Paikallisenergia, mahdollisuus omavaraisuuteen

Transkriptio

1 Paikallisenergia, mahdollisuus omavaraisuuteen. Erkki Hiltunen, FT Vaasan Energiainstituutin johtaja Tutkimusjohtaja, Tekninen tiedekunta, Vaasan yliopisto SEDU,

2 Suomen energiamarkkinat ennen Suomessa ovat perinteisesti olleet keskitetyt energiamarkkinat. Energiaintensiivinen teollisuus -> keskitetty energiantuotanto Metalliteollisuus ja puunjalostusteollisuus Olkiluodon ydinvoimala

3 ja tulevaisuudessa 1. Tulevaisuudessa on pakko siirtyä uusiutuvan energian käyttöön: ilmastonmuutos seurauksineen, fossiilisen energian hinnan kallistuminen, energiapula. IPCC:n eli Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti: - seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvihuonepäästöjen kasvu on saatava pysäytettyä (+2 o C ->+5 o C, jäätiköt sulaa -> merenpinta nousee) - vuoteen 2100 mennessä tulee luopua kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä 2. Energiayrittäjyys muuttuu. - tarvitaan energiapalvelujen tarjoajia - syntyy virtuaalivoimalaitoksia eri energian tuotannon alueille (sähkö, lämpö, polttoaineet, jne) - syntyy uutta yrittäjyyttä uusiutuvan energian hybridiratkaisujen markkinointiin (ei ole olemassa vain yhtä ratkaisua) - kuluttajista tuottajia: kyllä, mutta ei siinä mielessä kuin nyt ymmärretään; energiantuottajat keskittyvät energian tehokkaaseen tuotantoon 3

4 Kansainvälisiä trendejä ja Tanskan malli: Brian Vad Mathiesen; Ålborgin yliopisto, Tanska, Renewable Efficient Energy IV, Vaasa 2014

5 August 22, 2011 University of Vaasa, Seppo Niemi 5

6 kotimaisia vaihtoehtoja: Lähienergiaa Älykäs sähkö Älykäs lämpö Älykäs viileä Älykäs liikenne Älykäs tavaroiden kuljetus = vihreät liikennekäytävät Älykäs automaatio; digitalisointi

7 Lähienergiaa Alueellinen energiantuotanto alueellisen energiatarpeen tyydyttämiseen jatkuva tuotanto osana sähköverkkoa tuotanto mikroverkoissa; saareketuotto ja käyttö tuotanto energia varastoihin geoenergiaan perustuvat lämpöverkot; viilennys; viileät tilat - energiamarkkinoiden jakautuminen kahtia, dikotomia

8 Energiatehokkuus

9 Tuuliturbiineja Vaasan saaristossa

10 WindVEI ; energiaa tuulesta tupaan Tuuliturbinien melu

11 Aurinkoenergian passiivinen hyväksikäyttö rakennus toimii aurinkoenergian keräimenä rakennus toimii energiavarastona energiatehokkuus maaston käyttö tuulensuojana puuston käyttö tuulensuojana tai varjostajana varotaan puuston varjostavaa vaikutusta ikkunoiden sijoittelu (pääosa etelään) rakenteiden lämmönvarastointikyky (faasimuutosaineet rakenteissa) hybridijärjestelmät, yhdistetyt järjestelmät

12 Aurinkolämpöjärjestelmät Aurinkolämpöjärjestelmien tarkoitus on kerätä auringonvaloa, muuttaa se lämmöksi ja siirtää lämpö lämpövarastoon suoraa auringonsäteilyä hyödyntävät ns keskittävät keräimet, jotka keräävät lämmön absorboivalle viivamaiselle tai pistemäiselle alueelle hajasätelyä ja suoraa auringonsäteilyä hyödyntävät ns tasokeräimet. Metallista tai muovista valmistetun keräinelementin pinta on musta, jolloin se mahdollisimman tehokkaasti absorboi tulevaa säteilyä. usein käytetään ns selektiivistä pinnoitetta, joka absorboi tehokkaasti lyhytaallonpituuksista valoa (0,3-2,0 μm) ja säteilee huonosti ulos pitkäaaltoista lämpösäteilyä (4,0-25 μm). Tämä kasvattaa hyötysuhdetta. tällaisia pintoja saadaan elektrolyyttisesti pinnoittamalla mustakromilla tai mustanikkelillä

13 Aurinkolämmitys

14 Aurinkosähkön tuottaminen: Aurinkokennon toimintaperiaate

15 Kolmannen sukupolven väriherkistetty aurinkokenno Kolmannen sukupolven aurinkokennot ovat kehityksen alkuvaiheessa, mutta niiden oletetaan laskevan tuotantokustannuksia huomattavasti. Uusia kennoja voidaan pinnoittaa esimerkiksi lasiin tai seinäpintaan ja kennoja voidaan tuottaa suurina sarjoina edullisesti. Michael Grätzel palkittiin vuonna 2010 Millennium-palkinnolla kolmannen sukupolven väriaineherkistettyjen aurinkokennojen kehityksestä. Kennon toimintaperiaate muistuttaa luonnon fotosynteesiä ja se tunnetaan nimellä Grätzelin-kenno tai Dye-sensitised solar cell, DSC (kts. linkki EN: Dyesensitized solar cells). Millenium palkinnon perusteluissa Grätzelin kennoa pidetään lupaavana vaihtoehtona hallitsevalle piipohjaiselle aurinkokennoteknologialle. DSC-kennot valmistetaan edullisista materiaaleista eikä tuotantoon tarvita monimutkaisia laitteita. Väriaineherkistetyssä kennossa on nanokokoisia titaanidioksidihiukkasia, jotka on pinnoitettu valoa absorboivilla väriainehiukkasilla ja upotettu elektrolyyttiliuokseen. Valon osuessa väriainehiukkasiin vapautuu elektroneita, positiivisen varauksen kantajia. Puolijohtava titaanidioksidi-partikkelikerros johtaa elektronit ulkoiseen virtapiiriin. DSC-kennoilla on saatu 12 prosentin hyötysuhde laboratoriossa ja 9 prosentin hyötysuhde todellisissa käyttöolosuhteissa [35]. Grätzelin mukaan hyötyero pii-pohjaisiin kennoihin saattaa kaventua todellisissa olosuhteissa, koska DSC-kennon pitäisi toimia tehokkaammin pilvisissä ja jopa sateisissa olosuhteissa. DSC-kenno ei menetä myöskään tehoaan lämpötilan noustessa, kuten piipohjaiset kennot.

16 Matalaenergiaverkot ja lämpöpumput Maaperän ja vesistöjen lämpövarastot Sedimenttilämpö Maalämpö Geoterminen lämpö Hukkalämpö Ilmastointi Jätevedet Kalliolämpö Asfalttilämpö Maatalous Kasvihuoneet Anturit ja hajautetun energiatuotannon langattomat ohjausjärjestelmät Geoenergia -hanke tähtää pysyvän tutkimus ja tuotekehityslaitoksen perustamiseen Vaasan Energiainstituutin yhteyteen.

17 Urbaania Energiaa Urbaanilla energialla ymmärretään energiaa, joka jo on kaupungissa: geoenergiaa, aurinkoenergiaa, bioenergiaa, ym uusiutuvaa energiaa. Kaupungistumisen edistyessä yhä suurempia vientimahdollisuuksia. Suomessa pääkaupunkiseutu. Geoenergia -tutkimusalustan tarkoituksena on eri maakerroksissa olevan lämmön hyväksikäyttö: maalämpö, vesistölämpö, sedimenttilämpö, kalliolämpö ja asfalttilämpö. Tutkimusaiheina ovat: lämpöpumput, lämmönkeruujärjestelmät (putket), lämmönkeruunesteet, Suurten rakennuskohteiden geoenergiaratkaisut? April University of Vaasa, Erkki Hiltunen 17

18

19

20 LÄHDE ( ): _seminaari/jk_esitys_ pdf Geoenergiaa kaupunkiympäristössä; liikerakennus Tukholma

21 Biomassa ja biopolttoaine Biomassoiksi kutsutaan eloperäistä alkuperää olevia uusiutuvia kasvi- ja eläinperäisiä massoja. Näihin kuuluvat myös teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien orgaanista alkuperää olevat sivutuotteet ja jätteet. Maapallolla olevista energialähteistä biomassojen arvioidaan muodostavan neljänneksi suurimman energialähteen hiilen, öljyn ja kaasun jälkeen. Vuosituhannen alussa biomassojen arvioitu energiakäyttö oli noin 1100 Mtoe eli PJ. Tämä vastaa noin 11 % maailman primäärienergian kulutuksesta. Suurinta bioenergian käyttö on kehitysmaissa, joissa se vastaa jopa 30 % energiankulutuksesta. Suomessa vastaava luku on vajaa 30 % vastaten noin 80 PJ. Se on teollisuusmaissa korkein osuus, kun keskiarvo on vain noin 3 %. Suomen korkeaa prosenttia selittyy metsäteollisuuden suurella osuudella, noin 80 %. Tässä ovat mukana metsäteollisuuden jalostusprosessien sivutuotteet kuten hake, kuori, puru lastu ja jäteliemet. Biopolttoaineiksi kutsutaan biomassasta tuotettuja polttoaineita.

22 Metsäteollisuuden sivutuotteet Vuosituhannen alussa Suomen metsäteollisuus käytti raakapuuta noin 70 x 10 6 m 3, mitä määrästä noin 40 % päätyi energiatuotantoon, vastaa 63 PJ. Tästä määrästä noin 41 PJ oli sellun keittoliemeen liuennutta puuainesta. Puun kuorinnassa syntyvän puuraaka-aineen osuus on noin 17 PJ. Tämä hyödynnetään lähinnä sahojen omassa energiantuotannossa ja yhdyskuntien kaukolämpölaitoksissa. Teollisuudelle kelpaamaton puu Latvusmassa, kantoja, hukkarunkopuuta ja pieniläpimittaista kokopuuta on arvioitu olevan noin 15 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 100 PJ. Metsähehtaaria kohden tämä merkitsee männikössä noin 28 m 3 /ha ja kuusikossa noin 55 m 3 /ha ja energiana 200 GJ/ha ja 400 GJ/ha. Energiapuun tuotantopotentiaaliksi nuorista metsistä arvioidaan 5 x 10 6 m 3.

23 Peltobiomassa Vuosituhannen alussa viljan viljelyssä oli Suomessa noin ha peltoa. Arviot energiakasvien viljelyyn saatavasta peltoalasta vaihtelevat. Yhtenä arvona voidaan mainita ha. Non-food kasvina pidetään mm pajua. Perinteinen peltobiomassa Suomessa on olki, jota saadaan noin 1,8 t/ha, mikä vastaa energiana noin 30 GJ/ha ohralla ja kauralla sekä noin 2,3 GJ/ha vehnällä ja rukiilla. Oljen kokonaistuotannoksi Suomessa arvioidaan noin 2,1 x 10 9 kg. Jos tästä 20 % saataisiin energiakäyttöön vastaisi se energiana noin 8 PJ.

24 Jätteet ja lietteet: biokaasu Suomessa syntyy vuosittain yhdyskuntajätettä noin 3 x 10 9 kg, josta noin 2 x 10 9 kg päätyy kaatopaikalle. Tästä jätteestä noin 40 % on orgaanista jätettä, 40 % paperia ja kartonkia sekä 5 % muovia. Loput on tekstiilejä, metallia ja lasia. Yhdyskuntajätteen poltto pyritään Suomessa keskittämään suuriin laitoksiin (mm Vaasa). Osana kiinteää polttoainetta jätettä käytetään noin 15 paikkakunnalla. Pakkausmateriaaleista syntyy Suomessa jätettä noin t, mikä vastaa energiana noin 4 PJ. Rakentamisesta arvioidaan syntyvän noin t puuperäistä jätettä, mikä vastaa noin 6 PJ. Kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään noin 30 kohteessa yhteensä noin 90 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 2 PJ. Reaktoreilla biokaasua tuotetaan orgaanisista jätteistä ja lietteistä. Biokaasun vuosittaiseksi tuotantopotentiaaliksi vuonna 2010 on arvioitu 4,2 PJ.

25 Biokaasun raaka-aineet Biokaasulaitoksen polttoaineeksi soveltuu melkein mikä tahansa eloperäinen aine tai jäte. Lanta sisältää suuren osan mikrobien tarvitsemista ravinteista, sillä on hyvä puskurikyky mutta sen biokaasuntuottopotentiaali on melko alhainen. Kasvibiomassat soveltuvat hyvin biokaasuntuotantoon ja niillä on hyvä kaasuntuottopotentiaali. Tarvittaessa kasvit voidaan varastoida säilörehumenetelmillä, jolloin kaasuntuotto jopa paranee.

26 Turve Suomen pinta-alasta 8,9 x 10 6 ha on suota (liki 1/3 pinta-alasta; kasvillisuuden perusteella määritettynä). Soita joiden pinta-ala on vähintään 20 ha ja turvekerroksen paksuus vähintään 30 cm, on Suomessa noin 5,1 x 10 6 ha. Turvetuotantoon soveltuviksi soiksi arvioidaan noin 1,4 x 10 6 ha. Vuosituhannen alussa oli turpeen tuotannossa Suomessa noin ha eli alle 1% suoalasta. Jos ajatellaan että turvetta nostettaisiin 60 vuoden ajan ja siihen käytettäisiin 20 % käyttökelpoisista soista, saataisiin energiaa vuosittain noin 200 PJ. Suomessa vuotuinen energiaturpeen tuotanto on noin (20-25)x10 6 m 3, Irlannissa noin 12x10 6 m 3 ja Ruotsissa noin 3,5x10 6 m 3. Turpeen asema uusiutuvana biomassana on (mm EU:ssa) kyseenalaistettu sen vuotta kestävän uusiutumisajan vuoksi.

27 Bioöljyt - biodiesel

28 Etanoli Matalan sekoitussuhteen etanolibensiineissä etanolin suhteellinen arvo on parempi kuin korkeissa sekoitussuhteissa. Etanoli ei lisää polttoaineen kulutusta, koska se tehostaa palamista. Korkeammissa sekoitussuhteissa kulutus kasvaa alemman lämpöarvon takia. Tällä hetkellä Suomessa käytettävä etanoli tulee Brasiliasta ja Euroopasta. Etanolia voidaan tuottaa sekä sokeri- että tärkkelyspitoisesta raaka-aineesta. Käymisessä sokeri muuttuu etanoliksi. Käytettäessä selluloosaa valmistuksessa (puu, oljet) tulee selluloosan sokerit aluksi vapauttaa kemiallisesti.

29 Biokaasu Yhdyskuntajäte, orgaaninen maatalousjäte ja sivutuotteet ovat aina käytettävissä biokaasun tuotantoon. Metaanin valmistukseen kasvismassat ovat parhaita energialähteitä. Massaa voidaan myös varastoida. Potentiaalisia biomassoja: kasvihuoneiden biomassat, levä, maissi, kaisla, sokerijuurikkaan naatit, etanolituotannon mäskit, biodieseltuotannon glyseroli.

30 Polttoainekaasujen saatavuus Suomessa - biokaasu Vaasa, Seinäjoki, Jyväskylä alue - maakaasu Kaakkois-Suomen alue Paineistettu kaasua (25 jakeluasemaa) Nesteytettyä kaasua? Raskasliikenne? LNG, LBG, CNG, CBG

31 Co-operation in China Levä energian lähteenä Bioreaktori ratkaisuja This is a newly developed plate reactor for an optimum light management in the cultivation of microalgae as a source of energy at the Karlsruhe Institute of Technology Algae cultivated to produce bioenergy can be a very efficient way of fabricating raw material for fuel m/algae.htm

32 ALGAE as SOURCE of ENERGY Construction - Bioreactors Bioreactors in which algae grow and produce...

33 Vesilämpö Veden ominaislämpökapasiteetti ( c=4,18 kj/kkg) on huomattavan suuri, joten se soveltuu lämmönlähteeksi ja lämmön varastointiinkin. Myös etanolin ominaislämpökapasiteetti on suuri (2,43 kj/kkg), joten vesi etanoli seos on sekä lämmönsiirron, että vuototurvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Perinteinen tapa hyödyntää vesilämpöä on ollut keruuputkien laskeminen jokeen tai järveen (jokilämpö tai järvilämpö). Sen jälkeen putket on ankkuroitu lähelle pohjaa. Tähän liittyy kuitenkin ongelmia johtuen lähinnä siitä että putket pyrkivät nousemaan pohjasta pintaan. Toinen ongelma matalissa vesissä on veden jäätyminen, erikoisesti jos lämpöä vielä siirretään pois suurempia määriä. Ensimmäiseen ongelmaan etsitään ratkaisua keruuputkistojen rakennetta kehittämällä. Uusia putkia on todennäköisesti tulossa markkinoille.

34 Vesistölämmönvaihdin Vesistölämmönvaihdin on laite jossa suoran putken sijasta keruuputki on kierretty silmukoiksi (vertaa muuntajan käämitys). Tällä tavoin laitteen koko saadaan pienemmäksi ja vältetään liikkumiseen liittyvät ongelmat. Jäätyminen tulee entistäkin todennäköisemmäksi ellei sitä huomioida. Jäätyminen voidaan huomioida joko tuottamalla laitteen yli vesivirtaus tai asentamalla laite voimakkaaseen virtaan jossa jäätymistä ei tapahdu. Vesistölämmönvaihtimet ovat pilotointivaiheessa. Ensimmäiset laitteet ovat valmiita testaukseen. REFLA -vaihdin

35 Lämpöä vedestä Sijoitus veden äärelle mutta maalle. Helppohoitoisia.

36 Vesilämpöakku Vesilämpöakut ovat säiliöitä, joissa vettä voi olla sadoissa tuhansissa tonneissa mitattavia määriä. Nämä akut yleensä latautuvat itsestään, mutta niitä voidaan myös ladata. Akut voivat toimia kausivarastoina tai pitkäaikaisvarastoina. Varastoinnissa voidaan hyödyntää jätelämpöjä, teollisuuslämpöjä tai suoraan aurinkoenergiaa ja tuulienergiaa. Varastojen purkamisessa voidaan käyttää vesistölämmönvaihdinta. Akviferit?

37 Hybridiratkaisut Ei ole vain yhtä ratkaisua! Tarvitaan useanlaista tuotantoa, tuotantojen yhteensovittamista ja energian varastointia. Lämpöenergian kausivarastointi. Sähköenergian varastointi. Lämpöä ei perinteisistä polttoaineista kannata tuottaa. Lämpöä tulee siirtää paikasta toiseen ja ajankohdasta toiseen. 37

38 Aurinkokeräinten yhdistäminen rakennuksiin ja muihin lämmitysjärjestelmiin Tänä päivänä aurinkokeräimet pyritään saamaan osaksi rakennuksen seinä- tai kattorakenteita. Tällä voidaan saavuttaa noin 10 % säästö keräininvestoinnissa. Integrointi usein parantaa keräinten toimintaa, koska keräin on rakennuksen suojassa ja lämmönsiirto usein tapahtuu kokonaan rakennuksen sisällä. Integrointi muihin järjestelmiin voidaan pääsääntöisesti tehdä lämminvesivaraajassa lämpimänveden tuotto aurinkolämpö ja sähkölämmitys; vain lämmin käyttövesi aurinkolämpö ja vesikiertoinen sähkölämmitys aurinkolämpö ja öljylämmitys aurinkolämpö ja puulämmitys aurinkolämpö ja lämpöpumput aurinkolämpö ja kaukolämpö

39 Lähienergiaa: Meteoria / Söderfjärd : Kaikki tarvittava energia tuotetaan Meteoria n alueella DESY Lähienergia TEKES MW Power Oy Helsingin kaupungin energialaitos Fortum Oyj ABB Oy Vantaan Energia Oy Ekogen Oy St1 Oy SavoSolar Oy HT Enerco Oy Gasek Oy Wärtsilä

40 Sähköenergiaa Tuuliturbiini Whisper 100 Teho 900 W tuuli 10,6 m/s Jännite 48 VDC Roottorin halkaisija 2,1 m Aurinkopaneeli Sunset Px 75 W Monikiteinen rakenne Teho 300 W Jännite 48 VDC Akut MC Victron Deep Cycle Akkuja 12 kpl, 12 V ja 200 Ah Jännite 48 VDC Energia määrä 30 kwh

41 Biopolttoaine Cumming Kubota C11 D5 Jännite 230 VAC Teho 11 kw Invertteri Studer Xtender X TH Invertteri 8 kw 48 VDC 230 Vac 230 VDC 48 VDC

42 CHP laitos. Yhteistyötä Intiaan! Vientiin kaasuteknologiaa?

43 Lähienergiaa DESY ohjelmassa tutkitaan -DESY hybridiratkaisuja -DESY liiketaloutta -DESY kestävyyttä -DESY demonstraatio pilottia Osanottajat: Kari Sipilä VTT Jukka Konttinen, JYU Jouni Korhonen, MTT Rabbe Thun MTT Erkki Hiltunen, VU Mika Horttanainen, LUT Timo Kalema, TUT 43

44 Pisara Meressä: Pihanäkymä Mikkelinsaarilta

45 Uusiutuvan energian riittävyys Energialähteet: Puu: Hakkuujätteet Olki Lanta Biojäte Jätevedenpuhdistamojen liete Teollisuusjäte Energiamuodot joita ei ole huomioitu laskelmassa Tuulienergia Aurinkoenergia Geoterminen energia Ruuantuotannon sivuvirrat Puumassa, etc.

46 Energy Demand RES Wood Straw Other Total % Pietarsaari Region Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Uusiutuvan energian potentiaalit Pohjanmaan maakunnan alueella (GWh). Peura et al. Total Total without Pietarsaari Vaasa Region Oravainen Vöyri Maksamaa Mustasaari Vaasa Maalahti Korsnäs Total Total without Vaasa Kyrönmaa Region Isokyrö Vähäkyrö Laihia Total Coastal Suupohja Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Total Total without Kaskinen TOTAL Ostrobothnia TOTAL without Kaskinen Vaasa, and Pietarsaari

47 Kannattaako siirtyminen lähienergiaan? Suomen vuotuinen energialasku ulkomaille on noin 8,5 miljardia euroa. Jos ¼ tästä voitaisiin korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla, olisi säästö jo 2,5 miljardia euroa! Pekka Peura et al. ovat Energiakylä hankkeessa ( laskeneet, että ainakin pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa tai talousalueilla energian hankintahinta on lähes 5000 /asukas. (Tulosten julkaisu valmisteilla) Siirtyminen osittainkin lähienergian käyttöön parantaisi työllisyyttä, säilyttäisi palveluja ja tuottaisi huomattavia tuloja alueelle. Maatalouden osalle laskettu osuus mm ylittää alueelle nyt tulevat maataloustuet. 47

48 Alue Kunta Kylä Aluetalous, Maa- ja Muu ensimmäiset tulokset, M metsätalous teollisuus Kuljetus Rahoitus Muu Työ Pääoma M YHTEENSÄ Kaustinen 19,0 11,0 4,0 5,5 3,6 9,0 22,2 74,4 Kaustinen 3,8 1,9 0,81 1,0 0,70 1,7 3,5 13,4 Halsua 1,6 0,83 0,34 0,43 0,32 0,76 1,5 5,7 Lestijarvi 1,2 0,60 0,26 0,33 0,22 0,54 1,1 4,2 Toholampi 4,4 2,4 1,0 1,2 0,92 2,2 4,2 16,2 Veteli 4,4 2,2 0,95 1,2 0,80 2,0 4,0 15,5 Perho 3,7 3,1 0,71 1,3 0,69 1,9 8,0 19,3 Perho 0,73 1,0 0,13 0,32 0,19 0,50 2,8 5,7 Jakobstad 31,7 39,0 5,1 14,5 4,4 15,7 119,4 229,8 Jakobstad 1,7 2,0 0,25 0,78 0,15 0,71 6,5 12,0 Pedersore 9,4 9,5 1,7 3,8 1,4 4,5 27,5 57,7 Kronoby 6,7 3,8 1,4 2,0 1,1 2,9 8,3 26,1 Larsmo 1,2 0,47 0,23 0,34 0,09 0,34 1,1 3,7 Nykarleby 12,9 23,2 1,6 7,6 1,7 7,3 76,0 130,2 Jepua 1,7 1,4 0,33 0,58 0,34 0,88 3,5 8,6 Pensala 0,13 0,30 0,05 0,03 0,20 0,34 0,40 1,5 Vörå 7,5 3,6 1,6 2,1 1,2 3,2 6,7 25,9 Komossa 0,09 0,10 0,03 0,02 0,06 0,10 0,15 0,5 Karijoki 1,7 1,2 0,41 0,47 0,58 1,2 2,0 7,6 Karijoki 1,0 0,60 0,18 0,33 0,08 0,33 1,6 4,1 Jalasjärvi 6,2 5,4 1,1 2,3 0,86 2,7 15,1 33,7 Ilvesjoki 0,71 0,35 0,15 0,20 0,12 0,31 0,64 2,5

49 Kiitoksia!