Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin
|
|
- Otto Laaksonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu Snellman, Toivo Kuokkanen Uudet energiaratkaisut Pohjanmaalla seminaari
2 BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet (metsäbiomassa ja maatalous) Suora poltto - Polttopuu - Hake - Pelletit Pyrolyysi -hiilestys Puuhiili Terminen käsittely (lämpö) Pyrolyysi Kaasutus Synteesikaasu (puukaasu) Suora nesteytys Pyrolyysiöljy Alkoholifermentointi Etanoli Butanoli Biokemiallinen käsittely Bakteerit Anaerobinen hajoaminen Biokaasu Aerobinen hajoaminen Komposti Puhdistus Lämmitys / Polttaminen Synteettiset raakaaineet (BTL) Nestemäiset polttoaineet Synteettinen polttoaine (GTL) Kemian raakaaineet Jäähdytys Lämpö/höyry Sähkö Kaasumoottori Ajoneuvokäyttö BTL=Biomass to liquid GTL=Gas to liquid Kemialliset tuotteet Ulf-Peter Granö
3 Fotosynteesi Palaminen Hiilidioksidin kiertokulku Fotosynteesi Palaminen Happi Hiilidioksidi Hiilidioksidi Happi Energia Vesi Aurinkoenergia Vesi
4 Vihreän kemian periaatteet biomassan kaasutuksessa Biomassa Lämpö Tuotekaasu kaasumoottorille, kaasuturbiinille, polttokennoille Metanoli (CH 3 OH) Reaktori Biomassan kaasutus Jäähdytys ja puhdistus FT polttoaine (Fischer-Tropsh) FT Diesel Vety (H 2 ) Synteettinen luonnonkaasu (Bio-SNG) Kemialliset tuotteet Ulf-Peter Granö
5 Biomassan kaasutus osana palamisprosessia Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.
6 Kaasutuksen kemialliset reaktiot Kaasutus koostuu useista kemiallisista prosesseista. Osa niistä on energiaa kuluttavia (endotermisiä, kaavassa vasemmalla) ja osa energiaa tuottavia (eksotermisiä, kaavassa oikealla)
7 Kaasuttimet Myötävirtakaasutin < 1MW th Myötävirtakaasuttimen periaatekuva Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.
8 Kaasuttimet Vastavirtakaasutin 1-30MW th Ristivirtakaasutin Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.
9 Kaasuttimet Leijupetikaasutin MW th Kiertopetikaasutin MW th Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.
10 Kaasutuksessa keskeiset parametrit 1) Kuumakaasu, 2) Jäähdytetty kaasu Lähde: Handbook Biomass Gasification, 2006.
11 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Interreg IVA Pohjoinen HighBio -tutkimusprojektin tavoitteena uuden tiedon tuottaminen puun (ja muiden biomassafraktioiden) kaasutukseen liittyen, kaasun hyödyntämistarkastelut ja tiedon levittäminen. Rahoittajat: EU-Interreg, Länsstyrelsen i Norrbotten, Suomen kansallinen vastinrahoitus; Lapin Lääninhallitus Projektiosapuolet: Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (koordinaattori) Centria tutkimus ja kehitys, Ylivieska (ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö) Oulun yliopisto, Kemian laitos Luleå tekniska universitet (LTU) ETC, Energitekniskt Centrum i Piteå Kokonaisbudjetti noin 1,6 M (3 vuotta)
12 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Eri raaka-aineet Kemian tuotteet Renad drivgas Polttoaine CHP-yksiköt Sähkö + lähilämpö Kaasutus Kaasun puhdistus Sivutuotteet GTL Ulf-Peter Granö
13 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP1. Kehitetty kaasutusprosessi D1. Entrained flow kaasuttimen tutkiminen (laboratoriossa) D2. Down draft flow kaasuttimen tutkiminen (laboratoriossa, pilot-mittakaavassa) D3. Biopolttoaineiden syöttö paineistetussa ympäristössä D4. Pesuveden ja syntyvän kondenssiveden koostumuksen tutkiminen Polttomootto rit Pakokaasut Päästöt Raaka-aine (biomassa) Raakakaasu Tuotekaasu Kaasuturbiinit Kaasutusreaktori Kaasun puhdistus Pesu- ja kondenssivesi Polttokennot = Tutkimusalue Ulf-Peter Granö
14 Sievin kaasutin EK Kaasu, Gasek Oy Eero Kangasojan puukaasuauto: Ajettu yli km Huippunopeus 120 km/h Polttoainekulutus litra ilmakuivaa haketta/ 1 km Polttoainekustannus ostohakkeella 1 /100 km Polttoainetankki 200 litraa ->200 km Lähde: Bioenergia 3/2007 Yrjö Muilu
15 Kangasojan CHP -laitteiston kytkentäkaavio ( Yrjö Muilu
16 EK kaasun tekniset ominaisuudet Polttoaineeksi käy ilmakuiva hake, kosteus alle 45 % Kaikki puulajit soveltuvat (mänty, kuusi, koivu, paju, leppä, haapa, pihlaja, paju, kataja? jne.); myös muita biomassafraktioita on kaasutettu hyvin tuloksin Polttoaine haketetaan normaaleilla hakkureilla (homehtumisrajakosteus on maks. 25) Tuotekaasu tervatonta Tuotekaasu soveltuu joko suoraan poltettavaksi tai CHP -käyttöön Rakenne on yksinkertainen ja helppo huollettava Ei tulipalovaaraa (jäännös lietettä) Käytön aikana laitteistossa alipaine -> ei häkävaaraa Seisonnassa ei vuotoja Yrjö Muilu
17 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP2. Raaka-aineiden vaikutus kaasutusprosessiin D1. Bioraaka-aineen esikäsittely D2. Raaka-aineen koostumuksen vaikutus kaasun laatuun D3. Kaasutusprosessin toiminta Polttomoottorit Pakokaasut Päästöt Erilaiset raaka-aineet (biomassa) Raaka-aineen esikäsittely Kaasutusprosessin toiminta Raakakaasun puhdistus Kaasuturbiinit Polttokennot = Tutkimusalue Ulf-Peter Granö
18 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP3. Kaasutuksen lopputuotteet D1. Tuotekaasun (synteesikaasu) hyödyntäminen uusiksi kemian tuotteiksi D2. Kaasutuksessa muodostuvien sivutuotteiden hyötykäyttö Raakakaasu Tuote kaasu Kemian raakaaineet Kemian tuotteet Muovituotteet Kaasunpuhdistus GTL Tekniset polttoaineet Liikenteen polttonesteet Sivutuotteet Sivutuotteiden hyötykäyttö = Tutkimusalue Polttoaine Ulf-Peter Granö
19 Synteesikaasun hyödyntämismahdollisuudet (uudet kemian raaka-aineet ja tuotteet) Vaatimukset; * vähäinen epäpuhtauksien määrä kaasussa * kaasun koostumus, erityisesti H 2 /CO suhde (välillä 0,6-2) * reaktio-olosuhteet (lämpötila, paine, inertit kaasut (alle 2 %), katalyytti)
20 Synteesikaasun hyödyntämismahdollisuudet (uudet kemian raaka-aineet ja tuotteet) Hayes & Kolaczkowski, 1997 Ref.
21 Reaktioaskeleet synteesikaasun katalyyttisessä reaktiossa Fischer-Tropsch synteesi Co- tai Fe-katalyytin pinnalla: Metanolisynteesi Cu-katalyytin pinnalla: Metaanisynteesi Ni-katalyytin pinnalla:
22 Tutkimuksen kytkennät muihin projekteihin; * TEKES/BIOREFINE teknologiaohjelma (LIGFU-projekti) * Suomen Akatemia/Kestävän energian tutkimusohjelma (SUSFUFLEX-projekti)
23 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP4. Arviointi ja teknistaloudellinen analyysi D1. Biopolttoaineiden termokemiallisen käsittelyn teknistaloudellinen arviointi D2. Aine- ja energiatasetarkastelut liittyen biomassan kaasutukseen Arviointi
24 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta WP5. Tiedon levittäminen D1. Kansalliset ja kansainväliset tiedonsiirrot; seminaarit, tutkijatapaamiset ja messut, INFO lehdet Internetiin D2. Projektihallinnointi ja raportointi DE FI US AU SE FoU result FoU FoU result resultat EU FoU resultat Projektin tulokset T&K -tulokset Tieto CHPyksiköistä Alueellinen tarve Raportit rahoittajille INFO materiaali Seminaarit Internet
25 Puukaasun mahdollisuudet Onko puukaasu tulevaisuuden liikenteen polttoaine? Voidaan toki käyttää, mutta ei tarkoituksenmukaisin/ensisijainen potentiaalinen käyttökohde Onko puukaasu ratkaisu hajautetun energiantuotannossa? Kyllä on, erityisesti pienen kokoluokan energiantuotannossa Suurin potentiaali tällä hetkellä yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto, CHP-yksiköt Mikä on puukaasun tulevaisuuden visio? Sivutuotteiden kaasutus (osa ratkaisuna jätehuoltoon) Uudet kemikaalit ja kemian raaka-aineet (mm. liikenteen polttonesteet, vedyn tuotanto ja muovit)
26 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta HighBio-Bioenergiaseminaari, Kokkolassa Aika: Ti 18/ , 12:00-16:00 Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Talonpojankatu 2B Lähempiä tietoja: ulf-peter.grano@chydenius.fi Puh.: (0) HighBion yhteistyökumppanit; Oulun yliopisto, Centria - Ylivieska, Luulajan teknillinen yliopisto (LTU), Energiatekniikan keskus - Piteå (ETC) ja Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius HighBio projektin osat, WP1 Kehitetty kaasutusprosessi WP2 Raaka-aineiden vaikutus kaasutusprosessiin WP3 Kaasutuksen lopputuotteet WP4 Arviointi ja teknotaloudellinen analyysi WP5 Tietojen levittäminen HighBio projektets delar; WP1 En utvecklad förgasningsprocess WP2 Råvarans inverkan på förgasningsprocessen WP3 Slutprodukter från förgasning WP4 Utvärdering och teknoekonomiska analyser WP5 Informationsspridning
27 HIGHBIO - INTERREG NORD Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Kiitokset mielenkiinnostanne! Ulla Lassi Oulun yo/ Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Ulf-Peter Granö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Yrjö Muilu Centria-Ylivieska Hannu Snellman Centria-Ylivieska Toivo Kuokkanen Oulun yo Marcus Öhman LTU, Luleå Joakim Lundgren LTU, Luleå Rikhard Gebart ETC i Piteå Magnus Marklund ETC i Piteå
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet. Ulla Lassi
Uusiutuvan energian tuotanto haasteet ja mahdollisuudet Ulla Lassi EnePro seminaari 3.6.2009 Aurinkoenergian hyödyntäminen Auringonvalo Energian talteenotto, sähkö BIOENERGIA Bioenergiaraaka-aineet
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
HighBio. Välkommen Tervetuoloa Welcome. T&K Projekti - FoU projektet. Karleby Kokkola 18/11 2008 Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011
T&K Projekti - FoU projektet HighBio Välkommen Tervetuoloa Welcome Karleby Kokkola 18/11 2008 Ulf-Peter Granö T&K projekti Suomen ja Ruotsin välillä Bioenergia & Ympäristö Ett FoU projekt mellan Sverige
31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
Projekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi
Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa Pekka Tynjälä Ulla Lassi Pohjois-Suomen suuralueseminaari 9.6.2009 Johdanto Mahdollisuuksia *Uusiutuvan energian tuotanto (erityisesti metsäbiomassan
HighBio. Välkommen Tervetuoloa Welcome. FoU projektet - T&K Projekti. Luleå 12/5 2009 Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Högförädlade bioenergiprodukter via förgasning Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund FoU projektet
R&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. HighBio. Welcome to the Seminar! Piteå, May 18 th 2010
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Högförädlade bioenergiprodukter via förgasning Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Refining of Novel Products by Biomass Gasification EUROPEAN
HighBio. Welcome to the Seminar! R&D-project - FoU projektet - T&K Projekti. Ylivieska, November 3 rd 2009 Ulf-Peter Granö HIGHBIO - INTERREG NORD
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Högförädlade bioenergiprodukter via förgasning Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Refining of Novel Products by Biomass Gasification EUROPEAN
Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit
1 Bioenergian jalostus hyödynnä paikalliset resurssit Ulf-Peter Granö 2013 2 Bioenergian jalostus - hyödynnä paikalliset resurssit Tulevaisuudessa on kaikki edellytykset olemassa, että myös pienet paikalliset
Hajautettu energiantuotanto
1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö
Puukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA
UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN
HIGHBIO - INTERREG POHJOINEN
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 05 Pienempiä CHP- yksiköitä Monet pienemmät
Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI. Biometaanin liikennekäyttö HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008 2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO BIOKAASU/ BIOMETAANI Biokaasusta voidaan tuottaa lämpöä (poltto), sähköä (esim. CHP) ja
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta
Influence of nano-sized catalysts on pyrolysis of plastic waste (PYROL) Tausta Polymeerien (muovijäte ym.) hajottaminen katalyyttisen pyrolyysin avulla oligomeereiksi pyrolyysituotteiden hyödyntäminen
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
Kauko Jarva & Mauri Niskanen STIRLING-MOOTTORI PUUKAASUKÄYTÖSSÄ
Kauko Jarva & Mauri Niskanen STIRLING-MOOTTORI PUUKAASUKÄYTÖSSÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2011 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieska
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet
Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,
Neste Oilin Biopolttoaineet
Neste Oilin Biopolttoaineet Ari Juva Neste Oil Oyj ari.juva@nesteoil.com 1 Miksi biopolttoaineita liikenteeseen? Tuontiriippuvuuden vähentäminen Kasvihuonekaasujen vähentäminen Energiasektoreista vain
Projekti INFO. Biomassan integroitu jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Projekti INFO Biomassan integroitu jalostus 35 EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Pienen
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013
Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa
TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013
TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä
Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet
GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan
GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK
Kokkolan biokaasulaitos
Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen
Biokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto
EERIKKI SALPIOLA HATTULAN MERVEN BIOJALOSTAMOON SOVELTUVAT TEKNI- SET RATKAISUT. Diplomityö
EERIKKI SALPIOLA HATTULAN MERVEN BIOJALOSTAMOON SOVELTUVAT TEKNI- SET RATKAISUT Diplomityö Tarkastaja: professori Risto Raiko Tarkastaja ja aihe hyväksytty teknisten tieteiden tiedekuntaneuvoston kokouksessa
Pienpolton markkinanäkymät
Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio
Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa
1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.
PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
Energiaosaamista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa
Energiaosaamista Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa FL Kari Pieniniemi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Centria tutkimus ja kehitys Ylivieska Esityksen sisältö Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ
KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö
Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti
Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa
Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja
Maakuntajohtaja Anita Mikkonen
KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT. Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi
HAJAUTETUT BIOJALOSTAMOT Simo Paukkunen PKAMK Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi Ydinajatus ja aihealueet Hankkeessa luodaan uutta osaamista ja lisätään hajautettujen biojalostamojen tunnettuutta
Powered by gasek WOOD gasifying solutions
Powered by gasek WOOD GASIFYING SOLUTIONS Puukaasu on puhdasta, uusiutuvaa ja edullista energiaa GASEKin teknologialla fossiiliset polttoaineet voidaan korvata puukaasulla. Puun kaasutuksesta on tullut
Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
Reetta Alahäivälä BIOSYNTEESIKAASUN HYÖDYNTÄMINEN UUSIKSI KEMIKAALEIKSI
Reetta Alahäivälä BIOSYNTEESIKAASUN HYÖDYNTÄMINEN UUSIKSI KEMIKAALEIKSI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Joulukuu 008 HIGHBIO - INTERREG NORD 008-011 Högförädlade
Metsäbiojalostamot. Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.
Metsäbiojalostamot Energia-lehti 7/2006: "Biojalostamo pelastaa" "Kaasutuksessa muhii miljardibisnes" Metsätehon seminaari Helsinki, 17.3.2009 Klaus Niemelä 1 Metsäbiojalostamoista Mistä oikein on kysymys
Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013
Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook
ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.
ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo
Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä
BIETRO 2007 2011 SITRA-VEI Vaasan yliopisto 03.09. 2010 Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä Erkki Hiltunen, FT, johtaja, Vaasan Energiainstituutti tutkimusjohtaja Fysiikka / Energiatekniikka,
Centria amk:n tutkimusmahdollisuudet
Centria amk:n tutkimusmahdollisuudet Sievin biojalostamon sivuvirtojen hyödyntäminen 24.11.2014 Kari Pieniniemi Centria ammattikorkeakoulu Ylivieska yksikkö Sähkötekniikka, Energiatekniikan laboratorio
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden energiaratkaisuihin
MAAKAASU LIUSKEKAASU BIOKAASU SYNTEETTINEN BIOKAASU (BIO-SNG) EKOKAASU (sis. mm. erilaisia hiilivetyjä) NESTEYTETTY MAAKAASU (LNG) PAINEISTETTU MAAKAASU (CNG) TEHOKAS KAASUN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Väylä tulevaisuuden
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009
Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
Kokkolan seudun osaamiskeskuksen tulosseminaari 2010
Kokkolan seudun osaamiskeskuksen tulosseminaari 2010 1 Tampereen teknillinen yliopisto / Materiaaliopin laitos / Muovi- ja elastomeeritekniikka / Kokkola Alueellinen tutkimusjohtaja Mirja Andersson Esityksen
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op
BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke
BIOMETANOLIN TUOTANTO
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kemiantekniikan osasto Teknillisen kemian laboratorio Ke3330000 Kemianteollisuuden prosessit BIOMETANOLIN TUOTANTO Tekijä: Hiltunen Salla 0279885, Ke2 20.2.2006 SISÄLLYS
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo
Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011
Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus
Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
BIOMASSAN KAASUTUS SÄHKÖKSI, LÄMMÖKSI JA BIOPOLTTOAINEIKSI HighBio-projektijulkaisu
Ulla Lassi ja Bodil Wikman (toim.) BIOMASSAN KAASUTUS SÄHKÖKSI, LÄMMÖKSI JA BIOPOLTTOAINEIKSI HighBio-projektijulkaisu KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Biomassan kaasutus sähköksi, lämmöksi ja biopolttoaineiksi
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa
KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla. Viljelijätilaisuudet
Orgaanisten lannoitevalmisteiden tuotanto Honkajoen ja Huittisten biokaasulaitoksilla Viljelijätilaisuudet 12.3.2018 GASUM KEHITTÄÄ POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ JA EDISTÄÄ KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Tornio
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?
Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET
TOISEN SUKUPOLVEN BIOPOLTTONESTEET BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Marina Congress Center Pekka Jokela Manager, Technology Development UPM BIOPOLTTOAINEET Puusta on moneksi liiketoiminnaksi Kuidut
Biokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016
Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän
Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta. Teemu Vilppo
Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Teemu Vilppo 19.11.2013 Pien-CHP-tuotannosta ja sen tutkimuksesta Katsaus lainsäädäntöön Polttoaine - Puu - Kaasu Hyötysuhde Päästöt Lainsäädäntöä liittyen pien-chp:n
Biomassan energiakäyttö
Biomassan energiakäyttö Etelä-Karjala uusiutuvan energian mallimaakunta Professori Esa Vakkilainen Tutkimusjohtaja Juha Kaikko Uusimaa ~ 10 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala ~ 90 % uusiutuvaa Footer Etelä-Karjala
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
Biokaasun jakelu Suomessa
JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Salossa 7.9.2010 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto 1 064,7
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT. Tommi Fred HSY MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014
INNOVATIIVISET UUDEN ENERGIAN RATKAISUT MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA ENERGIA 19.3.2014 Tommi Fred HSY Uusiutuva energia Tavoitteena uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Biokaasu merkittävässä
Projekti INFO. Logistiikkaesimerkki biomassalle HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 12 Logistiikkaesimerkki biomassalle Biomassan
LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä
LoCap projektin tuloksia hiilidioksidin hyötykäytöstä BioCO 2 -projektin workshop Hiilidioksidin hyötykäytön mahdollisuudet 7.9.2017 Tapio Tirri LoCap - Paikallisesti talteen otetun hiilidioksidin hyödyntäminen
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Biomassan käyttömahdollisuudet
Biomassan käyttömahdollisuudet Dr Jyri Maunuksela, Senior Scientist (Chemistry, Energy and Biotechnology) +358 29 53 222 20 or +358 400 74 34 94 Industrial Symbiosis, Circular Economy and Energy Bio-based
Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi?
Liikenteen polttoaineet - Riittääkö pelloilta tankin täytteeksi? Lappeenrannan teknillinen yliopisto Biodieselin tuotannon koulutus 30-31.03.2006 Hämeen ammattikorkeakoulu Mustiala Tieliikenteen polttoaineet
Biodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet
Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt
Sinustako biokaasuyrittäjä?
Sinustako biokaasuyrittäjä? Laukaa 24.11.2017 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.20 Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 28.11.2017