JALKOJENHOITOPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISRYHMIEN TOTEUTUMINEN TERVEYS- JA SOSIAALIALAN LAITOKSISSA

Transkriptio

1 Sanna Kannusmäki, Anne-Maarit Suuronen JALKOJENHOITOPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA ERITYISRYHMIEN JALKOJENHOITOPALVELUIDEN TOTEUTUMINEN TERVEYS- JA SOSIAALIALAN LAITOKSISSA Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Joulukuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Sanna Kannusmäki, Anne-Maarit Suuronen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Jalkaterapian koulutusohjelma Nimeke Jalkojenhoitopalveluiden järjestäminen ja erityisryhmien jalkojenhoitopalveluiden toteutuminen terveyssosiaalialan laitoksissa Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää jalkojenhoitopalveluiden järjestämistä lääneittäin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen laitoksissa. Taustassa käsittelimme jalkojenhoidon eri ammattilaisia, heidän koulutustaustaansa ja työn kuvaansa. Lisäksi nostimme esiin tärkeimpiä erityisryhmiä jalkojenhoitopalveluiden tarvitsijoina. Aiheen tekee ajankohtaiseksi muun muassa erityisryhmien kuten diabeetikoiden ja ikääntyneiden lisääntyvä määrä ja toisaalta jalkojenhoidon parissa työskentelevien ammattilaisten kirjo. Selvitimme opinnäytetyössämme jalkojenhoidon muitten ammattilaisten sekä jalkaterapeuttien toimintaa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. Korkeakoulutasoinen jalkojenhoitokoulutus alkoi Suomessa 1996, tähän mennessä jalkaterapeutteja on valmistunut yhteensä 223. Tutkimuksemme on kvantitatiivinen, survey-tutkimus ja se toteutettiin sähköisenä kyselylynä Webropolohjelmalla. Tutkimusaineisto on käsitelty kyseisen ohjelman lisäksi Excel-taulukko-ohjelmalla. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui 80 terveydenhuollon ja 20 sosiaalitoimen johtavassa asemassa olevista henkilöistä. Kyselymme tavoitti kuitenkin vain 90 organisaatiota. Vastauksia palautui yhteensä 53. Terveydenhuollosta niitä tuli 40 ja sosiaalitoimesta 13. Vastausprosentiksi muodostui 59 %. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että Länsi-Suomen läänin terveydenhuollossa on eniten jalkojenhoidon ammattilaisia työ- tai virkasuhteessa. Virassa tai työsuhteessa oli yksi jalkaterapeutti. Eniten jalkojenhoitopalveluita tuottava jalkojenhoitajat. Jalkojenhoitotyöryhmä toimi vain yhdeksässä laitosta. Jalkojenhoitopalvelut ostopalveluna järjesti 29 terveydenhuollon ja kuusi sosiaalitoimen laitosta. Jalkaterapeutilta palvelut ostettiin kahdeksassa laitoksessa. Erityisryhmien jalkojenhoito toteutuu parhaiten Itä-Suomen läänin terveydenhuollossa. Erityisryhmistä diabetes- ja reumapotilaat ovat suurimmat asiakasryhmät, jotka saavat maksusitoumuksen tai lähetteen jalkojenhoitoon. Terveydenhuollon puolelta vastanneiden mielestä jalkojenhoitaja oli paras ammattilainen tuottamaan jalkojenhoitopalvelut. Havaittavissa oli kuitenkin, että lähes sama määrä vastaajista piti jalkaterapeuttia parhaimpana. Sosiaalitoimen vastanneiden näkemys parhaasta ammattilaisesta oli jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut. Asiasanat (avainsanat) jalkojenhoidon ammattilaiset, koulutus, erityisryhmät, terveydenhuolto, sosiaalitoimi Sivumäärä Kieli URN 61 s. +liitteet 10 s. suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Arja Tiippana

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Sanna Kannusmäki, Anne-Maarit Suuronen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree programme in podiatry Arrage of footcare services and foot care servives of special groups in public healt care and social welfare organisations in Finnish provinces Abstract The purpose of this thesis was to investigate how foot care services are organised, especially special groups (diabetic, rheumatism, skin diaeases, the old people and handicapped persons) within public health-care and social welfare organisations in Finnish provinces. The in these days subject is current and therefore we wanted to survey total amount of the podiatrists in public health-care and social welfare organisations in addition to other foot care professional. Podiatrists (university of applied sciences) have been educated in Finland since The total amount of graduated podiatrists is 223. The quantitative survey research was made by using the electronic questioning tool Webropol. Additionally, the data has been processed by Microsoft Excel. The target group the research included 80 persons in administering positions in public health care organisations and 20 persons in administrative positions in social welfare organisations. The questionnaire reached 90 organisations. 40 questionnaires were returned from public health services and 13 pieces from social welfare Services. The total amount of received responses was 53 pieces. The response percentage was 59 %. The results of the survey showed that the largest number of most permanent parts of foot care professionals was found in the province of Western Finland. Whit one podiatrist in permanent service. The biggest group of the services producers are chiropodists. An active working group of chiropodists (vocational qualifications) can be found in 9 organisations. Within 29 public health service providers and 6 social welfare organisations chiropodist services are implemented by purchase services. In 8 organisations chiropodist services are provided by podiatrists. The chiropodist services of special groups are implemented best in the public health service organisations in the province of Southern Finland. The biggest groups of special needs patients of chiropodists services are arthritis and diabetes patients who receive charge commitment or referral to foot care services. According to the public health services organisations chiropodists are the most qualified group to produce to chiropodists services. However, an equal number of organisations consideres podiatrists as the most qualified group to produce chiropodists services. According to social welfare chiropodists with vocational qualifications are the most qualified group to produce chiropodists services. Subject headings, (keywords) professionals of foot care, education, special groups, health-care, social welfare Pages Language URN 61 p. + app. 10 p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamkopinn Tutor Bachelor s thesis assigned by Arja Tiippana

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO JALKATERAPEUTTI AMK Koulutustausta Työnkuva Työelämään sijoittuminen MUUT JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET Jalkojenhoitaja, koulutustausta ja työnkuva Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut, koulutustausta ja työnkuva Kosmetologi (jalkahoitaja), koulutustausta ja työnkuva Podiatrinen fysioterapeutti, koulutustausta ja työnkuva Jalkojenhoidon parissa työskentelevät muut ammattiryhmät ERITYISRYHMÄT JALKOJENHOIDON ASIAKASKUNTANA Diabetes ja sen aiheuttamat muutokset jalkoihin Reuma ja sen aiheuttamat muutokset jalkoihin Psoriasis ja sen aiheuttamat muutokset jalkoihin Muut erityisryhmät TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuksen kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston kerääminen Mittarin luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET Taustatiedot Jalkojenhoitopalvelujen järjestäminen Erityisryhmien jalkojenhoitopalveluiden toteutuminen POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys... 52

5 8.5 Opinnäytetyöprosessin eteneminen Jatkotutkimusaiheet LÄHTEET LIITEET

6 1 1 JOHDANTO Kuntien tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointipalvelut. Virpikarin tutkimuksessa (1999, 50) oli selvitetty jalkojenhoitopalveluiden järjestämistä kunnallisella sektorilla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että enemmistö terveydenhuollon organisaatioista ei ole huomioinut jalkojenhoitopalveluiden järjestämistä ollenkaan tai eivät olleet varanneet siihen resursseja. Jalkaterapeuttien työnkuvaa, sijoittumista sekä koulutuksen ja työnkuvan vastaavuutta on selvitetty aikaisemmassa opinnäytetyössä (Muurman, Tenkanen ja Vauhkonen 2006). Jalkaterapeuteista yli puolet toimi yksityisellä sektorilla ja kunnallisella puolella viidennes. Muurmanin, Tenkasen ja Vauhkosen (2006) mukaan kaikille jalkaterapeuteille riittää töitä, jos he vain haluavat tehdä alan töitä. Jalkojenhoidon parissa työskentelee koulutustaustaltaan ja työnkuvaltaan erilaisia ammattilaisia. Jalkaterapeutteja alettiin kouluttaa Suomessa vuonna 1996, jolloin toisen asteen jalkojenhoitaja koulutus lakkautettiin. Valmistuneita jalkaterapeutteja on tällä hetkellä 223. Vuonna 2002 alettiin kouluttaa jalkaterapeuttien lisäksi jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneita näyttötukinnoin. Kolmetoista oppilaitosta järjestää jalkojenhoidon ammattitutkinnon mukaista koulutusta. Näistä seitsemästä on valmistunut yhteensä 343 ammattitutkinnon suorittanutta jalkojenhoitajaa. Fysioterapeutteja jatkokoulutetaan alaraajojen asiantuntijoiksi eli podiatrisiksi fysioterapeuteiksi yksityissektorin puolella, Askel-klinikoilla. Apuvälineteknikkoja koulutetaan tällä hetkellä Helsingin ammattikorkeakoulussa, Stadiassa. Ammattiryhmistä viimeiseksi mainitut osallistuvat ainoastaan pohjallisprosesseihin sekä apuvälinepalvelujen tuottamiseen. Opinnäytetyön taustassa olemme kuvanneet jalkojenhoitopalveluita tuottavat ammattilaiset sekä heidän koulutustaustansa ja työnkuvansa. Jalkojenhoidon ammattilaisilla tässä työssä tarkoitetaan jalkaterapeuttia, jalkojenhoitajaa, jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanutta, kosmetologia (jalkahoitaja) sekä podiatrista fysioterapeuttia ja apuvälineteknikkoa. Erityisryhmistä on kerrottu lyhyesti, miksi he ovat jalkojenhoitopalveluiden tarvitsijoita. Erityisryhmiksi olemme rajanneet diabetespotilaat, reumapotilaat, psoriasis/ muut ihosairauspotilaat, ikääntyneet sekä kehitysvammaiset. Syvin ja laajin jalkojenhoidon koulutuksellinen

7 2 osaaminen tulisi suunnata etenkin terveydenhuollon laitoksissa erityisryhmien jalkojenhoidon tarpeisiin. Opinnäytetyössä kartoitamme jalkojenhoitopalveluiden tuottamista sosiaali- ja terveysalalla. Pääpaino on terveysalan palveluissa, joten käytämme nimeä terveys- ja sosiaaliala. Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Esitimme kyselyn satunnaisotantaa käyttäen läänien sisällä johtavassa asemassa oleville terveys- ja sosiaalialan johtajille. Kysely toteutettiin sähköisessä muodossa Webropol -ohjelmalla sähköpostikyselynä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn osallistui 53 laitosta. Laitokset olivat Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi- Suomen ja Ahvenanmaan lääneistä. Lapin läänistä emme saaneet yhtään vastausta.

8 3 2 JALKATERAPEUTTI AMK 2.1 Koulutustausta Jalkaterapeuttikoulutuksella on kansainvälisesti pitkät perinteet. Koulutus on alkanut vuonna 1911 New Yorkissa. Euroopan maissa koulutus on etupäässä korkeakoulutasoista ja koulutuksen kesto on keskimäärin kolme vuotta. Eri maiden välillä koulutuksen kesto vaihtelee kuitenkin 1,5 vuodesta 5 vuoteen. (Tiippana 2002, 10; Liaison Committee of Podiatrists within the European Union 2005). Yhdysvalloissa koulutus kestää neljä vuotta, mitä seuraa vähintään kahden vuoden jatko-opinnot. Jalkaterapeutteja kutsutaan Yhdysvalloissa etupäässä jalkoihin erikoistuneiksi lääkäreiksi. (U.S. Department of Education 2007) Suomessa jalkaterapeutteja on alettu kouluttaa vuodesta 1996 lähtien ammattikorkeakoulutasoisena. Jalkaterapeutti on ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut, terveydenhuollon nimikesuojattu ammattilainen. (Laki terveydenhuollonammattihenkilöistä 564/1994.) Jalkaterapeutti on sosiaali- ja terveysalalla toimiva asiantuntija, joka kykenee edistämään ja ylläpitämään ihmisten liikkumis- ja toimintakykyä jalkojen terveyden ja kunnon osalta terveyttä edistävin keinoin. (Opetusministeriö 2001). Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan yksiköstä on valmistunut vuodesta 2000 alkaen vuoteen 2006 mennessä 102 jalkaterapeuttia. Jalkaterapiaa on opiskelemassa nykyisin (vuonna 2007) 35 opiskelijaa. (Pesonen 2006.) Helsingin ammattikorkeakoulusta, Stadiasta on valmistunut vuodesta 1999 alkaen 71 jalkaterapeuttia. Tällä hetkellä Stadiassa opiskelee 59 jalkaterapeuttiopiskelijaa. (Tukia 2007.) Rovaniemen ammattikorkeakoulusta on valmistunut vuosien aikana yhteensä 50 jalkaterapeuttia. (Oinas 2007.) Valmistuneita jalkaterapeutteja on tällä hetkellä yhteensä 223.

9 4 2.2 Työnkuva Jalkaterapeutin työ pohjautuu monitieteiseen tietoon ihmisen toimintakyvystä ja liikkumisesta. Jalkaterapeutti tarkastelee alaraajaa lonkasta nilkkaan anatomian, fysiologian ja biomekaniikan näkökulmasta. Jalkaterapeutti pyrkii tutkimuksen avulla selvittämään asiakkaan kokonaistilanteen ja jalkaterapian tarpeen. (Opetusministeriö ) Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit ovat laajoja osaamiskokonaisuuksia yksilön tietojen, taitojen ja asenteiden yhdistelmiä. Yleisten kompetenssien tarkoituksena on luoda perusta työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yleisiin kompetensseihin kuuluvat itsensä kehittäminen, eettinen osaaminen, viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, kehittämistoiminnan osaaminen, organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen. (Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit 2006.) Koulutusohjelmakohtaiset kelpoisuudet muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan (Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit 2006). Jalkaterapeutin työhön liittyvät ydinosaamisen alueet pohjautuvat ECTS-projektin (European Credit Transfer System) määrittelemiin kelpoisuuksiin. Taulukossa 1 on esitetty jalkaterapian koulutusohjelman kompetenssit sekä osaamisalueiden kuvaukset.

10 5 TAULUKKO 1. Jalkaterapian koulutusohjelman kompetenssit (Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit 05/2006) Koulutusohjelmakohtaiset Osaamisalueen kuvaus kompetenssit Jalkaterapeutti (AMK) Jalkaterapian koulutusohjelma Terveyttä edistävä jalkaterapia Alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi Kliininen jalkaterapia Jalkaterän apuvälineterapia Alaraajojen toimintoja tukevat terapiat osaa ohjata eri-ikäisiä yksilöitä ja erilaisia ryhmiä jalkojen terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä osana henkilökohtaista terveydenhoitoa osaa toimia yhteistyössä eri tahojen kanssa terveyskampanjoiden toteuttamisessa osaa kerätä tietoja, tehdä kliinisiä tutkimuksia ja mittauksia, arvioida alaraajojen, erityisesti jalkaterien kuntoa, päätellä ongelmien taustaa ja tehdä jalkaterapiadiagnoosin osaa laatia kirjallisen hoitosuunnitelman ja hallitsee kirjaamiseen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset hallitsee pehmytkudosten ja kynsien paikallishoidon erilaisia laitteita ja lääkehoitoa apuna käyttäen ja on selvillä oireiden taustasta pyrkien kivun poistoon ja parantavaan terapiaan hallitsee aseptiikka-, ergonomia- ja turvallisuusnäkökohdat ja toimii eettisesti ja asiakaslähtöisesti. osaa valmistaa tilapäiseen tai jatkuvaan käyttöön tarkoitettuja jalkaja varvasortooseja virheasentojen, toimintojen poikkeamien tai sairaudesta johtuvien ongelmien parantamiseksi ja liikkumisen edistämiseksi osaa arvioida apuvälineiden vaikuttavuutta ja kehittää terapiaosaamistaan yhteistyössä apuvälineitä ja kenkiä valmistavien tahojen kanssa. osaa suunnitella ja toteuttaa pystyasennon hallintaa, liikkumista ja alaraajojen (erityisesti jalkaterien) kuntoa ylläpitäviä terapioita ja ohjata asiakkaalle niitä ylläpitäviä ja edistäviä harjoitteita. Muurmanin, Tenkasen ja Vauhkosen (2006, 30) opinnäytetyön tutkimustuloksista selvisi, että lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet jalkaterapeutit pystyivät toteuttamaan itseään kaikilla ydinosaamisen alueilla riippumatta toimipaikasta. Terveyttä edistävä jalkaterapia, alaraajojen toimintojen ja jalkaterapiatarpeen arviointi, jalkaterän apuvälineterapia sekä tutkimus- ja kehittämistyö että johtaminen sisältyivät jossakin määrin kaikkien jalkaterapeuttien työnkuvaan. Sen sijaan kliininen

11 6 jalkaterapia ja alaraajojen toimintoja tukevat terapiat kuuluivat valtaosan työnkuvaan. Lähes kaikkien jalkaterapeuttien mielestäni koulutus on vastannut työelämän vaatimuksiin kohtalaisesti tai hyvin. 2.3 Työelämään sijoittuminen Muurmanin ym. (2006) tutkimukseen osallistuneista 119 jalkaterapeutista 82 työskentelee tällä hetkellä koulutustaan vastaavassa ammatissa. Näistä jalkaterapeuteista 62 työskenteli yksityisellä sektorilla ja 20 julkisella sektorilla. 12 heistä kertoi työskentelevänsä sairaalassa, 8, terveyskeskuksessa, 33 omassa yrityksessä ja 28 yksityisen yrittäjän palveluksessa. Jalkaterapeuteista 75 ilmoitti työskentelevänsä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Yhteistyötä jalkaterapeutit kertoivat tekevänsä muun muassa hierojan, diabeteshoitajan, kuntohoitajan, suutarin, kosmetologin tai lähihoitajan kanssa. Vuosina valmistuneista jalkaterapeuteista Etelä-Suomen läänissä työskentelee 43 (52,4 %), Itä-Suomen läänissä 12 (14,6 %), Lapin läänissä 3 (3,7 %), Länsi-Suomen läänissä 16(19,5 %) ja Oulun läänissä 8 (9,8 %). Ahvenanmaan läänissä ei toimi yhtään jalkaterapeuttia. (Muurman ym. 2006, 26.)

12 7 3 MUUT JALKOJENHOIDON AMMATTILAISET 3.1 Jalkojenhoitaja, koulutustausta ja työnkuva Jalkojenhoitaja on toisen asteen tutkinnon suorittanut, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin merkitty nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Jalkojenhoitajien koulutus päättyi terveydenhuolto-oppilaitoksissa Suurin osa jalkojenhoitajista toimii itsenäisinä ammatinharjoittajina tuottamalla palveluitaan muun muassa kuntien terveydenhuollolle. Jalkojenhoitaja kuuluu sairaanhoitotoimenharjoittajana terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteriin. (Jalkojenhoidon asiantuntijatyöryhmän muistio 1994; Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto 2006.) Jalkojenhoitajia koulutettiin yhteensä 1083, joista Helsingissä 883 ja Rovaniemellä 200 (Holma 2004, 10). Jalkojenhoitajia on terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisterin mukaan 665, joista työelämässä työskentelee noin 584 jalkojenhoitajaa (Alanen 2007). Jalkojenhoitajan työn tavoitteena on vaikuttaa asiakkaan jalkojenhoitotottumuksiin ehkäisemällä ja hoitamalla jalkojen ongelmia. Jalkojenhoitajan tulee työssään huomioida kasvun, työn ja harrastusten sekä ikääntymisen että sairauksien vaikutus jalkoihin. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto 2006.) Jalkojenhoitajan erikoisosaaminen tulee esiin sairausperäisten jalkaongelmien hoidossa (taulukko 2) Jalkojenhoitajan koulutus antaa valmiudet hoitaa erilaisia jalkaongelmia. Sairaalassa ja terveyskeskuksissa toimivilla jalkojenhoitajilla on merkittävä rooli muun muassa diabetestyöhön organisoituneessa työryhmässä. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto 2006.) Jalkojenhoitajan erikoisosaamisen alueet ovat jalkaongelmia ehkäisevä ja jalkojen toimintaa ylläpitävä hoito, sairausperäisten jalkaongelmien hoito, sekä ohjaus ja neuvonta. Taulukossa 2 on kuvattu erikoisosaamisen alueet ja niihin kuuluvat asiasisällöt.

13 8 TAULUKKO 2. Jalkojenhoitajan erikoisosaamisen alueet (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto 2006.) Jalkaongelmia ehkäisevä ja jalkojen toimintaa ylläpitävä hoito Jalkojen rakenteen ja toiminnan tutkiminen ja kävelyn analysointi Sairauksien aiheuttamien jalkaongelmien ehkäisy ja hoito yhteistyössä muiden potilasta hoitavien kanssa Varpaiden virheasentoja helpottavat ja korjaavat suojat sekä oikaisijat Sairausperäisten ongelmien hoito Jalkojen virheasentojen tunnistaminen ja hoito Riskijalan tunnistaminen ja seuranta Kynsimuutosten hoito (mm. sisään kasvavat, paksuuntuneet, sairaat kynnet) Ihomuutosten hoito (kovettumat, känsät, rakot, syylät) Kynsien, syylien ja känsien kemiallinen hoito/okkluusiohoito Ohjaus ja neuvonta Potilaan ohjaus omahoidossa, jalkineiden ja apuvälineiden valinnassa Luennointi ja konsultointi Muun terveydenhuoltohenkilöstön ohjaus ja neuvonta Jalan alueen leikkausten jälkihoito (mm. vaivaisenluu, vasaravarvas, varvasamputaatio) Haavaumien syyn tunnistaminen, paikallishoito ja parantuneen haavan seuranta Haavakaukalot ja hoitopohjalliset Pohjallis- ja kevennyshoidot

14 9 Jalkojenhoitaja työskentelee itsenäisenä ammatinharjoittajana myyden palveluitaan muun muassa kuntien terveydenhuollolle. Jalkojenhoitajien virkoja /toimia on noin 50 sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. (Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto 2006.) 3.2 Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut, koulutustausta ja työnkuva Jalkojenhoidon ammattitutkinto on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan sekä kauneudenhoitoalan perustutkinnon suorittaneille tai aiemman kosmetologin tutkinnon suorittaneille henkilöille. Tutkintoon otetaan vain aikuisia, joilta vaaditaan vähintään kolme vuotta työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta tai kauneudenhoitoalalta. Jalkojenhoidon ammattitutkinto on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa (60 opintopistettä) muodostuen kolmesta pakollisesta ja yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Koulutus on aloitettu vuonna 2002, ja se perustuu näyttökokeisiin. (Opetushallitus 2002.) Koska jalkojenhoidon ammattitutkinto on laajuudeltaan vain 40 opintoviikkoa, se ei vastaa sisällöltään tai laajuudeltaan aiempaa jalkojenhoitaja nimikettä. Näin ollen terveydenhuollon oikeusturvakeskus ei voi antaa ammattitutkinnon suorittaneelle henkilölle nimikesuojausta eikä rekisteröidä jalkojenhoitaja-nimikkeen mukaan. (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 2007.) Jalkojenhoidon ammattitutkintoon valmistavia koulutuslaitoksia on yhteensä 13. Tutkintoon kouluttavat tällä hetkellä Hämeen kosmetologikoulu, Jyväskylän aikuisopisto, Jämsän seudun koulutuskeskus, Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto, Lapin ammattiopisto Oulaisten ammattiopisto, Oulun seudun ammattiopisto, Pohjois- Karjalan ammattiopisto, Porin palveluopisto, Satakunnan oppisopimuskeskus, Turun aikuiskoulutuskeskus sekä Turun Beauty Institute. Vuoden 2008 alusta myös Savon ammatti- ja aikuisopisto kouluttaa oppisopimuskoulutuksella jalkojenhoidon ammattitutkintoon, jossa näillä näkymin aloituspaikkoja on 16 kappaletta. (Opetushallitus ) Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneita henkilöitä yllä mainituista oppilaitoksista seitsemästä on valmistunut yhteensä 343 ja opiskelemassa tulevaan ammattiin on 157 henkilöä yhteensä. Ammattiin valmistuneiden ja opiskelemassa

15 10 olevien henkilöiden lukumäärät on selvitetty etsimällä jalkojenhoidon ammattitutkintoon kouluttavat oppilaitokset ja ottamalla yhteyttä sähköpostitse koulutusvastaaviin tietojen kartoittamista varten. Työ vaatii hyvää tuntemusta ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toiminnan alueilta. Tutkinnon suorittanut työskentelee jalkojen perushoidon alueella. Työssä keskeistä on ongelmien ennaltaehkäisy, terveyden ylläpitämisen, varhaisen toteamisen sekä erityisesti itsehoidon ohjauksen avulla. Ammatin suorittanut jalkahoitaja hoitaa yleisempiä alaraajojen ongelmia ja tarvittaessa ohjaa vaativimmissa hoitotoimenpiteissä asiakkaan alan erikoisasiantuntijoille. (Opetushallitus 2002.) Taulukossa 3 on esitetty jalkojenhoidon ammattitutkinnon pakolliset ja valinnaiset alueet. TAULUKKO 3. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon pakolliset ja valinnaiset osat(opetushallitus 2002) Jalkojenhoidon ammattitutkinnon pakolliset osat Jalkojenhoidon ammattitutkinnon valinnaiset osat Jalkojenhoitotyö ja sen kehittäminen Itsenäinen ammatinharjoittaminen osana sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmää Jalkojenhoitotapahtuma Eteeriset öljyt jalkojenhoidossa Jalkojenhoito vaativassa asiakastyössä Vyöhyketerapeuttinen jalkahieronta Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneelta edellytetään seuraavia ammatin mukanaan tuomia asioita. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut toimii sosiaalija terveysalan eettisten periaatteiden ja toimintaa ohjaavien lakien mukaisesti. Hän hallitsee jalkojenhoitoprosessin oman alan asiantuntijana ja hoitaa asiakkaan kokonaisvaltaisesti huomioiden heidän ikänsä, yksiölliset tarpeensa ja eri sairauksien mukanaan tuomat jalkaongelmat. Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut tunnistaa yleisimmät asentovirheet ja tiedostaa niiden vaikutukset tuki- ja liikuntaelimistön toiminnalle, tunnistaa eri sairaudet ja oireet, jotka aiheuttavat erilaisia alaraajojen terveysongelmia sekä osaa haavaumien ja haavojenhoidon. Alan ammattilainen on tietoinen jalkojenhoitoon osallistuvien eri ammattiryhmien

16 11 vastuualueista ja pystyy hyödyntämään moniammatillista yhteistyöverkkoa työssään. (Opetushallitus 2002.) Jalkojenhoidon ammattitutkinnon valinnaisista osioista on mahdollisuus valita yksi osakokonaisuus. Taulukossa 3 on mainittu nämä valinnaiset alueet. Itsenäinen ammatinharjoittaminen -opintojakson tarkoituksena on syventää tietoutta sosiaali- ja terveysalan ammatinharjoittamisen erityispiirteistä, yrityksen perustamisen perusperiaatteista, työttömyys-, eläke- ja potilasvakuutuksista sekä verotus- ja kirjanpitoasioista. Eteeriset öljyt jalkojenhoidossa - kokonaisuus antaa valmiudet eteeristen öljyjen tuntemuksesta ja soveltuvuudesta jalkojenhoitoon sekä niiden terapeuttisista vaikutuksista. Vyöhyketerapeuttiseen jalkahierontaan erikoistunut ammattilainen tietää jalkojenhoidon yhteydessä annetun vyöhyketerapeuttisen jalkahieronnan tarkoituksen, hallitsee asiakkaan tutkimisen ja laatii sen pohjalta vyöhyketerapeuttisella hieronnalla täydennetyn jalkojenhoitosuunnitelman huomioiden asiakkaan yksilöllisyyden jalkahoidon ja hieronnan aikana optimaalisen hoitotuloksen saavuttamiseksi. (Opetushallitus 2002.) Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana tai sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöissä, kuten sairaalassa, hoiva- ja hoitolaitoksissa, palvelutaloissa, kuntoutuskeskuksissa, kylpylöissä tai kauneushoitoloissa.(opetushallitus 2002.) 3.3 Kosmetologi (jalkahoitaja), koulutustausta ja työnkuva Kauneudenhoitoalan perustutkinto, kosmetologi, on toisen asteen ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen saaneet kosmetologit voivat käyttää jalkahoitajaammattinimikettä. Jalkahoitaja- ammattinimikettä käyttävällä ei ole terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröinnin piiriin kuuluvaa terveydenhuoltoalan koulutusta eikä häntä ole rekisteröity terveydenhuollon ammatinharjoittajana. (Jalkojenhoidon asiantuntijatyöryhmän muistio 1994.) Kosmetologeja koulutetaan tällä hetkellä noin 25 ammattioppilaitoksessa. Alalla on myös yksityisiä kouluja, ja oppisopimuskoulutus on mahdollinen. Vuosittain valmistuu noin 500 uutta kosmetologia alan kouluista. (Työministeriö 2004.)

17 12 Kosmetologiyhdistyksen toiminnanjohtajan Raili Koivukosken mukaan liiton jäsenenä on tällä hetkellä noin 3200 jäsentä, joista työelämässä työskentelee noin 2500 kosmetologia. Tarkkaa arvioita ei ole mahdollista saada, sillä kaikki kosmetologiksi valmistuvat eivät ole liiton jäseninä, kuten eivät myöskään kaikki liitossa olevat jäsenet ole tällä hetkellä työelämässä mukana. Kosmetologin opintoihin kuuluu 60 opintoviikkoa (90 opintopistettä) ihon perushoitoa. Tämän opintokokonaisuuden perusteella kosmetologi osaa tehdä asiakkaalle jalkahoidon asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Kosmetologi huomioi jalkojen ihossa sekä kynsissä ja kynsinauhoissa tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kosmetologi poistaa sarveistumia ja känsiä, hoitaa maseraatiota ja pykimiä, hoitaa sisäänkasvaneita kynsiä sekä lyhentää ja ohentaa kynsiä ja tunnistaa syylät. Kosmetologi ohjaa asiakkaan lääkärille epäillessään esimerkiksi kynsi tai -jalkasientä. Kosmetologi yhdistää jalkojen ihonhoitoon hieronnan ja toteuttaa hieronnan hoidon tavoitteiden mukaisesti. Kosmetologi käyttää työssään tietouttaan kynsien sairauksista, niiden syntytavoista, ehkäisystä, oireista sekä niiden lääketieteellisestä hoidosta. Hän tunnistaa kynsien sairaudet ja ongelmat, joita voi hoitaa kosmeettisesti. (Opetushallitus 2000.) Kosmetologi työskentelee erilaisissa kauneuden- ja terveydenhoitopalveluja tarjoavissa yrityksissä, kuten kauneushoitoloissa, kylpylöissä ja lääkärikeskuksissa tai myyntityössä kosmetiikkamyymälöissä sekä konsultointi- ja koulutustehtävissä kosmetiikkatehtaiden ja maahantuojien palveluksessa. (Opetushallitus 2000.) 3.4 Podiatrinen fysioterapeutti, koulutustausta ja työnkuva Turun Ammattikorkeakoulussa aloitettiin vuonna 1996 jatkokoulutus alaraajojen fysioterapeuttisessa tutkimuksessa ja hoidossa. Koulutus kohdennettiin fysioterapeuteille, jotka halusivat hyödyntää saamiaan oppejaan käytännön työelämässä. Koulutuksen tavoitteena oli luoda uusi ammattiryhmä fysioterapiaalalle eli podiatrinen fysioterapeutti. (Haapalainen 2007.) Podiatrisella fysioterapeutilla on tietämys alaraajojen toiminnasta, rakenteellisten ja toiminnallisten rasituskiputilojen tutkimisesta samoin kuin syy- ja seuraussuhteiden

18 13 arvioinnista. Tutkimisen perusteella podiatrinen fysioterapeutti laatii hoito-ohjelman, joka sisältää yksilöllisesti kehiteltynä omatoimisten harjoitteiden suunnittelun ja seurannan, nivelten fysioterapeuttisen mobilisoinnin ja manipulaation, jalkineiden toimivuuden tarkistamisen ja tarvittaessa valintaohjeineen yksilöllisten tukipohjallisten suunnittelun ja valmistuksen tai jalkineiden muutostyön. Hoitoohjelma voi pitää sisällään myös korotuspohjallisten käytön suunnittelun ja seurannan sekä erilaisten tukien käytön suunnittelun ja seurannan. (Askel klinikat - In Balance 2005; Alaraajojen biomekaniikka 2006.) Nykyisin koulutus tapahtuu tarvittaessa yksityissektorin puolella, kun rekrytoidaan uusia fysioterapeutteja tai uusia askelklinikoita perustetaan. Koulutus on laajuudeltaan 25 opintoviikkoa eli 37,5 opintopistettä. Koulutus sisältää lähi- ja etäjaksoja. Lähitulevaisuudessa koulutusyhteistyötä tulee olemaan laajemmin Kainuun ammattikorkeakoulun kanssa. (Haapalainen 2007.) Podiatrinen fysioterapeutti työskentelee yksityissektorilla, etupäässä askelklinikoilla. Askelklinikat ovat alalle toimintamalli, jonka puitteissa työskentelee yli 100 työntekijää. Suomessa Askelklinikoita on yhteensä 20 paikkakunnalla ympäri Suomea (Askel klinikat - In Balance 2005) Jalkojenhoidon parissa työskentelevät muut ammattiryhmät Jalkahoitajan työtä voi käytännössä tehdä kuka tahansa. Jalkahoitajaammattinimikettä käyttävällä ei ole terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen rekisteröintiä, nimikesuojausta eikä terveydenhuoltoalan piiriin kuuluvaa koulutusta. Henkilöä ei myöskään ole rekisteröity terveydenhuollon ammatinharjoittajana. (Jalkojenhoidon asiantuntijatyöryhmän muistio 1994; Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 2007.) Pohjallisterapian näkökulmasta myös apuvälineteknikot pystyvät valmistamaan yksilöllisiä tukipohjallisia. Apuvälineteknikon koulutus on ammattikorkeakoulutasoinen ja laajuudeltaan 210 opintopistettä. Apuväliteknikkoja koulutetaan Helsingin ammattikorkeakoulussa, Stadiassa. (Helsingin ammattikorkeakoulu 2007.)

19 14 Apuvälineteknikon toiminta kuuluu osana moniammatilliseen ja asiakaslähtöiseen kuntoutukseen. Apuvälineteknikolla on tietoa ja taitoa arvioida ihmisen toimintakykyä. Lisäksi hän tietää eri sairauksien aiheuttamien ongelmien ja rajoitusten merkityksestä. Apuvälineteknikon tehtävänä on edesauttaa ja tukea ihmisen toimintaja liikkumiskykyä yksilöllisesti valmistettavien apuvälineiden, kuten erityisjalkineiden ja pohjallisten avulla. Apuvälineteknikolla on mahdollisuus työskennellä sosiaali- ja terveydenhuollon apuvälineitä valmistavissa laitoksissa tai sairaaloiden apuvälineyksiköissä. Apuvälineteknikko voi toimia myös itsenäisenä ammatinharjoittajana. (Opetusministeriö 2006, ) Oman vivahteensa joukkoon tuo muun muassa urheiluliikkeissä (Intersport) valmistettavat yksilölliset footbalance-pohjalliset. Liikkeiden myyjät ovat saaneet koulutuksen tuotteen kehittäjän opastuksen myötä. Koulutuksen kesto on kaksi päivää. (Intersport 2007.)

20 15 4 ERITYISRYHMÄT JALKOJENHOIDON ASIAKASKUNTANA 4.1 Diabetes ja sen aiheuttamat muutokset jalkoihin Diabetes on krooninen sairaus, jossa keho ei tuota insuliinia tai ei pysty käyttämään tuottamaansa insuliinia. Tämä johtaa veren liialliseen glukoosimäärään, joka aiheuttaa hyperglykemian (liian korkeaksi kohonnut verensokeri). Tyypin 1 diabetesksen luonteenomaisin piirre on puutteellinen tai kokonaan puuttuva insuliinin tuotto. Tyypin 2 diabetekseen kuuluu insuliinin imeytymishäiriö. Yleisimmät aiheuttajat ovat liikapaino ja fyysinen inaktiivisuus (World Health organization 2007.) Tyypin 2 diabetes todetaan usein sairauden myöhäisessä vaiheessa alkuvaiheen oireettomuuden takia. Monilla todetaan muitakin elinmuutoksia jopa muutaman vuoden kuluttua diagnoosista. Kyseisiä muutoksia esimerkiksi ovat hermostomuutokset (neuropatia), silmänpohjanmuutokset (retinopatia) ja munuaissairaudet (nefropatia). (Haapa ym. 2000, 10.) Reunanen (2006, 7) toteaa tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomessa olevan tällä hetkellä noin diagnosoitua hoidossa olevaa diabeetikkoa, joista noin sairastaa tyypin 1 ja noin tyypin 2 diabetesta. Lisäksi on arvioitu, että noin henkilöä sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetesta. Rönnemaa (2006a, 429) toteaa, että diabetesta sairastavilla on noin 15 kertaa suurempi riski alaraaja- amputaatioon kuin terveellä ihmisellä. Jo pienestä kolhusta tai muusta ulkoisesta tekijästä saattaa aiheutua haavauma ja sitä kautta kuolio. Diabetesliiton (2007) mukaan suomessa on tehty alaraaja- amputaatioita vuosina diabeetikoille noin Amputaatioiden määrä on laskussa mutta se vaihtelee huomattavasti eri sairaanhoitopiirien välillä. Hyvällä hoidolla tätä riskiä voidaan merkittävästi vähentää. Diabeetikon jalkaongelmia Diabetekseen liittyy monia erittäin vaikeita ja pahoja jalkaongelmia joiden ehkäisystä jo edellä mainittiin. Seuraavaksi käsitellään muutamia niistä hieman tarkemmin. (Nissèn & Liukkonen 2004, ):