Parhaat tuottavat. Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parhaat tuottavat. Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020"

Transkriptio

1 Parhaat tuottavat Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020

2 ISBN Copyright Tekes, VTT, TTY, Teknologiateollisuus ry 2011 JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER VTT, PL 1000, VTT Toimitus Juhani Heilala, Matti Majuri, Juha Sääski, Julius Pesonen, Jussi Halme, Raimo Hyötyläinen, Markku Hentula, Jukka Paro ja Reijo Tuokko Edita Prima Oy, Helsinki 2011

3 Avainsanat Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda Tiivistelmä Parhaat tuottavat Valmistavan teknologiateollisuuden tutkimusagenda 2020 FOFFI Uuden valmistavan teollisuuden tutkimusagenda -hanke selvitti systemaattisesti ja laajamittaisesti valmistavan teollisuuden kehittämistarpeet ja tulevaisuuden tuotannon, valmistusprosessien ja liiketoimintamallien menestystekijät, ottaen huomioon suomalaisten yritysten erityispiirteet. Suomalaista teollisuutta kuultiin työpajoissa, haastatteluissa ja mielipiteitä selvitettiin laajassa kyselyssä. Vastaavasti kartoitettiin tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden asiantuntijoiden mielipiteitä. Tuloksia on verrattu vastaaviin valmistavan teollisuuden kansainvälisiin selvityksiin sekä tuotantoteknologian tutkimuksen suuntaukseen. FOFFI -hankkeen tuloksena syntyi tutkimusagenda, tämä julkaisu, joka toimii teollisuuden, tutkimustahojen ja rahoittajien yhteisenä ohjenuorana uusia ohjelmia tai hankkeita käynnistettäessä. Tutkimuksen toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa. Tutkimusta rahoitti Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Yleisesti voidaan todeta, että yritysten lähivuosien tutkimus- ja kehittämistoiminta tulee painottumaan asiakasprosesseihin ja verkostoihin. Yhden vuoden aikajänteellä kehittämistyön keskiössä ovat työntekijät. Yli neljän vuoden päästä tehtävä tutkimus- ja kehittämistyö on nykyisen näkemyksen mukaan teknologiapainotteisempaa. Aihealueita yhdistää pyrkimys suomalaisen tuotannon kansainvälisen kilpailuedun saavuttamiseksi. Ehdotetut toimenpiteet on suunnattu suosituksiksi tutkimus- ja rahoitusorganisaatioille, työmarkkinaosapuolille, yksityiselle sektorille ja valtiovallalle. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää edellä mainittujen osapuolten tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista. Yhteistyöllä suomalainen teknologiateollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa. 3

4 Keywords Manufacturing Technology Industries Research Agenda Abstract Manufacturing Matters: Manufacturing Technology Industries Research Agenda 2020 FOFFI Research Agenda for Re-newing the Finnish Manufacturing Technology Industry project studied in a systematic way the future industrial development needs and success factors for production, manufacturing processes and business models. The research adressed the specific characteristics of the Finnish industry. The research comprised a range of survey methods involving Finnish industry. These included workshops, interviews, and an internet-enabled questionnaire. This industry-focus research was complemented by inputs from Finnish research and education organisations. The results were compared to similar international manufacturing industry roadmaps, and production technology research studies. FOFFI - the project resulted in the research agenda contained within this document. It provides common guideline for new programs or projects initiation within industry, research organizations, and financiers. The research was carried in close collaboration between VTT Technical Research Centre of Finland, Tampere University of Technology, and The Federation of Finnish Technology Industries. The research was funded by Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Overall, it can be concluded that in the coming years the companies research and development activities will emphasize customer processes and networks. In short term horizon the development focus are the employees. Over four year horizon the current view is that the research and development will be more technologically-oriented. The development themes are combined with aim to achieve international competitive advantage in Finnish production. The proposed actions are aimed as recommendations for research and funding organizations, labour market organization, the private sector and government. Achieving the aim requires close cooperation and commitment from the abovementioned parties. With co-operation the Finnish technology industry can be profitable in international competition. 4

5 Alkusanat FOFFI-tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, minkälaista tutkimusta ja kehittämistä tarvitaan suomalaisen valmistavan teknologiateollisuuden nostamiseksi maailman luokkaan seuraavan 10 vuoden aikana. Tutkimus keskittyi kappaletavarateollisuuteen ja erityisesti kone- ja metallituoteteollisuuteen. Tavoitteena oli saada aikaan valmistavalle teknologiateollisuudelle tutkimusagenda 2010-luvulle. FOFFI-työryhmä järjesti vuonna 2010 työpajoja, joissa kerättiin muutosvoimia ja menestystekijöitä suomalaisen valmistavan teollisuuden sanomina. Lisäksi tehtiin haastattelututkimus Alihankintamessuilla, haastateltiin tuotantoteknologian asiantuntijoita tutkimusaiheista, sekä toteutettiin laaja Internet-kysely yrityksille ja erikseen asiantuntijoille. Menestyvien yritysten edustajia myös haastateltiin. Tutkimuksen välituloksia käsiteltiin vuorovaikutteisesti asiantuntijatyöpajoissa. Tässä esiteltävän tutkimusagendan sisältö perustuu laajaan näkökulmaan, jossa edustettuina ovat teollisuus, tutkimus ja yhteiskunta. Tutkimuksen toteutti Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tampereen Teknillisen Yliopiston (TTY) Tuotantotekniikan laitos yhdessä Teknologiateollisuus ry kanssa. Projektilla oli myös laaja ohjausryhmä, johon kuului yritysten ja tutkimusorganisaatioiden edustajia. Tutkimusta rahoitti Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Tämän julkaisun kirjoittamiseen ovat osallistuneet: 1. Johdanto (Juhani Heilala ja Juha Sääski), 2. Tuotantokonseptien kehittyminen (Juhani Heilala, Juha Sääski, Raimo Hyötyläinen ja Jukka Paro). 3. Tutkimusmedotiikka (Juha Sääski ja Juhani Heilala) 4. Tulokset (Julius Pesonen, Jussi Halme ja Matti Majuri) 5. Tulosten analysointi (Juhani Heilala, Markku Hentula ja Juha Sääski), 6. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset (Matti Majuri ja Reijo Tuokko). Kirjoittajat kiittävät muuta työryhmää, projektin johto- ja ohjausryhmiä sekä työpajoihin ja haastatteluihin osallistuneita henkilöitä arvokkaasta palautteesta. 5

6 6

7 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 Abstract... 4 Alkusanat Johdanto Tuotantokonseptien kehittyminen Tuotantokonseptit Suomessa Tuotantoteknologian kehitys Globaali kilpailukyky ja tuottavuus Tutkimusmetodiikka Työpajat Alihankintamessujen kyselytutkimus Kirjallisuustutkimus Asiantuntijahaastattelut Internet-kyselytutkimus Yrityshaastattelut Tulokset Muutosvoimat Menestystekijät Tutkimuksen suuntaaminen Tilaus-toimitusketjun hallinta Asiakasosaaminen ja asiakasarvon synnyn ymmärtäminen Joustavat ja nykyaikaiset valmistusmenetelmät Hyvät työolosuhteet ja työn tekemisen edellytykset Tuotantokonseptien uudistaminen Korkeatasoinen informaationhallinta ja kommunikointi Tuotteiden ja tuotannon kehityksen integrointi Uudet automaatioratkaisut Yhteiskunnan tuki ja panostukset Tutkimuspanostukset eri aikajänteillä Asiantuntijoiden näkemys tutkimuksen suuntaamisesta Tulosten analysointi Yrityskoon vaikutus tutkimus- ja kehitysteemoihin Yritys- ja asiantuntijakyselyn tulosten vertaaminen Tulevaisuuden vientiyritykset Tulosten vertaaminen kansainvälisiin selvityksiin Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Strateginen suhtautuminen tuotantoon Verkostoissa voimavara

8 6.3 Teknologista etumatkaa tarvitaan Pidä huolta osaamisesta ja osaajista Yhteiskunnan mahdollisuudet tukea suomalaista tuotantoa Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet Liite A: Eräitä teknologia kehittymisen askeleita Liite B: Internetkyselyn muutos- ja menetystekijät sekä tutkimusaiheet Liite C: Yrityshaastattelu esimerkki 8

9 1. Johdanto Suomalainen teollisuus on kehittynyt voimakkaasti 1940-luvulta lähtien. Lähtölaukauksena voi pitää sotakorvausteollisuuden jälkeen aloitettua bilateraalista kauppaa Neuvostoliiton kanssa, mikä nosti suomalaisen teollisuuden nopeasti muun maailman tasolle 1980-luvulle tultaessa. Nokian voimakas kasvu luvulla vauhditti myös suomalaista kevyttä valmistavaa teollisuutta sekä tuotantolaitteiden ja järjestelmien valmistusta luvulla veturiksi tuli yllättäen Kiina, jonka talouskasvu yllätti kaikki asiantuntijat. Kiinan talouden kasvu sai aikaiseksi konepajateollisuuden yllättävän nousun maailmalla ja siten myös Suomessa. Nyttemmin Kiinan talouskasvu on laantunut, mutta on edelleenkin kova. Toisena puolena Kiina -ilmiössä on ollut tuotantotoimintojen ulkoistaminen Suomesta halvan työvoiman maihin. Nokian ja Nokia-klusterin merkitys tuotantopuolen työllistäjänä Suomessa on laskenut huippuvuosista merkittävästi. Sen alihankkijat ovat yksi toisensa perään siirtäneet toimintaansa pois Suomesta samoin kuin Nokiakin. Siinä sivussa alueen laitevalmistajat ajautuivat pahaan ahdinkoon. Teollisuuden asiantuntijoiden mukaan osa tuotantotoiminnasta on jo pysyvästi menetetty Suomesta. Tämän kehityksen pysäyttämiseksi ja uuden korvaavan valmistustoiminnan käynnistämiseksi Suomessa tarvitaan pikaisia toimia ja teollisuudelle uusi veturi, joilla työllisyys- ja talouskehitys saadaan oikealle kasvu-uralle. Vuoden taantuma iski voimakkaasti myös talouskasvun aikana huippuvauhtiin yltäneeseen kone- ja metallituoteteollisuuteen. Vientimarkkinoiden romahtamisen vaikutukset suuriin päähankkijoihin näkyvät jopa vielä voimakkaammin komponentti- ja järjestelmätoimittajissa ajaen monet kuilun partaalle. Osa alihankinnoista on siirtynyt pysyvästi pois Suomesta. Mitään selvää kasvualaa ei ole näköpiirissä, vaan kasvu pitää pystyä rakentamaan palasista. Suomi ei suinkaan ole yksin tilanteessa, ja pienenä maana Suomen tulisi pystyä hyödyntämään erikoisasemansa ja -osaamisensa ja käynnistää nopeasti valmista- 9

10 1. Johdanto van teollisuuden uusiutumista tukevia toimenpiteitä. Globaalit markkinat eivät sinänsä ole mihinkään kadonneet, mutta laman jälkeinen maailma tulee kuitenkin olemaan erilainen, ja tähän suomalaistenkin pitää pystyä valmistautumaan. Jos pystymme vastaamaan globaalin teollisuuden uusiutumisprosessiin, meillä on mahdollisuuksia vallata uusia markkinoita ja vallata teollisuutemme mittasuhteissa merkittävä siivu uudesta teollisesta toiminnasta. Suhteessa pienikin siivu globaaleista markkinoista riittää Suomelle. Yrityskokoluokassa henkilöä työllistäviä Original Equipment Manufacturer (OEM) -tuoteyrityksiä toimii Suomessa muutama sata, joista monet edustavat tuoteosaamiseltaan ja -teknologialtaan maailman huippua ja omaavat näin potentiaalia vahvoiksi toimijoiksi myös uusilla globaaleilla markkinoilla. Useat näistä yrityksistä ovat kasvaneet nopeasti 2000-luvulla. Monessa tapauksessa suuryhtiötkin koostuvat pienemmistä, toisistaan riippumattomista yksiköistä, jotka ovat kokoluokkaa muutama sata henkilöä kukin. Myös näiden yritysten merkitys kotimaan teollisuudelle ja taloudelle on suuri, sillä niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2008 noin 18 miljardia euroa. Koko kone- ja metallituoteteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli noin 32 miljardia euroa, alan työllistäessä suoraan n henkilöä Suomessa. Vuonna 2010 kone- ja metallituoteteollisuuden yhteenlaskettu liikevaihto oli 26 Mrd.. Henkilöstöä vuoden 2010 lopulla oli Suomessa ja ulkomaisissa tytäryrityksissä jo Pienen ja keskisuuren (PK) -teollisuuden merkitys Suomessa on jo nyt erittäin tärkeä ja tullee korostumaan vielä enemmän tulevaisuudessa. PK-teollisuuden voidaan jo tällä hetkellä arvioida työllistävän enemmän suomalaisia kuin suuryritysten. Monet näistä PK-yrityksistä näyttävät selvästi onnistuneen tuotekehityksessään, joka on tuottanut jatkuvasti parempia tuotteita vientimarkkinoille. Markkinoiden ja tuotekehityksen välinen yhteys näyttäisi toimivan hyvin. Näillä yrityksillä on usein omaa valmistustoimintaa, joka on eduksi tuloksekkaalle tuotekehitykselle. Valmistustoimintaa on myös ulkoistettu merkittävässä määrin alihankkijoille, joiden toimivuus ja kehittyminen on tärkeää jatkuvassa kilpailukyvyn lisäämisessä. Valmistustoiminnan kehittäminen ei aina välttämättä ole ollut yrityksissä samalla tasolla ja painoarvolla tuotekehityksen kanssa. Joitakin huippuja lukuun ottamatta valmistuksen taso ei yrityksissä ole maailman luokkaa, ja varsinkin alihankkijoiden valmistusteknologiat eivät ole pysyneet siinä vauhdissa, jossa maailmalla mennään. Tuotannon joustavassa automatisoinnissa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, ja pahimmissa tapauksissa ollaan jäljessä 2 3 laitesukupolvea, toiminnan ollessa edelleen 1980-luvun tasolla. 10

11 1. Johdanto Yritysten väliset erot ovat tässä suhteessa suuria. Tuotantoympäristöt eivät myöskään vastaa edessä olevia ympäristö-, saatikka kestävän kehityksen vaatimuksia. Myös tuotekehityksen ja valmistustoiminnan integrointi toisiinsa on jäänyt pahasti jälkeen, mikä on osaltaan heikentänyt tuottavuuden kehitystä. Modernien tuotantojärjestelmien ja valmistusteknisten mahdollisuuksien ja rajoitusten huomioon ottaminen on saatava osaksi tuotekehitystä ja lisäksi tuotetiedon hallinta osana tuotantotoimintaa on saatava paremmalle tasolle. Alihankinnan voimakas lisääntyminen on selvästi nostanut esille kommunikaatio-ongelman alihankkijoiden ja päähankkijoiden välillä (Häkkinen 2008). Alihankkijoiden ja päähankkijoiden välillä on tyypillisesti maantieteellinen etäisyys, joka rajoittaa molemminpuolista kanssakäymistä ja heikentää sitä kautta kehittämistoimintaa. Parhaimmat yhteenliittymät syntyvät valmistuksen ja suunnittelun hyvässä yhteistyössä. Vain keskinäisissä keskusteluissa ja suunnittelupalavereissa syntyy uusia innovatiivisia ratkaisuja. Alihankkijoiden strategiana on yleensä hankkia yleiskoneita, joilla voidaan tehdä useille päähankkijoille tuotteita. Maksimaalisen joustavuuden nimissä tingitään tuottavuudessa, jolloin antaudutaan suoraan vertailuun halvan työvoiman valmistuksen kanssa, ja tässä kilpailussa on vaikea pärjätä. Korkean teknologian ja koulutustason maana Suomella on mahdollisuus valita toisenlainen strategia ja hakea parempaa tuottavuutta ja kilpailuetua panostamalla joustavaan automaatioon ja uuden teknologian mahdollistamiin tehokkaisiin valmistusprosesseihin ja - järjestelmiin. Uusi teollinen toiminta Suomessa ei voi säilyä pelkästään suuryritysten tai pkyritysten varassa, vaan molempia tarvitaan. Oikein valituilla toimenpiteillä ja bisneskonsepteilla voidaan luoda edellytykset myös mikrokokoisten yritysten elinkelpoisuudelle. Selvää on, että laman jälkeisessä maailmassa ei ole mahdollista kilpailla ja luoda kasvua vanhoilla eväillä, vaan pitää olla valmis radikaaleihinkin rakenteellisiin ja strategisiin muutoksiin sekä merkittäviin T&Kpanostuksiin. EU:n Factories of the Future Public-Private Partnership - ohjelmassa (2010) tullaan valmistavan teollisuuden T&K-toimintaan panostamaan neljän vuoden aikana 1,2 miljardia euroa. Tämä tulee generoimaan jäsenmaissa omaa merkittävää kansallista tutkimus- ja kehitystoimintaa, ja tähän tulee myös Suomen ja suomalaisten yritysten olla valmiita. Vaikka valmistavan teknologiateollisuuden näkymät ovat haasteelliset, myös alan kehittämispotentiaali on suuri. Menestyvät yritykset ylläpitävät hyvinvointia Suomessa. Teknologiateollisuus on merkittävin elinkeino Suomessa: 60 % Suomen koko viennistä ja 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista. Teknologiateollisuuden yri- 11

12 1. Johdanto tykset työllistävät suoraan ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. McKinsey (2010) mukaan suomeen pitäisi saada uutta teollista työpaikkaa ylläpitämään hyvinvointia kestävyysvajeen, väestön ikääntymisen takia. Suomalainen teknologiateollisuus voi menestyä globaalissa taloudessa, jos se on kilpailukyvyltään maailman ehdotonta kärkeä. Maailmanlaajuinen ja muutoksille altis toimintaympäristö pakottaa yritykset etsimään tuottoja aikaisempaa joustavammin uusilta markkinoilta, mikä edellyttää huippuluokan globaalia kilpailukykyä. Menestyäkseen pitkällä aikavälillä globaalissa kilpailussa, suomalaisten yritysten on kehitettävä uusia liiketoimintastrategioita, joissa yhdistyvät innovointi, tutkimus, teknologian kehitys, ammattitaitoinen työvoiman ja toiminnan tehokkuus tavalla, jota kilpailijoiden on vaikeaa kopioida. Euroopassa työvoimakustannukset ovat korkeat. Tästä huolimatta Eurooppa voi kilpailla menestyksekkäästi globaaleilla markkinoilla. Eurooppa on laaja, kehittynyt ja yhtenäinen kotimarkkina-alue, jossa on kysyntää hyvin suunnitelluille, korkean jalostusarvon innovatiivisille tuotteille. Tulevaisuuden rakennusaineita on haettava tuottavuuden kasvattamisesta, teknologian kehittämisestä ja uusilta markkinoilta. Alihankkijoiden on kansainvälistyttävä päämiesten perässä. Merkittävä mahdollisuus liittyy entistä älykkäämpiin koneisiin, asiakaille suuren lisäarvon antaviin, korkean teknologian tuotteisiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa tullaan lisäämään koneisiin monesta syystä. Energiansäästö ja päästöjen vähentäminen tulevat entistä tärkeämmiksi samalla kun tuotteen elinkaarikustannusten hallinnan tarve lisääntyy. Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tehostaminen parantaa tuottavuutta ja turvallisuutta. Kansainvälinen tuotanto- ja valmistustekniikan tutkimus Tuotanto- ja valmistusteknisen tutkimuksen tärkeys on huomattu EU:ssa, jossa valmistava teollisuus työllistää 34 miljoonaa ihmistä 2 miljoonassa yrityksessä; yritystä, joissa yli 20 hlöä (Jovane et al. 2008). Valmistavan teollisuuden liikevaihto on yli miljardia euroa edustaen n. 55 % BKT:sta. Toukokuussa 2009 teknologiayhteisö MANUFUTURE (www.manufuture.org) perusti elinkeinoelämän tarpeisiin uuden järjestön, European Factory of the Future Research Association (EFFRA, EFFRA:n tavoitteena on lisätä investointeja tutkimukseen tavoitteena tuottavuu- 12

13 1. Johdanto den lisäys Euroopan valmistavassa teollisuudessa hyödyntämällä uusia ja innovatiivisia tuotantotekniikoita. EFFRA:n fokus on älykkäissä ja digitaalisissa osaamispohjaisissa tehtaissa ja tuotantoprosesseissa. Valmistusprosesseissa pikavalmistus (rapid manufacturing), digitaalisuus ja elinkaari ajattelu korostuvat (http://www.effra.eu/research-a-innovation/technology-roadmap.html). Suomalaiset ovat edustettuina EFFRA:n johtoryhmässä ja vaikuttamassa tutkimuksen suuntaamiseen. Suomesta onkin puuttunut kansallisen tason MANUFUTURE järjestö. USA:ssa tuotantojärjestelmien tutkimus yleisesti keskittyy uudelleen konfiguroituviin järjestelmiin, ihminen-kone rajapintoihin, osaamisen nopeaan soveltamiseen, älykkäisiin yhteistyöjärjestelmiin ja informaation muuttamiseen tiedoksi ja tietämykseksi, nanovalmistukseen, älykkäisiin ja integroituihin järjestelmiin. Valmistusprosesseissa fokus on hukan ja energiakäytön minimoinnissa, uusien materiaalien valmistuksessa, bioteknologian valmistussovellutuksissa ja valmistusprosessien simuloinnissa. USA:ssa tehtin 2009 Next Generation Manufacturing (NGM 2009) -tutkimus, johon vastasi 2500 yritystä. USA:ssa on 282,000 PK-yritystä. NGM kyselytutkimuksessa yritykset arvioivat kuuden eri menestystekijän tärkeyttä omassa organisaatiossaan. Taulukossa 1 on esitetty vastaajien mielestä menestystekijöiden tärkeysarvoasteikko. 13

14 1. Johdanto Taulukko 1. Next Genaration Manufacturing (NMG 2009) kyselyn tulos. Tutkimuksen tärkeimpiä löydöksiä ja kehittämiskohteita olivat: Neljäsosa, joka vastaa kokonaisuudessaan jopa yli yhdysvaltalaista PK-yritystä, ei näe olevansa hyvä missään näissä kuudessa menestystekijässä. Varsinkin pienet yritykset ovat huonossa asemassa. Vain kuudesosa vastaajista piti kestävää kehitystä ja vihreitä arvoja tärkeinä huolimatta valtion toimenpiteistä ja kuluttajien kasvavasta kysynnästä. Kaksi kolmasosaa yrityksistä ei näe globalisaatiota tärkeänä, vaan ne käpertyvät omien rajojen sisäpuolelle. Puolella yrityksistä oli puutteelliset mittaristot prosessien parantamiseen. Japani on jo pitkään uudistanut teollisuuttaan uutta kilpailuympäristöä vastaavaksi, keskeisinä teemoina osaaminen (Monozukuri), henkilöstön kehittäminen (Hitozukuri), innovatiivisuus (Kakushin), eko-tehokkuus, teknologinen uudistuminen, ketteryys, New JIT -kokonaisvaltainen suunnittelu ja sosiaalinen muutos. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää myös Suomen kannalta tärkeät Eurooppalaiset maat ja vertailukohdiksi otettiin Saksa, Ruotsi ja Tanska. 14

15 1. Johdanto Saksassa tuotantojärjestelmien tutkimus (Cluster of Excellence Integrative Production Technology for High-Wage Countries) keskittyy hybridi-, itseoptimoiviin-, virtuaalisiin ja älykkäisiin järjestelmiin. Valmistusprosesseissa fokus on modulaarisissa ja joustavissa muoteissa ja puristustyökaluissa, yksilöllisten tuotteiden valmistuksessa, hybridimetallien prosessoinnissa ja itseoptimoivissa joustavissa kokoonpanojärjestelmissä. Ruotsalainen tuotantojärjestelmien tutkimus (Swedish Production Research 2020, 2009) keskittyy robusteihin ja luotettaviin tehdasjärjestelmiin, joustavaan ja modulaariseen automaatioon, ihmisen huomioimiseen tuotantojärjestelmissä, oppimiseen ja muihin organisaationäkökulmiin. Valmistusprosesseissa fokus on uusien materiaalien valmistusmenetelmissä, valmistusprosessien simuloinnissa, pinnoituksessa ja lämpökäsittelyprosesseissa ja mikro- ja nanovalmistuksessa. Tanskalainen tuotannon tutkimus (Manufacturing 2025, 2010 ja Produktion 2025, 2010) keskittyy kestävän kehityksen tuotantojärjestelmiin; tuotannon osaamisen hallintaan, arvoketjuihin verkostossa, modulaarisiin valmistusjärjestelmiin, uusiin organisaatio- ja yhteistyömalleihin, hyperjoustavaan automaatioon sekä uusiin johtamismalleihin. Simulointitekniikoita kehitetään ympäristövaikutusten laskentaan, elinkaariarviointeihin sekä tuotannon hallintaan. Tuotantojärjestelmissä fokus on modulaarisuudessa, skaalattavuudessa, joustavudessa ja tietämyksen hallinnassa. Verkostomainen toimintatapa ja johtamismallit kuvaavat myös muutosta. Deloitte Manufacturing Competiviness index (Deloitte 2010), nostaa tärkeimmäksi kansainvälisen valmistavan yrityksen menestystekijäksi osaavat, innovointikykyiset työntekijät. Yhteenvetona kansainvälisistä selvityksistä voidaan todeta seuraavia teemoja: kestävän kehitykseen periaatteet, tuotannon digitaalitekniikoiden kehittäminen, tietämyspohjainen tuotanto ja joustava valmistusautomaatio. Myös verkottunut toimintatapa ja tuotteiden asiakasräätälöinti ovat keskeisiä menestystekijöitä. Kehitys- ja tutkimusaiheita valittaessa tutkijoilla oli tiedossa edellä mainitut sekä muita vastaavia selvityksiä, lähinnä eurooppalaisia tutkimusagendoja. FOFFI tutkimusaiheet eivät oleellisesti poikkea edellä mainituista. Johtuen globaalista kilpailusta useat tutkimuskohteet eri maissa ovat hyvin samanlaisia. 15

16 2. Tuotantokonseptien kehittyminen Kilpailukykyinen tuotantokonsepti määritellään seuraavasti: Tapa järjestää tuotteen tuotanto sekä siihen liittyvät tukitoimet innovatiivisesti liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantokonsepti koostuu liiketoimintaa palvelevasta, harkitusta ja tarkoituksenmukaisesta joukosta omaa, alihankittua tai kumppanuuteen perustuvaa hankintaa, valmistusta ja jakelua ohjausjärjestelmineen. Kilpailukykyisen tuotantokonseptin piirteitä ovat asiakaslähtöisyys, liiketoimintalähtöisyys, joustavuus, laatu, tuottavuus ja hyvä imago (Tekes 2008). Historiallisesta näkökulmasta tuotantoparadigmat ovat kehittyneet Jovanen et al. (2003, 2008) mukaan 1800-luvun puolivälistä alkaen käsityöstä ja päätyen nyt kestävän kehityksen periaatteeseen (taulukko 2). Tuotteiden laajan teollisen valmistamisen, sarjatuotannon, mahdollisti liukuhihnamainen tuotanto, mekanisointi sekä toisaalta standardointi, joka mahdollisti keskenään vaihtokelpoiset osat 1900-luvun alussa. Valmistetut tuotteet menivät kaupaksi, kysyntä oli suurempi kuin tarjonta ja kilpailutekijänä oli halpa hinta. Sarjatuotannon valtakausi kesti lähes 70 vuotta, kunnes joustavan tuotannon aikana, 1980-luvulla, tarjonta ylitti kysynnän. Tuotantoa sopeutettiin pienentämällä eräkokoja ja muuttamalla liiketoimintamalleja; siirryttiin asiakasohjaukseen ja tarjottiin laajempaa tuotevalikoimaa. Tuotteita ei enää valmistettu varastoon, vaan tyypillisesti asiakkaan tilaus käynnisti tuotteen kokoonpanon. Globaalin kilpailun kiristyminen ja yksilölliset tuotteet olivat ominaista 2000-luvulle. Luonnonvarojen rajallisuus ja ilmastonmuutos tulevat vaikuttamaan voimakkaasti tuotantoparadigmojen kehitykseen 2010-luvulla. 16

17 2. Tuotantokonseptien kehittyminen Taulukko 2. Tuotantoparadigmojen kehittyminen 1800 luvun puolestavälistä nykypäivään. Modifioitu lähteestä Jovannen et al. (2003, 2008). 2.1 Tuotantokonseptit Suomessa Tuotantokonseptit kehittyivät voimakkaasti Suomessa 1980-luvulta lähtien. Avainsanoja olivat varsinkin laatu, JOT, joustavuus ja Lean. Näitä filosofioita sovellettiin yrityksissä menestyksekkäästi. Nyt uusina tuotantokonsepteina ovat esiin astuneet toimintaprosessien virtaviivaistaminen, ydinosaamisten kehittäminen, massaräätälöinti ja yhteiskehittäminen (Hyötyläinen 2011). Yritykset ovat ottaneet käyttöön tuotantofilosofioita omista lähtökohdistaan ja soveltaneet niitä omissa organisaatioissaan. Tietoinen tuotantokonseptien hyödyntäminen edellyttää yritykseltä strategista suuntautumista ja omien ydinosaamisten ja kilpailutekijöiden tunnistamista. Osa uusista tuotantokonsepteista edellyttää yhteistyötä partnereiden kanssa. Yhtä tärkeää on määritellä asiakassegmentit ja asiakasryhmät sekä näille suunnatut tuotteet ja palvelut. Pelkkä toiminnan tehostamiseen panostaminen ei ole nykyään enää riittävää ja entistä enemmän onkin suuntauduttava asiakkaisiin ja heidän palvelemiseensa. 17

18 2. Tuotantokonseptien kehittyminen Eteneminen tuotantokonseptista toiseen edellyttää yrityksen toiminnassa perusteellisia muutoksia, jotka ulottuvat toiminta-ajatukseen asti. Muutoksissa on kyse syvällisistä strategisista muutoksista. Strategisia uudelleenmäärittelytarpeita on havainnollistettu taulukossa 3. Siinä on esitetty yritysten kehitysvaiheita tuotanto- ja liiketoimintakonseptien näkökulmasta. Näitä tarkastellaan useista ulottuvuuksista. Uutena konseptina esitetään yhteiskehittämisen liiketoiminta- ja tuotantokonsepti, joka tulee tulevaisuudessa edellyttämään uutta suhdetta innovaatiotoimintaan ja tiedon muodostamiseen sekä asiakastoimintaan. Taulukko 3. Yritysten liiketoiminta- ja tuotantokonseptimallit. Yritykset alkoivat 1990-luvun alussa voimakkaasti panostaa toimintaprosessien kehittämiseen ja virtaviivaistamiseen sekä alihankintasuhteiden rakentamiseen (Hammer & Champy 1993, Hyötyläinen 2000). Toimintaprosessien kehittämisen perustana on ollut tuotanto- ja tuotepohjainen lähestymistapa, ja alihankinnan rakentamisen pääperiaatteena on ollut kahdenkeskeisten kumppanuussuhteiden luonti. Tämä lähestymistapa on rajoittunut myynnin kautta hankitun markkinaja asiakastiedon hyödyntämiseen erityisesti uusien tuotteiden ja palvelujen kehit- 18

19 2. Tuotantokonseptien kehittyminen tämisessä. Tämä kehitystyö on tehty toimittajan omana toimintana. Asiakas nähdään tuotteiden ja palvelujen vastaanottajana, jolloin asiakkaalle tarjotaan valmiiksi paketoituja tuotteita ja palveluja (Hyötyläinen 2007). On kuitenkin nähtävissä, että tällainen perinteinen prosessiorganisaatio ja sen toimintamalli eivät vastaa palveluliiketoiminnan asettamiin vuorovaikutus- ja kommunikaatiotarpeisiin. Läheisesti toimintaprosessien virtaviivaistamiseen on liittynyt yritysten keskittyminen ydinliiketoimintoihin, jolloin muita toimintoja on ulkoistettu muille yrityksille. Lähtökohtana ovat olleet liiketaloudelliset tarpeet kehittää yrityksen osaamista ja kasvattaa yritystä kohdistetuilla alueilla. Liiketoiminnan ja verkostojen laajentamisen avulla on kyetty hyödyntämään eri osapuolten saama asiakastietämys, jota voidaan käyttää yhdessä tuotettujen palvelujen määrittämiseen. Yritykset ovat samalla siirtyneet toimintaprosessien tehostamisen ja ydintoimintojen kehittämisen lisäksi massaräätälöintimalleihin. Tätä mallia luonnehtii mm. tuotteiden asiakasräätälöinti, jolloin kyetään muodostamaan asiakaskohtaisia ratkaisuja. Perustana ovat tuotekehitysprosessit ja tuotteiden modularisointi, jolla kyetään tehokkaasti hyödyntämään samoja moduuleja eri asiakasratkaisujen muodostamisessa. Pyrkimyksenä on päästä tiettyyn stabiiliuteen muuttuvassa toimintaympäristössä (Pine 1993). Tällainen lähestymistapa edistää asiakaskohtaisten ratkaisujen ja kokonaistoimitusten syntymistä ja toimittamista asiakkaille. Tarjottavilla asiakaskohtaisilla kokonaisratkaisuilla pyritään tukemaan myös asiakkaan kilpailukyvyn lisääntymistä. Tällä mallilla on kuitenkin rajat vastassa, kun tarkoitus on siirtyä aidosti laajemmin palveluliiketoimintaan. Suhteellisen yleisesti vallalla olevasta massaräätälöintimallista voi tulla kehitystä rajoittava tekijä (core rigidity) (Leonard 1995). Muodonmuutos kohti palveluliiketoiminnan partnerisuhdetasoa edellyttää yrityksen ja sen partnereiden toimintamallien uudistumista. Uutena toimintamuotona korostuu yhteiskehittely, joka tukee myös yhteistä innovointia ja uusien ratkaisujen muodostamista. Tällaisia malleja edistävät myös hahmottumassa olevat uudet toimintamuodot, jotka korostavat dynaamista verkostoitumista sekä innovaatioverkostoja (Chesbrough 2003). Innovaatiotoiminnasta on tulossa keskeinen yrityksen organisaatiota ja toimintamallia määräävä tekijä, jota tukevat vuorovaikutteiset ja innovatiiviset organisaatiokonseptit. Vuorovaikutteiset organisaatiomuodot ja kehittämistavat ovat luonteenomaisia uudelle mallille. Vuorovaikutteisen kehittämisen keskeisenä ajatuksena on, että eri tasojen ja toimintojen edustajat jäsentävät yhdessä kehitystilanteita ja määrittelevät kehitysongelmia ja niiden ratkaisuja. 19

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta

Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta Vauhtia konepajateollisuuden kehitystoimille ja investoinneille - VTT tukee rakennemuutosta VTT:n media-aamiainen 24.4.2012 Erikoistutkija Ismo Ruohomäki, VTT 2 Suomikin tarvitsee tuotantoa Globalisaation

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13

Teollisuuden kriittiset menestystekijät. Tuotanto-automaation. automaation haasteet. Answers for Industry. Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Tuotanto-automaation automaation haasteet Answers for Industry Page 1 / 13 Teollisuuden kriittiset menestystekijät Strategisen suunnittelun merkitys kasvaa Markkinoiden

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa 8.8.2014 Juha Valaja Taustaa Pohjoisen-Savon maakuntasuunnitelmassa 2030 on linjattu maakunnan taloutta sekä yritysten

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3.

Euroopan yritystutkimus (ECS) 2013 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä. Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM 10.3. Euroopan yritystutkimus (ECS) 13 Joitain Suomea koskevia tuloksia + johtopäätöksiä Tuomo Alasoini, Tekes Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM.3.14 ECS 13: mikä ja miten? ECS 13 on Eurofoundin toteuttama haastattelututkimus,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy

Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa. Pekka Heikonen Pemamek Oy Löydänkö yritykseeni ammattiosaajia tulevaisuudessa Pekka Heikonen Pemamek Oy PEMAMEK YRITYSESITTELY Pemamek Pemamek perustettiin Loimaalle 1970 Uusi tehdas valmistui 2003, pinta-ala on 7500 m 2 Pemamek

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy

Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Olisiko vihdoin aika teollistaa taloushallinnon prosessit? 2.4.2008 Taloussanomat seminaari Jari Annala, varatoimitusjohtaja, Itella Information Oy Itella Information luotettava ja kansainvälinen kumppani

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari

Suomen digitaalinen tilannekuva. 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomen digitaalinen tilannekuva 1.6.2015 Jukka Viitasaari Suomella ei mene hyvin Suomen talouskasvu on pysähtynyt, koska työn tuottavuus ei kasva 3 Tuottavuuden kasvu ei ole koskaan ennen pysähtynyt rauhan

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist

Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Tulevaisuuden tehdas 2020 Petri Laakso, Senior Scientist Global Factory Tulevaisuuden tehdas on toimiva ja kilpailukykyinen yritysverkosto, jolla on toimintoja niin halvan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI

Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI Logistiikkapalvelukeskus metalliteollisuuden kunnossapidossa ja alihankinnassa SERVIISI http://partnet.vtt.fi/serviisi/ Hankintalogistiikan ulkoistamisesta hankintatoimen ulkoistamiseen EGLO-ohjelman vuosiseminaari

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015

Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola. Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 Detection Technology Oyj Toimitusjohtaja Hannu Martola Pörssin avoimet ovet 01.09.2015 1 DT on kasvuyhtiö joka toimittaa ilmaisimia röntgenlaitteisiin DT toimittaa röntgenkuvantamisjärjestelmiä ja -ilmaisimia

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011

muuttuviin elinkeinoelämän ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Miten PRH vastaa muuttuviin elinkeinoelämän ja käyttäjien tarpeisiin? ii Toimitusjohtaja Jorma Turunen PRH:n sidosryhmätilaisuus 20.10.2011 Sisältöä Teknologiateollisuuden ja Suomen taloudellisesta tilanteesta

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020

Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 5.0.20 klo 4-7 Helsingin Messukeskus Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto Johtajan tulevaisuus Teollisuus vuonna 2020 Sosiaalinen media uudistaa teollisten yritysten toimintatapoja,

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Suomalainen työ muutoksessa.

Suomalainen työ muutoksessa. Suomalainen työ muutoksessa. Muutos on tosi. Työn murrokseen vaikuttavat monet globaalit muutosvoimat Demografinen muutos ja ikääntyminen Väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu (%)

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla

Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla 2009-2011 Palveluliiketoimintaa verkostoitumalla Mekatroniikkaklusterin vuosiseminaari Lahti 16.12.2010 Esitys pohjautuu hankkeeseen: VersO Vuorovaikutteinen palvelukehitys verkostossa Taru Hakanen, tutkija

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot