Parhaat akateemiset sisaret! Bästa akademiska systrar!

Transkriptio

1 58. vuosikerta 4/2011 Parhaat akateemiset sisaret! Bästa akademiska systrar! Syksyn aikana olemme saaneet käyntiin tai jopa valmiiksi useita kauan vireillä olleita, erilaisista, usein meistä riippumattomista syistäkin viivästyneitä projekteja ja hankkeita. Liiton kotisivujen julkaisujärjestelmä on vaihdettu ja sen ohessa asioiden esittelyä sivuilla jonkin verran muutettu. Ruotsin- ja englanninkieliset osat ovat nyt suomenkielisten sivujen osana. Linkkejä on lisää, kuten Luetaan yhdessä -verkoston ja UWE konferenssin sivut. Liittomme järjestää Ritva Tammivaara University Women of Europe -järjestön vuosikokouksen ja konferenssin Helsingin Vuosaaressa Konferenssin teema on Women and Sustainable Europe. Konferenssille on perustettu omat kotisivut, joiden kautta osallistujien tulee ilmoittautua. Toivomme tietysti runsasta kotimaista osanottoa järjestömme eurooppalaisen yhteistyön ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Luetaan yhdessä -verkosto on laajentunut uusille paikkakunnille. Voinemme tyytyväisyydellä todeta tekevämme kotimaassamme kansainvälistä tukitoimintaa maahanmuuttajien integroimiseksi yhteiskuntamme täysivaltaisiksi jäseniksi. Tuloksellisesta vapaaehtoistyöstä suurkiitos monille paikallisyhdistystemme jäsenille ja myös tehokkaalle koordinaattorillemme. Hyvin järjestetyssä vuosikokouksessa Lahdessa käsittelimme professori Raija Sollamon johdolla Tulevaisuuden toimikunnan raporttia, jonka perusteella vahvistui hallituksen esittämän jäsenmaksun korotuksen tarve viidellä eurolla. Keskushallitukseen valittiin Carita Martinin kauden päättyessä ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi keskushallituksen jäsen Siv Dahlin Jansson. Kvinnliga Akademiker i Vasa -yhdistyksen jäsen Jannica Boucht, aik. Kjerulf oli pyytänyt eroa hallituksen jäsenyydestä henkilökohtaisista syistä, joten hänen jäljellä olevaksi kaudekseen valittiin ekonomie magister Gun-Britt Brunström, Kvinnliga Akademiher i Åboland valittiin hallitukseen toiseksi kaudeksi FM LuK Liisa Luomanen, Pori sekä uusina jäseninä FT KL Auli Ojala, Tampere ja professori KTT Jaana Tähtinen, Oulu. Toivotan valitut lämpimästi tervetulleiksi hallitukseen. Kansallisena järjestönä on tärkeää, että hallitus koostuu eri puolilla maata sijaitsevien yhdistysten edustajista. Liiton talous ei tosin salli päivärahakorvauksia ja matkakulut korvataan taloussäännön mukaan halvimman kulkuneuvon kustannusten perusteella, ellei matkustustapa pitkämatkalaisille muodostu ajan käytön tai voimavarojen suhteen kohtuuttomaksi. Energinen rahastonhoitajamme Sirkka Oksanen, työvaliokunta ja keskushallitus ovat tutkineet mahdollisuuksia toteuttaa Vanhainkotirahaston sääntöjen tarkoitusta iäkkäi-

2 den akateemisten naisten asunto-olojen turvaamiseksi ja parantamiseksi. Kuitenkin nykyisessä maailmantalouden epävarmassa tilanteessa periaatteellisia muutoksia on syytä tehdä harkiten. Pyrimme toimintamme kehittämiseen, yhteiskunnallisten kannanottojen esille tuomiseen ongelmallisissa, erityisesti naisten asemaa ja terveyttä koskevissa kysymyksissä niin omassa maassamme kuin muualla, niin myös äskettäin afganistanilaisnaisten osallistumisoikeuskysymyksissä. Lahden kokouksessa laadimme julkilausuman, jossa otimme kantaa hallituksen esitykseen vähentää kotitalouskustannusten verovähennysoikeutta. Vuosikokousosallistujat katsoivat sen lisäävän harmaata taloutta ja/tai vaikeuttavan akateemistenkin iäkkäiden naisten kotona asumista ja lisäävän työikäisten akateemisten naisten työtaakkaa. Yhä pienempi osa korkeasti koulutetuistakin tekee yhä suuremman työpanoksen. Akateeminen työttömyys ja väliaikaiset työsuhteet ovat naisten kohdalla huomattavasti tavanomaisempia kuin vastaavan koulutuksen saaneiden miesten. Valitettavasti esim. Akavan tilastot eivät tätä eroa ole tuoneet esiin. Olemme tukeneet hanketta HPV- rokotuksen saamiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan vuotiaille ja ensivaiheessa vuotiaille tytöille kohdunkaulan syövän kehittymisen ehkäisemiseksi. Suomen Lääkäripäivillä järjestetään kyseisestä aiheesta seminaari kansainvälisine luennoitsijoineen kotimaisten asiantuntijoiden ohella. Käykääpä SANL:n, UWE:n ja Luetaan yhdessä -verkoston kotisivuilla. Paikallisyhdistykset, joilla ei vielä ole kotisivuja, voivat myös ottaa yhteyttä toimistoon saadakseen tiedot teknisestä yhteistyökumppanista sivujensa perustamiseksi. Liitolla on myös blogi, jossa käytäviin keskusteluihin voi tutustua osoitteessa blogspot.com. Erittäin tärkeää on, että paikallisyhdistykset ilmoittavat Minervan toimitussihteerille niiden jäsenten nimet, jotka edelleen ensi vuodesta alkaen haluavat painetun Minerva-lehden. Tietokonetta käyttävät jäsenet saavat lehden lukeakseen kotisivuilta, mikä on tosin ollut mahdollista syksystä 2010 alkaen. Liiton ensi vuoden budjetti perustuu mm. siihen, että Minervan kustannukset vähenevät puolella entisestä. Vi hoppas möta en positiv attityd bland medlemmarna till ett besparåtgärd genom att nöja sig med en netversion av tidningen Minerva. Förbundets budget 2012 grundar sig på att Minervas kostnader minskar med 50 %. Liittomme historiankirjoitus on siinä vaiheessa, että paikallisyhdistyksille on lähetetty käsikirjoitus luettavaksi. Lisäykset ja kommentit tulee lähettää kirjoittajalle, FT Maritta Pohlsille mahdollisimman pian. Historiken av vårt förbund är i ett skede då lokalföreningarna skall för sin egen del skicka tilläggen och kommentarerna så fort som möjligt. Toivon kaikille hyvää loppuvuotta ja joulumieltä. Jag önskar alla ett skönt årsslut och julefrid. Ritva Tammivaara HUOM! Paikallisyhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan mennessä niiden jäsentensä nimet sähköpostiosoitteeseen weissenberg-hartiala[a]pp.inet.fi, jotka vuodesta 2012 alkaen edelleen haluavat Minervan painettuna postitse. 2

3 CIR: nurkka Hyvät sisaret, Bästa systrar! Euroopan talousongelmat, Syyrian lähes sisällissotaa muistuttava kaaos ja Pohjois-Afrikan kansannousu tuovat kansainvälisyyttä päivittäin koteihimme. Halusimme tai emme, me jokainen olemme osa suurta näytelmää, jonka loppunäytöstä voimme vain arvailla. Me SANL:ssa emme halua olla vain sivustakatsojia, vaan pyrimme aktiiviseen otteeseen. Muutama viikko sitten lähestyimme ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojaa kirjelmällä, jossa toivoimme hänen vaikuttavan siihen, että Afganistanin naiset eivät jälleen kerran jäisi ulkopuolelle, kun maan tulevaisuudesta neuvotellaan. Kirjelmämme voit lukea uudistuneilta kotisivuiltamme Sama aihe tuodaan esille blogissamme, jonka osoit on blogspot.com. Kotisivuilta löytyy myös kaksi ainakin nuorempia jäseniä kiinnostavaa tietoa: Japanin akateemisten naisten liitto myöntää stipendin, jota suomalaisetkin voivat hakea. Ruandan Kigalin kasvatustieteen instituutissa on mahdollisuus koota gradu- tai väitöskirja-aineistoa ja vaikkapa opettaa vuorotteluvapaan aikana. Pyrin kokoamaan sivulle tietoja jäsenistölle sopivista ulkomaisista opiskelumahdollisuuksista. Kotisivuista on puhe myös silloin, kun suosittelen hakeutumista sivustolle Siellä on tietoja Marja Liisa Toivanen ensi kesän Euroopan Akateemisten Naisten Liiton konferenssista ja vuosikokouksesta. Kirjatkaa jo nyt päivämäärä muistiin. Osallistua voi toki vain pelkästään perjantain seminaariin. Toimistoomme tulee lähinnä kokousvalmisteluja varten työelämävalmennettava kevätkaudeksi eli jälleen voimme ilolla todeta palvelujen paranevan. Hemsidorna ger mycket information, och jag hoppas att våra medlemmar så småningom blir vana vid att använda dem. De är också någonting som vi kan hänvisa till då vi berättar om vår verksamhet till särskilt yngre kvinnor, som är intresserade att ansluta sig till FKAF. Henna-Maija Syrjälä, jonka työajasta pääosa kuluu Luetaan yhdessä -verkoston tehtäviin, on saanut aikaan upean hankkeen, Auroras-verkoston. Auroras tarjoaa korkeakoulutetuille suomalaisille ja maahan muuttaneille naisille mahdollisuuden yhteisiin tapaamisiin. Toiminta avataan seminaarilla 31. tammikuuta Helsingissä, Eurooppa-salissa (Euroopan komission Suomen-edustusto, Malminkatu 16) klo 17. Teemana Naisen asema ja työelämä, pääpuhujana KONEkonsernin henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas. Ensi vuonna toiminta laajenee pariin muuhunkin ylipistokaupunkiin. Paikallistoimikuntien, joita tällainen kansainvälinen toimista kiinnostaa, tulee ottaa yhteys Henna-Maija Syrjälään. 3

4 Luetaan yhdessä -verkostolle on myönnetty oikeusministeriön Demokratiapalkinto Viisi vapaaehtoistoimijaa saa ensimmäisen kerran myönnetyt oikeusministeriön Demokratiapalkinnot. Palkinnon tarkoitus on tehdä tunnetuksi suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Yksi palkinnon saajista on Luetaan yhdessä -verkosto. Palkittavat ovat rohkaisevia ja innostavia esimerkkejä. Ne kertovat siitä, kuinka vapaaehtoistoiminnalla yksittäinen ihminen voi vaikuttaa merkittävästi yhteisönsä hyvinvointiin ja edistää tärkeiksi kokemiaan arvoja. Palkinto on samalla tunnustus ja kiitos kaikille suomalaisille vapaaehtoisille, jotka tekevät erittäin merkityksellistä työtä, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa. Palkinnon valitsijaraadissa oli viisi jäsentä, joista Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä valitsi Luetaan yhdessä -verkoston. Valintaperusteeksi hän toteaa: Monikulttuurista ja valtakunnallista toimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä, tukee vihapuheiden ja -käytöksen aikana suomalaisten ja maahanmuuttajien ennakkoluulotonta kohtaamista ja omaa vahvan eettisen sekä demokraattisen osallistumisen mahdollisuutta yhteiskuntaan naisten omaa osaamista vahvistamalla. Palkinto on hieno tunnustus verkostolle ja yli kolmelle sadalle opettajallemme. Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovuttaa palkinnot 8. joulukuuta Vapaaehtoistoiminnan juhlaseminaarissa Helsingissä. Muut palkinnon saajat ovat Eläkeliiton Ylistaron yhdistys, Käpy -Lapsikuolemaperheet ry, Otto-Ville Mikkelä ja Regina Wittsberg. Palkitut jakavat euron summan, jonka tarkoitus on kannustaa toiminnan jatkamiseen, sen kehittämiseen tai vapaaehtoisten kiittämiseen. Palkituista kuvatut kertomukset esitetään Yle Ykkösen Aamu-tv:ssä viikolla 48 eli klo Kertomusten jälkeen Ykkösen Aamu-tv:ssä keskustellaan esimerkin virittämistä näkökulmista vapaaehtoistoimintaan. Akateemisten Naisten Liitto käynnistää Auroras -toiminnan koulutetuille Seitsemän helsinkiläistä akateemisesti koulutettua naista jalosti Luetaan yhdessä -verkoston rinnalle korkeasti koulutetuille maahanmuuttajanaisille uuden toimintatavan, jossa suomalaiset ja maahanmuuttajanaiset tutustuvat toisiinsa ja harjoittelevat suomen kieltä kannustavassa ympäristössä. Tavoitteena on kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan, missä koulutus yhdistää naisia. 4

5 Auroras on ensimmäinen korkeakoulutettujen suomalaisten ja maahan muuttaneiden naisten monikulttuurinen yhteisö. Suomen akateemiset naiset on toiminnan käynnistäjänä edelläkävijä. Auroras -verkosto käynnistyy tammikuussa Helsingissä. Ensimmäisessä tilaisuudessa puhuu Koneen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas aiheena naisen asema ja työelämä. Luetaan yhdessä -verkostossa olemme huomanneet, että ryhmiin osallistuvat koulutetut naiset kaipaavat pienryhmää laajempia tilaisuuksia verkostoitua, puhua suomea, saada syventävää tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja ennen kaikkea löytää suomenkielisiä kontakteja, Suomen Akateemisten Naisten Liiton ja Luetaan yhdessä -verkoston koordinaattori Henna-Maija Syrjälä korostaa. Auroras-tapaamisissa vuorovaikutus on kahdensuuntaista: Koulutetut maahanmuuttajanaiset saavat syventävää tietoa suomalaisesta työelämästä, parantavat kielitaitoaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Vastaavasti suomalaisilla on tilaisuus tutustua monikulttuurisessa ympäristössä mielenkiintoisiin naisiin ja tukea heitä omien verkostojensa avulla kotoutumisessa. Tilaisuudet ovat sekä suomen- että englanninkielisiä. Haasteena on löytää kaikki koulutetut ulkomaalaiset naiset Suomessa. Naiset eivät välttämättä työskentele koulutustaan vastaavissa tehtävissä, toimi yhteisöissä tai osallistu kodin ulkopuolella aktiiviseen toimintaan. Kevään tilaisuuksissa vuorottelevat korkeakoulutettuja naisia kiinnostavat teemat siten, että punaisena lankana on työllisyys. Kevään teemoja ovat naisen asema ja työllisyys, terveydenhuolto, yrittäjyys ja media työnhakijan apuna. Luentotilaisuuksien ohella Auroras tarjoaa kerran kuukaudessa tutustumisvierailun yrityksiin tai yhteisöihin. Auroras-sarja käynnistyy Helsingissä, Eurooppa-salissa, Euroopan komission Suomen edustustossa, Malminkatu 16, alkaen klo 17. Toiminta laajenee ensi vuoden kuluessa myös kolmeen muuhun yliopistokaupunkiin. Liiton jäsen edustaa parhaimmillaan sitä henkilöä, joka voisi olla arvokas kontakti korkeakoulutetulle maahan muuttaneelle naiselle. Auroras -toimintaa järjestäessä on ollut hienoa huomata naisten halu auttaa kanssasisariaan selviämään suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä, Syrjälä toteaa. Auroras -työryhmä pyytää Akateemisten Naisten jäseniltä viestintäapua paitsi omille jäsenilleen myös yhteistyökumppaneille korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden naisten tavoittamiseksi. Tehdään yhdessä Auroras -verkostosta uusi, monikulttuurinen menestyneiden naisten yhteisö! Lisätietoja antaa hankkeen koordinaattori Henna-Maija Syrjälä, puh , sekä työryhmän jäsen Satu Keiski-Toni puh , satu. Otamme mielellään paikallisjärjestöiltä vastaan palautetta ja ideoita. Katso myös nettisivumme osoitteessa auroras.fi. 5

6 Liittomme kukoistaa tai kuihtuu paikallisyhdistyksissä SANL:n historian kirjoittaja, filosofian tohtori Maritta Pohls pureutuu ydinkysymyksiin Olipa ajatuksia herättävä tapaaminen. Olimme istuneet kaksi tuntia vastakkain SANL:n historiaa kirjoittavan filosofian tohtori Maritta Pohlsin kanssa. Hän on saanut käsikirjoituksen paikallisyhdistyksiä käsittävän osan valmiiksi ja lähettänyt sen kommentoitavaksi yhdistysten puheenjohtajille ja keskushallitukselle. Pohls tuntee liittomme paremmin kuin omat taskunsa. Nyt hän odottaa innokkaana korjauksia ja kannanottoja sekä käsikirjoituksen yksityiskohtiin että ennen kaikkea yleislinjaan. Kansainvälistä toimintaa ja keskusliittoa koskevat osat ovat vielä kirjoittamatta. FT Tohtori Maritta Pohls työpöytänsä ääressä kuva: Sirja Blixt 1919) ja Suomen Akateemisten Naisten Liiton (perustettu 1927) suhteeseen. Toinen kysymys on akateemisten naisten yhdistyksien paikkaa suomalaisten naisjärjestöjen kentässä omilla paikkakunnillaan. Mitkä ovat vaihtoehdot ja kilpailevat yhdistykset, joihin voisimme liittyä tai joissa toimimme akateemisten paikallisyhdistyksen ohella. Miksi haluamme kuulua akateemisiin naisiin, kun tarjolla on muitakin naisjärjestöjä, kuten Martat, Zontat, Liike- ja virkanaiset sekä eri puoluiden naisjärjestöt? Kolmantena teemana Pohls on tarkastellut liiton puheenjohtajia ja pyrkinyt hahmottamaan sitä toiminnan eetosta, jota kukin puheenjohtaja on kantanut. Miten he ovat mieltäneet johtamansa liiton tehtävän ja paikan naisjärjestöjen kentässä, suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä? Iso ja pieni yhdistys Pohls on Espoon-Kauniaisten Akateemisten Naisten jäsen, joten hänellä on myös omakohtainen kokemus paikallisyhdistyksen toiminnasta ja jäsenistöstä. Liiton pienimmän, Heinolan yhdistyksen (19 maksanutta jäsentä) puheenjohtajana minua kiinnostaa, onko näin pienellä yhdistyksellä ja koko liitolla tulevaisuutta. Katsomme asiaa kahdesta eri vinkkelistä: isosta ja pienestä yhdistyksestä, pääkaupunkiseudulta ja pikkukaupungista. Olemme kuitenkin osa samaa valtakunnallista ja kansainvälistä liittoa ja haasteetkin ovat kaikesta huolimatta yhteisiä. Miksi olemme? Käydessään mittavan historiankirjoituksen kimppuun, Maritta Pohls tiivisti tehtävän kolmeen kysymykseen. Ensimmäinen liittyy kansainväliseen toimintaan ja International Federation of University Women -liiton (perustettu Osana maailmaa Punaisena lankana Pohlsin historiakäsikirjoituksessa kulkee kansainvälisen liiton (IFUW) ja kansallisen keskusjärjestön asettamien perustehtävien näkyminen paikallisyhdistysten toiminnassa. Mistä löytyvät yhteiset nimittäjät thaimaalaiselle, australialaiselle tai lappeenrantalaiselle yhdistykselle, Pohls kysyy. Joissakin maissa naisten akateeminen koulutus on vielä yhtä harvinaista kuin Suomessa 90 vuotta sitten. Monissa maissa yhdistykset hoitavat tehtäviä, jotka Suomessa kuuluvat julkiselle vallalle. Jossakin kansalaiskeskustelu on tärkeä poliittinen tekijä, toisaalla se on vaiennettu kokonaan, toisaalla akateemisetkin naiset ovat tottuneet vaikenemaan. Pohlsin mukaan ratkaisevaa on, että omissa yhteisöissään oman paikkakuntansa ongelmien parissa ahertavien yksilöiden taso ja aikaansaannokset määräävät akatee- 6

7 misten naisten merkityksen ja tärkeyden. Esimerkkinä akateemisille naisille hyvin sopivasta tehtävästä Pohls mainitsee maahanmuuttajanaisten kanssa järjestetyn Luetaan yhdessä -toiminnan. Aloitteen tekijä oli Vantaan yhdistyksen hallituksen jäsen, opetusneuvos, maisteri Marja Liisa Toivanen. Elävä kolmiyhteys Mikä kaiken kaikkiaan puhaltaa elämän paikallisyhdistykseen? Maritta Pohls summaa elintärkeät piirteet jälleen kolmeen pääkohtaan. Yhdistyksen puheejohtaja on yhdistyksen toiminnan moottori. Hänen innostuksensa, verkostonsa ja sosiaaliset taitonsa ratkaisevat paljon. Mutta jos yhdistys on pelkän puheenjohtajan henkilökohtaisten ominaisuuksien ja karisman varassa, toiminta alkaa laantua hänen jättäessään tehtävän, jos ei löydy yhtä vetovoimaista tähteä, Pohls kertoo. Hänen mukaansa kestävän toiminnan salaisuus on perusrakenne, joka kantaa yhdistyksen vaihtelevien aikojen läpi. Pohls kutsuu tätä olennaista tekijää kolmiyhteydeksi kansainvälisen tason, kansallisen tason ja paikallistason välillä. On Pohlsin mukaan oireellista, että monet lakkautetut paikallisyhdistykset eivät olleet mukana kansallisen tason toiminnassa, hallituksen jäseninä, varajäseninä tai toimikunnissa. Kuihtuneet yhdistykset ovat menettäneet otteensa valtakunnallisesta toiminnasta. Osallistuminen kansallisen tason työskentelyyn luo tuntuman, että ollaan osa jotakin suurempaa, että SANL on me eikä ne siellä liiton toimistossa, Pohls tähdentää. Paikallisyhdistyksen elinvoimaisuus korreloi vahvasti kansalliseen liittotason hallitustyöskentelyyn osallistumisen, liiton sisällöllisten tavoitteiden seuraamisen, liiton järjestämiin tapahtumiin osallistumisen ja niiden järjestämisen sekä jäsenlehden toimittamisen ja siihen aktiivisesti kirjoittamisen kanssa, Pohls summaa. Vastakkainasettelu keskushallituksen ja paikallisyhdistysten välillä on Pohlsin mukaan turha, sillä lopulta liiton elinvoimaisuus on paikallisyhdistysten varassa. Koko organisaation voima piilee siinä, ovatko perusyksiköt eli yksityiset jäsenet ja paikallisyhdistykset aktiivisia. Kun liiton historiateos ensi vuonna ilmestyy, se kannattaa lukea huolella. Menneisyyden jatkumon oivaltamisessa on tulevaisuuden siemen. Merja Ojansivu Heinolan Akateemisten Naisten puheenjohtaja Voiko nainen olla valtiomies? Kesäkuun ensimmäisellä helleviikolla yhteiskuntatieteiden tohtoriksi väitteli Tampereella Jaana Kuusipalo. Valtio-opin väitöksellään Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa hän kykenee osoittamaan, että kiista naisen mahdollisuuksista valtiomieheksi ja puhua kansakunnan nimissä alkoi vasta 1990-luvun presidentinvaalikeskusteluissa. - Kiista jatkui vielä vuoden 2006 presidentinvaaleissa eli senkin jälkeen, kun ensimmäinen nainen oli valittu tasavallan presidentiksi ja pääministeriksi. Jaana Kuusipalon mukaan poliittinen edustus sukupuolittui 1900-luvun Suomessa: Naiset keskittyivät hyvinvointipolitiikkaan ja miehille jäivät muut poliittisen tehtävät kaikkein ylimpiä kuten presidentin ja pääministerin asemia myöten. Käytännössä tämä kansan tahdon sukupuolittuminen johti siihen, että naisten oli vaikea Jaana Kuusipalo päästä poliittisiin asemiin, joissa edellytettiin yleistahdon tulkintaa. Teksti: Ritva Perttu 7

8 Salolaiset naisjärjestöt juhlivat 100-vuotiasta Naisjärjestöjen Keskusliittoa Samalla vahvistettiin yhteistyötä! Salolaiset naisjärjestöt päättivät juhlistaa 100 -vuotiasta Naisjärjestöjen Keskusliittoa yhdessä ja esittäytyivät salolaisille omalla messuosastolla SEKAISIN SALOSTA lifwestyle-messuilla Salolaisilla naisjärjestöillä on yhteisiä tavoitteita, kuten naisten ja tyttöjen aseman, naisten voimaantumisen sekä tasa-arvon vahvistaminen Suomessa ja maailmalla. Juhlan kunniaksi halusimme tehdä jotain yhdessä ja vahvistaa samalla naisten keskinäistä verkostoitumista Salossa, kertoo yhteistyöporukan koordinaattori Maija Rasila Salon Akateemiset Naiset ry:stä. Naisjärjestöjen messuosastolla esiteltiin järjestöjen toimintaa. Yhteisenä teemana osastolla oli Naisvoimaa yhteiskunnassa. Järjestöt esittäytyivät myös ohjelmalavalla molempina messupäivinä. Tarkoituksena on lisätä yhdessä tekemistä naisjärjestöjen kanssa myös jatkossa, Maija Rasila sanoo ja toteaa lisäksi: Muutamat järjestöt pyörittävät jo yhdessä salolaisille maahanmuuttajanaisille tarkoitettua suomen kielen opiskeluryhmää. Opettajat ovat vapaaehtoisia ja tilat tarjoaa Salon kaupunki. Maahanmuuttajanaisten Luetaan yhdessä -ryhmä kokoontuu torstaisin avoimen päiväkodin tiloissa. Naisjärjestöjen yhteisellä messuosastolla esittäytyivät Salon Akateemiset Naiset ry Salo Area Zontakerho ry Salon Seudun Maanpuolustusnaiset ry Salon Soroptimistiklubi ry Suomen UN Women, Salon paikallistoimikunta Salon Yrittäjänaiset Haastattelukierros esiintymislavalla päättyi kirjainleikkiin, jossa yleisö sai arvata, mikä sana aluksi sekaisin olevista kirjaimista syntyy. Naisvoimaahan siitä syntyi 8

9 Guardian Laakavuori pupils (from left) Ida, Abdullah, Johanna, Jenna and Eppu with their teacher Riku Viitanen. Photograph: Pertti Nisonen In Finland, it is customary for children to line up their shoes outside the classroom and to learn in their stockinged feet. Outside classroom 3C at Laakavuori primary in Helsinki, there are only four pairs of shoes and they include the scuffed trainers of a 12-year-old boy and the sparkly pumps of a seven-year-old girl. Inside, four children Anastasia, Artur, Kevin and Arthur are taking in the basics of the Finnish language. Their teacher points at a picture of a jacket and articulates the word slowly takki. The children mouth it back. A teaching assistant, sitting at the back, joins in. Anastasia, Artur, Kevin and Arthur arrived in Finland with their families less than two months ago. Like most newcomers here, they come from Russia and Estonia. Fortunately for them, their parents have chosen a country that has much to teach other nations when it comes to educating young immigrants. Finland is seen by many outsiders as monocultural its foreign-born citizens make up just 5% of its population, compared to about 11.5% in the UK. But, over the last 15 years, Finland has diversified at a faster rate than any other European country. By 2020, a fifth of Helsinki's pupils are expected to have been born elsewhere the majority in Russia, Estonia, Somalia and the former Yugoslavia. At Laakavuori primary, in the poorer, eastern part of Helsinki, 45% of pupils have a language other than Finnish as their mother tongue. And yet they achieve as much as others in more affluent areas of the country, where there are few, if any, immigrants. Politicians and policy-makers the world over have admired Finland's education system for the fact that, over the last decade, its 15-year-olds have consistently had the highest or among the highest standards in reading, maths and science when compared with most of the developed countries of the world. Every three years, the Organisation for Economic Cooperation and Development (OECD) administers a numeracy, literacy and science test to about 470, year-olds in 65 countries, known as the Programme for International Student Assessment. In the most recent Pisa study, in 2009, Finland came third out of 65 countries, while the UK was 25th. In the 2006 Pisa study, Finland came top and the UK 14th. Much of Finland's success has been attributed to the high prestige associated with being a teacher and the fact that it is as hard for Finns to win a place on a teacher training course as it is for them to get into law or medical school. But another aspect of Finland's success getting children whose first language is not Finnish up to the high standards of their classmates appears to have been overlooked by the education tourists. Anastasia, Artur, Kevin and Arthur stay in their class of four with a teacher and 9

10 teaching assistant for 25 hours a week for every subject except sports and arts. It can be anything between six months and a year before they are judged to have mastered Finnish and are ready to be placed into their correct year group. It's no surprise that with this kind of immersion, half of Laakavuori's pupils including a high proportion of those who come not speaking a word of Finnish go on to pass the aptitude test that admits them to prestigious academic high schools. It says something, too, about Finland's attitude that since the 1980s, the state has paid for Somali teachers to help young Somalis living in Finland to expand their vocabulary in their native language, too. Helsinki's education department estimates that just over 11,000 pupils almost 2% have state-funded tuition in a mother tongue that isn't Finnish, before or after their other classes. In England, meanwhile, a grant for schools to employ and train teachers to help pupils whose first language is not English has been scrapped. Finland, on the other hand, has had what it describes as a "positive discrimination" policy since the 1990s. It gives schools extra funds if they are situated in relatively poor areas or have a disproportionately high number of children with special needs. It tops up these funds with 1,000 ( 875) a year for each child on the school's roll who has lived in Finland for less than four years. "The government rightly recognises that it is more intensive to teach in an area like my school," says Janne-Pekka Nurmi, principal of Laakavuori. This sounds just like a more generous version of our pupil premium the 488 that schools in England receive annually for each pupil they enrol who is eligible for free school meals. But there's a crucial difference. From next September, our government will be publishing what schools spend this on and, in time, will publish its suggestions of how best the pupil premium can be spent. In Finland, they simply leave it to the teachers. Laakavuori primary has used this premium to employ social workers and psychologists a few days a week. The principal says this helps to "detect early problems and deal with them quickly". It's not just in primary schools that young immigrants are helped. Helsinki's education department is running a pilot project that puts 15- and 16-year-old immigrants in touch with "social instructors" to ensure they fit in with Finnish society and don't drop out of school. Extraordinarily, these instructors work to find the young people friends to socialise with as well as helping them to find the services and careers advice they need. Naldic (National Association for Language Development in the Curriculum) represents teachers in UK schools who specialise in educating pupils whose first language is not English. Amy Thompson, its chair, says that in England, the needs of non-english-speaking young immigrants are "no longer recognised as distinct from the needs of all pupils in terms of policy and funding". "The English system of 'sink or swim' needs to be brought in line, not only with Finland, but with English-speaking countries across the world that provide dedicated funding, curriculum and support for learners for whom English is an additional language," she says. To many, a comparison between Finland and the UK is unfair. Finland's entire pupil population amounts to just 600,000, while that of England and Wales tops 7 million. Finland wants to promote skilled immigrants to compensate for an emerging labour shortage due to its ageing population, while in England, the aim is to reduce net migration to under 100,000 by In Finland, unlike in the UK, an influx of immigrants is still new to the country. Not everyone in Finland is quite so friendly towards newcomers. In April, The Finns a populist nationalist party that wants to limit humanitarian immigration 10

11 to refugee quotas won 19% of the vote in the parliamentary election, becoming the largest opposition party in Finland. A growing number of Finns are said to be removing their children from ethnically diverse primary schools, and some are reported to be demanding a cap on the number of non-finns in a classroom. But Finland's teachers and educationists are adamant that they will fight this on all fronts. They say that what they provide for young immigrants works. Meanwhile, says Thompson, England should look at Finland's impressive procedures for the education of bilingual pupils. A national survey carried out by Naldic and the National Union of Teachers in February found that over 60% of respondents believed that support for pupils for whom English was an additional language and for bilingual learners had significantly deteriorated over the last six months. In England, she says, "the situation is becoming worse by the day". Finland, the facts Parents can send children aged between eight months and five years to free daycare. At age six, there is a year of pre-school All full-time pupils get free lunches Basic compulsory education starts at age seven and ends at age 16 At 16, pupils either go to vocational school or an upper secondary school. Upper secondary schools tend to be for those who want to go on to university, although it is possible to study for degrees from vocational schools There are no league tables or inspections and the only national exam is at the age of 18 or 19 Finland has no university fees for home or EU students Opiskelijoille tukea työelämän haasteisiin Työelämään siirtyminen on haasteellista monille yliopisto-opiskelijoille. Tapa tehdä työtä muuttuu jatkuvasti modernimmaksi, vaihtelevammaksi, autonomisemmaksi, rohkeammin riskiä ottavaksi, kokeilevammaksi ja yhä kansainvälisemmäksi kuin itse lähtiessämme opettelemaan työelämän lainalaisuuksia. Kansainvälisyys on luonnollinen osa mitä tahansa liiketoimintaa tulevaisuudessa ja edellyttää globaalia ajattelua ja toimintatapoja sekä eri maiden kulttuurien tuntemusta. Liioin julkinen sektori ei välty vieraiden kulttuurien kohtaamiselta nyky-suomessa. Opiskelijoiden oppimisen tulisikin olla holistista; taitojen ja tietojen sekä teorian ja käytännön sulauttamista osana koulutusta. Mentorit opiskelijoiden tukena Turun yliopisto käynnistää vuosittain mentorointiohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea lähellä valmistumista olevien opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Mentorointiohjelmassa Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun alumnit jakavat työelämäkokemuksiaan oman alansa valmistumassa oleville opiskelijoille. Mentorit kertovat opiskelijoille omista kokemuksistaan työelämässä sekä alansa työssä vaadittavista valmiuksista. Mentorin tarjoamat ammattilaisverkostot ja kontaktit ovat myös arvokkaita työelämään siirtymässä olevalle opiskelijalle. Mentoriksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Mentorointi perustuu pääosin parityöskentelyyn. Kukin ohjelmaan osallistu- 11