Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta"

Transkriptio

1 Maatalous ja ilmastonmuutos seminaari Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja, Fysiikka / Energiatekniikka, VY

2 Vaasan Energiainstituutti VEI Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan NOVIA Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta, Levón-insituutti, VaasaEMG Sopimus allekirjoitettu Johtokunta nimetty Verkottumisen ja EU -hankkeiden kautta niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä.

3 VEI:n arvoperustaa Taloudellinen hyödynnettävyys Osaamisen yhdistäminen Verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Innovatiivisuus, liiketoiminta ja spinn off:it Ympäristöystävällisyys

4 Uusiutuva energia - Uudistuva energiahuolto Suomen energiapolitiikka on vuosikymmeniä nojautunut keskitettyyn energiantuotantoon: Vesivoima -yhtiöt, Imatran voima, Neste, Porvoon atomivoimat, kaukolämpö. Hajautettu energiantuotanto Kuka osaa? Kuka saa tuottaa energiaa? Mihin hajautettu energia riittää?

5 Hajautettu energiatuotanto Energialähteet hajautetussa energiantuotannossa Biopolttoaineet (pelto- ja metsäenergia, erilaiset jäte-materiaalit) Biokaasu Lämpöpumput: maalämpö, kalliolämpö, sedimenttilämpö, vesistölämpö, asfalttilämpö, ilmalämpöpumppu Tuuli- ja aurinkoenergia Vesi- ja aaltoenergia Muut uusiutuvat energialähteet

6 Energiaomavaraisuus ja kestävä kehitys Uusiutuvat energian lähteet Määrä, laatu, saatavuus, hinta, hyödynnettävyys Energiaomavaraisuuden alueellinen potentiaali Tekniset ratkaisut ja konseptit Liiketoimintamallit Investointi- ja kannattavuuslaskelmat Aluetalous Tehokas energian käyttö

7 Bioenergian tuotanto hajautetussa tuotannossa voi olla kannattavaa vain, jos kaikki osakannattavuudet pystytään hyödyntämään. Esimerkkikaavio maatausosuuskuntien hajautetusta energian tuotannosta. etanolin ulosmyynti ulosmyynti Huittinen kuluttajille ETANOLITEHDAS etanoli liha puhdistus makkara BIODIESEL LAITOS rehu polttyoöljy ohra lannoite biodiesel esteröinti etanoli rehu (rouhe) puristus glyseroli teurasjäte LIHAN- JALOSTAMO YLIOPISTO tutkimuslaitos öljykasvien laadunvarmistus siemenet ylimääräinen rouhe biodieselin O ulosmyynti S U biokaasun U maatila korret lanta BIOKAASULAITOS ulosmyynti S sikoja K maatila synteettinen U karjaa diesel N maatila biokaasua N sikoja lannoitetta sähkö A T omega 3 MAA- JA METSÄTALOUDEN KOULUTUSYKSIKKÖ rasvat - viljelijöiden koulutus eläimiä - tiedotus

8 Tutkimus I Kansallinen Tutkimus II Etelä-Pohjanmaa Tutkimus IV Suupohja Hajautettu energia

9 RES Potentiaalit Uusiutuvan energian lähteet: Puu: hakkuujätteet Olki Lanta Biojäte Jätevedet: jätevedenpuhdistus Biomassa Ruokohelpi hyväksytyiltä alueilta Teollisuusjäte Eivät laskuissa mukana Tuuli Aurinko Geoterminen energia Ruokatuotanto Puu: massa jne.

10 Energy Demand RES Wood Straw Other Total % Pietarsaari Region Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Total Total without Pietarsaari Vaasa Region Tuloksia Tutkimus II Oravainen Vöyri Maksamaa Mustasaari Vaasa Maalahti Korsnäs Total Total without Vaasa Kyrönmaa Region Isokyrö Vähäkyrö Laihia Total Coastal Suupohja Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Total Total without Kaskinen TOTAL Ostrobothnia TOTAL without Kaskinen Vaasa, and Pietarsaari

11

12 Biokaasun raaka-aineet Yhdyskuntien ja maatalouden orgaanisten jätteiden ja sivutuotevirtojen lisääntyminen pitävät huolen että biokaasureaktoreille riittää polttoainetta. Kasvibiomassat ovat todella hyviä biokaasuntuottajia. Kaasun myöhempää tuotantoa varten kasvibiomassa voidaan varastoida säilörehu-menetelmällä. Soveltuvaa biomassaa ovat esimerkiksi kasvihuonebiomassa, heinäkasvit, levät, rehumaissi, paju, sokerijuurikkaan naatit, etanolituotannon mäski, biodieseltuotannon mäski/rouhe ja glyseroli.

13 Jätteet ja lietteet: biokaasu Suomessa syntyy vuosittain yhdyskuntajätettä noin 3 x 10 9 kg, josta noin 2 x 10 9 kg päätyy kaatopaikalle. Tästä jätteestä noin 40 % on orgaanista jätettä, 40 % paperia ja kartonkia sekä 5 % muovia. Loput on tekstiilejä, metallia ja lasia. Yhdyskuntajätteen poltto pyritään Suomessa keskittämään suuriin laitoksiin (mm Turku). Osana kiinteää polttoainetta jätettä käytetään noin 15 paikkakunnalla. Pakkausmateriaaleista syntyy Suomessa jätettä noin t, mikä vastaa energiana noin 4 PJ. Rakentamisesta arvioidaan syntyvän noin t puuperäistä jätettä, mikä vastaa noin 6 PJ. Kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään noin 30 kohteessa yhteensä noin 90 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 2 PJ (2 x J). Reaktoreilla biokaasua tuotetaan orgaanisista jätteistä ja lietteistä. Biokaasun vuosittaiseksi tuotantopotentiaaliksi vuonna 2010 on arvioitu 4,2 PJ.

14

15 Biokaasu tuotetaan biokaasureaktorissa. Reaktorin sydän on mädättämö, jossa orgaaninen aines hajotetaan. Kaasut syntyvät hajoamistuotteina.

16 Orgaaniset materiaalit hajoavat anaerobisessa käsittelyssä biokaasuksi, jossa on 60 % metaania ja 40 % hiilidioksidia. Pieniä määriä syntyy myös rikkivetyä ja typpeä. Yksi kuutiometri metaania vastaa noin yhtä litraa kevyttä polttoöljyä: energiasisältö 36 MJ/m 3 eli 10 kwh/m 3. Toisena lopputuotteena saadaan lannoitus- ja maanparannusaineeksi soveltuvaa lietettä. Osa orgaanisesta typestä on muuttunut ammoniumtypeksi, jota kasvit pystyvät hyödyntämään. Kalium, fosfori, kalsium, magnesium ja mikroravinteet saadaan käyttöön. Liete imeytyy maahan nopeasti ja hajut katoavat pian levityksen jälkeen.

17 Biokaasu soveltuu polttoaineeksi henkilöautoihin

18 Juniin

19 Linja-autoihin ja

20 laivoihin

21 Peltobiomassa Vuonna 2002 viljan viljelyssä oli Suomessa noin ha peltoa. Arviot energiakasvien viljelyyn saatavasta peltoalasta vaihtelevat. Yhtenä arvona voidaan mainita ha. Non-food kasveina pidetään mm ruokohelpiä ja pajua. Perinteinen peltobiomassa Suomessa on olki, jota saadaan noin 1,8 t/ha, mikä vastaa energiana noin 30 GJ/ha ohralla ja kauralla sekä noin 2,3 GJ/ha vehnällä ja rukiilla. Oljen kokonaistuotannoksi Suomessa arvioidaan noin 2,1 x 10 9 kg. Jos tästä 20 % saataisiin energiakäyttöön vastaisi se energiana noin 8 PJ.

22 Ruokohelpi on Suomen luonnossa yleinen leveälehtinen ja pitkäksi kasvava heinäkasvi.

23 Ruokohelpin korjuuta Lähde: Antti Pasila: The dry-line method in bast fibre production Valmistelu käyttöä varten

24 Polttoa varten oljet paalataan suurpaaleihin

25 Ruokohelpin valmistaminen polttoon

26 Energiapaju Energiapaju korjataan varhain keväällä.

27 Biomassa ja biopolttoaine Biomassoiksi kutsutaan eloperäistä alkuperää olevia uusiutuvia kasvi- ja eläinperäisiä massoja. Näihin kuuluvat myös teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien orgaanista alkuperää olevat sivutuotteet ja jätteet. Turpeen asema uusiutuvana biomassana on (mm EU:ssa) kyseenalaistettu sen vuotta kestävän uusiutumisajan vuoksi. Maapallolla olevista energialähteistä biomassojen arvioidaan muodostavan neljänneksi suurimman energialähteen hiilen, öljyn ja kaasun jälkeen. Vuosituhannen alussa biomassojen arvioitu energiakäyttö oli noin 1100 Mtoe eli PJ. Tämä vastaa noin 11 % maailman primäärienergian kulutuksesta. Suurinta bioenergian käyttö on kehitysmaissa, joissa se vastaa jopa 30 % energiankulutuksesta. Suomessa vastaava luku on noin 20 %, mikä vastaa noin 80 PJ. Se on teollisuusmaissa korkein osuus, kun keskiarvo on vain noin 3 %. Suomen korkeaa prosenttia selittyy metsäteollisuuden suurella osuudella, noin 80 %. Tässä ovat mukana metsäteollisuuden jalostusprosessien sivutuotteet kuten hake, kuori, puru lastu ja jäteliemet. Biopolttoaineiksi kutsutaan biomassasta tuotettuja polttoaineita.

28 Etanoli Matalan sekoitussuhteen etanolibensiineissä etanolin suhteellinen arvo on parempi kuin korkeissa sekoitussuhteissa. Etanoli ei lisää polttoaineen kulutusta, koska se tehostaa palamista. Korkeammissa sekoitussuhteissa kulutus kasvaa alemman lämpöarvon takia. Tällä hetkellä Suomessa käytettävä etanoli tulee Brasiliasta ja Euroopasta. Etanolia voidaan tuottaa sekä sokeri- että tärkkelyspitoisesta raaka-aineesta. Käymisessä sokeri muuttuu etanoliksi. Käytettäessä selluloosaa valmistuksessa (puu, oljet) tulee selluloosan sokerit aluksi vapauttaa kemiallisesti.

29 Etanolin tuotantokustannukset

30 Turve Suomen pinta-alasta 8,9 x 10 6 ha on suota (liki 1/3 pinta-alasta; kasvillisuuden perusteella määritettynä). Soita joiden pinta-ala on vähintään 20 ha ja turvekerroksen paksuus vähintään 30 cm, on Suomessa noin 5,1 x 10 6 ha. Turvetuotantoon soveltuviksi soiksi arvioidaan noin 1,4 x 10 6 ha. Vuonna 2002 oli turpeen tuotannossa Suomessa noin ha eli alle 1% suoalasta. Jos ajatellaan että turvetta nostettaisiin 60 vuoden ajan ja siihen käytettäisiin 20 % käyttökelpoisista soista, saataisiin energiaa vuosittain noin 200 PJ. Suomessa vuotuinen energiaturpeen tuotanto on noin (20-25)x10 6 m 3, Irlannissa noin 12x10 6 m 3 ja Ruotsissa noin 3,5x10 6 m 3.

31 Polttoaineiden ominaisuuksien vertailua

32 Metsäbiomassa: Metsäteollisuuden puuraaka-aineen käytön jakautuminen vuonna 2002 Runkopuun tilavuus Suomessa on 1937 x 10 6 m 3. (Lähde: Energia suomessa: Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset) Vuotuinen kasvu on noin 80 x 10 6 m 3. Oksat huomioiden vuotuinen kasvu on noin 110 x 10 6 m 3.

33 Metsäteollisuuden sivutuotteet Vuonna 2002 Suomen metsäteollisuus käytti raakapuuta noin 70 x 10 6 m 3, mitä määrästä noin 40 % päätyi energiatuotantoon, 63 PJ. Tästä määrästä noin 41 PJ oli sellun keittoliemeen liuennutta puuainesta. Puun kuorinnassa syntyvän puuraaka-aineen osuus on noin 17 PJ. Tämä hyödynnetään lähinnä sahojen omassa energiantuotannossa ja yhdyskuntien kaukolämpölaitoksissa. Teollisuudelle kelpaamaton puu Latvusmassa, kantoja, hukkarunkopuuta ja pieniläpimittaista kokopuuta on arvioitu olevan noin 15 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 100 PJ. Metsähehtaaria kohden tämä merkitsee männikössä noin 28 m 3 /ha ja kuusikossa noin 55 m 3 /ha ja energiana 200 GJ/ha ja 400 GJ/ha. Energiapuun tuotantopotentiaaliksi nuorista metsistä arvioidaan 5 x 10 6 m 3.

34 Energiapuun tuotantopotentiaali

35 POHJANMAAN ÖLJYKENTÄT

36 BIODIESEL

37 Biodiesel Euroopassa noin 95 % valmistetusta biodieselistä valmistetaan rypsi- tai rapsiöljystä. Muita mahdollisia öljykasveja ovat auringonkukka, soija, palmu (öljypalmu), sinappi, jatroba, pellava tai camelina (kitupellava). öljykasvi satoisuus öljyä 1. puristuksella öljyä 1. puristuksella öljyä 2. puristuksella öljyä kaikkiaan kg/ha % kg kg litraa rypsi, keskim < syysrypsi, maks, < rapsi < öljypellava Helmi % 650 < auringonkukka < sinappi < soija 20 muu

38 Kasviöljyn ja biodieselin valmistus

39 Öljy erotetaan siemenistä puristamalla. Kuvassa ruuvipuristin. Syntyvä rouhe on hyvin valkuaisainepitoista, ja sitä voidaankin käyttää eläinten rehuksi. Rouhe, jossa edelleen voi puristuksesta riippuen olla jopa yli 20 % öljyä. Pastoroitava ennen sekoittamista muihin rehuihin.

40 Öljyn puristus ja suodatus

41 Kasviöljyt ja eläinrasvat ovat triglyseridejä. Esteröinti tarkoittaa tässä tapauksessa bioöljyn käsittelyä alkoholin ja emäksen avulla (vaihtoesteröinti), jolloin syntyy biodieseliä ja glyserolia. Bioöljyn vaihtoesteröinti Glyserolia rypsiöljystä saadaan esteröinnissä noin 20 vol%. Esteröimättömänä öljy on jähmeämpää, sillä on suurempi viskositeetti, se syttyy huonommin ja muodostaa palaessaan muovimaista karstaa. öljy metanoli lipeä syntyy glyserolia rypsiöljy, 1000 litraa n. 200 litraa 3,0 4,0 kg litraa

42 Bioöljyn esteröinnissä käytetty laitteisto SeAMK:n Ilmajoen Maa- ja metsätalouden yksikössä

43 Kasvi-, kala- ja eläinrasvasta valmistettu biodiesel moottorikäytössä KALLE -hanke Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia esteröityjen kala- ja eläinrasvojen sopivuutta dieselmoottorien polttoaineeksi (ajoneuvojen ja työkoneiden moottorit). Huomiota tullaan kiinnittämään biopolttoaineen käyttäytymiseen palotilassa sekä moottoriprosessin mallinnukseen ja hiukkaspäästöihin. Vaasan yliopistossa suoritettaviin fysikaalisiin mittauksiin kuuluvat mm ICP analysaattorilla mitattavat metallipitoisuudet, pommikalorimetrillä suoritettavat energiasisältömittaukset, Rancimat analyysiin perustuvat säilymistultkimuksetiheys-, pintajännitys- ja viskositeettimittaukset, polttoainesuihkun pisarakoon mittaukset ja kylmäkäyttäytymisen mm jähmepisteen tutkiminen (sääkaappi, optinen mittausmenetelmä kehitteillä). Tutkimuksessa tullaan selvittämään käytettyjen polttoaineiden setaaniluvut ja setaani-indeksit.

44 Määritettäviä asioita tiheys viskositeetti pintajännitys ph-määritys energiasisältö samepiste suodatettavuus jähmepiste lämpötila leimahduspiste vesipitoisuus esteripitoisuus rikkipitoisuus tuhkajäännös hiilijäännös kuparikorroosio setaaniluku setaani-indeksi tislausalue kokonaiskontaminaatio hapettumisstabiilisuus happoarvo iodiluku linoleenihappoesteri monityyd. metyyliesterit metanolipitoisuus monoglyseriidipitoisuus diglyseriidipitoisuus triglyseriidipitoisuus glyseroli kaikkiaan vapaa glyseroli ryhmän I metallit Na+K ryhmän II metallit Ca+Mg fosforipitoisuus P aromaattisuus vapaat rasvahapot pisarakoon määritys suodatus pakokaasupäästöt moottorin pitkäaikaiskokeet

45 Novia Engine Laboratory

46 BioPolttoainelaboratorio

47 Rancimat laitteisto: Bioöljyjen ja biodieselin vanhenemiseen sovellettava laitteisto hankintahetkellä ainoa Suomessa

48 Päästöjen hiukkaskokojakautuma Ennen kaikkea pienemmällä pyörimisnopeudella ajettaessa suurempia yli 100 nm hiukkasia syntyi FME:llä huomattavasti vähemmän kuin dieselöljyllä. Kuten kuvasta ilmenee, tulos on erittäin hyvin toistettavissa.

49 Söderfjärdin Meteoria : kaikki tarvittava energia tuotetaan uusiutuvaa energiaa käyttäen

50 AND Biopolttoaineella toimiva dieselmoottori ja generaattori

51 RME fossiilinen diesel RME sisältää happea noin % hiukkaspäästöt ovat pienimpiä hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä hiilimonoksidipäästöt ovat pienempiä kylmäkäyttöominaisuudet ovat huonompia pienempi energia-arvo merkitsee tehon laskua polttoaineen kulutus kasvaa

52 Lopullisesti biodieselin käyttökelpoisuus täytyy testata moottorikokein. Biodieselin valmistus on mahdollista myös eläinrasvoista. Jos rasvoja ja öljyjä käsitellään vedyllä, saadaan erilaisia hiilivetyjä sisältävää polttoainetta. Porvooseen valmistumassa oleva laitos tulee tuottamaan tätä NExBTL-dieseliä noin t vuodessa.

53 ut tuuliturbiinit an saaristossa

54 Tuulienergia Vuonna 2004 Suomessa oli kaikkiaan 82 tuuliturbiinia. Niiden yhteinen tuottoteho oli 69 MW. Alueellisesti ne olivat jakautuneet rannikoille: lähelle Oulua, Kemiä ja Ahvenanmaata. Suurimpien tuuliturbiinien teho oli 2 MW ja pienimmät olivat vain muutamia kilowatteja. Huom. syöttötariffia esitetään yli 1 MW tuulivoimaloille.

55 Tuuliturbiinin energianmuuntotehokkuus Ilmavirtauksen kokonaisenergiasta aikayksikköä kohden P eli energian virtausnopeudesta vain osa saadaan muunnetuksi sähköenergiaksi. Teoreettiseksi muuntosuhteeksi on laskettu 59 %. Tämä vastaa tuulen nopeuden laskua 1/3 :an alkuperäisestä nopeudesta. Käytännössä maksimaalisen hyötysuhteen on arvioitu olevan noin 50 %. Uusimpien tuuliturbiinien muuntotehokkuus on jo noin 40 %. Edellä olleen mukaan teho on riippuvainen ilman virtausnopeuden kolmannesta potenssista, joten saatavan sähköenergian määrä riippuu voimakkaasti tuulen nopeudesta. Kun nopeus laskee puoleen, putoaa saatu energiamäärä 1/8 alkuperäisestä.

56 missä P = turbiinin tuottama teho (kw), V = vuoden keskimääräinen tuulen nopeus roottorin ollessa 50 m korkeudella ja D = roottorin halkaisija (m). Vakio 8760 ilmoittaa tuntien määrän vuodessa. Vuotta kohden laskettu energian tuotto tuulivoimalasta saadaan yhtälöstä E = 8760 P (0,087V P/D 2 )

57 Tuulivoimaloita ajatellen minimituulennopeus on noin 3,5 m/s. Nopeuden ollessa m/s tehoa rajoitetaan esimerkiksi lapakulman säädöllä tiettyyn vakiotehoon, kuvassa 600 kw. Jos tuulen nopeus kasvaa yli 25 m/s, voimala pysähtyy automaattisesti.

58 Tuulivoimalat sähköntuotannossa Tuulivoimalat yhdistetään yleensä useamman yksikön tuulipuistoiksi. Suurin on Texasissa, 285 MW ja toinen suuri Tanskassa, 160 MW. Voimalat kytketään sähköverkkoon muuntoaseman kautta. Vuoden 2004 alussa tuulivoimaa oli rakennettu noin MW. Tästä MW on Euroopassa. Suomen suurimmat voimalat ovat 1-3 MW. On arvioitu että Suomen sähkönkulutuksesta noin 10 % voitaisiin tuottaa tuulivoimana.

59 Tuulivoiman kustannuksista Noin 1,5 MW:n suuruusluokkaisten tuulivoimaloiden, joiden roottorin halkaisija noin 80 m, perustamiskustannuksiksi (laitos) on arvioitu noin /kw ja kokonaiskustannuksiksi /1 kw. Vuodessa tuotetuksi energiaksi saadaan 7,0-7,5 m/s tuulella noin 4,7 5,2 GWh/a. Tuulienergialla tuotetun sähkön hinnaksi saadaan noin 3-4 c/kwh.

60 Tuulivoimaan liittyviä haittatekijöitä Riskit lentoliikenteelle; korkeudet m eli samaa korkeusluokkaa kuin korkeimmat tornit. Maisemalliset epäkohdat Tuulivoimaloiden äänihaitat Sähkömagneettiset häiriöt Maankäyttö huomioiden turvallisuustekijät; roottorien liike, putoava jää, tornien kaatuminen, tulipalot,

61

62

63 Auringosta saatava sähköenergia

64 Vesivoima Vesivoima on perimmiltään lähtöisin auringosta. Aurinko höyrystää maan pinnalta ja merien pinnalta vettä, joka nousee ilmaan ja muodostaa pilviä. Kun vesi sataa maanpinnalle korkeammille kohdille sille jää potentiaalienergiaa. Luonnossa potentiaalienergia pyrkii minimiin, minkä johdosta vesi lähtee virtaamaan alaspäin kohti pienempää potentiaalienergiaa. Veden virtauksessa energia on liike-energiana. Samoin kuin edellä tuulienergian tapauksessa, tämä virtaukseen liittyvä liike-energia voidaan turbiineilla muuntaa sähköksi.

65 LÄMMÖNVAIHDIN

66 GEOENERGIA Yhteistyössä Vaasan Asuntomessut 2008

67 Geoenergia 1.Maalämpö (auringon energiaa) 2. Vesistöjen lämpö (auringon energiaa) 3. Geoterminen energia (planeetta Maan energiaa) 4. Sedimenttilämpö (auringon energiaa) (planeetta Maan energiaa) (anaerobisia prosesseja) 5)Asfalttilämpö

68 Maalämpö Maalämpö on pääosin varastoitunutta auringon energiaa. Kirkkaassa auringonpaisteessa energiaa saadaan, tulevaa säteilyä vastaan kohtisuoralle pinnalle, noin 1,0 kw/m 2 teholla. Suomessa keskimääräinen teho on noin 200 W/m 2 (aurinko paistaa vinosti, pilvisyys, jne). Maan pintakerroksiin siirtyy Suomessa lämpöä säteilynä, johtumalla ilmasta sekä sateen mukana kuljetuksena aina marraskuun loppupuolelle saakka. Maaperän jäätyminen ja lumipeite muodostavat eristekerroksen lämmön siirtymiselle kumpaankaan suuntaan. Maaperästä saatavan lämmön määrään vaikuttavat 1) ilmasto, 2) maaperän laatu, 3) pohjaveden korkeus, 4) kosteuden liikkeet maaperässä ja 5) putkiston asennussyvyys. Suomessa putkiston asennussyvyys vaihtelee routarajan mukaan 0,5 m > 1,5 m. Maalajeista savi on edullisin, koska sen ominaislämpö on maalajeista suurin. Lämpöä vapautuu myös veden latenttina lämpönä sen jäätyessä. Lämpöpumpun toimiessa talvella jäätyy karkeasti arvioiden noin 1 m 3 maalajia ja siinä olevaa kosteutta. Putkistoa ympäröivän maan lämpötila laskee vain muutamalla asteella huhtikuuhun tultaessa (maan paljastuessa auringon säteilylle). Lämpöpumppu toimii edelleen. Lämpöpumppu lisää maaperän routaantumista (routasyvyyttä), mutta on todettu, että loppukesästä maaperän lämpötila oleellisesti palaa normaaliin. Kasvivaurioita ei juurikaan ole havaittu, vaikka esimerkiksi talvenarkojen hedelmäpuiden istuttamista putkistojen kohdalle kannattanee välttää.

69 Maalämpö Lämpöpumput voivat hyödyntää auringosta saatavaa pintamaanlämpöä tai syvemmältä maasta saatava geotermistä energiaa. Noin 100 m pitkä lämmön keräysputki (muoviputki) joko haudataan maahan tai upotetaan vesistöön.

70 Kalliolämpö Lämpö saadaan Maan sisäosista. Tarvittavat kaivot voivat olla satoja metrejä syviä.

71 Maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu Maalämpöpumppu tai kalliolämpöpumppu kerää energiaa huomattavasti syvempää (satoja metrejä m) ja sen lämpö on pääosin peräisin maapallon lämpöenergiasta (sula ydin) ja ydinreaktioista.

72 Poistoilmalämpöpumppu Lämpöpumppu voi olla integroituna olemassa olevaan ilmanvaihtojärjestelmään.

73 Geoenergia -hanke tähtää pysyvän tutkimus ja tuotekehityslaitoksen perustamiseen Vaasan Energiainstituutin yhteyteen KIITOS

74 Energiahuollon alueelliset ratkaisut ja rakennemuutos Visio: energiasektorin dikotomia (2-jako) Suurten asutuskeskusten ja energiaintensiivisen teollisuuden ulkopuoliset ratkaisut Alueellinen energiaomavaraisuus Suunnitteluprosessi, toimijoiden sitouttaminen, tiedotus ja tiedon tason parantaminen, toimenpidesuunnitelma Sosiaaliset ja muut alueelliset vaikutukset

75 Ilmastonmuutos ja energia Jos ihmiset jatkuvasti käyttävät liian paljon fossiilista energiaa, maan pinnan lämpötila tulee jatkuvasti nousemaan. Jo muutaman asteen nousu voi aiheuttaa dramaattisia muutoksia. Ilmastonmuutoksen suuruus riippuu lämpötilan nousun suuruudesta. - Jäätikköjen sulaminen sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla - Vedenpinnan nousu valtamerissä: Lousiana, Banglades, - Myrskyjä - Pyörremyrskyt - Kovia vesisateita ja usein väärään aikaan - Kuivia ajanjaksoja - Erosio KIITOS

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

Päästöttömän ja uusiutuvan energian tuotantoa asuinalueilla

Päästöttömän ja uusiutuvan energian tuotantoa asuinalueilla BIETRO 2007-2011 Kohti Tehokasta Rakentamista 23.10. 2009 Päästöttömän ja uusiutuvan energian tuotantoa asuinalueilla Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA. Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja. 28.11.2013 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA KESTÄVÄ ENERGIA Kohti energiaomavaraista maatilaa Nurmeksen työpaja 28.11.2013 Pekka Peura Kestävä energiahuolto Energian järkevä käyttö (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Uusiutuvat

Lisätiedot

Yhdyskunnan energiaratkaisut. 1.9.2010 Pekka Peura

Yhdyskunnan energiaratkaisut. 1.9.2010 Pekka Peura Yhdyskunnan energiaratkaisut 1.9.2010 Pekka Peura Vaasan Energiainstituutti VEI Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan NOVIA Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta, Levón insituutti, VaasaEMG Sopimus

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ

ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ ENERGIAOMAVARAINEN KYLÄ TULEVAISUUTTAKO? Esimerkkinä JEPUA YTR seminaari Helsinki 9.9.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa-alue Jeppo Kraft osuuskunta:

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehinäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa- alue Jeppo Kra3 osuuskunta: Suomen

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat)

Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Maapallon energiavarannot (tiedossa olevat) Porin seudun kansalaisopisto 8.3.2012 Ilmansuojeluinsinööri Jari Lampinen YAMK Porin kaupungin ympäristövirasto jari.lampinen@pori.fi Energiamuodot Maailman

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008

BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA. Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 BIOENERGIAN KÄYTÖN JA TUOTTAMISEN TOTEUTETTAVUUS LAPISSA Vesa Niemitalo Ammattiopisto Lappia 14. 15.2.2008 MAATALOUS, TAAJAMAT, TUULI- JA AURINKOENERGIA Maatilojen potentiaalit Elintarvikesektori (kaupat,

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura

UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista. Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura UUSIUTUVA ENERGIA Kestävää ko4maista Maaseutuakatemia 11.- 12.2.2014 Pekka Peura Vies4! Suomi energiaomavaraiseksi - RES poten+aali rii0ää - Liiketalous: kohtuullinen jo nyt, aluetalous: valtava poten+aali

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Uusiutuvaan energiatalouteen

Uusiutuvaan energiatalouteen Tekniikka Elämää Palvelemaan ry:n 30-vuotisseminaari 30 vuotta kohti eettisempää teknologiaa, Helsinki 26.10.2013 Uusiutuvaan energiatalouteen Ari Lampinen TEPin jäsen (vuodesta 1992) Valmistettu tuulisähköllä,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013

Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus. Lämmitysteknikkapäivä 2013 Nestemäisten lämmityspolttoaineiden tulevaisuus Lämmitysteknikkapäivä 2013 Titusville, Pennsylvania 150 vuotta sitten Poraussyvyys 21 m, tuotanto 25 barrelia vuorokaudessa 9 toukokuuta 2012 2 Meksikonlahti

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15 Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa Projektisuunnitelmasta Hankkeen tärkeimmät tavoitteet olivat seuraavat: l Energiaomavaraisuuden lisääminen kohdealueilla hyödyntämällä paikallisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot