Fiilistelyä TaSO-päiviltä!

Transkriptio

1 TaSO-lehti Talentian Sosiaalialan Opiskelijat 4/2013 Fiilistelyä TaSO-päiviltä! -SOPU ry: ainejärjestötoimintaa -Talentian alueyhdistyksiä: Lappi ja Uusimaa -Emmi Sylanderin kokemuksia liittovaltuustosta -Alumnihaastatteluja -Soc & Kom-opiskelijoiden opintomatka Berliiniin Yhteistyössä: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö

2 Lehden 4/2013 sisältö Hyvää joulua TaSOlaisille! s. 3 s. 4-5 s. 6-7 Päätoimittajan tervehdys Liittovaltuuston joulukalenteri TaSO-päivät 2013 s. 8-9 s s. 13 s SOPU ry Alueyhdistyksiä Puheenjohtajiston palsta Alumnit haastattelussa s Opintomatka: Berliini Tykkää TaSO:sta! Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry Ratamestarinkatu Helsinki taso-ry@helsinki.fi 2 TaSO 2/2011 Talentian opiskelija-asiamiehet Enni Räisänen enni.raisanen@talentia.fi Tiia Pesonen tiia.pesonen@talentia.fi Päätoimittaja Touko Niinimäki touko.niinimaki@gmail.com puh: Julkaisija Talentian Sosiaalialan Opiskelijat TaSO ry

3 Päätoimittajan tervehdys Vuosi lähenee perinteikkäästi loppuaan ja uudet kujeet odottanevat jälleen tammikuun puolella. Haluan TaSO-lehden päätoimittajan ominaisuudessa kiittää kaikkia TaSO-lehden lukijoita ja tämän vuoden TaSO-päivillä olleita, olette mahtavaa porukkaa! Ensi vuodeksi tiedotuspolitiikkamme uudistuu siinä määrin, että TaSOn hallitus on päätynyt muuttamaan TaSO-lehden formaatin blogimuotoiseksi. Tämä ei tarkoita tiedotuksen ja ajankohtaisten aiheiden käsittelyn lamaantumista, vaan blogimuotoiseksi siirtyvä lehtipuoli jatkaa kehittymistään ja kasvamistaan aiempaa ajankohtaisemmassa ja interaktiivisemmassa muodossa. Pidemmittä puheitta haluan toivottaa TaSOn jäsenille rauhallista, kestävää ja iloista joulunviettoa. Yhteisöllisyyttä ja voimaantumista kaikille! Året närmar sitt slut och år 2014 väntar på oss med nya utmaningar och möjligheter. Som TaSO tidningens chefredaktör vill jag personligen tacka alla läsare och de som deltog i TaSO-dagarna, ni är underbara människor! TaSO ry förnyar sin politik inför det kommande året gällande TaSO tidningen. Tidningens format förändras till ett bloggformat. Detta betyder att vi fortsätter med att förnya och utveckla vårt utbud på ett sätt som är mera flexibelt och interaktivt än en tidning. Vi anser att bloggmedier är en faktor av framtiden, därför vill TaSO vara med i denna specifika utveckling. Till slut vill jag önska alla TaSOs medlemmar en stämningsfull, lugn, hållbar och trevlig jul. Gemenskap och empowerment åt alla! TaSO-lehden päätoimittaja Touko Niinimäki sosionomi (AMK) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola TaSO-tidningens chefredaktör Touko Niinimäki socionom (YH) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola 3 TaSO 2/2011

4 Talentian liittovaltuustossa toimimisen joulukalenteri Emmi Sylanderin mietteitä liittovaltuustotyöskentelystä Minulta pyydettiin juttua siitä, mitä se liittovaltuustossa toimiminen Talentiassa opiskelijana oikein on ja mitä kaikkea se antaa. Koska joulu lähestyy kovaa vauhtia, päätin että itsekin lähden jouluisella tavalla asiaa avaamaan. Tässä siis 24 faktaa ja asiaa, joita liittovaltuusto itselleni on antanut. Lue vaikka vinkki päivässä jouluun saakka ja saa kipinä touhuun syttymään! 1. Talentian liittovaltuustoon kuuluu tällä hetkellä 52 jäsentä ( ) 2. Opiskelija edustajia liittovaltuustoon kuuluu kaikkiaan 4, jotka valitaan kahden vuoden välein uudestaan, toisin kuin muilla kausi on nelivuotinen. 3. Talentian liittovaltuusto on ylintä päätösvaltaa käyttävä ja sen tehtävänä on mm. päättää virka- ja työehtosopimustavoitteista ja jäsenmaksun suuruudesta 4. Pääset opiskelijana tuomaan esiin opiskelijoiden mielipiteen, saat vaikuttaa jo nyt asioihin jotka koskevat sinua ja muita opiskelijoita valmistumisen jälkeen. 5. Liittovaltuustossa toimimisen kautta opit tärkeitä kokoustaitoja, joista varmasti on hyötyä tulevaisuudessa 6. Asettuaksesi ehdolle tarvitset kolme suosittelijaa itsellesi, joista yksi voit olla sinä itse. 7. Opit hurjasti omasta alastasi ja omista oikeuksistasi. 8. Liittovaltuustossa toimiminen on iso pesti, mutta ei vie liikaa aikaa; vuodessa pidetään kaksi viikonlopun mittaista sääntömääräistä kokousta. 9. Näyttää hyvältä cv:ssä, myös työnantajan mielestä! 10. Investoit itseesi jo opiskeluaikana koskaan ei liian aikaisin voi ryhtyä tutustumaan omaan alaansa ja mikä olisi parempi reitti kuin Talentia. 4 TaSO 2/2011

5 11. Verkostoituminen AMK- ja yliopistokoulutuksen saaneiden kesken. 12. Pääset matkustamaan (eikä mene edes omasta pussista). 13. Mikä voittaa hotelliyöt, hotelliaamiaisen sekä kylvyn! (huom. en voi taata että kylpy toteutuu joka hotellissa) 14. Opiskelijana ilmainen ruoka ei ole koskaan huono juttu, ja näissä kokouksissa se on maittavaa. 15. Ryhmäytyminen muiden opiskelijaedustajien kanssa. 16. Pääset tutustumaan muihin sosiaalialan toimijoihin, joku heistä saattaa olla tuleva työtoverisi tai vaikka työnantajasi. 17. Opit yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. 18. Pääset valitsemaan Talentian ammattieettistä lautakuntaa. 19. Verkostoidut oman alasi toimijoihin, saat kollegiaalista tukea ympärillesi. 20. Saat olla mukana vaikuttamassa oman alasi näkyvyyden lisäämiseen. 21. Reissuilla pääsee kovan kokoustamisen lomassa myös virkistäytymään samanhenkisten ihmisten kanssa. 22. Talentian oman sloganin mukaan myös liittovaltuusto voi toimia opiskelijan näköalapaikkana ja siltana työelämään. 23. Pääset vaikuttamaan ja ilmaisemaan kantasi, opit pitämään vaikuttavia puheenvuoroja. 24. Liittovaltuustossa toimiessa tutustut moniin mahtaviin uusiin tyyppeihin ja voit saada itsellesi jopa elinikäisiä ystäviä! Emmi Sylander on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Emmi on suuntautunut sosiaalipedagogiikkaan sekä lastensuojeluun ja tekee töitä tällä hetkellä lastensuojelun puitteissa. 5 TaSO 2/2011

6 TaSO-päivät 2013 Vuosittaisia TaSO-päiviä vietettiin jälleen marraskuussa. Koolla oli yli 130 sosiaalialan opiskelijaa ympäri Suomen. TaSO-päivien ohjelma oli kaikin puolin mielenkiintoinen. Pääpuhuja Sirkka Santapukki avasi päivä ajatuksia herättävällä puheenvuorollaan työhyvinvoinnista. Santapukkia kuunnellessa moni joutui varmasti miettimään omia ajatuksiaan ja tulevaisuuttaan työelämässä. Moni asia esitettiin totena, vaikka monista Santapukin esittämistä asioista voidaankin olla montaa mieltä. Hyvää puheenvuorossa oli se, että se oli osallistava ja sai meidät osallistujat heti aamusta aktivoitumaan ja keskustelemaan. Iltapäivän työpajat olivat aktiivisia ja ajankohtaisia. Työpajat tarjosivat eväitä tulevaisuuden työuralle ammatillisesti. Työpajoista sai käytännön työkaluja toimia erilaisten asiakkaiden kanssa, moni varmasti löysi uusia tapoja toimia, joista ei ennen ollut tiennytkään. TaSO-päivien osallistujien mielenkiinto työpajoja kohtaan osoittaa, että tällaisille tapahtumille ja koulutuksille on tarvetta ja oppia voi muuallakin kuin koulussa. Ennen TaSO-päivien risteilyä järjestettiin syyskokous, joka oli jännittävä hallituspaikkaäänestyksineen. Risteilyllä syötiin, tutustuttiin opiskelijakollegoihin ja tietysti juhlittiin aamuun saakka. Sunnuntain yhteinen elokuvahetki kokosi väsyneet TaSO-päiväläiset vielä yhteen keinumaan myrskyaalloissa. - Saana Landgren, Talentian työharjoittelija 6 TaSO 2/2011

7 Vilinää ja vilskettä TaSO-päivät TaSO 2/2011

8 SOPU ry on Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan opiskelijoiden ainejärjestö. Yhdistys ottaa aktiivisesti kantaa opiskeluun sekä opiskelijoihin liittyviin asioihin. SOPU järjestää jäsenilleen ja muille opiskelijoille myös ajanvietettä erilaisten tapahtumien muodossa sekä ylläpitää ja luo kontakteja muihin opiskelijajärjestöihin. Vaurautta on välittää ja välttää vierautta. - Yhteisövoimaa Pyynikintiellä Elävöittävät katseet, kollektiiviset ilottelut, kantaaottavat kahvihetket, kehityskeskustelut ja soljuva dialogisuus kaikkea siltä väliltä on Pyynikintie 2 ja Sosiaalialan koulutusohjelma parhaimmillaan. Alakohtaista elinvoimaa, joka koostuu erilaisuudesta ja pienten yksiköiden erityisluonteesta. Joukkovoima näyttäisi kääntyvän ylivoimaksi silloin, kun opiskelijayhteisössä keskushyökkäys perustuu verkostoitumiseen ja luottamuksellisuuteen. Kunnioittavan kohtaamisen kuulee olevan sosionomin osaamisen ydinaluetta. Yhteisön voimavarojen ja potentiaalin vaaliminen on sekin eräs alamme arvomantroista. Voisikohan näitä arjen sankaruuden vaateita tarkastella yhteisöllisyyden kautta? Onko näissä ihmissuhdetyöhön suuntaavien sosionomien yhteenliittymissä kyse silkasta seurallisuudesta? Pyynikintien olohuoneessa, säkkituolien säpinässä sosiaalialan opiskelijat vaihtavat viikoittain kuulumisia ja rikkovat vapaamuotoisesti vuosikurssirajoja. Tätä tukee osaltaan Sopu ry:n tarjoama myös torstaikahvien traditio. Perinne ylevöittää arkea ja tuo yhteen henkilö- ja opiskelijakunnan. Jaettu sosiaalinen tila, siihen liitettävä tarkoitus ja merkitys ylläpitävät yhteisöllisyyttä. Olkkarista tehdään tuttavallinen, yhteisesti tunnustettu taukopaikka, pysäkki, jossa päästään paitsi kohtaamaan tulevia kollegoita myös sekoittamaan statusrajoja opiskelijoiden ja opettajien välillä. Vapautunut ja strukturoimaton yhteisö tekee tilaa sellaisille olemisen tavoille, joissa pedagoginen auktoriteetti ja vertaissuhteet tukevat toisiaan. Ulkokohtainen luennointi usein unohtuu, kun ohjaajat ja opiskelevat vaikuttavat samalla tasolla. Tätä kautta dialogisuutta ei tarkastella vain fläppituntumalla, vaan sovelletaan ja konkretisoidaan. Periaatteista tehdään pesunkestäviä silloin, kun niitä jalostetaan toimivien käytäntöjen kautta. Luonnollinen vuorovaikutuskulttuuri tukee yhteisöllistä ongelmanratkaisua ja kannustaa verkostoitumiseen institutionaaliseen koulutuksen sisällä. 8 TaSO 2/2011

9 Avoin yhteisö Pyynikillä synnyttää tasavertaisempia sosiaalisia rooleja, jossa yksilöllä on sekä henkilökohtaista liikkumatilaa että vastuuta yhteisestä hyvästä. Muutto Kuntokadun pääkampukselle on kirvoittanut kysymyksiä omaleimaisen ja paikallisen yhteisöllisyyden säilyttämisestä. Vuosikurssitasolla pohditaan, kuinka haluamme profiloitua ja identifioitua. Millainen on näkyvyytemme ja kuinka meihin tulisi suhtautua? Mistä löytyy vastine meidän paikalle, kun se integroituu osaksi itseään suurempaa kokonaisuutta. Aito moniammatillisuus ja kollegiaalisuus ovat tärkeitä teemoja uudessa ympäristössä. Murrammeko sosiaalialaa koskevia myyttejä, lisäämmekö tietoutta vai herätämmekö tunnetta. Kuinka pehmeitä arvoja markkinoidaan? Sanomallisuus on valttia sosiaalialalla. Pieneen rintamaamme on sisäänrakennettuna sekä inhimillisen hyvän säilyttämisen että alituisen uudistamisen tavoitteita. Myös läpinäkyvyys ja toiminnallisuus luovat sosiaalialalle laaja-alaisia tavoitteita. Paikallisen, positiivisesti erottuvan yhteisöllisyyden tulisi ylläpitää moninaisuutta ja vaihtoehtoisia tapoja. Toimiva yhteisö näkee eteensä eikä kompuroi kuviteltuun erinomaisuuteensa tai suljetun sisäpiirin tietoisuuteen. Yhteenkuuluvuus kantaa parhaiten, kun me-henkinen sopimuksellisuus kestää kriittistä tarkastelua ja luovaa vaihtelua. Yhteisyys vahvistaa yksilöä, eikä voimavaroja synnytetä tyhjiössä, mutta erilaisten elämismuotojen ja todellisuuskäsitysten ymmärtäminen asettaa tulevat ammattilaiset tärkeiden haasteiden eteen. Identifioituminen yhteisön kautta vapauttaa parhaimmillaan itseydestä, mutta vaatii jäseneltään myös yksilöllistä identiteettityötä ja toiseuden tunnustelua. Pyynikintiellä on painotettu, että kestävien periaatteiden ja perinteiden ohella olisi välineitä ja kohdata vierautta. Yhteisöllisyyden merkitys ja kokemuksellisuus ovat sosiaaliselle ihmiskäsitykselle itseisarvoisia. Sääntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin sitouttaminen kuulostaa herkästi keinotekoiselta, mikäli se kiertää osallisuuden. Ainejärjestötoiminta, vapaat yhteisöllisyyden muodot ja yleinen toimintakulttuuri Pyynikintiellä tukee kasvamista sosiaalialan toimijaksi. Kehitämme ehkä suhdettamme yhteisösosiaalityöhön tai sosiaalipedagogisiin orientaatioihin, peilaamme yhteiskuntaa näköalapaikoilta ja etsimme ammatillista empatiaa. Perusteesinä voisi kuulua, että ihmisen puolustaja etsii aina perspektiiviä. Rakentava väittely, refleksiivisyys synnyttävät suhteellisen konsensuksen, jossa oikein- tai paremmin tietämiselle ei ole tilausta. Vaihtelevat oppimisympäristöt ja vapaa-ajan verkostot tarjoavat sosiaalialan opiskelijoille myönteisiä rooleja sekä uutta tulokulmaa. Yhteisön kautta arempikin yksilö saattaa saada potentiaalia ja ponnistusvoimaa omalle ilmaisulleen. Uskaltaisiko sitä vallan esittää, että kollektiivinen vastuuntunto (ja vastavuoroisuus) on aina myös asiakkaan etu. Johdonmukaisimmillaan yhteisöllinen oppiminen on silloin, kun tehdään sitä, mitä saarnataan. Voisiko yhteisössään vahva, vaikuttava sosionomi toimia ylisektorisena välittäjänä etsiessään sellaisia kodin ja työn välisiä paikkoja, joissa voi vain olla ihmisenä ihmisille. - Hanna-Kaisa Vasama, SOPU ry:n hallituksen jäsen Haastattelija: Laura Sinkkonen 9 TaSO 2/2011

10 Esittelyssä: Talentian alueyhdistyksiä Talentia Lappi 1) Kertoisitko omasta taustastasi ja roolistasi Talentia Lapin hallituksessa? Olen ollut Talentian jäsen opiskeluvuosiltani saakka. Vuonna 2010 eräs työkaveri ilmoitti minut tietämättäni ehdolle Talentia Lapin hallitukseen. Alkuepäröinnin hälvennyttyä suostuin ehdolle ja tulin äänestyksen kautta valituksi hallitukseen vuoden 2011 alusta. Olen nyt toista kautta Talentia Lapin hallituksessa. Eri vastuualueinani ovat olleet jäsensihteerin, järjestövastaavan ja sihteerin tehtävät. Olen ollut mukana myös Talentia Lappi-lehden toimituskunnassa muutaman vuoden. 2) Mikä sai sinut kiinnostumaan alueyhdistyksen toiminnasta? Siihen taisi vaikuttaa tuttujen ihmisten kertomat jutut alueyhdistyksen toiminnoista ja positiivinen näkyvyys. Oli helppo lähteä mukaan, kun tunsi jonkin aktiivisen toimijan. 10 TaSO 2/2011 Maija Suhonen, Talentia Lappi 3) Kerro hieman Talentia Lapin konkreettisesta toiminnasta? Miten toimintanne näkyy kentällä? Kokoonnumme hallituksen kokouksiin 10 kertaa vuodessa, joissa käymme läpi ajankohtaisia asioita. Järjestämme erilaisia alueellisia jäsentapahtumia. Lisäksi tiedotamme toiminnastamme ja tapahtumista omien nettisivujemme, sähköpostin ja Talentia Lappi-lehden kautta. Avasimme vasta myös Talenti Lapille omat Facebook-sivut. Pyrimme myös näkymään ja olemaan kuulolla eri työpaikoilla ja huolehtimaan edunvalvontaan liittyvistä asioista. 4) Terveisiä TaSO ry:n jäsenille ja kerro miksi Talentian alueyhdistystoimintaan kannattaa lähteä mukaan? Toivon, että lähdette rohkeasti mukaan katselemaan ja kuulostelemaan alueyhdistyksen toimintaa vaikkapa tulemalla kokoukseen ja erilaisiin alueyhdistysten tapahtumiin. Haluamme alueyhdistykseen myös opiskelijanäkökulmaa ja linkkejä opiskelijoiden maailmaan sekä ajankohtaisiin kysymyksiin. Opiskelijajäsenethän ovat myös jatkossa Talentian varsinaisia jäseniä ja tulevaisuuden päättäjiä. Opiskeluaikana saadut linkit työelämään voivat myös olla myöhemmin hyödyksi.

11 Talentia Uusimaa 1) Kertoisitko omasta taustastasi ja roolistasi Talentia Uusimaan hallituksessa? Olen tullut alueyhdistyksen toimintaan mukaan jo 1980-luvun lopulla, jolloin olin vasta joitakin vuosia työskennellyt sosiaalityöntekijänä Espoon lastensuojelussa. Sille tielle sitten jäin. Olen vuosien mittaan toiminut hallituksen varajäsenenä ja hallituksen jäsenenä, taloudenhoitajana ja kirjanpitäjänä, matkavastaavana (järjestänyt ainakin Amsterdamin matkan tutustumiskäynteineen 1995 ja ollut järjestämässä lähes 200 hengen Tukholman risteilyä tutustumiskäynteineen 2000-luvulla), varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Olen valmistunut socionomiksi (VTK) Svenska Social- och Kommunalhögskolanista 1991 ja VTM:ksi Helsingin Yliopistosta Tällä hetkellä työskentelen Espoon sosiaali- ja kriisipäivystyksessä vs. johtavana sosiaalityöntekijänä ja olen Talentia Uusimaan hallituksen varajäsen, mutta olen lupautunut olemaan taas käytettävissä puheenjohtajan tehtävään ensi vuonna. Olen myös Talentian liittovaltuustossa toista kautta. 2) Mikä sai sinut kiinnostumaan alueyhdistyksen toiminnasta? Samalla työpaikalla sattui olemaan useita alueyhdistyksen hallituksen toiminnassa mukana ollutta kollegaa, jotka houkuttelivat mukaan. Ammattiyhdistysasiat kiinnostivat ja mukaan oli helppo lähteä. 3) Kerro hieman Talentia Uusimaan konkreettisesta toiminnasta? Miten toimintanne näkyy kentällä? Talentia Uusimaa järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, kuten kollegatapaaminen yhdessä Talentia Helsingin kanssa sekä alueiltoja eri puolilla Uuttamaata. Yhdistys on jaettu neljään osaan (Espoo, Vantaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa), joissa kussakin toimii yhdyshenkilö joka vastaa oman alueensa toiminnasta. Järjestämme myös aika ajoin erilaisia retkiä, matkoja, juhlia ja muuta virkistystä. Ensi keväälle on suunnitelmissa 50-vuotisjuhlamatka, joka suuntautuu Viron kartanoihin. Espoossa olemme useana vuonna osallistuneet Nice Run -juoksutapahtumaan. 11 TaSO 2/2011

12 4) Terveisiä TaSO ry:n jäsenille ja kerro miksi Talentian alueyhdistystoimintaan kannattaa lähteä mukaan? Talentia Uusimaa toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi sekä alueyhdistyksen jäsenille suunnattuun toimintaan että hallitukseen jäseneksi! Hallituksen jäsenenä pääsee suunnittelemaan ja toteuttamaan monenlaista toimintaa sekä vaikuttamaan siihen, millaista toimintaa järjestetään tai millaista alueyhdistyksen toiminta ylipäätään on. Hallituksen jäsenenä saa myös paljon sellaisia tietoja ja taitoja joista on hyötyä myös työelämässä. Alueyhdistyksessä tutustuu erilaisiin ihmisiin ja pääsee näin luomaan monipuolista verkostoa ympäri Uuttamaata. Mukavaa joulun odotusta! Sirpa Hyytiä-Hallenberg, Talentia Uusimaa 12 TaSO 2/2011

13 Puheenjohtajiston palsta Ho-ho-ho! Joulu lähenee kuten myös vuoden loppu. Hallitustoiminnan osalta aletaan olemaan viimeisten päätösten ja seuraavan vuoden toiminnan suunnittelussa ja valmistelussa. Ja mikä vuosi siitä tuleekaan! TaSO ry täyttää ensi vuonna upeat 20 vuotta! Tämä vuosi on ollut antoisa ja mahtava ja olemme saaneet jälleen kehitettyä toimintaamme eteenpäin. Olemme tuoneet asioita esille kannanottojen kautta, pitäneet aluetapahtumia ja yrittäneet parhaamme mukaan olla mukana kaikkien jäseniemme elämässä niin hyvin kuin mahdollista. Ensi vuonna pyrimme siihen vielä enemmän ja tuemme jäsenistömme toimintaa vahvasti. TaSO ry:n puheenjohtajisto Kira Laura TaSO-päivät olivat ja menivät. Siellä saimme istua erilaisten asioiden äärellä. Pääsimme miettimään terveyttä, yhteisöllisyyttä, työkenttäämme, erilaisten menetelmien käyttöä työssämme, ihmisen kosketusta ja kohtaamisia. Jo tutuksi tulleella tavalla käytiin toki myös viettämässä yhteistä vapaata aikaa laivalla. Saimme syyskokouksessa uuden hallituksen, joka aloittaa tammikuussa toimintansa. Pääsimme äänestämään ja nyt meillä on neljä uutta mainiota toimijaa mukana! Onnittelen suuresti uusia jäseniä ja tietysti jatkavia (ei iällisesti) vanhoja puuhaajia! TaSOn vanha hallitus kiittää ja kumartaa kuten myös tämä varapuheenjohtaja, joka siirtyy ensi vuodeksi toiselle vastuualueelle seuraavan erinomaisen varapuheenjohtajan tieltä. Mahtavaa Joulun odotusta ja Upeaa ja opettavaista Uutta Vuotta toivottaa Laura Sinkkonen 13 TaSO 2/2011

14 Alumnit haastattelussa Olen Kirsti Hallikainen 27-vuotias sosiaalityöntekijä Äänekosken aikuis - ja perhesosiaalityön yksiköstä. Asiakkaanani ovat vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on erilaisia elämänhallinnan ongelmia. Erityisesti näkyvät päihde-ja mielenterveysongelmat, velkaantuminen ja koulutuksen puute. Keskeisiä työmuotoja ovat esimerkiksi tilannearviot, palveluohjaus, aktivointisuunnitelmat, kotikäynnit ja verkostotyö. Työn tavoitteena on elämänhallinnan tukeminen, kuntoutuminen ja työ- tai koulutuspolun löytyminen. Yhteistyötahoina ovat muun muassa etsivä nuorisotyö, koulut, starttipaja, TE-toimisto ja työvoimanpalvelukeskus sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut. Opiskelin yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineenani sosiaalityö. Sivuaineinani opiskelin muun muassa nuorisotutkimusta, kasvatustieteitä, terveyskasvatusta ja yhteiskuntapolitiikkaa. Suoritin opintoihin kuuluvan pitkän harjoittelun Keski-Suomen keskussairaalassa, jossa tutustuin erityisesti lasten- ja nuortenosastoon ja sädesairaalaan. Kandin tutkielmani aiheeseen sain idean sairaalan sosiaalityöntekijältä, sillä hän kaipasi lisätietoa siitä, miten muiden sairaaloiden sosiaalityöntekijät työskentelevät kun asiakkaana on alaikäinen raskaudenkeskeyttäjä. Syventäviin opintoihin kuuluvat projektiopinnot suoritin Ketään Ei Jätetä-hankkeessa, jonka tarkoituksena oli ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Projektiopintojen kautta sain jälleen idean tutkimukseen, sillä tein pro graduni siitä, miten nuoret itse määrittelevät nuorten syrjäytymisen ja miten sitä heidän mielestään tulisi ehkäistä. Saatuani graduni valmiiksi olin kevään vaihdossa Sloveniassa. Kirsti Hallikainen 14 TaSO 2/2011

15 Valmistuin kesän 2011 alussa ja aloitin välittömästi työt Äänekosken kaupungilla sosiaalityöntekijänä. Toimin ensin määräaikaisella sopimuksella kunnes minut marraskuussa 2011 vakinaistettiin. Työpaikassani otettiin uunituore sosiaalityöntekijä hyvin vastaan; ohjausta sai todella hyvin ja kysellä sai niin paljon kuin jaksoi, pääsin erilaisiin koulutuksiin ja minut otettiin tasavertaisena työntekijänä mukaan tiimiin. Erityisen hyvänä olen pitänyt kerran kuukaudessa järjestettävää työnohjausta, jossa asiakastapausten lisäksi keskitymme tiimin toimivuuteen ja työssä jaksamiseen. Työkokemukseni sosiaalialalta ennen valmistumista oli melko niukkaa, olin tehnyt opintoihin liittyvien harjoitteluiden lisäksi ainoastaan yhden lyhyen työrupeaman osa-aikaisesti Äänekosken sosiaalitoimistossa syksyllä Vaikka työ tekijäänsä opettaa koen kuitenkin, että opintoni Jyväskylän yliopistossa ovat luoneet hyvän pohjan uuden oppimisille. Yliopistossa opin ajattelemaan kriittisesti ja näkemään sosiaaliset ongelmat laajemmin yhteiskunnallisina ilmiöinä. Teemat, joista yliopistossa puhuttiin, ovat päivittäin esillä sosiaalitoimistossa; näistä esimerkkinä ratkaisukeskeisyys, voimavarojen esiin nostaminen ja asiakaslähtöisyys. Kielitaito sekä kirjalliset ja tietotekniset taidot ovat asioita, joita työelämässä arvostetaan ja niiden kehittymistä opintojen aikana ei tulisi yhtään väheksyä, pelkästään jo kasvavien dokumentointivaatimusten vuoksi. Yliopistossa opin ajattelemaan kriittisesti ja näkemään sosiaaliset ongelmat laajemmin yhteiskunnallisina ilmiöinä. Tein pro graduni siitä, miten nuoret itse määrittelevät nuorten syrjäytymisen ja miten sitä heidän mielestään tulisi ehkäistä. Yliopisto-opintojen aikana toivoin, että teoria olisi tiiviimmin sidottu käytäntöön. Tenttikirjojen lukeminen yksin kirjastossa ei vastannut käsitystäni vuorovaikutukseen perustuvasta oppiaineesta. Teorian ja käytännön yhdistäminen ei mielestäni tarkoittanut ainoastaan työharjoitteluita, jotka totta kai olivat opiskelijalle tärkeitä, vaan esimerkiksi lukupiirejä, yhteisiä keskusteluita, esimerkkejä kentältä, ryhmätöitä, dokumenttielokuvia tai vierailijoita. Yhdistämällä teorian ja käytännön olisi jo opintojen aikana avautunut paremmin se, miten juuri tämä aihe sitoutuu tulevaan työelämään ja miten opittua voisi hyödyntää tulevaisuudessa. Olisikin mielenkiintoista nyt löytää aikaa sille, että lukisi tenttikirjoja uudestaan, ehkäpä ne avautuisivat aivan toisella tavalla nyt muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen. Teorian ja käytännön yhdistämiseksi haluan antaa vinkiksi kaikille TaSO-lehden lukijoille, että päättötöiden aiheita kannattaa kysellä kentältä, näin opiskelija saa jalkaansa mahdollisen työpaikan oven väliin ja työyhteisö tarpeellista tutkimustietoa työn kehittämiseen. 15 TaSO 2/2011

16 Koska koin sosiaalialan opiskelun melko yksinäiseksi puurtamiseksi ja kaipasin samanhenkistä porukkaa ympärilleni, hakeuduin mukaan Talentian opiskelijatoimintaan. Olin yliopistolla Talentian opiskelijayhdyshenkilönä järjestäen erilaista toimintaa sosiaalialanopiskelijoille ja kaksi vuotta TaSO ry:n hallituksessa. Jälkikäteen ajatellen ammattiidentiteettini kehittyi juuri ammattiyhdistystoiminnassa, jossa pääsin tutustumaan eri paikkakuntien sosiaalialan opiskelijoihin ja keskustelemaan sosiaalialaan ja sosiaalialan opiskeluun liittyvistä aiheista. Halu vaikuttaa ja kehittää on säilynyt, joten toimin tällä hetkellä Talentia Keski-Suomen hallituksessa ja olen Talentian liittovaltuuston jäsen. Tulevaisuudessa haluaisin työskennellä esimerkiksi koulukuraattorina tai sairaalan sosiaalityöntekijänä. Olen pitkään miettinyt psykologian perus- ja ehkäpä myös aineopintojen suorittamista avoimessa yliopistossa, sillä mielenterveyteen - ja riippuvuuksiin liittyvät kysymykset kiinnostavat minua. Lisäksi haluaisin joskus suorittaa aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, jotta jossain vaiheessa voisin toimia myös sosiaalialan opettajana. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, tällä hetkellä olen tyytyväinen nykyiseen työnkuvaani nuorten parissa. Rauhallista joulua kaikille lehden lukijoille! - Kirsti Hallikainen Haastattelija: Jani Moilanen Jälkikäteen ajatellen ammatti-identiteettini kehittyi juuri ammattiyhdistystoiminnassa. - Kirsti Hallikainen 16 TaSO 2/2011

17 Olen valmistunut sosionomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2007 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi nyt lokakuussa Sosiaalityön pääsykoekirjan avasin ensimmäisen kerran heti ylioppilaskirjoitusten jälkeisenä keväänä. En kuitenkaan saanut luettua kirjaa kymmentä sivua pidemmälle ja olin alavalinnasta muutenkin niin epävarma, etten mennyt pääsykokeisiin vielä tuol-loin. Kävin psykologian pääsykokeissa, mutta koska ovet eivät sinne auenneet, päädyin ottamaan vastaan paikan sosiaalialan koulutusohjelmasta Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vaikka kyseessä olikin niin sanottu varavaihtoehto, huomasin kuitenkin ensimmäisen syksyn aikana, että sosiaaliala taitaa olla minun juttuni. Ajatus sosiaalityön opinnoista jäi mieleeni kytemään, mutta halusin kuiten-kin suorittaa sosionomitutkinnon loppuun. Sosionomiksi valmistumisen jälkeen työskentelin puoli vuotta kiertävänä lastenhoitajana päiväkodissa, kunnes aloitin sosiaalityön opinnot syksyllä Sosiaalityön opintojen ohessa ehdin työskennellä useammassa tehtävässä Jyväskylän kaupungilla: nuorisonohjaajana, lastensuojelun sosiaalityöntekijänä ja koulukuraattorina. Yksityisellä sektorilla olen työskennellyt noin vuoden ajan nuorisokodin ohjaajana. Riikka Rantanen Sosionomiopinnoissani suuntauduin varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiseen työhön. Lapset ja nuoret asiakasryhmänä kiinnostivat minua opintojeni alusta lähtien. Opintojeni edetessä erityisesti nuorisotyön ja lastensuojelun työkenttä alkoivat kiinnostaa minua. Harjoittelut päivähoidon, perhe-työn ja lastensuojelun kentältä antoivat melko kattavan näkökulman sosionomin tulevista työmah-dollisuuksista. Sosiaalityön opinnoissani tein kahden kuukauden mittaisen harjoittelun lastensuojelun avohuollossa ja tämä poiki minulle myös kesäsijaisuudet kahtena seuraavana kesänä samasta paikas-ta. Harjoittelut ovatkin olleet ammatillisen kehittymiseni ja työllistymiseni kannalta merkittävässä roolissa. Sivuaineina olen opiskellut psykologiaa ja sosiologiaa. Koen, että sivuainevalintani tukevat hyvin sosiaalityön tehtävissä toimimista ja tuovat sosiaalityön ilmiöihin laajempaa näkökulmaa. 17 TaSO 2/2011

18 Omien opintojen suhteen kannattaa jokaisen olla ennakkoluuloton ja tehdä sellaisia valintoja, jotka motivoivat itseä. Työkokemuksen kerryttäminen ja verkostoituminen jo opintojen aikana voi avata monia mahdollisuuksia tulevaa työelämää ajatellen, mutta mielestäni ne eivät ole mikään itseisarvo. Jokaisen kannattaa valita itselle sopivin polku kohti työelämää. Harjoittelu- ja työkokemusten ohella myös kaikki muu opiskelun aikainen ja siihen kuuluva toiminta on yhtä tärkeää. Työyhteisöjen lisäksi on muitakin yhteisöjä, joiden parissa voi toimia ja kerätä tärkeitä kokemuksia pohjaksi työelämää varten. Itse koin esimerkiksi Talentian alueyhdistystoiminnan erittäin hyväksi verkostoitumisen ka-navaksi jo opintojen aikana. Lähtekää siis rohkeasti mukaan alueyhdistyksen hallitukseen ja työryh-mien toimintaan tai käykää katsomassa yhdistyksen tapahtumissa, mistä oikein on kyse. Mikäli opis-keluaikana haluaa kuitenkin keskittyä vain opintoihin, on sekin erittäin hyvä ja kannatettava valin-ta. Toivotan kaikille TaSOlaisille oikein rentouttavaa joulun aikaa! Muistakaa levätä kunnolla, jotta jak-satte ahkeroida opintojen parissa jälleen tulevana vuonna. - Riikka Rantanen Haastattelija: Jani Moilanen Riikka on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä (YTM) ja sosionomi (AMK). Hän toimi TaSO ry:n talousvastaavana vuden 2011 hallituksessa, ja hoitaa tällä hetkellä varapuheenjohtajan pestiä Talentia Keski-Suomi-järjestössä. 18 TaSO 2/2011

19 Soc & Kom studerandenas resa till Berlin Vi socialarbetarstuderande bestämde oss på våren 2013 att göra en studieresa till Berlin. Temat för vår resa blev invandrarfrågor och vi kände att Berlin med sin multinationella befolkning kunde ge oss mycket nyttig information. Vi hade även bokat in studiebesök som behandlade handikapp och hemlösa ungdomar. En årlig studieresa utomlands har redan blivit en tradition för oss studerande och vi anser att man under resan har en bra chans att lära känna de andra studerandena. I Berlin var det redan sommar när vi anlände och vi bokade in på ett hostell i det bohema området Kreuzberg, som erbjöd oss bra möjligheter att få äta och dricka gott samt bekanta oss med stadens intressanta historia. Berlinmuren låg nämligen bara ett stenkast från vårt hostel. På måndagen kväll besökte vi De blindas restaurang. I restaurangsalen jobbar enbart personer som är helt blinda eller har nedsatt syn. Att bli införd i en kolmörk middagssal där glasen klirrar och kunder glatt sitter och diskuterar vid sina bord var en stor upplevelse för oss alla. Maten och drycken serverades också utan att vi kunde se någon. Vi kände alla att stämningen runt våra matbord var annorlunda än i vanliga situationer. Flera upplevde att folk lyssnade noggrannare på varandra och samtalsämnena var också helt andra än vanligen. Middagen på restaurangen var en fin inledning på resan. Den följande dagen besökte vi tredjesektorsorganisationen Zentrum für migration und integration. Intresset för både vårt och deras socialsystem var ömsesidigt. I Tyskland spelar den tredje sektorn en väldigt stor roll inom det sociala arbetet. Under vårt besök till vårt partneruniversitet Alice Salomon Hochschule fick vi delta på en alldeles vanlig föreläsning. Temat för föreläsningen var White Priviledge som alltså går ut på tanken om att världens vita befolkning konstant är i en privilegierad position gentemot personer som inte uppfyller kriterierna för vithet. Under besöket fick vi även diskutera med elever från universitetet. 19 TaSO 2/2011