Rakennamme maakunnan menestystä Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Maakunnan menestyksen avaimet

Transkriptio

1

2 1

3 Sisällys Rakennamme maakunnan menestystä... 3 Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Maakunnan menestyksen avaimet Päävastuualueiden vuosi 2014 pähkinänkuoressa... 9 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilintarkastuskertomus

4 Pohjois-Savon liitto kuntayhtymän perussääntö vahvistettiin 19. marraskuuta Toiminta alkoi seuraavan vuoden alussa. Kuntayhtymä muodostettiin Pohjois-Savon maakuntaliitto ry:stä ja Pohjois-Savon seutukaavaliitosta, joiden toiminta lakkautettiin 26. huhtikuuta Jäsenkuntia vuonna 2014 olivat Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. Kuntien yhteenlaskettu asukasmäärä vuoden 2014 lopussa oli henkilöä. Pohjois-Savon liiton palveluksessa oli 27 henkilöä. Toimintakulut olivat 3,9 miljoonaa euroa, mistä varsinaisen toiminnan (luottamushenkilöhallinto ja hallinto) osuus oli 2,2 miljoonaa euroa. 3

5 Toiminnan perusta Pohjois-Savon liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi jäsenkuntiensa yhteisenä edunvalvonta-, kehittämis- ja suunnittelukuntayhtymänä. Pohjois-Savon liitto on maakunnan yhteisen tahdon muodostaja ja aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin kehittäjä. Pohjois-Savon liitto on eri vaikuttajatahojen yhteistyöorganisaatio. Liitto edistää toimenpiteillään maakunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Aluekehitysviranomaisena Pohjois-Savon liiton tehtävä on vastata maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta. Pohjois-Savon liitto vastaa maakuntakaavoituksesta eli ylikunnallisesta yleispiirteisestä alueidenkäytön suunnittelusta. Pohjois-Savon liitto vastaa myös eri EU-ohjelmien ja kansallisten erityisohjelmien laadinnasta ja toteutuksesta. Vuosi 2014 oli Pohjois-Savon liiton kahdeskymmenesneljäs toimintavuosi. Keskeiset tehtävät maakunnan edunajamis- ja kehittämistehtävä aluekehityksestä annetun lain ja asetuksen mukaiset tehtävät maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen mukaiset tehtävät muissa laeissa ja alemman asteisissa säädöksissä maakuntien liitoille erikseen määrätyt tehtävät. Päävastuualueet ja henkilöstö Aluekehitys Alueidenkäyttö Hallinto Henkilökunnan määrä oli 27 henkilöä. 4

6 Vuonna 2014 kaksi merkittävintä keskustelun ja huolen kohdetta olivat kansantaloutemme laskeva kehityssuunta sekä SOTE-palveluiden vaikea uudistamisprosessi. Molemmat asiat koskettavat jokaista kuntalaista koko elinkaaren. Vahva, monipuolinen, uudistuva elinkeinoperusta luo kasvua, työllisyyttä ja turvallisuutta elämään. Se merkitsee samalla yrittäjyyden kasvua sekä verotulojen kertymistä valtion ja kuntien talouteen tuottaa maailman parhaat peruspalvelut. Kansantaloutemme supistui 2014 kolmatta vuotta peräkkäin. Kahdestatoista toimialasta vain kolme kasvatti bruttokansantuotettamme viime vuonna. Huolestuttavin suunta oli investoinneissa. Ne romahtivat Suomessa 5 % edellisvuodesta. Teollisuuden toimialoista vain kemianteollisuus kasvoi 3,9 %. Rakentaminen hiipui maassamme liki 4%. Maakuntamme loppuvuoden 2014 aluetalouskatsaukset ennakoivat myös Pohjois-Savossa laskevaa kehitystä rakentamisessa ja kaupassa. Positiivinen kehityssuunta oli alkutuotannon noin 1,4 %:n arvonlisäys maassamme. Alkutuotannossa tarvitsemme edelleen olla vahvoja myös Pohjois-Savossa. Metsävarojemme jalostukseen liittyen tuli julkisuuteen loppuvuonna 2014 useita positiivisia investointi- ja kehittämishankkeita kautta Suomen. Samoin maidontuotannolle ja jatkojalostukselle maakunnassamme on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet lähivuosille. Tavoitteiden saavuttaminen tarvitsee vahvaa tukea ja yhteistyötä. Pohjois-Savon taloudellinen kehitys on edelleen ollut useilla talouden indikaattoreilla arvioituna 4 6 parhaan maakunnan joukossa. Kansallinen kehityssuunta näkyy kuitenkin myös Pohjois-Savossa. Työttömyys alkoi kasvaa Pohjois-Savossakin loppuvuodesta 2014 ja jatkoi kasvamista alkuvuonna Työllisyyden parantamisessa, investointien käynnistämisessä, riittävän asuntorakentamisen ylläpidossa jne. riittää runsaasti tekemistä niin yrityksissä kuin kunnissa. Suomen ja maakuntamme kasvulle tulee olemaan yhä ratkaisevampaa toimiva pankkien yritysrahoitus, kansallinen, alueellisesti eriytyvä julkinen kasvu- ja riskirahoitus sekä EU:n tukeman alue- ja kehittämispolitiikan toimenpidevalikoima. Sen säätää maamme hallitus ja siihen esitimme runsaasti toiveita v Itä- ja Pohjois-Suomesta. Juuri alkaneella EU:n osarahoittamalla vuosien rakennepolitiikan ja aluerahoituksen kaudella keskeisin tavoite on tukea maakuntien kilpailukykyä sekä vähentää niin jäsenmaiden välisiä kuin jäsenmaiden sisäisiä kehittyneisyyseroja. Pohjois-Savossa valmistelimme laajassa yhteistyön prosessissa uuden strategian ja maakuntaohjelman seuraaville neljälle vuodelle. Niihin perustuu myös uusi EU:n jäsenvaltioille markkinoima toimintatapa alueelliseen kehittämiseeni; älykkään erikoistumisen ohjelma. Älykäs erikoistuminen tarkoittaa kansantajuisesti sitä, ettei hajoteta voimavaroja kaikkeen, ei hyökätä joka suuntaan ja jok`ikisen uuden asian perään. Maakunnassamme se tarkoittaa esimerkiksi vahvuuksiemme vahvistamista entistä huolellisemman kohde- ja sisältövalinnan kautta. Panostamme mm. voimavaroja uudistuvaan metsäteollisuuteen, puun uusiin käyttötapoihin, laajentuvaan elintarviketuotantoon, energia- ja biotalouteen. Päätetyillä teemaohjelmilla haemme kasvua ja globaalia kilpailukykyä mm. teknologiateollisuuteemme sekä hyvinvointi- ja terveysosaamisessa. Vuonna 2014 valmisteltu luonnonvaratalouden strategia, erityisesti sen onnistunut pitkäjänteinen toimeenpano on keskeinen kilpailukykymme ja kasvumme mahdollisuus pitkälle tulevaisuuteen suunnattuna. 5

7 Tuemme ja johdamme v aloitettuja muutosprosesseja niin maakunnallisessa SOTEuudistuksessa kuin ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. Toisen asteen koulutuksessa tavoitteena on ylläpitää laadukas ja monipuolinen ammatillisen koulutuksen tarjonta maakunnassamme. Lukiouudistuksessa on voitava turvata opetuksen laadun ja monipuolisuuden lisäksi lukion suorittaminen kotoa käsin. Molempien uudistusten lopulliset ratkaisut siirtyivät vähintään vuodelle Monipuolinen ja vaativa ennakointityö, niin toisen asteen kuin ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutuksen aloituspaikkojen osalta on yhä keskeisempi työprosessi maakuntien liittojen toiminnassa. Ennakointi on hyvän, onnistuneen tulevaisuuspolun rakentamista. Ennakointia teemme vuoropuhelussa elinkeinoelämän, yritysten ja oppilaitosten kanssa tunnistaaksemme tulevat tarpeet esim. työvoiman osaamisessa, asuntotuotannossa, julkisissa palveluissa ja maakuntakaavoituksessa. Edunajaminen jatkui v useissa merkittävissä asioissa toimivana maakuntamme sisäisenä kuin myös tiivistyvänä itäsuomalaisena yhteistyönä. Useissa isoissa asioissa kansallinen aluepolitiikka, hallitusohjelmatavoitteet, liikennejärjestelmähankkeet, koulutuksen ja tutkimuksen resurssit tehostimme edunajamista yhdessä Pohjois-Suomen kanssa. Monien merkittävien lähivuosien megaluokan investointien paino-piste on siirtymässä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Suuret tuotannolliset investoinnit tarvitsevat toimiakseen myös suuria liikennejärjestelmäinvestointeja, työvoimaa, asuntoja, koulutusta jne. Edunajamista on edelleen luvassa. Lähivuosikymmeninä meillä on Itä- ja Pohjois-Suomesta yhä enemmän annettavaa kansallisten kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Tuotamme ratkaisuja globaaliin talouden kasvualoille, erityisesti bio- ja luonnonvara- sekä energiatalouteen. Kasvualojamme tukevat eri puolilla maatamme sijaitseva oppilaitos-, yliopisto- ja tutkimuslaitosverkosto. Niiden ja yritysten yhteistoimintaan panostimme merkittävästi alueellista julkista rahoitusta v Olemme valmiit tukemaan kyseistä yrityslähtöistä yhteistyötä edelleen ja katse tulevaisuuteen on lisää vaikuttavuutta hakeva. Jussi Huttunen 6

8 Pohjois-Savon kehittämisen painopisteet esitetään neljällä toimintalinjalla (TL) Toimintalinja 1 Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Vahvistuva terveysklusteri Elintarviketuotanto Toimintalinja 2 Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus Kuopion alueen kasvu työvoiman saatavuuden veturina Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Toimintalinja 3 Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet Toimintalinja 4 Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Liikennejärjestelmän toimivuus Läpileikkaavat teemat Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus Pohjois-Savon väestötavoite vuoteen 2030 on asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuodelta 2009 oli asukasta. Tavoitetasoa on nostettu, koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi hitaaseen kasvuun v Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu asukkaan määrä v Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolisenkin kuntien muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen. 7

9 Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista innovoinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien kohdentamisalat ovat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit. Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiateknologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa. Näiden nykyisten vahvojen alojen pärjääminen on maakunnalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja rakentamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä. Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nousevia aloja, joita kehittämällä Pohjois- Savo haluaa myös riskiä ottamalla nostaa uusia kasvualoja. Kuviossa esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tärkeimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoitteiden toteutumisen aikahorisontista. Innovaatiokärjet ovat vastaus Euroopan komission ja työ- ja elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien suuntaamiseen. 8

10 ALUEKEHITYS Aluekehitystehtävissä painopisteenä oli aluekehityslain mukaisen aluekehitysvastuun toteuttaminen ja lakisääteinen aluekehitystehtävien toimeenpano. Keskeisiä tehtäviä oli mm. rakennerahastokauden käynnistymiseen liittyvät aktivointi-, toimeenpano- ja koordinaatiotehtävät: MYR:n asettaminen ja tehtävät, hakijoiden koulutus, aktivointitoimenpiteet sekä maakunnallisten ja Itä- ja Pohjois-Suomen yhteisten hakujen valmistelu. Maakuntaohjelman toteutusta edistettiin suuntaamalla EU- ja kansallista rahoitusta maakunnan innovaatiokärkiin. Tuen ja kehittämistoimenpiteiden linjaukset esitettiin laajana yhteistyönä valmistellussa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa, joka toimii samalla maakunnan edunajamisasiakirjana. Maakunnan kansainvälistymistä edistettiin kuntien kansainvälistymishankkeella sekä vaikuttamalla EU:n erillisohjelmien sisältöihin. ALUEIDENKÄYTTÖ Pohjois-Savo on maakuntakaavoitettu vuosien aikana kahdella kokonaismaakuntakaavalla, ensin Kuopion seutu ja sen jälkeen muu Pohjois-Savo luvulla on laadittu tuulivoimamaakuntakaava ja uudistuneen lainsäädännön johdosta kaupan maakuntakaava on viimeistelyä vailla. Pohjois-Savon alueidenkäytön näkemyksiä maankäyttö- ja rakennus-lain uudistamiseen valmisteltiin yhteistyössä kuntien kanssa YM:lle ja Kuntaliitolle erityisesti kylä- ja rantaosayleiskaavoitukseen liittyen. Alueidenkäyttöön liittyvistä kansainvälisistä yhteistyömahdollisuuksista on tiedotettu kuntia. Etelä-Konneveden kansallispuisto sai lainvoiman Vuoden keskeisiä valtakunnan tasolla meneillään olevia prosesseja olivat soidensuojeluohjelma, ympäristönsuojelulain uusiminen, MRL:n osauudistus, maakuntakaavojen vahvistusmenettelyyn liittyvä selvitys, Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan laadinta sekä lentoliikennestrategian laadinta. HALLINTO Toimintamenojen kasvun hillintä toteutui suunnitellusti. Talousarviossa tilivuoden alijäämäksi arvioitiin , mutta tilinpäätös muodostui ,84 ylijäämäiseksi. Kuntien maksuosuudet toteutuivat suunnitellusti siten, että varsinaiseen toimintaan perittiin kunnilta ja Pohjois-Savon kehittämisrahastoon

11 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut -51 Muut rahoituskulut -152 Vuosikate Satunnaiset erät Tilikauden tulos Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 90,12 % 107,47 % Vuosikate /asukas -1,54 0,99 Asukasmäärä (vuoden 2014 luku on ennakkotieto)

12 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT SAAMISET Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset RAHAT JA PANKKISAAMISET Pankkitilit Määräaikaistalletukset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Vuokrantasausrahasto Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 6,98 % 4,30 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 11,70 % 12,18 % Kertynyt ylijäämä Kertynyt ylijäämä /asukas 2,12 1,38 Lainakanta ja /asukas 0 0 Lainasaamiset Asukasmäärä (vuoden 2014 luku on ennakkotieto) Omavaraisuusaste, % = 100 * Oma pääoma / Koko pääoma (=vastattavien loppusumma) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * Vieras pääoma / Käyttötulot 11

13 12

14 13

15 14

16 Kuva: Mauri Leivo Pohjois-Savon maakuntalintu kuikka (Gavia Arctica) on musta, valkea ja harmaa lintu. Värikuvat eivät pysty muuttamaan sitä muuksi. Kuikka on lyhyesti sanoen valmista tekoa. Se on pysynyt samanlaisena kymmenen miljoonaa vuotta. Se on jo itsessään todiste harvinaisen onnistuneesta prototyypistä. Vähän niin kun myö savolaiset 15