Ikävoimaa alueille! Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikävoimaa alueille! Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin. DEMO-verkosto 2010 2012"

Transkriptio

1 Ikävoimaa alueille! Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin Ruusu Tuusa ja Antti Korkka (toim.) Ikärakenteen muutos haastaa Suomen. Muutos edellyttää kokonaisvaltaista haltuunottoa aluekehityksessä. Ikävoimaa alueille! on ikärakenneverkosto DEMOn loppujulkaisu. Verkosto oli työ- ja elinkeinoministeriön vuosina tukema aluekehityshanke, jonka toiminnassa oli mukana 17 eri aluetta ja seutua sekä 20 eri tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatiota. ISBN (nid.) ISBN (PDF) DEMO-verkosto Julkaisu esittelee ikärakennemuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja hankkeita, joita kansallisessa verkostotyössä on kokeiltu ja tuotu esille. Se tarjoaa yleiskuvan ikärakennemuutoksen tämänhetkisestä tilanteesta sekä niistä keinoista, joilla muutoksen tuomia haasteita pyritään ratkaisemaan tai ennaltaehkäisemään sekä alue- että kuntatasolla. DEMO-verkosto

2 Ikävoimaa alueille! Hyviä käytäntöjä ikärakennemuutoksen haasteisiin Ruusu Tuusa ja Antti Korkka (toim.) DEMO-verkosto

3 Julkaisija: DEMO-verkosto / Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Toimituskunta: Ruusu Tuusa ja Antti Korkka / Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry, Petra Stenfors / työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasu ja taitto: Saila Kurtti / Viestintätoimisto Tulus Oy Painopaikka: Tammerprint Oy, Tampere ISBN (nid.) ISBN (PDF) Copyright: Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry c/o MW-Kehitys Oy, Mänttä 2

4 Sisällys Johdanto... 4 Ikärakennemuutos haastaa alueet... 6 Muutos lukuina...6 Vaikutukset aluenäkökulmasta...9 Suomalaisen ikäpolitiikan vastauksia...12 Alueiden ikärakenteen teemaverkosto DEMO Verkoston jäsenet...15 Toimialoja ja alueita yhdistävä verkosto...16 Verkosto alueiden kehittäjänä DEMO-verkoston toiminnan arviointia...18 Ohjausryhmän näkemyksiä verkostotyöstä...20 Kehittämisehdotuksia alueyhteistyöhön...21 Hyvät käytännöt Asuminen...25 Yhteisöllisyys...26 Kotona asumisen tukeminen...28 Palvelut...33 Palveluiden keskittäminen ja palveluverkostot...34 Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka...35 Etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut...40 Matalan kynnyksen (moni)palveluyksiköt...44 Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella...46 Työ...55 Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen...56 Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen...60 Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen...65 Osallistuminen ja strategiatyö...69 Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus...70 Osallistuminen ja vaikuttaminen...75 Alueen houkuttelevuus...78 Ennakoinnin ja suunnittelun menetelmät...83 Lähteet Liite 1: DEMO-verkostoon osallistuneet alueet ja kunnat Liite 2: DEMO-verkoston ohjausryhmän kokoonpano 3

5 Johdanto Ikärakennemuutoksen haasteiden esilletuomiseksi EU on nimennyt vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Eurooppalaiset elävät elinolojen ja lääketieteen kehittymisen ansiosta yhä pidempään, mutta nuoret ikäluokat ovat aiempia pienempiä. Muutos vaikuttaa koko Eurooppaan, mutta Pohjoismaat ja erityisesti Suomi kohtaavat muutoksen muuta Eurooppaa aiemmin. Ikärakenteen muutos on yksi aikamme merkittävimmistä haasteista yhdessä globalisaation, ilmastonmuutoksen ja uusien energiatuotantoratkaisuiden kanssa. 1 Laaja-alaista keskustelua Euroopassa ja Suomessa ikärakenteen muuttumiseen on kiinnitetty voimakkaammin huomiota 1990-luvun lopulta lähtien. Muutos on tällä hetkellä ennen kokematon: kun vuonna 2011 Suomen väestöstä 18 prosenttia oli yli 65-vuotiaita, vuonna 2030 yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan jopa 26 prosenttia väestöstä. Ikääntyneiden asvun ennustetaan hidastuvan luvun jälkeen. 2 Suomessa on tärkeää keskustella kokonaisvaltaisesti ikärakennemuutoksesta, sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja varautumisesta muutoksiin. Poliittista keskustelua ovat hallinneet ilmiön vaikutukset valtion talouteen ja kuntatalouteen sekä palveluiden organisointiin. Ikääntyminen on kuitenkin nähtävä myös voimavarana ja mahdollisuutena. Yhä useampi seniori toimii aktiivisten työvuosien jälkeen tärkeänä yhteiskunnan tekijänä yrityksissä, järjestöissä ja vapaaehtoistyössä. Olennaista on huomata tämän muutoksen alueellinen ulottuvuus: suurimmat muutokset kohtaavat pieniä paikkakuntia ja maaseutukuntia. Toisaalta kaupunkiseuduilla haasteena on palveluiden käyttäjien määrä. Verkosto yhdistää aluetoimijoita DEMO-teemaverkosto perustettiin vuonna 2010 työja elinkeinoministeriön tukemana pohtimaan ikärakenteen muutosten vaikutuksia ja tarjoamaan ratkaisuja niiden hallintaan alue- ja kuntatasolla. Verkosto käynnistettiin osana kansallista, koko Suomen kattavaa koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa. Verkosto toimi kolme vuotta ja sinä aikana yhteistyössä oli mukana 17 eri aluetta tai seutua, jotka koostuivat yhteensä 97 kunnasta. Verkoston koordinoinnista vastasi aluetoimijoita edustava Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön alueosaston kanssa. Rahoitusviranomaisena toimi Pirkanmaan liitto. Verkoston ohjausryhmässä toimi kolmen vuoden aikana 20 eri tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioiden, ministeriöiden, maakuntaliittojen sekä verkostoalueiden asiantuntijajäsentä. Hyvät käytännöt kehittämismalleina Tämä julkaisu esittelee ikärakennemuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyviä hyviä käytäntöjä ja hankkeita. Julkaisu tarjoaa yleiskuvan ikärakennemuutoksen tämänhetkisestä tilanteesta sekä niistä keinoista, joilla muutoksen tuomia ongelmia pyritään ratkaisemaan tai ennaltaehkäisemään, ja miten jo olemassa olevia voimavaroja pyritään käyttämään paremmin. Julkaisun toisena tehtävänä on toimia hakuteoksena, jota kunnat ja seudut voivat käyttää etsiessään tietoa ja ideoita sekä yhteistyökumppaneita. Julkaisuun valitut hyvät käytännöt ja hanke-esimerkit on koottu pääosin DEMO-verkostoon osallistuneilta alueilta. Esimerkkien valinnassa on painotettu innovatiivisuutta, alueellisista ja paikallisista lähtökohdista perusteltua toimintaa sekä toisaalta käytännön monistettavuutta tai sovellettavuutta. Jotkin kehittämistoimet tai hankkeet ovat vielä kesken, mutta ne tuovat jo nyt esiin merkittäviä ja uusia näkökulmia. Kaikkia alueilla käynnissä olevia tai päättyneitä hankkeita ja toimintatapoja ei valitettavasti voida esitellä samalla kertaa. Tämän julkaisun esimerkkien haluttiin kattavan mahdollisimman monta teemaa ja asiakokonaisuutta. Hyvät käytännöt jaettiin neljään teemaan: asuminen, palvelut, työ sekä osallistuminen ja strategiatyö. Julkaisun rakenne Julkaisu jakautuu viiteen lukuun. Aluksi tarkastellaan ikärakennemuutosta Suomessa sekä sitä, mihin poliittisiin toimiin on valtiotasolla sitouduttu. Seuraavaksi kuvataan tarkemmin ikärakennemuutokseen liittyvän DEMO-verkoston toimintaa ja alueita, 1 Commission of the European Communities Tilastokeskus

6 jotka verkostossa ovat olleet mukana. Sen jälkeen pohditaan verkostotyön tuloksia ja esitetään verkoston kokemusten perusteella ehdotuksia, miten ikärakennemuutosta voidaan käsitellä aluekehityksessä. Viimeinen luku koostuu noin viidestäkymmenestä hyvästä toimintakäytännöstä tai kiinnostavasta hanke-esimerkistä. Tekijät välittävät erityiskiitokset verkoston kansallisille asiantuntijoille ja aluejäsenille sekä innovatiivisia toimenpiteitä alueilla toteuttaville hanketoimijoille. Ylitarkastaja Petra Stenfors, työ- ja elinkeinoministeriö Ohjelmajohtaja Antti Korkka, DEMO-verkosto Asuminen: Teema esittelee erilaisia esimerkkejä ikääntyvien ja ikääntyneiden asumisen kehittämisestä ja eriikäisten asumisen yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palvelut: Teema sisältää esimerkkejä palvelumuotojen kehittämisestä, rakennemuutoksesta sosiaali- ja terveyspalveluissa, kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuuksista sekä asiakaslähtöisyydestä. Projektipäällikkö Ruusu Tuusa, DEMO-verkosto Työ: Teeman esimerkit käsittelevät yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan kannustamista, nuorten työllisyyden ja yrittäjyyden kehittämistä, työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä aloitteita työn järjestämisestä uusilla tavoilla. Osallistuminen ja strategiatyö: Teema tarjoaa esimerkkejä liittyen siihen, kuinka alueen houkuttelevuutta voidaan kehittää ja vahvuuksia tuoda esiin, mitä on poikkihallinnollinen näkökulma väestön ikääntymisessä ja kuinka kehitetään osallisuutta. Teema antaa myös apuvälineitä suunnitteluun. Verkoston ohjausryhmätoimijat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Culminatum Innovation Oy Cursor Oy Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Itä-Suomen yliopisto JIC Oy Kaustisen seutukunta Kuntaliitto Kuopion kaupunki Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Pirkanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Sitra Tampereen kaupunki Tampereen teknillinen yliopisto Työ- ja elinkeinoministeriö Viisari ry Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry Ympäristöministeriö Åbo Akademi 5

7 Ikärakennemuutos haastaa alueet Ikärakennemuutos vaikuttaa ensi näkemältä yksinkertaiselta asialta. Muutoksen laajuus ja vaikutusala ovat kuitenkin merkittävät. Muutoksen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan tärkeimpiin järjestelmiin ja jokaiseen sen asukkaaseen. Tässä luvussa kuvataan, mistä muutoksessa on kyse ja pohditaan sen alueellisia ulottuvuuksia. Luvun lopussa on myös lyhyt katsaus Suomen kansalliseen ikäpolitiikkaan. Katsaus pohjustaa julkaisun lopussa olevia paikallisia ja alueellisia hyviä käytäntöjä, koska monet niistä ovat vastauksia sekä ikärakennemuutokseen että kansallisen tason poliittisiin ratkaisuihin. Muutos lukuina Ikärakennemuutos viittaa niihin muutoksiin, joita väestön eri ikäluokkien tai -ryhmien määrissä tapahtuu suhteessa toisiinsa. Kaikkia koskettavan ikääntymisen lisäksi ikärakenteeseen vaikuttavat luonnollinen väestönkasvu ja muuttoliikkeet maan tai alueen sisällä sekä maiden tai alueiden välillä. Usein termeillä väestön ikääntyminen ja ikärakennemuutos viitataan samaan asiaan: vanhempien ikäluokkien kasvuun suhteessa nuorempiin. Ikärakenteessa tapahtuu kuitenkin myös muita muutoksia, joten on tarpeen tarkastella kaikkia ikäryhmiä ja niiden välisiä muutoksia yhdessä. Suomen ja Euroopan ikärakenteen nykyinen kehitys johtuu siitä, että ja 1950-luvuilla syntyi enemmän lapsia kuin koskaan sen jälkeen. Lisäksi suuret ikäluokat ovat eläneet selvästi aiempia ikäluokkia pidempään ja pysyneet pidempään hyväkuntoisina. Vastasyntyneen eliniän odote oli Suomessa 80 vuonna 2010 kun se sata vuotta aiemmin oli vielä alle viidenkymmenen. 3 Eliniän pidentyminen on positiivinen asia ja kertoo lääketieteen kehittymisestä ja siitä, että elinolot ovat aiempaa paremmat ja ihmiset ovat varakkaampia. Kuitenkin ikääntyviin painottuva ikärakenne on haaste, jollaista yhteiskunta ei ole kokenut aiemmin. Ikärakennemuutosta tarkastellaan usein tilastollisten mallien perusteella, jotka perustuvat aiempaan väestökehitykseen ja kuvaavat tulevaisuutta tilanteessa, jossa nykyinen väestönkehitys jatkuu kuten tähänkin asti. Viimeisin Tilastokeskuksen väestöennuste on vuodelta Euroopan tilastotietoja kokoaa Eurostat. Suomen väkimäärä on kasvanut jatkuvasti, ja vuonna 2011 Suomessa asui noin henkeä. Merkittävin muutos on yli 65-vuotiaiden määrän raju kasvu suhteessa työikäisten eli vuotiaiden määrään (ks. kuvio 1). Vuonna 2011 yli 65-vuotiaita oli noin ja 1,5 miljoonan määrän ennustetaan ylittyvän vuoden 2030 tienoilla. Toisaalta sen jälkeen kasvutrendin ennustetaan hieman hidastuvan. Työikäis- Milj % % Väkimäärä % % % 15 % Alle 15-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Kuvio 1. Suomen väestö vuosina ja ennuste Lähde:Tilastokeskus 2011 ja Tilastokeskus 2011c 6

8 Tuha%a henkilöä Luonnollinen väestönlisäys ja ne%omaahanmuu%o (Tiedot: Tilastokeskus 2011) Ne;omaahanmuu;o (maahanmuu;ajat- maastamuu;ajat) Luonnollinen väestönlisäys (syntyneet- kuolleet) Kuvio 2. Luonnollinen väestönlisäys ja nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus 2011a; 2011b; 2011c ten suhteellinen osuus väestöstä siis pienenee jatkuvasti, vaikka lukumäärässä ei ennusteta tapahtuvan suuria muutoksia lähivuosikymmeninä: työikäisten määrän ennustetaan pysyvän nykyisessä noin 3,5 miljoonassa hengessä. 4 Ikäryhmien suhteelliset koot koko väestöstä vuosina 2012 ja niiden ennuste vuonna 2060 on merkitty kuvioon luvun puolivälin jälkeen Suomen väkimäärää on kasvattanut erityisesti maahanmuutto (ks. kuvio 2). Siirtolaisten ansiosta Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2011 noin hengellä, joista suurin osa on työikäisiä. Luonnollinen väestönlisäys oli vain noin 9500 henkeä. Kuolleiden määrä on pysynyt melko samana koko 2000-luvun, mutta syntyneiden määrä laski vuonna 2002 ennätyksellisen alas noin syntyneeseen. Kehitys on kuitenkin kääntynyt jonkin verran positiivisemmaksi: vuonna 2011 syntyi jo hieman alle lasta ja keskimääräinen lapsiluku yhtä hedelmällisyysikäistä naista kohden on kohonnut 2000-luvulla jonkin verran. Vuonna 2011 se oli 1,8 lasta. Maahanmuutosta ja syntyvyyden kasvusta huolimatta eniten kasvaa ikääntyneiden ryhmä. 5 Ikärakennemuutosta kuvataan usein huoltosuhteen avulla. Väestöllinen huoltosuhde merkitsee huollettavien (alle 15-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat) määrää sataa työikäistä (15 65-vuotiaat) kohden (ks. kuvio 3). Toinen tarkastelutapa on vanhushuoltosuhde, jossa tarkastellaan ainoastaan yli 65-vuotiaiden määrää sataa työikäistä kohden (ks. kartat 1 ja 2). Kolmas tapa on mitata työssä olevien ja muiden välistä suhdetta taloudellisella huoltosuhteella , ,7 Työikäisiä , Alle 15-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Kuvio 3. Väestöllisen huoltosuhteen kehitys Huollettavien määrä sataa työikäistä kohden. Lähde:Tilastokeskus 2011 ja Tilastokeskus 2011; Tilastokeskus 2011a; 2011b; 2011c 7

9 Väestöllinen huoltosuhde on ollut aiemminkin suuri, mikä on johtunut lasten suuresta määrästä (ks. kuvio 3) luvun aikana huoltosuhde pääosin pieneni, mutta nyt ja 2010-luvuilla sen kasvu on ollut ikääntymisestä johtuen voimakasta ja huoltosuhteen ennustetaan kasvavan voimakkaasti jatkossakin. Suomen väestöllinen huoltosuhde vuonna 2011 oli 52,9 huollettavaa sataa työikäistä kohden. Korkein se oli Etelä-Savossa ja matalin Uudellamaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella väestöllinen huoltosuhde kasvaa siten, että se olisi vuonna 2060 keskimäärin 70 huollettavaa sataa työikäistä kohden. Vanhushuoltosuhde puolestaan oli vuonna ,7 yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden. Vuonna 2030 sen ennustetaan olevan 43,8 ja vuonna ,8. Huoltosuhteet vaihtelevat alueellisesti: kartoista 1 ja 2 nähdään, että vanhushuoltosuhde on pienin kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa. Mitä pienemmästä kunnasta väestömäärältään on kyse, sen heikommalta kaikkien huoltosuhteiden kehitys useimmissa tapauksissa näyttää. 6 Taloudellinen huoltosuhde kuvaa todellista työssä olevien ja työttömänä tai työvoiman ulkopuolella olevien suhdetta. Työvoiman ulkopuolella ovat esimerkiksi lapset, opiskelijat, hoitovapaalla olevat sekä eläkeläiset. Suhde vaihtelee väestöllistä tai vanhushuoltosuhdetta nopeammin, koska siihen vaikuttavat taloudelliset suhdanteet luvun nousukaudella taloudellinen huoltosuhde oli 122 ja lama-aikaan vuonna 1993 taas 172 työvoiman ulkopuolella olevaa sataa työssä olevaa kohden. Vuonna 2010 luku oli 131. Paras taloudellinen huoltosuhde on Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla, huonoin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Taloudellisen huoltosuhteen ennakoidaan kasvavan koko maassa yli 160:een vuonna Tämä osoittaa, että paine yhden työssä olevan työn tuottavuutta kohtaan kasvaa jatkuvasti. Kartta 1. Vanhushuoltosuhde 2011 Satu Tolonen/TEM/ALUE/ALKE. Lähde: Tilastokeskus Karttakeskus, Lupa N0360 Kartta 2. Vanhushuoltosuhde 2030 Satu Tolonen/TEM/ALUE/ALKE. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Karttakeskus, Lupa N Tilastokeskus 2011; 2012; Halonen Ruotsalainen

10 Vaikutukset aluenäkökulmasta Ikärakennemuutos koettelee koko Suomea, mutta kehitys vaihtelee alueittain selvästi. Edellä kuvatut huoltosuhdetarkastelut osoittavat, että paras ikärakennetilanne ja ennakoitu kehitys on suurissa kaupungeissa ja maakunnallisissa kasvukeskuksissa. Ikärakenteen alueellinen vaihtelu liittyy siihen, että nuoret ja työikäiset ovat aiemminkin muuttaneet ja edelleen muuttavat pieniltä paikkakunnilta ja syrjäisemmiltä alueilta keskuksiin, kun taas vanhemmat jäävät useammin näille paikkakunnille. Väestön, työpaikkojen, opiskelupaikkojen ja elinkeinoelämän keskittymiskehitys voimistaa ikärakenteen alueellisia kehityseroja ja vaikeuttaa erityisen nopeasti ikääntyvien paikkakuntien mahdollisuuksia vastata kehitykseen. Kuten kartat 3 ja 4 osoittavat, Suomessa väestö keskittyy Etelä- ja Länsi-Suomeen sekä alueellisesti suurempiin keskuksiin. Vuonna 2011 lähes kolmannes suomalaisista asui Uudenmaan maakunnassa luvulta lähtien väestökehitys on ollut negatiivista erityisesti Etelä-Karjalassa, Satakunnassa, Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa. Väestö on vähentynyt etenkin pienissä, alle asukkaan kunnissa, ja Suomen asuttu pinta-ala on pienentynyt, vaikka maan väestön kokonaismäärä on kasvanut. Alueita, joilla asuu enintään kaksi ihmistä neliökilometrillä, on yhä enemmän, ja näillä alueilla asuu keskimääräistä iäkkäämpiä asukkaita. Tämän kehityksen ennustetaan jatkuvan. 8 Kehitys on haaste esimerkiksi näiden seutujen palveluiden järjestämiselle. Pohjoismainen aluekehityksen tutkimuskeskus Nordregio on kehittänyt välineitä kunnan väestöllisen haavoittuvuuden arvioimiseen. Kartta 5 esittelee 10 indikaattoria, joiden avulla voi arvioida kunnan väestöllistä haavoittuvuutta. Indikaattorit liittyvät luonnolliseen väestönkehitykseen, muuttoliikkeeseen ja eri ikäryhmien suhteellisiin osuuksiin. Kunta on väestöllisesti haavoittuva, jos poismuuttajia on alueelle muuttajia enemmän, jos syntyvyys on alhainen ja kuolleisuus korkea, jos alle 55-vuotiaita on suhteessa vähän ja yli 55-vuotiaita paljon ja jos naisia on enemmän kuin miehiä. Mitä useampi indikaattori on Kartta 3. Väestönmuutos Satu Tolonen/TEM/ALUE/ALKE. Lähde: Tilastokeskus Karttakeskus, Lupa N0360 Kartta 4. Väestönmuutos Satu Tolonen/TEM/ALUE/ALKE. Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste 2012 Karttakeskus, Lupa N Halonen

11 Kartta 5. Väestöllinen haavoittuvuus Lähde: Nordregio

12 negatiivinen, sen suuremman haavoittuvuusluvun kunta kartassa 5 saa. 9 Haavoittuvuustarkastelussa suuremmat kaupungit ja keskukset, kuten Suomessa pääkaupunkiseutu, Tampere, Jyväskylä ja Oulu, menestyvät selvästi muita alueita paremmin. Haavoittuvia kuntia ovat erityisesti ne, joissa ei ole opiskelumahdollisuuksia tai joiden elinkeinoelämä on muutaman suuren työnantajan varassa. Haasteena voi olla myös saada opiskelijat jäämään alueelle opintojen päätyttyä. Keskeistä on muuttajien ikä: Nordregion aineiston mukaan alle 40-vuotiaat muuttavat kaikista ikäryhmistä vilkkaimmin, kun taas vanhemmat ikäluokat muuttavat vähemmän. Erityisesti vuotiaiden poismuutto lisää alueen haavoittuvuutta. 10 Nordregio on kehittänyt tarkennetun verkkopalvelun, jossa voi tarkastella pohjoismaisia väestönmuutosaineistoja sekä etsiä kuntakohtaisia kehittämistoimenpiteitä ja yhteistyökumppaneita. 11 Ikärakenteen vaikutus talouteen ja työvoimaan Ikärakennemuutos kytkeytyy muihin yhteiskunnan tärkeimpiin kehityskulkuihin kuten työelämän muutokseen tai kuntien talouteen ja vaikuttaa siten julkiseen hallintoon, elinkeinoelämään ja yksilöön. Julkisen talouden menot ovat kasvaneet jatkuvasti. Erityisesti ovat kasvaneet julkistalouden kaksi suurinta aluetta, sosiaaliturva ja terveydenhuolto. Ikärakennemuutos liittyy menojen kasvuun, mutta ei ole suinkaan ainoa syy talousongelmien taustalla. Talous- ja työllisyyshaasteet kohtaavat erityisesti pieniä paikkakuntia. Vuonna 2010 terveydenhuolto vastasi noin kolmasosaa ja sosiaaliturva noin neljäsosaa kuntien kokonaismenoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua selittää osin ikääntyneiden määrän kasvu, mutta myös esimerkiksi palvelurakenteen uusimisen ja rakentamisen tarve. Menojen kasvusta johtuen kuntatalous on huonontunut ja velkaisuus lisääntynyt selvästi. 12 Sosiaalimenoista noin kolmasosa koostui vuonna 2010 eläkkeistä ja vanhuuteen liittyvistä palveluista, ja niiden osuus on myös kasvanut eniten viime vuosikymmeninä eläkkeellä olevien määrän myötä. Terveysmenojen kohdalla eniten ovat kasvaneet erikoissairaanhoidon ja lääkkeiden kustannukset. Vanhusten laitoshoidon kustannukset eivät ole juuri nousseet, koska laitoshoitoa pyritään vähentämään ja kotihoitoa lisäämään. 13 Eläkeläiset ovat kuitenkin yhä parempikuntoisia verrattuna aiempiin ikäpolviin. Eläkkeelle jääminen ei automaattisesti lisää palveluiden tarvetta. Tutkimusten mukaan hoivatarve kasvaa merkittävästi vasta yli 80 vuoden iässä. Lisäksi hoivatarve on yksilöllistä. Eläkeläiset ovat hyvin monimuotoinen ryhmä, eikä pelkkä ikä toimi terveyden mittarina. 9 Nordregio Nordregio Tilastokeskus 2010; Vuorento & Pukki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012; 2012a Työelämän rakennemuutos on toinen julkiseen talouteen vaikuttava ja osin ikärakennemuutokseen liittyvä kehityskulku. Se johtuu työn tekemisen tapojen muutoksista ja perinteisten toimialojen supistumisesta. Voimakas vaikutus on myös talouden ja työmarkkinoiden globalisoitumisella. Työn tekemisen tapoihin vaikuttaa erityisesti teknistaloudellinen muutos, jossa tieto- ja viestintäteknologian käyttö lisääntyy ja massatuotanto ja massatuotantoajattelu vähenevät. 14 Työelämän rakennemuutokset tuottavat ristiriitaisia vaikutuksia: toisaalla työntekijöistä on pulaa, toisaalla on rakenteellista työttömyyttä. Uusia työpaikkoja syntyy ja vapautuu sellaisilla aloilla, joille supistuvilta aloilta työttömäksi jääneet eivät helposti työllisty. Työelämän muutokseen liittyy myös pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Vuonna vuotiaista työelämässä olevista viidennes oli työttömiä, kun kaikkien työikäisten keskimääräinen työttömyysprosentti oli 7,9. Arvioidaan, että vuotiaista jopa viisi prosenttia olisi syrjäytyneitä. Heistä noin kolmannes on työttömiä työnhakijoita, mutta loput eivät ole rekisteröityneet työttömiksi eikä heillä ole työtä tai jatkokoulutusta. Nuorten syrjäytyneiden joukossa on erityisesti miehiä. 15 Työttömyys ja työelämän rakennemuutos haastavat etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa usein samoja paikkakuntia, joiden väestö on keskimääräistä iäkkäämpää. Toisaalta ikääntyneet jatkavat töissä yhä pidempään. Vuonna 2011 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,5- ja vanhuuseläkkeelle 63,5-vuotiaana. Eläkkeellesiirtymisiän odote oli vuonna vuotiailla 60,5 vuotta ja 50-vuotiailla 62,4 vuotta. Kymmenen vuoden takaisesta tilanteesta eläkeikä ja sen odote ovat selvästi nousseet: vuonna 2002 eläkkeelle jäätiin keskimäärin 58,3-vuotiaana ja eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaille oli 58,8 ja 50-vuotiaille 60,7 vuotta. Yli 55-vuotiaiden työllisyys on myös parantunut lähes koko 2000-luvun ajan enemmän kuin nuorempien. Suuret ikäluokat ovat kokonaisuudessaan tehneet pidemmän työuran kuin vanhempansa. 16 Elämän laatu ja elämänkulkupolitiikka Edellä ikärakennemuutosta kuvataan tilasto- ja talouspainotteisesti. Tilastot on syytä tuntea, mutta on varottava tekemästä yksinkertaistuksia ja yleistyksiä niiden perusteella. Ikärakennemuutos on haastava jatkuvaan kasvuun perustuvalle yhteiskunnalle, ja tilastojen valossa kehitys näyttää pääosin negatiiviselta. Toisaalta kasvua kritisoivien näkemysten esittäminen yleistyy. Viime aikoina on puhuttu yhä enemmän määrän sijaan laadusta sekä elämässä että palveluissa. On muistettava ettei sana ikääntyminen ole synonyymi rappeutumiselle yksilön elämässä, aluekehityksessä eikä valtakunnan tasolla. Se, että jonkin paikkakunnan kehitys näyttää negatiiviselta tilastoissa ei tarkoita, ettei elämä siellä voisi olla hyvää ja hoito laadukasta. Erityisesti on muistettava, että 14 Alasoini, Järvensivu & Mäkitalo Tilastokeskus 2012a; Myrskylä Kannisto 2012; Tilastokeskus 2012a; Lehto

13 ikärakennemuutoksen kaltaisen laajan ja monimutkaisen haasteen ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä ja monialaista lähestymistapaa. Laadun painottaminen määrän ja kasvun sijaan näkyy myös monissa tähän julkaisuun kootuissa hyvissä käytännöissä. Tilastollisen tarkastelun vaarana on myös hukata yksilön ja elämän eri vaiheiden yhteys toisiinsa. Ikäryhmät eivät ole yhtenäisiä, ja erityisesti vanhemmissa ikäpolvissa on paljon monimuotoisuutta ja vaihtelua. Lisäksi yhtä ikäluokkaa koskevat ratkaisut vaikuttavat muihinkin ikäluokkiin ja toisaalta kyseisen ikäluokan myöhempiin elämänvaiheisiin. Onkin tärkeää tarkastella ikärakennemuutosta ja ikääntymistä elämänkulun ja elämänkaaren näkökulmasta sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Suomalaisen ikäpolitiikan vastauksia Seuraavaksi kuvataan keskeisimmät toimenpiteet, joihin Suomi on kansallisella tasolla ryhtynyt ikärakennemuutoksen johdosta. Keskustelu ikääntymisestä on ja 2010-luvuilla lisääntynyt ja monipuolistunut: nyt puhutaan aiempaa enemmän ikärakennemuutoksesta ja demografisista muutoksista laajoina kysymyksinä sekä tunnistetaan, että ikärakennemuutos on osa yhteiskunnan rakennemuutosta ja sillä on suora yhteys yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Toisaalta uudistuksia valmistellaan edelleen usein miettimällä vain yhtä osa-aluetta kerrallaan. Viime vuosikymmenien aikana kansallisen tason politiikassa on esitetty erityisesti seuraavia ratkaisuja ikärakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin: Työurien pidentäminen kannustamalla ikääntyviä työskentelemään kauemmin sekä nopeuttamalla opiskelua ja nuorten siirtymistä opinnoista työelämään. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja sellaisten työllistäminen, jotka ovat työikäisiä mutta eivät ole syystä tai toisesta työelämässä. Kannustaminen yrittäjyyteen. Kuntahallinnon ja julkisten palveluiden järjestäminen uudelleen ja tehokkaammin. Työperäinen maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistäminen. Kaikkien ikäryhmien terveyden ja toimintakyvyn edistäminen sekä erityisesti ennaltaehkäisevän otteen painottaminen. Ikääntyvien kotona asumisen ja kotipalveluiden tukeminen ja kehittäminen. Suomen ikääntymiskehityksen ja ikäpolitiikan arviointi Ensimmäisistä ikääntymistä laaja-alaisesti tarkastelleista poliittisista julkaisuista oli Hyvä yhteiskunta kaikenkäisille vuodelta Se oli hallituksen tulevaisuusselonteko, joka käsitteli väestönkehitystä, väestöpolitiikkaa ja ikärakenteen muutokseen varautumista. Julkaisussa todetaan, että vaikka Suomessa tietoisuus ikärakenteen muutoksista oli selonteon julkaisuaikaan hyvä ja pitkäjänteisiä uudistuksia oli tehty, todelliset päätökset ja toimet olivat tavoitteita vaatimattomampia. Lisäksi tulevaisuusselonteon mukaan ikääntymistä oli ilmestymisvuoteensa mennessä käsitelty talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa lähinnä vain kustannusten näkökulmasta ja ikääntymisen positiiviset vaikutukset oli jätetty huomiotta. Vuonna 2009 julkaistiin tulevaisuusselontekoon kytkeytyneitä lisätutkimuksia sekä arvio siitä, miten hyvin Suomi on varautunut väestön ikääntymiseen 18. Arviossa todetaan, että taloudellisen kestävyyden lisäksi olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sosiaaliseen ja poliittiseen kestävyyteen. Esimerkiksi tuottavuuden kokonaiskasvun lisäksi olisi tarkasteltava, miten tuotannot tulokset jaetaan eri-ikäisten ja eri väestöryhmien kesken oikeudenmukaisesti. Arvion mukaan on oletettavaa, että palveluiden saatavuudessa ja väestön hyvinvoinnissa olevat erot kasvavat tulevaisuudessa, ja tähän tulisi puuttua. Raportissa todetaan myös, että on riittämätöntä tarkastella vain ikäryhmien kokoja ottamatta huomioon muita tekijöitä: esimerkiksi tietyn iän ylittäminen ei automaattisesti tarkoita, ettei olisi työkykyinen. Arviossa nähdään, että työllisyysasteen nousussa suurin mahdollisuus on ikääntyneiden työurien pidentäminen. Lisäksi todetaan, että muidenkin kuin ikääntyvien työssäkäyntiä on mahdollista lisätä, jolloin eläköityminen ei ole niin suuri ongelma kuin on luultu. Myös julkisten palveluiden tehostaminen nähdään välttämättömänä. Kolmanneksi tärkeäksi nostettu asia on terveyden edistäminen ennakoivasti. Työhön ja työelämään liittyviä hallituslinjauksia ja aloitteita Työllisyyden lisääminen ja työurien pidentäminen ovat olleet hallituspolitiikan tärkeimpiä keinoja vastata ikääntymiskehityksen haasteisiin. Työuria pyritään pidentämään esimerkiksi nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuulla, jouduttamalla siirtymistä koulutuksesta työelämään sekä uudistamalla työeläkejärjestelmää ja parantamalla työssäviihtyvyyttä. Kehitys on kuitenkin osin ristiriitaista: Suomessa on paljon rakenteellista työttömyyttä erityisesti pienillä paikkakunnilla ja suuret irtisanomiset ovat arkipäivää vuonna Erityisesti nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä pidetään haasteina. Eläkeikään vaikuttavista lakiuudistuksista yksi merkittävimmistä oli vuoden 2005 työeläkeuudistus, jossa muun muassa kehitettiin joustava eläkkeelle siirtyminen vuoden iässä. Työssä jatkamiseen kannus- 17 Valtioneuvoston kanslia Valtioneuvoston kanslia

14 tettiin parantamalla eläkekertymää, jos yli 63-vuotias jatkaa työssä. Uudistuksen tavoite oli pidentää työuraa 2 3 vuotta. Lisäksi eläkeikää on tarkoitus nostaa ja työeläkejärjestelmää uudistaa lähivuosien aikana, mihin sekä hallitus että työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneita 19. Eläkeiän nostamisesta ei ole kuitenkaan vielä päätetty. Vuosina toteutettiin Kansallinen ikäohjelma, jossa pyrittiin lisäämään ikääntyvien (44 55-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 65-vuotiaat) työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä työllistymistä. Ohjelmassa painotettiin elinikäistä oppimista ja iäkkäämpiä työntekijöitä voimavarana. Työurien pidentymistä tavoiteltiin esimerkiksi parantamalla työhyvinvointia, ja työterveyshuoltoa ohjattiin huomioimaan ikääntyvät työntekijät paremmin. Ohjelman loppuessa haasteeksi nostettiin työvoiman saatavuuden turvaaminen. 20 Viime hallituskausilla on ollut erityisiä työhön, työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyneitä politiikkaohjelmia, joissa ikääntyminen huomioidaan. Yrittäjyyden polttavia kysymyksiä ovat esimerkiksi yritysten sukupolvenvaihdokset. Suurten ikäluokkien eläköityminen 2010-luvulla näkyy hallituksen politiikan arvioinnissa: esimerkiksi hallituskaudella huomattiin, että vaikka työurat pitenivät ja työvoiman saatavuus oli yleisesti ottaen hyvä hallituskauden aikana, ongelmat lisääntyivät kohti hallituskauden loppua. Tämä kertoo työelämässä olevan joukon pienentymisestä. Työurien pidentäminen ja eläkeiän nosto eivät kuitenkaan ole olleet kiistattomia kysymyksiä eikä niissä ole edetty hallituksen kaikkien tavoitteiden mukaisesti: vaikka eläkkeellejäämisikä on noussut, ei työuran pidentäminen loppupäästä ratkaise kaikkia työelämän rakenteellisia ongelmia. 21 Nykyinen hallitus laati työelämän kehittämisstrategian ja käynnisti strategisen Rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimivuus -ohjelman, joka on muun muassa valmistellut valtioneuvoston periaatepäätöksen työmarkkinoiden toimivuuden ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi. Nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden ehkäisy on yksi Kataisen hallituksen kärkihanke, ja nuorten yhteiskuntatakuu tulee voimaan vuonna Ikääntyneiden palveluihin liittyviä linjauksia Palveluiden kehittämisessä on tunnistettavissa viime hallituskausilta erityisesti kaksi ikärakennemuutokseen liittyvää kehityskulkua: peruspalveluiden rakennemuutos (kunta- ja palvelurakenneuudistus) ja erityishuomion kiinnittäminen siihen, millä tavoin kasvavan ikääntyneiden joukon palvelut tulisi järjestää sekä miten ikääntyneiden toimintakykyä voitaisiin tukea. Palvelujen kehittämisessä painottuvat selvästi ennakointi ja ennaltaehkäisy, palveluiden riittävä saanti ja yksilöllinen kohdistaminen sekä ikääntyneiden kotiasumisen tukeminen. Lisäksi painotetaan terveydenhoidon, sairaanhoidon ja sosiaalihuollon parempaa yhteistyötä sekä yhteistyötä yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu, johon ikärakennemuutos osaltaan vaikuttaa, on merkittävin syy kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Se käynnistyi vuonna 2005 ja jatkuu edelleen. Peruspalveluiden voi- Kuva: Elina Peltola 19 Valtioneuvoston kanslia 2011a; Eläkeneuvotteluryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston kanslia 2007; Työllisyys nousussa - työllisyysohjelman loppuraportti 2007; Valtioneuvoston kanslia 2011; Valtioneuvoston kanslia 2011a 22 Työ- ja elinkeinoministeriö 2012; 2012a 13

15 mavarat ja rakenteet on järjestettävä uudelleen joko kuntaliitoksilla tai yhteistoiminta-alueilla. Uudesta kunta- ja palvelurakenteesta on valmisteltu selvityksiä ja lakiehdotuksia, ja parhaillaan keskustelu rakenneuudistuksista on kiivasta. Perustavoitteeksi on asetettu alueellisesti tai toiminnallisesti eheä kokonaisuus, jonka on kyettävä järjestämään ja tuottamaan peruspalvelut sekä palveluita, jotka tukevat hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät palveluiden tarvetta. Kuntien yhdistymistarvetta ohjaavat väestöpohja, työssäkäynti- ja pendelöintialueet, yhteisen yhdyskuntasuunnittelun tarve sekä kunnan taloudellinen kantokyky. On määritelty, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä varten väestöpohjan on oltava vähintään asukasta. 23 Vuonna 2001 sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi yhdessä Kuntaliiton kanssa ensimmäisen kansallisen ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen. Päivitetty suositus julkaistiin vuonna Suosituksessa muun muassa asetetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2012 mennessä kotona asuu prosenttia, tehostetussa palveluasumisessa 5 6 prosenttia ja laitoshoidossa kolme prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Iäkkäiden palveluita koskevaa lainsäädäntöä sekä koko sosiaalihuoltoa koskevaa lainsäädäntöä ollaan myös uudistamassa merkittävästi. Ikääntyneitä koskee erityisesti niin kutsuttu vanhuspalvelulaki 25, jonka luonnos julkaistiin huhtikuussa Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Ikääntyneiden palveluita koskeva erityislaki säädetään, koska nähtiin, etteivät pelkät laatusuositukset takaa riittävää palvelutasoa. Lakiluonnoksessa korostetaan iäkkäiden arvokasta elämää, johon vaikuttavat esimerkiksi tarjolla olevien palveluiden asiakaslähtöisyys ja parempi koordinointi, riittävä ja ripeä palvelutarpeen arviointi ja hoidon sekä hoivan saanti sekä iäkkäiden mahdollisuudet vaikuttaa oman elämänsä ratkaisuihin. 26 Vaikka palveluiden rakenteita ja toimintatapoja koskevia uudistuksia on tehty, palvelurakenne ei ole uudistunut ainakaan vielä hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Palvelurakenneuudistuksen työryhmän mukaan palvelurakenne on vielä vuonna 2012 hajanainen, enemmänkin rakenne- kuin asiakaslähtöinen. Palveluita myönnetään maan eri osissa eri perustein, mikä osaltaan kasvattaa terveyseroja. Ikäihmisten palveluissa on pyritty viime vuosina pois laitoshoidosta kohti ennaltaehkäisevää hoitoa sekä kotona asumisen tukemista, joita linjataan esimerkiksi palvelusuosituksissa. Työryhmän mukaan toimintatavat eivät ole kuitenkaan vielä muuttuneet, vaan ikääntyneiden palvelut ovat usean organisaation vastuulla, eikä kokonaisvastuuta tavoitteiden toteutumisesta ota mikään organisaatio. Ratkaisuna nähdään koko sosiaali- ja terveydenhuollon organisoiminen yhdessä. 27 Ikääntyneiden asumiseen liittyviä linjauksia Ikärakennemuutoksen vaikutuksia asumiseen ei ole käsitelty kansallisessa ikäpolitiikassa yhtä paljon kuin sen vaikutuksia työhön ja palveluihin. Tämä voi johtua siitä, että ikääntyneiden asumista käsitellään palveluiden valossa: pärjääkö ikääntynyt kotona ja mitä kotihoidon palveluita hän tarvitsee, vai pitäisikö hänen muuttaa palveluasumisen tai laitoshoidon piiriin. Ikääntyneiden halutaan asuvan kotonaan tai kodinomaisessa hoidossa mahdollisimman pitkään ja vastaavasti laitosmaisessa hoidossa mahdollisimman lyhyen aikaa. Taustalla on sekä hoidon ja elämän laadun parantaminen että kuntien kustannusten vähentäminen. Vuosien hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriö on laatinut luonnoksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille Sen mukaan hallituksen linjaa kotona asumisen tukemisesta ja laitosasumisen vähentämisestä voi edistää parantamalla asumisen esteettömyyttä ja kotihoidon mahdollisuuksia sekä luomalla uusia hoitomalleja ja ennaltaehkäiseviä toimintamalleja ja -ympäristöjä. Kestävästi ikääntyvä Suomi Syyskuussa 2012 sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän valmistelemaan Kestävästi ikääntyvän Suomen toimenpideohjelmaa. Tavoite on, että Suomi voi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla turvata eri-ikäisten hyvinvoinnin. Kestävästi ikääntyvä Suomi on myös oikeudenmukainen kaikille sukupolville. Samalla tuetaan tervettä ja aktiivista ikääntymistä. Toimenpideohjelma ottaa kantaa ikääntymiseen liittyviin asenteisiin, ikääntyneiden osallisuuteen, estettömiin ympäristöihin sekä asumiseen, liikkumiseen ja palveluiden järjestämiseen. Lisäksi kiinnitetään huomiota sosiaaliturvan, työn ja eläkkeen yhdistämisen kysymyksiin, ennaltaehkäisyyn, kolmannen sektorin tukemiseen sekä iäkkäiden omaisten tukemiseen Valtiovarainministeriö 2009; Valtiovarainministeriö 2012 ja 2012a; Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Vanhuspalvelulaki = laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 26 Sosiaali- ja terveysministeriö 2012a 27 Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 168/

16 Alueiden ikärakenteen teemaverkosto DEMO Edellä kuvatut ikäpoliittiset toimenpiteet koskevat koko Suomea yleisesti, mutta niiden toimeenpano ja ikärakennemuutokseen vastaaminen tapahtuu käytännössä valtaosin paikallis- ja aluetasolla seuduilla, kunnissa ja yksittäisissä organisaatioissa. DEMO-ikärakenneverkosto on ensimmäinen ikärakennemuutokseen erityisesti keskittynyt aluekehityshanke Suomessa. Verkosto käynnistyi vuonna 2010 osana työ- ja elinkeinoministeriön koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa 30. Ohjelma kokosi yhteen alueellisen kehittämisen erityisohjelmia ja organisoi ne kuudeksi teemaverkostoksi ja yhdeksi tyyppiverkostoksi. Tyyppiverkosto DEMO suunnattiin demografisesti haasteellisten alueiden kehittämiseen 31. DEMO-verkoston nimi symboloi verkoston kolmea keskeistä piirrettä: se viittaa demografiseen muutokseen, joka koettelee alueita; toiseksi se korostaa demokraattista aluekehitystä; kolmanneksi nimi symboloi verkostoa uusien toimintatapojen ja käytäntöjen edistäjänä ja kokeilijana. tys ovat olleet keskimääräistä haastavampia, ja saman kehityksen ennustetaan jatkuvan (ks. kuviot 4 ja 5). Yli 65-vuotiaita oli vuonna 2011 erityisen paljon Keski- Suomen maaseutualueilla, Pielisen Karjalassa, Suupohjan rannikkoseudulla sekä Ylä-Pirkanmaan, Keuruun ja Kaakkois-Pirkanmaan seuduilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 kaikkien verkostoalueiden työikäisten osuus vähenee ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa. Dramaattisimmat suhdeluvut ovat ennusteen mukaan Pielisen Karjalassa ja Keski-Suomen maaseutualueilla. Ikärakennemuutoksen haasteet koskevat kaikkia alueita ja kaikenkokoisia kuntia. Suurissa kaupungeissa ikääntyneitä on suhteessa vähemmän kuin pienissä kunnissa, mutta lukumääräisesti moninkertaisesti. Myös kuntien mahdollisuudet vastata Verkoston jäsenet Verkostossa oli vuosien aikana mukana yhteensä 17 eri aluetta: 15 aluetta vuonna 2010, 17 vuonna 2011 ja 10 vuonna Verkostossa mukana olevat alueet vastasivat pääosin seutukuntia, ja alueet liittyivät verkostoon oman kiinnostuksensa perusteella. Vuosina 2009 ja 2011 työ- ja elinkeinoministeriö teki alueista tarkennetut profiilit, joissa käsiteltiin alueiden viimeaikaista väestö- ja elinkeinokehitystä, keskeisiä haasteita ja vahvuuksia. 32 DEMO-verkostoon osallistui sekä maaseutumaisia että kaupunkimaisia alueita. Suurin osa alueista koostui pienistä kunnista: vuoden 2011 kuntajaon perusteella verkostossa mukana olleilla alueilla oli 95 kuntaa, joista 46 oli alle 5000 asukkaan, 70 alle ja 91 alle asukkaan kuntia. Neljä yli asukkaan kuntaa olivat Kotka, Kouvola, Kuopio ja Tampere. 33 Verkoston voidaan sanoa edustavan läpileikkausta suomalaisesta aluerakenteesta. Useimmilla verkostoalueilla ikärakenne ja sen kehi- 30 KOKO-ohjelmaa toteutettiin vuosina Valtionhallinnon säästötoimien seurauksenaa ohjelman toteutusaikaa lyhennettiin kahdella vuodella. Ohjelmaan liittyneet verkostot toimivat pääosin vuoden 2012 loppuun. 31 Teemaverkostot olivat innovaatio ja osaaminen, luovat alat, hyvinvointi, maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälistyminen/venäjä sekä matkailu. 32 Työ- ja elinkeinoministeriö 2010; Tilastokeskus Etelä-Pirkanmaa 2. Kaustisen seutu 3. Keski-Suomen maaseutualueet 4. Kotkan-Haminan seutu 5. Kouvolan seutu 6. Kuopion alue 7. Loimaan seutukunta 8. Lounais-Pirkanmaa 9. Luoteis-Pirkanmaa 10. Mikkelin Seutu 11. Oulunkaari 12. Pielisen Karjala 13. Suupohjan rannikkoseutu 14. Tampereen kaupunkiseutu 15. Turunmaa 16. Ylä-Pirkanmaa, Keuruu ja Kaakkois-Pirkanmaa 17. Ylä-Savo Kartta 6. DEMO-verkoston alueet

17 ikärakennemuutokseen vaihtelevat esimerkiksi aluerakenteesta johtuen: pitkien välimatkojen kunnissa palveluiden tuottamisen haasteet ovat erilaiset kuin keskuksissa. Lisäksi esimerkiksi mahdollisuudet hyödyntää yksityisiä palveluita vaihtelevat kunnittain. Verkoston vahvuus on ollut nähdä näitä alueellisia eroja. Samalla erikokoiset alueet ja kunnat ovat voineet oppia ja mallintaa palveluiden ratkaisumalleja toisiltaan. (Koko Suomi) Etelä-Pirkanmaa Kaustisen seutu Keski-Suomen maaseutualueet Kotkan-Haminan seutu Kouvolan seutu Kuopion alue Loimaan seutu Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Mikkelin seutu Oulunkaari Pielisen Karjala Suupohjan rannikkoseutu Tampereen kaupunkiseutu Turunmaa Ylä-Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois-Pirkanmaa Ylä-Savon seutu (Koko Suomi) Etelä-Pirkanmaa Kaustisen seutu Keski-Suomen maaseutualueet Kotkan-Haminan seutu Kouvolan seutu Kuopion alue Loimaan seutu Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Mikkelin seutu Oulunkaari Pielisen Karjala Suupohjan rannikkoseutu Tampereen kaupunkiseutu Turunmaa Ylä-Pirkanmaa, Keuruu & Kaakkois-Pirkanmaa Ylä-Savon seutu Toimialoja ja alueita yhdistävä verkosto Ikärakennemuutos on useita toimialoja leikkaava ja yhdistävä kysymys, joten DEMO-verkosto perustettiin käsittelemään ikärakennekysymystä aluenäkökulmasta kokonaisvaltaisesti. Ikärakennemuutos aiheuttaa monia yhteiskunnallisia haasteita ja se vaatii kattavaa, horisontaalista ja ohjelmallista lähestymistapaa. Kuvio 4: Ikäryhmien suhteelliset koot DEMO-alueilla vuonna 2011 (Tiedot: Tilastokeskus) % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kuvio Kuvio 5: 4. Ikäryhmien suhteelliset koot DEMO-alueilla osuudet DEMO-alueilla vuonna 2011 vuonna 2030 Lähde: Tilastokeskus 2011 (Tiedot: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Alle 15-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kuvio 5. Ikäryhmien suhteelliset koot DEMO-alueilla vuonna 2030 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuvioiden 4 ja 5 prosenttiosuudet on pyöristetty lähimpään kokonaiseen prosenttiyksikköön. Tästä johtuen palkkien leveydet hieman vaihtelevat, vaikka prosenttiluku olisi sama. 16

18 Verkoston teemakokonaisuudet vuosien aikana olivat: asuminen, vapaa-aika ja palveluasuminen infrastruktuuri, liikkuminen, palvelulogistiikka ja teknologia uudet palvelumallit ja yrittäjyys työn ja työuran joustavuus kuntatalous- ja palvelut ikääntymisen vaikutukset. Verkosto organisoitiin siten, että kullakin verkostoalueella toimivat omat alueelliset verkostoyhteyshenkilönsä, jotka olivat kunnista, seutukunnista tai kuntayhtymistä tai esimerkiksi kuntien kehitys- tai elinkeinoyhtiöistä. Koko verkoston koordinaattorina toimi Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry, joka edusti samalla nopeasti ikääntyvää maaseutualuetta. Verkoston keskeinen yhteistyökumppani koko toteutusajan oli työ- ja elinkeinoministeriön alueosasto. Verkoston yhteydessä toimi ohjaus- ja asiantuntijaryhmä, joka koostui kuntien, ministeriöiden, yliopistojen sekä tutkimus- ja kehityslaitosten edustajista. Verkoston aikana verkostoalueille järjestettiin aluekehittäjäkoulutuksia ja käynnistettiin tutkimus-, ennakointija kehittämistoimia sekä alueellisia pilotti- tai toimenpidehankkeita. Lisäksi alueille välitettiin tietoa, malleja ja välineitä ikärakennemuutokseen ja sen hallitsemiseen liittyen. Teemaverkoston työhön liittyi keskeisenä osana alueiden yhteistyön tiivistäminen erityiskysymyksissä. Koulutuksia ja verkostotapaamisia järjestettiin vuosittain 5 7. Keskeisellä sijalla oli myös tiedon välittäminen suomalaisista ja kansainvälisistä hyvistä käytännöistä. Verkoston toiminnan ydinajatus on ollut aluelähtöisyys ja alueiden tarpeisiin vastaaminen: esimerkiksi yhteiset toimenpidehankkeet suunniteltiin verkoston jäsenten kiinnostusten perusteella. Toinen lähtökohta on ollut ikärakennemuutoksen sektorit ylittävä tarkastelu sekä kansallisen tutkimus- ja ennakointitiedon välittäminen alueille yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vuonna 2010 verkosto perusti yhdessä työ- ja elinkeino-ministeriön kanssa ikääntymisen vaikutusten arvioinnin asiantuntijaryhmän. Ryhmän toiminnan tuloksena valmistui kesäkuussa 2011 raportti Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan Ikäaparaatti alueiden kehittämiseen. Verkosto käynnisti myös kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi Pohjoismaiden ministerineuvoston aluepoliittisen tutkimuskeskuksen Nordregion kanssa. Verkostossa käynnistettiin vuonna 2011 viisi alueita yhdistävää toimenpidehanketta. Toimenpidehankkeet suunniteltiin alueiden kanssa alueiden tarpeiden ja kansallisten kehittämislinjausten pohjalta. Osa toimenpidehankkeista päättyi vuonna 2012, osa jatkuu vuodelle DEMO-hankkeet MONIKKO Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit s. 26 Toteuttaja Tampereen teknillisen yliopiston EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Tavoitteena on koota yhteisöllistä asumista ja rakentamista koskevia tutkimuksia ja kokemuksia yhteen sekä laatia pilottisuunnitelmia ja yhteisöllisen asumisen opas Maapaikka I Maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden paikkatietopohjaisen suunnittelun kehittäminen s. 84 Toteuttaja Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä Tavoitteena on luoda paikkatieto- ja vyöhykeanalyysejä hyödyntävä maankäytön ja palveluiden suunnittelun väline maaseutumaisille alueille Young People for Young People Säkenöivää voimaa seutujen kehittämiseen s. 60 Koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Tavoitteena on tuoda nuorten näkökulmaa seutukehittämiseen ja kehittää nuorten viihtymistä ja työllisyyttä sekä osallisuutta Oma projekti senioriyrittäjyyden ja urapolkujen tutkimus- ja kehittämishanke s. 60 Toteuttajat Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus sekä tutkimusryhmä Tuokkola, Nieminen ja Huotari Tutkimuksessa selvitettiin seniorinyrittäjyyden lainsäädännöllisiä reunaehtoja sekä kartoitettiin senioriyrittäjyyden polkuja neljällä verkoston paikkakunnalla Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys s. 40 Koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu Tavoitteena kehittää vanhusten kotihoitoa ja pilotoida hyvinvointiteknologiaa 17

19 Verkosto alueiden kehittäjänä DEMO-verkoston toimintaa on arvioitu useaan otteeseen vuosina Tähän lukuun on koottu verkoston jäsenten ja ohjausryhmän ajatuksia verkoston roolista ja ikärakennemuutoksen käsittelystä alueyhteistyössä. Luvun lopussa esitetään verkoston aikana esiin tulleita kehittämisehdotuksia. DEMO-verkoston toiminnan arviointia Verkostoalueet ovat pitäneet DEMO-verkoston toimintaa ja ikärakennekysymysten esille tuontia tärkeänä. Toisaalta ikärakennemuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää erityisen pitkäjänteistä työtä, jossa verkosto on voinut toimia vain aloitteentekijänä toiminnan lyhytaikaisuuden vuoksi. Jäsenille tehtyjen kyselyiden perusteella verkosto on ollut hyödyksi erityisesti tiedon, mallien ja hyvien käytäntöjen levittäjänä sekä yhteistyön mahdollistajana. DEMO-verkoston aluksi tehtiin vuonna 2010 kartoitus siitä, mitä teemoja ja aihekokonaisuuksia verkostossa mukana olevat alueet ja verkoston ohjausja asiantuntijaryhmän jäsenet pitivät tärkeimpinä 34. Arvioinnin yhteydessä tehtiin myös verkostoa, sen syntymistä ja rooleja käsitellyt opinnäytetyö (Laasonen 2011). Kartoituksen mukaan verkostoon liittyneet alueet toivoivat verkostolta erityisesti synergiaetuja yhteisten hankkeiden kautta, tiedon jakamista sekä välittämistä, uusia resursseja sekä uusien johtamis-, suunnittelu- ja kehittämistaitojen oppimista. Samansuuntaisia tuloksia saatiin vuonna 2011 tehdyssä väliarviossa 35 sekä syksyllä 2012 verkostoalueiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Vuoden 2010 arviossa alueet ja asiantuntijat näkivät verkoston roolin toisaalta vaikuttajana, toisaalta kehittäjänä. Vaikuttajaroolissaan verkosto toimi keskusteluareenana, asioiden esiin nostajana ja poliittisena toimijana. Kehittäjäroolissa verkosto nähtiin kansallisten hankkeiden kehitysalustana, hyvien käytäntöjen välittäjänä ja mallintajana. Verkoston kolmantena roolina oli toimia oppimisfoorumina. Alueita kiinnostivat erityisesti uusien kehittämis-, johtamis- ja suunnittelutaitojen oppiminen (ks. kuvio 6). Verkoston jäsenet pitävät kaikkia verkoston teemoja tärkeinä, mutta erityisesti alueet ovat arvioiden perusteella olleet kiinnostuneita demografisten mallien ja rakenteiden tuottamisesta, yhteisistä pilotti- ja toimenpidehankkeista sekä alueiden verkostoyhteistyöstä eri muodoissaan. Yksittäisistä ikärakennemuutokseen liittyvistä teemoista ovat kiinnostaneet erityisesti uudet hyvinvointi- ja palveluratkaisut, alueraken- 1. Verkosto kehittäjänä Yhteishankkeet: uudet ratkaisut ja mallit sekä ennakointi Uudet resurssit Alueellinen verkostotoiminta Koordinointi Informaation vaihto 2. Verkosto oppimisfoorumina Koulutus Uusien kehittämis-, johtamis- ja suunnittelutaitojen oppiminen Tärkeille tiedon lähteille pääseminen Osallisuus 3. Verkosto vaikuttajana Yhteinen tahdonmuodostus ja päätösten legitimointi Päätöksenteko- prosesseihin mukaan pääseminen Kuvio 6. DEMO-verkoston roolit (Lähde: Laasonen 2011) 34 Laasonen, Ranta & Uitto Valtakari, Arnkil, Riipinen & Kesä

20 Aluetoimijoita koulutusseminaarissa keväällä 2011 (kuva: DEMO-verkosto). teen analyysit ja kunta- ja aluetutkimukset, palveluteknologia, nuorisotyöttömyyteen liittyvä työ sekä kuntatalouden ja ikärakenteen ennakointi. Verkostotyön aikana on huomattu, että ikärakennemuutos on monialaisena ja ehkä abstraktinakin kysymyksenä haastava haltuunotettava. Monella alueella ikärakennemuutos liitetään erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen. Verkostoalueet ovatkin olleet erityisen kiinnostuneita juuri ikääntyneiden ja syrjäisten alueiden palveluiden järjestämiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Myös ennakoinnista ja kokonaisvaltaisesta ikärakennemuutoksen haltuunotosta ollaan kiinnostuneita, mutta niiden toimintatavat ovat useilla alueilla vasta kehittymässä. Verkoston aikana suurella volyymillä käynnistyneet kunta- ja palvelurakennemuutokset näkyivät myös verkoston toiminnassa ja jäsenten kiinnostuksen kohteissa: vuonna 2012 kuntien yhdistymiset ja palvelurakenteen uudelleenorganisoituminen ovat vieneet selvästi paljon kuntien resursseja, jolloin yhteistyöverkostoihin osallistuminen on jäänyt vähemmälle. Lisäksi hallituksen säästötoimet vähensivät verkoston toimintaresursseja ja toteutusaikaa kolmeen vuoteen aiemmin suunnitellun neljän vuoden sijaan vaikeuttaen alkuperäisten tavoitteiden vaikuttavuutta. Toisaalta alueiden ja verkoston yhteistyössä suunnittelemat viisi toimenpidehanketta saatiin tavoitteiden mukaisesti käynnistettyä. Hyvien käytäntöjen esimerkkejä välitettiin alueiden tietoon tehokkaasti työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyöllä sekä verkoston julkaisujen ja koulutusten kautta. DEMO-verkoston aloittaman työn jatkaminen on sekä alueiden että kansallisten asiantuntijajäsenten näkökulmasta selvästi tarpeellista. Toimintatapaan on jatkossa haettava selkeästi myös ministeriöiden välisen yhteistyön tiivistämistä ja selkeämpää kansallista toteutusvastuuta sekä pitkäjänteisyyttä. Alueilta löytyy jatkossakin kykyä ja innovatiivisuutta uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittämiseen ohjelmayhteistyössä. 19

21 Ohjausryhmän näkemyksiä verkostotyöstä (Poimintoja ohjausryhmän työpajasta ) DEMO-hankkeessa ikärakennemuutosta on käsitelty verkostomaisesti ja se on tuonut yhteen eri alueita ja toimintoja. DEMOn ohjausryhmässä verkosto nähdään hyvänä tapana koordinoida toimintaa ja jakaa tietoja ja toimintamalleja. Ikärakennemuutos ei koske vain sosiaali- ja terveyssektoria eikä mikään kunta tai sektori pysty ratkaisemaan ikärakennemuutoksen aiheuttamia haasteita yksin. Keskustelun tulisi siirtyä määrärahojen jaosta laaja-alaiseen, kaikki huomioivaan ja laatua painottavaan suuntaan, kehittämispäällikkö Manu Rantanen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kiteyttää. Ikärakennemuutokseen vastaamiseksi tarvitaan paljon yhteistyötä ja kunnollista verkostoitumista. Mitään ei tapahdu pelkästään raporttien kautta. Mutta jos eri toimijat verkostoituvat oikeasti ja pitkäksi aikaa myös kehitys on mahdollista, Rantanen jatkaa. Työ ikärakennemuutoksen parissa on hyvin pitkäjänteistä, eikä muutoksia saada aikaan vuodessa tai kahdessa. Toimintaa pitäisikin katsoa ennemmin vuosikymmenissä eteenpäin. DEMO-verkoston ehdottomana haasteena ohjausryhmä näkeekin sen, että hanke loppui lyhyeen. Vahva koordinointi ohjaa verkoston toimintaa Pitkäjänteinen kehitystyö verkostossa tarvitsee toimintaa ohjaavan resurssin. DEMO-verkosto on toiminut ministeriövetoisesti ja ohjausryhmä pitääkin tätä hyvänä toimintamallina. Verkosto kaipaa ehdottomasti koordinointia ja ulkopuolista tukijaa etenkin nyt kun tulevat kuntaliitokset tuovat tullessaan merkittäviä muutoksia alueille. Ministeriö on mielestäni sopiva taho koordinoimaan, sillä se antaa selkärangan ja auktoriteetin verkostolle, toteaa seutuasiantuntija Mervi Liimatainen Cursor Oy:stä. Yksittäisen ministeriön sijaan ohjausryhmäläisten mielestä verkoston pitäisi olla kuitenkin useamman ministeriön yhteishanke, jolla on myös yhteinen rahoitus. Tällöin eri ministeriöt sitoutuisivat kaikki yhteisiin tavoitteisiin ja verkosto saisi tuekseen monipuoliset toimintamallit ja ajattelutavat. Kehitystyö on aluesidonnaista, mutta toimintamallit yleisesti sovellettavissa DEMO-hankkeessa on ollut mukana erilaisia ja eri vaiheissa olevia alueita: sellaisia, jotka ovat vasta aloittaneet kehitystyön tämän hankkeen myötä ja niitä, jotka ovat tehneet kehitystyötä jo pitkään. DEMOn ohjausryhmäläisten mielestä tällaisia erilaisia alueita tarvitaan ehdottomasti verkostoon mukaan. Myös eri alojen toimijoita tarvitaan erilaisten näkökulmien avaamiseksi. Verkoston avulla pystytään jakamaan helposti tietoja paitsi toimijoilta toisille, myös eri alueiden kesken. Jos katselee asioita vain oman kunnan sisällä, jumiutuu helposti omiin toimintatapoihinsa ja toiminta voi tukehtua. Muut kunnat voivat tarjota sellaisia ajatuksia ja ideoita, joiden avulla pystyy kehittämään myös oman kuntansa toimintaa entisestään, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo. Eri alueita pitäisikin rohkaista paitsi etsimään ja keksimään omia kehitysideoita, myös soveltamaan muualla käytössä olevia malleja omiin tarpeisiinsa. Jos haluamme muuttaa toimintatapoja kuntien näkökulmasta, on meidän huomioitava, että hyvät ratkaisut ovat aina aluekontekstisidonnaisia. Tämän takia meidän pitäisikin rohkaista innovatiivisia alueita kokeiluihin, DEMO-verkoston ohjelmajohtaja Antti Korkka Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistyksestä kiteyttää. Teknologiset ratkaisut voidaan usein melko suoraviivaisesti siirtää alueelta toiselle, mutta palvelurakenne toimijoineen on rakennettava paikallisesti, Korkka jatkaa. Ikäännytään iloiten Verkostot pystyvät auttamaan paljon niin eri alueita kuin toimijoitakin, mutta tärkeintä olisi kuitenkin saada aikaan muutos yksilöiden asenteissa. Hallinnosta käsin usein ajatellaan, että ihminen on ikäihminen 65-vuotiaana, mutta totuus voi olla kuitenkin aivan toista ja ihminen voi esimerkiksi eläkkeelle jäädessään olla vielä parikymmentä vuotta täysin toimintakykyinen. Koska ihmiset ovat ennen kaikkea yksilöitä eri elämänpolun vaiheissa, nosti ohjausryhmä esille elämänkulkuajattelun. Ihmisen ikä ei suoraan vaikuta hänen toimintakykyynsä, joten ehkä meidän ei kannattaisikaan puhua vain iästä vaan sen sijaan itse ihmisestä. Valtaosa ikäihmisistä on erittäin aktiivisia ja heissä on valtavat resurssit esimerkiksi ratkaista myös itse ikärakennemuutoksen tuomia kysymyksiä heidän omien tarpeidensa mukaan, ohjausryhmässä pohditaan. Ikääntyminen on iloinen asia ja se meidän pitäisi tuoda kaikkien tietoisuuteen. Ajatelkaa, miten hienoa voikaan olla esimerkiksi eläkkeelle jääminen: siinä vaiheessa koko tulevaisuus on jälleen auki ja meillä on aikaa elää täysillä, ympäristöneuvos Harry Berg pohtii. DEMO-verkoston ohjausryhmäläiset kannustavatkin ihmisiä iloitsemaan ikääntymisestä. Elämä kannattaa nähdä laaja-alaisesti ja nauttia sen tarjoamista mahdollisuuksista. Myös elämän olosuhteet pitää rakentaa monipuolisesti, jotta elämästä tulee sinfonia, kokonaisuus, Eeva Päivärinta kertoo. Ikääntyminen ei ole sairaus eikä ongelma, vaan se on myös voimavara, Kuopion kaupungin palvelusetelikoordinaattori Marketta Uusitalo kiteyttää. 20

22 Kehittämisehdotuksia alueyhteistyöhön Ikärakennemuutosta ei ole käsitelty kokonaisvaltaisesti aluekehityksessä aiemmin, vaan alueiden välinen ja verkottuva toimintatapa on ollut aivan uudenlainen keino lähestyä asiaa. Tämän julkaisun loppuosaan kootut hyvät käytännöt ehdottavat, kuinka ikärakennemuutoksen haasteisiin voidaan konkreettisesti vastata alue- ja paikallistasolla. Verkostotyön aikana on noussut esiin seuraavia ikärakennemuutoksen aluetyöhön liittyviä näkökulmia ja kehittämisehdotuksia, jotka olisi hyvä ottaa huomioon esimerkiksi tulevia kehittämisohjelmia suunniteltaessa. Ikärakennemuutoksesta puhuttaessa on huomioitava kaikki ikäryhmät, sillä muutos koskee kaikkia yhtä ikäryhmää koskevat päätökset vaikuttavat kaikkiin. Elämänkulkuajattelu auttaa ymmärtämään sen, että ei ole vain nuoria, työikäisiä ja vanhuksia, vaan on yksilöitä eri elämänpolun vaiheessa yksilöllisine kykyineen, voimavaroineen ja tarpeineen. Ikääntyneillä on enemmän vaihtelua terveydessä ja elämäntilanteessa kuin minkään muun ikäisillä. Toimialojen ja toimijoiden välinen ennakkoluuloton yhteistyö on olennaista silloin, kun vastataan ikärakennemuutoksen kaltaisiin monimutkaisiin haasteisiin. Yhteistyö edellyttää hallinnon välisten raja-aitojen ja totuttujen toimintatapojen muuttamista. Ikärakennemuutos ei koske vain vanhuspalveluiden järjestämisen kysymyksiä. Eri hallinnonalojen yhteistyön tulisi alkaa jo ministeriötasolta ja ulottua kunnissa hallintokuntien yhteistyötasolle asti. Ikärakennemuutoksen käsittely aluekehityksessä on haastavaa, sillä kysymys ei kuulu yksiselitteisesti yhdenkään olemassa olevan hallinnonalan vastuulle. Alueiden, eri toimialojen sekä erityyppisten toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen auttavat kysymyksen käsittelyssä. Yhteistyö tuo synergiaetuja ja verkosto toimii parhaimmillaan yhteisten intressien ja hankkeiden kasvualustana. Verkoston jäsenet voivat vaihtaa toimintatapoja ja oppia toistensa kokemuksista sekä jakaa tietoa ja käynnistää yhteisiä kehittämishankkeita. Verkostotoiminnan onnistuminen edellyttää jäsenten tiivistä sitoutumista alueilla on oltava verkostokyvykkyyttä ja resursseja toimintojen ylläpitoon ja käynnistämiseen. Ikärakenteen haasteisiin keskittyvä verkosto onnistuu parhaiten, kun se koostuu sekä alueiden keskinäisestä toiminnasta että yhteistyöstä ministeriöiden kanssa. Ministeriöiden tuki antaa verkostolle vaikuttavuutta ja laajemmat toimintamahdollisuudet. Ikärakennemuutoksen haasteisiin voidaan parhaiten vastata pitkäjänteisellä ja johdonmukaisella toiminnalla ja ohjelmilla. Verkoston ja sen toimintamallien luomiseen on varattava riittävästi aikaa, jotta yhteistyöverkostot alkavat toimia tehokkaasti. Ministeriöiden välistä ohjelmayhteistyötä on kehitettävä tiiviimmäksi. Väestökysymykset koskettavat kaikkia hallinnon aloja vaatien ohjelmatyöltä parempaa keskinäistä koordinointia ja yhteistyötä. Maakunta- ja kuntatasolle on kehitettävä entistä tehokkaampia ennakoinnin ja ennakointiaineistojen käytön työtapoja väestökysymysten käsittelyyn. 21

23 Hyvät käytännöt Seuraavilla sivuilla esitellään 46 ikärakennemuutokseen liittyvää hyvää käytäntöä ja hanke-esimerkkiä. Käytännöt on ryhmitelty neljään teemaan ja 14 alateemaan, jotta samaan aihepiiriin liittyvien esimerkkien löytäminen on mahdollisimman vaivatonta. Teemat ja alateemat antavat myös kuvan siitä, mihin ikärakenteen muutokseen liittyviin kysymyksiin alue- ja paikallistasolla on viime vuosina erityisesti keskitytty. Asuminen 25 Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys voi parantaa elämisen laatua 26 Omatoimi-talo tuo yhteisöllisyyttä ikääntyvien arkeen 28 Kotona asumisen tukeminen Palvelukampus edistää ikäihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä 28 Kodinomaista asumista perhehoidossa 30 Neuvontakeskus Kunnonkoti opastaa esteettömyyteen 31 Palvelut 33 Palveluiden keskittäminen ja palveluverkostot Kokonaisvaltaista palvelua hyvinvointikampukselta 34 Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Liikkuvaa tietotekniikkaopetusta ja terveyspalveluita Netti-Nyssessä 35 Monipuolisia palveluita kirjastoautossa 36 Suupirssi kuljettaa hammashoidon asiakkaan luo 38 Toimistobussi lyhentää työpäivää 39 Etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut Teknologiaratkaisut tukevat kotona asumista ja hyvinvointia 40 Interaktiivinen hoitoteknologia iäkkäiden kotihoidossa 42 Turvallisesti kotona trygghet i hemmet 43 Matalan kynnyksen monipalveluyksiköt Terveyspalveluita kioskilta 44 Opastusta ikäpisteistä 45 Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Järjestöjen ja vapaaehtoistyön palvelut näkyviksi kuntalaisille 46 Kotitori yhdistää yksityisiä ja julkisia palveluita 47 Kymenlaakson kylät kukoistamaan yhteistyömalleilla 48 Seudullisella palvelusetelillä joustoa palveluihin 50 Ihmiseltä toiselle palveluja vapaaehtoisvoimin 51 Yhdistysten yhteistyöllä toimintaa ikäihmisille 52 Ideoita seniorisetelin kehittämiseen 53 22

24 Työ 55 Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen Yrityskummeilta opastusta ja kontakteja yrittäjille 56 Kasvua yrittäjyyteen 57 Yrittäjyyskasvatuksessa opettajat ja yrittäjät toimivat yhdessä 58 Tiimiyrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osuuskunnassa 59 Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Seniorina yrittäjäksi: polut senioriyrittäjyyteen selvityksen kohteena 60 Hyvä johtaminen ottaa huomioon kaikki ikäryhmät 62 Senioriohjelmat edistävät pidempiä työuria 63 Työurien pidentyminen koulutuksen keinoin 64 Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen Työperäinen maahanmuutto elinkeinoelämän vahvuutena 65 Uusia työn tekemisen malleja Pielisen Karjalassa 66 Etätyöstä ratkaisu työikäisen väestön vähenemiseen 67 Osallistuminen ja strategiatyö 69 Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena: TampereSenior 70 Palvelua ikäihmisten omista lähtökohdista: Ikäystävällinen Kuopio 72 Kansainvälisiä työkaluja ikärakennemuutokseen 74 Région Limousin: miten ranskalaiset sen tekevät 74 Osallistuminen ja vaikuttaminen Vanhusneuvosto valvoo ikäätyneiden etuja 75 Kansalaisraati tuo vaikuttamisen lähelle ihmistä 76 Uusi asenne ikääntymistä kohtaan 77 Alueen houkuttelevuus Paikallisuus, ekologisuus ja elämän laatu vetävät puoleensa 78 Takaisin kartalle: seutukaupunkien kehittämismenetelmiä 79 Säkenöivää voimaa seutujen kehittämiseen 80 Cittaslow toi Kristiinankaupunkiin tekemisen meiningin 82 Ennakoinnin ja suunnittelun menetelmät Hemaasu-malli auttaa ennakoinnissa 83 Paikkatiedot auttavat palveluverkon suunnittelussa 84 23

25 24 Ylin kuva: Ilona Järvi / MONIKKO. Kesk. kuva: Sannamari Lankia / MONIKKO. Alin kuva: Timo Savilepo / MONIKKO

26 Asuminen Asumiseen liittyvissä esimerkeissä korostuvat erityisesti ikääntyvien uudet asumisratkaisut, kotona asumisen tukeminen sekä yhteisöllisyys. Tämän julkaisun kaikki neljä teemaa etenkin asuminen ja palvelut liittyvät kiinteästi toisiinsa. Asumisen yhteydessä käsitellään erityisesti kotihoitoa, kun taas hyvinvointi- ja etäteknologiaratkaisuja tarkastellaan myöhemmin palvelutteeman yhteydessä, vaikka ne liittyvät kiinteästi myös asumiseen. Asumista ja palveluita kehittämällä pyritään lisäämään hyvinvointia ja turvallisuutta sekä tukemaan ikääntyneiden kotona asumista. Tavoitteisiin pyritään pääsemään kehittämällä uusia asumisen muotoja, asumista ja palveluita yhdessä, esteettömyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden kehittämisen tavoite tulee esiin asumisen lisäksi kaikkien tämän tämän julkaisun teemojen yhteydessä. Yhteisöllisyys lisää kaikenikäisten asumisen ja elämän laatua, ja sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi ryhmäasumisella, arkkitehti- tai yhdyskuntasuunnittelun ratkaisuilla, sekä esimerkiksi ikäihmisten perheasumisen muodossa. 25

27 DEMO-HANKE Yhteisöllisyys voi parantaa elämisen laatua Asuminen Alateema Yhteisöllisyys Paikkakunta Tampere, Mikkeli, Turku, Loimaa, Närpiö ja Mänttä-Vilppula Lisätietoja Asumisen ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kaikenikäisten ihmisten arjen sujumiseen ja sitä kautta hyvinvointiin. Viime vuosina Suomessa on yhä enemmän kiinnostuttu mahdollisuudesta lisätä yhteisöllisyyttä asuin- ja aluesuunnittelun keinoin. Suomessa ajatus uudenlaisesta, erilaisiin elämäntilanteisiin sopivasta yhteisöasumisesta on vasta heräilemässä ja vanhat kommuunimielikuvat elävät vielä vahvoina. Yhteisöllisyyden uskotaan kuitenkin tuovan esimerkiksi palvelujen järjestämiseen uudenlaisia mahdollisuuksia, kertoo projektipäällikkö Riikka Pylvänen, joka on luotsannut yhteisöllisen asumisen MONIKKO-hanketta. MONIKKO ei keskittynyt pelkästään ikäihmisten yhteisöasumisen tarkastelemiseen, vaan siinä otettiin huomioon laajasti kaikenlaiset kansalaisryhmät. Tavoitteena oli luoda konkreettisia esimerkkejä, miten yhteisöllisyyteen voidaan luoda puitteet arkkitehti- ja aluesuunnittelulla. Toimiva yhteisöllisyys perustuu aina vapaaehtoisuuteen, ja sille pitää luoda ympäristö, jossa sen toteutuminen on mahdollista. Kaikkein toimivimmaksi ratkaisuksi suomalaisessa kulttuurissa ovat osoittautuneet hankkeet, joissa samanlaiset arvot ja asumistoiveet jakava ryhmä on itse aktiivisesti aloittanut ja vienyt läpi rakennusprojektin. Tällaisessa lopputulos on kyseisen ryhmän tarpeita palveleva ja mahdollistaa juuri sellaisen yhteisöllisyyden, jota ryhmä haluaa toteuttaa, Pylvänen kuvailee. Kunnista todelliset kehityskohteet MONIKOn varsinainen suunnitteluosio toteutettiin yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa. Suunnittelun kohteet valittiin kunnissa. Emme halunneet rajata suunniteltavien kohteiden valintaa, sillä hankkeen ajatuksena oli pureutua todellisiin, olemassa oleviin haasteisiin. Kun jossakin kunnassa haluttiin miettiä kokonaisen kaavoitettavan asuinalueen suunnittelun kysymyksiä, toisessa tarvittiin juuri tässä hetkessä suunnitelmaa yhteisöllisyyttä tukevan kerrostalon rakentamiseksi. Saimmekin varsin monipuolisen otoksen suunnittelukohteita, iloitsee Riikka Pylvänen. Ikääntyvien ihmisten tarpeita tarkasteltiin kaikissa pilottisuunnitelmissa, mutta hieman eri painotuksilla, olivathan kohteetkin keskenään hyvin erilaisia. Närpiön kohteessa haluttiin laajentaa jo toiminnassa olevan vanhainkodin tiloja ja mahdollisesti koko palvelukonseptia. Myös Mikkelin aluerakentamisen pilottisuunnitelma on erityisesti keskittynyt ikääntyneiden asumisen tarpeisiin. MONIKKO Moninaisten yhteisöllisten asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämispilotit yyaika: Helmikuu 2011 joulukuu 2012 yykoordinoija: Tampereen teknillisen yliopiston EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio Erilaisuus on yhteisössä rikkaus Riikka Pylväsen mukaan yhteisöllistä asumista ei pitäisi ajatella automaattisesti ratkaisuna, jossa samaa ikäryhmää edustavat järjestetään asumaan keskenään. Eri-ikäisiä asukkaita palvelevat ratkaisut voivat olla usein paljon kestävämpiä. 26

28 Kohteissa, joissa on eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita, voi parhaimmillaan olla varsin toimivaa ryhmädynamiikkaa. Lapsiperheet voivat saada arjen lastenhoitoapua naapuruston eläkeläisiltä, jotka puolestaan saavat nuoremmalta väeltä apua kaupassakäyntiin ja lumenluontiin. Tällaista yhteisöllisyyttä onkin jo olemassa paljon. Jos halutaan viedä ilmiötä vielä pidemmälle, täytyy asuinkohteisiin suunnitella ja toteuttaa tiloja, joissa yhteisöllisyyttä voidaan syventää. Sellaisia voivat olla vaikkapa kerrostalon harrastushuoneet, joihin voidaan hankkia yhteisiä pelejä, tietotekniikkaa tai kirjoja. Samoin esimerkiksi yhteiset ruokailutilat voivat mahdollistaa ruoanlaiton kustannustehokkaasti ja sosiaalisen ruokailuhetken. Yhteisöllisyyden lisääminen edellyttää kunnissa laajaa yhteistyötä ja näkemystä siitä, kuinka yhteisöllisyys syntyy ja kuinka sitä voidaan konkreettisin keinoin tukea. Ratkaisevaa ei ole vain valmiin asuinympäristön toimivuus, vaan koko rakentamisprosessin suunnittelu kaupungin tonttipolitiikasta asukkaiden valintaan asti. Luontevin yhteisöllisyys näyttää syntyvän, kun ihmiset osallistuvat aktiivisesti oman asuinympäristönsä suunnitteluun ja toteuttamiseen. Silloin lopputulos tuntuu heistä omalta ja muut asukkaat ovat jo tuttuja, kun muuttopäivä koittaa, Pylvänen toteaa. MONIKKO tuotti suunnitelmia ja suuntaviivoja MONIKKO-hankkeen tavoitteena on ollut koota ja tuottaa tietoa yhteisöllisistä asumis- ja toimintaympäristöistä, erilaisista yhteisömalleista ja erityisesti arkkitehti- ja aluesuunnittelun välineistä yhteisöllisyyden toteuttamisessa. Mukana on ollut kuusi kuntaa, joihin kuhunkin laadittiin yhteisöllisyyteen ja omatoimisuuteen perustuva asumisen pilottisuunnitelma. Suunnitelmat toimivat jatkossa malleina asumisen kehittämistyölle pilottikunnissa sekä ympäri Suomen. Suunnitelmien ja selvitystyön pohjalta koostetaan yhteisörakentamisen opas, joka valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Tampere Kokeilevia asumiskonsepteja uuden Vuoreksen kaupunginosan Koukkurannan alueelle. MONIKKO-pilottialueelle laadittiin suunnitelma yhteisöllisen asumisen korttelista. Tampereella kehitettiin asukaslähtöisen suunnittelun työkalua. Sen avulla laadittiin kolme yhteisöllistä asumissuunnitelmaa. Keskeisiä asioita ovat asukaslähtöisyys, muuntojoustavuus sekä ekologinen kestävyys. Mikkeli Kolme erityisesti ikääntyneiden tarpeet huomioivaa aluesuunnitelmaa Pankarannan alueelle. Suunnittelun kohteena olevalla alueella sijaitsevat terveyskeskus, vanhustenkoti sekä päiväkeskus. Suunnittelulla halutaan vähentää raskasta laitosasumista ja madaltaa rajaa laitosten ja muun alueen välillä. Yhteisöllisyyttä kannustetaan sekä talokohtaisesti esimerkiksi yhteistiloilla että korttelikohtaisesti talojen, pihojen ja toimintojen sijoittelulla. Turku Yhteisöllisen uudisrakentamisen suunnitelma Pahaniemen Jyrkkälän vuokrakerrostaloalueelle. Suunnitelmassa keskitytään yhteisöllisen uudisrakentamisen mahdollisuuksiin ja alueen imagon, viihtyisyyden ja asumisen laadun kohottamiseen. Loimaa Pilottisuunnitelman avulla on kerätty ajatuksia yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevan alueen kaavoitukseen Loimaan keskustan lähellä. Alueella ei vielä ole asukkaita, joten suunnittelussa on etsitty tapoja muodostaa ja tukea yhteisöllisyyttä sitten kun alueelle muuttaa väkeä. Närpiö Närpiön terveyskeskuksen ja tehostetun palveluasumisen alueesta halutaan laajempi palvelukampus tai hyvinvointikeskus. Kampus sisältää erilaisia tiloja ja toimintoja sekä asumismuotoja ja siellä voivat toimia yhdessä julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä perhe ja lähipiiri. Keskeistä Närpiössä on luoda yhteisöllisyydelle mahdollisuus arkkitehtonisilla ratkaisuilla. Mänttä-Vilppula Mäntän keskustaan rakennetaan uusi, yhteisöllinen kerrostalo, joka on tarkoitettu erityisesti senioreille tai kehitysvammaisille. Talon halutaan myös elävöittävän lähiympäristöä ja siksi siihen voidaan rakentaa kaikille avoimia oleiluun, tapaamiseen tai kulttuurin harrastamiseen tarkoitettuja tiloja, kuten kahvila, galleria, kuntosali tai terveyskioski. 27

29 Omatoimi-talo tuo yhteisöllisyyttä ikääntyvien arkeen Asuminen Alateema Yhteisöllisyys Paikkakunta Saarijärvi Lisätietoja yy yy Muita samankaltaisia: Loppukiri Helsingissä loppukiri Yhdessä tekeminen ja yhteisöön kuuluminen ovat hyviä keinoja lisätä kaikenikäisten hyvinvointia ja torjua yksinäisyyttä ja ikääntyvien toimintakyvyn heikkenemistä. Saarijärvellä on suunnitteilla yli 55-vuotiaille tarkoitettu Omatoimi-talo, joka poikkeaa tavanomaisesta kerrostalosta siinä, että asumisessa painotetaan yhdessä tekemistä. Taloon tulee noin 35 tavallista asumisoikeusasuntoa ja niiden lisäksi yhteisiä tiloja esimerkiksi ruokailua ja harrastamista varten. Hanketta vetää varta vasten perustettu Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys, jonka jäseniä taloon muuttavat ovat. Yhteisön jäsenet ovat perustaneet myös asukasyhdistys Omatoimi ry:n vastaamaan asukkaiden yhteistoiminnasta. Tulevat asukkaat ovat osallistuneet talon suunnitteluun alusta alkaen, eli hankkeessa toteutuu myös yhteisöllinen rakennuttaminen. Omatoimitalo on suunniteltu toimintakykyisille asukkaille, joten se ei ole varsinainen palvelutalo. Suunnittelussa on kuitenkin otettu huomioon, että asukkaat voisivat asua talossa mahdollisimman pitkään ja hankkia tarvittavia palveluita kotiinsa silloinkin, kun heidän toimintakykynsä heikkenee. Aloitteen ikääntyvien ihmisten asumisyhteisön perustamiseksi teki Saarijärven kaupungin vanhusneuvosto, jonka alulle panema julkinen keskustelu sai yhteisöllisestä asumisesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä kaupunkiin. Hankkeen suunnittelu on alkanut vuonna 2009 ja Omatoimipuukerrostalon on tarkoitus valmistua vuonna Palvelukampus edistää ikäihmisten toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä Alateema Kotona asumisen tukeminen, palveluiden järjestäminen yhteistömalleilla ja vapaaehtoisuudella Paikkakunta Tampere Lisätietoja Tampereinfo Projektit Valtakunnalliset hankkeet Kaste-ohjelma Tampereen Pekka -hanke Tampereen Härmälän kaupunginosaan suunnitellaan hyvää elämää ja asiakaslähtöisiä asumisratkaisuja tukevaa palvelukampusta. Tavoitteena on tuoda muun muassa monipuoliset palvelut ikäihmisten lähelle ilman, että heidän tarvitsee muuttaa palvelumuodosta tai paikasta toiseen toimintakyvyn muuttuessa. Samalla halutaan myös vähentää ikääntyneiden yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta esimerkiksi yhteisöllisyyttä lisäämällä ja sosiaalisia turvaverkkoja parantamalla. Ajatus palvelukampuksesta syntyi halusta tukea ikäihmisten kotona asumista ja auttaa heitä pysymään toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään. Lisäksi haluamme vahvistaa alueen ikäihmisten yhteisöä, jotta heidän osallistumismahdollisuutensa arkisiin askareisiin vahvistuvat, kiteyttää Laura Selin-Hannola, joka toimii projektipäällikkönä palvelukampusta suunnittelevassa PEKKA (perhehoito ja kampus) -hankkeessa. Härmälän pilotissa halutaan tuottaa palveluja sinne, missä iäkkäät ihmiset asuvat. Kampus tarjoaa koti- ja ympärivuorokautisen hoivan välimaastoon kuuluvia palveluita, kuten päiväkeskustoimintaa ja lyhytaikaishoitoa. 28

30 Härmälä-päivässä kohdataan ikään katsomatta. Kuva: Saara Ahlroth Härmälän palvelukampuksella on tarkoitus ottaa myös käyttöön erilaisia hyvinvointiteknologian ratkaisuja, kuten hoitajakutsujärjestelmä tai hellavahteja, jotka auttavat niin ikään vanhuksia selviämään paremmin päivittäisissä askareissaan. Kampus rakentuu yhteistyöllä Härmälän palvelukampusta kehitetään yhdessä alueen toimijoiden ja asukkaiden kanssa, jotta palvelutarpeet ja -tarjonta löytävät toisensa. Olemme järjestäneet ikäihmisille tilaisuuksia, joissa he ovat päässeet itse kertomaan mielipiteitään ja toiveitaan alueen palvelujen kehittämiseksi. Lisäksi paikalliset toimijat on kerätty yhteen etsimään ratkaisuja ikäihmisten kotona asumisen tukemiseksi. Samalla on myös kartoitettu alueella jo tarjolla olevat palvelut, Selin-Hannola selventää. Hankkeen aikana kootaan yhteen tiedot alueen palvelutarjonnasta. Tavoitteena on paitsi laatia tietopaketti alueen asukkaille, myös kerätä tietoa toimijoille, jotta he pystyisivät aiempaa paremmin yhdistämään resurssejaan ja tätä kautta tarjoamaan vielä monipuolisempia palveluita. Samalla tavoitellaan myös laajempaa toimijoiden välistä yhteistyötä sekä ennakoivia ja helposti saavutettavia palveluita. Palveluita ikääntyneiden tarpeisiin Tampereen kaupungin Kaste-ohjelmaan kuuluvassa PEKKA-hankkeessa suunnitellaan palvelukampusta Härmälän kaupunginosaan. Hanke alkoi marraskuussa 2011 ja se kestää aina lokakuun 2013 loppuun saakka. Kehitystyötä myös PEKKA-hankkeen ulkopuolella Härmälässä on käynnissä myös erillisiä kehittämishankkeita kotona asumista tukevien palveluiden monipuolistamiseksi. Kuuselan Seniorikeskus ja Petäjäkotikeskus ovat hyviä esimerkkejä alueen aktiivisista toimijoista: ne tarjoavat monipuolisia päivätoiminnan muotoja myös niille, jotka eivät ole palvelukeskuksen asukkaita. Lisäksi niissä kehitetään uusia ilta- ja yöhoidon mahdollisuuksia kotona asuvien ikäihmisten ja omaishoitajien tueksi, Laura Selin- Hannola kertoo. Palvelukampuskonsepti sovellettavissa myös muilla paikkakunnilla Laura Selin-Hannola kertoo, että Härmälän palvelukampuksen kaltainen malli on sovellettavissa myös muille alueille. Hän kuitenkin muistuttaa, että jokaisen alueen on luotava ikäkampuksesta omanlaisensa. Alueen toimijoilla täytyy olla vahva innostus ja intressi kampusalueen rakentamiseen ja vanhuspalveluiden kehittämiseen. Kampusalue rakentuu aina asukkaiden lähtökohdista, toimijoiden ja asukkaiden yhteistyöllä. Tampereen Härmälässä kohtaavat ikäihmiset ja palveluntarjoajat Tampereen Härmälässä asuu tällä hetkellä lähes tuhat yli 65-vuotiasta ja noin sata yli 85-vuotiasta. Härmälässä onkin jo entuudestaan hyvät fyysiset puitteet ikääntyneiden palvelukampukselle, sillä normaalien kerrostaloasuntojen lisäksi alueella on myös lukuisia ikääntyneiden palveluntuottajia, kuten monipuolisia asumispalveluita tarjoavat Kuuselan Seniorikeskus ja Petäjäkotikeskus sekä senioritaloja. 29

31 Kodinomaista asumista perhehoidossa Asuminen Alateema Kotona asumisen tukeminen; yhteisöllisyys Alue Suupohja, Suupohjan rannikkoseutu, Tampere, Ikaalinen ja Kainuu Lisätietoja yy Perhehoitoliitto ry: Perhehoito Vanhusten perhehoito Perhehoito yy Perhehoito Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä: Hoidon ja hoivan palvelut Ikäihmisten palvelut Perhehoito yy Perhehoitokokeilu Tampereella: Tampereinfo Projektit Valtakunnalliset hankkeet Kasteohjelma Tampereen Pekka-hanke Ikäihmisten perhehoito Vaihtoehtona koti- tai laitosasumiselle kunnat voivat tarjota ikääntyneille myös perhehoitoa. Perhehoidossa ikääntynyt asuu perhehoitajaksi valmennetun ja hyväksytyn henkilön kotona ja saa ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoidon ehdoton valtti onkin juuri kodinomaisuus. Se tarjoaa mahdollisuuden elää tavallista arkea, mutta saada kuitenkin jatkuvaa hoivaa ja seuraa. Perhehoito tuo turvallisuutta sellaisen ikääntyneen arkeen, joka ei tarvitse laitoshoitoa, mutta joka ei välttämättä enää pysty asumaan yksin kotona ongelmitta kotihoidonkaan turvin. Samalla perhehoito toimii myös kuntouttavana hoitona, sillä se antaa ikääntyneille mahdollisuuden osallistua arjen pieniin askareisiin omien voimien mukaan. Tällä on suuri merkitys muun muassa muistisairaiden toimintakyvyn ylläpitämisessä. Perhehoidolla pystytään myös vähentämään ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta, kertoo perhehoidon ohjaaja Tuula Kälviäinen Etelä-Pohjanmaalta Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä. Perhehoidossa asuminen voi olla joko jatkuvaa tai lyhytaikaista, jolloin ikääntynyt on perhehoidossa esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien ajan tai terveyskeskushoidosta kotiutumisen välivaiheena. Molemmissa tapauksissa perhehoidon positiiviset vaikutukset ikääntyneiden hyvinvointiin ovat selkeästi nähtävissä. Perhehoidon aikana muun muassa ikääntyneiden sairaalahoitojaksot ovat selvästi vähentyneet. Esimerkiksi ennen vuorotellen kotona ja akuuttihoidossa olleiden ikäihmisten hoitokierre on katkennut perhehoitoon siirtymisen jälkeen, Kälviäinen kertoo. Perhehoito tutuksi avoimella viestinnällä Suupohjassa perhehoitopalveluiden tarjoaminen aloitettiin huhtikuussa Perhehoitokonsepti on otettu seudulla positiivisesti vastaan ja kokemukset puolentoista vuoden ajalta ovat olleet poikkeuksetta hyviä. Ikääntyneet kiittelevät erityisesti perhehoidon turvallista, kodinomaista Perhehoitaja tarjoaa hoivaa, kunta vastaa sijoittamisesta ja valvonnasta Perhehoidossa asuva on oikeutettu samoihin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin kotona asuva ikääntynyt. Perhehoitajalla on toimeksiantosopimus suhteessa kuntaan. Kunta maksaa perhehoitajalle hoitopalkkion, kulukorvauksen ja mahdollisen käynnistämiskorvauksen. Kunta tekee päätöksen ikääntyneen sijoittamisesta perhehoitoon yhdessä ikääntyneen, tämän omaisten ja perhehoitajan kanssa. Perhehoitaja tarjoaa lähtökohtaisesti hoivaa ja huolenpitoa. Varsinaisia terveyden- tai sairaanhoidon palveluita asukas saa kunnan kotisairaanhoidosta. Yhden perhehoitajan kodissa voidaan hoitaa enintään neljää ikääntynyttä. Jos kodissa on kaksi perhehoitajaksi kouluttautunutta ja toisella heistä on lisäksi tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, voi perheessä hoitaa enintään seitsemää ikäihmistä. Määrästä vähennetään perhehoitajan alle kouluikäiset lapset ja perheen muut erityistä hoitoa vaativat henkilöt. Perhehoitoa tarjotaan muun muassa Suupohjan alueella, Kristiinankaupungissa ja Ikaalisissa. Lisäksi Tampere on tehnyt päätöksen perhehoitokokeilun aloittamisesta syksyllä

32 ympäristöä. Lisäksi perheissä vallitseva omanlainen elämänrytminsä miellyttää monia ikääntyneitä kodeissa ei tarvitse jumiutua laitosmaisiin aikataulurutiineihin. Perhehoitajilla on oikeasti aikaa ikääntyneille, Kälviäinen kertoo. Kunnan mittapuulla katsottuna perhehoito on edullisempaa kuin tehostettu palveluasuminen. Aluksi kuitenkin omat haasteensa luo muun muassa kiinnostuneiden ja tehtävään soveltuvien perhehoitajien löytäminen. Perhehoitajana toimiminen on paitsi antoisaa myös haastavaa, ja se vaatii tiivistä sitoutumista työhön, Kälviäinen kertoo. Perhehoitajalla on usein taustallaan tarve muutokseen elämässään ja voisikin jopa sanoa, että perhehoitajan tehtävä on elämäntapa. Myös ensimmäisten asiakkaiden löytäminen voi olla aluksi haasteellista. Arvo- ja asennemaailma vaatii monilla päättäjillä ja kuntalaisilla muuttamista, sillä osalla on mielessä vielä vahvasti huutolaisajatukset. Näiden väärien kuvitelmien muuttamiseksi tarvitaan ennen kaikkea avointa tiedottamista. Ja juuri avoimen viestinnän kautta perhehoito on saatu täällä Suupohjan kunnissa tuotua tutuksi niin perhehoidon asiakkaille kuin heidän omaisilleenkin. Aluksi apunamme olivat ennen kaikkea media ja infotilaisuudet niin päättäjille, työntekijöille kuin kuntalaisillekin, mutta nyt jo puskaradiokin kulkee hyvin, eikä asiakkaiden löytäminen ole ongelma. Uusien perhehoitajien rekrytointi toki vaatii töitä edelleen, Kälviäinen kertoo. Varsinaisestihan perhehoitokonseptissa ei ole mitään uutta: muun muassa lapsille, kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille on perhehoitoa tarjottu jo pitkään, Kälviäinen muistuttaa. Neuvontakeskus Kunnonkoti opastaa esteettömyyteen Alateema Kotona asuminen tukeminen Paikkakunta Turku Lisätietoja kunnonkoti.turkuamk.fi Uusilta asuinrakennuksilta edellytetään esteettömyyttä, mutta sen toteuttaminen asiakaslähtöisesti vaatii usein kokonaisvaltaisempaa otetta kuin vain rakentamismääräysten noudattamista. Vuonna 2009 perustettu neuvontakeskus Kunnonkoti Turun ammattikorkeakoulussa neuvoo ja opastaa yksityishenkilöitä, ammattilaisia ja opiskelijoita esteettömissä ja asiakaslähtöisissä asumisen ratkaisuissa. Kunnonkoti esittelee myös arjen sujuvuutta ja turvallisuutta sujuvoittavia apuvälineitä ja hyvinvointiteknologiaratkaisuja. Kunnonkoti on tarkoitettu kaikille, mutta erityiskohderyhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet. Malliympäristössä saa neuvontaa ja voi kokeilla ratkaisuja itse. Kunnonkoti järjestää myös seminaareja, teemapäiviä ja koulutusta. Lisäksi Kunnonkoti tarjoaa korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyviä esteettömyyskartoituksia. Toistaiseksi esteettömyyskartoitus- ja suunnittelupalvelu on ollut pienimuotoista opettaja-opiskelijatyötä. Asiakkaat ovat yksityisiä, kuntia ja rakennusyhtiöitä. Kunnonkodin kaltaisia koteja on muuallakin Suomessa, mutta esteettömyyskartoituspalvelu on erityistä Kunnonkodille. 31

33 Ylin kuva: Jenni Hapuli. Kesk. kuva: Magnus Fröderberg / norden.org. Alin kuva: Karen Beate Nøsterud / norden.org.

34 Palvelut Väestön ikääntymistä tarkastellaan usein lähinnä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Uusia tapoja järjestää palveluita kehitetään: palveluita keskitetään ja organisoidaan yhdessä eri kokoonpanoilla, sekä toisaalta lisätään liikkuvia ja etäpalveluita. Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi ikärakennemuutos haastaa muidenkin palveluiden järjestämisen. Maaseudulla ja harvaan asutuilla seuduilla palveluiden järjestäminen on erityinen haaste. Siihen tarjotaan ratkaisuja niin liikkuvilla lähipalveluilla kuin etäpalveluillakin. Niitä on usein mahdollista järjestää juuri paikallisiin oloihin sopiviksi vähällä vaivalla. Ikääntyneiden kotihoidossa puolestaan kehitetään erilaisia etä- ja hyvinvointiteknologiavälineitä ja sekä etäpalvelumalleja. Asiakaslähtöisyys mainitaan lähes kaikkien palveluiden kehittämishankkeiden motiivina. Matalan kynnyksen palvelut ja monipalveluyksiköt sekä erilaiset kumppanuudet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä vastaavat tähän tarpeeseen. Lisäksi taustalla on tavoite järjestää palvelut tehokkaasti ja purkaa turhia raja-aitoja. Kolmannen sektorin ja järjestöjen roolista, vapaaehtoisuudesta ja keskinäisestä vastavuoroisuudesta palveluiden järjestämisessä puhutaan paljon. Se nähdään yhtenä vaihtoehtona erityisesti kuntien maaseutualueiden palveluiden täydentämisessä. Seuraavilla sivuilla esitellään näiden tavoitteiden käytännön toteuttamista. 33

35 Kokonaisvaltaista palvelua hyvinvointikampukselta Palvelut Alateema Palveluiden keskittäminen ja palveluverkostot Paikkakunta Kotka ja Järvenpää Lisätietoja yy Aalto-yliopiston PARETO-hanke: hema.aalto.fi Tutkimus Tutkimushankkeet PARETO yy Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä: yy Järvenpään kaupunki: Hankkeet ja kehittäminen Hyvinvointikampukset tuovat yhteen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluita niin hallinnollisesti kuin fyysisestikin. Tavoitteena on madaltaa sosiaalija terveydenhuollon hallinnon eri alojen välisiä raja-aitoja ja lisätä integraatiota asiakaslähtöisyyden ja kustannusten vuoksi. Samalla halutaan myös vähentää ikääntyneiden laitosasumista, kehittää joustavampia palveluasumisen tiloja sekä madaltaa palveluiden, laitosasumisen ja ympäröivän alueen välistä rajaa. Tavoitteet käyvät ilmi muun muassa uudesta terveydenhuoltolaista (1326/2010) sekä ikäihmisten palveluiden laatusuosituksesta. Kampuksesta voidaan luoda julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointikeskittymä kuten esimerkiksi Kotkassa ja Järvenpäässä on luotu. Kotkan ja Järvenpään hyvinvointikampusten suunnittelu aloitettiin PARETO-hankkeessa (12/2008 2/2012), jota koordinoi Aalto-yliopiston HEMA-instituutti. Kotkan Hyvinvointipuisto yhdistää palveluita ja madaltaa raja-aitoja Kymenlaakson keskussairaalan alueelle sekä sen läheisyydessä olevaan oppilaitos- ja ikääntyneiden palveluiden keskittymään suunnitellaan parhaillaan Kotkan Hyvinvointipuistoa. Kymenlaakson väestö ikääntyy vauhdilla, eivätkä sairaalan nykyiset tilat vastaa enää lisääntyneisiin tarpeisiin: ne Havainnekuva Kotkasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik ja VenhoevenCS 34

36 ovat ahtaat, vaikeasti muunneltavissa eikä tilojen käyttö ole joustavaa. Lisäksi sairaalan eri sektorien väliset rajat ovat hallinnollisesti korkeat. Hyvinvointikampuksella keskitetään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita yhteen ja madalletaan niiden välisiä raja-aitoja eli puututaan sekä fyysisiin toimintapuitteisiin että toimintakäytäntöihin. Samalla halutaan lisätä asiakaslähtöisyyttä sekä osallistaa asiakasta aiempaa enemmän oman hoitonsa suunnitteluun. Alueelle rakennetaan ydinsairaala, joka sisältää Kymenlaakson erikoisterveydenhuollon palveluita, ja sen yhteyteen keskitetään lähes kaikki Kotkan perusterveydenhuollon toiminta. Lisäksi alue rakennetaan arkkitehtonisesti yhtenäiseksi kattaen lähialueen muut palvelut ja oppilaitokset, jotta alueesta muodostuu hyvinvointipuisto, joka voisi toimia myös kohtaamispaikkana. Uusien rakennusten on tarkoitus olla valmiit vuonna Järvenpää keskittää hyvinvointipalvelut kaupungin keskustaan Järvenpäässä terveys-, asumis- ja hoivapalveluita keskitetään puolestaan hyvinvointikampukseksi kaupungin keskustaan. Kampusajattelu sopii hyvin Järvenpäähän, joka on pieni ja selkeäkeskuksinen kaupunki, ja jonka ikääntyneet asuvat pääosin kuntakeskuksessa. Järvenpään hyvinvointikampuksen ydin on sosiaalija terveyskeskus Terveystalo, jonka ympärille sijoittuu monenlaisia kunnan, yksityisen sektorin ja järjestöjen palveluita. Kampukselle keskittyvät esimerkiksi lapsi- ja perhetyö sekä vanhus- ja vammaispalvelut. Alueelle ovat valikoituneet sellaiset asiakas- ja potilasryhmien palvelut, joiden käyttäjät hyötyvät palveluiden keskinäisestä läheisyydestä ja monipuolisuudesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi alueelle aiotaan sijoittaa esimerkiksi ikääntyneiden tapaamis- ja harrastusmahdollisuuksia tukemaan asiakkaiden arjen osallisuutta. Ikääntyneiden oma aktiivisuus on myös tärkeää kampuksen kehittämisessä. Kampukselle laadittiin PARETO-hankkeessa opiskelijatyönä kolme erilaista arkkitehtisuunnitelmaa siitä, miten ympäristön suunnittelu voi edesauttaa toimijoiden yhteistyötä ja miten kampuksesta voidaan tehdä helposti lähestyttävä. Kaupungin johtoryhmästä muodostettu työryhmä laatii syksyn 2012 aikana esityksen kaupunginhallitukselle kampuksen toteuttamisesta. Liikkuvaa tietotekniikkaopetusta ja terveyspalveluita Netti-Nyssessä Alateema Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Paikkakunta Tampere Lisätietoja yy kirjasto.tampere.fi Kirjastot ja aukiolot Netti-Nysse yy Terveyspalvelut Ennaltaehkäisevä työ ja terveyden edistäminen Terveysnysse Tampereen kaupunginkirjaston alaisuudessa toimiva Netti-Nysse tarjoaa matalan kynnyksen tietotekniikkaopetusta kaikentasoisille aina aloittelijoista konkareihin. Netti-Nyssessä aina paikalla vähintään kaksi mediasihteeriä, jotka opastavat, neuvovat ja pitävät kursseja. Peruskurssit ovat ilmaisia yksityishenkilöille ja yhdistyksille. Liikkuva Netti-Nysse palvelee ympäri Tamperetta. Tämän lisäksi Netti-Nysse osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jotka yleensä liittyvät teemaltaan kirjastoon tai yhteiskuntaan. Netti-Nysseä voi vuokrata myös omiin tilaisuuksiin. Netti-Nysse on kiertänyt Tampereella vuodesta 2001 lähtien. Kimmokkeen se sai Tampereen tietoyhteiskuntaohjelma etampereesta 2000-luvun alkupuolella. Lokakuusta 2012 alkaen Netti-Nysse toimii myös Terveysnyssenä kahtena päivänä viikossa. Terveysnyssestä saa ennakoivaa terveysneuvontaa sekä tietoa palveluista ja niiden etsimisestä verkosta. Paikalla ovat sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitaja sekä teemapäivinä vaihtuvia järjestöjä ja terveyden ammattilaisia. Terveysnyssessä voi mitata verenpaineensa ja tarvittaessa kehon koostumuksen ja keuhkojen toimintaa. Lisäksi voi lainata liikuntavälineitä. 35

37 Monipuolisia palveluita kirjastoautossa Palvelut Alateema Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Paikkakunta Kemijärvi Lisätietoja Asukkaalle Kirjasto, kulttuuri, liikunta ja nuoriso Kirjastoauto / Yhteispalveluauto Kulkuri Kemijärven kirjastoauto Kulkuri tarjoaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi myös muita liikkuvia palveluita. Sivu- ja lähikylien asukkaat voivat käydä Kulkurissa muun muassa maksamassa laskunsa internetissä tai mittauttamassa verenpaineensa. Lisäksi kuskille voi jättää kirjeitä postiin vietäväksi. Kemijärven monipalveluauto on vakiinnuttanut asemansa osana Kemijärven palveluntarjontaa. Suurin osa auton käyttäjistä on ikääntyneitä hajaasutusalueiden asukkaita. Alkunsa monipalveluauto sai Kulkuri-projektissa vuosina Palveluille on riittänyt melko hyvin kysyntää vuosien varrella. Kulkurissa on kirjojen lisäksi muun muassa asiakaspäätteitä, opetustila ja postinkuljetuspalvelu. Auton kuljettajalla voi mittauttaa oman verenpaineensa ja ammattiopiston lähihoitajaopiskelijat käyvät välillä Kulkurissa pitämässä tietoiskuja ja tekemässä terveyteen liittyviä mittauksia. Monipalveluautossa järjestetään myös erilaisia teematapahtumia ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi liikkuvana ennakkoäänestyspaikkana, Kulkurin hallinnoinnista vastaavan Kemijärven kirjaston johtaja Inkeri Kulpakko kertoo. Tulevaisuudessa Kulkuria on ajateltu muokata vastaamaan vielä monipuolisemmin asiakkaiden palveluntarjontaan. Tällöin myös monipalveluauton hallinnointi jakautuisi kirjaston lisäksi useammalle muullekin taholle. Yhteistyötä on viritelty muun muassa kotisairaanhoidon ja kansalaisosastojen kanssa. Meillä Kemijärvellä palveluiden monipuolistamiselle olisi kyllä todellista tarvetta, sillä täällä on erittäin pitkät välimatkat ja monet ikääntyneet asuvat kaukana keskustan palveluista, Kulpakko toteaa. Kemijärven kirjastoauto on ostettu vuonna 1986 ja on näin yksi Suomen vanhimmista kirjastoautoista. Uuden auton hankkimiselle haetaan parhaillaan valtiontukea. Kuva: Kemijärven kaupunginkirjasto 36

38 Kirjastoauto on lähes kaikista kunnista löytyvä joustava palvelumuoto, joka takaa erityisesti harvaan asuttujen seutujen kirjastopalvelut. Kemijärvellä Kulkuri-kirjastoautoon on yhdistetty myös muita liikkuvia palveluita, jolloin haja-asutusalueiden palveluntarjontaa on saatu parannettua. Kulkurissa vierailee vuosittain noin asiakasta. Kuva: Kemijärven kaupunginkirjasto Toiminnassa korostuu ihmisläheisyys Inkeri Kulpakon mukaan monipalveluauton kuljettajalta vaaditaan ennen kaikkea joustavaa asiakaspalvelua ja ihmisläheistä otetta. Lisäksi kuljettajalla on hyvä olla kehittävä ote työhönsä. Kuljettaja näkee kentällä, mitkä ovat todelliset tarpeet ja toisaalta mitä mahdollisuuksia palveluiden kehittämiselle käytännössä on. Osalle reiteistä voisi Kulpakon mukaan lisätä kirjastopalveluiden viennin kotiovelle asti kysynnän mukaan kuten Kulkurin kuljettaja jo tarpeen tullen tekeekin. Osan reiteistä voisi puolestaan korvata esimerkiksi kotipalveluna, etenkin niillä alueilla, joilla kirjastopalveluille ei niinkään ole kysyntää. Myös muun muassa elintarvikkeiden ja lääkkeiden toimitusta kotiovelle on pohdittu. Kuntalaisten tarpeet ovat aina ensisijainen asia. Monipalveluauto tarjoaa joustavan tavan vastata näihin kuntalaisten tarpeisiin. Monipalveluauto on erinomainen vaihtoehto etenkin pienille kunnille, joissa palvelut ovat vähenemään päin. Vaikka palveluiden lisääminen kirjastoautoon toki myös syö resursseja, on niiden merkitys haja-asutusalueen asukkaille erittäin tärkeä, Kulpakko toteaa. Monipalveluauton tarjoamien palveluiden tunnetuksi tuominen vaatii runsaasti töitä ja Kulpakko muistuttaakin, että palveluista tiedottamiseen on panostettava paljon. Etenkin niillä ikäihmisillä, jotka eivät ole tottuneet käymään kirjastoautossa, voi olla korkeakin kynnys monipalveluauton käyttämiseen vaikka se tarjoaisikin hyödyllisiä palveluita. Monipalveluauton ihmisläheisyys ja helppous onkin nostettava esille myös palveluita markkinoitaessa. 37

39 Suupirssi kuljettaa hammashoidon asiakkaan luo Palvelut Alateema Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Alue Pohjois-Savo Lisätietoja Terveydenhuollon liikkuvia palveluita on tarjottu Suomessa aiemminkin, ja viime vuosina niiden kehittäminen on saanut uutta intoa. Pohjois- Savon Suupirssi osoittaa, että liikkuva palvelu on mahdollista myös suun terveydenhoidossa. Suupirssi-auto aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Suupirssiä ja sen palvelumallia on kehitetty kahdessa Savonia-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan osaamisalueen koordinoimassa projektissa (Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama Hambulanssi 8/2009 7/2011 ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Suupirssi 8/ /2012). Projekteissa kehitettiin suun terveydenhoidon tarpeisiin sopiva liikkuva yksikkö, käytännössä erikoisvalmisteinen pakettiauto, jossa on sekä hyvät työskentelyedellytykset että esteetön kulku asiakkaille. Lisäksi kehitetään viestintäteknologian menetelmiä ja käyttöä suun terveydenhoidossa esimerkiksi etäkonsultointia varten. Suupirssi toimii myös oppimisympäristönä. Sivun kuvat: Jenni Hapuli Suupirssi täydennyskoulutuspalveluna Liikkuvalla palveluyksiköllä voidaan tuoda palveluita harvaan asutuille alueille ja erityisesti sellaisille ihmisille, joiden on vaikea itse hakeutua palveluihin, kuten harvaan asutulla alueella tai laitoksissa asuvat ikääntyneet ja kehitysvammaiset, koululaiset ja päiväkoti-ikäiset. Jos potilas ei voi tulla autoon, hänet hoidetaan esimerkiksi sisällä hoitokodissa. Suupirssin palvelut suunnataan myös hoito- ja hoivapalveluita tuottaville sekä julkisille että yksityisille palveluyksiköille, joiden palveluita se täydentää ja joiden hoitohenkilökunnalle se tarjoaa täydennyskoulutuspalveluita. Täydennyskoulutuksen avulla hoito- ja hoivayritysten henkilökunta voi huomata asiakkaidensa suun terveydenhoidon tarpeet aiempaa paremmin ja aiemmin. Suupirssi tarjoaa hammaslääkärin, hammashoitajan ja suuhygienistin palveluita. Suupirssin kehittämisessä ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä sekä suun terveydenhoidon tarvikkeita, ikäihmisten palveluasumista ja erikoisajoneuvoja tarjoavia yrityksiä. 38

40 Toimistobussi lyhentää työpäivää Alateema Liikkuvat palvelut ja lähilogistiikka Paikkakunta Pudasjärvi Lisätietoja Toimistobussi on innovatiivinen ratkaisu, joka lisää sekä etätyö- että pendelöintimahdollisuutta ja tekee keskusten ulkopuolisista paikkakunnista houkuttelevampia työntekijöille. Suomen ensimmäinen toimistobussi aloitti liikennöinnin kokeiluna Oulun ja Pudasjärven välillä vuonna 2009 osana Pudasjärven Työvarma-hanketta. Pilottibussiin rakennettiin työpöydät ja ergonomiaa lisäävät sylitasot. Lisäksi bussin takaosaan tehtiin liukuovilla erotettu kabinetti, joka mahdollisti neuvottelut matkan aikana. Pilottihankkeen jälkeen tietoliikenneyhteydellä ja WLAN-verkolla varustetut bussit jatkoivat liikennöintiä Pudasjärven ja Oulun välisillä vakiovuoroilla, vaikka erillinen toimistobussilinja loppui kokeilun jälkeen. Toimistobussissa on mahdollista tehdä töitä täysipainoisesti jo matkalla työpaikalle, ja kun osa päivästä tehdään etätöinä bussissa omalla autolla ajamisen sijaan, työpäivän pituus lyhenee olennaisesti. Tämä tekee mahdolliseksi työskentelyn kauempanakin keskuksesta ja laajentaa työssäkäyntialuetta. Sivun kuvat: Marianne Mäntylehto 39

41 DEMO-HANKE Teknologiaratkaisut tukevat kotona asumista ja hyvinvointia Palvelut Alateema Kotona asumisen tukeminen; etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut Paikkakunta Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat ja Pälkäne sekä Pöytyä Lisätietoja yy Teemat Teknologia yy Tutkimus ja kehitys Projektihaku Kosketusnäyttöä on helppo käyttää. Kuva: Suvi Hagström. Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hanke vastaa ikääntymisen tuomiin muutoksiin tukemalla ikääntyneiden kotona asumista turva- ja viestintäteknologiaratkaisujen avulla sekä kehittämällä kotihoidon toimintatapoja. Lokakuussa 2011 alkaneesta hankkeesta vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu, jonka lisäksi hankkeessa ovat mukana myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Pöytyä, Virrat, Pälkäne, Mänttä- Vilppula ja Ruovesi, kaksi viimeksi mainittua Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä YPEKin kautta. Hanke kestää kesäkuuhun Hankkeen aikana kukin alue kehittää omista lähtökohdistaan interaktiivisen palveluyhteyden käyttöä kotihoidossa. Samalla kehitetään myös muita kotihoidon toimintatapoja: esimerkiksi Virroilla pohditaan terveyskeskuksesta kotiutumisen turvaamista ja tiedon siirtoa terveyskeskuksesta kotiin. Pälkäneellä puolestaan tuetaan muistisairaiden kotona asumista muistikerhon avulla. Hankkeen aikana Mänttä-Vilppulassa, Ruovedellä ja Pälkäneellä pilotoidaan ruoka-automaatti Menumatia. Virroilla ja Pöytyällä testataan vastaavasti HyvinvointiTV :tä. Laitteiden kokeilujaksot kestävät puoli vuotta ja pilottihenkilöitä on kullakin alueella viidestä kymmeneen. Sekä HyvinvointiTV että ruoka-automaatti sisältävät kuva- ja ääniyhteyden, joten molempiin voi vastaanottaa ohjelmaa tai niitä voi käyttää yhteydenpitoon ja etäpalveluihin. Vastaavanlaista kuva- ja ääniyhteyden sisältävää ruokaautomaattia ei ole aiemmin kokeiltu Suomessa. Laitteita käytetään niin ikääntyneiden ja kotihoidon tai palvelutalon väliseen yhteydenpitoon kuin ikääntyneiden ja omaisten väliseen yhteydenpitoon. Hankkeen aikana kehitetään uusia palvelumalleja, joissa esimerkiksi lääkäriin ja farmaseuttiin voi saada yhteyden laitteen avulla. Lisäksi HyvinvointiTV :n ja kuva- ja ääniyhteydellä varustetun Menumatin kautta lähetetään ohjattua ohjelmaa, kuten jumppaa, tietoiskuja ja virikeohjelmaa. Ohjelmatuotannosta vastaa pääosin Tampereen ammattikorkeakoulu, mutta lisäksi esimerkiksi Virroilla on sijoitettu yksi ohjelman lähetysvaunu vanhainkotiin, josta voidaan lähettää ohjelmaa kotona asuville ikääntyneille. Pöytyällä yhteistyötä tehdään myös Turun ammattikorkeakoulun kanssa, jonka lähetyksiä kunnassa osin käytetään. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on merkittävä sija toimintamallien kehittämisessä. Mukana ohjelmasisältöjen kehittämisessä ja ohjelmien toteuttamisessa ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä fysioterapian opiskelijat sekä sairaanhoitajaopiskelijat gerontologisen hoitotyön opintojensa aikana. Lisäksi hankkeessa on mukana myös muiden alojen opiskelijoita esimerkiksi harjoittelijoina tai opinnäytetyön tekijöinä. Myös Pälkäneen muistikerho suunniteltiin ja toteutetaan opiskelijatyönä. Osalla kunnista on jo aiempaa kokemusta vuorovaikutteisesta teknologiasta kotihoidossa. Mikäli kokemukset pilotista ovat hyviä, kunnilla on tarkoitus ottaa laitteet pysyvään käyttöön. Tähän mennessä pilotoinnin kokemukset laitteista ovat olleet kannustavia. 40

42 Ateria-automaatti ohjaa ikääntyneen kotiruokailua Kotona asuville ikääntyneille on tarjolla uusi ateria-automaattipalvelu Menumat. Ateria-automaatin avulla ikääntyneet pystyvät itse valmistamaan päivittäiset ruokansa turvallisesti helposti juuri silloin kun heille sopii. Ensimmäiset ateria-automaatit on otettu juuri koekäyttöön muun muassa Pälkäneellä. Menumat Oy:n innovaatio, pakastimesta ja kiertoilmauunista koostuva ateria-automaatti, tarjoaa uudenlaisen teknologiaratkaisun, jolla voidaan korvata nykyiset kotiin kuljetettavat ateriat. Ateria-automaatin pakastimeen tilataan kerrallaan 18 pää- ja jälkiruokaa oman maun mukaan. Erilaisia ruokavaihtoehtoja tilauslistasta löytyy noin sata. Ateria-automaatin ansiosta ikääntynyt voi itse valita päivittäisen ruokansa lisäksi myös omat ruokailuaikansa. Kun nälkä yllättää, ikääntynyt ottaa vain ruokaannoksen pakastimesta ja laittaa sen kiertoilmauuniin kuten ateria-automaatti ohjeistaa. Kun ruoka on valmis, ilmoittaa laite sen ja toivottaa hyvää ruokahalua. Ja jos ateria on kokonaan nauttimatta, saa kotihoito siitä ilmoituksen, jolloin he tietävät käydä paikanpäällä tarkistamassa, onko jotain vialla, Pälkäneen vanhustyön johtaja Liisa Ihalainen selventää. Ateria-automaatin ruuat ovat maistuvia ja annokset kauniita. Ruuat on pakastettu nopeasti, jolloin niihin ei ole kertynyt ylimääräistä nestettä, eivätkä annokset ole siis sulatettunakaan vetisiä. Ruokia ei myöskään kuljeteta lämpimänä, vaan ne kuljetetaan pakastettuina Menumatin omilla kylmäkuljetusautoilla. Näin annosten laatu ei kärsi kuljetuksesta. apua tarvitse, ateria-automaatti tarjoaa tärkeää valinnanvapautta niin ruokien kuin ruokailuaikojenkin suhteen. Menumat-ateria-automaatti vapauttaa kodinhoidon henkilökunnan aikaa ruuanjakelusta muuhun työhön mikä parantaa ikääntyneiden saaman palvelun laatua. Palvelu vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa varsinaiseen hoitotyöhön autolla ajamisen sijasta, Ihalainen toteaa. Pälkäneellä ateria-automaatti on nyt kokeilussa muutamalla ikääntyneellä, mutta kokeilua on tarkoitus laajentaa koskemaan yhteensä kymmentä vanhusta. Ateriaautomaattien jatkosta ja laajemmasta käytöstä sovitaan kokeilun jälkeen saadun asiakaspalautteiden pohjalta. Puhuva pakasti kiehtoo ja mietityttää Ateria-automaatit ovat saaneet Pälkäneellä hyvän vastaanoton joskin varovaisuuttakin laitteen ottamiseen vielä on. Osaa ikääntyneistä toki hieman epäilyttää puhuva pakastin, Liisa Ihalainen hymyilee. Ateria-automaatin toimivuuden näkee kuitenkin vasta sitten, kun on oikeasti kokeillut laitetta ja syönyt sen tarjoamia ruokia. Ateria-automaatit ovat herättäneet monissa ihmisissä myös huolen, että ikääntyneet menettävät tärkeät kontaktit toisiin ihmisiin. Vanhuksille, niin kuin ihmisille yleensäkin on kuitenkin tärkeää, että yhteyttä pitävät läheiset ja ystävät. Sillä on paljon enemmän merkitystä yksinäisyyden poistamisessa kuin kontaktilla viranomaisen tai työntekijän kanssa. Apua tarvitsevia ei kuitenkaan jätetä vaille tukea. Jos ikääntynyt tarvitsee apua syömisessä, käy kotihoidon työntekijä paikanpäällä normaaliin tapaan, Ihalainen kiteyttää. Niille ikääntyneille, jotka eivät puolestaan Kuva: Menumat Oy 41

43 Interaktiivinen hoitoteknologia iäkkäiden kotihoidossa Palvelut Alateema Etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut; Kotona asumisen tukeminen Paikkakunta Tampere, Turunmaa ja Espoo Lisätietoja Viestintäteknologiaa hyödyntävät etäpalvelut mahdollistavat erilaisten palveluiden tuottamisen ikääntyneille ja helpottavat yhteydenpitoa ikääntyneiden asuinpaikasta riippumatta. Suomessa on käynnissä useita erilaisia teknologian kokeiluhankkeita, jotka on kohdistettu erityisesti kotona asuville ja palvelukeskuksissa käyville iäkkäille, heidän omaisilleen ja omaishoitajilleen. Hankkeiden tavoitteena on tukea iäkkäiden kotona asumista, vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja lisätä palveluiden joustavuutta tuottamalla osa palveluista etänä. Ympärivuorokautisten etäpalveluiden avulla halutaan myös lisätä kotona asuvien turvallisuutta sekä auttaa heitä pitämään yhteyttä muihin ihmisiin ja mahdollistaa ohjattuun toimintaan osallistuminen. Asiakaslähtöinen teknologia korostaa ikääntyneiden omaa aktiivisuutta. Teknologiaa on käytetty erityisesti jumppa- ja virkistysohjelmien lähettämiseen kotiin. Yksi vanhimmista on HyvinvointiTV, joka on kosketusnäytöllä ja internetyhteydellä toimiva vuorovaikutusväline. Sen teknologiaa ja ohjelmasisältöjä on kehitetty toimintatutkimuksena käyttäjälähtöisesti siten, että ikääntyneet ovat olleet aktiivisesti mukana. Teknologiassa painottuvatkin osallistuminen, vuorovaikutus ja helppokäyttöisyys. Pilottihankkeet ovat osoittaneet, että HyvinvointiTV on helppo ottaa käyttöön ja se voimaannuttaa kotona asuvia ja tukee heidän toimintakykyään, Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja Paula Lehto kertoo. HyvinvointiTV :n kehittämisessä on pyritty siihen, että käyttäjä ei keskity välineeseen vaan sen mahdollistamaan vuorovaikutukseen. Tällä hetkellä kehityksen alla ovat virtuaaliset hyvinvointipalvelut, joihin kuuluu muun muassa sairaanhoitajan vastaanotto TV:n avulla. HyvinvointiTV :n kehitys alkoi vuonna 2005 Espoon kaupungin, Laureaammattikorkeakoulun ja hyvinvointiteknologiayritysten yhteistyönä. HyvinvointiTV :n kehittäminen on jatkunut muun muassa EEVA-hankkeessa, InnoElli Senior -ohjelmassa sekä Kotiin- ja Turvallinen Koti -hankkeissa. Tällä hetkellä ohjelmasisällöstä vastaa Laurea-ammattikorkeakoulu ja tekniikasta Videra Oy. Ohjelma sisältää esimerkiksi jumppa-, musiikki-, muistelu- ja info-ohjelmia. Muita interaktiivisen hoitoteknologian hankkeita: yytampereella on järjestetty IkäLinja-pilotti vuosina osana kansainvälistä T-seniority-hanketta. IkäLinja oli HyvinvointiTV :n kaltainen kosketusnäyttötelevisio. yyturunmaa osallistuu ikäihmisten virtuaalisten terveyspalveluiden ja vuorovaikutteisen VIRTU-kanavan kokeiluhankkeeseen vuosina Kokeilu on osa EU-hanke VIRTUa, jossa on mukana Suomen, Ahvenanmaan ja Viron saaristoalueita. Myös VIRTU-kanavan lähetyksiä vastaanotetaan kosketusnäyttöisen television avulla. yylisätietoa: KÄKÄTE-projekti on julkaissut kattavan koonnin ikäteknologian kokeiluista Suomessa ja se on saatavissa osoitteessa: Hankkeita ja julkaisuja Julkaisuja KÄKÄTEprojektin julkaisuja Ikäteknologian kokeilut Suomessa 42

44 Turvallisesti kotona trygghet i hemmet Alateema Etäpalvelut, teknologia ja turvapalvelut; Kotona asumisen tukeminen Paikkakunta Kristiinankaupunki Lisätietoja Moni haluaa ikääntyessään asua mahdollisimman pitkään kotonaan, mutta voi tuntea olonsa turvattomaksi toimintakyvyn heiketessä. Tarjolla olevat palvelut voivat lisäksi olla kaukana. Elokuussa 2010 alkanut ja vuoden 2012 lokakuussa päättynyt Trygghet i hemmet Turvallisuus kotona, vuorokauden ympäri -hanke on pureutunut juuri näihin haasteisiin. Kristiinankaupunki ryhtyi vuonna 2011 kehittämään ympärivuorokautisen hoidon mallia ikääntyneiden hoitoon. Tuloksena oli lähi- ja sairaanhoitajista koostuva Akuuttitiimi, joka avustaa laitoshoidosta kotihoitoon siirtyneitä kotona asumisessa sekä tukee sairastuneita kotona asujia. Myös ikäihmisten hoitopalveluiden koordinointia parannettiin kehittämällä seniorineuvolan mallia. Mallin kehittäminen aloitettiin terveystapaamisilla, joihin kutsutaan jatkossa kaikki 68 vuotta täyttäneet. Seniorineuvolan on myös tarkoitus jatkaa terveyttä edistäviä kotikäyntejä sellaisten yli 75-vuotiaiden luona, jotka eivät käytä mitään kunnan terveyspalveluita. Lisäksi kehitetään ryhmätoimintaa. Eniten Trygghet i hemmet -hankkeessa annettiin aikaa geronteknologian kokeiluihin, joissa iäkkäät kristiinankaupunkilaiset kokeilivat Hyvinvointikelloa, HyvinvointiTV :tä sekä ruoka-automaattia. HyvinvointiTV oli suosittu, ja kokeilun aikana monen käyttäjän fyysinen kunto ja liikkuvuus todella paranivat ja tasapaino säilyi hyvänä. Ruoka-automaatti puolestaan antaa kokeilijoiden mukaan valinnanvaihtoehtoja ja on helppokäyttöinen, kertoo hankevetäjä Inga-Lene af Hällström. Kysymyksiä ja kritiikkiäkin geronteknologian saavutuksiin hankevetäjän mukaan vielä liittyy. Esimerkiksi puhelinyhteyksien ja langattomien verkkoyhteyksien puute tai epäluotettavuus etenkin syrjäisemmillä seuduilla vaikeuttavat niistä riippuvien teknologioiden käyttöä. Teknologioiden omaksuminen ja hyötyjen havaitseminen vie aikaa ikäihmiseltäkin. Usein on helpompaa omaksua uusi laite, jos joku toinen on kokeillut sitä ensin ja antaa sille hyvän arvosanan. Inga-Lene af Hällström kertoo hankkeen aikana huomanneensa myös, että kuntien ja yksittäisten ihmisten on vaikea pysyä uusien hyvinvointiteknologioiden kehittämisessä ja hintakehityksessä. Laitteista olisi hyvä saada kokoava opas, jolloin jokaisen ei tarvitsisi omin avuin etsiä ratkaisuja kotona asumisen helpottamiseen, hän ehdottaa. 43

45 Terveyspalveluita kioskilta Palvelut Alateema Matalan kynnyksen monipalveluyksiköt Alue Eri puolilla Suomea Paikkakunta Ylöjärvi, Kotka, Lahti, Orimattilan seutu, Varkaus, Kuopio, Ylä-Savo Lisätietoja yysitran Terveyskioskihanke: terveyskioski yy Hyvinvointikioski-hanke Pohjois-Savossa: Kaupunkitietoa Projektit ja hankkeet Hyvinvointikioski-hanke Terveyskioskit tarjoavat matalan kynnyksen terveyspalveluita ja -neuvontaa ilman ajanvarausta. Palvelupisteissä tehdään muun muassa pienimuotoisia mittauksia ja toimenpiteitä, uusitaan reseptejä ja annetaan tietoa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palvelupisteistä myös ohjataan tarpeen mukaan jatkotoimenpiteisiin. Terveyskioskit ja muut vastaavat palvelupisteet sijaitsevat yleensä helposti saavutettavissa paikoissa asiointiyhteyksien varrella muun muassa kauppakeskuksissa. Palvelupisteiden palveluvalikoima vaihtelee, mutta yhdistäviä periaatteita ovat palveluiden joustavuus, neuvonnan ja palveluiden tuominen sinne, missä ihmiset liikkuvat sekä ennaltaehkäisevä terveysneuvonta, joka kannustaa asiakkaita terveellisiin elintapoihin. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA kehittää toimintamallia Terveyskioski-nimellä Ylöjärvellä, Kotkassa, Lahdessa ja Orimattilan seudulla. Samankaltaista toimintaa kehitetään muuallakin: esimerkiksi Pohjois-Savossa Hyvinvointikioski-hankkeessa. Hankkeen aikana on perustettu Hyvinvointi Ankkuri Varkauteen, Terve Kuopio -pysäkki Kuopioon ja liikkuva Terveyskärri Ylä-Savoon. Lisäksi yhteistyötä harjoitetaan Savonia-ammattikorkeakoulun VireTorin kanssa. Sivun kuvat: Patrik Rastenberger Sitra 44

46 Opastusta ikäpisteistä Alateema Matalan kynnyksen monipalveluyksiköt Alue Eri puolilla Suomea Paikkakunta Pirkkala, Pori, Sastamalan seutu Lisätietoja yy Pirkkalan ikäpiste: Terveys ja hyvinvointi Vanhusten palvelut Ympärivuorokautinen hoito / Vanhustyön keskus Pirkankoivu Vanhustyön keskus Pirkankoivu Ikäpiste yy Sastamalan seudun ikäpisteet: Ikäihmisten kotihoitopalvelut Ikäpiste yy Porin seudun ikäpisteet: Sosiaali ja terveys Laadukas vanhuus Ikäpiste yy Muita iäkkäille suunnattuja neuvontapisteitä: Asiantuntijapalvelut Sosiaali ja terveys Sosiaalipalvelut Ikääntyneiden palvelut Neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit yy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivusto iäkkäiden neuvontapalveluista ja hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä: Tutkimus ja kehittäminen Työkalut Iäkkäiden neuvontapalvelut ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ikäpisteet ovat erityisesti ikääntyneille ja heidän omaisilleen suunnattuja kunnan palvelupisteitä. Niissä palveluneuvoja antaa maksutonta opastusta ja kertoo muun muassa ikääntyneille tarjolla olevista palveluista ja etuuksista sekä muista ikääntyneille tärkeistä asioista, kuten harrastusmahdollisuuksista, asumisesta ja tapahtumista. Ikäpisteiden tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksia ja tapaturmia, edistää terveellisiä elämäntapoja sekä antaa sairaanhoitoa ja lääkehoitoa koskevaa ohjausta. Lisäksi ikäpisteiden avulla halutaan tunnistaa ennalta ikääntyvän toimintakyvyn heikkeneminen ja siitä aiheutuvat ongelmat, jotta niihin voitaisiin puuttua ajoissa. Toimintamallilla halutaankin tukea ennen kaikkea ikääntyneiden omaa toimintakykyä ja kotona asumista. Ohjauksen ja neuvonnan ohella ikäpiste voi toimia myös ikääntyneiden kohtaamis- ja viihtymispaikkana järjestäen muun muassa tapahtumia ja teemapäiviä yhteistyössä järjestöjen tai kunnan vapaa-ajantoimen kanssa. Ikäpisteet neuvovat palveluissa Pirkkalan, Porin ja Sastamalan seutujen ikäpisteissä annetaan tietoa niin julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista kuin yksityisistä ja kolmannen sektorin järjestämistä palveluista ja muusta toiminnasta. Ikäpisteissä autetaan myös muun muassa julkisiin palveluihin tai etuuksiin liittyvien lomakkeiden täyttämisessä. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia tarjoamaan vanhuuseläkkeellä oleville hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä neuvontapalveluita. Kuva: Karen Beate Nøsterud / norden.org 45

47 Järjestöjen ja vapaaehtoistyön palvelut näkyviksi kuntalaisille Palvelut Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Alue Kaakkois-Suomi, Päijät-Häme, Etelä-Karjala Lisätietoja Maaseudun hyvinvointi MontEri-hanke Maahyve- ja TARKKAselvityksissä esille tulleita huomioita ja kehitystarpeita: yymaahyve- ja TARKKA-selvitykset edelsivät MontEri-hanketta. yysuomessa kolmas sektori on tuottanut perinteisesti erilaisia hyvinvointipalveluita ja vapaaehtoistoimintaa, jota kannattaa tuoda esiin. Tietoa tarvitsevat kuntalaiset palvelujen käyttäjinä, mahdolliset vapaaehtoiset sekä kuntatoimijat. yykunnissa tunnetaan kolmannen sektorin mahdollisuudet, mutta ei tiedetä, kuinka ne otetaan käyttöön. yykolmannen sektorin toimijat eivät tiedä, kuinka päästään yhteistyöhön kunnan kanssa. yykuntalaiset kaipaavat lisää tietoa siitä, mitä palveluita on tarjolla tai missä ja kenelle kolmas sektori tuottaa palveluitaan. Suomessa on paljon vapaaehtois- ja järjestötoimintaa, jolla lisätään ihmisten hyvinvointia. Lisäksi kolmas sektori voi kehittää palveluita erityisesti niillä alueilla ja toimialoilla, joille ei muutoin synny palvelutoimintaa esimerkiksi vähäisen taloudellisen kannattavuuden tai pienen kohderyhmän vuoksi. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy on käynnistänyt teemaan liittyvän MontEri-hankkeen, jolla tuodaan eri toimijoita yhteen ja jonka avulla tuodaan palvelut entistä paremmin asiakkaiden tietoon. MontEri-hanke kehittää kolmannen sektorin, oppilaitosten, yritysten ja kuntatoimijoiden välistä kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä. Lisäksi MontEri edistää järjestöjen yhteistoimintaa ja vapaaehtoistyötä. Hankkeen puitteissa on luotu muun muassa sähköinen palveluhakemisto, jolla tuodaan kumppaneita yhteen ja jaetaan tietoa niin toiminnasta kuin palveluistakin. Hanke kuuluu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Voimme edistää kumppanuuksia palvelujen tuottamisessa tai tuoda erilaisia toimijoita ja heidän vahvuuksiaan näkyviksi. Näkyväksi tekemisellä ja yhteen tuomisella saamme toivottavasti aikaan palvelua, mikä perustuu aidosti paikallisten ihmisten omaan toimintaan ja minkä koetaan vastaavan joustavasti ihmisten todellisiin tarpeisiin, MontEri-hankkeen projektipäällikkö Pirkko Haikara toteaa. Yksi päätavoitteista hankkeessa on kehittää malli eri toimijoiden välisestä tuloksellisesta, avoimesta ja kumppanuuteen perustuvasta yhteistyöstä. Hankkeen lopuksi julkaistaan kumppanuuskäsikirja. Tähän mennessä Etelä-Karjalan alueella on käynnistynyt yhteistyö, jonka tavoitteena on pilotoida järjestö- tai vapaaehtoistoiminnan palvelujen hyppäämistä alueella liikkuvan avoterveydenhuollon Mallu-auton kyytiin. Kylillä on paljon ikääntyviä ja eri tavalla syrjäytyneitäkin, jotka kaipaavat toimintaa, osallistumismahdollisuuksia ja ylipäänsä tietoa erilaisista palveluista, Haikara kertoo. MontEri-hankkeen projekipäällikkö Pirkko Haikara (oik.) sekä yhteistyökumppani, Mallu kylillä 2 -hankkeen projektipäällikkö Katja Heiskanen Lappeenrannan torilla Kylissä tapahtuu -messupäivänä. Taustalla kylillä liikkuva terveydenhuollon Mallu-auto. Kuva: Pirkko Haikara 46

48 Kotitori yhdistää yksityisiä ja julkisia palveluita Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Paikkakunta Tampere Lisätietoja Tampereen Kotitori on vuodesta 2009 asti toiminut palvelupiste, joka koordinoi ikääntyneille suunnattuja julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluita sekä tarjoaa neuvontaa palveluista, palveluiden hinnoista ja muun muassa kotitalousvähennyksien käytöstä. Kotitori arvioi palvelutarvetta ja suunnittelee palvelujen käyttöä yhdessä ikääntyneen kanssa. Palvelutarpeen arviointiin voi liittyä myös kotikäynti ja arjen toimintakyvyn tarkempi arviointi. Kaupungin, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välinen kumppanuus lisää ennen kaikkea palveluiden näkyvyyttä. Tämä tarkoittaa helpompaa palveluiden ja niiden hintojen vertailua; asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa tiedon samasta pisteestä myös iltaaikaan. Kotitorin palvelut ovat myös vähentäneet kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien palveluiden käyttöä ja lisännyt kotihoidon tuottavuutta. Kotitori on otettu Tampereella hyvin vastaan ja sen toimintaan ollaan tyytyväisiä. Myös tulokset näyttävät lupaavilta jo muutaman vuoden kokemuksen perusteella. Kotitorin toiminta-alueelta päädytään muun muassa harvemmin pitkäaikaishoitoon kuin Tampereen kaupungin toiminta-alueelta. Myös erikoissairaanhoitoa ja akuuttia sairaanhoitoa tarvitaan vähemmän. Hoitokustannukset ovat siis pienentyneet merkittävästi Kotitorin ansiosta. Myös asiakastyytyväisyys on parempi kuin hyvä, Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo. Toimintamalli edellyttää suunnittelua ja sitoutumista Palvelupisteen toiminnasta vastaa yksityinen palveluintegraattori, jonka kanssa kunta on laatinut sopimuksen. Yksityisen palveluintegraattorin etuna on se, ettei kaupungin tarvitse tehdä yksittäisiä palvelukilpailutuksia asiakkaan palveluita valittaessa. Tampereen kaupunki ja Kotitorin toimija ovat Tampere Hämeen hidas edelläkävijä puolestaan tehneet monitahoisen palvelutasosopimuksen, joka määrittelee palvelulle asetetut vaatimustasot. Kotitorin lisäksi Tampereella on käytössä myös muita toimintamalleja, joissa lisätään kunnan, yritysten ja kolmannen sek- Kotitorin kaltainen toimintamalli on Päivärinnan Laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan ja seurataan tiiviisti. torin yhteistyötä ikääntyneiden palveluiden tuottamisessa mukaan muokattavissa hyvin myös muille kunnille. Se ei ja järjestämisessä. Eeva Päivärinnan mukaan monipuolinen edellytä tilaaja-tuottajamallia, vaan yhteistä sitoutumista yhteistyö on saanut alkunsa siitä, että Tampereen kaupungilla ei ole koskaan ollut omia ikäihmisten asumispalveluita, ja kehittämistarpeiden tunnistamista. Lisäksi kunnassa vaan niitä on kehitetty yhteistyössä ulkoisten toimijoiden pitää osata tuotteistaa ja tehdä kustannuslaskelmia. kanssa. Toimintamallia suunniteltaessa on tärkeää kuvata, Päivärinta muistuttaa, että pelkkien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ei kuitenkaan riitä. pitää määritellä, mikä ylipäätänsä on palveluiden järjes- mihin hyvällä neuvonnalla ja ohjauksella pyritään. Lisäksi Yhteiskunnan pitää olla meille kaikille sopiva elää. Tämä tämistä ja hoitamista ja kuinka palveluohjaus eroaa tarkoittaa, että ikääntyvätkin on huomioitava koko kuntaperinteisestä kotihoidon toimintakentästä. Toimintamallia suunniteltaessa pitää myös oivaltaa palveluiden ja kaupunkisuunnittelussa: miten kaupunki pitää rakentaa, jotta siellä voidaan elää normaalia elämää ikään katsomatta, Päivärinta selventää. Kyseessä on iso kokonaisuus, joissa järjestämisvastuut: palvelutarpeen arviointi, ohjaus ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vain jäävuoren huippu. Vain neuvonta. palveluita järjestämällä ei voida kehittyä, vaan meidän on Pienille paikkakunnille Päivärinta suosittelee toimintamallia yhteistyössä muiden seudun kuntien kanssa, tarkasteltava asioita koko elämän mittaisesti. Eeva Päivärinta kertoo, Tampereelle on tyypillistä toimia jolloin sekä palveluntarjoajia että asiakkaita on enemmän. Näin etenkin erityistä palvelua tarvitseville pysty- omaleimaisesti ja ratkoa ongelmia ennakkoluulottomasti. Hän kuvaakin Tamperetta Hämeen hitaaksi edelläkävijäksi. Emme ehkä puhu hienoja tai kirjoita artikkeleita tään järjestämään parhaat mahdolliset palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti. monilla kielillä, mutta tuemme ihmisiä ja meillä on aito halu auttaa. Kuljemme ihmisten mukana heidän arjessaan. Vastavuoroinen yhdessä tekeminen tuottaa parasta mahdollista tulosta, Eeva Päivärinta kiteyttää. 47

49 Kymenlaakson kylät kukoistamaan yhteistyömalleilla Palvelut Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Alue Kymenlaakso Lisätietoja Jutun kuvat: Sirpa Vähäuski Mikä avuksi, kun maaseudun kylien ja pienten keskusten palveluverkko uhkaa harventua? Entä miten saadaan lisättyä työpaikkoja paikallisesti tai turvattua olemassa olevien työpaikkojen säilyminen? Kymenlaaksossa haasteeseen on etsitty vastausta kehittämällä uusvanhaa toimintatapaa, jota kutsutaan sopimuksellisuudeksi. Oikeastaan sopimuksellisuuden tilalle pitäisi keksiä jokin parempi sana. Sopiva kylä Etelä-Kymenlaaksossa ja Sopiva kylä Pohjois-Kymenlaaksossa -hankkeiden aikana on selvinnyt, että niin asukkaat kuin yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijatkin suhtautuvat epäillen liian byrokraattiselta kuulostavaan toimintamalliin. Kuitenkin kyse on yksinkertaisesti siitä, että yhteisesti sopien saataisiin turvattua tai parannettua palveluja kaiken ikäisille kuntalaisille ja samalla mahdollisesti lisättyä työpaikkoja. Kehittämisen kohteet ovat yleensä hyvinkin konkreettisia, kertoo kyläasiamies Sirpa Vähäuski Kymenlaakson Kylät ry:stä. Yhtenä esimerkkinä Vähäuski nostaa Kaipiaisten nuorisokerhotoiminnan, joka oli vaarassa joutua katkolle vähintään vuodeksi kyläkoulun remontoinnin ajaksi. Nuoret ottivat itse aktiivisesti yhteyttä kyläasiamieheen, joka alkoi selvittää mahdollisia yhteistyötahoja nuorisokerhon toimintojen jatkumiseksi. Halukkaita yhteistyökumppaneita löytyikin Kaipiaisten Lions Clubista ja paikallisesta VPK:sta, jotka molemmat lahjoittivat rahaa seurantalon vuokrakuluihin. Kerhoa järjestäneet Kymijoen nuorisoyhdistys sekä Kouvolan kaupungin nuorisotoimi tulivat asiassa vastaan ja kerhotoiminta saatiin jatkumaan. Sopimuksellisuutta on ollut aina, mistään uudesta asiasta ei ole siis kyse. Hankkeen tavoitteena on ollut, että saisimme luotua malleja, joilla tällaista yhteistyötä voitaisiin tehdä monenlaisten palveluiden kohdalla. Nuorisokerhon toiminta saatiin jatkumaan, kun osallistujat saivat sovittua, kuinka kukin taho tukeaan osoittaa, Vähäuski kuvailee. Maaseudulle palveluita ja työtä sopimusratkaisuin yyhankkeet: Sopiva kylä Etelä- Kymenlaaksossa & Sopiva kylä Pohjois-Kymenlaaksossa yypaikka: Kymenlaakso yyaika: Tammikuu 2010 joulukuu 2012, jatkoaikaa mahdollisesti kesäkuuhun 2013 yytavoite: Löytää yhteistoiminnallisia tapoja ylläpitää ja kehittää Kymenlaakson kylien elinvoimaisuutta ja palveluita. yyhankkeiden vetäjä: Kymenlaakson Kylät ry Kullekin kylälle oman näköistä toimintaa Sopiva kylä -hankkeissa yhtenä tavoitteena on ollut selvittää Etelä- ja Pohjois-Kymenlaakson kylien palvelutarjontaa ja -tarpeita. Useissa kylissä tehdyissä kyläkartoituksissa olemme tutkineet kylätasolla, mitä palveluita kylältä puuttuu, minkälaista palveluntarjontaa on olemassa ja minkälaista palvelua tai työtä kyläläiset ovat valmiita harjoittamaan. Kyläläiset ovat saaneet itse valita kyselykartoituksen teeman sen mukaan, mitä kylässä pidetään juuri nyt tärkeänä. Joissain kylissä on siksi lähdetty erityisesti lapsiperheille tarjotuista palveluista, toisissa puolestaan painopiste on ollut ikäihmisten palvelutarjonnan kartoittamisessa. Kymenlaakson kylät ovat keskenään hyvin erilaisia väestöpohjaltaan ja palveluiltaan, minkä vuoksi mitään yleispätevää kyselyä tai toimintamallia ei ole mahdollista tai 48

50 edes järkevää lähteä rakentamaan, Vähäuski kertoo. Kyselyn jälkeen on pohdittu kyläläisten ja kylän toimijoiden kanssa, miten tarpeet ja tarjonta saataisiin kohtaamaan, sekä alettu kehittää uusia toimintamalleja. Näitä mahdollisia ratkaisuja edistetään kyläsuunnitelmissa, hankkeilla ja vapaaehtoistoimin. Sopiva kylä -hankkeiden tarkoituksena ei tietenkään ole kilpailla yritystoiminnan tai julkisten palveluiden kanssa, vaan täydentää niitä, Sirpa Vähäuski muistuttaa. Kyläläisten aktivoiminen ensisijaista Sirpa Vähäuskin mukaan kyläläisten aktivoiminen oman kylänsä kehittämiseen on hetkittäin haasteellista. Ja kylien monimuotoisuuden vuoksi kukin kylä vaatii omanlaisensa toimintastrategian esimerkiksi tiedottamisen suhteen. Kaikissa kylissä toimii aktiivisia ihmisiä, mutta olisi hyvä saada lisää väkeä ideoimaan ja toteuttamaan uutta ja kehittämään olemassa olevaa kylätoimintaa. Ihmisten tavoittaminen on oma taiteenlajinsa, mutta olemme ahkerasti kiertäneet kyläyhdistysten tilaisuuksia, järjestäneet kylien kanssa kyläiltoja sekä viestineet paperisen kyläkirjeen ja sähköpostin välityksellä. Hankkeen aikana yhdeksi selkeäksi tavoitteeksi onkin muodostunut se, että saataisiin ihmiset heräämään omien vaikutusmahdollisuuksiensa laajuuteen, Vähäuski summaa. Hankkeeseen on haettu jatkoaikaa vielä vuoden 2013 alkupuoliskolle, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi kyläkyselyitä ehditään tehdä vielä lisää, jos kiinnostusta niihin ilmenee. Hankkeen puitteissa muun muassa Virolahden ja Miehikkälän kylät ovat innostuneet tekemään yhteisen kirjasen, johon on koottu kylissä tarjolla olevia palveluita ja kulttuurikohteita. Kirjan tarkoituksena on esitellä kylien elämää ja kertoa paitsi matkailijoille, myös lähiseuduilla asuville oman seudun kiinnostavasta tarjonnasta. Kirjan tekeminen on prosessi, johon voidaan saada useita toimijoita mukaan ja joka voi toimia yhtenä yhteistoiminnan herättäjänä ja tuottaa ajatuksia siitä, minkälaisia palveluita kylässä oikein on ja mitä sinne mahdollisesti tarvittaisiin lisää, Vähäuski kuvailee. 49

51 Seudullisella palvelusetelillä joustoa palveluihin Palvelut Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Alue Mikkelin seutu Palveluseteli Paikkakunta Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina Lisätietoja yykunnat voivat hankkia peruspalveluita yksityisiltä kahdella tapaa: joko ostopalveluina tai palvelusetelijärjestelmän avulla. yypalveluiden on oltava yhtä tasokkaita kuin jos kunta järjestäisi ne itse. Palvelusetelin kehittämistä on edistetty vuonna 2009 voimaan tulleella palvelusetelilailla (569/2009). yypalveluseteli on maksuväline, jolla kunta maksaa tietyn osuuden kunnan asukkaalle myöntämästä palvelusta. yyasiakas voi itse valita, miltä palvelusetelijärjestelmään hyväksytyistä palveluntuottajista hän haluaa palvelun ostaa. yyasiakas voi myös kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan on järjestettävä palvelu muulla tavoin. yypalveluntuottajat voivat olla kunnan alueelta tai naapurikunnista, ja kunnat voivat perustaa yhteisiä palvelusetelijärjestelmiä. y y Palveluseteliä kehittää erityisesti Sitra, joka on julkaissut siihen liittyviä oppaita ja selvityksiä. Mikkelin seudulla seudullisen palvelusetelin kehittäminen alkoi vuonna 2008 ja se otettiin vakituiseen käyttöön vuonna Mukana on kuusi kuntaa: Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Puumala ja Ristiina. Setelistä haluttiin kehittää seudullinen, sillä pienemmissä kunnissa palveluntuottajien määrä on vähäinen. Vuoden 2011 lopulla selvitettiin Mikkelin seudun palvelusetelin toimivuutta ja vaikutusta kuntatalouteen. Selvityksen mukaan palveluseteli on otettu käyttöön erityisesti vanhusten kotipalveluissa, joissa palveluiden tarvekin on suurin. Eniten seteliä on käytetty omaishoidon vapaapäivien järjestämisessä. Seudullisen palvelusetelijärjestelmän haasteena ovat kuntien erot esimerkiksi välimatkoissa. Kaikissa kunnissa ei myöskään ole omia palveluntuottajia. Toisaalta kaikissa kunnissa ei ole yhtä suurta tarvettakaan niille palveluille, joita palvelusetelin piiriin kuuluu. Mikkelin seudulla eniten käyttäjiä ja palveluntuottajia on Mikkelissä, palvelusetelin jatkokehittämisen hankkeen projektipäällikkö Noora Juvonen Miset Oy:stä kertoo. Monet palveluntuottajistamme ovat ilmoittaneet halustaan toimia usean kunnan alueella. Palveluntuottajan kotipaikka vaikuttaa toimintaan: jos yritys sijaitsee kunnan rajalla, on luonnollisempaa toimia molemmissa kunnissa, Juvonen toteaa. Elinkeinoyhtiö koordinoi ja kouluttaa Mikkelin seudun palvelusetelitoimintaa koordinoivat seudullinen sosiaali- ja terveystoimi ja Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy, joka toimii kuntien ja yksityisten palveluntuottajien välisenä yhteistyökanavana. Seudullinen palvelusetelijärjestelmä, jossa elinkeinoyhtiöllä on tällainen rooli, on melko ainutlaatuinen. Usein suuremmissa kunnissa, jossa kuntakohtainen käyttövolyymi on suurta, palveluseteliä koordinoivat sosiaali- ja terveystoimet itse. Meidän toimintatapamme etu on, että palveluntuottajat pystyvät meidän kauttamme kootusti vaikuttamaan jäsenkuntien palvelusetelitoimintaan ja kunnat puolestaan pystyvät viestimään yrityksille, Juvonen kertoo. Tällä hetkellä hyväksyttyjä palveluntarjoajia on kolmisenkymmentä. Setelin käyttö laajenee: vuonna 2011 palveluseteleitä myönnettiin jo noin 540 kappaletta, mikä on yli 400 kappaletta enemmän kuin vuotta aiemmin. Palveluseteli on sähköinen. Miset varmistaa, että palveluntuottajat ovat selvillä palvelusetelin toimintatavasta ja järjestää heille palvelusetelikoulutuksia. Me myös ylläpidämme rekisteriä ja sähköistä tietokantaa kaikista hyväksytyistä palveluntarjoajista, Juvonen selvittää. Sähköinen rekisteri lisää vertailtavuutta Mikkelin seudun erikoisuus on palveluntuottajien sähköinen rekisteri Klem- 50

52 mari (www.klemmari.info). Sieltä löytyvät kaikki palveluseteliin hyväksytyt palveluntuottajat, niiden tarjoamat palvelut ja hinnat. Sähköinen järjestelmämme on erittäin hyödyllinen niin asiakkaille kuin kunnillekin. Sen avulla kaikilla kunnilla on sama ja ajankohtainen tieto palveluiden tuottajista. Sosiaali- ja terveystoimet käyttävät järjestelmää ohjatessaan asiakkaita palveluissa. Asiakkaat voivat puolestaan käyttää järjestelmää yritysten vertailuun. Järjestelmässä kaikki yritykset esitellään tasapuolisesti esimerkiksi yrityksen koosta riippumatta. Sen avulla palveluntuottajan valinta on avointa, Juvonen kertoo. Vuonna 2012 palvelusetelijärjestelmää on kehitetty edelleen. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi julkaisi kuntien yhteisen palvelusetelin laajentamisen toimenpideohjelman yhdessä Misetin kanssa syyskuussa. Ohjelmalla halutaan liittää palvelusetelin kehittäminen tiiviimmin kuntien päätöksentekoon, selkiyttää tehtäviä ja vastuunjakoja Kuva: Johannes Jansson / norden.org sekä yhtenäistää palvelusetelikäytäntöjä. Palvelusetelitoiminnalle halutaan myös varata oma osuutensa talousarviosta. Palvelusetelin piiriin halutaan uusia palveluita kuten lapsiperheiden tilapäinen kotihoito sekä mahdollisesti vanhusten tehostettu palveluasuminen, suun terveydenhuolto ja vammaispalvelut. Ihmiseltä toiselle palveluja vapaaehtoisvoimin Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Alue Pielisen Karjala Paikkakunta Nurmes ja Lieksa Lisätietoja Yhä useampi maaseudulla asuva on iäkäs ihminen, joka saattaa tarvita tukea arkeensa. Toisaalta suomalaisissa on paljon niitä, jotka voisivat ja haluaisivat auttaa muita. Suomessa ikäihmisten palveluiden tuottaminen vapaaehtoisvoimin tai järjestösektorin avulla ei vielä ole kovin yleistä. Nurmes ja Lieksa osallistuivat EU:n Pohjoisen periferian hankkeeseen Older people for older people (O4O), jossa tutkittiin, miten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa voitaisiin kehittää siten, että ne voisivat tukea ikäihmisten kotona asumista ja hyvinvointia. Hankkeessa kartoitettiin olemassa olevaa vapaaehtoistoimintaa ja selvitettiin järjestöjen ja vapaaehtoisten halukkuutta osallistua ikäihmisten tukemiseen. Older people for older people -hankkeessa toimittiin yhteistyössä erityisesti Ystävänpysäkkien kanssa. Ystävänpysäkit ovat yksityisen Nurmeskoti ry:n ylläpitämiä tapaamispaikkoja ikäihmisille Nurmeksessa. Hankkeessa muun muassa pyrittiin kehittämään Ystävänpysäkkien toiminnan monistettavuutta. Lieksassa puolestaan kehitettiin esimerkiksi yhdessä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa ikäihmisten palveluita, joista muun muassa kuljetuspalvelut nousivat merkittäviksi. Vuoden 2008 alussa alkanutta ja vuoden 2010 loppuun päättynyttä hanketta koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy. O4O-hanke sai vuonna 2012 Euroopan komission RegionStars Award -palkinnon parhaana hankkeena, jolla haettiin uusia tapoja ikääntymishaasteen kohtaamiseen ja aktiivisen ikääntymisen tukemiseen. Hankkeen jälkeen Ystävänpysäkkien toiminta jatkuu ja laajennusta suunnitellaan esimerkiksi Valtimolle. Myös hankkeen aikana koulutetut vapaaehtoiset jatkavat toimintaansa. 51

53 Yhdistysten yhteistyöllä toimintaa ikäihmisille Palvelut Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Paikkakunta Tampere Lisätietoja Perhe- ja sosiaalipalvelut Ikäihmisten palvelut Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta Elonpolkuja-yhteistyö Toista vastaavaa ei Suomessa ole: Elonpolkuja on ilman pääsymaksuja tai liittymislomakkeita toimiva, epämuodolliseen yhteistyöhön ja sopimiseen perustuva verkosto, joka koostuu 78 yhdistys- ja yhteisöjäsenestä, muutamasta yrityksestä ja Tampereen kaupungista. Se sai alkunsa vuonna 1999 Tampereen kaupungin ja paikallisten järjestöjen aloitteesta. Verkostoa koordinoi kaupunki, mutta sen toiminta on jäsenlähtöistä. Verkosto järjestää toimintaa ikäihmisille ja haluaa tukea heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Esimerkki jatkuvasta toiminnasta on vuonna 2005 alkanut Leskien Klubi -vertaistukiryhmä, joka järjestetään yhdessä Mummon Kammarin kanssa. Lisäksi vuosittain järjestetään noin kahdeksan tapahtumaa vanhuksille ja muille kiinnostuneille sekä jokakeväinen ikäihmisten kävelytapahtuma. Joka vuosi pidetään myös Kohti itsenäistä vanhuutta -seminaari ikääntyneiden parissa työskenteleville sekä virkistysiltapäivä vanhustyöntekijöille. Verkosto ylläpitää asiantuntijapankkia, jonka periaate on, että verkoston jäsenet voivat pyytää toisiaan puhumaan tilaisuuksiinsa veloituksetta. Ainutlaatuista Suomessa Olemme ainutlaatuinen verkosto Suomessa. Yhdistysten kautta verkostolla on noin henkilöjäsentä ja vaikutuspiiriin kuuluvat myös heidän perheenjäsenensä. Verkoston ytimessä on noin 50 yhteisön joukko. Budjetti on pieni eikä rahaa juuri liiku, vaan maksut hoidetaan vastavuoroisuudella ja tapahtumat järjestetään talkoilla. Toimimme ikäihmisten ehdoilla, ja viestinnässä ja tapahtumissa on helposti lähestyttävää kotikutoisuutta. Epämuodollinen yhteistyö ja kumppanuus ovat sopineet yhdistysmaailmaan: tulokset ovat vaikuttavia budjettiin nähden, kertoo Elonpolkuja-yhteistyöverkoston suunnittelija Pekka Pälmä. Kuva: Tampereen kaupunki / Jari Mäkinen 52

54 Ideoita seniorisetelin kehittämiseen Alateema Palveluiden ja hyvinvoinnin tuottaminen yhteistyöllä ja vapaaehtoisuudella Tästä idea jatkokehitettäväksi! DEMO-verkosto selvitti vuonna 2011, mitä mahdollisuuksia liiketoiminnan ja kolmannen sektorin välimaasto tarjoaa palveluiden järjestymiseen maaseutualueiden ikääntyneille. Selvityksen toteutti Perho Group. Tarkoitus oli tuottaa toimintamalli seniorisetelille. Seniorisetelin idea on järjestää palvelut siten, että ikääntynyt voi vapaaehtoistoiminnalla tai palveluita myymällä kerryttää bonusta, jota hän käyttää palveluiden hankkimiseen. Seniorisetelin piirteitä ovat vastavuoroisuus, osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet sekä paikallisuus. Vastavuoroisuus ja mahdollisuus palveluiden sisällön kehittämiseen saavat käyttäjät sitoutu- Kuva: Magnus Fröderberg / norden.org maan paremmin palveluiden käyttöön. Vastaavasti palvelun tarjoajan on sitouduttava paikallisen osaamisen hyödyntämiseen. Seniorisetelin mahdollisuuksia ja haasteita: Työuransa tehneet, aktiiviset seniorit ovat merkittävä voimavara ja heidän ammattitaitoaan kannattaa hyödyntää vapaaehtoistyönä tai itsenäisinä palveluntarjoajina. Seniorisetelissä bonusta voisi tienata varastoon ja käyttää sitä ikääntyessään. Vapaaehtoistoiminta on osallistavaa mutta sen jatkuvuus on haaste. Yritystoiminnassa puolestaan asiakkaiden vaikutusmahdolliset voivat puuttua. Maaseudulla palveluyritykset ovat pieniä ja matalan tuottavuuden palveluissa toimintaa on vaikea laajentaa. Haasteena verotus: Jos ikääntynyt myy palveluitaan eli vapaaehtoistoimintaansa yritykselle tai osuuskunnalle, katsotaan kertynyt bonus eli senioriseteli verotettavaksi ansiotuloksi. Yrityksen kanta-asiakaskorttimallissa tätä ongelmaa ei ole. Vaihtoehtoisia liiketoimintamalleja setelin toteutukseen: Asiakasosuuskunta: Osallistuminen ja asiakkaiden sitoutuminen mahdollista, toisaalta monien eri palveluiden tuottaminen samassa osuuskunnassa voi olla haasteellista. Yhteiskunnallinen yritys: Toiminnan tavoite ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia, voitto kanavoidaan liiketoimintaan. Suomessa harvinainen. Manageriyritys: Jokainen työntekijä toimii yrittäjämäisesti ja vastaa omasta liiketoiminnastaan, mutta yritys on työnantajavastuussa. Työntekijä maksaa yritykselle osuuden liikevaihdostaan ja yritys tukee työntekijän onnistumista ja liikeideaa. Yksityisyritysten verkosto: Yritysten verkostoituminen esimerkiksi alihankintaketjuksi tuo uusia kehittymismahdollisuuksia mikroyrityksille. 53

55 Ylin kuva: Magnus Fröderberg / norden.org. Kesk. kuva: Hanna Tuuri / Kulttuuricampus Osuuskunta. Alin kuva: plugi.fi

56 Työ Ikärakennemuutos vaikuttaa työelämään sekä työvoiman ja työpaikkojen saatavuuteen useilla tavoilla. On tärkeää, että yhä useampi jatkaa pitkään työelämässä ja että ikääntyville alueille saadaan työntekijöitä ja yrittäjiä. Nuorten yrittäjyyskasvatus ja jo toimivien yrittäjien tukeminen esimerkiksi mentoritoiminnalla ja tiimiyrittäjyydellä on keskeistä etenkin pikkupaikkakunnilla, joilla itsensä työllistäminen yrittäjänä voi olla paras mahdollisuus löytää työtä. Ikärakennemuutos näkyy myös työhyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisessä, joiden avulla pyritään usein pidentämään työuria. Erityisesti tarvetta on eläkkeelle jäävien hiljaisen tiedon parempaan siirtämiseen ja heidän tietonsa ja voimavarojensa tehokkaampaan hyödyntämiseen. Työntekijöiden ja yrittäjien houkutteluun on kehitettävä uusia keinoja. Näitä voivat olla esimerkiksi työperäisen maahanmuuton edistäminen tai uudet työnteon muodot. 55

57 Yrityskummeilta opastusta ja kontakteja yrittäjille Työ Alateema Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen Alue Pohjois-Savo Lisätietoja Yrityskummitoiminta tukee yrittäjyyttä, johon on tarvetta erityisesti pienillä ja ikääntyvillä paikkakunnilla. Kummi- ja mentoritoiminta lisää iäkkäämpien tai eläkkeellä olevien yrittäjien tiedon siirtämistä nuoremmille yrittäjille, ja se voi olla tapa pysyä edelleen kiinni yrittäjyydessä vaikka jäisikin itse jo eläkkeelle tai vähentäisi liiketoimintaa. Savon yrittäjät ry käynnisti vuonna 2011 puolitoistavuotisen yrityskummihankkeen, jolla yrityskummitoimintaa tuodaan laajalla mittakaavalla Pohjois-Savoon. Savon yrityskummit -hanke liittyy Suomen Yrityskummit ry:n aluetoimintaan. Valtakunnallisessa Suomen Yrityskummien verkostossa on yli tuhat kummia. Pohjois-Savon kummitoiminnan aloitushanke päättyy vuoden 2013 maaliskuun lopussa, mutta työtä on tarkoitus jatkaa. Kummitoiminta kiinnostaa nykyisiä ja entisiä yrittäjiä: Pohjois-Savossa yrityskummeja on saatu lyhyessä ajassa kokoon noin 100 ja kummeja haluavia yrityksiä on ilmoittautunut ainakin 80 ja määrä kasvaa jatkuvasti. Noin puolet yrityskummeista on eläkkeellä tai lähellä eläköitymistä olevia yrittäjiä. Kummien taustat vaihtelevat yksinyrittäjistä suurten yritysten entisiin omistajiin tai toimitusjohtajiin asti. Suurin osa kummeista on kuitenkin pkyrityksistä. Samoin enemmistö kummia kaipaavista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria: suurin ryhmä ovat yksinyrittäjät. Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä vähemmän ne hakevat yrityskummeja. Nais- ja miesyrittäjiä on kummia hakevissa suunnilleen yhtä paljon. Suuret yritykset eivät ehkä hae kummia koska niillä on mahdollisuuksia palkata konsultteja. Yrityskummitoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tosin välillä on veteen piirretty viiva, milloin kummi tekee töitä yritykselle ja milloin antaa vain neuvoja, Pohjois-Savon hankkeen projektipäällikkö Pertti Kotovuori kertoo. Kuva: Hannu Puukko Kummeilta neuvoja yrityksen kasvaessa Yrittäjät kysyvät neuvoa erityisesti yrityksen tai toiminimen laajentamiseen ja työntekijöiden palkkaukseen tai kassavirran riittävyyteen liittyvissä kysymyksissä. Myös markkinointi ja viestintä askarruttavat. Lähes kaikilla kummia hakevilla on jo yritys perustettuna tai ainakin aikomus perustaa se, joukossa ei juuri ole yrittäjyyttä harkitsevia tai toiminnalle jatkajaa etsiviä yrityksiä. Sukupolvenvaihdostilanteet tai jatkajaa etsivät yrittäjät käyttävät pääosin muita palveluita. Käytännössä kummitoiminta käynnistyy siten, että yritys ilmoittaa kiinnostuksestaan kummitoiminnan koordinaattoreille, jotka sitten valitsevat yritykselle mielestään parhaiten sopivan kummin. Yrityksen ei tarvitse kuulua yrittäjäjärjestöihin. Kummi ja yritys saavat tutustua toistensa tietoihin, ja jos yhteistyökumppani vaikuttaa sopivalta, kummitoiminta aloitetaan. Yrityskummitoiminnan haasteina on toisaalta vapaaehtoisten kummien löytäminen, toisaalta se, että kummilla saattavat keinot loppua kesken. Olemme juuri laatimassa kummeille ohjetta siitä, miten toiminnassa voisi edetä, jonkinlaista käytännönläheistä kummitoiminnan portaikkoa. Opastusta tehdään yhdessä Suomen Yrityskummit ry:n ja muiden kum- 56

58 mialueiden kanssa. Opastukselle näyttää olevan tarvetta, koska joskus kummit eivät tiedä, miten edetä alkua pidemmälle neuvonnassa. Toisaalta tiedän useita hyviä ja luottamuksellisia kummisuhteita, joissa kummi toimii hyvänä sparraajana ja yrittäjän tukena, Kotovuori kertoo. Kontaktien saaminen tärkeää Yrityskummitoiminnan tavoitteena on tukea yrittäjiä ja saada yritys menestymään varsinaisia työllisyys- tai työpaikkamääriin liittyviä tavoitteita ei ole. Kummitoiminta ja yrittäjyyden tukeminen liittyvät kuitenkin yleisiin talouden kehityskulkuihin. Viime vuosina nettotyöpaikkoja on syntynyt vain pkyrityksissä. Suuret yritykset irtisanovat työntekijöitä eikä kunnissakaan mene kovin hyvin. Yrittäjät kyllä tietävät yrityskummitoiminnan ja verkostoitumisen poliittis-taloudellisen merkityksen. Lisäksi kontaktien saaminen ja toisten kuunteleminen on tärkeää yrittäjille, jotka toimivat yleensä yksin. Yrittäjien verkostoituminen näkyy meille myös kummiksi tulijoissa: usein kummit tulevat kaverinsa suosituksesta tai innostamana, Kotovuori sanoo. Kummiksi lähtevän motiivina voi olla auttamishalu sekä halu verkostoitua ja olla tekemissä muiden yrittäjien kanssa. Lisäksi yrittäjyyden vaihde ja vauhti jäävät niin sanotusti päälle, kun yrittäjä esimerkiksi jää eläkkeelle tai vähentää työntekoa vanhemmalla iällä. Yrityskummitoimintaverkoston pystyttämisessä Kotovuoren mukaan erittäin tärkeää on ollut yhteistyö kuntien, kauppakamarin, kehitysyhtiöiden ja esimerkiksi uusien yritysten keskusten kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa, jotka muun muassa välittävät tietoa kummitoiminnasta jäsenilleen. Kasvua yrittäjyyteen Alateema Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen Paikkakunta Valkeakoski, Jyväskylä, Seinäjoki, Mänttä-Vilppula Lisätietoja kasvuyrittajyyteen Kasvu yrittäjyyteen -hanke kiritti yrittäjyyskasvatusta Etelä-Pirkanmaalla, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Mänttä-Vilppulassa vuosina Hanke kehitti yrittäjyyskasvatusta oppilaitoksissa ja hankkeen aikana luotiin yrityskasvatuksen oppimispolku yläkoulusta ammattikorkeakouluun. Hanketta veti Valkeakosken Seudun Kehitys Oy VASKE ja siinä oli mukana ammatti- ja korkeakouluja kohdealueilta. Lisäksi kehittämistyöhön osallistui useita yläkouluja ja lukioita. Hanke kuului Manner-Suomen ERS-ohjelmaan. Yrittäjyyskasvatusta kehitettiin yhdessä opettajien kanssa. Osallistujat laativat oppimateriaaleja ja apuvälineitä yrittäjyyskasvatukseen. Erityyppiset oppilaitokset hyötyvät parhaiten juuri omaan tarpeeseensa luodusta toimintamallista, joten hankkeessa tehtiin myös oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat. Verkostoituminen oli tärkeässä roolissa: opettajat ja opiskelijat tutustuivat paikalliseen elinkeinoelämään ja yrityksiin, ja oppilaitosten ja yritysten välille luotiin kiinteät yhteydet. Työkaluja yrittäjyyskasvatukseen oppilaitoksissa: Opetuksen yrityspalat -kirja: Noin 60 erilaista yrittäjyyskasvatusmallia ja vinkkejä niiden toteuttamiseen yläkoulujen, lukioiden, ammattiopistojen ja -korkeakoulujen opetuksessa. Aineopintojen yrityspalat -kansio: Opetusmoduuleja yläkoulujen ja lukioiden yrittäjyysopintoihin. Yrityspalat ovat itsenäisiä kokonaisuuksia eri teemoista, kuten yritystaloudesta ja yritysviestinnästä. Paloja voi käyttää yhdessä oppiaineessa tai yhteistyössä monessa eri oppiaineessa. KenkäBisnes-peli: Lukio- ja ammattiopisto-opiskelijat voivat kokeilla käytännössä yritystoiminnan perusasioita. Koulukohtaiset yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat. 57

59 Yrittäjyyskasvatuksessa opettajat ja yrittäjät toimivat yhdessä Työ Alateema Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen Alue Kotkan-Haminan seutu Paikkakunta Pyhtää Lisätietoja kotka-hamina.yes-keskus.fi YES-keskukset yyyes-keskuksia ja -aluetoimistoja on 18 alueella. yykeskuksia koordinoi valtakunnallinen YES ry. yykeskusten tehtäviä ovat koulutus, koulu-yritys-yhteistyö, opetuksen sisällön kehittäminen, materiaalin ja toimintamallien kokoaminen sekä Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimistona toimiminen. yytoimintaa rahoittavat alueiden kunnat pääosin seudullisten kehittämiskeskusten kautta sekä OPH/ELY-keskukset Vipuvoimaa EU-ohjelman kautta. Tänä syksynä Huutjärven koulussa Pyhtäällä pohditaan koulun brändäystä ja luodaan koululle logo. Hanke on osa Kotkan-Haminan seudun YES-keskuksen tukemaa yrittäjyyskasvatusta, jossa oppilaita kannustetaan yrittäjyyteen ja vastuunottoon omasta elämästä. Tavoitteena on tukea nuorten työllisyyttä ja yrittäjyyttä seudulla ja saada osa koulutuksen perässä muuttaneista nuorista palaamaan takaisin seudulle. Huutjärven koulun tämän syksyisessä yrittäjyyskasvatushankkeessa yrittäjä ja graafinen suunnittelija Nina Halmetoja RiimuRaami tmi:stä opastaa oppilaita brändäämisessä ja sloganin ja logon luomisessa. Lähdemme koulun brändäyksessä liikkeelle siitä, että mietimme koulun hyviä ja huonoja puolia. Perehdymme aiheeseen pohtimalla oppilaille tuttuja brändejä kuten Coca Cola tai Justin Bieber, ja pohdimme yhdessä, mikä on mielikuvaa ja mikä totta, Halmetoja kuvailee. Idea on, että lapset oppivat katsomaan hyviä asioita ja löytämään koulusta positiivisia puolia. Olemme jo aiemmin pohtineet oppilaiden kanssa sitä, millainen on hyvä koulupäivä. Brändääminen on siihen luonnollinen jatkumo, ja jäävuoren huipuksi luomme koululle vielä oman logon, joka tulee pysyvään käyttöön, opettaja Margit Sakki Huutjärven koululta kertoo. Yrittäjyyskasvatus on vuorovaikutuksellista niin, että oppilaat saavat pohtia asioita ja kokeilla konkreettista tekemistä itse. On tärkeää opiskella erilaisissa oppimisympäristöissä ja päästä tekemään asioita käsillä. Tällöin oppilaat, joilla on vaikeuksia istua koulussa, saattavat saada kunniamainintoja käytöksestä, Sakki sanoo. YES-keskus tuo koulun ja yrittäjät yhteen Kotkan-Haminan seudun YES-keskus on ollut mukana ideoimassa Huutjärven koulun brändäysprojektia, samoin kuin koulun monia muita yrittäjyyskasvatushankkeita aiempina vuosina. YES-keskuksen tavoitteena on tiivistää koulu-yrittäjä-yhteistyötä sekä muodostaa verkostoja. Keskus pyrkii tuomaan yrittäjiä ja opettajia kasvokkain eri yhteyksissä, jotta nämä loisivat henkilökohtaisia suhteita. Myös oppilaille on tärkeää kohdata erilaisia yrittäjiä, jotka murtavat stereotyyppistä käsitystä yrittäjistä ja jotka kannustavat yritteliääseen elämänasenteeseen laajemminkin elämässä. Toiminnassa on mukana eri-ikäisiä ja eri alojen yrittäjiä. Koulu on tietyllä tavalla suljettu yhteisö. Tekemällä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa tulee ulkomaailma tutuksi, Sakki huomauttaa. Halmetoja on hyvin innostunut oppilaiden kohtaamisesta. Haluan antaa positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja siitä, että kannattaa olla oman onnensa seppä. Kyse ei ole pelkästään toimeentulon hankkimisesta, vaan myös aktiivisesta osallistumisesta omaan elämään ja toimenkuvaan. Huutjärven koululla on jo kymmenen vuoden perinne yrittäjyyskasvatuksessa. Vuosien mittaan koulussa on pidetty vähintään yksi yrittäjyyspäivä vuodessa, koko koulu tehnyt joulupaperia tai joulukortteja tai suunnitellut kalentereita, joita on myyty ovelta ovelle ja kauppakeskuksissa. Pohjimmiltaan yrittäjyyskasvatuksen toivotaan tukevan oppilaiden myöhempää työllistymistä. Kotkan-Haminan seudulla satama ja tehdas- 58

60 teollisuus ovat perinteisesti olleet suurimmat työllistäjät, mutta kun tehtaat sulkevat ovensa, työnantajien määrä vähenee. Yrittäjyys on yksi vaihtoehto, jolla nuoret voivat työllistyä alueella. Yrittäjien suhtautuminen positiivista Opettajien ja yrittäjien yhteistyötä on Kotkan-Haminan seudulla kehitetty eri tavoin. Opettajat ja yrittäjät kohtaavat esimerkiksi Ope-yrittäjä-treffeillä, joita on tähän mennessä järjestetty kolme kertaa. Opettajat ja oppilaat myös vierailevat yrityksissä ja yrittäjät toimivat koulujen kummeina ja kertovat yrittäjätarinaansa kouluissa. Olemme tehneet yhteistyötä kymmenien yritysten kanssa, ja kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Opettajana on ollut erittäin helppo hakea yrittäjien apua ja tukea, Sakki iloitsee. Jos yrittäjä kieltäytyy kouluyhteistyöstä, syynä on usein ajan eikä suinkaan kiinnostuksen puute. Yrittäjä määrittelee itse, minkälaisesta ja miten tiiviistä yhteistyöstä hän on kiinnostunut ja mihin hänellä on mahdollisuuksia. Tällä hetkellä mukana on muutamia kymmeniä yrittäjiä. Mielestäni koulut tarvitsevat yrittäjyyskasvatusta. Se on yksi tapa uudistaa koulua. Oppilaat oppivat näiden projektien kautta rohkeutta ja oma-aloitteisuutta, mutta toisaalta myös riskinottoa ja pettymysten sietokykyä asioita, mitä nykymaailmassa tarvitaan, Sakki toteaa. YESkeskusten tuki on yrittäjyyskasvatukselle todella tärkeätä. Mahdollisuudet yrittäjyyteen ovat paljon paremmat, jos saadaan tietoa, taitoa ja rahallista tukea. Tietoa YES-keskuksen toiminnasta Kotkan-Haminan seudulla on saatu aluepäällikkö Maarit Koverolalta. Tiimiyrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä osuuskunnassa Alateema Yrittäjyys mahdollisuutena, yrittäjyyden tukeminen Paikkakunta Ikaalinen Lisätietoja Kuva: Hanna Tuuri Ikaalisissa luovien alojen yrittäjät päättivät yhdistää voimansa ja perustivat Kulttuuricampus-osuuskunnan ja yhteisön marraskuussa Kulttuuricampuksella toimii parikymmentä luovien alojen yrittäjää, muun muassa kuvataiteilijoita, puuseppiä, ompelijoita, graafikkoja, verhoilijoita ja tanssinopettajia sekä yksi kirjanpitäjäkin. Työtilojen yhteydessä toimivat kauppa ja taidelainaamo. Yrittäjät hyötyvät yhteisöstä esimerkiksi halvemmissa tilavuokrissa, mutta yhteistyö menee vielä tätä pidemmälle. Kehitämme tiimiyrittäjyyttä ja yhteisiä palvelukonsepteja. Niistä pisimmälle ovat edenneet yhteinen kauppa ja verkkokauppa. Tulevaisuudessa tarkoituksemme on tarjota asiakkaille yhä enemmän palveluita, joissa yrittäjät toimivat yhdessä. Niiden avulla on helpompaa toteuttaa suurempia ja monialaisempia projekteja kuin yksinyrittäjänä, kertoo Kulttuuricampuksen projektipäällikkö Maria Käkelä. Kulttuuricampuksen ja yhteisöllisyyden tavoite on mahdollistaa luovien alojen yrittäjyys pienellä paikkakunnalla ja lähialueen opiskelijoiden jääminen tänne. Yrittäjien syyt tulla mukaan Kulttuuricampukseen ovat vaihtelevia. Joku kaipaa työyhteisöä, joku työtiloja. Monet ovat uusia yrittäjiä, ja jotkut ovat kertoneet, etteivät olisi edes lähteneet yrittäjiksi, jos campusta ei olisi. Kulttuuricampus-osuuskunta on voittoa tavoittelematon ja se tukee jäsenyrittäjiä esimerkiksi yrittäjätaitojen kehittämisessä ja jatkuvan oppimisen prosessissa. Lisäksi Kulttuuricampus tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja toimii opiskelijoiden oppimisympäristönä. Opiskelijat voivat esimerkiksi tulla meille työssäoppimisjaksolle, tienata työllään ja tutustua yrittäjyyteen käytännössä. Teemme yhteistyötä sekä luovien alojen, kuten Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen, että esimerkiksi matkailu- ja kaupallisen alan oppilaitosten kanssa. On tärkeää koota yhteen eri alojen osaajia, jotka hyötyvät toistensa ammattitaidosta. Jotkut opiskelijat ovat tulleet osuuskunnan jäseniksi valmistuttuaan, Käkelä kertoo. 59

61 DEMO-HANKE Seniorina yrittäjäksi: polut senioriyrittäjyyteen selvityksen kohteena Työ Alateema Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Paikkakunta Kaustinen, Keuruu, Nurmes ja Sastamala Lisätietoja yy Raportit ladattavissa: tiedostopankki yy Kyrö, P., Moisala, A., Nyrhinen, S. & Levikari, N. (2012) Kohti joustavia senioriyrittäjyyden polkuja. Raportti Oma Projekti Seniorina Yrittäjäksi Tutkimushankkeesta Aalto-yliopiston julkaisusarja Kauppa + talous 1/2012. yy Tuokkola, K., Nieminen, J. & Huotari, K. (2012) Seniorina Yrittäjäksi -tutkimushanke. Polut senioriyrittäjäksi neljällä DEMO-verkoston pilottipaikkakunnalla. Huhtikuu Viime vuosina on käyty paljon keskustelua työurista ja keinoista niiden pidentämisiksi. Vuonna 2011 käynnistettiin verkostoyhteistyöllä tutkimushanke Seniorina yrittäjäksi, joka tutki yhtä työuran pidennystapaa: yrittäjyyttä eläkkeelle siirtymisen sijasta. Tutkimus painottui erityisesti rakennemuutos- ja maaseutualueille, joilla on ennakoitavissa työvoimapulaa. Senioriyrittäjiä on monenlaisia: takaisin maaseudulle siirtyviä paluumuuttajia, omaa työuraa omien projektien avulla jatkavia palkansaajia, sosiaalisesti ja yhteiskuntavastuullisesti suuntautuneita toimijoita sekä esimerkiksi kannustinkarttuman avulla itseään aktivoivia seniorikansalaisia. He voivat muodostaa alueellisesti merkittävän työvoiman lisäpotentiaalin. Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus selvitti, mitkä ovat senioriyrittäjiksi ryhtyvien palkansaajien yleiset toimintaedellytykset lainsäädännön, yrittäjyysmuotojen ja yrittäjyyspolkujen näkökulmasta. Toiseksi tutkimusryhmä Kati Tuokkola, Jarmo Nieminen ja Kari Huotari tutki, minkälaisia senioriyrittäjien kokemuksia ja yrittäjyysaikomuksia pilottikunnissa Kaustisella, Keuruulla, Nurmeksessa sekä Sastamalassa asuvilla senioreilla on. Pilottikunnissa tehdyssä empiirisessä selvityksessä tunnistettiin neljä tyypillisintä polkua, jotka johtavat senioriyrittäjyyteen tai eläkkeelle. Eläkeikää lähestyvä saattoi jäädä palkkatyöstä suoraan eläkkeelle tai siirtyä palkkatyöstä yrittäjäksi ennen eläkeikää. Eläkeikäinen saattoi myös jäädä ensin eläkkeelle ja ryhtyä sen jälkeen yrittäjäksi tai jatkaa yrittäjänä toimimista eläkkeen ohessa tai vaihtoehtona. Lainsäädännöstä tukea ikääntyville yrittäjille Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan eläkeikää lähestyvän palkansaajan yrittäjäksi siirtymisen prosessia ei ole juuri tutkittu. Yrittäjäksi siirtymiseen vaikuttavat aiempi työura ja sen aikana saavutettu osaaminen ja esiin tulleet yrittäjyysmahdollisuudet, harrastukset, sekä pääoma, jonka avulla voi tukea muita yrittäjiä pääomasijoittajana. Erityisesti mielekäs työ ja työhön sitoutuminen houkuttelevat siirtymään yrittäjäksi. Tutkimuksen mukaan suomalainen eläke-, työ- ja yrityslainsäädäntö mahdollistavat senioriyrittäjyyden melko joustavasti. Yrittäjäksi ryhtyvä seniori voi hyödyntää jopa seitsemän vuoden pituista siirtymäaikaa, jonka sisällä yrittäjä voi käyttää erilaisia palkka- ja eläkeratkaisuja sekä esimerkiksi opinto- ja vuorotteluvapaita yritysidean kehittämiseen ja kokeiluun sekä yrittäjyysvalmiuksien hankkimiseen. Verotus ja asenteet haasteina Yrityslainsäädäntö on ikäneutraali, mutta yritysmuotojen joustavuus tai lain tulkinnat saattavat käytännössä vaikuttaa siihen, kannattaako eläkeikää lähestyvän tai eläkkeellä olevan ryhtyä yrittäjäksi vai ei. Merkittävin ongelma liittyy verotukseen. Eläkkeen kertymiskerroin kannustaa palkansaajia pysymään palkkatyössä viimeiset vuodet ennen eläkeikää. Lisäksi yrittäjän ja palkansaajan raja verotuksessa voi esimerkiksi toimeksiantosuhteessa olla epäselvä, jolloin yrittäjällä on riski tulla verotetuksi epäedullisemmin palkansaajana. Tämä ei välttämättä houkuta, kun vaihtoehtona on vakaa ja varma eläke. 60

62 Kuva: Magnus Frödenberg/norden.org Tutkimuksen mukaan suurimmat kehittämiskohdat ovat kuitenkin asenteissa senioriyrittäjyyttä ja yrittäjäksi ryhtymistä kohtaan samoin kuin hallituksen ja ministeriöiden toimintalinjauksissa. Myös lain ja toimintaohjeiden soveltamisessa ja senioriyrittäjyyden mahdollisuuksista tiedottamisessa ja neuvonnassa on kehittämistä. Tiedottamisessa vielä työtä tehtävänä Selvityksen mukaan halukkuuteen ryhtyä senioriyrittäjäksi vaikuttavat erityisesti aiempi työhistoria, työtilanne viimeisimmässä palkkatyössä, olemassa olevat verkostot ja sitä kautta niin sanottu kiinnittyminen yrittäjyyteen, aiemmat kokemukset ja harrastukset. Tärkeintä on kuitenkin into ja halukkuus yritystoimintaan ja olemassa oleva yritysidea. Seniorina yrittäjäksi -hankkeen perusteella voi todeta, että senioriyrittäjyyttä ei vielä nähdä kovin usein vaihtoehtona eläkkeelle siirtymiselle. Julkisessa keskustelussa ja hallituksen linjauksissa korostetaan muita työuran pidentämisen vaihtoehtoja, eivätkä haastatellut seniorit itsekään välttämättä näe yrittäjyyttä realistisena vaihtoehtona etenkin, jos ovat työskennelleet palkansaajina. Yrittäjäksi ryhtyminen ei välttämättä tule edes mieleen. Muita haasteita ovat todelliset ja koetut ikärajat yrittäjäksi ryhtymisessä usein yrittäjäksi ryhtyminen liitetään nuoriin. Lisäksi pelko ja epätietoisuus byrokratiasta, paperitöistä ja vastuista sekä työmäärästä voivat pelottaa. Myös yritystulojen vaikutus eläkkeeseen voi olla epäselvä. Senioriyrittäjyys tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia eläkkeelle jäämisen kynnyksellä tai eläkkeelle jäämisen jälkeen, ja yrittää voi usealla tavalla. Yrittäjyysvaihtoehtoa kannattaakin pitää esillä nuorten lisäksi myös ikääntyneempien keskuudessa. Senioriyrittäjäksi siirtymisen prosessi (lähde: Kyrö, Moisala, Nyrhinen & Levikari 2012) 61

63 Hyvä johtaminen ottaa huomioon kaikki ikäryhmät Työ Alateema Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Alue Pohjois-Savo Lisätietoja Ikä-Aktiivi-projekti pureutuu kuntien työntekijöiden ikääntymisen aiheeseen Pohjois-Savossa. Kohdealueella, kuten monella muullakin alueella Suomessa, kuntien työntekijät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, joten ikäjohtaminen, tiedon siirron käytännöt sekä yleisesti työhyvinvoinnin ja osaamisen johtaminen ovat ajankohtaisia kysymyksiä. Niihin liittyen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Savonia-ammattikorkeakoulu käynnistivät Ikä- Aktiivi-projektin vuonna Työhyvinvointiasiat on useimmiten järjestetty kunnissa hyvin, mutta monet Pohjois-Savon kuntien työntekijät ja etenkin johtavassa asemassa olevat lähestyvät eläkeikää. Lisäksi erilaiset muutostekijät, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistus, vaikuttavat kuntien työntekijöiden ja johtajien työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin, toteaa Ikä-Aktiivin projektipäällikkö Terhi Majamaa Ylä-Savon koulutuskuntayhtymästä. Projektissa on seitsemän pilottiorganisaatiota, joista kustakin projektiin osallistuu yksi työtiimi tai -yhteisö. Pilottiorganisaatiot ovat Kiuruveden ja Iisalmen kaupungit, Vieremän, Lapinlahden ja Sonkajärven kunnat sekä Savonia-ammattikorkeakoulu ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä. Jutun kuvat: Ikä-Aktiivi Eri-ikäisten johtaminen näkyy käytännön työssä Projektin alussa kartoitettiin ikäjohtamisen tilannetta Pohjois-Savon kunnissa, oppilaitoksissa, yrityksissä ja seurakunnissa. Pääkohderyhmä oli julkinen sektori, mutta myös yrityksiä oli mukana. Kyselyn perusteella ennakoiva ikäjohtaminen ei näy kovin laajasti puheissa tai strategioissa, mutta ennakoivan ikäjohtamisen käytäntöjä saatetaan kuitenkin soveltaa käytännössä. Ikäjohtamisen sijaan kannattaisi itse asiassa puhua eri-ikäisten johtamisesta tai yleisesti hyvästä johtamisesta, joka ottaa huomioon kaikki ikäryhmät ja työntekijöiden tilanteen. Elämänkulkuajattelu on kokoava termi, joka huomioi työntekijän uran vaiheet ja uran kaaren, Majamaa huomauttaa. Pilottiorganisaatioissa tehtiin tarkemmat kartoitukset eri-ikäisten johtamisesta. Projekti keskittyi kussakin organisaatiossa keskeiseksi nousseisiin teemoihin, joihin liittyen organisaatioille on järjestetty valmennuspäiviä. Näitä teemoja ovat olleet esimerkiksi osaamisen siirto, tiimityö, ajanhallinta sekä muutosjohtaminen. Projektin aikana on tullut ilmi, että kehitettävää on esimerkiksi muutoksensietokyvyssä, kuuntelemisen taidossa organisaatioissa, kiireensietokyvyssä ja viestintätaidoissa. 62

64 Hyviä käytäntöjä jakoon Ikä-Aktiivissa kartoitetaan myös ulkomaisia ikäjohtamisen, hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtoa koskevia malleja, arvioidaan niiden sovellettavuutta Suomeen, sekä levitetään hyviä johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä. Elämänkulkuajattelun lisäksi muita ikäjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä hyviä käytäntöjä, joita olemme koonneet Suomesta ja ulkomailta, ovat esimerkiksi työn tuunaaminen, valmentava ja palveleva johtaminen sekä eri-ikäisten yhteistyön lisääminen. Työyhteisön tulisi olla motivoiva ja houkutteleva kaikenikäisille, Majamaa korostaa. Ikä-Aktiivissa aloitettua työtä on tarkoitus jatkaa yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa Kaikilla on ikä -hankkeessa. Hankkeessa järjestetään ennakoivaan ikäjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvää koulutusta laaditaan muun muassa työpaikkakohtaisia ikäohjelmia. Senioriohjelmat edistävät pidempiä työuria Alateema Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Paikkakunta Kangasala Lisätietoja Ruoka-Saarioinen Oy:n tehtaalla Kangasalan Sahalahdessa sovellettavan senioriohjelman hyödyt ovat olleet merkittäviä: työurat ovat pidentyneet, työssäviihtyvyys parantunut ja sairauspoissaolot vähentyneet. Vuonna 2004 käyttöön otetussa senioriohjelmassa yli 55-vuotiaiden työtaakkaa kevennetään esimerkiksi siten, että työntekijä voi tehdä kolmivuorotyön sijaan kaksivuorotyötä eikä hänen tarvitse olla mukana työtehtävien kierrossa. Ohjelmassa mukana olevilla on myös mahdollisuus vaihtaa lomarahansa ja vuosipalkkionsa vapaaksi. Senioriohjelmaan osallistuminen on vapaaehtoista. Vuoden 2010 työelämäpalkinnon saaneeseen ohjelmaan haettiin inspiraatiota Abloyn ja Oraksen vastaavista ohjelmista. Kuva: Saarioinen 63

65 Työurien pidentyminen koulutuksen keinoin Työ Alateema Ikänäkökulma työssä ja työpaikalla, työurien pidentäminen Alue Pielisen Karjala Lisätietoja pawt.pikes.fi PAWT-projekti antoi uusia eväitä ikääntyneiden työurien jatkamiseen Pielisen Karjalassa. PAWT-projektin (Pedagogy Assisting Workforce Transition) lähtökohtana oli, että ikääntyneiden työssä jaksamista voidaan lisätä koulutuksen avulla. Hankkeessa aikuiskouluttajat, työnantajat, työvoimahallinto ja työntekijät kehittivät yhdessä sekä työntekijöiden että aikuiskouluttajien koulutusta. Kansainvälistä projektia koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy ja sitä rahoitti EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma. Projekti toimi vuosina Projekti perustui elinikäisen oppimisen ajatukselle ja sen peruslähtökohta oli, että koulutus ja oppiminen antavat ikääntyneelle työntekijälle uusia taitoja ja asenteita sekä välineitä uudistaa työtehtäviä ja työn tekemisen tapoja. Opiskelun arvioitiin myös lisäävän työssä viihtymistä ja hyvinvointia. Koulutus kehittää työtä sekä tiedon siirtoa Projektissa kehitettiin PAWT-malli eli tuetun siirtymän prosessi, joka koostuu viidestä vaiheesta. Analyysivaiheessa tunnistetaan ikääntyneen työhön vaikuttavia tekijöitä. Työn tekemisen reunaehtoja ovat rakenteelliset tekijät kuten yleinen taloustilanne, työssä viihtyminen ja työn rasittavuus, eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva. Myös henkilökohtaiset tekijät kuten työntekijän ominaisuudet, terveydentila tai elämäntilanne vaikuttavat. Seuraavassa vaiheessa laaditaan siirtymäsuunnitelma työuran tulevista vaiheista. Tätä seuraa koulutusjakso. Neljännessä vaiheessa laaditaan uusi työtehtävä ja pohditaan, mitä se edellyttää. Tuetun siirtymän päättyessä työntekijä jää eläkkeelle ja saa siihen tarkoituksenmukaista tukea. Prosessissa kiinnitetään huomiota myös tiedon siirtoon vanhemmalta työntekijältä uusille työuran aikana sekä eläkkeellejäämisvaiheessa. Projektissa kehitettiin ikääntyneiden työntekijöiden aikuiskoulutusta siten, että se ottaa huomioon ikääntyneiden työntekijöiden erityispiirteet, tukee työuran pidentymistä ja hyvinvointia työssä sekä varmistaa, että työntekijän osaaminen vastaa alueen tarpeita. Projektissa kehitettiin aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmaa ja tuotettiin opas aikuiskouluttajille ja koulutuksen järjestäjille. Projektissa kehitettiin myös virtuaalinen oppimisympäristö työntekijöiden ja kouluttajien käyttöön. Tuetun siirtymän prosessi (lähde: PAWT-projekti) 64

66 Työperäinen maahanmuutto elinkeinoelämän vahvuutena Alateema Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen Paikkakunta Närpiö Lisätietoja Närpiön kaupungin asukkaista jopa kymmenen prosenttia on ulkomaalaistaustaisia ja työperäinen maahanmuutto onkin merkittävää kaupungin elinkeinoelämälle. Närpiö on työpaikkaomavarainen kaupunki, jonka työttömyysprosentti on vain 3,2 (heinäkuu 2012). Työperäisen maahanmuuton lähtölaukauksena toimi vietnamilaisten kiintiöpakolaisten vastaanotto 24 vuotta sitten. Sen jälkeen Närpiöön on saapunut yli tuhat maahanmuuttajaa esimerkiksi Baltiasta, Venäjältä, Bosniasta ja Balkanin maista. Närpiössä on paljon yrityksiä. Yksi suurimmista toimialoista on kasvihuoneviljely, jonka parissa moni maahanmuuttajakin työskentelee. Kasvihuoneyrittäjiä on Närpiössä lähes 300. Maahanmuuttajat ryhtyvät myös itse yrittäjiksi ja luovat monipuolisesti eri alojen yrityksiä sekä työskentelevät julkishallinnossa. Närpiön kaupunki edistää aktiivisesti työperäistä maahanmuuttoa, on mukana kotouttamista edistävissä hankkeissa ja edistää aktiivisesti uuden vuonna 2011 voimaan tulleen kotouttamislain toimeenpanoa. Onnistuneen työperäisen maahanmuuton resepti (projektikoordinaattori Lilian Ivars, Deltaktig i Finland -hanke): Aiemmin tulleet ja Suomessa pidempään asuneet tekevät tulokkaiden sopeutumisen uuteen maahan ja yhteiskuntaan paljon helpommaksi. Närpiössä on oltu aktiivisia kotouttamisen edistämisessä ja maahanmuuttajat itse, työnantajat, valtio sekä kunnat toimivat yhteistyössä kotouttamisessa. Työnantajien rooli kotoutumisessa on merkittävä. Työnantajat ovatkin ottaneet paljon vastuuta kotouttamisesta ja avustaneet ja neuvoneet käytännön asioissa kuten asunnon, lasten päivähoidon ja koulun järjestämisessä. Myös Närpiön kaupungilla on paljon ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Kaupunki järjestää tarvittaessa ulkomaalaisia lastentarhanopettajia sekä kouluihin erityisiä kieliluokkia, joissa huomioidaan maahanmuuttajien eri kielitaustat. Käytännössä jokapäiväiset kohtaamiset ovat tärkeitä. Asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan voivat vaikuttaa heidän kanssaan yhdessä työskenteleminen ja tulokkaiden taitojen ja sopeutumiskyvyn huomaaminen. Työperäisen maahanmuuton hankkeita Närpiössä yygiiöb En God Intergration av Invandrare i Österbotten ( ) yy20 suosittua seminaaria, jotka tarjosivat työkaluja maahanmuuttajien kanssa työskenteleville. yypaikallislehdissä Pohjanmaata ja suomalaista yhteiskuntaa esitteleviä liitteitä vietnamiksi, bosniaksi, englanniksi ja venäjäksi kymmenen kertaa vuodessa. yyshaisyd Strategier för en Hållbar Arbetskraftinvandring i Sydösterbotten ( ) yykäytännön tukea, apua ja neuvontaa sekä maahanmuuttajille että työnantajille. yyruotsinkielisiä kursseja maahanmuuttajille, henkilökohtaista neuvontaa ja erikielisiä esitteitä aiheella Askel askeleelta uudessa maassa. yydeltaktig i Finland ( ) yykehitetään yhteinen kotouttamisohjelma K5-alueelle (Närpiö, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Maalahti). yyluodaan virtuaalinen ruotsin kielen oppimisympäristö työssäkäyville maahanmuuttajille, jotka eivät voi opiskella päivisin. 65

67 Uusia työn tekemisen malleja Pielisen Karjalassa Työ Alateema Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen Alue Pielisen Karjala Lisätietoja seutura-pikes/etusivu Pielisen Karjalan arvioidaan kärsivän erityisen paljon ikärakennemuutoksesta, kun työvoimaa siirtyy eläkkeelle. Myös osa-aikaisuus tuo uudenlaisen haasteen työmarkkinoille. Aiemmin kokoaikaiset työpaikat saatetaan nyt täyttää osa- ja määräaikaisina, mikä vaikeuttaa mielekkään työuran luomista ja riittävän ansiotason hankkimista sekä huonontaa alueen taloutta. Uusi SeutUra -hanke pureutuu osa-aikaisuuden tuomiin ongelmiin. Hanke kartoittaa systemaattisesti Lieksassa, Nurmeksessa ja Valtimolla yritysten ja muiden työnantajien työvoiman tarvetta tulevina vuosina sekä yritysten halukkuutta pohtia ratkaisuja osa-aikaisuuksiin. Vastuunjako aiheuttaa päänvaivaa Päämääränä on luoda uusia työn tekemisen malleja kuten yhdistää useita osa- ja lyhytaikaisia työsuhteita koko- ja pitkäaikaisiksi. Hanketta vetää Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES ja yhteistyötä tehdään erityisesti Pielisen Karjalan TE-toimiston kanssa. Uusi SeutUra -hankkeessa olemme kokeilleet, pystytäänkö usean työnantajan tehtäviä yhdistämään samalle työntekijälle tai yrittäjälle, mikä lisäisi työnteon mahdollisuuksia Pielisen Karjalassa. Valitettavasti tästä ei ole kovin hyviä tuloksia ainakaan tähän mennessä käytännön esteitä ovat esimerkiksi työnantajavastuun jakautuminen tai alihankintatilanteessa yrittäjäriskin puuttuminen, johon verottaja voi kiinnittää huomiota, PIKES Oy:n kehittämispäällikkö Jukka Nevalainen kertoo. Jos työntekijällä on useita työnantajia, on vastuunjako työnantajien välillä esimerkiksi sairauslomatilanteessa sovittava etukäteen. Lisäksi yksityistä elinkeinonharjoittajaa saatetaan verotuksellisesti pitää työntekijänä, jos yrittäjäriski ei toteudu. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, jos työnteko perustuu jatkuvaan sopimukseen ilman kilpailutilanteen mahdollisuutta, tai elinkeinonharjoittaja ei omista työnteon välineitä. Yksi ratkaisu on paikallinen henkilöstövuokrausyritys tai -osuuskunta. Tällöin työntekijän asema on selvä ja työllistävä vaikutus on paikallista. Osuuskuntatyyppinen toiminta on hyvä vaihtoehto, ja sitä kannattaa edistää. Osuuskunta voi toimia esimerkiksi siten, että se auttaa jäseniään yritystoiminnan alkuun, Nevalainen pohtii. Lisää työikäistä väestöä alueelle Pielisen Karjalassa ikärakenteeseen liittyviä haasteita ovat erityisesti nuorten houkutteleminen muuttamaan alueelle ja pysymään siellä sekä yleensä ottaen työikäisten saaminen Pielisen Karjalaan. Olemme viime aikoina painottaneet maallemuuton ja paluumuuton teemoja sekä seudun markkinointia. On hienoa huomata että teema kiinnostaa myös mediaa esimerkiksi YLEn Paluumuuttajat-televisiosarja tuo hyvää näkyvyyttä, iloitsee Nevalainen. Uusi SeutUra panostaa myös palveluyrittäjyyden edistämiseen alueella. Pielisen Karjalassa on kolme pientä kuntaa, joista erityisesti yksityiset palvelut ja yritykset karkaavat muualle, koska asiakaspotentiaalia ei ole riittävästi. Yritysten sukupolvenvaihdokset ovat Pielisen Karjalassakin haastavia: jatkajia ei ole helppo löytää ja tiedon siirtäminen uudelle omistajalle jää usein puutteelliseksi. Teemme Uusi SeutUra -hankkeessa ehdotuksen niin 66

68 sanotusta output-tuesta, jonka avulla väistyvä yrittäjä voi jäädä uuden yrittäjän tueksi tietyksi ajaksi ja hiljaisen tiedon siirtoon on paremmat mahdollisuudet. Aina ei tarvita uutta yrittäjää, vaan toinen yritys voi ostaa yrityksen ja laajentaa toimintaansa tai toimialaansa. Meillä on tästä muutamia hyviä kokemuksia. Pielisen Karjalassa elinkeinorakenne on pienyritysvaltaista, joten liiketoiminnan kasvattamiseen olisi varaa. Suurempi koko merkitsee suurempaa liikevaihtoa ja kannattavuutta sekä lisää turvallisuutta, kun toiminta pyörii useamman tukijalan varassa, Nevalainen sanoo. Hankkeen puitteissa tiedotetaan myös työpaikoista, koulutusmahdollisuuksista ja työntekijöistä sekä sukupolvenvaihdoksista. Hankkeen tulosten pohjalta laaditaan Pielisen Karjalan työvoiman tarvekartoitus ja rekrytointisuunnitelma vuosille Pielisen Karjala pyrkii valtionhallinnon Työssä kaiken ikää -ohjelman kokeilualueeksi. Ohjelma pyrkii vähentämään rakenteellista työttömyyttä ja pidentämään työuria joka vaiheessa, Nevalainen kertoo. Etätyöstä ratkaisu työikäisen väestön vähenemiseen Alateema Työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen Alue Pielisen Karjalan seutukunta Lisätietoja eetu-pikes/etusivu Pielisen Karjalassa etsittiin ratkaisua työikäisen väestön vähenemiseen EETU (Elämänlaatu, e-työ, tietoyhteiskunta ja uudistuva työ Pielisen Karjalassa) -projektissa. Projektin aikana seudulla tuettiin ja lisättiin etätyön ja hajautetun työn mahdollisuuksia. Lisäksi paikkakuntalaisia kannustettiin yrittäjyyteen etenkin tietointensiivisillä ja luovilla aloilla sekä käsityöläisammateissa. Etätyö- ja yrittäjyysmahdollisuuksilla Pielisen Karjalasta tehtiin houkuttelevampi niin paluu- ja tulomuuttajille kuin seudun nykyisille työikäisille asukkaillekin. Projektissa haettiin aktiivisesti etätyöpaikkoja perustavia yrityksiä sekä etätöistä kiinnostuneita mahdollisia paluumuuttajia. Lisäksi kartoitettiin etätyö- ja pienyritystoimitiloja ja perustettiin muutamia etätyöpisteitä, jotta etätöiden tekeminen olisi myös käytännössä mahdollista. Projektin aikana selvitettiin myös etäopetuksen ja etäopettajuuden mahdollisuuksia Etäällä voi olla lähellä -raportissa. Projektissa havaittiin sekä työnantajien että työntekijöiden etätyövalmiuksien vaativan kehittämistä, jotta erityisesti pitkien etäisyyksien etätyö voisi lisääntyä. EETU-projektin aikana luotiin internetsivusto, johon koottiin tuhti tietopaketti etätyöhön liittyvistä artikkeleista, aineistoista ja oppaista sekä kasattiin tietoa viestintäteknologiasta ja etätyön toimitiloista Pielisen Karjalassa. Lisäksi perustettiin Pielisen Karjalan seutuportaali jossa etä- ja tulomuuttonäkökulmat painottuvat. EETU-projektista vastasi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES, ja siinä tehtiin yhteistyötä niin alueen kuntien kuin yritystenkin kanssa. ESR-rahoitteinen EETU-projekti alkoi vuonna 2010 ja se kesti kesäkuuhun 2012 asti. Toteutus: Anu Vanas 67

69 Alin kuva: Elina Peltola / Kansalaisraati. Ylin kuva: Timo Nieminen.

70 Osallistuminen ja strategiatyö Ikärakennemuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta sekä ennakoivaa suunnittelua ja kehityskulkujen pitkäaikaisia tarkasteluja. Seuraavaksi esitellään kahden edelläkävijäkunnan, Tampereen ja Kuopion, tapoja ottaa ikärakenteen muutos huomioon jo strategiasta alkaen. Kaupungeissa korostetaan myös toimialojen yhteistyötä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Viime aikoina on tervetulleesti alettu keskustella ikääntyneistä positiivisena voimavarana ja aktiivisina toimijoina ja osallistujina sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin vain palveluiden kohteena. Osallistumista ja vaikuttamista edistetään esimerkiksi uusilla demokratian muodoilla ja vanhusneuvostojen toimintatavoilla. Lisäksi luvussa nostetaan esiin tapoja, joilla pienet ja keskisuuret paikkakunnat kehittävät vetovoimaansa houkutellakseen työntekijöitä, työikäisiä ja nuoria sekä kehittääkseen elinkeinoelämää. Esimerkeissä näkyy erityisesti paikallisten vahvuuksien ja pikkukaupunkilaisuuden korostaminen positiivisella tavalla. 69

71 Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena: TampereSenior Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Paikkakunta Tampere Lisätietoja Tampere-info Projektit Hyvinvointipalvelujen projektit ja hankkeet TampereSenior Tampere Senior Tampere vastaa väestön ikääntymiseen, hyvinvointierojen kasvuun ja eriytyviin palvelutarpeisiin verkostomaisella TampereSenior-ohjelmalla. Vuonna 2012 käynnistynyt ohjelma juurruttaa muutoksia pysyviksi kahdeksan vuoden ajan. TampereSenior toimii olemassa olevien ja tulevien projektien ja tapahtumien sateenvarjona. Tavoitteena on lisätä ikääntyneiden onnellisuutta, vaikuttaa ikääntyneisiin kohdistuviin asenteisiin ja kehittää uudenlaisia palvelu- ja toimintatapoja, jotka ovat aiempaa asiakaslähtöisempiä ja kokonaisvaltaisempia. Ohjelmassa on neljä painopistettä: kansalaistoiminta, vanhustyön uusien muotojen kehittäminen, ikääntyneiden asumiseen, palveluihin ja elämiseen liittyvät kysymykset sekä ikääntymiseen liittyvä tutkimus. Kansalaisten oma ääni tärkeä TampereSenior pohjautuu kuntalaisten osallistumiseen ja osallisuuteen ja se tuo esiin kuntalaisten äänen. Ohjelman suunnittelussa olivat mukana ikääntyneet itse, kolmas sektori sekä useita palveluiden järjestäjiä, elinkeinoelämän edustajia ja tutkijoita. Yhdistykset ja järjestöt tekevät tärkeää työtä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Me haluamme aktivoida lisää kansalaistoimintaa ja teroittaa jo olemassa olevan toiminnan merkitystä, hankejohtaja Mari Patronen kertoo. Uutta yhteistyötä eri toimijoiden välillä TampereSenior-ohjelman ydin on yhteistyön ja yhdessä tekemisen lisääminen yhdistysten, Pirkanmaan kuntien, kunnan toimialojen, palveluiden tuottajien ja käyttäjien sekä tutkijoiden ja kehittäjien kesken ja heidän välillä. Tärkeintä ohjelmassa on kuitenkin se, että tarkasta jaosta kehittäjiin, käyttäjiin ja tuottajiin halutaan luopua. Tilalle muodostetaan avoin kehittämisen järjestelmä, jonka avulla voidaan tehdä yhteistyötä käytännön hankkeissa ja toiminnassa. Kaupungin eri hallintoyksiköt eivät ole käytännössä juurikaan toimineet yhdessä esimerkiksi ikääntyneiden palveluiden kehittämisessä, Patronen kertoo. Nyt kuitenkin suunnittelemme esimerkiksi Kalevan kaupunginosaan uutta ikääntyneet huomioivaa asumisen yksikköä, jonka kehittämistyössä saman pöydän ääressä ovat istuneet niin kaavoituksesta, infrastruktuurista, asumisen kehittämisestä kuin palveluistakin vastaavat. Joillekin se on ensimmäinen kerta. Toimialojen yhteistyön malleja aiotaan kehittää TampereSeniorin aikana edelleen. 70

72 Virtuaalinen Ikätieteen keskus tulossa TampereSenior-ohjelmassa on oleellista tuoda yhteen tutkimustieto ja tutkijat sekä lisätä moniammatillista yhteistyötä. Aiomme perustaa virtuaalisen Ikätieteen keskuksen sekä monitieteisen tutkimusverkoston. Tampereella ja Suomessa on paljon ikääntyviä koskevaa tutkimusta ja -tietoa, jota on tarpeen tuoda esille paremmin ja kootummin. Jotkut tutkimuslaitokset ja yliopistot ovat lisäksi perustamassa yhteisiä gerontologian tutkimusyksiköitään. TampereSeniorin seinät muodostuvat kansalaisyhteiskunnasta, vanhustyöstä sekä asumisen, palveluiden ja elämän kehittämisestä. Tutkimustieto tarjoaa talolle katon, Patronen kertoo. TampereSeniorin suunnittelun ja itse ohjelman aikana kuullaan todellisia asiantuntijoita seniorien onnellisuudesta: ikäihmisiä itseään. Tarkoitus on löytää eri ihmisten onnen lähtökohdista yhteisiä tekijöitä, joista muodostuu TampereSenior-ohjelman painopisteitä. Kuva: TampereSenior 71

73 Palvelua ikäihmisten omista lähtökohdista: Ikäystävällinen Kuopio Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Paikkakunta Kuopio Lisätietoja Kaupunkitietoa Strategiat ja ohjelmat Ikäystävällinen Kuopio Ikäystävällinen Kuopio on Kuopion kaupungin vuonna 2009 laatima ikääntymispoliittinen ohjelma. Ohjelma pyrkii tuomaan uusia ideoita siihen, miten Kuopion ikääntyneiden hyvinvointia edistetään. Ohjelma lähestyy asiaa ikäihmisten omasta näkökulmasta. Ikäystävällisen Kuopion ydinasioita ovat ennakointi, asiakaslähtöisyys sekä monialaisuus. Ohjelman lähtökohtana on ikäihminen ja hänen hyvinvointinsa. Vanhukset ovat olleet vahvasti mukana ohjelman ja Kuopion ikäihmisten palveluiden kehittämisessä, ja tarkistamme jatkuvasti asiakkailtamme, olemmeko menossa oikeaan suuntaan, kertovat kotihoidon päällikkö Merja Ylönen, ohjelmapäällikkö Tero Piippo sekä palvelusetelikoordinaattori Marketta Uusitalo Kuopion kaupungista. Ikäihmiset ovat olleet aktiivisesti mukana ohjelmassa ja kiinnostuneita uudesta lähestymistavasta. Vanhukset ovat osallistuneet esimerkiksi kyselyihin ja vanhusneuvostojen toimintaan sekä alueellisiin toimintaryhmiin. Kaupungissa oli jo aiemmin laadittu Kuopion ikäimmeisten strategia vuosille , mutta näkökulma ikääntymiseen on muuttunut luvun aikana. Kun aiemmin keskityttiin toimintakyvyltään heikentyneisiin vanhuksiin ja heidän palveluidensa tuottamiseen, uusi Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma ottaa ikääntymiseen kokonaisvaltaisen ja ennakoivan otteen. Ohjelma painottaa hyvinvoinnin monipuolista edistämistä ja ottaa huomioon sen, että on olemassa monenlaista ja erilaista ikääntymistä, niin kuin on ikäihmisiäkin. Ikäihminen on aktiivinen ja yksilöllinen osallistuja eikä vain palveluiden saaja, ja kaupungilla on tärkeä tehtävä ikäihmisten omien voimavarojen ja sosiaalisten suhteiden tukijana. Teemaryhmistä ideoita käytännön toimiin Ohjelman työrukkanen on Ikäystävällinen Kuopio -työryhmä, jossa keskustellaan työn edistymisestä, ja joka käsittelee ohjelman toteuttamiseen liittyvät ehdotukset. Monialaisessa ryhmässä on edustajia muun muassa vanhusten ja vammaisten palvelualalta, terveydenhuollosta, sairaalasek- Kuva: Kuopion kaupunki 72

74 Kuva: Pekka Mäkinen torilta, asumisen toimialalta ja tekniseltä sektorilta. Myös ikäihmiset itse ovat mukana ryhmässä. Käytännön hoitotyössä ohjelman tavoitteita edistävät teemaryhmät. Kutakin ohjelmassa mainittua strategista tavoitetta varten on perustettu teemaryhmä, joihin kuuluu edustaja jokaisesta Kuopion ikääntyneiden palveluiden hoitotiimistä. Edustajien tehtävä on välittää tietoa oman ryhmänsä työstä hoitotiimilleen. Ohjeistimme teemaryhmiä siten, että he voivat aloittaa helpoimmasta ja konkreettisimmasta tavoitteesta ja pohtia, miten se pannaan toimeen käytännön työssä ja kuka siitä vastaa. Tähän mennessä olemme teemaryhmien avulla tehneet tavoitteiden toteuttamisesta prosessikaavion ja kartoitamme nyt, mitä osaamista tarvitaan, Ylönen kertoo. Lisää valinnanvapautta palveluihin Asiakaslähtöisyys näkyy ohjelmassa myös pyrkimyksenä lisätä julkisen ja yksityisen puolen välisiä kumppanuuksia ja tarjota ikääntyville valinnan mahdollisuuksia. Tavoite on, että palvelut ovat samankaltaisia, hankitaanpa ne sitten julkiselta tai yksityiseltä toimijalta. Joskus toimintakulttuurien erot esimerkiksi julkisen ja yksityisen sekä toisaalta kunnan eri toimialojen välillä nousevat esiin. Ne ratkaistaan puhumalla asiat auki, Uusitalo toteaa. Uuden toimintatavan eteenpäin vieminen on vielä paljolti avainhenkilöiden varassa ja haavoittuvaa. Esimerkiksi poliittiset vaihtelut voivat vaikuttaa asiaan. Ja totta kai Ikäystävällisen Kuopion tavoitteiden toteuttamista pitää koko ajan todentaa esimerkiksi koti- ja laitoshoidossa olevien määrien avulla, Ylönen, Piippo ja Uusitalo kertovat. Toivomme, että Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmasta välittyy ennen kaikkea asenteemme ikääntyneisiin ja ikääntymiseen. Lähtökohtana on ihmisen huomioon ottaminen. 73

75 Kansainvälisiä työkaluja ikärakennemuutokseen Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus Alue Pohjois-Karjala ja Kainuu Lisätietoja Région Limousin: miten ranskalaiset sen tekevät Alateema Kokonaisvaltaisuus ja poikkihallinnollisuus; alueen houkuttelevuus Alue Région Limousin, Ranska Lisätietoja yy Limousinin alue: yy Limousinin tervetuloohjelma: yy Väestön ikääntymisen ja vähenemisen tuomat haasteet askarruttavat ympäri Eurooppaa. EU-hanke DART (Declining, Ageing and Regional Transformation) pureutuu kysymyksiin kolmen teeman kautta, jotka ovat koulutus ja elinikäinen oppiminen, terveys ja sosiaalipalvelut sekä perinteinen ja innovatiivinen talous. Tavoitteena on luoda teemat yhdistävä strategia, joka luo uutta politiikkaa EU-maihin. DART toimii vuosina alueella 11 Euroopan maassa. Suomesta mukana ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kainuun maakuntakuntayhtymä. Hankkeessa on koottu tietoa ikärakenteen muutoksen mukanaan tuomista ongelmista ja kehittämistarpeista sekä kehitetty alueiden vertailuun sopivia indikaattoreita. Indikaattorien perusteella on laadittu niin kutsuttu DART-monitori, jonka avulla voidaan arvioida alueellista ikärakennekehitystä. Lisäksi on koottu työkalupakki alueen haasteiden ja vahvuuksien tunnistamiseksi sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Hankkeessa on vaihdettu kokemuksia ja tunnistettu hyviä käytäntöjä. Suomen hyvistä käytännöistä ovat kiinnostaneet esimerkiksi Abloyn Ikämestariohjelma. Hankkeen aikana kootun tiedon perusteella on laadittu kuhunkin pääteemaan liittyviä poliittisia suosituksia alueellisille ja eurooppalaisille sidosryhmille. Keski-Ranskan ylänköalueella sijaitseva Limousinin maakunta on ikääntynein Ranskassa. Alueella on käynnistetty useita kokeiluja tulevaisuuteen varautumiseksi. Erityisesti paikallinen maakuntaliitto on toiminut alueella aktiivisesti ikääntymispolitiikan edistäjänä. Vierailulla Limousinin alueella syksyllä Kuva: DEMO-verkosto 74

76 Teknologinen klusteri, yliopisto ja keskussairaala tutkimusyksikköineen, kansalaisjärjestöt sekä Autonom Lab kehittävät ratkaisuja ikääntyneiden tarpeisiin. Autonom Lab kokeilee ja arvioi ikääntyneiden ja kehitysvammaisten itsenäistä elämää tukevia palveluita ja välineitä. Se yhdistää ikääntyneiden ja yritysmaailman tarpeita, julkista ja yksityistä sektoria sekä tuo käyttäjät mukaan kehittämistoimintaan. Limousinin alueen Padima-hankkeessa on luotu erityispolitiikkaa väestökehityksessään taantuville vuoristo- ja ylänköalueille. Vuonna 1999 Limousinin alue käynnisti tervetulo-ohjelman, jonka tavoitteena on houkutella uusia asukkaita ja helpottaa heidän asettumistaan alueelle. Samalla tuetaan politiikkatoimien toteuttamista julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa sekä analysoidaan muuttoliiketrendejä. Ohjelma on ollut tuloksellinen. Vuonna 2005 Limousinin alue oli kuudenneksi vetovoimaisin alue Ranskassa. Pitkäjänteisen tervetulopolitiikan onnistumisen kulmakivenä on ollut vahva paikallinen ja alueellinen poliittinen tuki. Vanhusneuvosto valvoo ikääntyneiden etuja Alateema Osallistuminen ja vaikuttaminen Paikkakunta Kankaanpää Lisätietoja yy Kuntaliitto: vanhusneuvostot Asiantuntijapalvelut Sosiaali ja terveys Sosiaalipalvelut Ikääntyneiden palvelut Vanhusneuvostot yy Kankaanpään vanhusneuvosto: vanhusneuvosto Useimmissa kunnissa toimiva vanhusneuvosto on ikäihmisten ja kunnan sekä esimerkiksi eläkejärjestöjen yhteistyöelin. Neuvoston tärkein tehtävä on edunvalvonta: se tuo ikäihmisten ääntä kuuluviin kunnan päätöksenteossa sekä edistää ikääntyvien asioita. Samalla vanhusneuvostot korostavat ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden saajia, vaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja vaikuttajia. Kankaanpäässä neuvosto tekee ahkerasti aloitteita kunnanvaltuustolle. Terveydenhoidon lisäksi esille nousevat etenkin asumiseen ja liikkumiseen liittyvät asiat, kuten esteettömyys. Lisäksi olemme ajaneet pitkään sellaisen palvelutalon rakentamista, jonne voisivat mennä myös hyväkuntoiset palveluita haluavat ikääntyneet, Kankaanpään vanhusneuvoston puheenjohtaja Sinikka Poikkeus kertoo. Kankaanpään vanhusneuvosto järjestää vuosittain kaikille avoimen yleisötilaisuuden, jossa keskustellaan muun muassa terveydenhoitoon ja vanhusneuvoston toimintaan liittyvistä asioista. Suosittuihin keskustelutilaisuuksiin on osallistunut jopa lähemmäs 80 ihmistä. Kankaanpään vanhuspalvelujohtaja, kaupunginjohtaja ja -arkkitehti osallistuvat kutsuttaessa niin vanhusneuvoston järjestämiin keskustelutilaisuuksiin kuin vanhusneuvoston kokouksiinkin. Vanhusneuvoston tekemiä aloitteita myös käsitellään kunnassa aktiivisesti, joskin aloitteiden läpimeno riippuu aina kunnan taloudellisista mahdollisuuksista. Yhteistyö tuo uudenlaisia näkemyksiä Kankaanpään vanhusneuvosto tekee aktiivista yhteistyötä muiden kanssa. Muutama vuosi sitten perustettiin Satakunnan vanhusneuvosto, joka yhdistää kaikkia seudun vanhusneuvostoja. Yhteistyö on poikinut heti hedelmää, sillä olemme järjestäneet yhdessä Mikä vanhusneuvosto? muun muassa messuja ja luentoja. Lisäksi saamme toisiltamme uudenlaisia näkemyksiä asioihin, Ensimmäiset vanhusneuvostot perustettiin vuonna Vanhusneuvostoon kuuluu eläkeläis- ja muiden järjestöjen edustajia Sinikka Poikkeus kertoo. sekä kunnan luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Kankaanpäässä on viisi eläkeläisjärjestöä, jotka valitsevat keskuudestaan jäsenen ja varajäsenen vanhusneuvostoon kuntavaalien jälkeen, aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet hyväksyy kaupunginhallitus. Lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä sääntelyä vanhusneuvostojen asemasta, mutta vanhuspalvelulakiehdotukseen on kirjattu, että kunnallisista vanhusneuvostoista tulisi pakollisia. 75

77 Kansalaisraati tuo vaikuttamisen lähelle ihmistä Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Osallistuminen ja vaikuttaminen Alue Vaasa ympäristökuntineen Lisätietoja Tietoa ikäihmisten kansalaisraadista Citizen s Voice -hankkeen verkkosivuilla: Suomen ensimmäinen ikäihmisten kansalaisraati järjestettiin Vaasassa marraskuussa 2011 aiheesta ikäihmisen hyvä elämä ja asuminen ja niiden toteuttaminen. Järjestäjinä olivat alueen kunnat ja Vaasan yliopisto. Lisäksi Vaasan yliopistossa kansalaisraatimenetelmää tutkitaan osana hanketta Citizen s Voice. Se käsittelee vuosina deliberatiivisen demokratian käyttöä ja mahdollisuuksia suomalaisessa terveydenhoidossa. Deliberatiivinen demokratia on osallistumistapa, joka painottaa yhteistä ja julkista keskustelua ja harkintaa päätöksenteon yhteydessä. Kansalaisraati on suoran osallistumisen ja keskustelevan demokratian muoto, jossa raatiin osallistuvat keskustelevat, kuulevat asiantuntijoita ja laativat lopuksi julkilausuman. Tarkoitus on, että osallistujat pääsevät vaikuttamaan siihen, mitä heitä koskevista asioista päätetään. Vaasassa pidettyyn tapahtumaan saivat ilmoittautua alueella asuvat yli 64-vuotiaat. Raadin 23 jäsenen valinnassa pyrittiin siihen, että he muodostavat edustavan otoksen alueen asukkaista. Huomioon otettiin muun muassa alueen kuntien asukasmäärät, asukkaiden ikä- ja sukupuolijakauma, äidinkieli ja koulutus. Aloite raadin järjestämiseksi tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä, joka toivoo ikäihmisten näkemyksiä vanhuspalvelulain valmisteluun. Raati laati 18 kehittämisehdotusta sisältävän julkilausuman, joka luovutettiin paikallisille, alueellisille ja kansallisille päättäjille. Kansalaisraadin etuja ovat perusteellinen keskustelu eri mielipiteiden ja asiantuntijatiedon pohjalta, hyvä edustavuus sekä mahdollisuus kehittää raatiin osallistuvien omia käsityksiä ja tuottaa jotain uutta. Suomessa on järjestetty muutamia raateja eri teemoilla ja niihin on suhtauduttu positiivisesti. Raadit ovat aktivoineet myös laajempaa keskustelua alueen mediassa. Erityisen kiinnostuksella on suhtauduttu nuorten kansalaisraatiin. Ikäihmisten raati voisi Vaasan yliopiston tutkijatohtori Harri Raision mukaan olla hyvin osa kunnallista päätöksentekojärjestelmää. Raateja voisi järjestää monimutkaisten ja -tulkintaisten, laajaa pohdintaa vaativien kysymysten yhteydessä. Kuva: Elina Peltola 76

78 Uusi asenne ikääntymistä kohtaan Alateema Osallistuminen ja vaikuttaminen Alue Koko Suomi Lisätietoja yy Valtaa vanhuus: yy Proud Age: Väestön ikääntyessä keskustelu liikkuu usein ikääntymisen negatiivisissa taloudellisissa vaikutuksissa sekä ikääntyvien terveyspalveluiden tarpeessa. Toisaalta yhä suurempi osa ikääntyvistä on hyväkuntoisia ja aktiivisia. Kunnostaan riippumatta ikääntyvät ovat kuitenkin aktiivisia yhteiskunnallisia toimijoita ja ihmisiä siinä missä muutkin. Asennemuutosta ikääntymistä ja vanhuutta kohtaan edistävät esimerkiksi kampanjat Valtaa vanhuus ja Proud Age. Arvokas vanhuus Valtaa vanhuus oli kahdeksan vanhusalan järjestön kampanja, joka edisti hyvää ikääntymistä ja uutta asennetta ikääntymiskeskusteluun ja päätöksentekoon. Kampanjassa oli viisi teesiä hyvästä vanhuudesta kunnissa. 1. Jokainen vanhenee omalla tavallaan. 2. Rahalla ja asenteella. 3. Kokemuspääomaa ja nuorta intoa. 4. Kysy, älä oleta. 5. Joukkuepeliä koko kentällä. Kampanjassa koottiin kuntavaaliehdokkaiden ja yksityisten ihmisten lupauksia siitä, miten he edistävät uutta keskustelua ja ikäpolitiikkaa. Kuva: Innovaatiota ja vanhustaloutta Proud Age -asennehankkeen tavoitteena on muuttaa käsityksiä vanhuudesta ja lisätä vanhuuden arvostusta. Tavoitteena on myös edistää ikääntymiseen liittyviä innovaatioita. Hankkeen kumppanit ovat julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Proud Age -hankkeen tavoitteena on uudistaa vanhustyötä ja asenteita ikääntymistä ja ikääntyneitä kohtaan. Lisäksi ikääntymistä lähestytään innovaatioiden ja talouden näkökulmasta. Hankkeessa halutaan kehittää uutta ajattelua ja käyttää suomalaista osaamista esimerkiksi uudenlaisten innovaatioiden ja liiketoiminnan sekä vanhustalouden kehittämiseen. Proud Agea koordinoiva työyhteisövalmentaja Anna Pylkkänen sai vuonna 2012 ensimmäistä kertaa myönnettävän Miina Sillanpää -tunnustuksen Proud Agen työstä vanhuuden arvostamiseksi. 77

79 Paikallisuus, ekologisuus ja elämän laatu vetävät puoleensa Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Alueen houkuttelevuus Lisätietoja Lähde: Karppinen, S., Hynynen, A., Korkka, A. & Pylvänen, R. (2010) Pikkukaupunkien virikekirja. Tampere. KOKO-ohjelman DEMO- ja MAL-verkostot, Tampereen teknillinen yliopisto. EDGE arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuslaboratorio, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys. Ladattavissa: Suomalaisten kuntien keskuudessa aivan erityinen joukko ovat alle asukkaan pikkukaupungit, jotka ovat etäällä kasvukeskuksista. Vuonna 2010 julkaistiin Pikkukaupunkien virikekirja, joka syntyi pienten kaupunkien ongelmia ja ratkaisuja tarkastelleen pikkukaupunkiselvityksen tuloksena. Selvityksen mukaan pikkukaupunkeja on Suomessa 65 eli viidesosa kunnista ja niiden väkiluku vaihtelee ja asukkaan välillä. Niissä asuu 18 prosenttia Suomen asukkaista ja niiden taajamissa 16 prosenttia Suomen taajamien asukkaista. Pikkukaupunkien virikekirja tarkastelee Suomen kaupunkikehitystä ja analysoi pikkukaupunkien piirteitä ja ominaisuuksia sekä niitä haasteita, joita erityisesti pikkukaupungit kohtaavat. Suuremmat keskukset houkuttelevat niin nuoria ja työikäisiä kuin yrityksiäkin puoleensa. Pikkupaikkakuntien elinkeinoelämä on teollisuusvaltaista. Pikkukaupunkien väestörakenne on vaativa, sillä niissä on enemmän yli 65-vuotiaita kuin Suomessa keskimäärin. Pikkukaupunkien kannattaa vaalia ja korostaa suurista kaupungeista poikkeavia erityispiirteitään. Pikkukaupungit voivat myös verkostoitua rohkeasti keskenään. Verkostoitumisprosessissa on tärkeää tunnistaa kaupunkien väliset eturistiriidat ja hakea niihin ratkaisua verkoston sisällä esimerkiksi palveluiden, kaupan ja koulutuksen sijoittamisen osalta. Pikkukaupunkien vahvuuksia ovat: Paikallisuus Historia on läsnä kaupunkimiljöössä ja rakennuksissa. Paikallisjuuria vaalimalla asukkaat kiinnittyvät paikkakunnalle ja paikallisidentiteetti vahvistuu jotkut saattavat muuttaa takaisin suuremmasta keskuksesta. Paikalliset pikkuyritykset ja tuotteet esiin, paikallisyritysten synergiaetujen mahdollisuudet. Joka paikkakunnalla on erityisyys, jota on kehitettävä vetovoimatekijäksi. Elämän laatu Elämän laatu on valttikortti, jonka takia pikkukaupunkiin muutetaan ja siellä pysytään. Lyhyet etäisyydet ja tiivis kaupunkirakenne helpottavat arkea. Yhteenkuuluvuuden tunne on suurempia paikkakuntia vahvempi sitä pitää myös vaalia. Vehreys ja luonnonläheisyys. Hiljaisuus ja verkkaisuus positiivisena ominaisuutena. Ekologinen kestävyys Lyhyet etäisyydet mahdollistavat mm. kävelykeskustojen kehittämisen. Paikallisen ja hajautetun energiantuotannon mahdollisuuksia on monia. 78

80 Takaisin kartalle: seutukaupunkien kehittämismenetelmiä Alateema Alueen houkuttelevuus Lisätietoja Hynynen, A. (toim.) (2012) Takaisin kartalle. Suomalainen seutukaupunki. Acta 237. Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Saatavilla e-kirjana Kuntaliiton sivuilta Monet suomalaiset kaupungit ovat pieniä tai keskisuuria. Niillä on aivan omia erityispiirteitään ja omintakeista kaupunkimaisuutta, joita korostamalla kaupunki voi houkutella asukkaita ja työntekijöitä. Seutukaupunkeja ovat Kuntaliiton seutukaupunkiverkoston mukaan maakuntakeskuksia pienemmät talousalueen, seutukunnan tai työssäkäyntialueen keskuskaupungit. Seutukaupunkien erikoispiirteiden huomioon ottamiseksi Tampereen teknillinen yliopisto on kehittänyt Takaisin kartalle -kehitysmenetelmää, joka keskittyy erityisesti rakennettuun ympäristöön ja käyttää hyväkseen arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelua ja -tutkimusta. Menetelmää kehitettiin samannimisessä hankkeessa ja sitä testattiin Kauhavalla ja Ikaalisissa. Menetelmässä keskeistä on kerätä tietoa kaupunkirakenteesta, -muodosta ja -ympäristöstä, kaupungin eri toiminnoista, sekä kaupunkielämästä ja -kulttuurista. Näihin ulottuvuuksiin liittyviä vahvuuksia ja puutteita analysoidaan ja niiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita ja kehittämismahdollisuuksia tunnistetaan. Kaupunkikehittämisen kolme ulottuvuutta Takaisin kartalle -menetelmässä: yykaupunkirakenne, -muoto ja -ympäristö yyalue-, kortteli- ja rakennuspiirteet ja mittakaava yyliikkumis- ja viherverkostot ja niiden kytkeytyneisyys yyjulkinen tila ja sen jatkuvuus yykaupungin osien ja toimintojen saavutettavuus yytoimintaympäristöt yytoiminnallisten alueiden, paikkojen ja verkostojen hahmottaminen yytoimintaympäristöjen ja toimintojen kytkennät kaupunkitilaan ja -rakenteeseen yykaupunkielämä, -kulttuuri ja urbanismi yyviihtymiseen vaikuttavat paikat ja ilmapiiri yyjulkiset tilat ja kolmannet paikat sekä toiminta, jonka ne mahdollistavat yykaupunki- ja alakulttuurit Pikkukaupunkimaista asuinarkkitehtuuria sovitettuna Ikaalisten vanhaan kauppalaan. Aukion taustalla näkyvä vanha puurakennus on Luovan kampuksen keskus Oma tupa. Kuva: Maija Villanen 79

81 DEMO-HANKE Säkenöivää voimaa seutujen kehittämiseen Osallistuminen ja strategiatyö Alateema Alueen houkuttelevuus; työvoiman saatavuus, houkuttelu ja sitouttaminen; osallistuminen ja vaikuttaminen Paikkakunta Pielisen Karjala, Kannonkoski/Saarijärvi ja Keuruu Lisätietoja youngpeople.pikes.fi Nuorten poismuutto koettelee erityisesti pieniä ikääntyviä paikkakuntia. Siksi DEMO-verkostossa käynnistettiin nuorisohanke Young People for Young People, jossa ongelmaan pureudutaan paitsi nuorten työllisyysmahdollisuuksien kautta, myös kokonaisvaltaisesti tuomalla nuorisonäkökulmaa seutukehittämiseen. Hankkeessa kuullaan nuorten ideoita alueensa kehittämisestä ja nuorille suunnatuista kuntapalveluista, kehitetään järjestötoimintaa ja kunnan imagoa nuoria houkuttelevaan suuntaan sekä tuodaan esiin kunnan mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Työtä tehdään kehittämisyhtiöiden ja nuorisokeskusten yhteistyönä. Hanketta koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES ja osatoteuttajia ovat nuorisokeskus Piispala Kannonkoskella sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keuruulla. Hanke alkoi syyskuussa 2011 ja kestää elokuuhun 2013 asti. Hankkeessa on tähän mennessä kuultu nuoria ja kerätty nuorten näkemyksiä elinkeinoyhtiöille ja kunnille. Parhaillaan nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville välitetään tietoa työpaikoista ja -mahdollisuuksista. YP4YPalueilla on kyselyin ja työpajoilla tavoitettu satoja nuoria, jopa kokonaisia ikäluokkia. Nuorten kuuleminen on kuitenkin vain osa tavoitteesta: hankkeella halutaan lisätä sekä nuorten osallistumista ja vaikuttamista että päättäjien, järjestöjen ja nuorten välistä vuoropuhelua. Kannonkoskella kehitetään järjestö- ja vapaa-ajantoimintaa vuotiaille. Yhdistykset tarvitsevat ja haluavat nuoria jäsenikseen. Nuoret ovat kiinnostuneita olemaan mukana toiminnassa eri-ikäisten kanssa, mutta vierastavat byrokratiaa ja liian vastuullista asemaa. Siksi järjestötyön toimintoja yhdistelemällä madalletaan nuorten osallistumiskynnystä. Pielisen Karjalassa kohderyhmään kuuluvat vuotiaat nuoret aikuiset. Nuoria aktivoidaan osallistumaan paikalliseen päätöksentekoon ja heitä kannustetaan vaikuttamaan lähiyhteisöön muun muassa kouluttamalla nuoria mediankäytössä ja avaamalla uusia vaikuttamiskanavia. Nuorten ääntä tuodaan esiin kuntapalvelujen ja alueen kehittämisessä uusin keinoin, esimerkiksi nuorten digitarinoin. Keuruulla tehdään kuntaa houkuttelevaksi nuorten näkökulmasta ja nuorten ideoin, joita on koottu esimerkiksi lukioikäisten tulevaisuustyöpajoissa. Erityiskohderyhmä ovat keuruulaiset nuoret, jotka ovat muuttaneet opiskelun takia muualle. Nuorille markkinoidaan työllistymis-, asumis- ja palvelumahdollisuuksia, jotta he innostuisivat muuttamaan takaisin ja sitoutumaan paikkakunnalle. Hankkeen aikana nurmeslaisia nuoria osallistui CIMOn järjestämään Anna äänesi kuulua -projektisuunnittelukoulutukseen, jossa pohdittiin miten Nurmesta voisi kehittää kaikille avoimena yhteisönä. Kuva: Anna Kähkönen 80

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt

DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt Helsinki 12.12.2012 DEMO-verkoston opit & hyvät käytännöt Antti Korkka & Ruusu Tuusa Alueiden ikärakenneverkosto DEMO 1 Sisältö Ikärakenteen muutos haastaa Suomen muutoksen keskeisiä kuvaajia Ikärakenneverkosto

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo

Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja. 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo Vanhusasuminen Iisalmessa - työpaja 12.12.2013 Iisalmen kaupungintalo MAL-verkosto Valtakunnan laajuinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen ja elinkeinotoiminnan kehittämisverkosto Tukee

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi

2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi Juhani Pekkola Filosofian tohtori, Sosiologian Dosentti Koordinoiva tutkimusjohtaja Kyamk / Sote TKI-päivät 15.-16.2.2012 PKAMK, Joensuu 2,6 Kestävä kansakunta Elinvoimainen 200-vuotias Suomi 2,6 = Kansalaisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009

Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Rekrytointiasiamies Osaajia Etelä-Karjalaan 1.3.2008 31.12.2009 Pia Mantere 23.9.2009 Rekrytointiasiamies KENELLE TARKOITETTU? Aluekeskusohjelman 5 kunnalle Imatra, Lappeenranta, Rautjärvi, Ruokolahti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen

Silmäys työelämästrategiaan 2020. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Silmäys työelämästrategiaan 2020 KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot