Kaasutustekniikat Aalto yliopisto, Energiantuotanto ja - käyttö teollisuudessa Ilkka Hiltunen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
|
|
- Pentti Lahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaasutustekniikat Aalto yliopisto, Energiantuotanto ja - käyttö teollisuudessa Ilkka Hiltunen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy 17/03/2016 1
2 Luennon sisältö Yleistä - kaasutuksen perusteet Kaasutusreaktorityypit Kaasutuskaasun epäpuhtaudet ja puhdistus Kaasutuksen sovellukset Leijukerroskaasutus Kaasutustekniikan tutkimus- ja kehitystoiminta 2
3 Kaasutus Ympäristömyönteisin ja tehokkain tekniikka synteesikaasun valmistamiseksi vähäarvoisista lähtöaineista, kuten biomassasta, kierrätysmateriaaleista, kivihiilestä, öljystä Synteesikaasu voidaan käyttää maakaasun tavoin energian ja/tai kemikaalien tuotannossa Lähde: Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology 17/03/2016 3
4 Kaasutus Hiilipitoisen kiinteän tai nestemäisen materiaalin muuntaminen polttokelpoiseksi tai synteesikaasuksi Terminen konversioprosessi (ei ns. biokaasu) ali-ilmapoltto Kaasun pääkomponentit H 2, CO, CO 2, CH 4, H 2 O, N 2 Tyypillinen kaasun lämpöarvo: 4-12 MJ/m 3 n, kun metaanilla n. 35 MJ/m 3 n Kaasu voidaan hyödyntää energian (sähkö, lämpö) tai peruskemikaalien (metanoli, FT-nesteet) tuotannossa 17/03/2016 4
5 Kaasutus Kiinteän tai nestemäisen materiaalin muuntaminen synteesikaasuksi TUOTEKAASU LISÄAINEET C+O 2 CO 2 2C+O 2 2CO C+H 2 O H 2 +CO etc C CO, H 2 CH 4, CO 2 H 2 O, N 2 C x H y ILMA/HÖYRY POLTTOAINE VTT TUHKA 5
6 Suomalainen puukaasuautoilu, 2000-luku Vesa Mikkonen, Äänekoski Buick Le Sabre STW, -83 iskutilavuus 5,0 l, teho bens. 145 hv kaasutin: oma design polttoainetilavuus 130 kg turvetta ajomatka/tankkaus n. 300 km pa-kustannus n. 10 p/km Osmo Yli-Kärkelä, Kihniö Suomen Ekoautoilijat ry 6
7 Kivihiilestä synteettisiä polttoaineita, Etelä-Afrikka 7
8 Kaasutustekniikka - erilaiset lopputuotteet Öljy Kivihiili Biomassa Jätteet Laaja polttoainevalikoima KAASUTUS C O 2 I L M A H Ö Y R Y K a a s u n p u h d i s t u s SYNTEESIKAASU (CO + H 2 ) POLTTOKAASU Biodiesel Methanoli, DME Bensiini, lentopetroli Vety Synteettinen metaani Kemikaalit Kaasuturbiinit Moottorit Prosessiuunit Kattilat Polttokennot Korkealaatuiset lopputuotteet 17/03/2016 8
9 Polttoaineominaisuudet kaasutuksessa Kaasutusta varten tarvitaan tietoa myös siitä, kuinka nopeasti polttoaine kaasuuntuu eli polttoaineen reaktiivisuus (palaminen on kaasuuntumiseen verrattuna riittävän nopeaa) Tuhkan sulaminen on erilaista kaasutuksessa polttoon verrattuna 100 % Kosteus 75 % Kosteus Haihtuvat aineet polttoaineen alkuainekoostumus taseita, päästöjä, tuhkan laatua yms. varten 50 % 25 % Lämpöarvo (energiasisältö) Kiinteä hiili / jäännöshiili / koksi 0 % Tuhka Tuhkapitoisuus Biomassa polttoaineena 17/03/2016 9
10 Kaasutus - perusilmiö Polttoaine syötetään reaktoriin Vesi (kosteus) ja haihtuvat aineet vapautuvat (pyrolyysi) heti syötön jälkeen Jäljelle jäävän koksin (jäännöshiili) reagointi on hitaampaa kuin ylläolevat ilmiöt Reaktiot ovat biomassakohtaisia H 2 O Haihtuvat Polttoaine 20 C 100 C 600 C 850 C Jäännöskoksi Jäännös- Tuhka 17/03/
11 Reaktiivisuus ja tuhkan käyttäytyminen Mitä on reaktiivisuus? Reaktiivisuus kertoo kuinka reaktiivista polttoaine on kuinka nopeasti polttoaine muuntuu kaasuksi eli kaasuuntuu (100% :n hiilikonversion saavuttaminen) Suurin osa polttoaineen massasta muuttuu kaasuksi kun haihtuvat aineet vapautuu Haihtuvien aineiden jälkeen jäävä koksi tai jäännöshiili reagoi kaasuksi paljon hitaammin Kivihiilen kaasutuksessa syntyy enemmän koksia ja koksin kaasutusreaktioiden merkitys on suurempi Reaktiivisuuteen kaasutuksessa vaikuttaa Lämpötila Paine kokonais- ja osapaine Tuotekaasun koostumus Hiilikonversioon vaikuttaa myös pirstoutuminen, jolloin hiiltä karkaa 17/03/
12 Kaasutuksen pääreaktiot Hiilen kaasutusreaktiot T > 700 C sitoo lämpöä C + H2O CO + H2 136 kj/mol = 11.3 MJ/kg C C + CO2 2CO 170 kj/mol = 14.2 MJ/kg C (C + 2H2 CH4) Reaktiivisuus kontrolloi lopullista hiilikonversiota Kaasufaasireaktio (vesikaasu-, WGS) tuottaa lämpöä (vähän): CO + H2O H2 + CO2 34 kj/mol = 2.8 MJ/kg C Palaminen tuottaa lämpöä C + O2 CO2 395 kj/mol = 32.9 MJ/kg C Hapetusreaktiot ovat nopeampia ja O 2 kuluu nopeasti kaasuttimessa 17/03/
13 Biomassojen kaasutuskäyttäytyminen on erilaista Biomassa on reaktiivista eikä tuhka sula Helppoa kaasutettavaa yleensä pohjoiset metsäbiomassat Biomassa ei ole kovin reaktiivista ja tuhkassa esiintyy sulamisen merkkejä Haasteellinen kaasutettava (mm. olki) Reaktiivista biomassaa ja tuhka sulaa Kaasutuslämpötilaa alennettava Energiapuu, monet agrobiomassat 17/03/
14 Kaasutukseen vaikuttavia tekijöitä reaktiivisuus ja tuhkan käyttäytyminen - yhteisvaikutus Leijukerrosreaktori Tuotekaasu C vetyä häkää tervoja metaania CO 2, H 2 O, N 2 Polttoaine Ilma (H 2 O) 17/03/
15 Esimerkki tuotekaasun koostumuksesta VTT:n leijukerroskaasuttimien tyypillisiä koostumuksia: % kostea puu, kaasutuslämpötila C KAASUN KOOSTUMUS, til-% Ilmakaasutus Happi/ höyrykaasutus CO H CO N 2 45,7 0,8 CH C 2 -hiilivedyt 0,2 0,1 NH 3 0,1 0,1 H 2 O
16 Kysymys Onko biokaasun valmistus ja biomassan kaasutus sama asia? 17/03/
17 Kaasutusreaktorityypit 17
18 Kaasutusreaktorit pieneen kokoluokkaan VASTAVIRTA (updraft fixed bed) teho < 10 MWth polttoaineen palakoko mm kostea polttoaine < 50 p-% kaasun lämpötila < 300 C tervainen kaasu, > 100 g/m3n Lurgi, Bioneer KUIVUMINEN POLTTOAINE KAASU Yksinkertainen rakenne Varmatoiminen Hapettunut tuhka, ei hiilihäviöitä Suhteellisen laaja polttoainepohja PYROLYYSI PELKISTYMINEN HAPETTUMINEN ILMA+ vesihöyry 18
19 Kaasutusreaktiot POLTTOAINE KUIVUMINEN: polttoaine H 2 O + kuiva polttoaine PYROLYYSI: pa tervat + kaasut + hiili KAASU KAASUTUS: C + H 2 O(g) CO + H 2 H 1000 = kj/mol C + 2H 2 O(g) CO 2 + H 2 H 1000 = kj/mol C + H 2 O(g) ½CH 4 + ½CO 2 H 1000 = +5.8 kj/mol C + CO 2 2CO H 1000 = kj/mol CO + H 2 O(g) CO 2 + H 2 H 1000 = kj/mol HAPETTUMINEN: C + O 2 CO 2 H 1000 = kj/mol ILMA thermoneutral reaction for carbon: 1.34C O 2 + H 2 O(g) 0.34CO 2 + CO + H 2 => min. ratio O 2 /C =
20 Vastavirtakaasutin BIONEER Kehitetty 80-luvulla, 10 laitosta Kattiloille ja uuneille, 5 MW Tervapitoinen kaasu Korkea hiilikonversio Robusti, joustava, täysin automatisoitu Polttoainesiilo Tuhka Kuuma kaasu Kaukolämpö-sähkö Kaasukattila 5 MW kaukolämpölaitos, Jalasjärvi, käytössä vuodesta 1987 lähtien 20
21 Kaasutusreaktorit pieneen kokoluokkaan Myötävirtakaasutin (downdraft fixed bed) teho < 2 MWth polttoaineen palakoko mm kuiva polttoaine < 25 p-% kaasun lämpötila < 800 C puhdas kaasu ainakin pilkkeestä lukumääräisesti yleisin, häkäpönttö Useimmiten vapaasti hengittävät moottorit ja alle 200 kwe KUIVUMINEN PYROLYYSI HAPETTUMINEN POLTTOAINE ILMA Useita kehityshankkeita käynnissä Suomessa ja EU-alueella: - Itävalta, Saksa, Sveitsi, Pohjois-Irlanti,Tanska - Volter ja Gasek Suomessa - häkäpönttöautoilijat ja alan harrastajat PELKISTYMINEN TUOTE- KAASU 21
22 Suomalainen puukaasuautoilu, 2000-luku Vesa Mikkonen, Äänekoski Buick Le Sabre STW, -83 iskutilavuus 5,0 l, teho bens. 145 hv kaasutin: oma design polttoainetilavuus 130 kg turvetta ajomatka/tankkaus n. 300 km pa-kustannus n. 10 p/km Osmo Yli-Kärkelä, Kihniö Suomen Ekoautoilijat ry 22
23 Kaasutusreaktorit suureen kokoluokkaan LEIJUKERROS (fluidized bed) Ilmanpaineinen tai paineistettu ilma/happikaasutus tai höyrykaasutus epäsuoralla lämmityksellä (kaksoisleijut) teho > 20 MWth polttoaineen palakoko <10-50 mm kaasun lämpötila C tasainen lämpötilajakauma KAASU KIERTOLEIJU (CFB circulating fluidized bed) leijutusnopeus 5-10 m/s teho/poikkipinta-ala suurempi reaktiiviset polttoaineet POLTTOAINE ILMA KERROSLEIJU (BFB bubbling fluidized bed) leijutusnopeus 1-3 m/s pitkä viiveaika TUHKA Toimittajia: Amec Foster Wheeler, Andritz, Valmet, ThyssenKruppUhde, Outotec 23
24 Biomassan kaasutus - kivihiilivoimala Lahti Kymijärvi I Biomassa 350 GWh/a -15 % pa:n sisäänsyötöstä 360 MW 540 C/170 bar Käsittely 60 MW Kaasutin pohjatuhka Kivihiili Maakaasu Pulverisoitu kivihiililiekki 1850 GWh/a -80 % 100 GWh/a -5 % Lentotuhka Power * 600 GWh/a Kaukolämpö * 1000 GWh/a Puhtailla biopolttoaineilla ei kaasun puhdistusta käytettävyys > 97 % alhainen investointi puusta CHP-sähköä hyvällä hyötysuhteella puuteho MW Source: Kivelä M, Lahti Energia, /03/
25 Kaasutusreaktorit suureen kokoluokkaan PÖLYVIRTAUS (entrained flow) teho > 100 MWth polttoaineen palakoko <0.1-1 mm kivihiili, happikaasutus kaasutuslämpötila C kaasutuspaine yleensä > 20 bar Tuhka sulaa ja poistetaan vesijäähdytyksen kautta Synteesikaasu kemian teollisuuteen ja suuret kombivoimalaitokset (IGCC) GE (Texaco), Shell, Prenflo, E-GAS, Siemens POLTTOAINE HAPPI & HÖYRY KAASU Biomassan käyttö haasteellista, jauhaminen ja syöttö vaikeaa Mustalipeän kaasutus, Chemrec, Ruotsi Torrefioidun biomassan käyttö Pyrolyysiöljyn kaasutus TUHKASULA 25
26 Kaasutusreaktorit VASTAVIRTA (updraft fixed bed) teho < 10 MWth polttoaineen palakoko mm kostea polttoaine < 50 p-% kaasun lämpötila < 300 C tervainen kaasu, > 100 g/m3n MYÖTÄVIRTA (downdraft fixed bed) teho < 2 MWth polttoaineen palakoko mm kuiva polttoaine < 25 p-% kaasun lämpötila < 800 C puhdas kaasu ainakin pilkkeestä LEIJUKERROS (fluidised bed) teho > 20 MWth polttoaineen palakoko <10-50 mm kaasun lämpötila C tasainen lämpötilajakauma PÖLYVIRTAUS (entrained flow) teho > 100 MWth polttoaineen palakoko <0.1 mm kivihiili, happikaasutus Kaasutuslämpötila C kaasutuspaine yleensä > 20 bar 26
27 Kaasutustekniikat KAASUTUS- MENETELMÄ ILMA HAPPI EPÄSUORA, höyry + happi/kiertomassa KAASUN LÄMPÖARVO KOKOLUOKKA POLTTOAINE 3-7 MJ/m3n 7-15 MJ/m3n 7-15 MJ/m3n pieni - keskisuuri suuri, keskisuuri - suuri, < 100 MW th > 100 MW th > 50 MW th reaktiiviset: biomassat, kierrätyspolttoaineet kivihiili, pohjaöljyt biomassat SOVELLUKSET CHP synteesikaasut, sähkö, (CHP) synteesikaasut 27
28 Kaasutustekniikoiden jaottelu jätteiden kaasutus kattilakäyttöön esimerkkinä suomalainen prosessivaihtoehto Kivihiili-IGCC Biomassa-moottori Kivihiili-GFBCC(FW) PAINEIS- TETTU LEIJU- KERROS REF-kaasutus+kattila OSITTAIS- KAASUTUS KIINTEÄ- KERROS EPÄSUORA MÄRKÄ- PESU PAINEIS- TAMATON KOKONAIS- KAASUTUS PÖLY- KAASUTUS MUUT TYYPIT HAPPI- KAASUTUS ILMA- KAASUTUS KUUMA PUHDISTUS Kaasuttimen paineistus Kaasutusaste Reaktorityyppi Lämmön tuontitapa Kaasun puhdistus 28
29 Kaasutustekniikoiden jaottelu biomassa - moottorivoimalaitos Kivihiili-IGCC Biomassa-moottori Kivihiili-GFBCC(FW) PAINEIS- TETTU LEIJU- KERROS REF-kaasutus+kattila OSITTAIS- KAASUTUS KIINTEÄ- KERROS EPÄSUORA MÄRKÄ- PESU PAINEIS- TAMATON KOKONAIS- KAASUTUS MUUT TYYPIT PÖLY- KAASUTUS HAPPI- KAASUTUS ILMA- KAASUTUS KUUMA PUHDISTUS Kaasuttimen paineistus Kaasutusaste Reaktorityyppi Lämmön tuontitapa Kaasun puhdistus 29
30 Kysymys Mihin sovelluksiin myötävirtakaasutinta käytetään? Entä paineistettu pölykaasutus hapella ja höyryllä? 17/03/
31 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet ja kaasun puhdistus 31
32 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasussa on aina runsaasti polttoaineesta peräisin olevia epäpuhtauksia Hiukkaset (tuhkaa ja kaasuuntumatonta hiiltä), Alkali- ja raskasmetallit, Tervat N-yhdisteet, S-yhdisteet, HCl Kaasu puhdistettava ennen jatkokäyttöä (lukuun ottamatta suoraa polttoa lämpölaitossovelluksissa) Kaasun puhdistuksen on keskeisin haaste sovellettaessa kaasutusta vaativissa kohteissa (moottori, turbiini, polttokenno, synteesit) 17/03/
33 Kaasutuskaasun puhdistus - vaatimukset eri sovelluksiin KAASUTIN Kaasun puhtauden vaatimus riippuu käytettävästä sovelluksesta Kattiloissa ja teollisuuden uuneissa ei puhdistustarvetta puhtailla biomassoilla suodatus jätteillä Sähköntuotannossa moottori ja kaasuturbiini kriittiset komponentit Synteesisovelluksissa epäpuhtaudet poistettava ppb-tasolle LÄMPÖ LÄMPÖ JA SÄHKÖ SYNTEESIT 17/03/
34 Mitä terva on? BIOMASSA TURVE etc. KAASUTUS VTT TERVA lukemattomien orgaanisten yhdisteiden seos neste huoneenlämmössä Ei tarkkaa määritelmää Tyypillinen biomassan kaasutuksen ongelma tervat muodostuvat biomassan haihtuvista aineista Koostumus riippuu lämpötilasta: Korkean lämpötilan terva > 750 C Muodostunut ensisijaisten pyrolyysituotteiden toisioreaktioissa, C2 välituotteet tärkeässä roolissa Leijupeti-, myötävirtakaasutin Yleisimmät yhdisteet: bentseeni, tolueeni, naftaleeni, fenantreeni Alhaisen lämpötilan terva < 750 C Primaariset pyrolyysituotteet Koostumus riippuu polttoaineesta, puu: runsaasti fenoleja Vastavirtakaasutin 34
35 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Likaantuminen Putkiston tukkeuma Naftaleenin muodostus Tervat Naftaleeni, PAH Kiinteitä kertymiä (synon. tökötti) putkistoihin suodattimiin moottoreihin Hankaloittaa suotimen ja pesurien toimintaa Tyypillinen biomassan kaasutuksen ongelma ei hiilen kaasutuksen Lähde: 35
36 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet CO C 2 H 4 CH4 TYPPIYHDISTEET: NH 3, HCN MUODOSTAVAT NOx-PÄÄSTÖJÄ POLTOSSA H2 H2O Hiukkaset CO2 H 2 S HCl Typpiyhdisteet TERVAT: Naftaleeni, PAH-yhdisteet Benzene bp. 80 C Light tar Compounds, 1 ring bp C Naphthalene, 2 ring, bp. 218 C Light PAH Compounds, 2 3 rings, Bp C Heavy PAH Compounds, 3 or more rings, Bp. > 300 C 36
37 Kaasutuskaasun puhdistus TERVOJEN HAJOTUS SUORAAN KAASUTUSVAIHEESSA myötävirtakaasuttimet (hapettuminen ja hajoaminen) kalkki/dolomittilisäys leijukaasuttimissa tervat hajoavat osittain yli 1200 o C:n lämpötiloissa toimivissa pölykaasuttimissa tervat hajoavat lähes kokonaan termisesti SUODATUS keraami-, metalli tai pussisuodatin hiukkaset, alkalimetallit ja raskasmetallit KATALYYTTINEN PUHDISTUS kenno-, pakattupeti- tai leijukerrosreaktori terva ja ammoniakki hajoavat PESU venturi-, suihkutorni-, täytekappalepesuri ammoniakki happo- ja happamat kaasut emäspesulla terva ei lähde helposti ULTRAPUHDISTUS AMISOL, RECTISOL, SELEXOL 17/03/
38 Kaasutuskaasun suodatus Hiili- ja tuhkahiukkasten suodatus Mahdollista suodattaa myös Alkalimetallit (kaasun jäähdytyksen yhteydessä) Raskasmetallit (kaasun jäähdytyksen yhteydessä) Kloori (kaasun jäähdytyksen ja sorbentin lisäyksen yhteydessä) ESI- REFORMERI SORBENTTI SUODATIN Pöly Kloori Alkalimetallit Raskasmetallit REFORMERI 38
39 Kloorin ja raskasmetallien suodatus Suodatuksen lämpötila-alue C Riippuu poistettavasta epäpuhtaudesta, esireformoinnista, suodatin tyypistä, jne. Suodatintyypit: Jäykät keraamiset tai metalliset kynttiläsuodattimet Jäykät keraamiset kuitusuodattimet (< 900 C) Keraamiset pussisuodattimet (< 500 C) Teflon pussisuodattimet (< 250 C) Pöly (Sorbentti) HCl Pöly + kloori S U O D A T I N Puhdas kaasu HCl 17/03/
40 Keraamiset jäykät kynttiläsuodattimet 40
41 Vaihtoehtoja keraamisille jäykille kynttiläsuodattimille Keraamiset kuitusuodattimet 3M/ FB 900, FB 700 Keraamiset jäykät kuitusuodattimet Madison filter / Cerafil Tenmat/ Firefly BWF/ Pyrotex KE 85 jne. Keraamisten suodattimien mekaaninen kesto heikko Teflon pussisuodattimet (<250 o C) 17/03/
42 Metallisuodattimet - erikoissovellukset sintteröityä metallipölyä metallikuitua alhainen painehäviö korkeat nopeudet eri materiaaleja erittäin hyvä kestävyys hyvin kalliita Pall filtration, Bekaert/Bekiflow, jne. Materiaalit AISI 316L Inconel 601 ALLOY HR FeCrAlloy Käyttölämpötila 360 C 560 C 600 C 1,000 C Sovellus Standard High Wet Corrosion Extreme Temperature Temperature 42
43 Kaasutus ja kaasun puhdistus T&K 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa VTT:llä Bed Petimateriaali material/ Ca-based Lisäaine additive Kaasun Gas jäähdytin cooler Coal burners CFB, BFB ja kiinteäkerroskaasutus Kaasun jäähdytys o C HCl poisto: Ca(OH) 2 + polttoaineen sis.ca, Na, K Kaasun suodatus - hiukkaset, raskasmetallit (ei Hg) Polttoaineet: vehnän olki, purkupuu, useita eri SRF-laatuja, teollisuuden jätejakeet, yhdyskuntaliete, jätemuovi jne. Polttoaineen Fuel syöttöfeeding Sorbentti Gas burner polttimet Suodatin Filter SRF-pelletit 43
44 Kaasun suodatuksen tehokkuus jätteen kaasutuksessa - VTT:n koetuloksia CFB-kaasutuksen pilotlaitteelta 44
45 Pienen mittakaavan lämmön ja sähkön tuotanto moottorivoimalaitoksella Kaasutuskaasu puhdistettava Hiukkaset Kondensoituvat tervayhdisteet Typpiyhdisteet Tervat kondensoituvat moottorin turboahtimen välijäähdyttimeen Typpiyhdisteistä muodostuu NO x -yhdisteitä Hiukkaset aiheuttavat kerrostumia moottoriin KAASUTIN ESI- REFORMERI SUODATIN PESURI LÄMPÖ JA SÄHKÖ hajottaa kondensoituvat tervat osan typpiyhdisteistä poistaa hiukkaset ja alkalimetallit ammoniakin pesu 17/03/
46 Kaasun puhdistus kehittyneisiin kaasutussovelluksiin ESI- REFORMERI Kaasutuskaasun puhdistus T & K vaiheessa SUODATIN REFORMERI Synteesikaasun prosessointi Kaupallista teknologiaa Amisol, Rectisol, Selexol Skaalaus? KAASUN PUHDISTUS hiukkaset tervoista ja hiilivedyistä NH3 ja HCN kloori alkalimetallit raskasmetallit PUHDISTUS Rikkiyhdisteet (H2S, COS) typpiyhdisteiden jäämät hiilivety jäämät CO 2 H 2 O 46
47 Fysikaalinen absorptio: Rectisol Tehokas mutta kallis Metanoli liuotin, bar, C Poisto: H 2 S, CO 2, COS, HCN, NH 3, merkaptaanit, CS 2 yhdiste ppm H 2 S 0.1 CO HCN 0.01 NH /03/
48 Kaasutuskaasun puhdistus pesurilla Vesipesu ei ole tehokas, poistaa vesiliukoiset ja kondensoituvat tervayhdisteet Orgaaninen liuotin tehokkaampi: RME (rape seed methyl ester), Güssingin laitos OLGA-prosessi Täytekappalepesuri Suihkutornipesuri Ei poista kevyitä hiilivetyjä Lähde: 48
49 OLGA tervanpesuprosessi ECN:n kehittämä Perustuu orgaaniseen liuottimeen Operointi veden kastepisteen yläpuolella Kaksi pesukolonnia: nestemäinen terva keräimeen (COL) ja kaasumainen terva absorberiin (ABS) Pesuliuos absorberistä regeneroidaan korkeassa lämpötilassa stripperissä (STR) Nestemäiset tervat keräimestä erotetaan ja palautetaan kaasuttimeen Sähkösuodatin (W-ESP) ei ole tarpeellinen jos kaasu on suodatettu ennen OLGAa lähde: 49
50 Suuren mittakaavan lämmön ja sähkön tuotanto Kaasutuskaasu puhdistettava Hiukkaset ja alkalimetallit Typpiyhdisteet Typpiyhdisteistä muodostuu NO x -yhdisteitä Alkalimetallit ja hiukkaset tuhoavat kaasuturbiinin KAASUTIN ESI- REFORMERI SUODATIN LÄMPÖ JA SÄHKÖ hajottaa kondensoituvat tervat osan typpiyhdisteistä poistaa hiukkaset ja alkalimetallit 17/03/
51 Synteesisovellukset Kaasutuskaasusta prosessoidaan ultrapuhdasta synteesikaasua KAASUTIN SUODATIN REFORMERI PESURI ULTRA PUHDISTUS SYNTEESIT poistaa hiukkaset, kloori, alkalija raskasmetallit hajottaa hiilivedyt ja säätää H 2 /COsuhteen Hajottaa kondensoituvat tervat ja osan typpiyhdisteistä NH 3 poisto poistetaan N- ja S- yhdisteet poistetaan N 2, H 2 O ja CO 2 Vaiheiden integrointi toisiinsa haastavaa Kierrätykset, lämpövirrat 17/03/
52 Reformointi 52
53 Kaasutuskaasun katalyyttinen puhdistus 17/03/
54 Katalyyttiin ja reaktoriteknologiaan kohdistuvat haasteet N 2, CO, CO 2, CH 4, C x H y, H 2, H 2 O tar ppm NH 3 /HCN ppm H 2 S/COS ppm HCl alkalimetallit raskasmetallit hiukkaset 1-10 g/m 3 n C Suuren hiukkaspitoisuuden aiheuttamat ongelmat (katalyyttien likaantuminen) Tervojen ja typpiyhdisteiden samanaikainen hajottaminen Katalyyttien myrkyttyminen Prosessin häiriötilanteet Ylös- ja alasajotilanteet Katalyytin elinikä > 2 vuotta 54
55 Kaasutuskaasun katalyyttinen puhdistus ESIREFORMOINTI: Kondensoituvien tervayhdisteiden hajotus Mahdollistaa kaasun suodatuksen Estää noen muodostumisen reformerissa Mahdollistaa moottorin tai turbiini käytön CHP sovelluksissa Monoliittikenno katalyytit ESI- REFORMERI SORBENTTI SUODATIN Pöly Cl Alkalimetallit Raskasmetallit Reformointi Kaasumoottori Kaasuturbiini 55
56 Kaasutuskaasun katalyyttinen puhdistus REFORMOINTI: Kaikkien hiilivetyjen hajotus CO-shift, CO/H2- suhteen säätö Mahdollistaa synteesiprosessit Monoliittikenno- ja raekerroskatalyytit SORBENTTI SUODATIN Pöly Cl Alkalimetallit Raskasmetallit REFORMERI Synteesit 56
57 Reforming catalysts 17/03/ Ref: WO 2011/ A1, WO A1, WO A1
58 Pölyisen ja suodatetun kaasun reformointi vaikutus reaktorisuunnitteluun KAASUTIN REFORMERI SUODATIN Pölyinen kaasu reformerille Vaatii monoliittikatalyytin, jotta pöly ei tuki katalyyttipetiä Kaasutin ja reformeri samassa lämpötilassa, kaasu voidaan jäähdyttää ennen suodatusta KAASUTIN SUODATIN REFORMERI Voidaan käyttää partikkelikatalyyttejä, joiden saatavuus on kaupallisesti parempi kuin monoliittien Lisäksi katalyyttien pakkaus reaktoriin on helpompaa 17/03/
59 Prosessin kehitystyö 17/03/
60 Catalyst long-term test at the Lahti plant Monolith front face after 24 h on-stream -front face clogged by carbon formed from tar at high temperature Second test: Monolith front face after 2300 h on-stream - No clogging problems, pressure drop low & steady throughout the test 60
61 Reformerin pitkäaikaiskoe Testaus: 0,5 MW PDU-kaasutuslaitteisto, VTT 61
62 Varkaus From: Sami Kokki, Foster Wheeler 62
63 Kaasutuksen sovellukset Pienen kokoluokan biovoimalat Jätteiden hyötykäyttö Kaasutuskombivoimalat Tulevaisuuden polttokennovoimalat Liikenteen polttonesteet, vety, kemikaalit Biopolttoaineet ja jätteet Suomessa Maailmalla myös kivihiili ja pohjaöljyt 63
64 Vastavirtakaasutin Bioneer Kehitetty 80-luvulla, 10 laitosta Kattiloille ja uuneille, 5 MW Tervapitoinen kaasu Korkea hiilikonversio Robusti, joustava, täysin automatisoitu Polttoainesiilo Tuhka Kuuma kaasu Kaukolämpö-sähkö Kaasukattila 5 MW kaukolämpölaitos, Jalasjärvi, käytössä vuodesta 1987 lähtien 64
65 Puupohjaisesta biomassaa käyttävät eri CHP teknologiat Mikro kokoluokan sovellukset (alle 100 kwe) Stirling moottori ( el 7-14 %) Mikroturbiini ( el %) Kiinteäkerroskaasutus + kaasumoottori ( el %) Pienen kokoluokan sovellukset ( kwe) ORC ( el %) Höyrykone ( el 5-12 %) Mikroturbiini ( el < 20 %) Kiinteäkerroskaasutus + kaasumoottori ( el %) Suuren kokoluokan sovellukset (yli 2000 kwe) Höyryturbiini ( el %) Leijukerroskaasutus + kaasumoottori ( el ~30 %) 17/03/
66 Pienimuotoinen CHP-tekniikka: Biomassan kaasutus ja moottorivoimalaitos Sovellukset Kokoluokka 0-10 MW th, suuri potentiaali sähköä %, sähkö + lämpö n. 80 % Pienet kaukolämpölaitokset Sahat ja muu mekaaninen metsäteollisuus Pienimmässä kokoluokassa maatilat Kehitysmaiden ja kehittyvien maiden markkinat KUIVUMINEN POLTTOAINE T&K-työ ja eri tekniikat Useita myötävirtakaasuttimia yksinkertainen puhdistus Perusreaktorin eri versiot, 2-vaiheiset, muut viritelmät Novel-kiinteäkerroskaasutin tai leijukerroskaasutus sekä monimutkaisempi kaasun puhdistus suurempi kokoluokka Vastavirtakaasutus ja monivaiheinen kaasun pesu PYROLYYSI HAPETTUMINEN PELKISTYMINEN ILMA 66
67 Myötävirtakaasutin (downdraft fixed bed) Polttoaine syötetään ylhäältä ja tuhka + reagoimaton hiiltojäännös poistetaan pohjalta Ilma johdetaan yleensä keskelle suoraan kuumaan palamisvyöhykkeeseen Tervat ja muut pyrolyysituotteet kulkevat läpi hapettumisvyöhykkeen ja kuuman jäännöshiilipatjan Hapettuminen (ja krakkautuminen) alentavat tervojen pitoisuuden ideaalikaasuttimessa erittäin alhaiseksi (alle 100 mg/m3n) => olennaista on ilman ja tervojen kontakti ja kanavoitumisen välttäminen => käytännössä ei onnistu MW-kokoluokassa Palamisvyöhykkeestä poistuva kaasu pelkistyy alimman kerroksen hiilipatjassa => kaasutusreaktiivisuus rajoittaa hiilikonversiota Poistuva kuuma kaasu johdetaan yläosan vaippatilan kautta, jossa se luovuttaa lämpöä kuivumiseen ja pyrolyysiin => lämmönsiirto rajoittaa ja skaalaus ei onnistu KUIVUMINEN PYROLYYSI HAPETTUMINEN PELKISTYMINEN POLTTOAINE KAASU ILMA 67
68 Biomassan kaasutus ja moottorivoimalaitos Imbert kaasutin, Georges Imbert v /03/
69 Perinteisen Imbert-kaasuttimen ongelmat ja rajoitteet Rakenne ja kurkku rajoittavat polttoainepohjaa pitää olla pilkettä joka valuu hyvin Ei voi skaalata suureen kokoluokkaan, koska reunoilta puhallettava ilma ei tunkeudu riittävästi petiin tervattomuus perustuu pitkälti hapettumiseen Yritykset rakentaa suurempia MW-kokoluokan kaasuttimia ovat johtaneet todella korkeisiin tervapitoisuuksiin Polttoaineen tuhka ja hienoaines tukkivat helposti kaasuttimen kurkun ja hiilipedin petiä on liikuteltava jollain tapaa Tuhkaa sisältävillä polttoaineilla tuhkan poiston yhteydessä poistuu samalla runsaasti reagoimatonta puuhiiltä Tuhkan sulamista on vaikea hallita 69
70 Spanner Re2 (DE) Saksalainen perinteinen myötävirtakaasutin Polttoaineena puuhake 30 kwe ja 45 kwe versiot 130 laitosta toimitettu, pääosin Baijeriin maatiloille Sarjatuotanto kotimarkkinoille Sähkön takuuhinta ja omalle työlle laskettu vähäinen hinta taloudellisuuden edellytyksinä Lähde: Thomas Bleull, Tukholman kaasutusseminaari /03/
71 Suomalaista myötävirtakaasuttimen kehitystyötä 2010-luvulta Gasek Oy, Reisjärvi Lähde: 71
72 GASEK RETROFIT gasifier GASEK RETROFIT is designed for replacing fossil fuels in boilers and kilns The oil/gas burner is replaced by a new multi-fuel burner Typical plant sizes: 500 kw th and 1 MW th First industrial plants in operation R&D center at Reisijärvi, Finland marko.valtonen@gasek.fi 72 72
73 Volter 73
74 74
75 Kiinassa 1960-luvulla kehitetty riisinkuorta polttoaineena käyttävä opentop kaasutin Kaasutusilma avoimesta yläosasta, pyritään hitaaseen hapettumiseen pedissä Kuumavyöhyke pyrkii vaeltamaan pedissä, peti palaa puhki, räjähdysvaara Ei kavennusta kaasuttimessa, polttoaine valuu paremmin Tervojen hapettuminen ei yhtä tehokasta kuin Imbert kaasuttimessa Lähde: Hubert Stassen,
76 Perinteisten kiinteäkerroskaasuttimien rajoitukset Vastavirta Polttoaine TuhkaIlma + Höyry Kaasu C Ilma Myötävirta Tuhka (+hiili) Polttoaine Kaasu C Vain palamaiset polttoaineet Vastavirtakaasuttimet: korkea tervapitoisuus alhainen kaasun lämpötila kaasuputken tukkeutuminen Myötävirtakaasuttimet alhainen hiilikonversio kanavoituminen, painehäviö tuhkan sulaminen vain pieneen kokoluokkaan soveltuu vain hyville puupolttoaineille (pilke, hake) 76
77 Vaatimuksia: pienkokoluokan kaasuttimet < 10 MW fuel Laaja polttoainepohja liittyen polttoaineen partikkelikokoa, tuhkan koostumusta ja kosteuspitoisuutta Tervojen poisto ilman jätevesiongelmaa Tehokas tuotekaasun puhdistus turvaamaan moottoreiden ja pienten turbiinien toiminta Automaattinen toiminta, hyvä toteutettavuus ja alhaiset käyttökulut (teollistuneissa maissa) Korkea sähkön tuotannon hyötysuhde, % Nämä vaatimukset eivät päde tavalliselle myötävirtakaasutin-moottorivoimalaitokselle 17/03/
78 Ilmanpaineinen leijukerroskaasutus uuneille ja kattiloille REACTOR BIOFUEL FEED 850 C 900 C CFB GASIFIER RETURNLEG BOTTOM ASH COOLING SCREW UNIFLOW CYCLONE GASIFICATION AIR FAN AIR PREHEATER HOT LOW CALORIFIC GAS ( C) Kaupalliset meesauunien kaasuttimet kehitti Ahlström Oy 80- luvulla Foster Wheeleriltä kaasutin kattila sovelluksiin 90-luvulla Kaasutintoimittajia Amec Foster Wheeler Andritz (ent. Carbona) Valmet (ent. Metso Power) Kannattava MW kokoluokassa Polttoaineen kuivaus tarvitaan usein, jotta saavutetaan tarvittavat liekin ominaisuudet uuneissa ja kattiloissa 78
79 Vaihtoehto 1: Puhdas biomassa EI KAASUN PUHDISTUSTA (PUHDAS BIOMASSA) POLTTOAINE PETI MATERIAALI CFB tai BFB kivihiilikattila Lauhdevoima (sähkö) CHP laitos ILMA POHJATUHKA 17/03/
80 Referenssi: Kymijärvi I - voimalaitos, Lahti - Kaasutinlaitos käynnistyi Ei ongelmia käyttöönotossa - Kaasuttimen käytettävyys >95 % - Kattilan päästöt alentuneet Pääkattila 360 MW th Polttoaineen käsittely CFB-kaasutin 60 MW 80 80
81 Valmet scope in Vaskiluodon Voima s gasification project Full scope services with total plant optimization Fuel receiving and handling Drying Gasification Boiler modifications Automation, electrification and instrumentation Instrumentation, electrification and automation Product gas Dried biomass Wet biomass Biomass receiving and pre-handling Large-scale belt dryer CFB gasifier 140 MW fuel Existing PC boiler
82 Corenson muovirejektin kaasutus, Varkaus Nestepakkausten kuitujen kierrätyslaitos Alumiini-pitoinen muovirejekti 50 MW kaasutin + kaasukattila, 2100 tonnia vuodessa alumiinia kierrätykseen Käyttöönotto vuonna 2001 Prosessin kehitystyö: VTT & Foster Wheeler Energia Oy Vuodesta 2013 muutettu CFB-kaasuttimeksi, muiden jätepolttoaineiden testauksia (FWE) Lähde: Foster Wheeler 82
83 Meesauunikaasutin Metsä Fibre, Joutseno MEESAUUNI KUORI Meesauuni 600 tonnia päivässä Kaasuttimen polttoaineteho 48 MW th Syöttöjärjestelmä: 22 tonnia tunnissa kuorta (mänty, kuusi, koivu) Kuoren kuivaamiseen käytetään tehtaan ylijäämälämpöä Käyttöönotto vuonna 2012 KAASUTUSLAITOS 17/03/
84 Vaihtoehto 2: Vaikeat biomassat ja jätepolttoaineet (Cl, alkalimetallit, raskasmetallit) DRY CLEANING AND CHLORINE REMOVAL -Coal/oil-fired boiler -Condensing power Fuel Bed material CFB or BFB Filter 450 C Ash treatment plant / CHP plant -Ovens/kilns -HRSG of gas-fired combined cycle plant gas-fired boiler Air Bottom ash Ca(OH) 2 Fly ash 84
85 Demonstration by Lahti Energia Oy (Lahti, Kymijärvi) SRF fuelled gasification based WtE plant (CHP) 2 x 80 MW th gasification & gas cleaning trains 160 MW th gas fired boiler Technology supplier: Metso Gas boiler Flue gas cleaning Gasifier Gas cooling Gas cleaning Bag house, Ca(OH) 2 + activated carbon Steam turbine RDF Natural gas/ oil auxiliary fuel High pressure steam Electricity, process steam 85
86 Lahti Energia Oy 17/03/
87 Lahti Waste Gasification plant Highest efficiency for Energy-from-Waste World s largest waste (SRF) gasification power plant Processes 250 ktpa of Refuse Derived Fuel (SRF) to produce: 50 MW of electricity 90 MW of district heat CHP efficiency of 87,5 % Total investment ca. 160m Lahti Energia, Lahti, Finland Start-up 2012 CO2 emissions reduced up to 50 %
88 Lahti Waste Gasification plant Design fuel Design fuel Fuel LHV SRF from MSW and C+IW MJ/kg, dry Moisture < 30 w-% Ash < 15 w-%, dry Cl < 0.6 w-%, dry Na + K < 0.3 w-%, dry Hg < 0.1 mg/kg, dry
89 Low emissions proven At stack (red. 11 % O2) Emisssion Limit Measured NOx 200 mg/m 3 n 161 mg/m 3 n SO 2 50 mg/m 3 n 7 mg/m 3 n CO 50 mg/m 3 n < 2 mg/m 3 n Dust 10 mg/m 3 n < 2 mg/m 3 n HCl 10 mg/m 3 n < 1 mg/m 3 n HF 1 mg/m 3 n < 0,5 mg/m 3 n TOC 10 mg/m 3 n < 1 mg/m 3 n PCDD/F compounds Hg Cd+Tl Sb+As+Co+ Cr+Cu+Mn+ Ni+Pb+V 0,1 ng/m 3 n < 0,002 ng/m 3 n 0,05 mg/m 3 n < 0,0001 mg/m 3 n 0,05 mg/m 3 n < 0,0003 mg/m 3 n Total 0,5 < 0,03 mg/m 3 n mg/m 3 n * NOx, SO 2, HCl are usually close to limit to minimize the cost of additives Final emission control: q DeNox catalyst q Sodiumbicarbonate injection q Activated carbon injection q Bag house
90 Valmet Waste Gasification Lahti Project -Operational experience q Stable and easy to control operation q Compliance with WID q No corrosion detected q Capacity demonstrated q Gasifier operation reliable q First year availability too low Changes in filter operational modes Product Gas Cooler changes Fuel properties improved (metal/streamers/wood) Availability now 85 % + q Further improvements still ongoing as a cooperation with the Customer
91 Biomass and waste gasification for boilers and kilns WASTE-TO-ENERGY PLANTS WITH MATERIAL RECOVERY o HIGH ELECTRIC EFFICIENCY o RECOVERY OF VALUABLE METALS JOUTSENO LIME KILN 2012 LIME-KILN GASIFIERS LAHTI 60 MW REPLACEMENT OF FOSSIL FUELS IN BOILERS AND KILNS o WOOD, AGROBIOMASS o MW FUEL BIOMASS/WASTE GASIFIERS FOR POWER LAHTI II, 160 MW WASTE-TO-ENERGY CBF/BFB GASIFICATION R&D AND PILOTING R&D on o HOT GAS FILTRATION o WASTE AND STRAW GASIFICATION R&D NEEDS o FILTER ASH UTILISATION o RECOVERY OF METALS o IMPROVED GAS CLEANING o SYNGAS FROM WASTE FUELS 91
92 Gasification - Gas Engine CHP plant / Skive, Denmark Gasification Plant process: Air blown, pressurized BFB gasifier Catalytic tar reforming Gas cooling and filtration Gas scrubbing System pressure: 2 bar Biomass feed: 20 MW th Feedstock: Wood pellets & wood chips Power: 6.0 MW (3x2MW GEJ620 gas engines) BIOMASS, 20 MWth AIR/STEAM TAR REFORMER GASIFIER BOTTOM ASH GAS COOLERS GAS FILTER FLY ASH GAS SCRUBBER WATER GAS BUFFER TANK 2 BOILERS 3 GAS ENGINES TO STACK DISTRICT HEATING 11.5 MWth POWER 3x2 MWe District heat (CHP mode): 11.5 MW th In commercial operation since 2008 GAS ENGINES PRESSURIZED BFB GASIFIER
93 Biomass IGCC power plant design Small CHP plant Power production: 7.4 MWe District heat: 8.5 MJ/s Electric efficiency: 40 % Large IGCC power plant Power production: 116 MWe Electric efficiency: 50 % 17/03/2016 Lähde: Carbona Oy; K.Salo & A.Horvath 93
94 Muutamia termejä Synteesikaasu (synthesis gas, syngas) = CO, H 2, CO 2 ja H 2 O Maakaasu (natural gas, NG) = lähinnä metaania, fossiilisista lähteistä Synteettinen maakaasu (synthetic natural gas, SNG) = teollisesti tuotettu maakaasu, voi olla bio- tai fossiilipohjainen Nestekaasu (Liquefied Petroleum Gas, LPG) = propaanin ja butaanin seos Biokaasu (biogas) = yleensä anaerobisesti tai fermentoimalla tuotettu, metaania ja CO 2 :a sisältävä kaasuseos parafiinit = alkaanit, yksöissidoksellisia hiilivetyjä (metaani, etaani ) olefiinit = alkeenit, kaksoisidoksellisia hiilivetyjä (eteeni, propeeni ) aromaatit = sisältävät bentseenirenkaan (tässä yhteydessä) 17/03/
95 Relevant potential products from synthesis gas 95
96 Fischer-Tropsch synteesin reaktioita Paraffins: Olefins: Alcohols: (2n+1)H 2 + nco --> C n H 2n+2 + nh 2 O 2n H 2 + nco --> C n H 2n + nh 2 O 2n H 2 + nco + C n H 2n+1 OH + (n-1) H 2 O Also other oxygenates are possible (acids, aldehydes, ketones) Shift: CO + H 2 O --> CO 2 + H 2 Boudouard: 2CO --> C + CO 2 Coke: H 2 + CO --> C + H 2 O Catalytic reaction (Co, Fe, (Ru, Ni, Rh)) Multi-phase reaction (gas-solid-liquid) Highly exothermal (deltah = -180 kj/mol) Restricted by mass transfer 17/03/
97 Typical product of low temperature FT 17/03/
98 Methanol Utilised as chemical feedstock or as such to supplement liquid fuels Significant and largest of the commercial processes based on syngas (appr. 47 Mt/a) Ample amounts of applications and follow-up routes Several important commercial processes: Formaldehyde Acetic acid (Monsanto-process) MTBE (methyl tertiary-butyl ether) DME Methylhalides Also possible to produce gasoline with MTG-process (New Zealand). Recently the interest has been increasing again (TIGAS-process). 17/03/
99 Methanol as fuel 17/03/
100 Production of Synthesis Gas from Solid Fuels Initial step - two main approaches Main technical challenge: prehandling, feeding of biomass Biomass BIOMASS PRE- TREATMENT Dry Pulver or Pyrolysis oil GASIFIER 1300 ºC + Raw synthesis gas to cooling, clean-up and conditioning Typically: oxygen-blown entrained-flow gasifier Main technical challenge: reforming of gas Biomass GASIFIER REFORMER Raw synthesis gas Typically: fluidised-bed gasifier, either oxygen-blown or indrectly heated e.g. 850 ºC 900 ºC catalytic to cooling, clean-up and conditioning 17/03/
101 Updated Techno- Economic Assessment Detailed evaluation of 20 individual plant concepts Large scale: 300 MWth of biomass O 2 gasification at 5 bar (and 22 bar) MeOH, DME, FTL & MTG Based on technically proven process Estimated impact of further R&D to the overall economics Nth plant economics Available: 17/03/
102 Kaasutuksen T&K toimintaa VTT:llä 102
103 Gasification based Waste-to-Energy an example of VTT R&D-technology Corenso, plastic reject gasifier (50 MWfuel) (commissioning 2001) Laboratory characterisation & preliminary development in bench scale - Late 1990 s Further development and optimisation in pilot scale - In early 2000 Lahti Energia KYVO2 gasification based WtE Lahti Energia KYVO2 plant (160 MWfuel) gasification based WtE plant (160 MWfuel) (commissioning 2012) (commissioning 2012) 17/03/
104 Kaasutus ja kaasun puhdistus T&K 90-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa VTT:llä Bed Petimateriaali material/ Ca-based Lisäaine additive Kaasun Gas jäähdytin cooler Coal burners CFB, BFB ja kiinteäkerroskaasutus Kaasun jäähdytys o C HCl poisto: Ca(OH) 2 + polttoaineen sis.ca, Na, K Kaasun suodatus - hiukkaset, raskasmetallit (ei Hg) Polttoaineet: vehnän olki, purkupuu, useita eri SRF-laatuja, teollisuuden jätejakeet, yhdyskuntaliete, jätemuovi jne. Polttoaineen Fuel syöttöfeeding Sorbentti Gas burner polttimet Suodatin Filter SRF-pelletit 104
105 Leijukerroskaasutuksen pilotti VTT/Otaniemi v
106 106
107 Kaasun puhdistuksen tehokkuus Kloori ja raskasmetallit Tuloksia yhdyskuntajätteen kaasutuksesta Puhdistuksen tehokkuus % Lopullinen pitoisuus puhtaassa kaasussa HCl (ppm-m) Raskasmetallit (ppm-m): V > 99 % < 0.01 Cr > 99 % < 0.01 Mn > 99 % < 0.01 Co > 99 % < 0.01 Ni > 99 % < 0.01 Cu > 99 % < 0.02 Zn > 99 % < 0.20 As > 99 % < Cd > 99 % < Sn > 99 % < 0.01 Sb > 99% < 0.01 Pb > 99 % <
108 Lahti Energia Oy 3/17/20 17/03/
109 Syngas Route to Biofuels Integration to pulp and paper mills offers significant benefits INTEGRATED CONCEPT PAPER OR PULP PULP AND PAPER MILL ENERGY TO DRYING PROCESS STEAM & POWER GASIFICATION AND GAS TREATMENT POWER PLANT FUEL GAS + STEAM MW VTT PDU FORESTRY RESIDUES, MILL RESIDUES, STRAW, ENERGY CROPS, URBAN BIOWASTE BIOMASS HANDLING AND DRYING MW BARK. FOREST RESIDUES, OTHER BIOMASS STEAM & OXYGEN SYNTHESIS GAS SYNTHESIS & UPGRADING MW INDUSTRIAL DEMO VARKAUS, FINLAND HYDROCARBON FUELS (FT) OR METHANOL, DME, SNG, H 2, etc. GTI PILOT 109
110 Synteesikaasua biomassasta Suomalaisen UCG-hankkeen vaihe I : Kaasutusmenetelmän valinta ja kehittäminen Kaasun puhdistuksen tutkimus ja kehitys Koetoiminta 500 kw:n laitteistolla Otaniemessä Teknis-taloudelliset tarkastelut Integrointi metsäteollisuuteen, kaukolämpölaitoksiin tai öljyn jalostukseen Teollinen kokoluokka MW Vaiheiden II & III demolaitosten esisuunnittelu 50 MW:n kaasutin ja sivuvirtademolaitos 250 MW:n tuotantolaitos Kumppanit ja rahoitus VTT, TKK, Foster Wheeler, Neste Oil, Andritz, Vapo, PVO, StoraEnso, M-real, MetsäBotnia, UPM ja Rintekno kokonaisbudjetti noin 4 M päärahoittajat Tekes ja VTT 17/03/
111 From: Sami Kokki, Foster Wheeler From: V.Jokela, Stora Enso 111
112 Cost competitiveness of BtL (n th plant) Levelised production cost 300 MW 17 /MWh, 0.12 CCF Electricity 50 /MWh, DH 30 /MWh@5500 h/a Before tax, incl. refining margin 5 bar / 550 o C Condensing steam cycle 5 bar / 550 o C District heat production 5 bar / 850 o C District heat production Mature technology No investment support No CO 2 credits No tax assumptions 112
113 Integrated production of high-value biomass products and the use of residues for massive production of fuels and chemicals Multiple forest/agro industry sites with local CHP integration Transportable intermediate products Large-scale refineries and chemical industries Forest residues By-products of forest industry Agricultural residues Industrial and municipal wastes SRF Pyrolysis oil Methanol Fischer Tropsch distillates Synthetic methane Drop-in transportation fuels Renewable packaging materials Basic chemicals 17/03/
114 Biomassan termokemiallinen käsittely Kaasutus ja kaasun puhdistus Polttoaineiden karakterisointi Penkkikokoluokan T & K ja koetoiminta Innovatiiviset ratkaisut lähtökohtana teolliselle toteutukselle Synteesikaasu: polttoaineet ja kemikaalit Alustava prosessikonseptin arviointi Pilotkokoluokan T & K ja prosessin koestus Prosessin mallinnusta ja soveltuvuuden arviointia Vety& Synteettinen maakaasu 17/03/
115 Gasification and Pyrolysis Platforms at BioRuukki VTT will move it s Gasification and Pyrolysis test facilities to an industrial area in Kivenlahti, Espoo New pilot plants will also be constructed Start-up at new site in Q2/2015 Efficient development from laboratory to industrial realization Horizon 2020-projects, Biofuels for transport sector, renewable chemicals Fuel gas & pyrolysis oil for CHP and industrial applications Waste-to-Energy with material recovery VTT RES-Infra Investment New R&D Platform Industrial projects Pyrolysis and gasification R&D Testing and piloting services Platform for new pilot plants 2G Biofuels R&D and Piloting project 7.2 M : , 2nd phase planned for /03/
116 Biomass and Waste Gasification Platform Gasification Platform is used for gasification process development, testing of new feedstocks and for the development of gas cleaning technologies for different gasification applications Excellent know-how on fuel chemistry and gasification processes Unique fluidised bed gasification test facilities from laboratory to pilot scale Bench and pilot scale facilities for catalytic gas cleaning and hot filtration Cutting-edge tools for techno-economic evaluations and process modelling (CFD, ASPEN) Track record on industrial development and demonstrations IPR on gasification and gas cleaning CFB gasification pilot plant syngas and fuel gas applications Pressure 1-6 bar, max. feed capacity 0.5 MW Air-blown operation, steam-o 2 gasification Hot filtration and catalytic reforming Dual Fluidized-Bed steam gasification pilot plant Atmospheric pressure, feed capacity up to 80 kg/h Hot filtration, gas reforming Bench-scale BFB gasification test rig Atmospheric-pressure, feed rate 1 kg/h Air-blown, O2/steam- gasification Filtration, reforming Bench-scale CFB gasifier reactor (new) Atmospheric-pressure, feed rate 1 kg/h Gasification tests with new fuels Pressurized Fixed Bed Pilot Plant (new) Pressure 1-10 bar, max. Feed rate 50 kg/h Fuel gas and syngas applications Bench-scale filter and reformer testing facilities Pressure 1-6 bar, Simulated gas or slip stream from gasifier units 116
117 Yhteystiedot Kaasutusteknologia ja siihen liittyvät asiat Tutkimuspäällikkö Esa Kurkela Tiimipäällikkö, Kaasutus Ilkka Hiltunen Esittelyvideo 17/03/
118 KIITOS! Kysymyksiä? 17/03/
119 TECHNOLOGY FOR BUSINESS
Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden
Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at
LisätiedotKaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013
Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products
LisätiedotPuupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,
LisätiedotKaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT
Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT 2 Polttokaasua suoraan energiantuotantoon ja synteesikaasua polttoaineitten
LisätiedotMitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?
Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta? Jyväskylä 8.10.2014 8.10.2014 Esa Kurkela, Yrjö Solantausta & Ilkka Hiltunen 1 Content of Presentation Thermochemical Routes to Biofuels
LisätiedotKaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
LisätiedotPienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku
Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Pienimuotoinen CHP-tekniikka:
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotUudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo
Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari 26.5.2015 Bioruukki, Espoo 2G Biofuels-projektin kaasutustehtävät 2012-15 Paineistettuun
LisätiedotBiomassasta ja jätteestä synteesikaasua
1 Biomassasta ja jätteestä synteesikaasua - suomalainen ratkaisu liikenteen biopolttoaineille sekä kotimaahan että vientimarkkinoille Esa Kurkela, Pat McKeough & Pekka Simell VTT II LIEKKI-päivä 24.1.2006,
LisätiedotBIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela
BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela Yksi globaaleista muutostarpeista polttonesteiden ja kemikaalien tuotanto öljyä korvaavista raaka-aineista
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotBIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotJätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala
Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotKaasutuksen tervat ja tervojen pesu. VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä Pekka Simell, VTT
Kaasutuksen tervat ja tervojen pesu VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä 13.6.2013 Pekka Simell, VTT 2 Kaasun epäpuhtauksien aiheuttamat ongelmat TERVA härmistyy pinnoille ja tukkii aiheuttaa PAH
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotSuomestako öljyvaltio? Kari Liukko
Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA
LisätiedotKiinteäkerroskaasutuksen perusteet ja ilmiöt
Kiinteäkerroskaasutuksen perusteet ja ilmiöt Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus-seminaari 13.6.2013 Helsinki Antero Moilanen, VTT 2 Sisältö Biomassapolttoaineominaisuudet Kaasutusreaktiot
LisätiedotSellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus
Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-
LisätiedotKestävä ja älykäs energiajärjestelmä
Ilmansuojeluyhdistys syyskokous 23.11.2017 Kestävä ja älykäs energiajärjestelmä Espoon kaukolämpö hiilineutraaliksi 2030 Ilkka Toijala / Head of Heating and Cooling, Finland / 23.11.2017 Kattava kaukolämpöverkko,
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotEnergian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotKOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy
KOKOEKO-seminaari 14.2.2013 Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy The ANDRITZ GROUP Overview Company ANDRITZ AG, Graz, Austria (Group headquarters)
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotGeoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen
Geoenergian tulevaisuuden visio Jari Suominen 1 The global energy challenge 3 Renewable energy potential does not limit its use Fossil energy: total estimated resources Renewable energy: estimated annual
LisätiedotJätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.
Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %
LisätiedotTÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:
TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotParisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030
Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country
LisätiedotUusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet
LisätiedotMetsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto v04 / 5.4.2017 JS 1 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään VTTn biotutkimusyksikkö ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotKohti biojalostamoja biomassan termokemiallinen jalostus kaasutuksen avulla
Kohti biojalostamoja biomassan termokemiallinen jalostus kaasutuksen avulla Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto Uusiutuvan energian ohjelma Johdanto Vetykaasun (H 2 ) tai ns. synteesikaasun hiilimonoksidin
LisätiedotLiikenteen biopolttoaineet
Liikenteen biopolttoaineet Jäte- ja tähdepohjaisen uusiutuvan dieselin ilmastohyödyt Pekka Tuovinen Using advanced refinery technologies 3 15 November 2018 Uusiutuvat tuotteet TUOTANTOKAPASITEETTI: 2,7
LisätiedotMa 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus
LisätiedotBiopolttonesteistä biokemikaaleihin
VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Biopolttonesteistä biokemikaaleihin Biotaloudesta viennin veturi Kuuntele VTT:n näkökulma, 30.11.2015 Yrjö Solantausta, Kai Sipilä ja Esa Kurkela Sisältö Uuden,
LisätiedotHiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A
Hiilineutraalin Turun toimenpiteet ja haaste Lounais-Suomen yhteinen ilmastohaaste, Rauma 6.4.2017 Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli A Manni Hiilineutraali kaupunkialue 2040 mennessä Turun
LisätiedotTOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotKaasutuksen T&Kaktiviteetteja
Kaasutusen T&Kativiteetteja Suomessa Jua Konttinen Kemian laitos / Uusiutuvan energian ohjelma www.jyu.fi/uusiutuvaenergia 26.1.2012 Taustaa Esitelmän sisältö Kaasutus-sovellusista CHP IGCC & Meesauuni
LisätiedotGASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
LisätiedotBiomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
LisätiedotMETSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
LisätiedotPyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012
Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto
LisätiedotLiikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla
Liikennepolttoaineiden tuotanto biokaasusta erotetun hiilidioksidin avulla Bio-CO 2 -hankkeen päätösseminaari 30. elokuuta 2018 VTT, Jyväskylä Eemeli Tsupari, Markus Hurskainen Sisältö Biokaasun puhdistus
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotHIGHBIO - INTERREG POHJOINEN
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät
LisätiedotVisio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi
Visio bioperäisen hiilidioksidin hyödyntämiseksi BioCO 2 -projektin loppuseminaari - Bioperäinen hiilidioksidi hyötykäyttöön 30. elokuuta 2018, Jyväskylä Janne Kärki Ongelma Lisää hiiltä ilmakehään - kivihiili
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotR&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. HighBio. Welcome to the Seminar! Piteå, May 18 th 2010
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Högförädlade bioenergiprodukter via förgasning Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Refining of Novel Products by Biomass Gasification EUROPEAN
LisätiedotOnko jo pien-chp:n aika?
Onko jo pien-chp:n aika? Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto Uusiutuvan energian ohjelma www.jyu.fi/uusiutuvaenergia Uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelma (JY) Maisteriohjelman tavoitteena
Lisätiedot[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö
[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotSocial and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
LisätiedotPien-CHP:stä voimaa vientiin ja maakuntaan(?)
Pien-CHP:stä voimaa vientiin ja maakuntaan(?) Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto / Uusiutuvan energian ohjelma 2.2.2011 Pien-CHP teknologioita Suomessa (10 1000 kw e ) Polttosovellukset Teknologioita
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotKotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009
Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja
LisätiedotBalance+ -säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin. Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF
-säätökonsepti Voimalaitoksen vakionopeudensäädin Myynti- ja projektipäällikkö Joni Viitanen, ÅF Energia 2016, 26.10.2016 Kuulostaako tutulta? Palamattomia pohjatuhkassa Epätasaiset petilämmöt Häkäpiikkejä
LisätiedotSuomi muuttuu Energia uusiutuu
Suomi muuttuu Energia uusiutuu Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet 15.11.2018 Esa Vakkilainen 1 ENERGIA MUUTTUU Vahvasti eteenpäin Tuuli halvinta Sähköautot yleistyvät Bioenergia
LisätiedotMika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy. Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana
Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Biokaasu, Biodiesel, HVO vai Sähkö raskaan liikenteen käyttövoimana Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä Sustainability / Kokonaisuus:
LisätiedotBiometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi
From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset
LisätiedotSynteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus
ESPOO 28 VTT PUBLICATIONS 682 Esa Kurkela, Pekka Simell, Paterson McKeough & Minna Kurkela Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus VTT PUBLICATIONS 682 Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun
LisätiedotLow-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013
Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei
LisätiedotAJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN. Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy
AJONEUVOTEKNIIKAN KEHITTYMINEN JA UUSIEN ENERGIAMUOTOJEN SOVELTUMINEN SÄILIÖKULJETUKSIIN Mika Jukkara, Tuotepäällikkö / Scania Suomi Oy Scania Vabis Chassis 1930 Liikenteen rooli kestävässä kehityksessä
Lisätiedotappropriate power range: 1-7 megawatts proportion of electric power of total energy is ca 30 % Entimos Ltd offers complete ready-to-use system
Entimos-powerplant Combinated Heat and Power fuel options: wood chips sawing fragments cover of wood non-nutritious cereal combustible waste from communities more bioenergy - less greenhouse gas appropriate
LisätiedotLIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU. BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka
LIIKENTEEN BIOPOLTTOAINEIDEN HIILIJALANJÄLKIVERTAILU BioRefine- ja Vesi loppuseminaari Risto Soukka 27.11.2012 DROP-IN POLTTOAINEET UHKAKUVAT ETANOLIN KÄYTÖLLE BIOPOLTTOAINEENA Etanolin seossuhde rajoittaa
LisätiedotMiten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen
Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher
LisätiedotPien-CHP:n teknologiset ratkaisut
Pien-CHP:n teknologiset ratkaisut Jukka Konttinen Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos Uusiutuvat luonnonvarat ja elinympäristön kemia www.jyu.fi/kemia Sähköposti: jukontti@jyu.fi Uusiutuvan energian tutkimusta
LisätiedotCFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007
CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t
LisätiedotPalamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä
Palamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä Kari Myöhänen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Liekkipäivä 26.1.2012 Sisältö Kiertoleijukattiloiden
LisätiedotProjekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime
LisätiedotCatalytic conversion of synthesis gas: Methods and applications
Catalytic conversion of synthesis gas: Methods and applications Ulla Lassi HighBio projektiseminaari 18.11.2008 Introduction Synthesis gas is traditionally produced from fossil fuels (GTL) HighBio project
LisätiedotPuuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotKurkistus soodakattilan liekkeihin
Kurkistus soodakattilan liekkeihin Esa K. Vakkilainen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto 1 17.8.2014 Sisältö Soodakattila mikä se on Oulusta Kymiin Mustalipeä on uusiutuva polttoaine Lipeän palaminen
LisätiedotMetsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset
Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotPowered by gasek WOOD gasifying solutions
Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotFinnish experiences in designing and funding the renewable energy projects
International fair for energy, automation, lighting technology and communication systems Tallinn, Estonia in March 10. - 12. 2004 Finnish experiences in designing and funding the renewable energy projects
LisätiedotTSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos
TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos 23.11.2017 Turun Seudun Energiantuotanto OY Turku Energian ja Fortumin pitkäaikainen kaukolämmön toimitussopimus on päättynyt ja tilalle on muodostettu yhteisesti
LisätiedotSpace for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s
Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
Lisätiedot