Kiinteäkerroskaasutuksen perusteet ja ilmiöt
|
|
- Ritva Katajakoski
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kiinteäkerroskaasutuksen perusteet ja ilmiöt Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus-seminaari Helsinki Antero Moilanen, VTT
2 2 Sisältö Biomassapolttoaineominaisuudet Kaasutusreaktiot Kaasutusreaktorit Tuhkan sintraantuminen/sulaminen
3 3 Kaasutus Kiinteä p.a. muutetaan kaasuksi Kaasun pääkomponentit H2, CO, CO2, H2O, N2, CH4 Raaka-aine voidaan karakterisoida polttoaineominaisuuksien avulla, vaikka tuotekaasu ei välttämättä tule polttoainekäyttöön
4 4 Biomassa polttoaineena/kaasutuksen raaka-aineena Kosteus Lämpöarvo, MJ/kg Kosteus ja tuhkapitoisuus riippuvat määritysmenetelmästä Tuhkapitoisuus Tavallisten polttoaineominaisuuksien lisäksi kaasutusta varten tarvitaan tietoa jäännöskoksin reaktiivisuudesta ja tuhkan sintraantumis/sulamiskäyttäytymisestä Reaktiivisuus kertoo kuinka nopeasti täydellinen hiilikonversio on saavutettavissa
5 5 Polttoaineen käyttäytyminen kaasutuksessa Polttoaine syötetään reaktoriin Vesi (kosteus) ja haihtuvat aineet vapautuvat nopeasti (pyrolyysi) heti syötön jälkeen, nopea lämpeneminen Pyrolyysissä muodostuvan koksin (l. jäännöshiili) reagointi hitaampaa kuin ylläolevat ilmiöt vaikuttaa hiilikonversioon kosteus pyrolyysi jäännöskoksi tuhka 20 C C C
6 6 Tuhka Haihtuvat aineet Biomassapolttoaineet, polttoaineominaisuudet (kuiva-aineessa), lähellä toisiaan Kiinteä hiili Ylempi lämpö arvo Alempi lämpö arvo C H N O (ero.) % % % MJ/kg MJ/kg % % % % % S Na K Cl mg/kg mg/kg mg/kg Minimi Maksimi Keskiarvo Suurimmat erot epäorgaanisen aineksen pitoisuuksissa Aineisto: Pohjoiset puubiomassat (hakkeet, metsätähde, kuoret), Peltobiomassat (oljet, rypsiolki, ruokohelpi) Eurooppalaiset biomassat : sorghum, elefanttiruoho, kenaf jne Muut: Bagassi, öljypalmu-, kookospähkinä-, juutti- jne. jätteet Poikkeus: tuohi HHV 28 MJ/kg ja myös öljypitoisten biomassojen lämpöarvo korkeampi
7 7 Biomassapolttoaineet, polttoaineominaisuudet tuhkaton kuiva-aine Volatile matter Fixed carbon HHV LHV C H N S % % MJ/kg MJ/kg % %, % % Minimi Maksimi Keskiarvo Peukalosääntö: palavan aineksen (s.o. polttoaine ilman tuhkaa) lämpöarvo 20 MJ/tuhkaton kg Huom. poikkeukset
8 8 Biomassapolttoaineiden tuhka (epäorgaaninen aines) Tuhkan koostumus, % Biomassapoltto Tuhka SiO2 Al2O3 Fe2O3 CaO MgO K2O Na2O TiO2 SO3 P2O5 aine % Sahajauho (mänty) Männyn kuori Metsätähde (mänty) Paju Vehnän olki Ohran olki Ruokohelpi Miscantus Sweet sorgum Kenaf
9 9 KAASUTUS Tuotekaasu C+O 2 -> CO 2 2C+O 2 -> 2CO C +H 2 O -> H 2 +CO jne. POLTTOAINE ILMA/HÖYRY o C TUHKA
10 10 Kaasutuksen pääreaktiot Hiilen kaasutusreaktiot T > 700 C sitoo/tarvitsee lämpöä C + H 2 O CO + H kj/mol = 11.3 MJ/kg C C + CO 2 2CO 170 kj/mol = 14.2 MJ/kg C (C + 2H 2 CH 4 ) reaktiivisuus Kaasufaasireaktio (vesikaasu-) tuottaa lämpöä (vähän): CO + H 2 O H 2 + CO kj/mol = 2.8 MJ/kg C Palaminen tuottaa lämpöä C + O 2 CO kj/mol = 32.9 MJ/kg C
11 11 Polttoaineen koksissa kaasutusreaktiot vaativat katalyyttisiä aineita lämpötiloissa alle 1000ºC, muuten reaktiot olisivat liian hitaita. Biomassapolttoaineen tuhka (tuhkaa muodostava aines) toimii katalyyttinä Kalium kalsium, magnesium C + H 2 O CO + H 2 C + CO 2 2CO Haihtuvien mukana oleva hiili vaikeammin kaasuuntuvaa koska on menettänyt kontaktin tuhkakatalyyttiin Kiinteän hiilen (koksin joka syntyy pyrolyysissä) reaktiota voidaan mitata termogravimetrisesti (termovaaka) Reaktiivisuus (reaktionopeus konversion funktiona) on biomassakohtaista. Tuotekaasu hidastaa kaasutusreaktioita (korotetussa paineessa varsinkin)
12 12 C + O 2 CO 2 Palamisreaktio, huomattavasti kaasutusreaktioita nopeampi. Reaktio kertaa kaasutusreaktiota nopeampi, reaktionopeus riippuu happipitoisuudesta Käytännössä palaminen on aina aineensiirron rajoittama - kaasutusnopeus voidaan mitata termogravimetrisesti. - palamisnopeus riippuu mittauslaitteesta ja mittausjärjestelyistä, mittaaminen ei rutiinia
13 13 Sample holder Microbalance data acquisition PRESSURIZED THERMOBALANCE Pressure range 1-90 bar Temperature max = 1000 C He-flushing Ø16mm Expansion valve Filter Steam condenser Winch system Sample lock Reactor Thermocouple/ Pyrometer data acquisition Steam generator N 2 CO 2 H 2 CO Water pump
14 14 Näytteen lämpeneminen mittauslämpötilaan Näytepidin - Suuri lämmitysnopeus olennaista (luokkaa ºC/s) Kuuma reaktori
15 15 TG massa-aika käyrä, isoterminen TG testi Pine wood 1 bar H 2 O, 850 C Pyrolyysi - Samassa kaasussa kuin koksin reaktiivisuusmittaus (muistuttaa syöttöä reaktoriiin) Real mass,mg Spline mass, mg T,C Real mass, mg Jäännöskoksin kaasutus T, ºC 20 tuhka Time, s
16 16 Reaktiivisuus: reaktionopeus (ns. hetkellinen rn.) konversion funkiona, reaktiivisuusprofiili Instantaneous reaction rate %/min jäännöskoksin kaasutus pyrolyysi Fuel conversion, %
17 17 Instantaneous Reaction rate Jäännöskoksin reaktiivisuusprofiileja 0 1 Conversion biomassakohtainen - nouseva, laskeva, minimin kautta aleneva trendi, täydellistä hiilikonversiota vaikea saavuttaa
18 18 Gasification reactivity 1 bar H2O, 850 C Instantaneous Reaction Rate,%/min 150 Pine saw 100 dust Pine bark Salix 100 Wheat straw Barley straw Reed canary grass 200 Miscanthus Sweet sorghum Kenaf Fuel Conversion, % Fuel Conversion, % Fuel Conversion, %
19 19 Eri biomassojen ja kasvin osien reaktiivisuuksia Ref: Antero Moilanen & Muhammad Nasrullah. Fundamental studies of synthesis-gas pro-duction based on the fluidized bed gasification of biomass Project UCGFunda. Gasification reactivity and ash behaviour. Espoo VTT Publications 769.
20 20 Lämpötilan vaikutus reaktionopeuteen Kuusen kuori 100% H2O Instantaneous reaction rate, %/min C 850 C 800 C Fuel conversion (Ash free), %
21 21 Fuel conversion (ash free), % Lämpötilan vaikutus reaktionopeuteen Kuusen kuori 100% H2O C 900 C 800 C Time, min
22 22 Paineen vaikutus reaktionopeuteen Kuusen kuori T = 850 C, 100% H2O Instantaneous reaction rate, %/min bar 5 bar 1 bar Fuel conversion (Ash free), %
23 23 Lähde: Kurkela VTT, 2004
24 24 MYÖTÄVIRTAKAASUTIN Lähde: Hiltunen, I., VTT, 2008
25 25 VASTAVIRTAKAASUTIN Lähde: Hiltunen, I., VTT, 2008
26 26 LEIJUKERROSKAASUTIN Lähde: Hiltunen, I., VTT, 2008
27 27 Tuotekaasun koostumus Lähde: Suokko 2008
28 28 Kaasutusreaktori Tuotekaasu Lämpötila C H2 CO CO2 H2O H2 CO CO2 H2O Polttoaine O 2 /H 2 O
29 29 Tuotekaasu koksipalan huokosissa H 2 O COH 2 O H 2 H 2 O CO H 2 O H 2 H 2 O H 2 CO 300 m Puukoksin rakenteen poikkileikkaus mikroskoopissa
30 30 Eri biomassojen kaasuuntuminen seoskaasussa T= 875 C & kokonaispaine 1 bar ( 0.3 bar H2O, 0.2 bar H2, 0.25 bar CO2, 0.15 bar CO & 0.1 bar N2) Instantaneous reaction rate, %/min Fuel conversion (Ash free), % = kuusen kuori 1 bar höyryä(100%) 875 C:ssa vertailuksi Moilanen, A., Nasrullah, M. Variation in fuel Reactivity and ash characteristics of biomass feedstock for large-scale gasification. Pres. in 17th European Biomass Conference and Exhibition. 29 June - 3 July 2009, Hamburg, Germany Kuoria: Haapa Aspen bark (o) Kuusi Spruce bark (o) Koivu Birch bark (o) Mänty Pine bark (o)
31 31 Eri biomassojen kaasuuntuminen seoskaasussa T= 875 C & kokonaispaine 1 bar ( 0.3 bar H2O, 0.2 bar H2, 0.25 bar CO2, 0.15 bar CO & 0.1 bar N2) 30% steam, 20% H2, 25% CO2, 15% CO and 10% N Fuel X Haapa Kuusi Koivu Mänty Time, min
32 Reaktiivisuuden mallinnus H2O H2: CO 2 - CO: Kaasuseos: Lämpötilariippuvuus H2O 1 1 P H O H P r P r r R CO PCO r P r r R CO2 4 1 P CO CO H O H P r P r P r P r r r R CO2 4 H2O 1 1 P P RT E ke r i i /
33 33 Tuhkan sintraantumisasteen luokittelu mikroskooppitarkastelulla termovaakatestin jälkeen pulveri o sintraantunut * - ** täysin sulanut *** Korotetussa paineessa sintraantuminen voimistuu
34 34 Yhteenveto Loppuunkaasuuntuminen biomassakohtaista Tuhkan koostumuksesta riippuen joillakin biomassoilla 100% hiilikonversion saavuttaminen hidasta Lämpötilan korottaminen kasvattaa reaktionopeutta, mutta se ei aina sovi jos tuhka sintraantuu Paine ei välttämättä paranna tilannetta, reaktiivisuus voi alentua voimakkaamman tuotekaasun inhibiition takia (osapaineet korkeampia) ja paine voi myös intensifioida tuhkan sintraantumista Kiinteäkerros leijukerros sekoittuminen, jauhautuminen
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotTorrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili
Torrefiointiprosessi biomassan jalostamiseen biohiili David Agar Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto Kestävä bioenergia www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto Menetelmät Tulokset Yhteenveto Miksi biomassaa
LisätiedotENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto
ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa (KET) VTT Bioruukki / tehtävänanto v04 / 5.4.2017 JS 1 Yleistä Tässä asiakirjassa määritellään VTTn biotutkimusyksikkö ryhmätyöhön liittyvät tehtävät. Vierailuun liittyvät
LisätiedotKaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset
Kaupalliset pienen kokoluokan kaasutus CHP laitokset VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Aktiiviset kehityshankkeet
Lisätiedot:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen
FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden
LisätiedotPuun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa
1 Puun termiset aineominaisuudet pyrolyysissa V Liekkipäivä Otaniemi, Espoo 14.1.2010 Ville Hankalin TTY / EPR 14.1.2010 2 Esityksen sisältö TTY:n projekti Biomassan pyrolyysin reaktiokinetiikan tutkimus
LisätiedotPuupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,
Lisätiedot31.3.2011 Y.Muilu. Puukaasutekniikka energiantuotannossa
Tekniikka ja liikenne Sosiaali-, terveys-, -musiikki ja liikunta Humanistinen ja kasvatusala Matkailu-, ravitsemis- ja talous Yhteiskuntatiede, liiketalous ja hallinto CENTRIA tutkimus us ja kehitys 1
LisätiedotPuukaasutekniikka energiantuotannossa
CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin
LisätiedotSynteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät
Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,
LisätiedotMikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle
Mikrokalorimetri - uusi materiaalien palamisominaisuuksien tutkimuslaite hankittu VTT:lle Johan Mangs & Anna Matala VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Mikrokalorimetri (Micro-scale Combustion Calorimeter
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotJäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06
Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri
LisätiedotKaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013
Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products
LisätiedotKuivausprosessin optimointi pellettituotannossa
OULUN YLIOPISTO Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa Matti Kuokkanen Kemian laitos Oulun yliopisto 11.4.2013 TAUSTAA Kuivauksen tarve Perinteisen kuivan raaka-aineen riittämättömyys, purun kuivaus
LisätiedotMiten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen
Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka. Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka T8415SJ Energiatekniikka Hannu Sarvelainen HÖYRYKATTILAN SUUNNITTELU HARJOITUSTYÖOHJE SISÄLLYS SYMBOLILUETTELO 3 1 JOHDANTO 4 2 TYÖOHJE
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotMitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta?
Mitä uutta energiajalosteiden ja liikennepolttoaineiden tuotannosta? Jyväskylä 8.10.2014 8.10.2014 Esa Kurkela, Yrjö Solantausta & Ilkka Hiltunen 1 Content of Presentation Thermochemical Routes to Biofuels
LisätiedotUusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden
Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotPalamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä
Palamisen ja kalkkikivireaktioiden mallintaminen kiertoleijukattilan tulipesän kolmiulotteisessa virtausympäristössä Kari Myöhänen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Liekkipäivä 26.1.2012 Sisältö Kiertoleijukattiloiden
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotKaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
LisätiedotPuuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin
HIGHBIO - INTERREG NORD 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta Puuperäisten biomassojen kaasutus- Esimerkkinä Sievin kaasutin Ulf-Peter Granö, Ulla Lassi, Yrjö Muilu, Hannu
LisätiedotTyöpaketti TP2.1. polton ja termisen kaasutuksen demonstraatiot Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Kimmo Puolamäki, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Tavoitteet Haetaan polton optimiparametrit kuivikelannan ja hakkeen seokselle tutkimuslaboratorion 40 kw ja 500 kw kiinteän polttoaineen testikattiloilla
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotBiohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan
Biohiilipellettien soveltuvuus pienmittakaavaan Puhdas vesi ja ympäristö seminaari 8.12.2016 Juha-Pekka Lemponen, TKI -asiantuntija Hajautettu energiantuotanto biohiilipelleteillä Biomassan torrefiointi
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
LisätiedotBiodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa
Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa Tuotantomenetelmät Kasviöljyjen vaihtoesteröinti Kasviöljyjen hydrogenointi Fischer-Tropsch-synteesi Kasviöljyt Rasvan kemiallinen rakenne Lähde: Malkki, Rypsiöljyn
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotEnergiapuun puristuskuivaus
Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen
LisätiedotOrgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä
Orgaanisten materiaalivirtojen pyrolyysistä Kimmo Rasa, vanhempi tutkija, MMT Luonnonvarakeskus Sivuhyöty-hankkeen Seminaari 8.4.2015 Esityksen sisältö Pyrolyysi teknologiavaihtoehtona Laboratoriomittakaavan
LisätiedotMa 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus
LisätiedotJätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala
Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
Lisätiedot2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu
2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit
LisätiedotBIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT
1 BIOPOLTTONESTEITÄ JÄTTEISTÄ JA BIOMASSASTA II Anja Oasmaa, Yrjö Solantausta, Vesa Arpiainen, VTT Yhteisrahoitteinen projekti TEKES, Lassila & Tikanoja, Jyväskylän Energia, UPM, Carbona Liekkipäivät 2
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotSynteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus
ESPOO 28 VTT PUBLICATIONS 682 Esa Kurkela, Pekka Simell, Paterson McKeough & Minna Kurkela Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun valmistus VTT PUBLICATIONS 682 Synteesikaasun ja puhtaan polttokaasun
LisätiedotKoksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011
Koksin laatuun vaikuttaneet tekijät Ruukki Metalsin koksaamolla vuosina 2006-2011 Piia Kämäräinen, Ruukki Metals Oy Koksiseminaari, Oulun yliopisto, 23.5.2012 1 23/05/2012 www.ruukki.com Piia Kämäräinen
LisätiedotHSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2
HSC-ohje laskuharjoituksen 1 tehtävälle 2 Metanolisynteesin bruttoreaktio on CO 2H CH OH (3) 2 3 Laske metanolin tasapainopitoisuus mooliprosentteina 350 C:ssa ja 350 barin paineessa, kun lähtöaineena
LisätiedotKivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009
Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili
LisätiedotKaasutuksen T&Kaktiviteetteja
Kaasutusen T&Kativiteetteja Suomessa Jua Konttinen Kemian laitos / Uusiutuvan energian ohjelma www.jyu.fi/uusiutuvaenergia 26.1.2012 Taustaa Esitelmän sisältö Kaasutus-sovellusista CHP IGCC & Meesauuni
LisätiedotBIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela
BIOMASSASTA TOISEN SUKUPOLVEN LIIKENTEEN POLTTOAINEITA Liekkipäivä, Otaniemi 31.1.2007 Esa Kurkela Yksi globaaleista muutostarpeista polttonesteiden ja kemikaalien tuotanto öljyä korvaavista raaka-aineista
LisätiedotFysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille
Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille Hans Hartmann Technology and Support Centre of Renewable Raw Materials TFZ Straubing, Saksa Markku Herranen ENAS Oy & Eija Alakangas,
LisätiedotUudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen. Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari Bioruukki, Espoo
Uudet kaasutuskonseptit, RES-hybridit ja integrointi prosessiteollisuuteen Esa Kurkela 2G Biofuels-projektin seminaari 26.5.2015 Bioruukki, Espoo 2G Biofuels-projektin kaasutustehtävät 2012-15 Paineistettuun
LisätiedotÖljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi
Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely
LisätiedotPUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO WOOD BIOMASS GASIFICATION FOR DECENTRALIZED ENERGY PRODUCTION
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari PUUBIOMASSAN KAASUTUKSEEN PERUSTUVA HAJAU- TETTU ENERGIANTUOTANTO
LisätiedotSuometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013
1 Turvemaiden puutuhkalannoitus Risto Lauhanen ja Jussi Laurila Suometsäseminaari, Seinäjoki 25.4.2013 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa (Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-54020 Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE-5400 Risto Mikkonen 1.1.014 g:n määrittäminen olttokennon toiminta perustuu Gibbsin vapaan energian muutokseen. ( G = TS) Ideaalitapauksessa
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Arttu Lahtinen JÄTTEEN KAASUTUS JA ENERGIAKÄYTTÖ Tarkastajat: Professori, TkT Esa Vakkilainen Dosentti, TkT Juha
LisätiedotTulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole
LisätiedotTehtävä 1. Tasapainokonversion laskenta Χ r G-arvojen avulla Alkyloitaessa bentseeniä propeenilla syntyy kumeenia (isopropyylibentseeniä):
CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit Laskuharjoitus 10/017 Lisätietoja s-postilla reetta.karinen@aalto.fi tai tiia.viinikainen@aalto.fi vastaanotto huoneessa E409 Kemiallinen tasapaino Tehtävä 1. Tasapainokonversion
LisätiedotERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala
ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan
LisätiedotFysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4)
24.3.200 Fysikaalisten ja mekaanisten ominaisuuksien määritys (CEN TC335 / WG4) koskevat myös Energiaturpeen laatuohjetta 2006, NT ENVIR 009 Jaakko Lehtovaara erityisasiantuntija / polttoaineet VAPO OY
LisätiedotKertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko klo 8-10
Kertausluennot: Mahdollisuus pisteiden korotukseen ja rästisuorituksiin Keskiviikko 25.10 klo 8-10 Jokaisesta oikein ratkaistusta tehtävästä voi saada yhden lisäpisteen. Tehtävä, joilla voi korottaa kotitehtävän
LisätiedotEllinghamin diagrammit
Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötilakemia palaminen Ma 10.12.2018 klo 10-12 PR126A Ti 11.12.2018 klo 8-10 PR101 Tavoite Oppia kiinteiden polttoaineiden palamisen kannalta keskeisimmät ominaisuudet sekä jaottelun ja luokittelun
LisätiedotPienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku
Pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehityspolku VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus Ilkka Hiltunen, VTT 13.6.2013 2 Pienimuotoinen CHP-tekniikka:
LisätiedotMetanolin tuotanto biomassasta
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Kemiantekniikan koulutusohjelma Teknillisen kemian laboratorio Kandidaatintyö Metanolin tuotanto biomassasta Kaisa Lehtonen 07956 19.7.011 TIIVISTELMÄ
Lisätiedotc) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?
ke1 kertaustehtäviä kurssin lopussa 1. Selitä Kerro lyhyesti, mitä sana tarkoittaa. a) kemikaali b) alkuaine c) molekyyli d) vesiliukoinen 2. Kemiaa kotona ja ympärillä a) Kerro yksi kemian keksintö, jota
LisätiedotSähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia
Sähkökaapelien palomallinnuksen uusia menetelmiä ja tuloksia Anna Matala, Simo Hostikka, Johan Mangs VTT Palotutkimuksen päivät 27.-28.8.2013 2 Motivaatio 3 Pyrolyysimallinnuksen perusteet Pyrolyysimallinnus
LisätiedotKemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I
Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
Lisätiedot2 Development of Test Method for nonwood Small-scale Combustion Plants. 3 Combustion Characteristics of Ash Rich Pellets
1 Päästötön varaava uuni 2 Development of Test Method for nonwood Small-scale Combustion Plants 3 Combustion Characteristics of Ash Rich Pellets Erikoistutkija Heikki Oravainen Päästötön varaava uuni Projektin
LisätiedotKantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?
Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa? Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Elinkeinotalo, Seinäjoki
LisätiedotKOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA
1 KOKSIN OMINAISUUDET MASUUNIN OLOSUHTEISSA Selvitys koksin kuumalujuudesta, reaktiivisuudesta ja reaktiomekanismista Juho Haapakangas CASR vuosiseminaari 2016 2 MASUUNIPROSESSI 3 METALLURGINEN KOKSI Valmistetaan
LisätiedotKOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy
KOKOEKO-seminaari 14.2.2013 Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy The ANDRITZ GROUP Overview Company ANDRITZ AG, Graz, Austria (Group headquarters)
LisätiedotExercise 1. (session: )
EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You
LisätiedotTyössä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.
TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja
LisätiedotOljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014
Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki
LisätiedotProjekti INFO. 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN Tiivistetty katsaus
HIGHBIO-INTERREG POHJOINEN 2008-2011 Korkeasti jalostettuja bioenergiatuotteita kaasutuksen kautta EUROPEAN UNION European Regional Development Fund Projekti INFO 04 Bioenergiaraaka-aineiden jalostus Viime
LisätiedotKLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011
KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotIlman suhteellinen kosteus saadaan, kun ilmassa olevan vesihöyryn osapaine jaetaan samaa lämpötilaa vastaavalla kylläisen vesihöyryn paineella:
ILMANKOSTEUS Ilmankosteus tarkoittaa ilmassa höyrynä olevaa vettä. Veden määrä voidaan ilmoittaa höyryn tiheyden avulla. Veden osatiheys tarkoittaa ilmassa olevan vesihöyryn massaa tilavuusyksikköä kohti.
LisätiedotREAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos
ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli
LisätiedotKaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus. METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT
Kaasutustekniikkaan perustuva liikennepolttoaineiden valmistus METLA VTT tutkimusohjelman seminaari Espoo 4.6.2012 Esa Kurkela, VTT 2 Polttokaasua suoraan energiantuotantoon ja synteesikaasua polttoaineitten
LisätiedotSECTOR. Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation
SECTOR www.torrefied-fuels.eu Biohiilen tuotanto ja käyttö Biohiilen renessanssi, Turku 28 th of May of March 2013 Vesa Arpiainen & Carl Wilén Presentation The research leading to these results has received
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotPuun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa
Puun (metsäbiomassan) käyttö nyt ja tulevaisuudessa Olli Dahl, alto yliopisto, Kemiantekniikan korkeakoulu, Puunjalostustekniikan laitos, Espoo Bioreducer-seminaari Oulussa 19.9.2013 Sisällys Metsäbiomassan
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotKANDIDAATINTYÖ: BIOMASSAN TERMISEN KONVERSION JA PALAMISEN MALLINNUS LEIJUPETIKATTILASSA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma KANDIDAATINTYÖ: BIOMASSAN TERMISEN KONVERSION JA PALAMISEN MALLINNUS LEIJUPETIKATTILASSA Lappeenrannassa 20.10.2010
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotBensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol
Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?
LisätiedotRASKAAN POLTTOÖLJYN KORVAAMINEN TUOTEKAASULLA
Opinnäytetyö (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja polttomoottoritekniikka 2015 Vesa Haaksi RASKAAN POLTTOÖLJYN KORVAAMINEN TUOTEKAASULLA Kustannushyödyt OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotBiohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa
Biohiilen tuotanto ja käyttö, edellytykset ja mahdollisuudet Suomessa BIOTULI-Hanke Risto Korhonen, KyAMK 29.11.2012 Hanasaari BIOTULI-hanke 1.9.2010 31.8.2013 Biojalostamon uudet tuotteet ja Liiketoimintamallit
LisätiedotIndeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-6473-12 Indeksilukujen soveltaminen likaantumisen ja korroosion alun ennustamiseen puu/turve-seoksilla Osa 2: Laskuja eri turvelaaduilla Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Martti
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Energiatekniikan osasto JÄTTEIDEN ENERGIAKÄYTÖN NÄKYMÄT EUROOPASSA LEIJUKERROSPOLTON KANNALTA Diplomityön aihe on hyväksytty energiatekniikan osaston osastoneuvoston
Lisätiedotvetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen
DEE-5400 Polttokennot ja vetyteknologia Muut kennotyypit 1 Polttokennot ja vetyteknologia Risto Mikkonen Alkaalipolttokennot Anodi: Katodi: H 4OH 4 H O 4e O e H O 4OH 4 Avaruussovellutukset, ajoneuvokäytöt
LisätiedotSekoituksen merkitys kemikaalien syötössä
Sekoituksen merkitys kemikaalien syötössä Emmi Kallio Jari Käyhkö Mamk/FiberLaboratory FiberTech 216 päivät 31.8-1.9.216 Rantasalmi Retentio [%] r 3, 4 rpm 3 rpm 2, 1, n. 1/5 Painesihdin leikkausvoimista,
LisätiedotBioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.
Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu
LisätiedotLiekinleviämisen nopeuden määrittäminen eri ympäristön lämpötiloissa kokeellisilla ja laskennallisilla menetelmillä
Liekinleviämien nopeuden määittäminen ei ympäitön lämpötiloia kokeelliilla ja lakennalliilla menetelmillä Johan Mang & Simo Hotikka VTT Palotutkimuken päivät 2011 2 Johdanto Liekin leviäminen kaapeleia:
LisätiedotSELVITYS PUUKAASUN SOVELTUVUUDESTA LITIUMIN JALOSTUSLAITOKSEN POLTTOAINEEKSI
Jani Harju SELVITYS PUUKAASUN SOVELTUVUUDESTA LITIUMIN JALOSTUSLAITOKSEN POLTTOAINEEKSI SELVITYS PUUKAASUN SOVELTUVUUDESTA LITIUMIN JALOSTUSPROSESSIN POLTTOAINEEKSI Jani Harju Opinnäytetyö 3.5.2011 Kone-
Lisätiedot