Vuosikertomus Centralförbundet för de gamlas väl ry (paino) (pdf ) Vanhustyön keskusliitto, kuva-arkisto

Transkriptio

1 Vuosikertomus Årsberättelse 2013

2 Julkaisija: ISBN Toimitus: Kansikuva: Kuvat: Taitto: Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry (paino) (pdf ) Leena Valkonen Antero Aaltonen Vanhustyön keskusliitto, kuva-arkisto Mainospalvelu Kristasta Oy Krista Jännäri Paino: Kopio Niini Oy, Vuosikertomus 2013

3 Toiminnan arvot Organisations värden Vanhustyön keskusliitto on aktiivinen mielipidejohtaja, joka edistää monipuolisesti ikäihmisten hyvinvointia ja toimii vanhustyön järjestöjen edunvalvojana. Vanhustyön keskusliitto on toiminut vuodesta 1949 lähtien vanhustyön valtakunnallisena keskusjärjestönä, kolmannen sektorin toimijoiden edunvalvojana ja vanhustyön kehittäjänä. Syksyllä 2013 käynnistetyn brändityön pohjalta keskusliitto on uudistanut arvonsa. Uudet arvot ovat: Työmme lähtee sydämestä. Vaikutamme kautta yhteiskunnan pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin saakka. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Liiton kolmivuotissuunnitelman teemana on Hyvän vanhuuden puolesta. Toimintakaudella keskusliitolla on kolme tavoitekokonaisuutta: Parantaa iäkkäiden ihmisten hyvinvointia Vahvistaa yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa Kehittää keskusliiton omaa toimintaa. Centralförbundet för de gamlas väl är en aktiv opinionsledare som mångsidigt främjar de äldres välbefinnande och fungerar som intressebevakare för äldreomsorgsorganisationerna. Centralförbundet för de gamlas väl har verkat sedan år 1949 som äldrearbetets riksomfattande centralorganisation, intressebevakare för tredje sektorns aktörer och utvecklare av äldrearbetet. På basis av ett hösten 2013 startat arbete för branding har centralförbundet förnyat sina värden. De nya värdena är: Vårt arbete kommer från hjärtat. Vi påverkar genom hela samhället från de minsta borden till de största salarna. Värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Alltid. Sisällysluettelo 4 Toiminnanjohtajan katsaus 5 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta 6 Muu yleishyödyllinen toiminta 8 Viestintä 9 Kehittämistoiminta 11 VTKL-palvelut Oy 11 Henkilöstö 13 Talous 14 Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus 28 Liitteet Innehållsförteckning 19 Verksamhetsledarens översikt 20 Organisationsverksamhet och påverkan 21 Övrig allmännyttig verksamhet 23 Kommunikation 24 Utvecklingsverksamhet 25 Övriga projekt 26 VTKL-palvelut Oy 26 Personal 28 Bilagor Temat för förbundets treårsplan är För god ålderdom. Under verksamhetsperioden har centralförbundet tre målsättningshelheter: Förbättra äldre personers välbefinnande Stärka allmännyttiga organisationers verksamhet Utveckla centralförbundets egen verksamhet. 3

4 Toiminnanjohtajan katsaus Vuodelta 2013 odotettiin parempia aikoja niin valtakunnan kuin kansalaistenkin talouteen. Toisin kuitenkin kävi. Tämä näkyy myös vanhusten palveluissa ja elämässä yleensä samoin kuin keskusliiton jäsenyhteisöjen toiminnassa. Vanhuspalvelulain voimaantulo kesällä 2013 toi mukanaan uusia ja hyviä asioita, mutta toimintaympäristö on entistä haasteellisempi. Monien uudistusten valmistelu on edennyt vitkaan ja aivan uusiakin avauksia on näköpiirissä. Vanhustyön keskusliiton kolmivuotiskausi Hyvän vanhuuden puolesta käynnistyi. Liiton luottamuselimissä tapahtui merkittäviä muutoksia kesän 2012 liittokokouksen päätöksin. Liittomme kautta aikain pitkäaikaisin puheenjohtaja professori Reijo Tilvis luovutti tehtävän ylijohtaja Elli Aaltoselle. Valtuuston puheenjohtajana jatkaa edelleen valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Itselleni tämä on viimeinen kokonainen vuosi liiton toiminnanjohtajana yhteensä näitä vuosia kertyy runsaat 20. Kolmivuotissuunnitelmassa asetettuihin tavoitekokonaisuuksiin vastattiin monin tavoin. Iäkkäiden ihmisten hyvinvointia parannettiin sekä jäsenyhteisöjen että liiton oman vanhustyön kautta. Liiton asiantuntemusta tarvittiin laajalti valtakunnallisissa ja paikallisissa vaikuttamistoimissa. Vanhustyön aluefoorumit olivat hyvä väline alueellisten verkostojen luomisessa. Viestinnässä otettiin käyttöön myös uusia some-välineitä. Sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet saavutettiin vähintäänkin kohtuullisesti ja liiton talous on tasapainossa. Liiton brändiä selkeytettiin sekä uudistamalla arvoja että liiton ulkoista ilmettä. Liiton keskeiset viestit ovat: Toimintamme lähtee sydämestä. Vaikutamme halki yhteiskunnan pienimmistä pöydistä suurimpiin saleihin. Koska arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Liiton symboliksi luotu sydänlogo kuvaa tätä kaikkea. Toimintamme keskeinen rahoittaja on edelleen Raha-automaattiyhdistys. Tästä tuesta suuret kiitokset. Sen avulla on muun muassa saatu aikaan kohennusta vanhusten asuntoihin, torjuttu yksinäisyyttä ja tiedotettu hyvästä vanhustyöstä. Parhaat kiitokset myös Suomen kansanterveysyhdistykselle, jonka tuella olemme voineet moni tavoin edistää vanhusten hyvinvointia. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on hyvä kumppanimme niin vanhustenviikon aikana kuin iareenan toteuttamisessa. Vaikuttamistoiminnassamme keskeisiä yhteistyötahoja ovat olleet erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Sosiaalialan työnantajat, Reilu palvelu ry. sekä SOSTE. Keskusliitto on myös saanut esittää omia kantojaan eduskunnan valiokunnissa. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja tukijoitamme. Haluamme olla luottamuksen arvoisia ja jatkaa työtämme yhdessä kanssanne. Parhaat kiitokset keskusliiton luottamushenkilöille ja osaavalle henkilöstölle. Ilman sitoutumista ja yhteisten tavoitteiden suuntaan toimimista ei arkinen työ onnistuisi. Muutosten keskelläkin on jaksettava pitää suunta selvänä ja keskusliiton lippu korkealla. Tässä olemme yhdessä onnistuneet. Pirkko Karjalainen toiminnanjohtaja Keskusliitolla on ollut mahdollisuus ja onni saada tehdä yhteistyötä monien kumppanien kanssa. Toimintavuoden aikana on tullut yhteistyöaloitteita aivan uusiltakin tahoilta ja liitto on omalta osaltaan hakenut uusia avauksia. Nyt, jos koskaan, tarvitaan aktiivista ponnistelua toimintamme uudis-tamiseksi vastaamaan ajan haasteisiin. 4 Vuosikertomus 2013

5 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta Toimintaympäristö haasteiden ja mahdollisuuksien kannalta Vuoden 2013 aikana valtiontalouden ja kuntien talouden kehitys on ollut edelleen pääosin heikko. Hallitusohjelmassa sovitut monet hallinnon ja lainsäädännön uudistukset etenivät ennakoitua hitaammin. Hallituksen ns. rakennepaketissa on edellytetty vanhuspalveluihin merkittäviä säästöjä. Mahdollisten uudistusten vaikutusta järjestöjen toimintaan on ollut toistaiseksi vaikea ennakoida. Vanhuspalvelulaki (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) tuli pääosin voimaan EU:n hankintadirektiivin ja siitä seuraavan hankintalain uudistamisen vaikutuksia järjestöjen palvelutuotannon kannalta on arvioitu mm. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. Järjestöillä on edustus hankintalain uudistamista valmistelevassa työryhmässä. Samoin säätiölain uudistustyö jatkuu edelleen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaajina kunnat ovat liiton ja sen jäsenyhteisöjen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Palveluhankintoja kilpailutetaan ja ostajapuolen organisaatiot ovat aiempaa suurempia. Toisaalta monet kunnat ovat ottaneet takaisin omaksi toiminnakseen aiempia ostopalveluita. Suuret valtakunnalliset palveluntuottajayritykset, joista osalla on taustalla kansainvälisiä pääomasijoittajia, ovat yhä useammin voittaneet paikalliset tarjouskilpailut. Tämä on vaikuttanut toimintavuoden aikana sekä jäsenyhteisöjen että VTKLpalvelut Oy:n toimintaan ja talouskehitykseen. Raha-automaattiyhdistyksen tukea ei suunnata lainkaan palvelumarkkinoiden kilpailua mahdollisesti rajoittavaan toimintaan. RAY:n strategia vuosille painottaa sellaista järjestötoimintaa, jolla vahvistetaan ihmisten omia voimavaroja ja ehkäistään ongelmien syntymistä. Järjestöjen toiminnan vaikutuksia arvioidaan ja toiminnan tulokset tulee osoittaa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa väestön ikääntyminen on monin tavoin esillä. Valtakunnallisena linjauksena on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman valmistelua jatkettiin vuonna Järjestöjen vapaaehtoistoiminnalle ja erityisesti aktiivisten eläkeläisten rekrytoimiselle mukaan vapaaehtoistoimintaan asetetaan myös melkoisia odotuksia. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on aktivoitunut yhdessä eläkeläisjärjestöjen etujärjestö EETU ry:n kanssa kehittämään vanhusneuvostojen toimintaa. 5

6 Järjestö- ja vaikuttamistoiminta Jäsenistö ja hallinto Keskusliiton jäsenyhteisöjen lukumäärä oli vuoden lopussa 339. Vuoden aikana liittoon liittyi kolme uutta jäsentä ja seitsemän erosi. Eroamisten yleisimpänä syynä oli toiminnan loppuminen tai yhtiöittäminen. Liiton hallituksen puheenjohtajana toimii ylijohtaja Elli Aaltonen. Hallituksen varapuheenjohtajina toimivat Markku Ahlgren ja Eva Stockmann. Hallituksen muut jäsenet ovat Maija Anttila, Outi Keinänen, Heikki Keränen, Elisa Pilli-Sihvola, Tiina Läksy sekä Timo Lemmetyinen. Liiton valtuuston puheenjohtajana toimii VTT Markku Lehto ja valtuuston varapuheenjohtajina Kyllikki Pyykkönen ja Kjell Nyberg. Liiton valtuusto kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa ja hallitus kahdeksan kertaa. Luottamushenkilöt pitivät kaksi yhteistä työseminaaria. Liitteessä 1 (s. 28) luettelo valtuuston jäsenistä vuosina Liiton käytännön toimintaa johtaa toiminnanjohtaja tukenaan konsernin johtoryhmä, jossa kullakin jäsenellä on oma vastuualueensa. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Muut johtoryhmän jäsenet ovat talousjohtaja Ilgiz Asis, järjestöpäällikkö Terhi Jussila, viestintäpäällikkö Leena Valkonen, VTKL-palvelut Oy:n toimitusjohtaja Marjo Nietosvaara sekä liiton lakimies Marjut Vuorela. Liitto ja osakeyhtiö muodostavat yhdessä konsernin. Valtuuston valitsemana tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena Sauli Salmi, KHT. Toiminnan arvioinnin ja vaikutusten mittaamisessa käytetään apuna IMS-toimintajärjestelmää, RAY:n käyttämiä arviointivälineitä sekä yhtiön Sofia-asiakastietojärjestelmää. Keskusliiton järjestö- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta suurin osa perustuu RAY:n avustuksiin. Jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on suhteellisen pieni, mutta jäsenmaksukertymä on jäsentoiminnan toteuttamisessa merkittävä. Keskusliitto saa järjestötoimintaan, tiedotukseen ja kehittämistoimintaan merkittävää tukea myös Suomen Kansanterveysyhdistykseltä. Sotainvalidien Veljesliiton kultainen kiekko -palkinto myönnettiin v Vanhustyön Keskusliitolle kiitollisuuden osoituksena sotainvalidien, heidän lähiomaistensa ja muiden veteraanien hyväksi vuosikymmenien ajan tehdystä työstä. Palkinnon vastaanottivat keskusliiton puheenjohtaja Elli Aaltonen ja toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. Palkinnon ojensi Sotainvalidien Veljesliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Kuivala. Vaikuttamistoiminta Toimintavuoden aikana keskusliitto toimi aktiivisesti vanhustenhuollossa toimivien järjestöjen sekä ikääntyneiden hyvinvoinnin puolesta ja teki yhteistyötä muiden valtakunnallisten yhteisöjen kanssa. Edunvalvonnallisen toiminnan painopisteinä olivat yleishyödyllisten yhteisöjen toimintamahdollisuudet, RAY:n avustustoiminnan tulevaisuus sekä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelu- ja työryhmätyö. Liiton edustajat ovat olleet mukana useissa sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön työryhmissä sekä kuultavina lainvalmistelujen yhteydessä. Keskusliitto on jäsenenä useissa valtakunnallisissa yhteistyöjärjestöissä keskeisimpinä RAY, SOSTE, EK:n Sosiaalialan Työnantajat ry. Keskusliitto antoi vuoden 2013 aikana 12 pyydettyä lausuntoa lakiehdotuksista ja työryhmämietinnöistä sekä oli useita kertoja kuultavana mm. eduskunnan valiokunnissa. (Liite sivulla 35) 6 Vuosikertomus 2013

7 Jäsentoiminta Jäsentoiminnassa keskeisiä muotoja toimintavuoden aikana olivat Vanhustyön aluefoorumit, jäsenistölle suunnattu koulutus ja neuvonta sekä jäsenviestintä. Aluefoorumeja järjestettiin kuudella alueella eri puolilla Suomea. Niihin osallistui jäsenyhteisöjen edustajia sekä runsaasti myös kuntien viranhaltijoita, vanhusneuvostojen edustajia ja muita yhteistyökumppaneita. Yhteensä osallistujia oli 442. Aluefoorumien tavoite edistää alueellista verkostoitumista ja eri toimijoiden välistä vuoropuhelua toteutui hyvin. Vuoden aikana järjestettiin lisäksi jäsenyhteisöjen johtajien koulutuspäivät, rakennushankkeiden avustusmahdollisuuksia käsittelevä koulutuspäivä sekä viisi alueellista koulutusta tietosuojakysymyksistä. Näihin koulutuksiin osallistui yhteensä 290 henkilöä. Jäsenyhteisöille pidettiin juridista koulutusta myös erikseen sovitusti. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa räätälöitiin jäsenyhteisöjen liiketoiminnan kehittämisen koulutusohjelma, joka käynnistyi alkuvuodesta Jäsenneuvonnassa näkyi toimintaympäristön jatkuva muutos sekä kuntien järjestämät palveluiden kilpailutukset. Neuvonnan pääalueita olivat edelleen laki- ja veroasiat, kilpailuttaminen, kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvät asiat sekä monet järjestö- ja palvelutoiminnan käytännön kysymykset. Jäsenviestinnässä lähetettiin kerran kuukaudessa sähköinen ajankohtaiskirje, alueellisesti kohdennettuja jäsenkirjeitä sekä Jäsenviesti-lehti alkukesästä ja loppuvuodesta. Jäsenkirjeet ja lehdet toimitettiin suomen ja ruotsin kielellä. Jäsenistön käytössä olevaa Extranet-sivustoa päivitettiin säännöllisesti. Vuoden 2013 aikana toteutettiin jäsenkysely, jonka avulla koottiin ajantasainen tieto jäsenyhteisöjen toiminnasta, niiden tarjoamista palveluista ja palveluvolyymistä. Vanhustyön keskusliitto Aluetapaamiset ja jäsenkoulutukset 2013 Paikka Aika Osallistujamäärä Vanhustyön aluefoorumi, Länsi- ja Sisä-Suomi Kokkola Vanhustyön aluefoorumi, Itä-Suomi Siilinjärvi Vanhustyön aluefoorumi, Pohjois-Suomi Oulu Vanhustyön aluefoorumi, Lounais-Suomi Naantali Vanhustyön aluefoorumi, Lappi Tornio Vanhustyön aluefoorumi, Etelä-Suomi Kouvola Jäsenyhteisöjen johtajien foorumi Rakennushankkeiden avustusmahdollisuudet -koulutus Ryhmätoiminnan ideointi- ja koulutuspäivä Kouvola Ryhmätoiminnan ideointi- ja koulutuspäivä Seinäjoki Ryhmätoiminnan ideointi- ja koulutuspäivä Oulu Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja Turku Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja Tampere Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja Mikkeli Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja Kajaani Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja Juridiset koulutukset (erikseen sovitusti) eri jäsenyhteisöissä 110 Yhteensä 875 7

8 Muu yleishyödyllinen toiminta Korjausneuvonta Veteraanien ja muun vanhusväestön asuntojen korjausneuvonnassa toimii yhteensä 15 neuvojaa eri puolilla Suomea. Korjausneuvojat auttavat maksutta kaikkia apua tarvitsevia vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja avustusten hakemisessa. Korjausneuvontatoimintaa on toteutettu Vanhustyön keskusliitossa Raha-automaattiyhdistyksen tuella vuodesta Pääosa korjausneuvonnan asiakkaista on edelleen sotainvalideja, veteraaneja ja heidän leskiään. Korjausneuvojat avustivat myös liiton jäsenyhteisöjä lähinnä peruskorjauksiin sekä turvallisuusjärjestelmiin ja -suunnitelmiin liittyvissä asioissa. Toteutunut toiminta vuonna 2013 Neuvonnan yhteydenotot Neuvontakäynnit Tehdyt suunnitelmat Toteutuneet hankkeet kpl kpl kpl 668 kpl Korjausneuvonta teki yhteistyötä mm. veteraanijärjestöjen, kunnallisten korjausneuvojien, Vakuutuskuntoutuksen sekä ASPA-säätiön kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa hankkeissa, jotka liittyvät esteettömään asuntorakentamiseen ja sosiaalipalvelujen turvallisuuteen. Korjausneuvonnan tulevia tarpeita ja kehittämismahdollisuuksia arvioitiin sekä RAY:n että muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Senioritoiminta Keskusliiton Senioritoiminta organisoi vapaaehtois-, ryhmä- ja virkistystoimintaa sekä tiedotustoimintaa kotona asuville ikäihmisille Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Toiminnan tavoitteena on tukea ikäihmisten psykososiaalista hyvinvointia. Eri puolilla ä toimi 11 ryhmää, joista osa kokoontui viikoittain ja osa kaksi kertaa kuukaudessa. Ryhmissä kirjattiin yhteensä lähes käyntiä. Venäjänkielisille vanhuksille oli edelleen omaa ryhmätoimintaa. Palautteiden mukaan ryhmätoiminta oli merkittävä tuki ikäihmisten hyvinvoinnille. Virkistystoiminnassa järjestettiin mm. Taidetorstai-tapahtumia ja erilaisia retkiä sekä tiedotustoiminnassa mm. tietoiltapäiviä eri aiheista. Vuoden aikana järjestettiin kaksi vapaaehtoistoiminnan kurssia sekä yksilöperehdytyksiä tarpeen mukaan. Vapaaehtoisrekisterissä oli vuoden lopussa 146 henkilöä. Vuoden aikana tehtiin yhteensä ystäväkäyntiä ja 561 saattajaapukeikkaa. Senioritoiminnan ohjaajat järjestivät ryhmäohjaajille koulutustilaisuuksia myös muualla Suomessa. Ystäväpiiri-toiminta Ystäväpiiri-toiminta on psykososiaalisen kuntoutuksen menetelmin toteutettua ryhmätoimintaa ikäihmisten yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi. Se vakiintui osaksi liiton järjestötoimintaa vuoden alusta. Ystäväpiiri-toiminnassa on kehitetty koulutusmalli ryhmänohjaajille ja toimintamalli yksinäisyyttä lievittävälle ryhmätoiminnalle. Ystäväpiiri-ryhmiä toimi vuonna 2013 yli 40 paikkakunnalla. Ohjaajakoulutuksia järjestettiin kuudella paikkakunnalla ja ne suunnattiin järjestöissä ja kunnissa työskenteleville vanhustyön ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Vuoden 2013 aikana koulutettiin yhteensä 52 uutta Ystäväpiiri-ohjaajaa. Ystäväpiiri-ohjaajia on vuodesta 2006 lähtien koulutettu yhteensä noin 540. Keskusliitossa toimii ohjaajien tukena neljä Ystäväpiiri-toiminnan alueohjaajaa. He järjestävät mm. lisäkoulutusta tarpeen mukaan. Zonta International Piiri 20 keräsi kampanjalla Sisarta ei jätetä varoja Ystäväpiiri-toiminnan tukemiseen. Zontanaisten lahjoituksen turvin on ollut mahdollista myöntää rahallista tukea ryhmien omatoimisiin kokoontumisiin ohjattujen ryhmäkertojen päätyttyä. Vuoden 2013 aikana tukihakemuksia tuli 24 ja tukea saaneisiin ryhmiin osallistui yhteensä 156 ikäihmistä. Tukea myönnettiin mm. ryhmien sisältöjen toteuttamiseen ja matkakuluihin. Ystäväpiiri-toiminta teki yhteistyötä myös Kelan IKKU-hankkeen kanssa gerontologisen kuntoutuksen tutkimuksessa sekä Helsingin kaupungin kanssa Muistisairaan potilaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus -hankkeessa. 8 Vuosikertomus 2013

9 Viestintä Keskusliiton viestintä perustuu kolmivuotissuunnitelman linjauksiin. Painopisteinä olivat liiton ja sen jäsenyhteisöjen toiminnan tunnettuuden lisääminen sekä hyviin vanhustyön käytäntöihin liittyvän tiedon levittäminen. Keskusliitto tiedotti aktiivisesti tapahtumistaan, kehittämistoiminnastaan ja sen tuloksista sekä muista ajankohtaisista aiheista medialle ja muille sidosryhmille. Internet-sivuilla oli vuoden aikana runsaat käyntiä. Sosiaalisessa mediassa pidettiin yllä Vanhustyön keskusliitto-, Vanhustenpäivä- ja -viikko-facebook-sivuja sekä syksyllä avattua Seniorsurf.suomi-Facebook-sivua. Keskusliitolle avattiin loppuvuodesta myös Sivujen kävijämäärät ja tykkäykset ovat tasaisesti kasvaneet. Sidosryhmille lähetettiin vuoden aikana kolme sähköistä uutiskirjettä. Vanhustyö-lehden visuaalinen ilme uudistettiin kannen ja esittelysivujen osalta. Lehti ilmestyi kuutena teemanumerona, joista yksi oli kaksoisnumero. Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen. Vuoden vanhusteko palkinto myönnettiin Uudenkaupungin vanhusneuvoston kehittämälle ulkoiluystävä-toimintamallille. Sen vastaanottivat Uudenkaupungin Ikäihmisten neuvoston puheenjohtaja Anna-Liisa Nuutila ja varapuheenjohtaja Tauno Lehtonen. Vanhustenviikko ja muut tapahtumat Vanhustenviikkoa vietettiin teemalla Hyviä vuosia Goda år. Viikkoa varten tuotettiin juliste ja muuta aineistoa. Materiaalia tilattiin runsaasti ja teeman ympärillä toteutettiin paljon monenlaisia tapahtumia ympäri Suomen. Vanhustenpäivän valtakunnallinen pääjuhla pidettiin Porvoossa yhteistyössä kaupungin ja paikallisten yhteisöjen kanssa. Juhlapuhujana oli arkkiatri Risto Pelkonen. Juhlaan osallistui runsaat 250 vierasta. Vanhustenviikolla järjestettiin ensimmäistä kertaa laajan toimijaverkoston kanssa kansallinen SeniorSurf-päivä tiistaina Tapahtuma perustui pohjoismaiseen malliin, jossa tavoitteena on tarjota iäkkäille ihmisille helppo ja mutkaton tilaisuus opetella tietoteknisten laitteiden sekä internetin käyttöä. Tapahtumapäivä nousi tietoisuuteen ja SeniorSurfin Facebook-sivuille ilmoitettiin yli sata tapahtumaa eri puolilta Suomea. Yhteistyössä eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa järjestettiin kolmas iareena-seminaari helmikuussa. Seminaarin teemana oli Ikäihmisen mielen ja kehon hyvinvointi, osallistujia oli runsaat 130. Ilmarinen osallistui myös Vanhustenviikon aineiston tuotantoon ja yhteistyössä jaettiin Vuoden vanhusteko-tunnustus. Vuoden vanhusteoksi valittiin Uudenkaupungin vanhusneuvoston kehittämä Ulkoiluystävätoimintamalli. Messutoiminta oli aktiivista. Keskusliitto osallistui omalla osastolla Vanhustyö 2013 messuille, Sairaanhoitajapäiville, Gerontologia tapahtumaan, Kuntamarkkinoille sekä Apuväline messuille. Vanhustenpäivän valtakunnallista pääjuhlaa vietettiin Porvoon Taidetehtaalla. 9

10 Kehittämistoiminta Keskusliiton kehittämistoiminnan tavoitteena on tuoda uutta tietoa ja uusia toimintamalleja vanhustyöhön. Kehittämistoiminnan tuloksia levitettiin suunnitelmien mukaan tiedotuksen, julkaisutuotannon ja erilaisten tilaisuuksien avulla. Pääosa hankkeiden rahoituksesta saatiin RAY:n avustuksina. Kehittämistoimintaan suunnattiin myös Suomen Kansanterveysyhdistyksen tukea. KÄKÄTE-projekti KÄKÄTE (Käyttäjälle kätevä teknologia) on Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton ja Vanhustyön keskusliiton yhteinen projekti, jossa selvitetään, miten teknologia voisi nykyistä paremmin toimia ikäihmisten kotona asumisen, hyvän arjen ja vanhustyön tukena. Projektia hallinnoi VALLI ja se päättyy vuonna Toimintavuoden aikana KÄKÄTE-projekti järjesti useita tilaisuuksia, osallistui tapahtumiin ja ylläpiti omia verkkosivuja, Seminaareihin ja työpajoihin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä ja lisäksi Hopeamarkkinatkeskustelutilaisuuteen Tampereella 120 henkilöä. Projekti tuotti yhden oppaan ja neljä tutkimus- ja kyselyraporttia eri aiheista. Lisäksi julkaistiin seitsemän verkostotiedotetta noin 450 ikäteknologian ammattilaisesta koostuvalle KÄKÄTE-verkostolle. Projektissa kehitettiin Konstikoppa -niminen kiertävä teknologianäyttely. Näyttelyyn tutustui kuudella paikkakunnalla yli 350 ikäihmistä. Projektissa jatkettiin Ikäteknologiasanaston työstämistä sekä ikäteknologian laatumerkin suunnittelua yhteistyössä VTT:n kanssa. Lisäksi selvitettiin mahdollisuuksia käynnistää apuvälinetietokannan suunnittelu. KÄKÄTE-julkaisut 2013 Teknologian käyttö ja asenteet vuotiailla Raportti kyselytutkimuksesta. Intosalmi, Hennariikka; Nykänen, Jaana ja Stenberg, Lea Tietokonepiste toimivaksi opas palvelutaloille ja yhteisöille. Forsberg, Kristina. KÄKÄTE-oppaita 6/2013. Ikääntynyt ja teknologia kokemuksiani teknologian käytöstä. Hankkeen loppuraportti. Wessman, Jenni; Erhola, Kaaren, Meriläinen-Porras, Satu; Pieper, Richard ja Luoma, Minna-Liisa. KÄKÄTE-tutkimuksia 2/2013. Teknologia ikäihmisten omaishoidon apuna Raportti kyselyn tuloksista. Nykänen, Jaana; Stenberg, Lea; Pesola, Kirsti (verkkojulkaisu) Ikäihmiset ja digitaaliset pelit Kyselyn tulokset. Intosalmi, Hennariikka; Nykänen, Jaana ja Stenberg, Lea (verkkojulkaisu) Elämänkulku ja ikäpolvet -projekti Elämänkulku ja ikäpolvet projekti paneutui sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistämiseen. Toimintavuosi oli projektin ( ) viimeinen. Vuoden 2012 aikana toteutettu Neljän polven treffit -kampanja onnistui hyvin ja vuoden 2013 aikana ikäpolvitapahtumia toteutettiin edelleen eri puolilla Suomea. Sukupolvien välisen solidaarisuuden Eurooppa-päivänä järjestettiin keskustelutilaisuus Vanhalla ylioppilastalolla. Ikäpolvitoiminnan periaatteet ja käytännöt koottiin opaskirjaksi, joka ilmestyi tammikuussa 2014 nimellä Neljän polven treffit ikäpolvitoiminnan opas. Projektin tutkimusosiossa saatettiin loppuun sekä laadullisten että määrällisten aineistojen analyysit. Analyysien ja aiemman sukupolvitutkimuksen pohjalta laadittiin ns. suurelle yleisölle suunnattu kirja, joka julkaistaan vuoden 2014 alussa. Tutkimuksen tuloksia on esitelty eri kongresseissa ja seminaareissa, ja hankkeesta on laadittu useita artikkeleita sekä esityksiä eri tilaisuuksiin. 10 Vuosikertomus 2013

11 Eloisa ikä -avustusohjelman koordinointi Vanhustyön keskusliitto koordinoi RAY:n Eloisa ikä -ohjelmaa yhteistyössä RAY:n kanssa. Vuoden 2013 alussa ohjelmassa aloitti 14 järjestöjen kehityshanketta eri puolilla Suomea. Hankkeissa edistetään ikäihmisten osallisuutta, toimijuutta ja mielen hyvinvointia sekä tehdään näkyväksi ikäihmisten moninaisuutta ja voimavaroja. Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -koordinaation tehtävänä on tukea osahankkeita. Koordinaatio verkostoi osahankkeita keskenään järjestämällä kolme verkostoseminaaria, kaksi tutkimusverkoston kokousta ja yhden teemakoulutuksen sekä toteuttamalla sisäistä viestintää. Lisäksi tehtiin 35 hankekohtaista käyntiä. Ohjelmaa ja osahankkeita esiteltiin eloisaikä.fi-sivuilla, lehtiartikkeleissa, erilaisilla messuilla sekä monissa muissa tapahtumissa. Vuonna 2013 koordinaatio käynnisti tutkimuksen, jossa selvitetään ohjelmaan osallistuvien ikäihmisten arjessa tapahtuvia muutoksia ja heidän kokemuksiaan hanketoiminnasta. Lisäksi nostatettiin gallupkyselyn avulla yhteiskunnallista keskustelua suomalaisten asenteista ikääntymistä kohtaan. Muut hankkeet Kelan rahoittama Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke päättyi vuonna Hankkeen loppuraportti julkaistiin Kelan sarjassa vuonna (Julkaisu: Pitkälä K, Savikko N, Pöysti M, Laakkonen M-L, Kautiainen H, Strandberg T, Tilvis R. Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus. : Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 125, 2013) Lisäksi Vanhustyön keskusliitto koordinoi ja hallinnoi Muistisairaan potilaan ja hänen puolisonsa omahoitovalmennus -hanketta ( ). Hankkeen käytännön toteuttajina ovat Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto, Oulunkylän kuntoutussairaala ja Helsingin yliopisto. Hankkeen keskeisin rahoittaja on Suomen Lääketieteen Säätiö. Vanhustyön keskusliitto on osallistunut myös Porvoossa toteutettavaan tutkimukseen, joka koskee lihaskatoa ja ravitsemusta. Lihaskato eli sarkopenia on yksi vanhusväestön terveysongelmista. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu useissa tilaisuuksissa ja artikkeleissa. Vanhustyön keskusliitto oli mukana Kelan rahoittamassa IKKU-tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jossa selvitettiin mm. gerontologisen kuntoutuksen nykytilaa ja kuntoutuksen vaikuttavuutta. Hankkeen päätösseminaari pidettiin marraskuussa Helsingissä. Kuvassa hankkeen tutkijoita ja muita toimijoita. 11

12 VTKL-palvelut Oy Henkilöstö Vanhustyön keskusliitto -konsernin palveluksessa oli vuonna 2013 kokoaikaiseksi muutettuna yhteensä 96 työntekijää. Keskusliiton eli yhdistyksen palveluksessa heistä oli 40 ja osakeyhtiön palveluksessa 56 henkilöä. Toimintavuoden aikana keskusliitossa työskenteli 36 vakituista sekä 13 projekti- tai määräaikaista työntekijää. Yhtiössä työskenteli vuoden aikana yhteensä 52 vakituista ja 63 määrä- tai osa-aikaista työntekijää. Keskusliiton henkilöstökulut toimintavuonna olivat ,49 euroa, kun ne edellisellä tilikaudella olivat ,02 euroa. VTKL-palvelut Oy:ssä henkilöstökulut olivat vastaavasti ,74 euroa vuonna 2013 ja ,31 euroa vuonna Toimintakauden aikana Vanhustyön keskusliitosta jäi eläkkeelle yksi henkilö ja osakeyhtiöstä kuusi henkilöä. Noin puolella kaikista työntekijöistä ja runsaalla 2/3:lla vakituisista työntekijöistä työsuhde on kestänyt vähintään viisi vuotta. Kotipalvelussa oli useita yli 30 vuotta kestäneitä työsuhteita. Vanhustyön keskusliiton omistama kotihoitoyhtiö VTKL-palvelut Oy on toiminut vuodesta 2004 lähtien. Yhtiö tuottaa monipuolisia kotihoitopalveluita pääkaupunkiseudulla, pääsääntöisesti Helsingissä. Yhtiöllä on Reilu Palvelu -merkki, jossa korostuu yhteiskuntavastuu sekä sosiaalinen ja ympäristövastuu. Toimintavuonna asiakkaiden keski-ikä oli 83,7 vuotta. Suurin osa asiakkaista oli itse maksavia yksityishenkilöitä. Konsernin työterveyshuolto oli järjestetty pääkaupunkiseudulla Diacor Oy:n ja Vantaan Työterveys-liikelaitoksen kanssa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimivien korjausneuvojien työterveyshuolto järjestettiin paikallisten palveluntarjoajien kanssa. Työntekijöille järjestettiin virkistystapahtuma sekä pikkujoulutilaisuudet. Käytössä on myös liikunta- ja kulttuurisetelit. Lisäksi keskusliitossa toteutettiin Innolink Oy:n toimesta henkilöstötutkimus. VTKL-palvelut Oy:llä oli voimassaoleva puitesopimus Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa koskien kotihoidon eri palvelumuotoja, kuten kotipalvelua, kotisiivousta sekä lasten-hoitopalveluja. VTKL-palvelut Oy tarjosi Helsingin kaupungin lapsiperheasiakkaille lastenhoitoapua palvelusetelitoimintana. Yhtiö tuotti palvelut myös Helsingin kaupungin ylläpitämään kehitysvammaisten tukiasumisenyksikköön. Yhtiö osallistui loppuvuoden aikana lähikuntien kotihoidon kilpailutuksiin. Vanhustyön aluefoorumit kokosivat vuoden aikana runsaasti alan toimijoita yhteen. Kuva Kouvolasta. 12 Vuosikertomus 2013

13 Konsernin tuotot ja kulut Konsernin tuotot % 2 % Konsernin tuotot , % 48 % % 2 % % 45 % Toimintatuotot Ray-avustus Muut avustukset Rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Muut tuotot Konsernin kulut % 26 % 1 % 1 % 72 % 72 % Konsernin tuotot/kulut Konsernin kulut Henkilöstö Toimintakulut Muut kulut Tuotot Kulut

14 Konsernituloslaskelma VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,60 Ray-avustus, AK , ,55 Avustukset , ,15 Henkilöstökulut , ,44 Poistot , ,68 Muut kulut , ,49 Varaston muutos , ,55 Siirrot eri toiminnanaloille , , , ,10 2. KEHITTÄMISTOIMINTA Ray-avustus, C , ,05 Muut avustukset , ,85 Muut tuotot , ,43 Henkilöstökulut , ,75 Muut kulut , , , ,46 3. VTKL-PALVELUT OY Tuotot , ,83 Muut liiktoiminnan tuotot 1 050,00 50,00 Henkilöstökulut , ,31 Poistot , ,98 Muut kulut , ,66 Rahoitustuotot 4 368, ,43 Verot -4,67-7, , ,72 4. MYYNTITOIMINTA Tuotot , ,15 Henkilöstökulut , ,83 Muut kulut , ,30 Varaston muutos 1 204, , , ,50 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ** , ,78 14 Vuosikertomus 2013

15 5. VARAINHANKINTA Jäsenmaksut , ,26 Muut tuotot 3 924,00 825,00 Testamenttilahjoitukset ,26 0,00 Varaston muutos , , , ,98 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ** , ,80 6. SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Osinkotuotot 8 416, ,85 Korkotuotot 9 277, ,14 Sijoitustoiminnan tuotot , ,40 Sijoitustoiminnan arvostuserot , ,25 Korkokulut -15,97-0,97 Sijoitustoiminnan kulut , , , ,57 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ** , ,23 7. AVUSTUKSET Toiminta-avustukset, Ray A , ,00 Muut avustukset , , , ,85 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ** , ,38 15

16 Konsernitase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,28 Aineelliset hyödykkeet , ,86 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,40 Sijoitusomaisuus Osakkeet ja osuudet , ,28 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,82 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Tavarat , ,86 Saamiset Myyntisaamiset , ,34 Siirtosaamiset , , , ,12 Rahoitusarvopaperit Muut osuudet , ,93 Rahat ja pankkisaamiset , ,07 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , , , ,80 16 Vuosikertomus 2013

17 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,88 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,50 Vapaat rahastot Juhlavuoden rahasto , , , ,22 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,72 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 437,18 35,50 Ostovelat , ,61 Muut lyhytaikaiset , ,88 Siirtovelat , , , ,08 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,80 17

18 Arviointia toiminnan toteutumisesta Parantaa iäkkäiden ihmisten hyvinvointia Toimitettiin ja julkaistiin kuusi teemanumeroa Vanhustyö-lehteä, tiedotettiin laajasti liiton omasta ja kehittämishankkeiden toiminnasta ja pidettiin yhteyksiä mediaan. Kaikessa liiton viestinnässä painotetaan vanhusten hyvinvointia ja sitä parantavia työtapoja sekä hyvää ikääntymistä edistävää tutkimusta. Keskusliiton oman brändin uudistustyössä keskeisenä sanomana on vanhusten hyvinvoinnin parantaminen sen työn kautta, jota liitto ja sen jäsenyhteisöt tekevät. Keskeinen viesti on: Työmme lähtee sydämestä. Liiton edustajat olivat aktiivisia jäseniä ja asiantuntijoita monissa työryhmissä ja tilaisuuksissa, joissa käsiteltiin vanhusten hyvinvointiin vaikuttavia asioita ja toimintatapoja. Vanhustenviikko teemalla Hyviä vuosia Goda år ja sitä varten tuotettu aineisto herätti laajaa kiinnostusta. Samoin ensimmäinen SeniorSurf-päivä onnistui hyvin nostaen esille mm. ikäihmisten ja tietotekniikan vielä ongelmallista suhdetta. Liiton oma vapaaehtois- ja ryhmätoiminta edisti ikäihmisten hyvinvointia monipuolisesti ja toiminnan osaamista levitettiin koulutuksen keinoin. Ryhmätoiminnan tueksi tarkoitetun ns. tietopankin käynnistämistyö aloitettiin. Korjausneuvonnan avulla parannettiin vanhusten asumisoloja. Ystäväpiiri-toiminnalla vaikutettiin ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Vahvistaa yleishyödyllisten järjestöjen toimintaa Keskusliitto toteutti omaa edunvalvonta- ja vaikuttamistoimintaansa yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Lähtökohtana oli yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan taloudellinen ja lainsäädännöllinen turvaaminen. Erityisesti hankintalain uudistamiseen liittyvä järjestöjen vaikuttamistyö on ollut aktiivista ja liitto on ollut siinä mukana sekä SOSTE:n että omien toimiensa kautta. Liiton jäsenyhteisöjen palvelutoiminnan ja palvelutuotannon kehittämiseen panostettiin järjestämällä omaa koulutusta sekä käynnistämällä yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa. Liiton jäsenyhteisöjen keskinäistä verkostoitumista edistettiin sekä sähköisen viestinnän avulla että vanhustyön aluefoorumeissa. Aluefoorumeihin osallistui runsaasti myös kuntien ja vanhusneuvostojen edustajia. Toiminnalla edistettiin järjestöjen ja julkisen sektorin verkostoitumista. Kehittää keskusliiton omaa toimintaa Keskusliiton oman toiminnan toteutumista seurattiin ja itsearviointia toteutettiin mm. IMS-toimintajärjestelmän avulla ja tilintarkastussuunnitelman puitteissa sekä liiton hallituksen ja valtuuston kokouksissa. VTKL-brändin uudistus- ja kehitystyö aloitettiin yhdessä viestintätoimisto Milttonin kanssa. Tavoitteena on modernisoida ja vahvistaa liiton näkyvyyttä sekä viestittää vahvasti toiminnan perustana olevista arvoista. Liiton jäsentoiminnassa panostettiin neuvontaan sekä jäsenyhteisöjen toiminnasta tiedottamiseen. Nettisivujen Palveluhaku-toiminnosta löytyvät perustiedot kaikkien jäsenyhteisöjen toiminnasta ja palvelutarjonnasta. Vuosaaren Ystäväpiiriläisiä. 18 Vuosikertomus 2013

19 Verksamhetsledarens översikt Av år 2013 förväntades bättre tider såväl för rikets som medborgarnas ekonomi. Men det blev inte så. Detta ses även i de äldres service och liv i allmänhet, liksom i verksamheten hos centralförbundets medlemssamfund. När äldreomsorgslagen trädde i kraft sommaren 2013 förde det med sig nya och goda saker men verksamhetsmiljön blev allt mer utmanande. Beredningen av många reformer har framskridit trögt och även några alldeles nya utspel kan ses. Centralförbundet för de gamlas väls treårsperiod För god ålderdom startade. I förbundets förtroendeorgan skedde betydande förändringar enligt beslut vid förbundsmötet sommaren Förbundets genom tiderna långvarigaste ordförande, professor Reijo Tilvis gav sitt uppdrag till överdirektör Elli Aaltonen. Som fullmäktigeordförande fortsätter politices doktor Markku Lehto. För mig själv är detta det sista hela året som verksamhetsledare sammanlagt har det blivit drygt tjugo. På målsättningshelheterna i treårsplanen svarades på många sätt. Ålderstigna personers välbefinnande förbättrades både genom medlemssamfundens och förbundets eget äldrearbete. Förbundets sakkunskap behövdes i stor utsträckning i riksomfattande och lokala påverkningshandlingar. Äldrearbetets regionalforum var ett bra instrument för att bilda lokala nätverk. I kommunikationen togs även nya some-instrument i bruk. Både funktionella och ekonomiska målsättningar uppnåddes minst sagt rimligt och förbundets ekonomi är balanserad. Förbundets varumärke gjordes klarare genom att förnya värden och förbundets yttre image. Förbundets centrala signaler är: Vårt arbete kommer från hjärtat. Vi påverkar genom hela samhället från de minsta borden till de största salarna. Då värdig ålderdom är en mänsklig rättighet. Alltid. Till symbol för förbundet har valts en hjärtlogo som illustrerar allt detta. En central finansiär av vår verksamhet är fortfarande Penningautomatföreningen. Stort tack för detta stöd. Med dess hjälp har vi bland annat kunnat förbättra äldres bostäder, motarbetat ensamhet och informerat om gott äldrearbete. Bästa tack även till Finlands folkhälsoförening med vars stöd vi på många sätt kunnat främja äldres välbefinnande. Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen är vår goda partner såväl under de gamlas vecka som vid ordandet av iareena. I vår påverkningsverksamhet är centrala samarbetsgrupper speciellt social- och hälsovårdsministeriet, miljöministeriet, Kommunförbundet, Socialbranschens arbetsgivare, Reilu palvelu ry samt SOSTE. Centralförbundet har även fått framföra egna ståndpunkter i riksdagens utskott. Vi tackar alla våra samarbetspartner och understödsgivare. Vi vill vara värda förtroendet och fortsätta vårt arbete tillsammans med er. Bästa tack till centralförbundets förtroendepersoner och kunniga personal. Utan engagemang och verksamhet med riktning mot gemensamma mål blir det vardagliga arbetet inte utfört. Även mitt i förändringarna måste man orka hålla kursen klar och centralförbundet fana högt. Med detta har vi tillsammans lyckats. Pirkko Karjalainen verksamhetsledare Centralförbundet har haft möjligheten och lyckan att göra samarbete med många partner. Under verksamhetsåret har samarbetsinitiativ kommit även från alldeles nya håll och förbundet har för egen del sökt nya utspel. Nu om någonsin behövs aktiva ansträngningar för att förnya vår verksamhet så att den motsvarar utmaningarna i tiden. 19

20 Organisationsverksamhet och påverkan Verksamhetsmiljön och dess utmaningar och möjligheter Under år 2013 har både statens och kommunernas ekonomiska utveckling fortfarande för det mesta varit svag. Många av de förvaltnings- och lagstiftningsreformer som man kommit överens om i statsminister Katainens regering har avancerat långsammare än väntat. Man har i regeringens s.k. strukturpaket förutsatt att det bör ske betydande inbesparingar inom äldreomsorgen. Det har tillsvidare varit svårt att förutsäga vilka konsekvenser de eventuella reformerna har för organisationernas verksamhet. Äldreomsorgslagen (Lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre) trädde i huvudsak i kraft De effekter EU:s upphandlingsdirektiv, och därav följande reform av lagen om offentlig upphandling, kommer att ha på serviceproduktionen har utvärderats bl.a. av SOSTE Finlands social och hälsa rf. Organisationerna är företrädda i den arbetsgrupp som bereder reformen av upphandlingslagen. Reformen av stiftelselagstiftningen pågår fortfarande. Kommunerna är i egenskap av anordnare av social- och hälsovårdstjänster, och som garanter för invånarnas välbefinnande, viktiga samarbetsparter för förbundet och dess medlemsorganisationer. Man konkurrensutsätter allt oftare upphandlingen av tjänster, och köparsidans organisationer är större än tidigare. Å andra sidan har kommunerna återtagit i egen regi en del av de verksamheter som tidigare blivit köptjänster. De stora riksomfattande serviceproduktionsbolagen, av vilka en del i bakgrunden har internationella kapitalinvesterare, har allt oftare vunnit offerttävlingarna på lokalplanet. Det har under verksamhetsåret inverkat menligt på verksamheten och lönsamheten för såväl i medlemsorganisationerna och i VTKL-palvelut Oy. Det stöd som beviljas av RAY riktas inte alls till verksamhet som kan förvränga konkurrensen på servicemarknaden. RAY:s strategi för åren betonar sådan organisationsverksamhet som stärker människors egna resurser och förebygger uppkomsten av nya problem. Man utvärderar organisationernas verksamhet och dessa bör därför kunna påvisa att verksamheten ger resultat. I den offentliga debatten är frågan om den åldrande befolkningen ständigt på tapeten. På nationell nivå försöker man satsa på att äldre skall kunna bo hemma så länge som möjligt. Beredningen av programmet för anhörigvården fortsatte under Det ställs också stora förväntningar på organisationernas frivilligarbete, och fr.a. strävandena att få med aktiva seniorer i verksamheten. Jubileumsfonden Sitra har i samarbete med pensionärsorganisationernas intresseorganisation Eetu ry engagerat sig för att utveckla äldre rådens verksamhet. Medlemmar och förvaltning Antalet medlemsorganisationer inom Centralförbundet var i slutet av året 339. Under året anslöt sig 3 nya medlemmar medan 7 avgick. Den vanligaste orsaken till utträde var att verksamheten upphörde. Som styrelseordförande fungerade överdirektör Elli Aaltonen, och som viceordförande Markku Ahlgren och Eva Stockmann. De övriga medlemmarna i styrelsen var Maija Anttila, Outi Keinänen, Heikki Keränen, Elisa Pilli-Sihvola, Tiina Läksy och Timo Lemmetyinen. Ordförande för förbundets fullmäktige var PD Markku Lehto och fullmäktiges viceordförande Kyllikki Pyykkönen och Kjell Nyberg. Förbundsfullmäktige sammanträdde två gånger under verksamhetsåret och styrelsen åtta gånger. De beslutsfattande organen samlades till två gemensamma arbetsseminarier. I bilaga finns en förteckning över fullmäktigeledamöterna Det vardagliga arbetet inom förbundet leds av verksamhetsledaren, med stöd av koncernens ledningsgrupp, där varje medlem har sitt eget ansvarsområde. Ordförande för ledningsgruppen är verksamhetsledaren Pirkko Karjalainen. Ledningsgruppens övriga medlemmar är ekonomichefen Ilgiz Asis, organisationschefen Terhi Jussila, kommunikationschefen Leena Valkonen, VD för VTKL-palvelut Oy Marjo Nietosvaara samt förbundets jurist Marjut Vuorela. Förbundet och aktiebolaget bildar tillsammans en koncern. Som revisor utsedd av fullmäktige fungerar CGR-samfundet PricewaterhouseCoopers Oy, med Sauli Salmi, CGR, som huvudansvarig. Vid utvärdering av verksamheten och mätning av dess effekter utnyttjar förbundet operativsystemet IMS, de utvärderingsinstrument som RAY använder samt förbundets eget system för klientdata, SofiaCRM. Merparten av verksamheten inom Centralförbundets organisations- och utvecklingsverksamhet bygger på bidrag från RAY. Medlemsavgifternas andel av finansieringen är relativt liten, men spelar ändå en betydande roll i verksamheten. Centralförbundet får för organisationsarbetet samt informations- och utvecklingsverksamheten också ett betydande stöd av Folkhälsoföreningen i Finland. 20 Vuosikertomus 2013