MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Kansalliset säädökset, määräykset, päätökset ja ohjeet Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sitoumukset ja maksut Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Ohjelman seuranta, arviointi, käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet sekä rahastojen yhteensovitus Seuranta sekä käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet Arviointi Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus, yhteensovitus ja täydentävyys Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean toimet ohjelman laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi Yleistä hanke- ja yritystoiminnasta sekä toimintaryhmätyöstä Ohjelman tavoitteet ja toteutuminen toimenpiteittäin Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU-tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet Liite 1 Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Liite 2 Hakumateriaali Liite 3 Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston koulutukset Liite 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksut 2

3 TIIVISTELMÄ Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 76,6 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli 61,2 % jäsenvaltiota kohti. Maaseuturahaston menokehitystä kuvaavissa tilastoissa Suomi on Irlannin, Luxemburgin ja Belgian jälkeen neljäntenä kuten myös aikaisempina vuosina. Vuosien maksusitoumusmäärärahoista on toteutunut Suomelle maksuina 88,4 %, kun EU:ssa keskimäärin toteutuma oli 72,3 %. Maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin pyrittiin edelleen aktivoimaan vuoden 2012 aikana koulutuksella ja neuvonnalla. Vuoden 2012 lopussa selvitettiin niiden hankkeiden määrää, jotka olisivat tarvittaessa luettavissa ohjelman sulkemisen yhteydessä toimintalinjoilla 1 ja 4 uusiin haasteisiin, mutta jotka ovat jääneet ELY-keskuksissa merkitsemättä Hanke2007-rekisterissä maaseuturahaston lisävaroista rahoitettaviksi. Ohjelman painopisteenä viestinnässä vuonna 2012 olivat innovaatiot ja tulevaisuuden maaseutu. Muun muassa ilmastonmuutos ja väestömuutokset vaativat uusia ratkaisuja, joita voivat tarjota esimerkiksi bioenergian kaltaiset maaseudun uudistuvat elinkeinot, joille on kasvava kysyntä. Teema nosti esiin uusia paikallisia ideoita tulevaisuuden maaseudun rakentajina ja muistutti, että maaseudulla on tilaa tulevaisuudelle. ELY-keskukset, Maaseutuvirasto ja maa- ja metsätalousministeriö jalkautuivat kentälle vuonna 2012 muun muassa alueellisten tulevaisuustyöpajojen kautta. Maakunnallisiin tilaisuuksiin kutsuttiin pääsääntöisesti ELY-keskusten ja maakuntaliittojen toimesta maakunnan tärkeät sidosryhmätahot valmistelemaan kunkin alueen omaa aluestrategiaa. Tilaisuuden tavoitteena oli myös verkottaa maakunnallisia toimijoita keskenään. Vuoden 2012 arvioinnin vuosiraportin teemana oli ohjelman seurantajärjestelmä sekä case-tyylisesti isoja koulutus- ja tiedotushankkeita. Lisäksi ohjelman toimivuutta ja vaikuttavuutta tarkasteltiin toimenpiteittäin. Arviointia varten tehtiin kysely ELY-keskuksiin, toimintaryhmiin, MTK:n aluetoimistoihin sekä ProAgriaan. Hanketukihakemuksia on vuoden 2012 loppuun mennessä käsitelty yhteensä kpl, joista toimintaryhmien kautta tulleita oli kpl. Ohjelmakauden alusta lähtien myönteisen rahoituspäätöksen on saanut ELYkeskuksilta hanketta ja toimintaryhmien kautta myönteisen päätöksen on saanut hanketta. Vuoden 2012 aikana myönteisen päätöksen sai hanketta. Hanketukihakemuksia on vuoden 2012 loppuun mennessä hylätty 574 kpl. Vuoden 2012 loppuun mennessä hanketukiin on sidottu julkista rahoitusta noin 510 miljoonaa euroa, josta maaseuturahaston osuus on 231 miljoonaa euroa. Toimintalinjalle 4 on sidottu tästä julkista rahoitusta 182 miljoonaa euroa, josta maaseuturahaston osuus on 82 miljoonaa euroa. Yleisesti hanketoiminta on ollut edelleen aktiivista, osittain jopa vilkasta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla hanketoiminta on sujunut hyvin sekä ELY-keskuksen että Leader-toimintaryhmien rahoittamien hankkeiden osalta. Alueen toimijat ovat aktiivisesti hakeneet uusia hankkeita, hanke-hallinnointi on vakiintunut ja hankkeiden toteuttamisessa ei ole havaittu ongelmia. Etelä-Savossa ja Kaakkois-Suomessa hanketoiminnan todetaan olevan selkeästi aikaisempia vuosia vireämpää ja tuloksekkaampaa. Lapissa tosin näyttää nyt ohjelmakauden lopulla käyvän niin, että uudet toimijat eivät enää tässä vaiheessa rohkene hankehakijoiksi. Tilanne näyttää kuitenkin siinä mielessä valoisalta, että uuden kauden mahdollinen viivästynyt käynnistäminen on selvästi aktivoinut kehittäjiä miettimään, miten voisivat paremmilla suunnittelu- ja strategiahankkeilla valmistautua uuden kauden haasteisiin. Laajakaistahankkeiden toteuttaminen on hidas prosessi. Kaiken kaikkiaan laajakaistarakentaminen on lähtenyt hitaasti käyntiin. Uudet rahoittajat ja uudet säädökset ja niiden toimeenpanon oppiminen ovat ottaneet aikansa. Nyt, kun ohjelmakausi on lopuillaan, alkavat laajakaistarakentamisen perusteet olla hallussa kaikilla tasoilla. Erityisesti pienempiä tietoliikenneyhteyksien parantamishankkeisiin on kohdistunut suurta mielenkiintoa. Eri puolilla maata on toteutettu esiselvityksiä, suunnittelu- ja aktivointihankkeita, joiden tulokset näkyvät nyt ja niiden uskotaan johtavan myös tulevalle ohjelmakaudelle. 3

4 Vuoden 2012 loppuun mennessä yritystukia on käsitelty yhteensä kappaletta. Niistä 30 % on saapunut paikallisten Leader-toimintaryhmien kautta. Ohjelmakauden alusta lukien ELY-keskuksille jätetyistä hakemuksista myönteinen päätös on tehty 82 %:lle hakemuksista. Vastaavasti toimintaryhmien kautta tulleista hakemuksista on myönteinen päätös tehty 82 %:lle hakemuksista. Vuonna 2012 tehtiin yhteensä myönteistä yritystukipäätöstä. Vuoden 2012 loppuun mennessä yritystukiin on sidottu julkista rahoitusta yhteensä 250 miljoonaa euroa, josta maaseuturahaston osuus on 112 miljoonaa euroa. Leader-toimintatavalla toteutettavien yritystuella tuettujen toimenpiteiden osuus sidotusta julkisesta rahoituksesta on 31 miljoonaa euroa. Siitä maaseuturahaston osuus on 14 miljoonaa euroa, mikä vastaa 14 prosenttia myönnetystä yritystuesta. Tavoitteena on, että toimintaryhmät rahoittavat ohjelmakauden aikana hanketta. Tavoitteesta on toteutunut 77 % vuoden 2012 loppuun mennessä. Alueiden välisten hankkeiden määrästä on saavutettu 53 % ja kansainvälisten hankkeiden määrästä 51 %. Ohjelmakauden alussa on asetettu tavoitteeksi, että ryhmät vastaanottaisivat hankehakemuksia kpl. Tästä on toteutunut 76 %. Osa hanke-esityksistä on hylätty esim. paikallisen kehittämisstrategian valintakriteereihin soveltumattomuuden takia, osan hakija on peruuttanut tai esitys on siirretty johonkin toiseen rahoitukseen. Luonnonhaittakorvaus- ja ympäristötukisitoumusten kokonaismäärät ovat vähentyneet ohjelmakauden aikana rakennekehityksen edetessä. Kaikista tukia saaneista tiloista 90 %:lla oli ympäristötukisitoumus. Ympäristötuen sitoumusalan osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta oli 94 %. Luonnonhaittakorvausta maksettiin 421 milj. euroa vuonna Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden tukia maksettiin yhteensä 295 milj. euroa. Luonnonhaittakorvauksen osuus yrittäjätulosta vuonna 2012 oli MTT:n ennusteen mukaan 41 %. Vuonna 2011 osuus oli 48 %. Ympäristötuen erityistukisopimuksista maksettiin tukea vuonna 2012 yhteensä 57,9 milj. euroa. Tämä on 6,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2011 ja 16,4 miljoonaa euroa enemmän kuin ohjelmakauden alkaessa vuonna Erityistukisopimuksia oli kappaletta lähes ha:n alalla. Luomutuotannossa oleva ala kasvoi edelleen. Luonnonmukaisten kotieläintilojen määrä kasvoi vuodessa 100 tilalla. Luomutuotannon tukea maksettiin vuonna 2012 lähes hehtaarille. Luomutuotannon tukea maksettiin 7,7 %:lle käytettävissä olevasta maatalousmaasta. Typpi- ja fosforitaseet olivat sekä valtakunnallisesti että ELY-keskuksissa keskimäärin samalla tasolla vuonna 2012 kuin Vuonna 2012 eläinten hyvinvointituen sitoumuksia oli tilalla, joista oli nautatiloilla ja 846 sikatiloilla. Sitoumuksia oli enemmän kuin vuonna Tukijärjestelmän uudistus kasvatti toimenpiteen suosiota. Kaikista Suomen nautatiloista 40 %:lla ja sikatiloista 49 %:lla oli vuoden 2012 lopussa eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus. Tukea ei-tuotannollisiin investointeihin vuonna 2012 maksettiin 88 hankkeeseen yhteensä euroa. Tästä toimintaryhmien kautta maksettiin oli euroa. Viljelijöille maksettujen ei-tuotannollisten investointien osuus oli euroa. Hankkeista 12 oli toimintaryhmien kautta rahoitettuja (7 kosteikkohanketta ja 5 perinnebiotooppihanketta). Hankkeista 52 oli viljelijöille maksettuja investointitukia kosteikon perustamiseen ja 24 perinnebiotooppien perustamiseen. Ohjelmakauden viimeisinä vuosina ohjelmamuutokset ovat rahoitussuunnitelman muutoksia, joilla turvataan rahoituksen täysimääräinen käyttö. Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna 2012 ja ohjelman vaikutuksia sekä todetaan tilanne ohjelmakauden alusta vuoden 2012 loppuun. Ohjelman etenemisen seuraamiseksi kannattaa tämän raportin rinnalla lukea myös vuosien vuosikertomuksia, jotka löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta. 4

5 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talous Vuonna 2012 bruttokansantuote oli 194 miljardia euroa ja se pieneni 0,2 % edellisestä vuodesta. Arvonlisäystä kasvattivat eniten informaatio ja viestintä sekä liike-elämän palvelut. Alkutuotanto väheni 1,1 %. Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 1,8 %, palvelutoimialojen kasvoi 0,5 %, kaupan väheni 0,5 % ja liikennepalvelujen 0,1 %. Kansantalouden kokonaiskysyntää vähensivät erityisesti vienti, rakennusinvestoinnit ja varastojen muutos. Kysynnän volyymi pieneni 1,6 %. Alueelliset kehitysnäkymät keväällä raportin mukaan seutukuntien kehityskuviin heijastuu edelleen epävarmuus yleisestä talouden kehityksestä. Alueilla on kehittämishalukkuutta ja investointitarpeita runsaasti, mutta monet uudet avaukset edellyttävät, että epävarmuus hälvenee ja maailmalta kantautuu positiivisia signaaleja. Useilla alueilla kuvaillaankin tunnelmaa odottavaksi. Positiiviset odotukset kohdistuvat pääasiassa vuoden päähän. Hiljainen taloustilanne näkyy valitettavasti työttömyyden nousuna ja työttömyyden rakenteen vaikeutumisena. Tarkasteltaessa suurimpia seutukuntia nousevat positiivisen kehityksen alueina esiin lähinnä Kuopion, Lappeenrannan ja Porin seutukunnat. Vaikeaan tilanteeseen ovat ajautuneet Salon ja Raaseporin seutukunnat, myös Järviseudulla tilanne kiristyy. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta koetaan, että tilanne on tällä hetkellä 10 seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Heikentynyt tilanne on 26 seutukunnassa. Kuopion seudulla myönteisen kehityskuvan taustalla on monipuolinen elinkeinorakenne. Vahvistuva kauppa ja palvelusektori sekä hyvällä tasolla oleva rakentaminen pitävät näkymät hyvinä. Lappeenrannan seudulla toiveikkuuden taustalla on kaupan, matkailun ja rakentamisen hyvä vire. Porin seudun näkymiin valoisuutta tuovat keskeisten teollisuusyritysten hyvä tilanne ja alueen isot investoinnit. Matkapuhelinalan muutos näkyy erityisesti Salossa työttömyyden voimakkaana kasvuna ja muutos heijastelee seudulla rakentamisen ja kaupan lisäksi myös julkiselle sektorille. Oulun ja Tampereen seuduilla ICTalan murroksessa on alan työttömyyden kasvun ohella syntynyt uutta liiketoimintaa. Meriteollisuus on merkittävä ala erityisesti Lounais-Suomessa. Turun seutu välttyi pahimmalta skenaariolta, kun lopulta saatiin varmuus kahden risteilijän rakentamisesta. Rauman telakalla näkymät ovat epävarmat ja uusia tilauksia tarvitaan. Kaivostoiminta on edelleen kasvuala, jolla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kaivosalan laajeneminen tukee myös alan teollisuutta koko maassa. Alan haasteena korostuu yhä voimakkaammin ympäristöasioiden huomioiminen. Uusiutuvaan energiaan on viime vuosina asetettu runsaasti odotuksia ja merkittäviä investointihankkeita on ollut vireillä eri puolilla maata. Monet hankkeet ovat viivästyneet suunnitellusta aikataulusta, mutta kuluvan vuoden aikana on useita hankkeita meneillään tai käynnistymässä. Tuulivoimaloita pystytetään mm. Satakuntaan, Pohjanmaalle ja Lappiin. Vakka-Suomessa odotetaan lopullista hyväksyntää viljapohjaisen etanolituotannon aloittamisesta. Matkailun kehitys jatkuu myönteisenä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Painopisteenä ovat edelleen venäläiset matkailijat, mutta myös Aasian ja Euroopan merkitys kasvaa. Venäjän vaikutus koetaan erityisen myönteisenä Kaakkois-Suomessa, varsinkin ostosmatkailussa, mutta myös muilla toimialoilla. Maanteiden kunnossapidosta huolehtiminen nousee yhä merkittävämmäksi huolenaiheeksi. Vähäliikenteisen päällystetyn tieverkon kunto on heikentynyt, millä on vaikutusta erityisesti maaseudun elinkeinotoimintaan. 5

6 Väestö ja työvoima Suomen virallinen väkiluku vuoden 2012 lopussa oli Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana henkilöllä mikä on 107 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 12 maakunnassa ja väheni seitsemässä maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, henkilöllä, Pirkanmaalla, henkilöllä ja Pohjois-Pohjanmaalla, henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 %. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väkiluku ylitti asukkaan rajan vuoden 2012 aikana. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, henkilöllä, Kainuussa, 613 henkilöllä ja Lapissa, 486 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa, 0,8 %. Suomessa oli vuoden 2012 lopussa alle 15-vuotiaita henkilöä ja vuotiaita henkilöä. 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan henkilön rajan vuoden 2012 aikana, ja heitä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde (alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden) oli vuoden 2012 lopussa 54,3. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (63,2) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (61,7). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (47,1). Työllisten määrä kasvoi 0,3 %. Työn tuottavuus eli bruttoarvonlisäyksen volyymi työtuntia kohti pysyi vuoden 2011 tasolla. Työttömyysaste oli 7,7 % (miehet 8,3 % ja naiset 7,1 %). Vuonna 2012 nuorten vuotiaiden työttömyysaste oli 19,0 %. Työttömyyden määrä on kasvanut ja rakenne vaikeutunut kautta maan. Työttömyyden ennakoidaan heikkenevän kuluvan vuoden aikana lähes puolessa seutukunnista. Vuoden päähän ulottuvissa arvioissa odotetaan työttömyyden palautuvan nykytasolleen tai olevan jopa hieman parempi kuin nyt. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala on n. 30 miljoonaa hehtaaria, josta metsätalousmaata on 87 %. Vuonna 2012 käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 7,9 % koko maa-alasta. Muu maaala on rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä. 2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. 6

7 Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) (alatoimenpiteet 111.1, 111.2, 111.3); - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124). 2.2 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot. 2.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); 7

8 - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331). 2.4 Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431). 2.5 Ohjelmamuutokset vuonna 2012 Vuoden 2011 tehty toinen muutos (9. muutos) toimitettiin komissiolle ja komissio hyväksyi sen Muutoksen sisältö kuvattiin vuoden 2011 vuosikertomuksessa. Vuoden 2012 ensimmäinen muutos (10. muutos, toimitettu komissiolle , hyväksytty ) Muutos koski ohjelman rahoitussuunnitelman tarkistamista kaikilla toimintalinjoilla toimenpiteiden rahoituksen toteutumaa ja tulevia tarpeita vastaavasti. Ohjelman rahoitussuunnitelman tarkistus sisälsi myös kansallisen maaseudun kehittämisstrategian mukaisia muutoksia maaseuturahaston lisävarojen kohdentamisessa uusiin haasteisiin. Ohjelman seurantakomitea hyväksyi muutokset Uusien haasteiden osalta maatalouden ympäristötuen (toimenpide 214) luonnonmukaisen tuotannon erityistuet siirrettiin rahoitettavaksi vuonna 2013 maaseuturahaston lisävaroilla. Maa- ja metsätalouden arvon lisäämisessä (toimenpide 123) siirrettiin uusia haasteita tukevat tuet (maitoala ja uusiutuva energia) rahoitettavaksi maaseuturahaston lisävaroilla. Myös kansallista lisärahoitusta tarkistettiin. Lisäksi Leader - toimintatapaa koskevan toimintarahan (toimenpide 431) ja teknisen avun käyttömahdollisuuksia laajennettiin. Ohjelma-asiakirjaan tehtiin myös teknisiä tarkistuksia eläinten hyvinvointituen (toimenpide 215) uudistettujen ehtojen ensimmäisen haun yhteydessä havaittujen seikkojen ja indikaattoreiden osalta. 8

9 3 OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinointihankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 442/2009. Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista säädetään tarkemmin vuosittaisilla ns. kohdentamisasetuksilla (vuonna 2012 valtioneuvoston asetus 1197/2011). Maatalouden rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 1065/2012. Lisäksi tuettavaa rakentamista koskevista teknisistä määräyksistä ja suosituksista säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksilla 763/2009, 764/2009, 243/2010, 8/2012, 163/2012 ja 533/2012. Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 269/2008, 1502/2009, 364/2010, 19/2011, 661/2011) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (132/2012). Ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen vuonna 2012 tehdyt muutokset sekä Maaseutuviraston vuonna 2012 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet on esitetty liitteessä Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Lomakkeet ja ohjeet Hakulomakkeet ovat saatavilla Maaseutuviraston internet-sivuilta kohdasta lomakkeet. Lomakkeet löytyvät myös Suomi.fi-sivustolta joka on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite. Lisäksi paperilomakkeita saa ELY-keskuksista. Vuoden 2012 hakulomakkeet on lueteltuna liitteessä 2. 9

10 Uudistettu maaseutuhallinnon ekstranet Aitta otettiin käyttöön Aitta on Maaseutuviraston pääasiallinen tiedotuskanava ELY-keskuksille, kunnille ja toimintaryhmille. Tavoitteena on, että Aitasta ELY-keskukset, toimintaryhmät ja kunnat löytävät yhden luukun periaatteella hallinnollisen ohjeistuksen, tiedotteet ja linkit keskeisiin sovelluksiin. Aitan kautta tieto tavoittaa kohderyhmät tasapuolisesti verrattuna esimerkiksi sähköpostijakeluun. Maatalouden rakennetuet Nuoren viljelijän aloitustuessa (toimenpide 112) on jatkuva tukihaku. Tukipäätökset tehdään maa- ja metsätalousministeriön asettamissa määräajoissa, joten käsittelyajat pysyvät kohtuullisina. Maksupäätösten jälkeen tuet maksetaan maaliskuun ja lokakuun lopussa. Nuoren viljelijän aloitustuen hakulomaketta on päivitetty viimeksi vuonna Maatalouden investointituen (toimenpide 121) hakemiseksi järjestettiin neljä hakukierrosta vuonna Tukipäätökset tehdään maa- ja metsätalousministeriön asettamissa määräajoissa, joka on hakukierroksesta riippuen noin 2 3 kk hakuajan päättymisestä. Maatalouden investointituen hakulomaketta on päivitetty viimeksi maaliskuussa Sekä nuoren viljelijän aloitustuen että maatalouden investointituen hakeminen edellyttää elinkeinosuunnitelman esittämistä. Elinkeinosuunnitelman laadintaohje päivitetään vuosittain, varsinainen elinkeinosuunnitelmalomake päivitetään tarvittaessa. Vuoden 2012 osalta elinkeinosuunnitelman laadintaohje sekä - lomake päivitettiin joulukuussa Hanketuet, yritystuet sekä Leader-toimintatapa Hanketuissa, yritystuissa ja Leader-toimintatavalla rahoitettavissa hankkeissa on käynnissä jatkuva tukihaku. Vuonna 2012 päivitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan myönnetyistä lisävaroista rahoitettavien laajakaistahankkeiden hakulomake. Maaseutuvirasto vahvisti myös laajakaistahankkeen maksuhakemuslomakkeen ja maksupäätöksen tarkistuslistan. Maaseutuvirasto päivitti ohjeen kustannusten tukikelpoisuudesta, kohdentamisesta ja todentamisesta, dnro 930/23/2008. Samalla päivitettiin liite Selvitys kustannusten jakoperusteista ja yleiskustannuksista tukihakemuksessa (2306K) dnro 450/23/2012. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Vuoden 2012 päätukihaku päättyi Siihen sisältyivät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvina ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumusten antaminen, ympäristötuen erityistukisopimusten tekeminen sekä luonnonhaittakorvauksen sitoumusten antaminen ja näiden tukien vuotuinen maksun haku. Sähköinen haku oli neljättä kertaa mahdollista vuonna Eläinten hyvinvoinnin tuen haku päättyi myös Tällöin oli haettavissa viisivuotinen sitoumus uudistetuilla ehdoilla ja tuen haku. Myös vanhaa sitoumusta pystyi jatkamaan. Ei-tuotannollisten investointien tuki oli haettavissa neljättä kertaa ja sen viimeinen hakupäivä oli Toimintalinjan 2 tukia koskevia tietoja sisältävä Hakuopas 2012 ja Täyttöohjeet 2012 sekä päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat helmikuussa Nämä materiaalit olivat saatavilla Maaseutuviraston internet-sivuilla, ja viljelijöille materiaali lähetettiin postitse maaliskuussa. Lomakkeet olivat saatavilla myös Suomi.fi-sivustolla Ympäristötuen uutta sitoumusta koskevat lomakkeet ja sitoumusehdot olivat saatavilla osoitteista ja Uutta sitoumusta hakeneita viljelijöitä oli noin 350 ympäristötuen osalta. 10

11 Ei-tuotannollisten investointien hakumateriaali julkaistiin Hakumateriaali oli saatavissa Maaseutuviraston internet-sivuilta ja paperiversiona ELY-keskuksista. Ympäristötuessa ja luonnonhaittakorvauksessa tukikelpoisiksi haettavista lisäaloista julkaistiin viljelijöille huhtikuun alussa lisäohjeet. Ei-tuotannollisten investointien maksuhakemuksen hallinnollinen tarkistuslista päivitettiin. Tekninen apu Teknisessä avussa käytössä on vuonna 2010 päivitetty maksuhakemuslomake ja tarkistuslista. Vuoden 2008 käyttösuunnitelman maksuhakemukset käsiteltiin vanhassa Hanke-järjestelmässä, kun taas vuoden 2009 käyttösuunnitelmasta lähtien maksuhakemukset käsitellään Hanke järjestelmässä. 3.3 Tarkastus- ja valvontamenettelyt Yleistä tarkastuksista ja valvonnoista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on yleisesti kuvattu valvontamenettelyt, tehtävät hallinnolliset tarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset ja jälkitarkastukset sekä niitä koskevat menettelyt. Vuonna 2012 tehdyt otantatarkastukset ja laadunvalvonta rakennetukiin toimintalinjalla 1 ELY-keskukset tekivät vuonna 2012 Maaseutuviraston otannan perusteella yhteensä 83 kpl komission valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaista rakennetukien tarkastusta. Näistä 38 kpl kohdistui maatilainvestointeihin ja 45 kpl nuoren viljelijän aloitustukiin. Maatilainvestointeihin kohdistui lisäksi 3 kpl saman asetuksen artiklan 29 mukaista jälkitarkastusta. Tarkastettujen maksettujen avustusten määrä oli yhteensä ,13 euroa. Puutteita havaittiin 3 tarkastetussa maatilainvestoinnissa ja 2 nuoren viljelijän aloitustuessa. Tehdyt havainnot olivat pääosin vähäisiä. Maatilainvestointien jälkitarkastuksissa ei havaittu puutteita. Valvontaosasto osallistui Mavin sisäisen tarkastusyksikön (Sita) koordinoimiin hallinto- ja valvontajärjestelmien (HVJ) tarkastuksiin neljässä ELY-keskuksessa. Tarkastusten yhteydessä tehtiin myös rakennetukien laadunvalvontaa siirrettyjen tehtävien osalta. Otantatarkastusten laadunvalvontaa suoritettiin ELY-keskusten tarkastajien suorittamien yhden investointitukitarkastuksen ja kolmen nuoren viljelijän/elinkeinonharjoittajan aloitustuen paikan päällä tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Lisäksi tehtiin luopumistuen laadunvalvonta, johon sisältyi otantamenettelyn ja tarkastuskertomusten käsittelyn laadunvalvonta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa sekä kahden paikan päällä tehtävän otantatarkastuksen laadunvalvonta eri ELY-keskuksessa. Otantatarkastukset oli tehty pääosin Maaseutuviraston ohjeiden mukaisesti. Rakennetukien laadunvalvonnassa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Valvontaosasto seuraa lisäksi ELY-keskusten tekemien kaikkien rakennetukien otantatarkastusten toteutumista. Tätä seurataan Maaseutuvirastoon toimitettavien tarkastuskertomusten ja tietojärjestelmään tehtävien valvontatallennusten avulla. Tehdyt havainnot olivat pääosin yksittäisiä tallennus- tai kirjoitusvirheitä. Vuonna 2012 tehdyt otantatarkastukset yritys- ja hanketukiin toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 Valvontaosaston tarkastusyksikkö tarkasti vuonna hankkeesta yhteensä 317 maksupäätöstä ja maksupäätösluonnosta. Tarkastettu EU-rahoitus oli yhteensä ,11 euroa, joka on 8,16 % linjojen 1, 3 ja 4 EU:n rahoituksesta. 11

12 Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisissa yritys- ja hanketukien vuoden 2012 tarkastuksissa 75 %:ssa ei havaittu olennaista huomautettavaa. Tukikelvottomia kustannuksia, puutteita tai merkittäviä puutteita havaittiin 25 %:ssa tarkastuksista. Systemaattisia puutteita ei havaittu. Tarkastuksessa havaitut yleisimmät puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuensaajan kirjanpitoon. Kustannuksiin liittyvät havainnot koskivat pääasiassa palkkoja ja palkan sivukustannuksia sekä tuensaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviä kuluja. Tuensaajan kirjanpitoon liittyvät havainnot koskivat pääasiassa kustannusten jäljitettävyyttä. ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksupäätöksiä. Loppuvuonna 2012 tehtyjen tarkastusten tulosten käsittely jatkuu ELY-keskuksissa vuoden 2013 alkupuolella. Valvonta-asetuksen 29 artiklan mukaisissa yritystukien investointeihin liittyvissä jälkitarkastuksissa ei todettu oleellista huomautettavaa. Otantatarkastusten havaintojen perusteella vuonna 2012 tehtiin viisi takaisinperintäpäätöstä. Laaduntarkastukset toimintalinjan 2 toimenpiteissä Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille delegoitu valvonta Euroopan yhteisön ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2012 valvontaosaston maataloustukien valvontayksikkö teki pinta-alavalvonnan laaduntarkastuksia kahdeksan ELY-keskuksen alueella. Maataloustukien valvontayksikkö tarkastaa myös ELY-keskusten tukihakemusten käsittelyä ympäristötuen erityistukien osalta. Vuonna 2012 ympäristötuen erityistukien asiakirjatarkastukset kohdistuivat viiteen ELY-keskukseen. Vuonna 2012 toimintalinjan 2 erityisympäristötukisopimuksia ja tukien hallinto- ja valvontajärjestelmää tarkastettiin neljässä ELY-keskuksessa maataloustukien valvontayksikön toimesta. HVJ-tarkastuksia koordinoi Mavin sisäisen tarkastuksen yksikkö. Maataloustukien valvontayksikkö teki kuntatarkastusten laaduntarkastuksia vuonna 2012 viiden ELYkeskuksen alueella. Laaduntarkastuksilla varmistetaan, että ELY-keskukset ovat suorittaneet kuntatarkastukset Maaseutuviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntatarkastusten laaduntarkastuksissa havaitut puutteet olivat vähäisiä, eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Kuntatarkastukset oli suoritettu pääosin Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Paikalla tehtävät valvonnat toimintalinjan 2 toimenpiteissä Pinta-alaperusteisten tukien hakemuksia jättäneitä tiloja oli Manner-Suomessa vuonna 2012 yhteensä Paikalla tehtäviä pinta-alaperusteisiin tukiin liittyviä tarkastuksia tehtiin satunnaisotannan ja riskianalyysin perusteella maatilalle. Taulukoista 1 ja 2 selviävät ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen tarkastusten pinta-alaseuraamukset. Taulukko 1. Pinta-alaseuraamukset luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2012 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantatarkastukset , , ,02 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,71 12

13 Taulukko 2. Pinta-ala seuraamukset ympäristötuessa vuonna 2012 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantatarkastukset , , ,17 Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset , , ,28 Ympäristötuen ehtojen valvonnassa vuonna 2012 oli eniten huomautettavaa viljavuustutkimuksiin liittyvissä puutteissa (yhteensä 986 huomautusta tai seuraamusta) ja pientareisiin sekä suojakaistoihin liittyvissä puutteissa (yhteensä 438 huomautusta tai seuraamusta). Kasvukauden aikana paikalla tehtävissä ympäristötuen tilavalvonnoissa ehtojen laiminlyönneistä annettiin kaikkiaan valvontahuomautusta tai -seuraamusta. Vuonna 2012 eläinten hyvinvoinnin tukea haki nautatilaa ja 909 sikatilaa. Näistä valvonnassa oli 306 nautatilaa ja 52 sikatilaa. Valvontatulosten tallentaminen on vielä kesken, joten valvontaseuraamusten määrä ei ole vielä selvillä. Eläinten hyvinvoinnin tuen valvonta laajennettiin koskemaan täydentäviä ehtoja, jos valvonnassa havaittiin puutteita eläinten merkitsemisessä tai eläinrekisterin tiedoissa. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastukset Vuonna 2012 tehtiin neljän ELY-keskuksen hallinto- ja valvontajärjestelmän tarkastukset Manner-Suomen maaseutuohjelman tukia koskien (pl. LFA- ja ympäristötuet). Tarkastukset kohdistuivat Pirkanmaan, Kainuun, Hämeen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksiin. Tarkastukset toteutettiin sisäisen tarkastuksen yksikön (Sita) ja valvontaosaston valvontayksikön yhteistyönä Sitan koordinoidessa tarkastuksia. Sisäisen tarkastusyksikön tarkastukset Sita teki seuraavat Manner-Suomen maaseutuohjelman tukia koskevat tarkastukset vuonna 2012: eläinten hyvinvoinnin tuen jälkitarkastus, LFA:n ja ympäristötuen tarkastus, nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet sekä Hanke2007-järjestelmää koskevat Hanke2007DW-tietovarastoraportoinnin tarkastus ja Hanke2007- ja Rahtu-tietojärjestelmien jälkitarkastus. 3.4 Tietojärjestelmät Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanke2007- tietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Tässä esitetään vuoden 2012 aikana tietojärjestelmiin tehdyt muutokset. Sähköinen tukihaku Sähköisen tukihakuun toteutettiin mahdollisuus uusia LFA-sitoumus, uusi LFA:n kansallisen lisäosan sitoumus sekä ympäristötuen kahden vuoden jatkositoumus. Sovellukseen rakennettua Vipuneuvojaa kehitettiin lisäämällä siihen tarkisteita, jotta viljelijä voisi paremmin välttyä virheiltä hakemuksessa. Viljelysuunnitteluohjelmistoihin rakennettiin uusi rajapinta kasvulohkotietojen lataamista varten. Lisäksi uuden karttakuvapalvelun kautta viljelysuunnitteluohjelmistojen karttaosioon saa ilmakuvan vektorien taustalle. Lisäksi toteutettiin paljon erilaisia sovelluksen käytettävyyteen vaikuttavia pieniä muutoksia, joista useimmat nopeuttivat hakemuksen tekemistä ja ohjelman käyttöä. Sähköisiä lomakkeita jätti vuonna 2012 yhteensä tilaa, mikä oli lähes tilaa enemmän kuin vuotta aiemmin ( vuonna 2011). Sähköisen tukihaun osuus kaikista tiloista oli vuonna 2012 noin 45 %. Alueittaiset erot käytössä olivat edelleen suuria. Pohjois-Savossa 66 % hakemuksesta jätettiin sähköisesti, kun Uudellamaalla vastaava luku oli 29 %. Yli 20 kunnassa palautusprosentti oli yli 70, ja yli 20 kunnassa alle 20. Sähköisiä karttakorjauksia jätti yhteensä tilaa ja korjauksia jätettiin yhteensä peruslohkolle. 13

14 Edellisen vuoden tukihaun aiheuttamat sovelluksen kuormitusongelmat pystyttiin pääosin ratkaisemaan. Sovellus toimi nopeasti koko tukihaun ajan, eikä käyttäjämäärien lisääntyminen huhtikuun loppua kohti aiheuttanut suorituskykyongelmia. Viestintää viljelijöille sovelluksen käytöstä tehostettiin. Vipu-sivustolla toteutettiin uudet viljelijähaastattelut sekä uudet opetusvideot sovelluksen käytöstä. Sähköisen tukihaun esite postitettiin kaikille viljelijöille. Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) IACS-tukisovellukseen toteutettiin vuonna 2012 tarvittavat säädösmuutokset. Vuoden aikana tehtiin yhteensä kuusi erillistä versiopäivitystä. Lisäksi tukilaskentaa päivitettiin omina erillisinä versioinaan. Pääpaino vuoden aikana siirtyi kuitenkin uuden IACS-tietojärjestelmän kehittämiseen. Vanhaan järjestelmään toteutettiin ainoastaan välttämättömät muutokset. Uudessa järjestelmässä on tavoitteena tukea hallinnon tavoitteita sähköisestä asiankäsittelystä ja huomioida maatalouspolitiikan uudistamisesta aiheutuvat tarpeet. Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) Rahtu-järjestelmän elinkaari on päättymässä kuluvan rahoituskauden lopulla ja varsinaista kehitystyötä järjestelmälle ei enää tehdä. Vuoden 2012 aikana tehtiin vain joitain välttämättömiä korjaustoimenpiteitä, esim. säädöstarkennuksista johtuvia muutoksia päätöspohjiin. Hanke2007-tietojärjestelmä Hanke2007-tietojärjestelmän elinkaari on myös päättymässä kuluvan rahoituskauden lopulla (ks. kohta: Hyrrä). Tietojärjestelmässä hoidettiin lähinnä ylläpitotoimia vuonna Tuotantoon vietiin mm. seuraavia uusia ominaisuuksia: hankeviestittelytoiminto, palkkiolajit laajakaistalle ja tuki- ja maksupäätösmuistiokenttien lisääminen. Päivityksiä on tehty mm. Maksuhakemusesityksen kustannuksiin liittyvä virheilmoitus, Jatkotoimenpiteen näkyminen selausoikeudella, Pääkäyttäjän kommenttien lisääminen mahdolliseksi käynnissä oleville hankkeille ja kommenttien tallentuminen, Vuoden 2013 valtuus- ja kiintiörivien lisääminen ja Kainuun valtuuden päättyminen. Hyrrä Hyrrä-järjestelmää kehitetään ensisijaisesti tulevan ohjelmakauden tarpeisiin. Uuden järjestelmän kehittämisen perustana ovat kuluvan ohjelmakauden kokemukset ja opit. Hyrrän kehittämiseen liittyy myös osuuksia, jotka otetaan käyttöön jo tällä ohjelmakaudella, mutta joita voidaan hyödyntää myös tulevalla kaudella. Vuonna 2012 työstettiin hankerekisteriä ja sen tietosisältöä. Hankerekisteri tulee palvelemaan suurta yleisöä antamalla tietoa rahoitetuista hankkeista. Hankerekisteri on julkaistu vuoden 2013 alussa Maaseutuviraston sivuilla ja se korvaa aikaisemmin kerran kuussa päivitetyn pdf-listauksen hankkeista. Uudessa hankerekisterissä on mukana hakutoimintoja sekä mahdollisuus ladata hankerekisteriaineisto itselle xls- tai pdfmuodossa. ELY-keskusten ASKO-järjestelmään on valmisteltu liityntää, jolloin ELY-keskuksissa pystytään ristiintarkistamaan y-tunnuksen perusteella eri rahoittajien myöntämät tuet kyseiselle y-tunnukselle. Nykyisen kauden osalta järjestelmätyö on valmiina. Palvelu otetaan käyttöön vasta vuonna 2013, kun tietoliikenneyhteyksien muutostyöt valmistuvat ELY-keskuksissa. HankeDW Hanke2007-järjestelmästä raportoitavaan tietosisältöön on lisätty uusia tietoja ja vanhoja tietoja on esitetty raportointiin paremmin soveltuvalla tavalla. Vuoden aikana on otettu käyttöön ELY-keskusten tulosohjauksessa käytettävät käsittelyaikaraportit ja hanketarkastuksen seurannan tarkastustilanneraportit. Jo aiemmin käytössä olleisiin raportteihin on päivitetty uuden ohjelmaversion ominaisuuksia. Ne mahdollistavat käyttä- 14

15 jän tekemät valinnat helposti ja nopeasti. Käyttäjäryhmien seurannasta näkyy mitkä raportit ovat suosittuja ja kuinka paljon mikäkin ELY-keskus käyttää järjestelmää. SampoDW Maksatustietojen tietovarastoon (SampoDW) toteutettiin samat perusraportit kuin Sammosta, mutta uuden käyttöliittymän myötä niihin saatiin enemmän valinta- ja selausmahdollisuuksia. Raportoinnin irrottaminen sovelluksen käyttöliittymästä tuo myös kustannussäästöä ylläpitoon, koska raporttien päivitys on helpompaa ja nopeampaa. Lopputuloksena raportit saadaan järjestelmästä suoraan halutussa muodossa eikä työlästä käsityötä aineiston käsittelyssä enää tarvita. Maksatustietoihin liittyen toteutettiin seuraavat komissioraportit: 10. päivän raportti, 20. päivän raportti, Maaseuturahaston menoilmoitusraportti, Liite III ja Liite IIIa. Lisäksi tehtiin raportteja X-datan tietojen täsmäytyksen tueksi. Sampo Tukien maksukäsittelyssä, saatavien seurannassa ja raportoinnissa käytettävää Sampo-järjestelmää on jatkokehitetty suunnitelmallisesti Sitoumukset ja maksut Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitustilanne koko EU:n näkökulmasta Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 76,6 % (+ 14,1 %-yksikköä vuoden 2012 aikana) ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli 61,2 % (vastaavasti + 13,7 %-yksikköä) jäsenvaltiota kohti. Maaseuturahaston menokehitystä kuvaavissa tilastoissa Suomi on Irlannin (84,7 %), Luxemburgin (83 %) ja Belgian (79,7 %) jälkeen neljäntenä kuten myös aikaisempina vuosina. Vuosien maksusitoumusmäärärahoista on toteutunut Suomelle maksuina 88,4 %, kun EU:ssa keskimäärin toteutuma oli 72,3 %. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitustilanne toimintalinjoittain Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa, josta maaseuturahaston rahoitus on noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä oleva noin 131 milj. euron julkinen rahoitus, josta maaseuturahaston rahoitus on noin 67 milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Komissio hyväksyi vuoden 2012 aikana kaksi ohjelman muutosta ( ja ), joista viimeisessä muutoksessa oli kysymys myös ohjelman rahoituksesta. Rahoitusta siirrettiin toimintalinjalta 4 toimintalinjalle 2 sekä sitä muutettiin kaikkien toimintalinjojen sisällä lähes kaikkien toimenpiteiden kesken. Ohjelman toteutumista kuvataan jäljempänä maaseuturahaston rahoituksen suhteen tilanteen mukaan, jollei erikseen muuta mainita, mutta arviot ovat sellaisenaan sovellettavissa myös ohjelman julkiseen rahoitukseen. Ohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoituksesta on sidottu noin milj. euroa (95,2 %, mikä on +19 %-yksikköä vuoden 2012 aikana) ja maksettu noin milj. euroa (74,5 %, mikä on vastaavasti +15 %-yksikköä). Näin ollen yli 3/4 sidotusta rahoituksesta on jo maksettu tuensaajille. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokehitys on perustunut toimintalinjaan 2, jota koskeva maaseuturahaston rahoituskehys on sidottu lähes kokonaan ja siitä on myös maksettu jo 85 %. Toimintalinjalla 2 maksatuksiin on käytettävissä jälkeen vain vähäinen määrä maaseuturahaston rahoitusosuutta (arviona vähän yli 20 milj. euroa). Toimintalinjoilla 1 ja 3 sitoumukset ovat jatkaneet tasaista kasvua ( %-yksikköä vuoden 2012 aikana kuten edellisenä vuonnakin). Toimintalinjalla 1 on sidottu 86 %, joten varojen arvioidaan tulevan pääosin 15

16 sidotuksi vuoden 2013 aikana. Toimintalinjalla 3 on sidottu vasta 80 %, mikä johtuu laajakaistahankkeiden hitaasta päätöksentekoprosessista ja tältä osin varoja arvioidaan jäävän sidottavaksi myös jälkeen. Toimintalinjalla 4 sitoumukset ovat kasvaneet edellistä vuotta enemmän (+ 19 %-yksikköä tasoon verrattuna eli 3 %-yksikköä edellistä vuotta enemmän). Toimintalinjalla 4 on sidottu 85 %, joten varojen arvioidaan tulevan myös pääosin sidotuksi vuoden 2013 aikana. Menokehityksessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia toimintalinjojen suhteen vuoden 2012 aikana (maksettu sidotusta varoista 50 % toimintalinjalla 3, 56 % toimintalinjalla 4 ja 63 % toimintalinjalla 1). Toimintalinjalla 1 maksatukset ovat edenneet ripeämmin lähinnä maatalouden rakennekehitykseen liittyvien tukien (tp 112, 113 ja 121) ansiosta (maksettu 72 % sidotuista varoista). Toimintalinjan 1 muissa tuissa (tp 111, 123 ja 124) sekä toimintalinjoilla 3 ja 4 (jäljempänä yritys- ja hanketuet) menokertymän kasvu on ollut kahtena viime vuonna määrällisesti samaa tasoa ( milj. euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta) ja vähintään vastaavanlaista kasvua tarvittaisiin ohjelmakauden loppuvuosina, jotta kehys saataisiin kokonaan myös maksetuksi asetetuissa määräajoissa vuoden 2015 aikana. Menot tulevat tältä osin huomattavasti ohjelmakautta voimakkaammin painottumaan kuluvan ohjelmakauden viimeisiin vuosiin (kuva 1). Maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin pyrittiin edelleen aktivoimaan vuoden 2012 aikana koulutuksella ja neuvonnalla. Sitoumusten määrä kaksinkertaistui vuoden 2012 aikana kuten myös edellisen vuoden aikana (sidottu 49 % ao. rahoituskehyksestä) ja maksujen suhde sidontoihin pysyi myös samana (maksettu 44 % sidotuista varoista). Vuoden 2012 lopussa selvitettiin niiden hankkeiden määrää, jotka olisivat tarvittaessa luettavissa ohjelman sulkemisen yhteydessä toimintalinjoilla 1 ja 4 uusiin haasteisiin, mutta jotka ovat jääneet ELY-keskuksissa merkitsemättä Hanke2007-rekisterissä maaseuturahaston lisävaroista rahoitettaviksi. Tätä selvitystyötä jatketaan ohjelmakauden loppuvuosina, mutta tästä huolimatta arvioiden perusteella vuoden 2013 rahoitustarpeiden täyttämiseksi päätettiin esittää ohjelman muutosta, jolla siirrettäisiin maaseuturahaston lisävaroja toimintalinjoilta 1 ja 4 käytettäväksi toimintalinjalla 2 uusiin haasteisiin. Teknisestä avusta on sidottu 79 % ja maksettu 50 % vuoden 2012 loppuun mennessä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa maaseuturahastosta sidotut ja maksetut varat esitetään tilanteen mukaan taulukossa 3. Julkisen rahoituksen osalta taulukossa 4 esitetään vuonna 2012 toteutuneet maksut, kumulatiiviset maksut ohjelmakauden alusta alkaen sekä ohjelman alustavan rahoitussuunnitelman mukainen koko ohjelmakauden rahoituksen jakautuminen toimenpiteittäin ja taulukossa 5 vastaavat tiedot koskien maaseuturahaston lisävarojen käyttöä uusiin haasteisiin (liite 4). 16