Päijät-Hämeen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille

Transkriptio

1 alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kehittämissuunnitelmaluonnos vuosille Yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot Koulutuskeskus Salpaus 2. Kehittämissuunnitelmassa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Kiipulan ammattioppilaitos Koulutuskeskus Salpaus Lahden diakonian instituutti Lahden kansanopisto Lahden konservatorio Liikuntakeskus Pajulahti Suomen Urheiluopisto 3. alueellisen kehittämisen painopisteet a) Alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen b) Syrjäytymisen ehkäisy, koulutustakuun toteuttaminen c) Läpäisyn tehostaminen 4. Nykytilan kuvaus Alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy peruskoulun päättäneiden yhteisvalinnan muutoksen jälkeen entistä enemmän vähän koulutettujen nuorten aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleen koulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Elinkeinoelämän rakennemuutos jatkuu Päijät-Hämeessä edelleen, ja uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Lisäksi teollisuuden toimintatavat kehittyvät enenevässä määrin palveluliiketoiminnaksi. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen, mutta myös logistiikka-alalla ja ympäristöliiketoiminnassa on mahdollisuuksia kasvuun. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Päijäthämäläisten työllistymiseen vaikuttaa myös aiempaa tiiviimpi kytkeytyminen pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueeseen. Päijät-Häme on myös liikunnan Megamaakunta, mikä voi mahdollistaa liikunta- ja hyvinvointialaan liittyvän liiketoiminnan kasvun. TEM:n raportissa kuvataan liikuntaliiketoiminnan ekosysteemin muutosta. Raportin mukaan liikunta-alalla on enemmän kasvuyrityksiä kuin muilla aloilla ja lamasta huolimatta ala on ollut jo useita vuosia voimakkaassa nousussa. Eniten kasvupotentiaalia on 1

2 seuraavissa ryhmissä: 1. Terveys ja hyvinvointi, 2. Matkailu ja tapahtumat, 3. Viestintä, viihde, lifestyle sekä 4. Teknologia. Kansainväliset kriisit vaikuttavat myös kehitykseen. Venäjä on Suomelle erittäin tärkeä kauppakumppani, jonka talouden vaihtelut vaikuttavat Suomeen viennin ja tuonnin, matkailun sekä suorien investointien kautta. Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopea muuttuminen, väestön ikääntyminen sekä julkisen talouden kestävyysongelmat ja tuottavuuspaineet edellyttävät, että ammatillinen koulutus tuottaa joustavasti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti työelämän edellyttämää korkeatasoista osaamista. Koulutuksen järjestäjien on jatkuvasti kehitettävä uusia koulutustuotteita ja -palveluita sekä toteutettava niitä entistä joustavammin, yhteistyössä työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa. Joustavia ja monipuolisia oppimispolkuja luodaan työelämän ja yksilön tarpeiden ja edellytysten mukaisesti niin työelämään siirtymiseen kuin työuran eri vaiheissa tapahtuvaan osaamisen kehittämiseen. Uusista työpaikoista lähes puolet syntyy enintään yhdeksän hengen toimipaikkoihin ja n. 90 % alle 50 hengen toimipaikkoihin. Yritysten jälkeen kunnat ovat toinen merkittävä rekrytoija, joskin kuntasektori synnyttää uusia työpaikkoja kaikista työnantajasektoreista niukimmin. Digitaalisuus synnyttää uusia palveluita ja tuotteita, mutta myös muuttaa oleellisesti toimintatapoja nykyisissä työtehtävissä. Esineiden internet lähentää ihmistä ja koneellista ympäristöä toisiinsa. Tämä kehitys edellyttää jokaiselta uudenlaista osaamista. Robotisaation ja automaation kehitys muuttaa ammatteja ja rutiiniluonteisia työtehtäviä on kadonnut. Sosiaalista älykkyyttä, moraalia, tunneviestintää, oivaltamista ja luovuutta sisältävät työtehtävät säilyvät pisimpään ihmisen työnä. Oppimista tapahtuu kaikkialla, kun oppiminen ja opetus siirtyvät rajatuista fyysisistä tiloista virtuaalisiin tiloihin ja muokattaviin yhteisöllisiin tiloihin osaksi ympäröivää yhteiskuntaa. Fyysisten ja virtuaalisten oppimisympäristöjen käyttöä on kehitettävä saumattomaksi. Sähköiset oppimis- ja työympäristöt ovat keskeinen kehittämisen painopiste. Työn tekemisen tavat muuttuvat, ja yrittäjämäinen työskentely korostuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Monitaitoisuus ja eri alojen osaamisen yhdistäminen joustavasti tutkinnoiksi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat ja kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. Parhaimmillaan elinkeinoelämän, julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden, eri koulutusasteiden opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön yhteistyö erilaisissa kehittämishankkeissa on luonnollinen osa työ- ja oppimisprosesseja. Ennusteiden mukaan väkiluvun odotetaan kasvavan tulevina vuosina muuttoliikkeen vaikutuksesta. Vuonna 2013 muuttovoitto oli 192 henkilöä. Päijät- 2

3 Hämeessä maassamuutto oli negatiivista (-264), mutta maahanmuutto positiivista (+456). Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään kansainvälisen toiminnan valmiuksia ja osaamisvaatimuksissa painottuvat entistä enemmän kielitaito, sosiaaliset taidot sekä vieraiden kulttuurien ja muiden maiden työelämän tuntemus. Tulevaisuuden työyhteisöt ovat entistä monikulttuurisempia, mikä asettaa haasteita osaamiselle. Syrjäytymisen ehkäisy, koulutustakuun toteuttaminen Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten ( vuotiaat) osuus oli v Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Nuorisotakuuseen vastaamiseksi koulutuksen järjestäjien on edelleen tiivistettävä yhteistyötä mm. kuntien opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimen sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa kohderyhmänä ovat vuotiaat vailla toisen asteen tutkintoa olevat nuoret. Heille tarjottava koulutus on suunniteltava yhtä aikaa peruskoulun päättäville suunnatun koulutuksen kanssa, jotta alueellinen tarve ja tarjonta tulee riittävän hyvin huomioiduksi. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteiden muutoksen myötä yhä suurempi joukko peruskoulun päättävistä on saanut koulutuspaikan joko lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai siihen valmistavassa koulutuksessa (Lahdessa 99,3 % keväällä 2014 perusopetuksen päättäneistä). Kaikki eivät kuitenkaan pääse juuri sille alalle, johon ovat ensisijaisesti hakeneet tai ala, jolle on hakeuduttu, ei olekaan vastannut odotuksia. Tämä asettaa haasteita sille, miten rakennetaan ja ylläpidetään opiskelijan motivaatiota ja erityistä huomion kiinnittämistä hakeutumisvaiheen ohjaukseen. Syrjäytymisen ehkäisyn kannalta tärkeää on jatkossa huomioida erityisesti ne nuoret ja nuoret aikuiset, jotka ovat jo aiemmin päättäneet peruskoulun ja ovat edelleen ilman toisen asteen koulutusta tai opiskelupaikkaa. Alueellamme 15 % alle 30-vuotiaista on vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa, mikä on valtakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräistä suurempi osuus nuorista. Alueen pitkäaikaistyöttömien määrä on myös noussut. Yhtenä erityisryhmänä ovat nuoret ja aikuiset maahanmuuttajat, jotka ovat vailla peruskoulututkintoa. Osalla aikuisista maahanmuuttajista on vahva koulutuspohja lähtömaastaan, mutta puutteet suomen kielessä estävät kouluttautumisen ja työllistymisen, mikä aiheuttaa syrjäytymistä ja on samalla iso resurssimenetys. Huomiota tulee kiinnittää jatkossa siihen, miten he pääsevät nopeammin aikaisempaa koulutustaan vastaavaan koulutustasoon myös Suomessa. Läpäisyn tehostaminen Päijät-Hämeessä on erilaisia työryhmiä ja toimintamalleja sekä hankkeita, joilla halutaan edistää joustavia opintopolkuja ja tehostaa tutkintojen suorittamista määräajassa. Haasteena on kuitenkin se, että eri työryhmien ja hankkeiden toiminta ei ole kokonaisuutena jäsentynyttä ja koordinoitua, eikä ryhmissä välttämättä ole mukana kaikkien tarpeellisten tahojen edustus. 3

4 Joustavat opintopolut -työryhmässä on Lahden kaupungin nuorisopalveluiden, Koulutuskeskus Salpauksen ja Tuoterenkaan edustus. Ryhmän perustamisen tavoitteena on ollut avata Salpauksen opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opintoja Lahden nuorisopalveluiden ja Tuoterenkaan työpajoilla. Tämän ryhmän toimintaan voitaisiin kutsua kaikki alueen toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tarpeen mukaan muita sidosryhmiä. Salpaus on hakenut ESR-rahoitusta Opintie -hankkeelle, jossa tavoitteena on kehittää ja laajentaa meneillään olevan KohtaAmohankkeen matalan kynnyksen ohjauspalveluita sekä Salpauksen Heinolan ja Lahden ammatillisten pajojen toimintaa. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat myös Hartolan ja Sysmän kunnat. Päijät-Hämeessä on toimiva yhteistyö valmistavan koulutuksen organisoinnissa, tiedottamisessa ja toteutuksessa (Zoomaa-yhteistyö). Lisäksi koulutuksen järjestäjät toimivat yhteistyössä alueen peruskoulujen kanssa (ns. nivelvaiheen yhteistyö), mutta käytäntöjä tulisi vielä yhtenäistää. Alueen koulutuksen järjestäjillä on vahva rooli valtakunnallisen läpäisyn tehostamisohjelman ja laajennetun työssäoppimisen kehittämisessä. 5. Kehittämissuunnitelman yhteys ja liittyminen muihin alueellisiin kehittämisstrategioihin maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi. Se pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö- ja rakennuslakiin. Käytännössä maakuntasuunnitelma toteutuu joka neljäs vuosi tehtävän maakuntaohjelman ja vuosittain tehtävän toteuttamissuunnitelman kautta. Näiden lisäksi maakuntasuunnitelmaa toteutetaan maakuntakaavan välityksellä. maakuntaohjelman 2017 toimintalinjat ovat globaali elinkeinoelämä ja osaaminen, hyvinvoiva väestö sekä kestävä ympäristö. Ohjelmassa korostetaan kansainvälisiä osaamisen verkostoja ja kilpailukykyisen osaamisen varmistamista tarpeisiin. Toimintalinjojen tavoitteiden toteutuminen edellyttää alueen toimijoilta uusia työskentelytapoja. Ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa ohjaavia alueellisia strategioita ovat mm. Inka - innovatiiviset kaupungit -ohjelma, Lahden kaupunkiseudun INKA - innovatiiviset kaupungit ohjelma Lahden seudun kilpailukyky- ja elinkeinostrategia Lahden kaupungin korkeakoulupoliittiset linjaukset Lahden muotoilustrategia (LADEC Oy) Maahanmuuton ja kotouttamisen toimenpideohjelma (Hämeen ELY-keskus) elinikäisen ohjauksen toimintaohjelma ELO (Hämeen ELY-keskus) innovaatiostrategia kaupunkien ja kuntien strategiat maahanmuuttopoliittinen ohjelma ( Liitto) maakuntaohjelma ( Liitto) maakuntasuunnitelman 2035 (Päijät.Hämeen Liitto) maakuntasuunnitelma 2035 ja 2040 ( Liitto) Yhdessä strategia Päijänne-Leader kaupunkien/kuntien kesken (Päijänne- Leader ry) 4

5 6. Kehittämissuunnitelma alueella toimivia koulutuksellisia yhteistyöryhmiä Lahden seudun erilaiset oppijat ry Lahden yliopistokampuksen koulutustyöryhmä Monikulttuurisen nuorisotyön yhteistyöryhmä (koordinoijana Lahden kaupungin nuorisopalvelut) ELO-ryhmä (elinikäisen ohjauksen -työryhmä, koordinoijana ELY-keskus), moniammatillinen yhteistyöryhmä ennakointiverkosto ( Liitto, Lahden kaupunki, Päijät- Hämeen koulutuskonserni ja LADEC Oy) maahanmuuttopoliittisen ohjelman aikuiskoulutustyöryhmä (koordinoijana Lahden kaupunki) Opinto-ohjaajat ry opiskelijahuollon ohjausryhmä Toisen asteen koulutuksen kehittämisryhmä ( alue) Ohjauksen kehittämisryhmä ( alue) Lukion kehittämisryhmä ( alue) Oppimisen kehittämisryhmä ( alue) Yhteistyö LUMA-keskuksen kanssa, tavoitteena matemaattisluonnontieteellisen osaamisen vahvistaminen Zoomaa-ryhmä, valmistavan koulutuksen yhteistyö (koordinoijana Koulutuskeskus Salpaus) Seuraavaan taulukkoon on koottu keskeiset alueellisen yhteistyön tavoitteet, kehittämistoimenpiteet, tavoiteltavat tulokset ja vastuutahot. 5

6 Tavoitteet, kehittämiskohteet, tulokset, aikataulu ja vastuutahot Alueen työelämän tarpeisiin vastaaminen Tavoite Kehittämistoimenpiteet Vastuutaho/ vastuuhenkilö Tulokset Miten osaamisen kehittyminen todennetaan? Miten yhteistyö todennetaan? Millaisia tuotoksia odotetaan? Työelämän, työmarkkinoiden ja osaamistarpeiden nopeaan muutokseen vastaaminen Alueen elinkeinoelämän, julkisen, kolmannen ja neljännen sektorin toimijoiden osaamistarpeiden ennakointi, työelämän ja koulutusorganisaatioiden tiiviimpi vuoropuhelu ja kumppanuus Toimivat ennakointiprosessit kansallisella, alueellisella ja koulutuksen järjestäjätasolla Vahvistetaan ohjaushenkilöstön osaamista tulevaisuuden ammatteihin kouluttamisesta ja ohjaamisesta. ennakointiverkoston johtoryhmään kuuluu edustus Lahden kaupungista, ELYkeskuksesta, liitosta, koulutuskonsernista, kolmannelta sektorilta ja Ladecista. ennakointiverkosto tuottaa ennakointitietoa ja tiedottaa koulutuksenjärjestäjille ja muille toimijoille. Tehostetaan olemassa olevien ennakointiryhmien toimintaa ja olemassa olevan ennakointitiedon hyödyntämistä päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun pohjana. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden vuoropuhelu ja kehittämiskumppanuudet ja uusien tuotteiden pilotoiminen. Muutokset koulutustarjonnassa Työllistyminen Palaute työpaikoilta osaamisen työelämävastaavuudesta Osaamistarpeiden ennakointia tarkastellaan myös mm. Hämeen kauppakamarin koulutusvaliokunnassa ja Henry ry. aluetoiminnassa Opettajien työelämäjaksot työelämävastaavuuden varmistajana 6

7 Elinikäisen oppimisen vahvistaminen Koulutuksen järjestäjien yhteistyö joustavien ja monipuolisten opintopolkujen mahdollistamiseksi nuorille ja aikuisille Edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen positiivista julkisuuskuvaa myönteiset asenteet ja vahva halu oppimiseen elinikäisen ohjauksen ELO-työryhmä, koordinoijana ELY-keskus (Lahden kaupunki: sivistystoimi ja lukiokoulutus, Heinolan kaupunki: koulutoimi ja etsivä nuorisotyö, Hollolan kunta: koulutoimi, Etelä-Suomen AVI:n nuorisotoimi, Hämeen ELYkeskus, Hämeen TE-toimisto, LAMK, Lahden kansanopisto, Lahden diakonian instituutti, Lahden yliopistokeskus, Koulutuskeskus Salpaus, Päijät- Hämeen liitto) Erilaisten koulutustoimijoiden yhteensovittaminen: - toimijat - yhteiset työvälineet (sopimukset jne.) - henkilöstön koulutus yhteisesti - työelämän edustajien yhteinen koulutus Opiskelijoiden uranhallintataitojen kehittyminen Avoimen oppimisympäristön tarjoamat osaamisen täydentämisen mahdollisuudet Yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Toteutetaan yrittäjyyskasvatusstrategian toimenpiteitä yhteistyössä eri koulutusasteiden, työelämän, kolmannen sektorin ja muiden kumppaneiden kanssa. Oppilaitostason kehittämissuunnitelmien laatiminen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisverkosto yrittäjyyskasvatusstrategian toteutumisen seuranta ja arviointi Selvitetään uusien toimijoiden liittymismahdollisuudet Koulutuskeskus Salpauksen pedagogiseen osuuskuntaan (Taidottaja) 7

8 Syrjäytymisen ehkäisy, koulutustakuun toteuttaminen Tavoite Kehittämistoimenpiteet Vastuutaho/ vastuuhenkilö Tulokset Miten osaamisen kehittyminen todennetaan? Miten yhteistyö/-muodot todennetaan? Millaisia tuotoksia odotetaan? Nivelvaiheissa ehjien polkujen rakentaminen Koko oppilaitosverkosto voimavaraksi polkujen suunnittelussa Peruskoulun opinto-ohjaajat, aineenopettajat ja muut nivelvaiheen toimijat mukaan tiiviimmin yhteistyöhön Nivelvaiheen tiedonsiirron yhteiset toimintatavat Ohjauksen aloituksen varhentaminen perusopetuksessa (8. lk) elinikäisen ohjauksen ELO-työryhmä (koordinoijana ELYkeskus) opinto-ohjaajien kehittämistiimi Zoomaus-ryhmä (yhteishaussa opiskelupaikkaa vaille jääneiden edelleen ohjaus) Jo aiemmin peruskoulun päättäneiden tilanteen parantuminen (osaamistaso ja työllistyminen) Osaamisen tunnustaminen käytössä aitona työkaluna osaamisen hankkimistavasta huolimatta Avoimen oppimisympäristön turvaverkon tarjoaminen henkilöille, joilla ei ole opiskelupaikkaa Kymppiluokkien sekä valmentavien ja valmistavien koulutusten mahdollisuudet (Valma-koulutus) Yhteistyön kehittäminen edelleen eri oppilaitosten kanssa valmistavasta koulutuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen Kuntien työpajatoiminta Kehitetään edelleen OpinOvihankkeen luomaa pohjaa, OpinOven päivystys ja 8

9 hyödynnetään ja kehitetään käynnissä olevien koulutuskeskiviikkojen mahdollisuuksia neuvonta Työllistymisyhteistyö työelämän ja TE-toimiston kanssa Ennakoivan ja yhteisöllisen opiskelijahuollon kehittäminen opiskelijahuollon ohjausryhmä Ennakoiva ohjaus, elämänhallintataitojen tukeminen, erityinen tuki Lahjakkaiden huomioiminen Syrjäytymisriskien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen Kootaan monialainen yhteistyöryhmä Erityisen tuen ohjaus- ja tukipalvelut Koko henkilöstön ohjausosaamisen kehittäminen - oppimisvaikeudet - sosiaaliset- ja vuorovaikutustaidot - lievät kognitiiviset rajoitteet - terveydelliset esteet - opinto-ohjaus Maahanmuuttajien kielellinen ja kulttuurillinen osaaminen Alueellinen koulutusyhteistyö eri toimijoiden kesken, olemassa olevien resurssien ja alueellisten hankkeiden tehokkaampi hyödyntäminen 3. ja 4.sektorin mukaan tulo oppilaitoksen arkeen luomaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman aikuiskoulutustyöryhmä Lahden monikulttuurisen nuorisotyön Maakunnallisesti tuetaan 4. sektoria esim. tarjotaan tilat toimintaa varten Vapaaehtoistyö kootaan opintokokonaisuudeksi Selkeät jatkumot kielitaidon nopeammalle kehittymiselle 9

10 kontakteja suomenkielisiin tahoihin vahvistamaan kielellistä ja kulttuurillista osaamista yhteistyöryhmä Aikuisten maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen alueella (huom! tuleva lakiuudistus) Työelämäyhteistyö Henkilöstön monikulttuuriosaamisen varmistaminen yhteistyössä Läpäisyn tehostaminen Tavoite Kehittämistoimenpiteet Vastuutaho/ vastuuhenkilö Tulokset Miten osaamisen kehittyminen todennetaan? Miten yhteistyö/-muodot todennetaan? Millaisia tuotoksia odotetaan? Joustavat ja yksilölliset opintopolut Lahjakkaiden opiskelijoiden opintopolkujen tukeminen Koko henkilöstön ohjausosaamisen kehittäminen - osaamisen tunnistamisen osaaminen - erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjausosaaminen elinikäisen ohjauksen ELO-työryhmä (koordinoijana ELYkeskus) Alueellinen erityisopetuksen Osaamisen tunnustaminen käytössä aitona työkaluna osaamisen hankkimistavasta huolimatta Erityisen tuen tarjonta 10

11 - oppimisvaikeuksien tunnistaminen - kognitiivisten rajoitteiden tunnistaminen - terveydentilan tunnistaminen yhteistyöryhmä (koordinoijana Kiipulan ammattiopisto) Todennettujen oppimisvaikeuksien huomioiminen ja mahdollisten todentamattomien tunnistaminen ja huomioiminen Kaikki alueen hankkeet yhteiselle alustalle. Hanketoiminnan suunnittelu yhdessä jo aihiovaiheessa. Alueellinen hankerekisteri Kokonaisvaltaiset matalan kynnyksen ohjauspalvelut, jotka on tarkoitettu nykyisille opiskelijoille, eroamisvaarassa oleville opiskelijoille sekä nuorille ja aikuisille, jotka vasta etsivät omaa polkuaan Ohjaus- ja tukipalvelut saatavilla yhden yhteydenoton periaatteella, jotta asiakasta ei ohjata luukulta toiselle (ts. hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö). Tämä edellyttää kaikkien koulutuksen järjestäjien ja muiden alueen toimijoiden nykyistä syvällisempää osaamista ja tietoisuutta alueen toimijoiden tarjoamista palveluista. Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen ohjaus- ja tukipalvelujen joustavassa tarjonnassa, esim. mobiilit onlinepalvelut, joilla tarjotaan ohjausta ja tukea potentiaalisille ja nykyisille opiskelijoille Lahden kaupungin nuorisotoimen Ohjaamotoiminta opiskelijahuollon ohjausryhmä opintoohjaajien kehittämistiimi Asiakkaat saavat ohjaus- ja tukipalvelut yhden yhteydenoton periaatteella Koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden (esim. nuorisopalvelut) henkilöstö tuntee alueelliset palvelut entistä paremmin. Mobiilit ohjaus- ja tukipalvelut käytössä, palvelun käyttäjien lukumäärä Läpäisy (%) alueella 11

12 Kuraattori- ja psykologipalvelujen saavutettavuuden ja tarjonnan varmistaminen järjestäjävastuun muututtua Keskeyttämisten ja opinnoista eroamisten minimoiminen Luodaan opiskelijoille monipuoliset mahdollisuudet tutkinnon saavuttamiseksi, esim. toimiva pajalta kouluun -polku. Tavoitteena pajatoiminnan opinnollistaminen, niin että nuorella säilyy tavoitteena ammatillinen koulutus myös pajajakson aikana. Pajatoimintojen koordinointi ja yhteistyöryhmä Joustavat opetussuunnitelmat, yhteistyö alueen eri toimijoiden kesken esim. moduliyhteistyö, jossa alueellinen osaaminen valjastetaan käyttöön mahdollisuuksien näkyväksi tekeminen Opetus- ja ohjaushenkilöstö ja muut toimijatahot tietävät, miten eroamisvaarassa olevia opiskelijoita ohjataan ja mitä vaihtoehtoja tarjolla. Vahvistetaan koko henkilöstön osaamista yksilöllisten polkujen mahdollistamisessa, eri koulutuksen järjestäjien tarjonnan hyödyntäminen Koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden yhteiset koulutukset ja valmennukset mm. ohjausosaamisen kehittäminen, erilaisten oppimistyylien tunnistaminen ja tukeminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tehostetaan siirtymämahdollisuuksia tutkinnosta toiseen oppilaitoksen sisällä ja oppilaitosten välillä, mikäli koulutusalavalinta on ollut väärä. Arviointi (toimintasuunnitelman toimeenpanon seuranta ja arviointi) AmKesun toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti toisen asteen koulutuksen kehittämisryhmässä. Ensimmäinen seuranta ja arviointi tehdään keväällä