Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Maakuntahallitus

Transkriptio

1 LIITE 1 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Maakuntahallitus

2 1 Sisällys 1. Kunnat keskiöön Pohjois-Savon liiton toiminta-ajatus ja tehtävät sekä yhteistyö ja edunajaminen Toiminta-ajatus ja tehtävät Yhteistyö ja edunajaminen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma päävastuualueittain Aluekehityksen päävastuualue Alueidenkäytön päävastuualue Hallinnon päävastuualue Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet...9 Käyttötalousosa/tulosyksiköittäin Tuloslaskelmaosa/koko liitto Talousarvion ja taloussuunnitelman rahoitusosa Jäsenkuntien vuoden 2015 alustavat maksuosuudet Pohjois-Savon kehittämisrahasto Liite 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Liite 2. Pohjois-Savon liiton organisaatio Liite 3. Henkilöstöorganisaatio Liite 4. Maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuudet/asukas, muutos v Liite 5. Maakuntien liittojen jäsenkuntien osuudet varsinainen toiminta, talousarvio 2014 (euroa/asukas) Liite 6. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle

3 2 1. Kunnat keskiöön Kuntien vastuuta kuntalaisten elämästä sen kaikissa vaiheissa korostetaan yhä enemmän. Kuntien vastuu lisääntyy myös työllisyyden ja työttömyyden hoidossa samoin kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden (soteuudistus) järjestämisessä ja tuottamisessa laajoina yhteistyöalueina. Maakuntaliittojen rooli kasvaa aluekehitystyössä. Maakuntaliitot vastaavat maakuntansa yleisestä kehittämisestä, edunajamisesta sekä edistävät kaikin tavoin kuntien yhteistyötä. Kaikki rajat on lupa ja syytä ylittää, kaikki organisaatiot on syytä virittää yhä paremman kestävän ja kasvun luomiseen Pohjois-Savossa. Pohjois-Savon liiton vuoden 2015 talousarvioesitys ja taloussuunnitelma vuosille ovat maltillisia. Työmme tavoitteet maakunnan tasolla; väestökehitys, työllisyys, opiskelupaikat, tasapainoinen aluerakenne, kestävä kasvu jne. ovat yhä haasteellisempia. Kaikkien päävastuualueidemme työssä korostuu toimiva liiton sisäinen ja laaja lukuisten sidosryhmien yhteistyö. Menestyvä Pohjois-Savo on korostetusti laajan ja jatkuvan yhteistyön tulos. Työmme tarjoaa lähivuosina mahdollisuuksia myös loistaviin yksilösuorituksiin niin yrittäjänä, virkamiehenä, rahoittajana kuin tutkijana. Vuosina 2012 ja 2013 jäsenkuntiemme maksuosuudet ovat kasvaneet toimintaamme vain 1% vuosittain. Kasvumme on selvästi alle kuntien kustannustason nousun. Vuodelle 2015 esitämme 1 %:n lisäystä kuluvaan vuoteen. Tarvitsemme kyseisen, euromääräisesti varsin pienen kasvun, vaikka henkilöstömme määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Kustannustasomme (9,14 /asukas v. 2014) on erittäin maltillinen kaikkien maakuntaliittojen vertailussa. Aluekehitystyöhön tarvitsemme edelleen maakuntamme panoksia. Valtion rahoitusosuus on viime vuosina ollut voimakkaasti laskeva mm. maakunnan kehittämisrahassa. Kuntien rahoitusosuuden odotetaan sitä vastoin kasvavan vuosien rakennerahastokaudella hanketoiminnassa. Pohjois-Savon liiton oma tuloksiltaan ja vaikuttavuudeltaan onnistuneeksi koettu rahoitusinstrumentti (Pohjois-Savon kehittämisrahasto) esitetään rahoitettavaksi vuonna 2015 kuntien tiukasta taloustilanteesta johtuen saman suuruisena kuin tänä vuonnakin ( ). Täysimääräisen rahoitusosuuden määrä olisi Kunnallistalous ei näytä toki tällä hetkellä yhtään edellisvuosia valoisammalta mutta kehittämiseen tarvitaan suunnitteluvuosina kuntien täysimääräinen rahoitusosuus. Kehittämisrahaston hankkeista, rahoituskohteista maakuntahallitus voi päättää nopeasti. Hankkeet ovat usein ylikunnallisia vaikutuksiltaan ja vahvasti elinkeinotoimintaan liittyviä. Tulevina vuosina laaja biotalous, metsän/puun uudet käyttömuodot, energia-, ja teknologiateollisuus tarjoavat kasvun ja työllisyyden eväitä joihin on syytä tarttua nopeasti. Niissä ja monissa muissa vuosien maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman kärkiasioiden toteuttamisessa tarvitsemme oman kehittämisrahastomme panoksia. Kevään ja kesän 2014 aikana tulleet investointipäätökset Pohjois-Savossa uudistuvaan metsäteollisuuteen, biojalostuksessa, elintarviketuotannossa, kaivostoiminnassa sekä energiatuotantoon luovat uskoa kasvuun. Globaalin ja EU:n jäsenmaiden taloudellisen kehityksen ennustaminen juuri nyt on sumuista. Ukrainan kriisin seuraukset, niin sanottuina Venäjä- pakotteina - kaupan ja rahoituksen rajoitteina - saattavat heijastua epäsuotuisasti kuluvan ja seuraavienkin vuosien aluetaloutemme lukuihin. Raha on tärkeä resurssi. Osaavat, yhteistyötaitoiset ihmiset päättäjinä, yrittäjinä, virkamiehinä, opiskelijoina ovat pelin rakentajat ja ratkaisijat eri rooleissa. Pohjois-Savon saumaton ja vaikuttava edunvalvonta on ykkösasiamme annetuilla resursseilla Pohjois-Savon liitossa. Jussi Huttunen maakuntajohtaja

4 2. Pohjois-Savon liiton toiminta-ajatus ja tehtävät sekä yhteistyö ja edunajaminen 2.1 Toiminta-ajatus ja tehtävät 3 Pohjois-Savon liitto on kunnallisen itsehallinnon periaatteiden mukaan toimiva lakisääteinen kuntayhtymä. POHJOIS-SAVON LIITTO TOIMII maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunajamis, kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimuskuntayhtymänä. Kunnalliseen demokratiaan perustuen liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin aktiivinen edistäjä. Liitto ajaa maakunnan, sen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla suunnitelmia ja selvityksiä. Liitto toimii myös maakunnan eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaationa. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävänä on alueiden kehittämislain mukaisesti huolehtia maakunnan kehittämisen suuntaviivoiksi maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen maakuntasuunnitelman sekä aluekehityslain mukaisten maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman sekä eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta sekä niiden toteutuksen koordinoinnista ja seurannasta. Pohjois-Savon liitto osallistuu myös suunnitelmien toteuttamiseen myöntämällä EU-rahoitusta sekä kehittämisrahaston varoja maakuntaohjelmaa toteuttaville kehittämishankkeille. Maakuntavaltuuston hyväksymä toimintasuunnitelma on keskeinen liiton toiminnan johtamisväline. Siinä määritellään liiton toiminnan tavoitteet, tehtävät ja resurssit. Pohjois-Savoa kehitetään kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on, että Pohjois-Savon sekä laajemmin koko Itä-Suomen valtakunnallinen ja kansainvälinen asema vahvistuu lähivuosina niin aineellisissa kuin henkisissä voimavaroissa. Liitto edistää toimen-piteillään maakunnan ja sen eri toimijoiden kansainvälistymistä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää maakunnan sisällä vahvaa yhtenäistä näkemystä ja tahtoa sekä määrätietoista yhteistyötä. Tavoitteena on myös, että yhä suurempi osa asioista suunnitellaan ja tehdään laajana itäsuomalaisena yhteistyönä. Näistä tavoitteista määräytyvät liiton tehtävät, jotka johtosäännön mukaan ovat: Maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävät Aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät Muissa laeissa ja alemman asteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät Liiton toimiston organisaatio on jaettu toiminta-ajatuksen ja tehtävien tehokasta ja taloudellista saavuttamista varten päävastuualueisiin seuraavasti: Aluekehittämisen päävastuualue Alueiden käytön päävastuualue Hallinnon päävastuualue

5 4 2.2 Yhteistyö ja edunajaminen Maakunnan kehitystä tukevat edunajamistehtävät edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä niin maakunnassa kuin maakunnan ulkopuolella. Edunajaminen liittyy maakuntastrategian ja maakuntaohjelman sekä Itä-Suomea tuleva EU:n alue- ja rakennerahastopolitiikan mukaisten tavoitteiden edistämiseen. Yhteistyöstä ja edunajamisesta vastaavat kukin päävastuualue omalla alallaan. Edunajamis- ja yhteistyötehtävät jaetaan maakunnallisiin ja/tai itäsuomalaisiin, kansallisiin sekä EU:n ja globaalin tason kysymyksiin. Maakunnallista ja Itäsuomalaista yhteistyötä tehdään aluekehityslain mukaisella yhteistoimintaalueella, Savo-Karjalan vaalipiirissä sekä Itä-Suomen neuvottelukunnassa. Aluekehityslain yhteistoiminta-alueen muodostavat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat, jotka ovat alueen pitkäjännitteisen kehittämisen kannalta merkittäviä, sisältyvät maakuntien ohjelmiin sekä koskevat pääosin koko yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen päätöksenteko tapahtuu liittojen yhtäpitävin päätöksin. Yhteistoiminnan vetovastuu on vuorovuosin kullakin liitolla, vuonna 2015 vetovuorossa on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Eduskuntavaaleja koskevan vaalipiiriuudistuksen johdosta Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat muodostavat Savo-Karjalan vaalipiirin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Valittavat todennäköisesti lukumäärältään 15 kansanedustajaa edustavat siten kahta maakuntaa, mikä lisää yhteistyötarvetta kansanedustajien kanssa. Itäsuomalaista yhteistyötä ja edunajamista toteutetaan Itä-Suomen neuvottelukunnassa, missä ovat mukana Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Karjala ja Kainuu. Itä-Suomen neuvottelukunta tekee myös kansallisen tason yhteistyötä Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kanssa molemmille alueille yhteisissä asioissa. EU:n ja globaalin tason yhteistyötä ja edunvalvontaa toteutetaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisen Brysselin toimiston kautta sekä Pietarissa toimivan ISBE Oy:n välityksellä. Pohjois-Savon liitto toteuttaa alkuvuonna myös kansainväliset EU-rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois-Savon kunnissa -hanketta (KARA) tavoitteena tehostaa EU:n erillisohjelmien käyttöä maakunnassa.

6 5 3. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma päävastuualueittain 3.1 Aluekehityksen päävastuualue Päävastuualueen vastuu: aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Tehtävät Aluekehityksen päävastuualue vastaa alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan yleisestä kehittämisestä, käsittäen mm. maakuntastrategian ja maakuntaohjelman laadinnan sekä ohjelmien toimeenpanon maakunnassa (painopistevalinnat, tuen kohdentaminen, toteutuksen sekä alueellisen kehityksen seuranta). Kehittämistoimintaa tukee maakunnan kehityksen ennakointityö sekä koulutustarpeiden ennakointi ja maakunnan kansainvälistymisen tukeminen, mm. erillisohjelmia hyödyntämällä. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari Edistetään maakunnan kasvua ja kilpailukykyä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman linjausten mukaisesti. Vahvistetaan ylimaakunnallista yhteistyötä alueiden kehittämisessä. Tuetaan maakunnan kansainvälistymistä, niin kuntien, koulutuksen kuin elinkeinoelämän. Koulutustarpeen ennakoinnilla tuetaan maakunnan kilpailukykyä, mm. varmistamalla osaavan työvoiman saatavuus. Käynnistetään pohjoisten harvaanasuttujen alueiden (NSPA) sekä erikseen itä- ja pohjoissuomalainen edunajaminen tulevan EU-kauden ( ) osalta. Johtuen EU-ohjelman toimeenpanoon tarkoitetun EU:n teknisen avun huomattavasta pienenemisestä ja sitä kautta kehittämistyöhön käytettävien resurssien vähenemisestä käynnistetään henkilöstön tehtävänkuvien arviointi. Suunnataan kehittämisrahoitusta ja edunajamista maakuntaohjelman tavoitteita tukeviin kohteisiin. Osana maakuntaohjelman toimeenpanoa varmistetaan rakennerahastovarojen täysimääräinen hyödyntäminen maakunnassa sekä varojen oikea kohdentaminen. Aktivoidaan ja tuetaan useamman maakunnan kumppanuuksia, etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä maakunnan painopistealojen osalta Keski-Suomen ja muiden maakuntien kanssa. Parannetaan Euroopan alueiden välisten, rajat ylittävien ja muiden erillisohjelmien tunnettuutta sekä tuetaan kuntia, oppilaitoksia ja muita tahoja hankevalmistelussa. Autetaan em. tahoja kansainvälisten kumppanuuksien löytämisessä. Yhdessä maakunnan ennakointiverkoston kanssa laaditaan alueellinen koulutuksen kehittämissuunnitelma oppilaitos- ja verkostoyhteistyö, koulutusresurssien puolustaminen Varmistetaan riittävien aluekehitysresurssien saatavuus EU-kaudella Teknisen tuen resurssit kaudelta yhteen sovitetaan kaudelle saataviin määrärahoihin. Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit (työllisyys, tkvolyymi jne. seurataan vuosittain toimeenpanosuunnitelman yhteydessä. Tilanne raportoidaan laadittavassa aluetalouskatsauksessa Ylimaakunnalliset hankkeet ja niissä mukana olevat tahot Valmistellut hankkeet, uudet kv-kumppanuudet Ennakointisivuston ja -verkoston ylläpito, koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma Budjetti ei ylity.

7 6 Arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä Fokusoidaan entistä tarkemmin käytettävissä olevaa, pienentynyttä kehittämisrahoitusta maakunnan painopistealoille. Tuetaan aktiivisesti (mm. teema-aktivaattoreiden avulla) laajojen vaikuttavien hankkeiden aikaansaamista. Tiivistetään osaamisalakohtaista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Yleisen aluekehitysrahoituksen vähentyessä suunnataan painopistettä entistä enemmän kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämiseen. 3.2 Alueidenkäytön päävastuualue Päävastuualueen vastuu: suunnittelujohtaja Paula Qvick Tehtävät Alueidenkäytön päävastuualue vastaa maankäyttö- ja rakennuslain maakunnan liitoille antamista tehtävistä, kuten maakuntakaavoituksesta ja lausuntojen valmistelusta maankäyttöön ja ympäristöön liittyvistä laeista ja strategioista. Näiden tehtävien kautta edistetään kestävästi Pohjois-Savon menestymisen mahdollisuuksia. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari Kaupan suuryksikköjen kehittämismahdollisuudet varmistetaan Kaupan maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa ja lähetetään vahvistettavaksi YM:öön. Päätös vuoden 2015 aikana Valitusten määrä ja laatu Edistetään voimassa olevien maakuntakaavojen toteutumista kuntakaavoituksen, seurannan ja hankkeiden kautta, arvioidaan kokonaismaakuntakaavan päivitystarvetta tai luonnonvaramaakuntakaavan tarvetta. Maankäyttöä ja ympäristöä koskevissa laeissa, strategioissa ja ohjelmissa on huomioitu Pohjois-Savon tarpeet. Toiminta on tehokasta ja laadukasta, asiakaspalvelu toimii hyvin. Lausunnot annetaan kaavoista pyyntöaikataulun puitteissa ja valmistelussa ollaan yhteydessä kuntiin ja kaavaneuvotteluissa tarvittaessa kaavoituskatsaus tammikuussa kuntien kehittämiskeskusteluihin osallistuminen. Lausunnot lakiesityksistä, strategioista ym. Vaikuttaminen etukäteen Toimintaohjeet ajan tasalla Sähköiset kanavat selvitetään Lausunnot määräaikojen puitteissa Hankkeiden määrä ja laatu Toivotut muutokset KHO:n päätös tuulivoimamaakuntakaavan valituksesta Prosessit kuvattu, selkeät tehtävävastuut, asiakaspalaute Arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus etenee, jonka osalta on tavoitteena selkeyttää kaavajärjestelmää ja huomioida paremmin erilaisten alueiden olosuhteet. Pohjois-Savon maakuntakaavoituksen osalta arvioidaan tarpeet käynnistää kokonaismaakuntakaavan tarkistus tai mahdollinen luonnonvaravaihekaava. Osallistamisprosessien osalta tulee harkita uusien sähköisten välineiden käyttöönottoa. Itä-Suomen liikennejärjestelmäsuunnittelussa ollaan aktiivisesti mukana, 5-tien ja Savon radan kehittämisvyöhykkeen osalta tehdään yhteistyötä laajalla rintamalla ja elinkeinoelämän tarpeita liikennejärjestelmän suhteen arvioidaan vuosittain mm. metsäteollisuuden investointien johdosta.

8 7 3.3 Hallinnon päävastuualue Päävastuualueen vastuu: hallintojohtaja Tarja Miettinen Tehtävät Hallinnon päävastuualue vastaa toimielintyöskentelystä, kuntayhtymän taloussuunnittelusta ja seurannasta, talous- ja henkilöstöhallinnosta, asiakirjahallinnosta ja arkistotoimesta, ICT-, hankinta- ja muista tukipalveluista sekä EU- ja kansallisten hankkeiden maksatuksesta. Hallinto huolehtii kuntataloustyöryhmän ja IT-työryhmän työskentelystä, kuntien edunajamiseen liittyvistä asiantuntijapalveluista sekä tukee osaltaan muiden päävastuualueiden vastuulla olevia prosesseja. Hallinto vastaa yhteispalvelujen edistämisestä ja maakunnallisen Laajakaistaa kaikille -hankkeen toimeenpanosta. Hallinto tukee liiton aktiivista ja objektiivista sisäistä ja ulkoista tiedottamista ja markkinointia. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 Tavoite Toimenpide Mittari ICT mahdollistaa nykyaikaiset työmuodot ja vaatimukset sähköiselle asioinnille. Resurssit ovat määrärahojen mukaiset. Henkilöstö voi hyvin ja henkilöstötyytyväisyys on parantunut. Tietojärjestelmien kehittämissuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi on laadittu siten, että toimenpiteitä voidaan edistää jo 2015 alkaen. Käyttökoulutusta jatketaan suunnitelmallisesti. Teknisen tuen resurssit kaudelta yhteen sovitetaan kaudelle saataviin määrärahoihin. Henkilöstösuunnitelman toimeenpano. Tietojärjestelmät ovat käytettävissä 24/7 lukuun ottamatta suunniteltuja käyttökatkoja. Tietojärjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja käytettävissä. Budjetti ei ylity. Sairauspoissaolojen määrä ei kasva. Toiminta on sujuvaa ja tehokasta, toimitaan sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Henkilöstötyytyväisyys mitataan. Toimintaohjeet ja säännöt ovat ajan tasalla. Vertailu tehdään vuonna 2012 tehtyyn mittaukseen. Keskeiset työprosessit on kuvattu. Selkeät tehtävävastuut. Arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä Pääosin muutoksia on ennakoitavissa tietotekniikassa sekä EU:n teknisen tuen ja tiedottamisen resurssoinnissa suunnittelukaudella. Hallinnon johdolla jatketaan koko toimiston työkäytäntöjen kehittämistä ja uudistamista mm. hyödyntämällä ICT-teknologian käyttöönottoon liittyvät mahdollisuudet liiton omissa toiminnoissa. Kehittämistyön tueksi laaditaan tietojärjestelmien kehittämissuunnitelma. Lisäksi jatketaan v käyttöönotettuja yhdenmukaisia ja uudistettuja asianhallinnan käytäntöjä ja niiden edelleen kehittämistä tarkentaen ylläpitoon liittyviä vastuita, sisäisiä ohjeita sekä eri tehtävien uudistamismahdollisuuksia. Eri tiedostojen (esim. esitysaineistot) mahdollisista päällekkäisistä ylläpitotehtävistä luovutaan ja sovitaan kuka niistä jatkossa huolehtii. Talousarvion ja käyttösuunnitelman laadinnassa sekä niiden seurannassa huomioidaan kuntalain yms. vaatimukset sen lisäksi, että niiden rakennetta edelleen täsmennetään voimassa olevien ohjeiden ja sääntöjen mukaiseksi. Teknisen tuen henkilöresurssit sovitetaan siihen saataviin EU-määrärahoihin. Varmistetaan laadukas tiedottaminen ja toiminnan markkinointi.

9 4. Talousarvion ja -suunnitelman rakenne 8

10 9 5. Talousarvion laadinnan yleiset periaatteet Talousarvio muodostuu edellä olevan kaavion mukaan käyttötalousosasta, investointiosasta, tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta. Liiton talousarviossa ei ole investointiosaa, koska liitolla ei ole investointeja. Käyttötalousosassa tulosyksiköittäin osoitetaan liiton toiminnan toimintatulot, toimintamenot, rahoitustulot ja -menot, tilikauden tulos ja tilikauden ylijäämä/alijäämä. Tuloslaskelmaosassa esitetään em. erät koko liiton osalta. Kuntalaki 65 koskee sekä kunnan että kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman laadintaa muutoin, kuin että em. pykälän kolmas momentti alijäämän kattamisvelvollisuudesta ei koske kuntayhtymiä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään liiton toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio laaditaan siten, että edellytykset liiton tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Liiton toiminta jakautuu seuraaviin taloushallinnon tulosyksiköihin: luottamushenkilöhallinto toimisto (sisältää aluekehityksen, alueiden käytön ja hallinnon päävastuualueet) tekninen tuki projektit Pohjois-Savon kehittämisrahasto Edellä mainituista kunnilta perittävillä maksuosuuksilla rahoitetaan vain varsinainen toiminta (=luottamushenkilöhallinto ja liiton toimisto). Erillisenä kunnilta peritään maksuosuudet Pohjois-Savon kehittämisrahastoon. Talousarviossa esitetään kunkin päävastuualueen tehtävät, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarviovuodelle 2015 sekä arvio suunnittelukauden toiminnan kehittymisestä. Osavuosiraportti edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta tehdään ja tilanteesta maakuntahallitukselle ja se annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Liitolla on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus Senaatti-Kiinteistöjen kanssa toimitiloista siten, että vuokra-aika päättyy aikaisintaan toukokuussa Liiton vakinaisen henkilöstön määrä on tällä hetkellä 26 henkilöä + 1 henkilö määräaikaisessa työsuhteessa. Vakinaisesta henkilöstöstä 1 on osa-aikainen. Vanhuuseläkkeelle on mahdollista jäädä vuoden iässä. Vakinaisesta henkilöstöstä suunnittelukaudella eläkeikä täyttyy neljällä henkilöllä. Talousarvion sitovuus Maakuntavaltuustoon nähden maakuntahallitusta sitova taso talousarvion varsinaisessa toiminnassa (luottamushenkilöhallinto ja toimisto) on näiden tulosyksiköiden yhteenlaskettujen tulojen ja menojen netto. Maakuntahallitukseen nähden maakuntajohtajaa sitova taso on jäljempänä määriteltyjen tulosyksiköiden (luottamushenkilöhallinto, toimisto, tekninen tuki, projektit ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto) bruttomenot/bruttotulot tulosyksiköittäin.

11 10 Käyttötalousosa/tulosyksiköittäin TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINTATULOT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TOIMISTO, josta Myyntitulot, josta kuntien maksuosuudet Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TEKNINEN TUKI, josta Tuet ja avustukset PROJEKTIT, josta Tuet ja avustukset RAHASTOT, josta Myyntitulot (=kuntien maksuosuudet) TOIMINTATULOT YHTEENSÄ TOIMINTAMENOT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO, josta Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot TOIMISTO, josta Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot TEKNINEN TUKI, josta Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot

12 11 PROJEKTIT, josta Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintamenot RAHASTOT, josta Palvelujen ostot Avustukset TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE RAHOITUSTULOT JA -MENOT TOIMISTO Korkotulot Muut rahoitustulot 466 Korkomenot -31 Muut rahoitusmenot RAHASTOT Korkotulot Muut rahoitusmenot -100 VUOSIKATE / TILIKAUDEN TULOS Rahastosiirrot Siirrot vuokrantasausrahastosta TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ (-) TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % (100 * Toimintakate/Toimintatuotot) 6,95-0,44-0,37-0,84-0,40 Vuosikate / Poistot % (Liitolla ei ole poistoja) Taseen kertynyt yli- / alijäämä,

13 12 Vuoden 2015 varsinaisen toiminnan (=luottamushenkilöhallinto + hallinto) talousarvio laaditaan 1 %:n maksuosuuksien kasvulle. Kasvu on ja kuntien maksuosuudet yhteensä on Suunnitteluvuodet laaditaan 2 %:n kuntien maksuosuuksien kasvulle. Liitteinä ovat Suomen Kuntaliiton tekemät maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuuksien varsinaisen toiminnan vertailu euromääräisesti asukasta kohden vuonna 2014 ja maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuuksien (varsinainen toiminta + muu toiminta) euromääräisen muutoksen vertailu vuodesta 2013 vuoteen 2014) Varsinaisen toiminnan menot on arvioitu mahdollisimman realistisesti toiminnan resurssit ja henkilöstön määrä huomioiden talousarviovuodelle ja suunnitteluvuosille. Teknisen tuen tulot ja menot ovat yhtä suuret ja rahoitus tulee EU:n kautta. Projekteihin varataan edellisvuosien suuruinen määräraha ja tuloarvio. Projektien tulot ja menot ovat yhtä suuret ja niiden rahoitus tulee pääosin ulkopuolisten rahoittajien kautta. Liiton talousarviossa on varattu liiton omien hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Rahastoissa Pohjois-Savon kehittämisrahastoon kunnilta kerätään vuonna , joka on saman suuruinen kuin edellisenä vuonnakin. Rahastosta jaetaan avustuksia Pohjois-Savon kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen verkostoitumalla ja kansainvälistymällä. Erityisinä painopisteinä ovat yritystoiminnan edistäminen ja osaamisen tason kohottamiseen liittyvät innovatiiviset kehittämishankkeet. Suunnitteluvuosina kehittämisrahastoon kerättäväksi määräksi on arvioitu Vuokrantasausrahasto tullaan purkamaan maakuntahallituksen päättämällä tavalla 4 vuoden aikana siten, että rahastosta purettava euromäärä (n /vuosi) käytetään rahaston sääntöjen mukaisesti osaksi liiton Sepänkatu 1:n vuokrakulujen kattamiseen. Suositus rahaston purkamiseen on tullut liiton tilintarkastajalta. Rahoitustuloissa ja -menoissa on varaus toimiston ja kehittämisrahaston korkotuloihin ja korkomenoihin. Rahastosiirroissa on huomioitu kehittämisrahaston siirto rahastoon ja vuokrantasausrahaston siirto rahastosta.

14 13 Tuloslaskelmaosa/koko liitto TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS TOIMINTATULOT Myyntitulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot TOIMINTAMENOT Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTULOT JA -MENOT Korkotulot Muut rahoitustulot 466 Korkomenot -31 Muut rahoitusmenot VUOSIKATE / TILIKAUDEN TULOS Rahastojen lisäys Siirrot vuokrantasausrahastosta TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ (-) TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Toimintakate % (100 * Toimintakate/Toimintatuotot) 6,95-0,44-0,37-0,84-0,40 Vuosikate / Poistot % (Liitolla ei ole poistoja) Taseen kertynyt yli- / alijäämä,

15 14 Käyttösuunnitelmat Maakuntavaltuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen maakuntahallitus hyväksyy talousarvoin käyttösuunnitelman meno- ja tulolajeittain eriteltynä tulosyksiköittäin. Käyttösuunnitelmien yksityiskohtainen erittely tulo- ja menotileilleen perusteluteksteineen tehdään hallinnon päävastuualueella. Talousarvion ja taloussuunnitelman rahoitusosa TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS Toiminnan rahavirta Vuosikate Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

16 15 Jäsenkuntien vuoden 2015 maksuosuudet Kunta Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo v (euroa) Jako-osuus % Maksuosuus 2015 (euroa) ennakkkotieto Maksuosuus 2014 Muutos 2014/2015 Iisalmi , , , ,33 Juankoski , , ,43 418,06 Kaavi , , ,71 220,18 Keitele , , ,02 190,97 Kiuruvesi , , ,74 644,13 Kuopio , , , ,39 Lapinlahti , , ,65 793,28 Leppävirta , , ,77 909,05 Maaninka 0 0,0000 0, , ,45 Pielavesi , , ,83 334,10 Rautalampi , , ,22 245,03 Rautavaara , , ,49 117,04 Siilinjärvi , , , ,27 Sonkajärvi , , ,29 326,83 Suonenjoki , , ,70 593,87 Tervo , , ,66 111,64 Tuusniemi , , ,37 193,21 Varkaus , , , ,25 Vesanto , , ,18 153,53 Vieremä , , ,50 297,30 POHJOIS-SAVO , , ,00 Muutos vuodesta 2014 vuoteen 2015 on 1 %. Maaningan kunta liittyy Kuopioon , Maksuosuudet täsmentyvät verotuksen valmistuttua verovuodelta 2013.

17 16 Pohjois-Savon kehittämisrahasto/maksuosuusarviot vuodelle 2015 Kunta Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo v (euroa) Jako-osuus (%) Maksuosuus 2015 (euroa) ennakkotieto Maksuosuus 2014 Muutos 2014/2015 Iisalmi , , ,59-368,39 Kuopio , , , ,19 Siilinjärvi , , ,38-399,30 Varkaus , , ,98-394,14 Lapinlahti , , ,48-146,02 Leppävirta , , ,13-167, , ,00 0,00 Juankoski , , ,70 420,82 Kaavi , , ,38 221,64 Keitele , , ,75 192,23 Kiuruvesi , , ,86 648,40 Maaninka 0 0,0000 0, , ,38 Pielavesi , , ,04 336,31 Rautalampi , , ,43 246,66 Rautavaara , , ,75 117,82 Sonkajärvi , , ,11 329,01 Suonenjoki , , ,88 597,81 Tervo , , ,06 112,38 Tuusniemi , , ,83 194,48 Vesanto , , ,23 154,54 Vieremä , , ,59 299, , ,00 0,00 POHJOIS-SAVO , ,00 0,00 Vuoden 2015 maksuosuudet ovat vuoden 2014 tasolla. Maaningan kunta liittyy Kuopioon Maksuosuudet määräytyvät siten, että Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus, Lapinlahti ja Leppävirta maksavat 80 % ja muut kunnat 20 %. Maksuosuudet täsmentyvät verotuksen valmistuttua verovuodelta 2013.

18 Liite 1. Maakunnan suunnittelujärjestelmä 17

19 Liite 2. Pohjois-Savon liiton organisaatio 18

20 Liite 3. Henkilöstöorganisaatio 19

21 Liite 4. Maakuntien liittojen jäsenkuntien maksuosuudet/asukas, muutos v

22 21 Liite 5. Maakuntien liittojen jäsenkuntien osuudet varsinainen toiminta, talousarvio 2014 (euroa/asukas) Euroa / asukas Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Hämeen liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Kymenlaakson liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Päijät-Hämeen liitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Koko maa (pl. Ahvenanmaa) Keski-Pohjanmaan liiton väestöpohja=keski-pohjanmaan maakunta + osajäsenet (Reisjärvi, Sievi, Kinnula sekä suomenkielisten osalta Kalajoki ja Kruunupyy)

23 22 Liite 6. Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA / Päivitetty Pohjois-Savon toteutunut kehitys sekä maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 (TEM:n määrittelemiä seurantaindikaattoreita) Tavoite Muuttoliike ja väestö Väestö Kokonaisnettomuutto (henkilöä) Kokonaisnettomuutto (%-osuus väestöstä) Luonnollinen väestönkasvu (%-osuus väestöstä) Vanhushuoltosuhde (65 vuotta täyttäneet vuotiaista, %) ,60-0,03-0,01 0,18 0,22 0,23 0,14-0,07-0,08-0,09-0,11-0,19-0,15-0,12 25,5 29,3 30,2 31,5 32,6 33,9 39,8 Kilpailukyky BKT, koko maa=100 BKT, /asukas Liikevaihdon kasvu (%) Aloittaneet yritykset %:na lopettaneista yrityksistä Väestön tulotaso (käytettävissä olevat tulot/as) 75,0 79,0 80,7 84, ,0 6,0 6,5 3,9-0, ,3 139,1 122,7 107, Talouden tasapaino Työttömyysaste (työvoimatutkimus) Työllisyysaste (työvoimatutkimus) Työpaikat (työlliset 1000 henk.,työvoimatutkimus) 11,8 10,8 10,0 10,3 8,2 8,1 7 61,3 62,2 63,7 63,6 65,4 67, Osaaminen Tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaat (% osuus koko ikäluokasta) Kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (%) T&k-rahoitus, Pohjois-Savon osuus koko maasta (%) Yritysten osuus P-Savon t&k-menoista % 58,2 65,9 66,8 67,7 68, ,0 14,2 13,8 13,5 13, ,7 43,8 43,7 45 1,9 2,2 2,3 2,1 2,3 2,5 35,7 37,0 34,4 35,8 35,9 42