Helposti ja turvallisesti Internetiin. Näköalattomuus arkkitehtuurin. Merikotka ei ole vielä turvattu VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 5/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helposti ja turvallisesti Internetiin. Näköalattomuus arkkitehtuurin. Merikotka ei ole vielä turvattu VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 5/2013"

Transkriptio

1 Helposti ja turvallisesti Internetiin Näköalattomuus arkkitehtuurin suurin uhka VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA 5/2013 Merikotka ei ole vielä turvattu

2 VIESTEJÄ OULUN YLIOPISTOSTA Nro 5 joulukuu vsk Paljon puhetta häiriköistä 22 Koulutyön häiriöistä syyllistetään julkisuudessa helposti opettajia, vanhempia tai huonosti käyttäytyviä lapsia. Puhutaan häirikköoppilaista ja -vanhemmista. Tutkija muistuttaa, että myös kielteiset tunteet tulisi hyväksyä ja voida ilmaista. Ja hyväksyä, että joskus lapset vain saavat raivareita. Käytännön koulutyön ammattilainen lisää, että häiriötilanteista selvitään parhaiten, kun koulun ja kodin välillä on jo valmiit luottamukselliset suhteet. Aktuumin 5 sisältöön ovat merkittävän panoksen tuoneet tänä syksynä Oulun yliopiston tiedeviestinnän maisteriohjelmassa opintonsa aloittaneet opiskelijat. He ovat kirjoittaneet artikkelit sivuilla 12 13, 22 25, ja Oikaisu Toisin kuin Aktuumissa 4/2013 Business Kitcheniä käsitelleen artikkelin yhteydessä mainittiin, Nokia työllistää Oulussa runsaasti henkilöitä Microsoftkaupan jälkeenkin. Nokia Solutions and Networks työllistää yli 2200 henkilöä. Merikotka ei ole vielä turvattu 28 Sukupuuton partaalla 1970-luvulla roikkunut merikotkakanta on suojelutoimien avulla elpynyt 30 pesivästä parista noin 1500 lintuyksilöksi. Ensimmäinen suomalaisista merikotkista tehty geneettinen tutkimus kuitenkin kertoo, etteivät noin 430 pesivää paria vielä riitä turvaamaan lajin tulevaisuutta. DNA-näytteet paljastivat myös, että Suomen merikotkat ovat jakautuneet kahteen, geneettisesti erilaistuneeseen populaation. Niistä toinen esiintyy merenrannikoilla ja toinen Lapissa. Artikkelit: Helposti ja turvallisesti Internetiin Ettei sydämentahdistinta enää hakkeroitaisi...12 Nokian tutkimus Piilaaksossa jatkuu...14 Sosiaalinen media yritykselle hyödyksi...16 Avautuvat ja sulkeutuvat rajat...18 Näköalattomuus arkkitehtuurin suurin uhka...20 Juuret syvemmät kuin Talvivaaran montut Alumni maailman tulipesissä...30 Vakiot: Lyhyet... 3 Pääkirjoitus... 5 Puheenvuoro... 8 Väitökset...32 Karvonen Oulu.fi...35 Julkaisija: Oulun yliopisto Päätoimittaja: Tapio Mäkinen Toimituspäällikkö: Tiina Pistokoski Graafinen suunnittelu: Petri Ovaskainen Toimitusneuvosto: Erkki Alasaarela, Sakari Jussi-Pekka, Sanna Järvelä, Erkki Karvonen, Karoliina Kekki, Olli Silvén, Tapio Mäkinen, Tiina Pistokoski Alumniverkostoon rekisteröityneiden osoitteenmuutokset: alumnirekisteriin https://alumni.oulu.fi. Muut osoitteenmuutokset: sähköpostilla Yhteystiedot: sähköposti: Puhelin Painatus: Painos 7000 Joutsen Median Painotalo Toimitus pidättää oikeuden lyhentää, otsikoida ja käsitellä lähetettyjä kirjoituksia. ISSN Aktuumi 5/2013

3 Pitkäaikaistyöttömyys vanhentaa miehiä Pixmac Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden miesten DNA:ssa on uudessa tutkimuksessa havaittu merkkejä nopeutuneesta vanhenemisesta. Moni tutkimus on yhdistänyt pitkäaikaisen työttömyyden ja huonon terveydentilan toisiinsa. Tämä tutkimus osoittaa vaikutuksen ensi kertaa solutasolla, kertoo muutokset löytäneen hankkeen tutkija, työterveyshuollon professori Leena Ala-Mursula Oulun yliopistosta. Tutkimuksessa mitattiin telomeereiksi kutsuttuja rakenteita, jotka sijaitsevat kromosomien päissä ja suojaavat geneettistä koodia kulumiselta. Telomeerit lyhenevät ihmisiän myötä, ja niiden pituutta pidetään biologisen vanhenemisen merkkinä. Lyhyet telomeerit lisäävät riskiä sairastua ikääntymiseen liittyviin sairauksiin, kuten kakkostyypin diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkimuksessa selvitettiin 31-vuotiaiden henkilöiden verisoluista saatujen telomeerien pituuksia. Tuloksen mukaan miehillä, jotka olivat olleet työttöminä vähintään kaksi vuotta edeltäneiden kolmen vuoden aikana, oli yli kaksi kertaa todennäköisemmin lyhyet telomeerit kuin jatkuvasti työelämässä olleilla miehillä. Tutkimus toteutettiin Oulun yliopiston ja Imperial College Londonin yhteistyönä. Stressaavat kokemukset lapsuudessa ja aikuisuudessa on aiemmin liitetty kiihtyneeseen telomeerien lyhenemiseen. Olemme nyt osoittaneet, että myös pitkäaikainen työttömyys voi aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista, sanoo tohtori Jessica Buxton Imperial Collegesta. Analyysissä otettiin huomioon muut sosiaaliset, biologiset ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka olisivat voineet vaikuttaa tulokseen. Näin suljettiin pois mahdollisuus, että lyhyet telomeerit olisivat liittyneet työnteon estäneisiin terveysongelmiin. Samaa tulosta ei saatu naisista. Syynä saattaa olla, että tutkimuksessa mukana olleista naisista pienempi osa kuin miehistä oli ollut pitkään työttömänä 31 ikävuoteen mennessä. Tutkimuksen aineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 66, jossa kerättiin 5620 vuonna 1966 syntyneen pohjoissuomalaisen DNA-näytteet vuonna 1997 heidän ollessaan 31-vuotiaita. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLOS ONE -julkaisusarjassa Rodeo / Tero Sivula Aurinkoenergiaa käyttävä laturi kehitteillä Oulun yliopistossa kehitetään aurinkoenergialla toimivaa laturia matkapuhelinten ja muiden kannettavien laitteiden lataamiseen. Älypuhelimet ovat moninkertaistaneet matkapuhelinten lataukseen käytettävän energian kulutuksen. Kehityksestä huolestunut Oulun yliopiston tutkija Christian Schuss sai pari vuotta sitten idean uudenlaisen aurinkoenergialla toimivan laturin kehittämisestä. Aurinkoenergialla toimivia latureita on ollut markkinoilla jo pitkään, mutta ne eivät yllä Schussin laturin ominaisuuksiin. Sillä latausaika saadaan lyhyemmäksi, kun käytetään tehokkaampaa laturia yhdessä älykkään hallintajärjestelmän kanssa. Hallintajärjestelmä reagoi ympäristön muutoksiin, jolloin laturia on mahdollista käyttää myös sisätiloissa. Laitteen kustannukset jäävät pienemmiksi, koska se rakentuu helposti muunneltavista moduuleista. Viimeisten kahden vuoden aikana prototyyppiä on kehitetty lähemmäs valmista tuotetta. Nokia tukee tutkimustyötäni. Suunnitelmissa on rakentaa 20 laturia ja antaa ne valitun testiryhmän käyttöön, Schuss kertoo. Laturin uusin versio esiteltiin th FRUCT -konferenssissa Helsingissä. 3

4 Oulu Business Schoolille arvostettu AACSB-akkreditointi Kansainvälisen AACSB-akkreditoinnin saavuttaminen yhtenä ensimmäisistä pohjoismaisista kauppakorkeakouluista nostaa Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan (Oulu Business School) maailman arvostetuimpien kauppakorkeakoulujen joukkoon. Vain noin 5 % maailman kauppakorkeakouluista täyttää AACSB:n asettamat laatuvaatimukset. AACSB International akkreditoi kauppakorkeakouluja, joiden tulee täyttää tiukat laatukriteerit. Toimintaa arvioidaan kolmella osa-alueella: strateginen johtaminen, keskeisten toimijoiden (henkilökunta ja opiskelijat) ja prosessien laatu sekä koulutusohjelmien ja oppimisen laatu. Akkreditointi edesauttaa kansainvälisten opiskelijoiden, tutkijoiden ja opettajien rekrytoinnissa sekä yhteisten tutkimus- ja koulutusohjelmien pystyttämisessä korkeatasoisten ulkomaalaisten yliopistojen kanssa. Pohjoismaisista kauppakorkeakouluista AACSB-akkreditointi on Oulu Business Schoolin lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla, Copenhagen Business Schoolilla ja Aarhusin yliopiston kauppakorkeakoululla. Taloustieteiden tiedekunnan nimi muuttuu vuoden alussa Oulun yliopiston kauppakorkeakouluksi. Aktuumi-lehti loppuu Aktuumi-lehti lopettaa ilmestymisensä paperilehtenä tähän numeroon ja uudistuu ensi vuonna sähköiseksi julkaisuksi. Tarkkaile sähköpostiasi ja Aktuumin verkkosivua Toimitus Oulun yliopiston LBPmenetelmä avainroolissa EU:n menestystarinassa Henkilön yksilöllisiin fyysisiin ominaisuuksiin, kuten kasvoihin, ääneen tai sormenjälkeen perustuvat tunnistusjärjestelmät, niin kutsutut biometriset järjestelmät, ovat yleistymässä jokapäiväisissä kuluttajalaitteissa. Älypuhelimet ja tabletit sisältävät usein omistajaansa tai hänen työtään koskevaa tietoa, joka on tarpeen suojata ulkopuolisilta tunnistusjärjestelmällä. Biometrisiin järjestelmiin sisältyy kuitenkin haavoittuvuuksia, joiden kautta niitä voidaan huijata henkilön tunnistuksessa. EU:n rahoittamassa TABULA RASA -projektissa on merkittävin tuloksin tutkittu tunnistusjärjestelmien haavoittuvuuksia ja niiden ehkäisemistä. Osoitus projektin onnistumisesta on, että Euroopan komissio on syyskaudella valinnut sen yhdeksi EU:n tutkimusrahoituksen menestystarinaksi. TABULA RASA -projektissa avainroolissa on ollut Oulun yliopistossa kehitetty Local Binary Pattern (LBP) -tunnistusmenetelmä. Sitä on kehitetty noin 20 vuotta professori Matti Pietikäisen johdolla Oulun yliopiston konenäön tutkimuskeskuksessa Center for Machine Vision Research (CMV). CMV:n tehtävänä TABULA RASA:ssa on ollut kehittää uusia menetelmiä huijausyritysten estämiseen kasvojentunnistukseen ja kävelytyylin analyysiin perustuvassa biometrisessa tunnistuksessa. LBP-menetelmää on hankkeessa sovellettu myös muihin biometrisiin tunnistusmenetelmiin. Biometrisen tunnistusjärjestelmän huijausyritys tapahtuu, kun henkilö yrittää naamioida itsensä joksikin toiseksi väärentämällä dataa ja pääsemällä sen avulla luvattomasti tunnistusjärjestelmän ohi. TABULA RASA:n tutkimuskonsortioon kuuluu 12 tutkimus- ja yrityspartneria viidestä EU-maasta sekä Sveitsistä ja Kiinasta. Projektia rahoitetaan EU:n 7. tutkimuksen puiteohjelmasta kaikkiaan 4,4 miljoonalla eurolla vuosina Rodeo / Juha Tuomi Kuvankäsittely: Petri ovaskainen 4 Aktuumi 5/2013

5 Pitkäaikaissairaat hyötyvät laadukkaasta hoidon ohjauksesta Oulun yliopiston rooli arktisessa yhteistyössä korostuu Pääkirjoitus Pixmac Hoitoajat sairaaloissa ovat lyhentyneet ja terveydenhoitopalveluja eniten käyttävien pitkäaikaissairaiden oletetaan hoitavan itseään entistä enemmän. Potilaat tarvitsevat laadukasta ohjausta oppiakseen hoitamaan terveyttään. Laadukas ohjaus sisältää tietoa sairaudesta, sosiaalisesta tuesta ja myös sairauden aiheuttamista tunteista, totesi väitöskirjatutkimuksessaan terveystieteiden maisteri Pirjo Kaskinen. Ohjaus tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja vuorovaikutuksessa potilaan kanssa huomioiden hänen tarpeensa. Sen tulee sisältää tietoa myös sairauden ennusteesta. Laadukkaasta ohjauksesta koituva hyöty ilmenee Kaskisen tutkimuksen mukaan potilaiden asenteissa, hoitoon sitoutumisessa ja tunteissa parantaen elämänlaatua. Uutta tietoa perinnöllisen rintasyövän synnystä Perinnöllisen rintasyövän taustalta on tunnistettu uusia solubiologisia taudin syntymekanismeja. Mekanismit löysi kansainvälinen tutkimusryhmä käyttäen solunäytteitä, jotka on saatu mutaation PALB2- geenissä omaavilta suomalaisilta. Tutkimuksessa osoitettiin, miten jo yksi toiminnallisesti virheellinen kopio PALB2-geenistä riittää aikaansaamaan solussa perinnöllistä epävakautta, vaikka solussa on edelleen myös yksi normaalisti toimiva geenikopio jäljellä. PALB2-mutaation kantajilla DNA:n kahdentuminen on selvästi nopeutunut, ja tämä aiheuttaa soluille stressiä. Mutta koska solut eivät pysty käsittelemään tätä stressiä yhtä hyvin kuin terveiden henkilöiden solut, mutaatio PALB2-geenissä lisää merkittävästi erilaisten kromosomivaurioiden syntymisen todennäköisyyttä. Puutteellisen DNA-korjauskyvyn seurauksena mutaation kantajan soluihin kerääntyy vähitellen yhä suurempia määriä erilaisia kromosomihäiriöitä ja lopputuloksena on usein syöpä. Tutkimushanketta johtivat professori Robert Winqvist ja dosentti Helmut Pospiech Oulun yliopistosta ja siihen osallistui tutkijoita Oulusta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on levinnyt viime vuosina varsinaisten kahdeksan arktisen valtion lisäksi myös muualla maailmassa. Syynä ovat alueen suunnattomat luonnonrikkaudet, kuten öljy, mineraalit ja maakaasu. Ilmaston lämpenemisen seurauksena Koillisväylän avautuminen meriliikenteelle tuo uusia mahdollisuuksia alueen luonnonvarojen hyödyntämiselle ja merikuljetuksille. Samanaikaisesti kuitenkin alueen alkuperäiskansat ovat huolestuneita siitä, miten meneillään oleva kehitys vaikuttaa heidän elinolosuhteisiinsa ja perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Reykjavikissa tämän vuoden lokakuussa pidetyssä Arctic Circle -konferenssissa arvovaltaiset puhujat korostivat kansainvälistä yhteistyötä ja kestävän kehityksen mukaisia periaatteita kaikessa toiminnassa arktisella alueella. Islannin presidentti Olafur Ragnar Grimsson nosti konferenssin päätössanoissaan tärkeimmäksi lähivuosien tavoitteeksi tieteellisen tutkimuksen vahvistamisen arktisella alueella. Kestävää kehitystä ei tulla saavuttamaan ilman korkeatasoista, puolueetonta ja monitieteistä tutkimustyötä. Alueen hyödyntämiseen tähtäävien poliittisten päätösten tulisi pohjautua yksinomaan tieteellisiin tutkimustuloksiin. Arktinen tutkimus avaa valtavia mahdollisuuksia, mutta tuo myös suuren vastuun tiedeyhteisölle. Yksikään yliopisto ei tule selviämään tästä urakasta yksin. Siksi tarvitaan jatkossa nykyistä tiiviimpää ja konkreettisempaa yhteistyötä arktisen alueen yliopistojen välillä. Arktisten valtioiden yliopistot ovat tehneet jo runsaat kymmenen vuotta yhteistyötä University of Arctic (UA) -verkostossa. Siihen kuuluu noin 160 jäsenyliopistoa ja -korkeakoulua. Verkoston tunnuslause In the North, For the North, By the North kuvaa hyvin UA:n koulutus- ja tutkimustoiminnan yhteistyötä, johon osallistuvat myös alkuperäiskansat. Tavoitteena on, että yhteiskunnallinen kehitys pohjoisella sirkumpolaarisella alueella olisi kestävän kehityksen mukaista. Oulun, Lapin ja Tromssan yliopistot ovat kaikki aktiivisia jäseniä UA:n toiminnassa. Oulun yliopiston Thule-instituutti koordinoi UA:n temaattisia verkostoja, joissa yliopistojen välinen tutkimusyhteistyö käytännössä tapahtuu. Verkostojen teemat liittyvät muun muassa merenkulkuun, kaivannaisteollisuuteen, luonnontieteisiin ja tekniikkaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin arktisella alueella. Yli 20 temaattisessa verkostossa saadut tutkimustulokset välitetään päätöksentekijöiden, sidosryhmien ja suuren yleisön käyttöön. University of Arctic n hallitus päätti lokakuun puolivälissä vahvistaa tutkimuksen osuutta UA:n toiminnassa ja perustaa verkoston yhteisen tutkimustoimiston Oulun yliopiston Thule-instituuttiin. Tehtävä sopii erinomaisesti Oulun yliopistolle, joka on sirkumpolaarisen alueen yksi monitieteisimmistä ja suurimmista tiedeyliopistoista. Oulun yliopistolle avautuu näin lisää mahdollisuuksia oman tutkimustoimintansa laadun kehittämiseen, yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa lisäämiseen, resurssiensa vahvistamiseen ja kansainvälisen yhteistyönsä kehittämiseen. Nyt Oulun yliopistolle tarjotaan mahdollisuutta kaivos- ja kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi ottaa Suomessa johtava asema myös arktisessa tutkimuksessa. Lauri Lajunen rehtori Juha Sarkkinen 5

6 DNA-lajitunnisteet luotu suomalaislajille Suomessa on käynnissä uraa uurtava hanke: koko eliölajistollemme luodaan helppokäyttöiset, lajien perimään perustuvat lajitunnisteet. Samalla syntyy eliölajien viivakoodikirjasto. Äskettäin on laji saanut lajitunnisteen. Lajitunnisteet ovat nyt valmiina kolmasosalle tunnetusta eliölajistostamme. Yhteissuomalaiseen FinBOL- eli Finnish Barcode of Life -hankkeeseen osallistuu yli sata lajien asiantuntijaa, jotka ovat toimittaneet näytteitä sienistä, kasveista ja eläimistä DNA-analyysejä varten. Näytteiden perimästä luetaan DNA-viivakoodi ja yksityiskohtaiset tiedot tallennetaan kansainväliseen tietokantaan. Vertaamalla myöhemmin mitä tahansa näytettä tietokannan viivakoodeihin saadaan sen tunnistettua tarkasti ja helposti. Näytteeksi riittää muutama solu. DNAviivakoodit toimivat kuten kaupalliset viivakoodit: tuotteesta (tässä tapauksessa lajista) luettu viivakoodi kertoo nopeasti ja tarkasti, mikä tuote on eikä määrittämisessä tarvitse tukeutua asiantuntijaan. FinBOL on osa kansainvälistä ibol- eli International Barcode of Life -hanketta. Suomen tutkimuksessa ovat mukana Oulun, Helsingin ja Turun yliopistot. Kansallisen hankkeen tavoitteena on tuottaa viivakoodit suomalaiselle lajille ensi vuoden loppuun mennessä. Tavoitteen toteutuessa Suomi on eturintamassa lajintunnistuksen uusien menetelmien käytössä. Samalla eliölajiston tuntemus parantuu huomattavasti, ja voidaan myös tunnistaa ryhmiä, joiden tutkiminen on aiemmin ollut mahdotonta. Trampoliinihyppely on lasten kyynärvarsimurtumien yleisin syy. Lasten kyynärvarsimurtumien määrä nelinkertaistunut Lasten vakavien kyynärvarsimurtumien määrä on nelinkertaistunut Pohjois-Suomessa viimeisten kymmenen vuoden aikana, ja määrän kasvu on kiihtynyt. Syitä murtumien lisääntymiseen on useita. Yleisin on trampoliinihyppely, kun joka kolmas lapsen kyynärvarsimurtuma on johtunut siitä. Muita tapaturmaan johtaneita tilanteita ovat olleet pyöräily, rulla- tai potkulautailu ja leikkikentällä sattunut vahinko. Suurin osa kyynärvarsimurtumista on syntynyt kesäaikana ja yleisimmin elokuussa. Selitystä tähän ei toistaiseksi tiedetä. Säätilalla on merkittävä yhteys murtumien syntymiseen: kesäinen poutasää nostaa riskin puolet suuremmaksi verrattuna sadesäähän. Kyynärvarren keskiosan murtumat kuuluvat vaikeimmin hoidettaviin lastenmurtumiin. Niistä seuraa raajan toiminnan häiriöitä ja oireita vielä aikuisiässä, ja ne vaativat toistuvia leikkaushoitoja. Kyynärvarren murtumaa on perinteisesti hoidettu luiden asennon korjauksella ja kipsaamalla. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kyynärvarren keskiosan murtumien hoito leikkaamalla on yleistynyt kolminkertaiseksi. Leikkaushoidon kehittyminen on parantanut hoitotulosta, sillä leikatuilla potilailla on puolet vähemmän ongelmia toipumisessa kuin kipsaamalla hoidetuilla. Vakavia lasten kyynärvarsimurtumia tutki väitöskirjassaan lääketieteen lisensiaatti Juha- Jaakko Sinikumpu, joka arvioi tutkimuksessaan kaikki Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina tämän tapaturman takia hoidetut lapset ja nuoret. Tutkimuksessa selvitettiin myös potilaiden toipuminen ja luiden parantuminen röntgenkuvista. Tutkimus on ensimmäinen, jossa murtumariskiä on arvioitu suhteessa päivittäisiin säämittauksiin noin 2000 päivän ajalta. 6 Aktuumi 5/2013

7 Uudet tiedekunnat aloittavat RicHard-59 Oulun yliopisto toimii ensi vuoden alusta alkaen yhdeksässä tiedekunnassa nykyisten kuuden sijaan. Tiedekuntarakennetta on uudistettu niin, että kaikki tiedekunnat ovat entistä selkeämmin omia tieteenalakokonaisuuksia. Uusina tiedekuntina aloittavat arkkitehtuurin tiedekunta, biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta sekä informaatiotekniikan tiedekunta. Tavoitteena on tiivistää ja tehostaa sekä tieteenalojen sisäistä että niiden välistä tutkimusta esimerkiksi hyödyntämällä ja kehittämällä yhteisiä tutkimusympäristöjä. Tiedekuntia täydentävät neljä tutkimuksen painoalaorganisaatiota ja lukuisat tutkimusyksiköt. Homogeenisemman tiedekuntarakenteen ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA (Oulu School of Architecture) dekaani Helka-Liisa Hentilä BIOKEMIAN JA MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN TIEDEKUNTA (Faculty of Biochemistry and Molecular Medicine) dekaani Kalervo Hiltunen KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA (Faculty of Education) dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki TIETO- JA SÄHKÖTEKNIIKAN TIEDEKUNTA (Faculty of Information Technology and Electrical Engineering) dekaani Jukka Riekki ansiosta tiedekunnat pystyvät myös vähentämään kandidaattiohjelmiaan ja rakentamaan opiskelijoille yhteisiä joustavia opintopolkuja eri maisteriohjelmiin. Rakenteellinen uudistaminen sisältää hallinnollisten rakenteiden keventämisen. Laitosten määrä vähenee. Uusissa tiedekuntahallituksissa istuu jatkossa myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä, jotka tuovat asiantuntemusta tiedekunnan vahvuusaloille. Tiedekuntien dekaanit valittiin rehtorin päätöksellä sekä tiedekuntahallitusten ja yliopistokollegion yliopistojäsenet hallintovaaleilla lokakuussa. HUMANISTINEN TIEDEKUNTA (Faculty of Humanities) dekaani Paula Rossi LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA (Faculty of Medicine) dekaani Kyösti Oikarinen OULUN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU (Oulu Business School) dekaani Petri Sahlström LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA (Faculty of Science) dekaani Jouni Pursiainen OULUN YLIOPISTO Vesivoiman rakentaminen koetellut Kemijoen asukkaita Kemijoella vesivoiman rakentaminen on vaikuttanut jokivarren asukkaiden elämään monin tavoin. Usein rakentajan näkemys on ohittanut asukkaiden mielipiteet. Paikalliset ovat kuitenkin saamassa vahvemman roolin, kun vesivoiman kehittämisestä Kemijoella keskustellaan. Filosofian ja kasvatustieteen maisteri Outi Autti tutki väitöskirjassaan, miten Kemijoen vesivoimarakentaminen on vaikuttanut paikallisten asukkaiden elämään. Tutkimuksen keskeisenä aineistona käytettiin Kemijokivarren asukkaiden haastatteluja. Ensimmäinen vesivoimala valmistui Kemijoelle 1949, kun sodasta toipuva Suomi tarvitsi lisää sähköä. Vaikka vesivoimarakentamisesta oli jokivarren asukkaille hyötyä, aiheutti se myös taloudellisia menetyksiä ja vahinkoja. Rakentaminen esti vaelluskalojen nousun jokeen ja muutti vesiympäristöä, maisemaa ja joen käyttöä voimakkaasti. Ristiriitoja, pettymyksiä ja ongelmia ilmaantui Autin tutkimuksen mukaan paljon. Rakentamisen alkuvaiheessa voimayhtiöillä oli eniten sananvaltaa. Tähän vaikuttivat lainsäädäntö ja valtion tuki. Tutkimuksessa löydettiin paikallisten asukkaiden neljä tapaa suhtautua jokivarren muutokseen: rakentajat, selänkääntäjät, alistujat ja vastustajat. Paikalliset ymmärtävät varsin hyvin voimalaitosrakentamisen hyvät ja huonot puolet. Vuosikymmenten kuluessa paikallisen asiantuntijuuden arvostus on kasvanut, mutta toimintatavoissa on Autin mukaan yhä parantamisen varaa. 7

8 Tutkimuspäiväkoti Lastu Linnanmaalle Oulun yliopisto ja Oulun kaupunki ovat avanneet yhteistyössä yliopiston tiloissa Linnanmaalla avoimen päiväkodin nimeltään Lastu. Yliopisto tarjoaa tilat ja välineet, kaupunki henkilökunnan ja lapset. Lastussa yhdistyvät käytännön varhaiskasvatustyö, opettajankoulutus ja tieteellinen tutkimus. Varhaiskasvatuksen opiskelijat pääsevät osallistumaan päiväkodin toimintaan ohjaamalla lapsiryhmää ja havainnoimalla ohjaustilanteita. Etenkin lapsuuden tutkimukselle Lastu tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen tutkimukseen, kun samat lapset ovat mukana koko vuoden. Tilanteiden videointi mahdollistaa tarkan havainnoinnin, koska tilannetta voidaan tallenteelta katsoa monta kertaa eri näkökulmista, kertoo toimintaa koordinoiva yliopistonopettaja Satu Karjalainen Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnasta. Lastun varhaiskasvatusryhmä toimii Sampolan päiväkodin alaisuudessa ja on osa laajempaa Oulun yliopiston oppimisen ja vuorovaikutuksen tutkimustilojen ja yhteisöjen muodostamaa kokonaisuutta LeaForumia. puheenvuoro Osaaminen on tapahtumia ja tilanteita Suomi on osaamisen kansakunta määrällisesti ja laadullisesti mitaten. Me satsaamme osaamisen kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen, samoin kuin taitotiedon jakamiseen. Sosiaalinen media on lisäksi avannut meille ja muille informaatioaltaan patoluukut siinä määrin, ettei tiedon tulva ole enää vain kielikuva. Väitän, että osaaminen kiinnittyy sen tuottamisen ja nauttimisen tiloihin ja tilanteisiin, jotka ovat tapahtumien paikkana yhä selvemmin yksi ja sama areena. Tarkemmin ajatellen näin on ollut jo ennen muinoin. Suomessa osaamisen tuotanto- ja käyttöpaikat olivat nimittäin ensin kaukana korvessa riistamailla ja kalavesillä, sitten pelloilla ja tehtaissa, myöhemmin opetus-, tutkimus- ja liike-elämän yhteisillä kampuksilla ja viime aikoina myös syvällä netin syövereissä. Jotta osaamista syntyisi ja sitä käytettäisiin, olipa kyse sivistymisestä tai kaupankäynnistä, pitää siis järjestää tapahtumapaikkoja ja tilanteita ja mieluummin vielä niin, että eri tahot kohtaavat ja pysyvät yhdessä tarpeeksi kauan. Oulun maineikkaan teknologiakylän ensimmäinen ruokala oli tuollainen paikka. Hissimatkaan ja -puheisiin verrattuna siellä oli moninkertainen aika tuottaa tietoa ja solmia kauppojakin. Samalla sai syödäkseen. Vanha vitsi, että lounaalle lähtiessä edessä näkyi vain joko paksu lumikinos tai vesakkoa eikä maailman suurin markkina-alue, ei pitänyt paikkaansa. Kysymykseen, miten edistää osaamista tapahtumapaikkoina ja tilanteina, ei silti riitä vastaukseksi vain lounaskuppila, luentosali tai neuvotteluhuone. Minusta osaamisen ainoaksi areenaksi ei kelpaa myöskään Facebook tai Youtube, joskaan niitä ei voi vähätellä. Ne ovat jo ylivertaisia bisnespalavereihin ja tutkimusseminaareihin verrattuna sekä tuotetun tiedon että sen parissa vietettyjen vuorokausituntien suhteen. Kun tiedon kirjo kasvaa, sen tapahtumapaikat ja tilanteet pyrkivät hajaantumaan ja samalla osaaminen pirstoutuu. Ihmiset muuttavat muualle, yritykset perustavat toimipisteitä toisiin kaupunkeihin ja maihin, laitteet asennetaan minne mikin verkon varrelle, tiedostot talletetaan pilveen. Keinot tuoda osaamista takaisin yhteen ulottuvat illanvietoista LinkedIniin ja palvelinkeskuksiin. Joillekin osaamisen alueille tapahtuu silti kuten tunturijärven rauduille eli ne erikoistuvat yli kohtuuden ja niiden kasvu pysähtyy. Myös liikeelämässä ajaudutaan helposti niin sanotun kannattavan kuihtumisen kierteeseen, jonka vain konkurssi, uusi omistaja tai nuorempi yrittäjäsukupolvi voi katkaista. Jotta osaamista syntyisi ja sitä hyödynnettäisiin, tapahtumapaikoilla pitäisi pystyä hallinnoimaan tiedon samanaikaista laajenemista ja supistumista, kuten autonominen hermosto ohjaa sydäntä ja keuhkoja. Yhden pysähdyksen tilanteesta voidaan selviytyä osaamisen elvytyspaketilla, mutta toistuvat taitotiedon ohitusleikkaukset eivät ole mahdollisia ihmisille ja organisaatioille. Siksi kannatan ja kannustan osaamisen tuottamista ja uudistamista paikoissa, joissa tapahtuu ja joiden tilanteet ovat näkyvissä. Torikadulla yhtenä Business Kitchenin tuhannesta viidestäsadasta kuukausittaisesta kävijästä tiedän, että voin uppoutua uutta tietoa tuottavan toiminnan pyörteisiin. Kirjoitettuani tutkimistani asioista muutamankin rivin Wikipediaan saan toivoa siitä, etten kääpiöidy asiantuntijana kuten Taimenlammen kalat Sevettijärven Villavaarassa. Juha Sarkkinen Veikko Seppänen Martti Ahtisaari Instituutti 8 Aktuumi 5/2013

9 Jarkko Saariselle Ragnar Hult -mitali Yhteiskuntasuhteet tiivistyvät Oulun yliopisto hakee innovaatiotoimintaansa ja toiminnan työelämävastaavuuteen uusia ideoita yliopiston ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvien teemaryhmien avulla. Teemaryhmät ovat yliopiston yhteiskuntasuhteiden neuvoston jäsenistä koottuja, eri sidosryhmiä ja toimialoja edustavia asiantuntijatiimejä. Ryhmiä on seitsemän ja niiden teemoina ovat ulkoinen viestintä, yrittäjyys, innovaatiot, yliopistokoulutuksen työelämävastaavuus, tutkimus- ja hankeyhteistyö sekä varainhankinta ja alumnisuhteet. Ryhmillä on yliopiston ulkopuolinen puheenjohtaja, joka toimii tiiviissä yhteistyössä yliopiston teemakohtaisen Ensimmäiset alumnitapaamiset ulkomailla Puolitoistatuhatta Oulun yliopiston alumnia asuu ulkomailla, heistä tuhatkunta Euroopassa. Ruotsin asema on vahva: länsinaapurissa asuu yli 300 alumnia. Valtaosa ulkomailla asuvista alumneista on suomalaisia. Kansainvälisistä maisteriohjelmista valmistuneiden myötä alumnikeskittymiä on syntymässä esimerkiksi Kiinaan ja Venäjälle. Kansainvälinen alumnikunta asettaa yliopiston alumnisuhteiden kehittämiselle haasteen. Yksi toimintatapa on järjestää tapaaminen alumnien asuinmaassa. Syksyn 2013 aikana on ensimmäistä kertaa toteutettu yksi alumnitapaaminen Ruotsissa ja kaksi Kiinassa. Tukholman seudulla asuvia Oulun yliopiston alumneja kokoontui marraskuun alussa Tukholmassa tapaamaan yhteyspäällikkö Sakari Jussi-Pekkaa ja alumnikoordinaattori Karoliina Kekkiä. Heille välitettiin yliopiston terveiset ja tuoreimmat kuulumiset muun muassa uudesta tiedekuntajaosta ja kampuksen kehittämisestä. Kuulumisia kyseltiin innokkaasti, ja opiskeluaikaiset kokemukset kirvoittivat mon- yhdyshenkilön kanssa. Yhteiskuntasuhteiden neuvoston puheenjohtajana toimiva teollisuusneuvos Jorma Terentjeff on tyytyväinen ja innostunut, että teemaryhmiin saatiin runsaasti eri alojen merkittäviä vaikuttajia niin lähialueelta kuin muualta Suomesta. Yliopiston johdon asettamien tavoitteiden saavuttamisen lisäksi näen hyvin arvokkaana sen, että uudenlaisella työskentelytavalla elinkeinoelämä ja sidosryhmät pääsevät entistä paremmin vaikuttamaan yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen painopistealueisiin, Terentjeff sanoo. ta naurua. Osallistujat olivat valmistuneet eri vuosikymmenillä ja eri aloilta lääketieteestä ja luonnontieteistä humanistisiin ja teknillisiin tieteisiin. Taloustieteiden tiedekunnan ulkomaisten alumnien määrä on kasvanut kohisten kansainvälisten maisteriohjelmien ja liikkeenjohdon MBA-ohjelman myötä. Tilaisuus tiivistää yhteyksiä ulkomaille asettuneisiin alumneihin tarjoutui lokakuisen Kiinan-matkan yhteydessä. Siellä asuvat alumnit kutsuttiin illalliselle Nanchang Cityssä ja Shanghaissa. Kokemukset uudesta aloitteesta olivat niin hyviä, että alumni-illallisista tehdään pysyvä käytäntö. Oli mahtavaa saada yhteys vuosien takaisiin alumneihin ja kuulla heidän työllistyneen erinomaisiin työpaikkoihin, dekaani Petri Sahlström kertoo. Alumnit kyselivät innokkaasti yliopiston kuulumisista ja muistelivat opiskeluaikojaan Oulussa. Karoliina Kekki alumnikoordinaattori Oulun yliopiston matkailumaantieteen professori Jarkko Saarinen on palkittu Ragnar Hult -mitalilla. Sen myöntää Suomen maantieteellinen seura ansiokkaasta maantieteen tutkimuksen, opetuksen tai maantieteen harrastuksen hyväksi tehdystä työstä. Jarkko Saarisen tutkimukset käsittelevät matkailun ja kestävän kehityksen teemoja, matkailua ja ilmastonmuutosta, matkailun sopeutumista, yhteisötutkimusta ja erämaatutkimusta. Hän on vuosien ajan rakentanut aktiivisesti tutkimus- ja opetusyhteistyötä muun muassa eteläiseen Afrikkaan. Heli Jantunen World Academy of Ceramicsin jäseneksi Oulun yliopiston sähkötekniikan professori ja osaston johtaja Heli Jantunen on kutsuttu ensimmäisenä suomalaisena World Academy of Ceramicsin jäseneksi. Akatemian jäsenten määrä on maailmanlaajuisesti rajoitettu 200:aan. Jäseneksi valittavilta edellytetään, että he ovat antaneet kansainvälisesti merkittävän panoksen keraamien teoriaan ja niiden soveltamiseen ja edistäneet alan julkaisutoimintaa. Asutko ulkomailla? Haluatko saada kutsun alumnitapahtumiin? Ulkomailla asuvia alumneja tavoitellaan tilaisuuksiin alumniverkoston (alumni. oulu.fi) ja Oulun yliopiston alumnien LinkedIn-ryhmän (Alumni of Oulu University) kautta. Muista seurata näitä verkostoja, kun haluat pysyä ajan tasalla tilaisuuksista. Lisätietoja voi pyytää alumnisuhteista osoitteesta: Juha Sarkkinen 9

10 Teksti: Maarit Jokela Kuva: pixmac Helposti ja turvallisesti internetiin Ovatko salasanat hukassa? Epäiletkö tietojesi joutuvan vääriin käsiin? Jatkossa internetiin on mahdollista päästä helposti ja turvallisesti. Oulun yliopistossa kehitetään sähköisen asioinnin mullistavaa tunnistautumisratkaisua. 10 Aktuumi 5/2013 Erilaisia toimintoja hoidetaan yhä enemmän internetissä. Uusia palveluntarjoajia tulee koko ajan lisää. Palvelujen käyttö vaatii tavallisesti käyttäjän tunnistusta. Usein tämä hoituu rekisteröitymisellä, jonka jälkeen palveluun voi kirjautua omilla tunnuksilla. Niitä voikin kertyä iso liuta, eikä niitä aina muista. Monet palvelut kuitenkin vaativat vahvempaa tunnistautumista. Niinpä pelikentälle on tullut erilaisia tapoja saada selville, kuka palvelua käyttää. Pankkitunnuksiin perustuva Tupas-varmennepalvelu on jo melko yleinen, mutta myös mobiilitunnistuksen käyttö yleistyy. Vaikka uusia tunnistautumiskeinoja tulee lisää, ongelmat eivät ole vielä ratkenneet. Ratkaisut ovat vaikeakäyttöisiä eikä tasa-arvoisuus toteudu, koska esimerkiksi mobiilivarmenteen käyttö ei sovellu kaikille. Myös heikko tietoturva aiheuttaa ongelmia. Yksityisyys on koetuksella ja identiteettivarkauksia pääsee tapahtumaan. Tästä näkökulmasta Oulun yliopiston tietotekniikan osastossa alettiin miettiä, miten siellä tutkittua tiedonsiirron tietoturvaa voitaisiin soveltaa käyttäjien tunnistamiseen. Syntyi ajatus seuraavan sukupolven tunnistusratkaisun kehittämisestä. Se tuo helpotusta sekä palvelujen tarjoajille että internetin käyttäjille. Kehitteillä uusi toimintatapa Idean toteuttamiseksi tutkijat hakivat yliopiston innovaatiopalveluiden avustuksella Tekesistä tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitusta kahdessa eri osassa yhteensä reiluksi 1,5 vuodeksi. Rahoitus mahdollistaa sekä tutkimuksellisten asioiden selvittämisen että ennen kaikkea uuden liiketoiminnan synnyttämiseen tähtäävät toimenpiteet. Projektissa teknologian kehittämisestä

11 Tutkimuksesta liiketoimintaa Rakennamme ihan uutta tapaa toimia. Se tuo isoja haasteita. On oltava uskottava markkinoilla. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI) -rahoitusta myöntää tutkimuslaitoksille Tekes. Rahoitus on tarkoitettu tutkimustulosten ja osaamisen jalostamiseen. Tavoitteena on, että projektin jälkeen syntyy uutta liiketoimintaa joko start up -yrityksen tai lisensoinnin kautta. Rahoituksessa keskeisessä roolissa on kaupallistamisen valmistelu. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi asiakastarpeen ja patentoitavuuden selvittämistä, prototyypin tai demon valmistusta, pilottitestauksia oikeassa käyttöympäristössä ja liiketoimintamallin työstämistä. Vaikka rahoitusmuoto ei edellytä yrityksiltä rahallista panostusta, projekti suunnitellaan ja toteutetaan läheisessä kontaktissa niiden kanssa. Jo rahoitushakemuksen suunnitteluvaiheessa on tärkeää olla yhteydessä potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Näin saadaan selville, voiko oma kehitettävä laite, menetelmä tai palvelu ratkaista asiakkaan tarpeen riittävän hyvin. Yritysten edustajat ovat keskeisessä roolissa myös projektin toteutuksessa. He tuovat projektiin liiketoimintaosaamista toimimalla ohjausryhmässä. Näin kehitettävää liiketoimintaa voidaan suunnata oikeaan suuntaan ja pystytään luomaan laajempia verkostoja. Toivottavaa on myös, että kokeneita liiketoimintaosaajia saadaan mukaan projektin käytännön työhön. Sarjayrittäjien ja bisnesenkeleiden kontaktit auttavat luomaan yhteyksiä asiakkaisiin, jotka voisivat ottaa ratkaisun käyttöönsä, sekä yrittäjätiimin rakentamisessa. (MJ) Oulun yliopistossa TUTLI-rahoituksella kehitetään: Mittausjärjestelmää metallien sulatusuuneihin (prosessi- ja ympäristö tekniikan osasto) Mittausjärjestelmää kiviaineksen raekoon määrittämiseen (Cemis-Oulu) Mittalaitetta vesien metallipitoisuuksien mittaukseen (Cemis-Oulu) Ohjelmistoa yritysten kustannuslaskentaan (taloustieteet) Raman-spektroskopian mittausmenetelmää (sähkötekniikan osasto yhdessä VTT:n kanssa) Sensoria elintarviketurvallisuuteen liittyen (sähkötekniikan osasto yhdessä Åbo Akademin kanssa) Turvallista tunnistautumista sähköiseen asiointiin (tietotekniikan osasto) Lisätietoa: Oulun yliopiston innovaatiopalvelut: keksinnöt-ja-liikeideat Tekes: tutkimusorganisaatiot/ tutkimusideoista-uutta-tietoa-jaliiketoimintaa/ vastaa tietotekniikan osaston tohtorikoulutettava Jani Pellikka ja teknologian kaupallistamisesta innovaatiopalveluissa yritysasiamiehenä työskentelevä Petri Leukkunen. He toimivat myös ratkaisun alkuperäisinä ideoijina. Täällä hetkellä tiimissä työskentelee seitsemän henkilöä. Kehitteillä oleva ratkaisu toimii alustana, johon voidaan tuoda nykyisiä tunnistautumismenetelmiä mutta myös liittää uusia. Tällainen voisi olla esimerkiksi kasvojentunnistus, jota tutkitaan tietotekniikan osastossa. Rakennamme ihan uutta tapaa toimia. Se tuo isoja haasteita. On oltava uskotta- va markkinoilla, Leukkunen huomauttaa. Idea pitää myydä sekä palveluntarjoajille että käyttäjille, Pellikka sanoo. Toimiva prototyyppi onkin ehdoton. Projektissa ollaan nyt käyttäjätestaus- ja pilottikokeiluvaiheessa, jotta FairID:ksi nimetystä tunnistautumisesta saadaan mahdollisimman paljon aitoa käyttäjäpalautetta. Tunnistautumista voi käydä testaamassa osoitteessa Leukkunen kertoo. Demosovelluksissa voi kokeilla uutta tapaa muun muassa verkkokauppaan tai kursseille ilmoittautumiseen. Tunnistautuminen on nyt kuuma aihealue, joten uusia kilpailijoita tulee koko ajan. Tulee kova kiireen tunne, Leukkunen jatkaa. Tavoitteena on saada uusi liiketoiminta käyntiin alkuvuodesta. TUTLI-rahoituksella on voitu hakea fiksuinta tapaa ratkaista ongelma, Leukkunen tiivistää yliopistovetoisen projektin hyviä puolia. Jos olisi lähdetty heti yrityksenä liikkeelle, niin jokin ratkaisu olisi pitänyt lyödä lukkoon nopeammin. Se ei olisi välttämättä ollut paras vaihtoehto. 11

12 Teksti: Suvi Vinblad Kuva: Juha Sarkkinen Ettei sydämentahdistinta enää hakkeroitaisi 12 Aktuumi 5/2013 sin rahoittamassa Information processing and transmission chain for medical applications, ICMA -tutkimushankkeessa. Teknologia tarkkailee potilasta Kehittämämme standardin mukainen kehoverkkoratkaisu valmistuu vuoden 2013 lopulla, minkä jälkeen teollisuus voi tehdä ratkaisuumme perustuvia tuotteita. Uskoisin markkinoille ilmestyvän standardin mukaisia laitteita jo lähivuosina. Oulun yliopiston kolmen eri tieteenalan professorien tutkimusryhmät etsivät ICMAhankkeessa Parkinson-potilasesimerkin avulla ratkaisuja siihen, miten sairastavan tilaa voidaan seurata mahdollisimman helposti ja ennen kaikkea turvallisesti. Tutkimusta voidaan soveltaa myös esimerkiksi sydämen vajaatoimintaa tai tyypin 2 diabetesta sairastavan potilaan tilan etäseurantaan. Lääketieteen tekniikan professori Timo Jämsä biolääketieteen laitoksesta selvittää tutkimusryhmänsä kanssa sitä, miten terveydenhuolto tulee tulevaisuudessa muuttumaan. Tulevaisuudessa yksilön vastuu itsensä hoitamisesta kasvaa. Se johtaa siihen, että erilaiset ihoon kiinnitettävät an- Lokakuussa 2012 Computerworld ja monet muut mediat ympäri maailman uutisoivat, kuinka tietoturva-ammattilainen Barnaby Jack onnistui hakkeroimaan sydämentahdistimen kannettavalla tietokoneellaan. Jack lähetti tahdistimeen 830 voltin sähköshokin, joka olisi voinut tappaa sen mahdollisen kantajan välittömästi. Kuten rytmihäiriöistä kärsivä potilas saa apua sydämentahdistimesta, voidaan terveysteknologiaa hyödyntää Parkinsonin tautia sairastavan potilaan hoidossa. Ennen hoitolaitoksessa tarkkailtavana ollut potilas voidaan jatkossa siirtää kotiin, koska hänen elintoimintojaan voidaan seurata sairaalassa. Potilaan kehossa olevat huomaamattomat anturit lähettävät langattomasti tietoa hänen vyötäröllään olevaan pieneen vastaanotinlaitteeseen tai taskussa olevan älypuhelimen sovellukseen. Niistä tiedot päivittyvät automaattisesti nettiin tai potilastietojärjestelmään, josta sairaalan henkilökunta saa ilmoituksen potilaan elintoimintojen muutoksista. Entäpä jos joku tai jokin pääsisi seuraamaan potilaan kehon antureista lähteviä signaaleja tai jopa muuttamaan niitä ulkopuolisen laitteen avulla? Seuraukset voisivat olla kohtalokkaat. Riskejä liittyy myös siihen, jos huoneessa on useampia potilaita samanlaisten laitteiden kanssa. Voisivatko signaalit mennä sekaisin ja lääkäri päätyä tarkastelemaan väärän potilaan tietoja? Muun muassa näihin ongelmakohtiin pureudutaan Oulun yliopistossa Teketurit, kännykköihin ladattavat terveys- ja hyvinvointisovellukset sekä niistä kerättyjen tietojen perusteella palautetta antavat järjestelmät yleistyvät, Jämsä visioi. Skenaarion perusteella hän tutkii, millaisia teknologiaratkaisuja ihoon kiinnitettävissä antureissa voisi käyttää kunkin sairauden kohdalla. Parkinson-potilaasta voidaan mitata anturisignaaleilla taudin oireita ja niiden perusteella arvioida lääkityksen tehoa ja annostusta. Liikeantureilla saa tiedon potilaan mahdollisesta vapinakohtauksesta tai kaatumisesta, Jämsä selventää. Turvallisuus kaiken A ja O Potilaan oman vastuun kasvu lisää terveysteknologian kehittämisen tarvetta. Jatkuvalla kehittämisellä halutaan pitää huoli siitä, ettei kukaan pääsisi Barnaby Jackin tapaan tunkeutumaan sydämentahdistimeen tai Parkinson-potilaan kehossa olevien anturien signaaleihin. Kauhukuvien estämiseksi tutkimushankkeessa on mukana lääketieteellisen tekniikan professori Tapio Seppänen tietotekniikan osastosta. Hän tutkii langattoman kehoverkon tietoturvaratkaisuja, jotta Parkinson-potilaat voisivat langattoman terveysteknologian avulla elää normaalia elämää ja ennen kaikkea mahdollisimman turvallisesti. Seppäsen tiimi tutkii, kuinka Parkinsonpotilaan antureista lähtevät signaalit voidaan salata niin, ettei niihin pääse tunkeutumaan ulkopuolelta ja etteivät signaalit

13 Tekniikan kehittyminen on kilpajuoksua. Samalla, kun joku toinen kehittää teknologiaa terveyden edistämiseksi, voi joku toinen oivaltaa, kuinka häiritä laitteiden signaaleja. Meidän tehtävämme on pitää huoli, että olemme ajan hermolla tai mieluummin askeleen edellä. Tapio Seppänen pääse sekoittumaan. Jatkuva tekniikan kehittyminen paitsi auttaa myös teettää Seppäsellä lisää työtä. Tekniikan kehittyminen on kilpajuoksua. Samalla, kun joku toinen kehittää teknologiaa terveyden edistämiseksi, voi joku toinen oivaltaa, kuinka häiritä laitteiden signaaleja. Meidän tehtävämme on pysyä ajan hermolla tai mieluummin askeleen edellä, Seppänen selventää. Perusta uudesta standardista Tulevaisuudessa yleistyvät erilaiset potilaan kantamat anturit, jotka lähettävät tietoa hänen terveydentilastaan hoitohenkilökunnan tietojärjestelmään. Projektipäällikkö Martti Huttunen (keskellä) CWC:n anturiverkkolaboratoriosta esittelee kehittämäänsä älyhansikasta, jolla voisi käytännössä testata Jari Iinatin (oik.), Timo Jämsän (takana kesk.) ja Tapio Seppäsen (vas.) tekemää tutkimusta Parkinson-potilaan etäseurannasta. työtä. Timo Jämsä sanookin ICMA-hankkeen eduksi juuri sen, että kolmen eri tieteenalan professorit tekevät sitä yhdessä. He pääsevät yhdistämään osaamisalueensa ja tutkimaan asiaa kokonaisuutena. Kilpailu tuotekehityksen nopeudessa Langattomia terveydentilaa mittaavia tuotteita, kuten sykemittareita, on ollut markkinoilla jo vuosia. Uuden standardin mukaisia kehoverkkoratkaisuja ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Kehittämämme standardin mukainen kehoverkkoratkaisu valmistuu vuoden 2013 lopulla, minkä jälkeen teollisuus voi tehdä ratkaisuumme perustuvia tuotteita. Uskoisin markkinoille ilmestyvän standar- Tarpeen ICMA-projektille loi vuonna 2012 määritelty standardi signaalin algoritmeista. Standardin mukaisten signaalien on tarkoitus saada erilaiset sairauden- tai terveydentilaa mittaavat laitteet toimimaan mahdollisimman hyvin keskenään. Standardi määrää, mihin muotoon kehon anturista saatavaa signaalia muokataan, paketoidaan ja lähetetään turvallisesti eteenpäin sitä vastaanottavaan laitteeseen, kertoo projektin kolmannen tutkimusryhmän vetäjä, tietoliikenneteorian professori Jari Iinatti tietoliikennetekniikan osastosta. ICMA-hankkeessa Iinatti selvittää tutkimusryhmänsä kanssa Parkinson-potilaan ihossa olevien anturien lähettämän tiedon siirtoa ja sitä, mikä vastaanotinratkaisu ilmaisee tiedon luotettavimmin. Ennen kuin standardia voidaan käyttää tulevaisuuden terveysteknologiassa, tarvitsee se vielä Jämsän, Seppäsen ja Iinatin osaamisalueet yhdistävää jatkotutkimusdin mukaisia laitteita jo lähivuosina, Tapio Seppänen arvioi. ICMA-hankkeen ohjausryhmässä on myös joukko yrityksiä. Seppänen arvioi yritysten pohtivan, miten ne voisivat hyödyntää tutkimusta tuotekehityksessään. Parhaassa tapauksessa professorit voisivat jatkaa yrityksen tuotekehityksessä tutkimuspartnereina. Usein yritykset säntäävät tutustumaan uusien standardien mukaisiin ratkaisuihin heti niiden ilmestyttyä. Yritykset kilpailevat tuotekehityksen nopeudessa, sillä jokainen haluaa uuden standardin mukaisen tuotteen markkinoille ensimmäisenä. Silloin kysytään mahdollisimman hyviä standardin mukaisia ratkaisuja, ja tähän meidän tutkimuksemme tarjoaa vastaukset, Seppänen summaa. 13

14 Teksti ja kuvat: Juha Europaeus Nokian tutkimus Piilaaksossa jatkuu Piilaaksossa työskentelevä Oulun yliopiston kasvatti Ilkka Niva on nähnyt läheltä työnantajansa Nokian ylä- ja alamäet. Juuri nyt yhtiössä eletään herkkiä aikoja. Nokian tutkimuskeskus Sunnyvalessa Piilaaksossa on tavanomaisen steriili toimistorakennus. Vierailut on sovittava kirjallisesti etukäteen. Kuvaaminen työtiloissa on ehdottomasti kielletty. Sitä, mitä siellä tutkitaan, ei haluta paljastaa. Aiemmin meitä ei haitannut, jos muut seurasivat meitä, sanoo parikymmentä vuotta Nokiassa työskennellyt tutkimusjohtaja Ilkka Niva. Nyt asiat ovat muuttuneet, kun emme ole enää markkinajohtaja. Nokiassa eletään herkkiä aikoja. Jokainen uusi keksintö ja patentti on arvokasta omaisuutta. Minkään liikesalaisuuteen viittavan tiedon ei haluta leviävän vääriin 14 Aktuumi 5/2013 käsiin. Edes kollegat talon sisällä eivät aina tiedä toistensa projekteista. Yksi syy varovaisuuteen lienee matkapuhelinalan luonne. Kilpailijoista on nykyään vaikea erottautua. Älypuhelimet muistuttavat entistä enemmän toisiaan. Päätös myydä matkapuhelinliiketoiminta Microsoftille on Nokialle historiallinen käännekohta. Uuden omistajan alaisuuteen siirtyminen tuo epävarmuutta paitsi Nokian suomalaisille myös ulkomaisille työntekijöille. Uskon, että Microsoftista tulee kärsivällinen omistaja, Niva sanoo. Esimerkiksi pelikonsolimarkkinoilla Microsoft haastoi Xboxillaan vuosien ajan japanilaisia kilpailijoitaan ennen kuin menestystä alkoi tulla. Niva työskentelee Piilaakson Chief Technolygy Officessa, joka ei Microsoftkauppaan kuulunut. Osa Sunnyvalen työntekijöistä siirtyy Microsoftin palvelukseen, osa jää Nokiaan. Jäljelle jäävä verkkoyhtiö toimii kypsällä toimialalla, jonka liiketoiminta on puhelimiin verrattuna vakaata. Liikevoittomarginaalit ovat pieniä, mutta markkina on pääasiassa kolmen toimijan, Nokian, Ericssonin ja Huawein hallussa. Ideaali työympäristö Ilkka Niva on yksi niistä johtajista, joka on

15 Sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta valmistunut Ilkka Niva on työskennellyt parikymmentä vuotta Nokian palveluksessa. Nykyinen työpaikka Chief Technology Office San Diegossa Kaliforniassa ei kuulu Microsoft-kauppaan. nähnyt aitiopaikalta Nokian kännykkäbisneksen huiman nousun ja jyrkän laskun. Hän valmistui aikoinaan sähkötekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. Ensimmäisen ulkomaankomennuksen hän sai 20 vuotta sitten. Ajauduin kansainvälisiin tehtäviin sattumalta. Alkuun tehtäväni oli koota Yhdysvaltoihin San Diegoon tutkimustiimi matkapuhelinten kehittämiseen. Nokian liiketoiminta kasvoi parhaimmillaan kymmeniä prosentteja vuodessa. Suomi oli eräänlainen matkapuhelinalan keskus. Nokia työllisti kotimaassa yli ihmistä. Oulussa yliopiston ja Nokian yhteistyö toimi mallikkaasti. Yliopistossa oli paljon alan osaamista, mikä siivitti yhtiötä eteenpäin. Kun kasvu jatkui, Oulun ja kotimaan matkapuhelinosaaminen ei enää riittänyt. Tutkimustiimejä ryhdyttiin kokoamaan Pohjois-Amerikasta, Euroopasta ja Aasiasta. Niva kertoo pitäneensä Oulun yliopistoon yhteyttä pitkään sen jälkeenkin, kun hän oli muuttanut San Diegoon. Palasin Suomeen yhtiön johdon toivomuksesta 1997 neljäksi vuodeksi. Paluu kotimaahan oli vaikeampaa kuin lähtö ulkomaille. Piilaakso on monella tavalla täydellinen työympäristö. Mistään muualta maailmasta ei löydy yhtä suurta teknologia-alan keskittymää. Naapurissa on maailman parhaisiin kuuluvia yliopistoja, muun muassa Stanford ja University of California. Palveluja ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia on loputtomiin. Sää on miellyttävä ympäri vuoden. Neljän Oulussa vietetyn vuoden jälkeen Niva palasi takaisin Kaliforniaan. Voi olla, että tällä kertaa pysyvästi. Sain vuonna 2006 Yhdysvaltain kansalaisuuden. Lapseni ovat asuneet Kaliforniassa lähes koko ikänsä. Muutama vuosi sitten suoritin täällä MBA-tutkinnon. Syitä alamäkeen monia Yhdysvallat on ollut aina Nokialle hankala markkina-alue. Yhtiön matkapuhelimet eivät koskaan saavuttaneet samanlaista suosiota Yhdysvalloissa kuin Euroopassa ja Aasiassa. Niva ei osaa sanoa syytä siihen, miksi Nokia ei Pohjois-Amerikkaa toivotulla tavalla valloittanut. Kymmenen vuotta sitten edelle meni Motorola, myöhemmin Apple. Syitä nopeaan alamäkeen on useita. Amerikkalaiset operaattorit halusivat räätälöidä puhelimet ja erottua toisistaan. Globaali suuruuden ekonomia -malli ei enää toiminut Yhdysvaltain markkinoilla. Oman haasteen toi Qualcommin CDMAteknologia, joka sai hallitsevan markkinaosuuden Yhdysvalloissa mutta jäi globaalisti alle 20 prosenttiin, Niva pohtii. Puhelimien muuttuessa tietokoneiksi amerikkalaisten ohjelmisto-osaaminen alkoi näkyä. Yksi Nokian virhe oli liika insinöörimäisyys, liiallinen keskittyminen laitteisiin ja liian vähäinen ohjelmistoosaaminen. Esimerkiksi Nokian Ovi-palvelu ei yltänyt lähellekään AppStoren palvelutasoa. Täytyy muistaa, että Apple on alun perinkin ohjelmistoyritys. Nokia oli enemmän laitevalmistaja, joka yritti opetella ohjelmistoliiketoimintaa. Nämä asiat jäävät tutkijoiden selvitettäväksi. Saamme ehkä joskus lukea Harvard Business Review -lehdestä selityksiä siihen, miksi kävi niin kuin kävi, Ilkka Niva toteaa. 15

16 Petteri Löppönen / Finavia Oyj Teksti ja kuva: Juho Karjalainen Sosiaalinen media yritykselle hyödyksi Sosiaalinen media, kuten Facebook ja Twitter, ovat yksi yrityksen markkinointiviestinnän väline. Lupaavia tuloksia sen käyttämisestä esimerkiksi asiakkaiden palautekanavana saatiin SOMELETTI-projektissa. Sosiaalinen media on 2010-luvulla kasvanut hurjaa vauhtia niin käyttäjämäärältään kuin sovelluskohteiltaan. Tykkäykset ja jakamiset ovat yhä yleisemmin ihmisten ja yritysten arkipäivää. Tällä hetkellä kehitys menee niin huimaa vauhtia eteenpäin, että pari vuotta sitten aloitetussa projektissamme alkutilanne tuntuu jo historian tutkimiselta, projektipäällikkö Pasi Karppinen toteaa pilke silmäkulmassaan. Puheena on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksen SOMELETTI-tutkimushanke, jonka päätösseminaari pidettiin loka-marraskuun vaihteessa. Projektipäällikkö Karppinen on tiiminsä kanssa tutkinut erilaisia yritysten asiakkaisiin liittyviä sosiaalisen median sovelluksia Oulun lentoaseman ja kauppakeskus Kapteenin tiloissa. 16 Aktuumi 5/2013 Hankkeessa tutkittiin, kuinka sosiaalinen media voi toimia yrittäjien apuna markkinoinnissa ja käyttäjien palautekanavana sekä kuinka käyttäjät voivat osallistua tilan ja palveluiden kehittämiseen. Tärkeänä tutkimuksen aiheena oli myös käyttäjiin vaikuttaminen teknologian avulla. Lukutoukka kasvaa kirjoista Käytimme alustoina jo olemassa olevia sosiaalisen median palveluita, kuten Facebookia ja Twitteria, Karppinen selittää. Esimerkkinä toimii Facebook-sovellus Lukutoukka, jossa tarkoitus on kirjoja lukemalla kasvattaa lukutoukka suuremmaksi ja lopulta kauniiksi perhoseksi. Kauppakeskus Kapteenin kirjakauppa Kipassa sijaitsi näyttö, jossa näkyi reaaliaikaisesti erikokoisia lukutoukkia. Tämän näytön avulla asiakkaat houkuteltiin kokeilemaan maksutonta sovellusta Facebookissa, tutkija Liisa Kuonanoja selittää. Luetut kirjat merkattiin sovellukseen ylös ja näin voitiin yhdessä kasvattaa toukkaa isommaksi. Mitä enemmän luettiin, sen koreampia syntyneistä perhosista tuli, hän jatkaa. Käyttäjien kasvattamat värikkäät siivekkäät saivat hyvin näkyvyyttä kirjakaupan edessä ja toimivat esimerkkinä tehokkaasta houkuttelevasta elementistä. Sovellus sai mukavasti käyttäjiä, ja jatkoa ajatellen Lukutoukassa on kehittäjiensä mukaan paljon potentiaalia. Kerro, mitä haluaisit syödä? Oulun lentoasemalla käytössä oli mikroblogipalvelu Twitterin kautta toimiva Aviafeedback-järjestelmä. Matkustajilla oli mahdollisuus antaa palautetta vastaamalla

17 Agnis Stibe (vas.), Liisa Kuonanoja ja Pasi Karppinen keräsivät ja tutkivat Aviafeedback-järjestelmän avulla palautetta Oulun lentoaseman palveluista. Jos yritys ei ole valmis vastaamaan käyttäjien palautteisiin tai kehittämään median sosiaalisuutta myös omalta puoleltaan, on massayleisöjä mahdotonta saada. erilaisiin kysymyksiin lentoaseman palveluista, tutkija Agnis Stibe kertoo. Kysymykset käsittelivät turvallisuutta, viihtyvyyttä ja muita käyttökokemuksia. Sovelluksen kautta esimerkiksi lentoaseman Hello Cafen ruokalistalle toivottiin rössypottua, Stibe hymyilee. Käyttämällä kysymyksen ohessa kerrottua #-tunnistetta oli vastaukset helppo löytää ja lajitella. Matkustajien palautteet näkyivät lentokentällä erillisellä Aviafeedback-näytöllä, mikä teki järjestelmästä ja palautteen antamisesta läpinäkyvää. Eräs palautteen antaja valitteli, että turvatarkastuksessa kengät pois riisuttaessa maton olisi oltava kuiva, mikä otettiin jatkossa huomioon. Tällaiset konkreettiset palautteet todistavat, että järjestelmä toimii. Ongelmana onkin saada ihmiset käyttämään sitä, Stibe kertoo. Aviafeedbackin yhteydessä huomattiin, että paras innostavuus saatiin aikaan näyttämällä palautenäkymän ohessa tunnustus ahkerimmalle käyttäjälle. Erilaiset käyttäjien paremmuuslistaukset tuntuivat iskevän ihmisten kilpailuviettiin ja saavan kommentoimaan ja osallistumaan tehokkaammin. Sosiaalinen mediakin vaatii satsausta Pasi Karppisen mukaan SOMELETTIhanke oli kokonaisuutena onnistunut, mutta käyttäjien määrä jäi haluttua pienemmäksi. Sosiaalinen media on alustana lähes ilmainen, mutta se vaatii satsausta käyttäjäpuolelta. Jos yritys ei ole valmis vastaamaan käyttäjien palautteisiin tai kehittämään median sosiaalisuutta myös omalta puoleltaan, on massayleisöjä mahdotonta saada. Sosiaalinen media on yksi kanava kokonaisvaltai- sessa markkinointiviestinnässä, Karppinen muistuttaa. Joka kerta, kun yritys voi hyötyä yleisön osallistamisesta, crowdsourcingista, on sitä syytä harkita. Hyvin käytettynä se voi vastata kollegalta avun pyytämistä mutta laajemmassa merkityksessä, Stibe kertoo. Karppinen tiimeineen kannustaa yrityksiä tarttumaan sosiaaliseen mediaan, sillä sovelluksia on helppo hyödyntää ja teknologia on käyttäjillä jo valmiiksi älypuhelimissaan ja tableteissaan. Monet pelkäävät sosiaalisen median mukanaan tuomaa negatiivista kirjoittelua, mutta todellisuudessa suurin osa käyttäjistä ei alennu moiseen. Yleisöön ja asiakkaisiin täytyy luottaa, sanoo Karppinen. 17

18 Ihmisestä itsestään tulee kehonsa kautta raja, kun hän liikkuu passinsa kanssa maasta toiseen. Teksti: Juho Karjalainen Kuvat: Juho Karjalainen ja Rodeo / Juha Tuomi Avautuvat ja sulkeutuvat rajat Määrittelemällä rajat ja piirtämällä ne karttoihin on käytetty valtaa ja palveltu tiettyjen tahojen etuja politiikasta talouteen tai kulttuuriin. Nykyinen globalisaatio haastaa rajoja, jotka toisaalla sulkeutuvat ja toisaalla madaltuvat. 18 Aktuumi 5/2013

19 Aluemaantieteellinen tutkimus tarkastelee erilaisten alueiden rajaamista ja niiden identiteettien muodostumista. Professori Anssi Paasin johtama RELA- TE-tutkimushanke nimettiin kesäkuussa ensimmäisenä maantieteen alalta Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosiksi Rajojen, identiteettien ja transnationalisaation eli ylikansallisten ilmiöiden tutkimiseen keskittyvä yksikkö tarjoaa uusia näkökulmia kohteeseensa luvun puolivälissä talousgurut ennustivat rajatonta maailmaa, ja tähän monella taholla uskottiinkin. World Trade Centerin terrori-isku vuonna 2001 muutti tilannetta, kun tuli ilmi, että meillä onkin monenlaisia rajoista riippumattomia verkostoja, joita pitäisi pystyä kontrolloimaan, Paasi kertoo. WTC:n isku nosti esille erityisesti rajoihin liittyvät turvallisuuskysymykset ja rajatutkimuksesta kiinnostuttiin globaalisti. Rajat ovat nykyään tiukasti valvottuja Kanadassa sekä Meksikon ja Yhdysvaltojen välillä. Myös EU:n ulkorajojen kontrolli on lisääntynyt samalla, kun sen sisärajoja on talouden ehdoilla madallettu. Rajat täytyykin ymmärtää laajempina ilmiöinä kuin vain maantieteellisinä linjoina. Rajat toimivat eri puolilla yhteiskuntaa. Kansakuntaa rakennettaessa esimerkiksi kansalliset tapahtumat ja muistomerkit ovat rajan symboleita, Paasi selittää. Nykyisin globaaleihin virtoihin liittyvät ilmiöt, kuten maahanmuutto, pakolaiset ja esimerkiksi yliopistojen hamuama kansainvälinen akateeminen työvoima haastavat perinteisesti ymmärrettyjä rajoja. Globaalissa maailmassa kansakunnat pyrkivät kuitenkin samanaikaisesti pitämään kiinni kansallisesta identiteetistään. Sosialisaatio eli se, kuinka kansalaisista tehdään kussakin maassa maan kansalaisia, onkin yksi huippuyksikön tutkimuskohteista. Rajojen ja alueiden uudet tulkinnat Paasin johtamassa huippuyksikössä tutkimus on jakautunut neljään perusteemaan, joista kolmen kotipaikkana toimii Oulun yliopisto ja yhden Tampereen yliopiston joh- tamiskorkeakoulun aluetieteen laitos. Tutkimusteemat ovat valtion tilallinen muutos, tilallinen sosialisaatio ja identiteetit, rajojen ylitys ja globaalien virtojen hallinta. Keskeisenä tavoitteena on etsiä uusia tulkintavälineitä ja merkityksiä rajoille ja alueille, jotta tiedämme, mitä maailmassa on tapahtumassa ja miten tätä pitäisi ymmärtää ja lähestyä tutkimuksen keinoin, Paasi tiivistää. Tutkijoiden voimat halutaan yhdistää sekä teoreettisten että käytännöllisten ongelmien ratkaisemiseksi. Rajatutkimus kiinnostaa eritoten poliittisen päätöksenteon piireissä, ja soveltamiskohteita löytyy koto-suomestakin useampia. Esimerkiksi alueliitoksia tehtäessä identiteettiin ja rajanvetoon liittyvät teemat konkretisoituvat. Kansainvälistymisen kautta esimerkiksi aluesuunnitteluun liittyvät ajatusmallit liikkuvat vapaasti maasta toiseen. Näin esimerkiksi Yhdysvalloissa luodut käsitteet ja käytänteet voivat heijastua Suomen suunnittelukäytäntöön. Kansainvälistyminen onkin transnationaalinen ilmiö, jossa prosessit ja ideat liikkuvat usein rajoista riippumatta, Paasi valottaa. Rajojen seuranta ja kontrolli Rajanylityksen teemaa pohdittaessa Paasi ottaa esille Maltan pääministerin viimeaikaiset kommentit Välimerestä suurena hautausmaana. Libyasta Euroopan puolelle pyrkivät pakolaiset ovat valmiita vaarantamaan henkensä rajaa ylittäessään. Todellinen ongelma ei ole raja, vaan tänne pyrkivien ihmisten ahdinko. Sille pitäisi pyrkiä tekemään jotain eikä ajatella pelkästään Kansainvälistymisessä prosessit ja ideat liikkuvat usein rajoista riippumatta. Toisaalta rajojen avulla erotellaan haluttuja ja ei-haluttuja liikkujia, kuvaa professori Anssi Paasi. rajakontrollin tiukentamista. Rajat ovat tutkimuksemme mukaan olemassa eräänlaisina teknologisina vallan maisemina, joita luonnehtivat seuranta ja kontrolli. Niiden avulla erotellaan haluttuja ja ei-haluttuja liikkujia, Paasi jatkaa. Rajan valvonnan teknologisoituessa myös passeja kehitetään jatkuvasti. Rajojen ylityksiä voidaan valvoa tarkemmin erilaisten passeihin kiinnitettyjen bio-ominaisuuksien avulla, ja rajamekanismit voidaan ulottaa toisten valtioiden alueelle. Tässä tilanteessa ihmisestä itsestään tulee kehonsa kautta raja, kun hän liikkuu passinsa kanssa maasta toiseen, Paasi pohtii. Kohti tieteenalarajojen murtamista Paasin tutkimusryhmä on vahvasti monitieteinen ja asiantuntijoita löytyy ihmismaantieteen lisäksi muun muassa sosiologian, politiikan tutkimuksen, matkailututkimuksen, hallintotieteen ja aluetieteen saralta. Huippuyksikkö-status tuo merkittäviä resursseja tutkimukselle ja lisää suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä näkyvyyttä. Uusia tutkijoita Paasi rekrytoi parhaillaan. Haluamme saada nuorten tutkijoiden luovuuden mukaan ja he pääsevät muovaamaan lopullista tutkimussuunnitelmaa, hän painottaa. Vuosikymmenten ahkera työ rajatutkimuksen parissa ja kattavat kansainväliset verkostot olivat valtteina akatemian huippuyksikköhaussa. Syntynyt huippuyksikkö toimiikin tärkeänä etappina, merkkipaaluna alue- ja rajatutkimuksen historiallisessa kehityksessä ja tarjoaa loistavan mahdollisuuden vanhojen tieteenalareviirien murtamiseen. 19

20 Näköalattomuus arkkitehtuurin suurin uhka Teksti: Hanna-Mari Vanhasalmi Kuva: Juha Sarkkinen Rainer Mahlamäki Rainer Mahlamäki toivoo oman työnsä välittävän tuleville arkkitehtisukupolville perinnöksi kunnioituksen työntekoa kohtaan ja optimistisen mielialan, joka on aina leimannut parasta suomalaista arkkitehtuuria. Taustalla Mahlamäen suunnittelema, ensi vuonna Ouluun valmistuva Kastellin monitoimitalo syntyi Ilmajoella osakas 8 Studio Oy:ssä 1987 valmistui arkkitehdiksi Tampereen teknillisestä yliopistosta 1992 alkaen osakas Lahdelma & Mahlamäki Oy:ssä 1997 Oulun yliopiston arkkitehtuurin professoriksi arkkitehtuurin osaston johtaja Suomen arkkitehtuurimuseon hallituksen puheenjohtaja Suomen arkkitehtiliiton SAFA:n presidentti 2012 alkaen Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Palkintoja: 1997 Taiteen Nuori Suomi -palkinto rakennustaiteesta 2008 Taiteen Suomi -palkinto rakennustaiteesta. asuu Helsingissä vaimonsa kanssa, kaksi aikuista poikaa. 20 Aktuumi 5/2013

TULE KASVAMAAN KANSSAMME

TULE KASVAMAAN KANSSAMME TULE KASVAMAAN KANSSAMME KAMPANJA 1.11.2014-30.6.2017 YHTEINEN YLIOPISTO Oulun yliopiston varainhankinta TUE TIEDETTÄ, TUET TULEVAISUUTTA Vuodesta 1958 Oulun yliopisto on luonut hyvinvointia Pohjois-Suomeen

Lisätiedot

TULE KASVAMAAN KANSSAMME

TULE KASVAMAAN KANSSAMME TULE KASVAMAAN KANSSAMME YHTEINEN YLIOPISTO Oulun yliopiston varainhankinta Varainhankintakampanja 2014 2017 OULUN YLIOPISTO LUO UUTTA Uusia tutkimuslähtöisiä yrityksiä 2000-luvulla 51 Koulutettuja osaajia

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani

OULUN YLIOPISTO. Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013. Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO Opinto-ohjaajien LUMA-päivä 1.2.2013 Jouni Pursiainen Dekaani OULUN YLIOPISTO OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 16 000 opiskelijaa ja 2 800 työntekijää 6 tiedekuntaa, tulevaisuudessa noin

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa

Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tukipalvelujen merkitys kansainvälisessä liikkuvuudessa Tutkijanliikkuvuus avain kansainvälisyyteen -seminaari Karoliina Kokko Fulbright Center 28.5.2013 Fulbright Center Tehtävänä on edistää kansainvälistä

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

HALLITUKSEN. Aihe. Aika. Paikka. Asialistat. Hallintojohtajaa

HALLITUKSEN. Aihe. Aika. Paikka. Asialistat. Hallintojohtajaa Aihe Aika Paikka Asialistat HALLITUKSEN KOKOUS nro 3/2011 Perjantai 13.5.2011 kello 13.15 Hallituksen kokoushuone HR 144 Hallintojohtajaa A 5 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Rehtori C 2 Alumnin

Lisätiedot

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Kutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS

UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS UNIPOLI TAMPERE TAMPEREEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Krista TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Varantola PIRKANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU 2.10.2007 UNIPOLI TAMPERE -SOPIMUS Allekirjoitettu 16.8.2006

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015

Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Porin yliopistokeskus (UCPori) 7.4.2015 Yhteyksien rakentaja, alueen kehittäjä ja kansainvälistäjä Neljän yliopiston monitieteinen tiede- ja taideyhteisö Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi

CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE Center for Internet Excellence - www.cie.fi CIE (Center for Internet Excellence) on Oulun yliopiston yhteydessä Oulun Innovaatioallianssin (OIA) jäsenten ohjauksessa toimiva tutkimus- ja innovaatioyksikkö.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa

Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Pienestä kiinni yrittäjän haasteet virtuaalimaailmassa Etelä-Savon noin 6700 yrityksestä valtaosa on pieniä, muutaman henkilön yrityksiä. < 10 henkilön yrityksiä 95% Yksinyrittäjiä 44% (Etelä-Savon Yrittäjien

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje

Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Joroisten kunnan sosiaalisen median ohje Tämän ohjeen tarkoituksena on opastaa sosiaalisen median käyttöä Joroisten kunnan eri toiminnoissa sekä ohjata henkilöstöä toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010

Tietojenkäsittelytieteen laitos. Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 Tietojenkäsittelytieteen laitos Jussi Parkkinen Laitoskokous Kuopion kampus 7.4.2010 kansainvälinen kehitys Ulkoiset paineet yliopistot yhdistyvät yliopistojen ylikansallinen yhteistyö täytyy olla tutkimuslaatua,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat

Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari. Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Kimmo Alajoutsijärvi Puhe 8.2.2010, Päiväseminaari Herra Presidentti, arvoisat seminaarivieraat Oulu ansaitsee korkean kansainvälisen tason kauppakorkeakoulun. Koko Pohjois- Suomi tarvitsee kovan tason

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Vaivattomasti parasta tietoturvaa

Vaivattomasti parasta tietoturvaa Vaivattomasti parasta tietoturvaa BUSINESS SUITE Tietoturvan valinta voi olla myös helppoa Yrityksen tietoturvan valinta voi olla vaikeaa loputtomien vaihtoehtojen suossa tarpomista. F-Secure Business

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Markus Juonala Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Markus Juonala pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto

ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto Opiskelijoiden tvt-taidot ennen ja jälkeen opiskelun Teemu Tokola Oulun Yliopisto Sähkö- ja tietotekniikan osasto TVT Tieto- ja viestintäteknologian tät i käyttö muuttunut t rajusti viimeisinä vuosikymmeninä

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot