukia koskevissa tarkastuksissa tullut esiin isoja virhehavaintoja. Tarkastuskustannukset I pilarissa ovat kaksi ja II pilarissa seitsemän prosenttia kaikista tukimenoista. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi on suunniteltu, että virhehavaintojen jäädessä riittävän alhaisiksi voitaisiin tarkastusten määrää vähentää. Toisaalta tarkastuksia tarvitaan ennaltaehkäisemään virheitä. Networks during the next programme period "Verkostotoiminta uudella ohjelmakaudella " Gaëllen Marion, DG AGRI Myös tulevalla ohjelmakaudella jatketaan verkostoitumista: sen avulla saadaan lisätyksi sidosryhmien osallistumista prosessin toimintaan ja vaihdettua tietoja ja kokemuksia; hallinnointi on osallistavaa. Komissio esittää tulevalle kaudelle kolmea verkostoa, yhtä yleistason maaseutuverkostoa (ENRD) ja kahta asiantuntijatason verkostoa (EIP neuvontapalvelut, tutkimus ja EEN arvioijat, asiantuntijat). Perjantai iltapäivän osuus (Jussi Ylitalo) Scleswik-Holstein hansa-toimisto Toimisto on perustettu 17 vuotta sitten Scleswik-Holstein -alueen etujen edistämiseksi. Alueen toinen toimisto on Hampurissa. Saksassa on 16 aluetta, joista 15 on oma edustus Brysselissä. Scleswik-Holstein hansa-toimiston tavoitteena on tuottaa tietoa poliittisen kentän tapahtumista ja vaikuttaa eri instituutioissa. Toimisto pyrkii vaikuttamaan eri politiikkalohkoihin, mukaan lukien kansalliset asiat. Toimiston näkökulmasta EU:ssa on jo liikaa jäseniä ja hallintoa. Ydinkysymys on kuka EU:ssa maksaa kulut. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet toimistolla ovat meripolitiikka (Itämeristrategia) ja energiapolitiikka (erityisesti tuulivoima). Energiapolitiikka on oleellinen kysymys alueella, koska Saksa on tehnyt periaatepäätöksen luopua ydinvoimasta.

15 Hansa-toimiston kattomaalauksia. Länsi-Suomen pysyvä edustusto Toimisto edustaa karkeasti Länsi-Suomen aluetta akselilla Kokkola-Tampere-Pori ja on neljän maakuntaliiton yhteistoimisto. Toiminta muodostuu kolmesta päälinjasta: 1) tiedotus meneillään olevista politiikkamuutoksista, 2) asiakaspalvelu (lainsäädännölliset asiat, toimeksiannot, EU -ohjelmat, projektit), 3) edunvalvonta. Muilta osin toimisto järjestää kotimaan kierroksia, seminaareja, järjestää vierailuryhmiä sekä tekee yhteistyötä muiden lobbaustoimistojen kanssa. Toimiston näkökulmasta Bryssel on Helsinkiä parempi vaikutuskanava. Toimiston mukaan komission viesti on ollut hankkia alueelle (Länsi-Suomi) 1-3 isompaa hanketta (infra ym.) vuodessa. Komissio on myös kehottanut yksinkertaistamaan asioita, ellei monimutkaisuutta erikseen vaadita. Pääasiallisia poliittisia tavoitteita ovat Itämeri, ICT ja aluepolitiikka. Länsi-Suomen alueen osaamisalueiksi on todettu koulutusasiat, energiateknologia, elintarviketutkimus ja meriteknologia. Contact point Contact point on jäsenmaiden maaseutuverkostojen keskipiste. Komissio hankkii toiminnon ostopalveluna. Toiminnan päätavoite on jäsenmaiden ohjelmarahoituksen edistäminen. Muita tavoitteita ovat: Seurata jäsenmaiden ohjelmien etenemistä ja antaa neuvoja tulevaan Antaa politiikan tekijöille välineitä uuteen ohjelmakauteen Seurata ympäristöasioita Parantaa strategista suunnittelua

16 Muilta osin Contact pointin edustajat esittelivät organisaation järjestämiä menneitä ja tulevia tapahtumia eri jäsenmaissa. Erityisesti tuotiin esiin nuorison ottaminen mukaan leadertoimintaan ja bioenergiaan liittyvät asiat eri jäsenmaissa. Brysselin kattojen yllä. Seminaarissa MAASEUTUVERKOSTO LANDSBYGDSNÄTVERKET RURAL NETWORK