Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta"

Transkriptio

1 Maatalous ja ilmastonmuutos seminaari Paikallisen energiatuotannon mahdollisuudet maa- ja metsätaloudelle sekä energiaraaka-aineen tuotannon että tilojen oman energiatuotannon näkökulmasta Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja, Fysiikka / Energiatekniikka, VY

2 Vaasan Energiainstituutti VEI Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan NOVIA Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta, Levón-insituutti, VaasaEMG Sopimus allekirjoitettu Johtokunta nimetty Verkottumisen ja EU -hankkeiden kautta niin kansallista kuin kansainvälistäkin yhteistyötä.

3 VEI:n arvoperustaa Taloudellinen hyödynnettävyys Osaamisen yhdistäminen Verkottuminen kansallisesti ja kansainvälisesti Innovatiivisuus, liiketoiminta ja spinn off:it Ympäristöystävällisyys

4 Uusiutuva energia - Uudistuva energiahuolto Suomen energiapolitiikka on vuosikymmeniä nojautunut keskitettyyn energiantuotantoon: Vesivoima -yhtiöt, Imatran voima, Neste, Porvoon atomivoimat, kaukolämpö. Hajautettu energiantuotanto Kuka osaa? Kuka saa tuottaa energiaa? Mihin hajautettu energia riittää?

5 Hajautettu energiatuotanto Energialähteet hajautetussa energiantuotannossa Biopolttoaineet (pelto- ja metsäenergia, erilaiset jäte-materiaalit) Biokaasu Lämpöpumput: maalämpö, kalliolämpö, sedimenttilämpö, vesistölämpö, asfalttilämpö, ilmalämpöpumppu Tuuli- ja aurinkoenergia Vesi- ja aaltoenergia Muut uusiutuvat energialähteet

6 Energiaomavaraisuus ja kestävä kehitys Uusiutuvat energian lähteet Määrä, laatu, saatavuus, hinta, hyödynnettävyys Energiaomavaraisuuden alueellinen potentiaali Tekniset ratkaisut ja konseptit Liiketoimintamallit Investointi- ja kannattavuuslaskelmat Aluetalous Tehokas energian käyttö

7 Bioenergian tuotanto hajautetussa tuotannossa voi olla kannattavaa vain, jos kaikki osakannattavuudet pystytään hyödyntämään. Esimerkkikaavio maatausosuuskuntien hajautetusta energian tuotannosta. etanolin ulosmyynti ulosmyynti Huittinen kuluttajille ETANOLITEHDAS etanoli liha puhdistus makkara BIODIESEL LAITOS rehu polttyoöljy ohra lannoite biodiesel esteröinti etanoli rehu (rouhe) puristus glyseroli teurasjäte LIHAN- JALOSTAMO YLIOPISTO tutkimuslaitos öljykasvien laadunvarmistus siemenet ylimääräinen rouhe biodieselin O ulosmyynti S U biokaasun U maatila korret lanta BIOKAASULAITOS ulosmyynti S sikoja K maatila synteettinen U karjaa diesel N maatila biokaasua N sikoja lannoitetta sähkö A T omega 3 MAA- JA METSÄTALOUDEN KOULUTUSYKSIKKÖ rasvat - viljelijöiden koulutus eläimiä - tiedotus

8 Tutkimus I Kansallinen Tutkimus II Etelä-Pohjanmaa Tutkimus IV Suupohja Hajautettu energia

9 RES Potentiaalit Uusiutuvan energian lähteet: Puu: hakkuujätteet Olki Lanta Biojäte Jätevedet: jätevedenpuhdistus Biomassa Ruokohelpi hyväksytyiltä alueilta Teollisuusjäte Eivät laskuissa mukana Tuuli Aurinko Geoterminen energia Ruokatuotanto Puu: massa jne.

10 Energy Demand RES Wood Straw Other Total % Pietarsaari Region Luoto Pietarsaari Kruunupyy Pedersöre Uusikaarlepyy Total Total without Pietarsaari Vaasa Region Tuloksia Tutkimus II Oravainen Vöyri Maksamaa Mustasaari Vaasa Maalahti Korsnäs Total Total without Vaasa Kyrönmaa Region Isokyrö Vähäkyrö Laihia Total Coastal Suupohja Kaskinen Kristiinankaupunki Närpiö Total Total without Kaskinen TOTAL Ostrobothnia TOTAL without Kaskinen Vaasa, and Pietarsaari

11

12 Biokaasun raaka-aineet Yhdyskuntien ja maatalouden orgaanisten jätteiden ja sivutuotevirtojen lisääntyminen pitävät huolen että biokaasureaktoreille riittää polttoainetta. Kasvibiomassat ovat todella hyviä biokaasuntuottajia. Kaasun myöhempää tuotantoa varten kasvibiomassa voidaan varastoida säilörehu-menetelmällä. Soveltuvaa biomassaa ovat esimerkiksi kasvihuonebiomassa, heinäkasvit, levät, rehumaissi, paju, sokerijuurikkaan naatit, etanolituotannon mäski, biodieseltuotannon mäski/rouhe ja glyseroli.

13 Jätteet ja lietteet: biokaasu Suomessa syntyy vuosittain yhdyskuntajätettä noin 3 x 10 9 kg, josta noin 2 x 10 9 kg päätyy kaatopaikalle. Tästä jätteestä noin 40 % on orgaanista jätettä, 40 % paperia ja kartonkia sekä 5 % muovia. Loput on tekstiilejä, metallia ja lasia. Yhdyskuntajätteen poltto pyritään Suomessa keskittämään suuriin laitoksiin (mm Turku). Osana kiinteää polttoainetta jätettä käytetään noin 15 paikkakunnalla. Pakkausmateriaaleista syntyy Suomessa jätettä noin t, mikä vastaa energiana noin 4 PJ. Rakentamisesta arvioidaan syntyvän noin t puuperäistä jätettä, mikä vastaa noin 6 PJ. Kaatopaikoilla syntyvää biokaasua kerätään noin 30 kohteessa yhteensä noin 90 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 2 PJ (2 x J). Reaktoreilla biokaasua tuotetaan orgaanisista jätteistä ja lietteistä. Biokaasun vuosittaiseksi tuotantopotentiaaliksi vuonna 2010 on arvioitu 4,2 PJ.

14

15 Biokaasu tuotetaan biokaasureaktorissa. Reaktorin sydän on mädättämö, jossa orgaaninen aines hajotetaan. Kaasut syntyvät hajoamistuotteina.

16 Orgaaniset materiaalit hajoavat anaerobisessa käsittelyssä biokaasuksi, jossa on 60 % metaania ja 40 % hiilidioksidia. Pieniä määriä syntyy myös rikkivetyä ja typpeä. Yksi kuutiometri metaania vastaa noin yhtä litraa kevyttä polttoöljyä: energiasisältö 36 MJ/m 3 eli 10 kwh/m 3. Toisena lopputuotteena saadaan lannoitus- ja maanparannusaineeksi soveltuvaa lietettä. Osa orgaanisesta typestä on muuttunut ammoniumtypeksi, jota kasvit pystyvät hyödyntämään. Kalium, fosfori, kalsium, magnesium ja mikroravinteet saadaan käyttöön. Liete imeytyy maahan nopeasti ja hajut katoavat pian levityksen jälkeen.

17 Biokaasu soveltuu polttoaineeksi henkilöautoihin

18 Juniin

19 Linja-autoihin ja

20 laivoihin

21 Peltobiomassa Vuonna 2002 viljan viljelyssä oli Suomessa noin ha peltoa. Arviot energiakasvien viljelyyn saatavasta peltoalasta vaihtelevat. Yhtenä arvona voidaan mainita ha. Non-food kasveina pidetään mm ruokohelpiä ja pajua. Perinteinen peltobiomassa Suomessa on olki, jota saadaan noin 1,8 t/ha, mikä vastaa energiana noin 30 GJ/ha ohralla ja kauralla sekä noin 2,3 GJ/ha vehnällä ja rukiilla. Oljen kokonaistuotannoksi Suomessa arvioidaan noin 2,1 x 10 9 kg. Jos tästä 20 % saataisiin energiakäyttöön vastaisi se energiana noin 8 PJ.

22 Ruokohelpi on Suomen luonnossa yleinen leveälehtinen ja pitkäksi kasvava heinäkasvi.

23 Ruokohelpin korjuuta Lähde: Antti Pasila: The dry-line method in bast fibre production Valmistelu käyttöä varten

24 Polttoa varten oljet paalataan suurpaaleihin

25 Ruokohelpin valmistaminen polttoon

26 Energiapaju Energiapaju korjataan varhain keväällä.

27 Biomassa ja biopolttoaine Biomassoiksi kutsutaan eloperäistä alkuperää olevia uusiutuvia kasvi- ja eläinperäisiä massoja. Näihin kuuluvat myös teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä yhdyskuntien orgaanista alkuperää olevat sivutuotteet ja jätteet. Turpeen asema uusiutuvana biomassana on (mm EU:ssa) kyseenalaistettu sen vuotta kestävän uusiutumisajan vuoksi. Maapallolla olevista energialähteistä biomassojen arvioidaan muodostavan neljänneksi suurimman energialähteen hiilen, öljyn ja kaasun jälkeen. Vuosituhannen alussa biomassojen arvioitu energiakäyttö oli noin 1100 Mtoe eli PJ. Tämä vastaa noin 11 % maailman primäärienergian kulutuksesta. Suurinta bioenergian käyttö on kehitysmaissa, joissa se vastaa jopa 30 % energiankulutuksesta. Suomessa vastaava luku on noin 20 %, mikä vastaa noin 80 PJ. Se on teollisuusmaissa korkein osuus, kun keskiarvo on vain noin 3 %. Suomen korkeaa prosenttia selittyy metsäteollisuuden suurella osuudella, noin 80 %. Tässä ovat mukana metsäteollisuuden jalostusprosessien sivutuotteet kuten hake, kuori, puru lastu ja jäteliemet. Biopolttoaineiksi kutsutaan biomassasta tuotettuja polttoaineita.

28 Etanoli Matalan sekoitussuhteen etanolibensiineissä etanolin suhteellinen arvo on parempi kuin korkeissa sekoitussuhteissa. Etanoli ei lisää polttoaineen kulutusta, koska se tehostaa palamista. Korkeammissa sekoitussuhteissa kulutus kasvaa alemman lämpöarvon takia. Tällä hetkellä Suomessa käytettävä etanoli tulee Brasiliasta ja Euroopasta. Etanolia voidaan tuottaa sekä sokeri- että tärkkelyspitoisesta raaka-aineesta. Käymisessä sokeri muuttuu etanoliksi. Käytettäessä selluloosaa valmistuksessa (puu, oljet) tulee selluloosan sokerit aluksi vapauttaa kemiallisesti.

29 Etanolin tuotantokustannukset

30 Turve Suomen pinta-alasta 8,9 x 10 6 ha on suota (liki 1/3 pinta-alasta; kasvillisuuden perusteella määritettynä). Soita joiden pinta-ala on vähintään 20 ha ja turvekerroksen paksuus vähintään 30 cm, on Suomessa noin 5,1 x 10 6 ha. Turvetuotantoon soveltuviksi soiksi arvioidaan noin 1,4 x 10 6 ha. Vuonna 2002 oli turpeen tuotannossa Suomessa noin ha eli alle 1% suoalasta. Jos ajatellaan että turvetta nostettaisiin 60 vuoden ajan ja siihen käytettäisiin 20 % käyttökelpoisista soista, saataisiin energiaa vuosittain noin 200 PJ. Suomessa vuotuinen energiaturpeen tuotanto on noin (20-25)x10 6 m 3, Irlannissa noin 12x10 6 m 3 ja Ruotsissa noin 3,5x10 6 m 3.

31 Polttoaineiden ominaisuuksien vertailua

32 Metsäbiomassa: Metsäteollisuuden puuraaka-aineen käytön jakautuminen vuonna 2002 Runkopuun tilavuus Suomessa on 1937 x 10 6 m 3. (Lähde: Energia suomessa: Tekniikka, talous ja ympäristövaikutukset) Vuotuinen kasvu on noin 80 x 10 6 m 3. Oksat huomioiden vuotuinen kasvu on noin 110 x 10 6 m 3.

33 Metsäteollisuuden sivutuotteet Vuonna 2002 Suomen metsäteollisuus käytti raakapuuta noin 70 x 10 6 m 3, mitä määrästä noin 40 % päätyi energiatuotantoon, 63 PJ. Tästä määrästä noin 41 PJ oli sellun keittoliemeen liuennutta puuainesta. Puun kuorinnassa syntyvän puuraaka-aineen osuus on noin 17 PJ. Tämä hyödynnetään lähinnä sahojen omassa energiantuotannossa ja yhdyskuntien kaukolämpölaitoksissa. Teollisuudelle kelpaamaton puu Latvusmassa, kantoja, hukkarunkopuuta ja pieniläpimittaista kokopuuta on arvioitu olevan noin 15 x 10 6 m 3, mikä vastaa noin 100 PJ. Metsähehtaaria kohden tämä merkitsee männikössä noin 28 m 3 /ha ja kuusikossa noin 55 m 3 /ha ja energiana 200 GJ/ha ja 400 GJ/ha. Energiapuun tuotantopotentiaaliksi nuorista metsistä arvioidaan 5 x 10 6 m 3.

34 Energiapuun tuotantopotentiaali

35 POHJANMAAN ÖLJYKENTÄT

36 BIODIESEL

37 Biodiesel Euroopassa noin 95 % valmistetusta biodieselistä valmistetaan rypsi- tai rapsiöljystä. Muita mahdollisia öljykasveja ovat auringonkukka, soija, palmu (öljypalmu), sinappi, jatroba, pellava tai camelina (kitupellava). öljykasvi satoisuus öljyä 1. puristuksella öljyä 1. puristuksella öljyä 2. puristuksella öljyä kaikkiaan kg/ha % kg kg litraa rypsi, keskim < syysrypsi, maks, < rapsi < öljypellava Helmi % 650 < auringonkukka < sinappi < soija 20 muu

38 Kasviöljyn ja biodieselin valmistus

39 Öljy erotetaan siemenistä puristamalla. Kuvassa ruuvipuristin. Syntyvä rouhe on hyvin valkuaisainepitoista, ja sitä voidaankin käyttää eläinten rehuksi. Rouhe, jossa edelleen voi puristuksesta riippuen olla jopa yli 20 % öljyä. Pastoroitava ennen sekoittamista muihin rehuihin.

40 Öljyn puristus ja suodatus

41 Kasviöljyt ja eläinrasvat ovat triglyseridejä. Esteröinti tarkoittaa tässä tapauksessa bioöljyn käsittelyä alkoholin ja emäksen avulla (vaihtoesteröinti), jolloin syntyy biodieseliä ja glyserolia. Bioöljyn vaihtoesteröinti Glyserolia rypsiöljystä saadaan esteröinnissä noin 20 vol%. Esteröimättömänä öljy on jähmeämpää, sillä on suurempi viskositeetti, se syttyy huonommin ja muodostaa palaessaan muovimaista karstaa. öljy metanoli lipeä syntyy glyserolia rypsiöljy, 1000 litraa n. 200 litraa 3,0 4,0 kg litraa

42 Bioöljyn esteröinnissä käytetty laitteisto SeAMK:n Ilmajoen Maa- ja metsätalouden yksikössä

43 Kasvi-, kala- ja eläinrasvasta valmistettu biodiesel moottorikäytössä KALLE -hanke Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia esteröityjen kala- ja eläinrasvojen sopivuutta dieselmoottorien polttoaineeksi (ajoneuvojen ja työkoneiden moottorit). Huomiota tullaan kiinnittämään biopolttoaineen käyttäytymiseen palotilassa sekä moottoriprosessin mallinnukseen ja hiukkaspäästöihin. Vaasan yliopistossa suoritettaviin fysikaalisiin mittauksiin kuuluvat mm ICP analysaattorilla mitattavat metallipitoisuudet, pommikalorimetrillä suoritettavat energiasisältömittaukset, Rancimat analyysiin perustuvat säilymistultkimuksetiheys-, pintajännitys- ja viskositeettimittaukset, polttoainesuihkun pisarakoon mittaukset ja kylmäkäyttäytymisen mm jähmepisteen tutkiminen (sääkaappi, optinen mittausmenetelmä kehitteillä). Tutkimuksessa tullaan selvittämään käytettyjen polttoaineiden setaaniluvut ja setaani-indeksit.

44 Määritettäviä asioita tiheys viskositeetti pintajännitys ph-määritys energiasisältö samepiste suodatettavuus jähmepiste lämpötila leimahduspiste vesipitoisuus esteripitoisuus rikkipitoisuus tuhkajäännös hiilijäännös kuparikorroosio setaaniluku setaani-indeksi tislausalue kokonaiskontaminaatio hapettumisstabiilisuus happoarvo iodiluku linoleenihappoesteri monityyd. metyyliesterit metanolipitoisuus monoglyseriidipitoisuus diglyseriidipitoisuus triglyseriidipitoisuus glyseroli kaikkiaan vapaa glyseroli ryhmän I metallit Na+K ryhmän II metallit Ca+Mg fosforipitoisuus P aromaattisuus vapaat rasvahapot pisarakoon määritys suodatus pakokaasupäästöt moottorin pitkäaikaiskokeet

45 Novia Engine Laboratory

46 BioPolttoainelaboratorio

47 Rancimat laitteisto: Bioöljyjen ja biodieselin vanhenemiseen sovellettava laitteisto hankintahetkellä ainoa Suomessa

48 Päästöjen hiukkaskokojakautuma Ennen kaikkea pienemmällä pyörimisnopeudella ajettaessa suurempia yli 100 nm hiukkasia syntyi FME:llä huomattavasti vähemmän kuin dieselöljyllä. Kuten kuvasta ilmenee, tulos on erittäin hyvin toistettavissa.

49 Söderfjärdin Meteoria : kaikki tarvittava energia tuotetaan uusiutuvaa energiaa käyttäen

50 AND Biopolttoaineella toimiva dieselmoottori ja generaattori

51 RME fossiilinen diesel RME sisältää happea noin % hiukkaspäästöt ovat pienimpiä hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä hiilimonoksidipäästöt ovat pienempiä kylmäkäyttöominaisuudet ovat huonompia pienempi energia-arvo merkitsee tehon laskua polttoaineen kulutus kasvaa

52 Lopullisesti biodieselin käyttökelpoisuus täytyy testata moottorikokein. Biodieselin valmistus on mahdollista myös eläinrasvoista. Jos rasvoja ja öljyjä käsitellään vedyllä, saadaan erilaisia hiilivetyjä sisältävää polttoainetta. Porvooseen valmistumassa oleva laitos tulee tuottamaan tätä NExBTL-dieseliä noin t vuodessa.

53 ut tuuliturbiinit an saaristossa

54 Tuulienergia Vuonna 2004 Suomessa oli kaikkiaan 82 tuuliturbiinia. Niiden yhteinen tuottoteho oli 69 MW. Alueellisesti ne olivat jakautuneet rannikoille: lähelle Oulua, Kemiä ja Ahvenanmaata. Suurimpien tuuliturbiinien teho oli 2 MW ja pienimmät olivat vain muutamia kilowatteja. Huom. syöttötariffia esitetään yli 1 MW tuulivoimaloille.

55 Tuuliturbiinin energianmuuntotehokkuus Ilmavirtauksen kokonaisenergiasta aikayksikköä kohden P eli energian virtausnopeudesta vain osa saadaan muunnetuksi sähköenergiaksi. Teoreettiseksi muuntosuhteeksi on laskettu 59 %. Tämä vastaa tuulen nopeuden laskua 1/3 :an alkuperäisestä nopeudesta. Käytännössä maksimaalisen hyötysuhteen on arvioitu olevan noin 50 %. Uusimpien tuuliturbiinien muuntotehokkuus on jo noin 40 %. Edellä olleen mukaan teho on riippuvainen ilman virtausnopeuden kolmannesta potenssista, joten saatavan sähköenergian määrä riippuu voimakkaasti tuulen nopeudesta. Kun nopeus laskee puoleen, putoaa saatu energiamäärä 1/8 alkuperäisestä.

56 missä P = turbiinin tuottama teho (kw), V = vuoden keskimääräinen tuulen nopeus roottorin ollessa 50 m korkeudella ja D = roottorin halkaisija (m). Vakio 8760 ilmoittaa tuntien määrän vuodessa. Vuotta kohden laskettu energian tuotto tuulivoimalasta saadaan yhtälöstä E = 8760 P (0,087V P/D 2 )

57 Tuulivoimaloita ajatellen minimituulennopeus on noin 3,5 m/s. Nopeuden ollessa m/s tehoa rajoitetaan esimerkiksi lapakulman säädöllä tiettyyn vakiotehoon, kuvassa 600 kw. Jos tuulen nopeus kasvaa yli 25 m/s, voimala pysähtyy automaattisesti.

58 Tuulivoimalat sähköntuotannossa Tuulivoimalat yhdistetään yleensä useamman yksikön tuulipuistoiksi. Suurin on Texasissa, 285 MW ja toinen suuri Tanskassa, 160 MW. Voimalat kytketään sähköverkkoon muuntoaseman kautta. Vuoden 2004 alussa tuulivoimaa oli rakennettu noin MW. Tästä MW on Euroopassa. Suomen suurimmat voimalat ovat 1-3 MW. On arvioitu että Suomen sähkönkulutuksesta noin 10 % voitaisiin tuottaa tuulivoimana.

59 Tuulivoiman kustannuksista Noin 1,5 MW:n suuruusluokkaisten tuulivoimaloiden, joiden roottorin halkaisija noin 80 m, perustamiskustannuksiksi (laitos) on arvioitu noin /kw ja kokonaiskustannuksiksi /1 kw. Vuodessa tuotetuksi energiaksi saadaan 7,0-7,5 m/s tuulella noin 4,7 5,2 GWh/a. Tuulienergialla tuotetun sähkön hinnaksi saadaan noin 3-4 c/kwh.

60 Tuulivoimaan liittyviä haittatekijöitä Riskit lentoliikenteelle; korkeudet m eli samaa korkeusluokkaa kuin korkeimmat tornit. Maisemalliset epäkohdat Tuulivoimaloiden äänihaitat Sähkömagneettiset häiriöt Maankäyttö huomioiden turvallisuustekijät; roottorien liike, putoava jää, tornien kaatuminen, tulipalot,

61

62

63 Auringosta saatava sähköenergia

64 Vesivoima Vesivoima on perimmiltään lähtöisin auringosta. Aurinko höyrystää maan pinnalta ja merien pinnalta vettä, joka nousee ilmaan ja muodostaa pilviä. Kun vesi sataa maanpinnalle korkeammille kohdille sille jää potentiaalienergiaa. Luonnossa potentiaalienergia pyrkii minimiin, minkä johdosta vesi lähtee virtaamaan alaspäin kohti pienempää potentiaalienergiaa. Veden virtauksessa energia on liike-energiana. Samoin kuin edellä tuulienergian tapauksessa, tämä virtaukseen liittyvä liike-energia voidaan turbiineilla muuntaa sähköksi.

65 LÄMMÖNVAIHDIN

66 GEOENERGIA Yhteistyössä Vaasan Asuntomessut 2008

67 Geoenergia 1.Maalämpö (auringon energiaa) 2. Vesistöjen lämpö (auringon energiaa) 3. Geoterminen energia (planeetta Maan energiaa) 4. Sedimenttilämpö (auringon energiaa) (planeetta Maan energiaa) (anaerobisia prosesseja) 5)Asfalttilämpö

68 Maalämpö Maalämpö on pääosin varastoitunutta auringon energiaa. Kirkkaassa auringonpaisteessa energiaa saadaan, tulevaa säteilyä vastaan kohtisuoralle pinnalle, noin 1,0 kw/m 2 teholla. Suomessa keskimääräinen teho on noin 200 W/m 2 (aurinko paistaa vinosti, pilvisyys, jne). Maan pintakerroksiin siirtyy Suomessa lämpöä säteilynä, johtumalla ilmasta sekä sateen mukana kuljetuksena aina marraskuun loppupuolelle saakka. Maaperän jäätyminen ja lumipeite muodostavat eristekerroksen lämmön siirtymiselle kumpaankaan suuntaan. Maaperästä saatavan lämmön määrään vaikuttavat 1) ilmasto, 2) maaperän laatu, 3) pohjaveden korkeus, 4) kosteuden liikkeet maaperässä ja 5) putkiston asennussyvyys. Suomessa putkiston asennussyvyys vaihtelee routarajan mukaan 0,5 m > 1,5 m. Maalajeista savi on edullisin, koska sen ominaislämpö on maalajeista suurin. Lämpöä vapautuu myös veden latenttina lämpönä sen jäätyessä. Lämpöpumpun toimiessa talvella jäätyy karkeasti arvioiden noin 1 m 3 maalajia ja siinä olevaa kosteutta. Putkistoa ympäröivän maan lämpötila laskee vain muutamalla asteella huhtikuuhun tultaessa (maan paljastuessa auringon säteilylle). Lämpöpumppu toimii edelleen. Lämpöpumppu lisää maaperän routaantumista (routasyvyyttä), mutta on todettu, että loppukesästä maaperän lämpötila oleellisesti palaa normaaliin. Kasvivaurioita ei juurikaan ole havaittu, vaikka esimerkiksi talvenarkojen hedelmäpuiden istuttamista putkistojen kohdalle kannattanee välttää.

69 Maalämpö Lämpöpumput voivat hyödyntää auringosta saatavaa pintamaanlämpöä tai syvemmältä maasta saatava geotermistä energiaa. Noin 100 m pitkä lämmön keräysputki (muoviputki) joko haudataan maahan tai upotetaan vesistöön.

70 Kalliolämpö Lämpö saadaan Maan sisäosista. Tarvittavat kaivot voivat olla satoja metrejä syviä.

71 Maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu Maalämpöpumppu tai kalliolämpöpumppu kerää energiaa huomattavasti syvempää (satoja metrejä m) ja sen lämpö on pääosin peräisin maapallon lämpöenergiasta (sula ydin) ja ydinreaktioista.

72 Poistoilmalämpöpumppu Lämpöpumppu voi olla integroituna olemassa olevaan ilmanvaihtojärjestelmään.

73 Geoenergia -hanke tähtää pysyvän tutkimus ja tuotekehityslaitoksen perustamiseen Vaasan Energiainstituutin yhteyteen KIITOS

74 Energiahuollon alueelliset ratkaisut ja rakennemuutos Visio: energiasektorin dikotomia (2-jako) Suurten asutuskeskusten ja energiaintensiivisen teollisuuden ulkopuoliset ratkaisut Alueellinen energiaomavaraisuus Suunnitteluprosessi, toimijoiden sitouttaminen, tiedotus ja tiedon tason parantaminen, toimenpidesuunnitelma Sosiaaliset ja muut alueelliset vaikutukset

75 Ilmastonmuutos ja energia Jos ihmiset jatkuvasti käyttävät liian paljon fossiilista energiaa, maan pinnan lämpötila tulee jatkuvasti nousemaan. Jo muutaman asteen nousu voi aiheuttaa dramaattisia muutoksia. Ilmastonmuutoksen suuruus riippuu lämpötilan nousun suuruudesta. - Jäätikköjen sulaminen sekä pohjoisella että eteläisellä pallonpuoliskolla - Vedenpinnan nousu valtamerissä: Lousiana, Banglades, - Myrskyjä - Pyörremyrskyt - Kovia vesisateita ja usein väärään aikaan - Kuivia ajanjaksoja - Erosio KIITOS

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura

ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUTTA LAPPIIN? ALUEKEHITYSPÄIVÄ Ylläs 8.9.2014 Pekka Peura ENERGIAOMAVARAISUUS LYHYT OPPIMÄÄRÄ Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura

JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS. Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura JEPUAN ENERGIAKYLÄ, ENERGIAOMAVARAISUUS JA ALUETALOUS Kyläpäivät Tampere 15.5.2014 Pekka Peura Energiaomavaraisten kylien kehinäminen Jepua Uusikaarlepyyn kaupungin osa- alue Jeppo Kra3 osuuskunta: Suomen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla

Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla Uusiutuvan energian mahdollisuudet hevostiloilla InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille 29.11.2016 Mari Eronen Sivu 1 9.12.2016 Johdanto Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Neste Oilin Biopolttoaineet

Neste Oilin Biopolttoaineet Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Energiaa ja lannoitteita markkinoille

Energiaa ja lannoitteita markkinoille Energiaa ja lannoitteita markkinoille JALOJÄTE päätösseminaari 2.12.2010 Mika Horttanainen Jouni Havukainen Mika Luoranen ENERGIA- malli Keskitetty käsittely: Mikkeli 175 000 t/v Pieksämäki 155 000 t/v

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat

PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat PERÄMERENKAAREN BIOENERGIAVARAT - Metsäbiomassat ja metsäteollisuuden sivutuotteet - Maatalouden lannat ja biojätteet - Peltobiomassat 31.12.2010 Yhteenveto Perämerenkaaren bioenergiapotentiaali muodostuu

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016 Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos Sipilä/Heikinheimo PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 1, mallivastaukset Syksy 2016 Tehtävä 2 on tämän harjoituskierroksen taulutehtävä. Valmistaudu

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot