MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Johdanto Toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Kansalliset säädökset, määräykset, päätökset ja ohjeet Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sitoumukset ja maksatukset Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Ohjelman vaikuttavuuden seuranta, arviointi ja käynnissä olevat tutkimushankkeet Seuranta ja käynnissä olevat tutkimushankkeet Arviointi Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus, yhteensovitus ja täydentävyys Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU-tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet Liite 1 Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Liite 2 Hakumateriaali Liite 3 Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston koulutukset Liite 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksatukset 2

3 TIIVISTELMÄ Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 49,4 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä. Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin (ilmastonmuutos, uusiutuvat energialähteet, vesienhoito, biologinen monimuotoisuus, maitoalan rakenneuudistus sekä näihin liittyvien innovatiivisten toimien edistäminen) käytettävissä oleva noin 149 milj. euron julkinen rahoitus. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokehitys on perustunut toimintalinjaan 2. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 sitoumuskehitys on hidastunut hieman vuoden 2010 aikana. Yritys- ja hanketukien rahoituksessa päätöksenteko on normalisoitunut ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen. Vuoden 2010 aikana tehtiin ensimmäiset sitoumukset ja maksettiin ensimmäiset menot maaseuturahaston lisävaroista uusiin haasteisiin. Maaseuturahaston lisävaroja on sidottu 12 % ja maksettu 3 % ao. rahoituskehyksestä. Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2010 useita koulutuksia ohjelman toimenpiteistä. Perinteisten koulutustilaisuuksien lisäksi koulutuksia ja kokouksia järjestettiin videoyhteyksillä. Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto ja maaseutuverkosto tiedottivat ohjelmasta valtakunnallisesti. Ministeriön ja Maaseutuviraston yhteinen ohjelmaviestintää yhteen sovittava ryhmä kokoontui aktiivisesti, suunnitteli ja toteutti viestintää yhteistyössä. Yhteistyötä tehtiin sidosryhmien, maaseutuverkoston toimijoiden ja alueellisten viestintäyhteyshenkilöiden kanssa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ympäristöteemavuoden pääviesteinä oli kertoa maatalouden luomista elinympäristöistä ja niiden hoidosta sekä vesistökuormituksen vähentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen käytettävistä keinoista. Teemavuoden toteutus painottui ympäristöaiheisiin koulutustilaisuuksiin ja seminaareihin. Teemavuosi käynnistyi Tampereella pidetyllä avajaisseminaarilla. Ympäristötuen vaikuttavuutta mittaavien tutkimusten tuloksia esiteltiin seminaarissa Helsingissä (MYTVAS, TEHO). Vuonna 2010 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioijat laativat ohjelman väliarviointikertomuksen (Väliarviointiraportti). Väliarvioinnissa tulee tarkastella varojen käyttöastetta, maaseuturahaston ohjelmatyön toimivuutta ja tehokkuutta sekä sosiaalis-taloudellisia vaikutuksia ja vaikutuksia yhteisön ensisijaisiin tavoitteisiin. Väliarvioinnissa on käsiteltävä ohjelman tavoitteita ja pyrittävä hyödyntämään maaseudun kehittämispolitiikasta saatuja kokemuksia. Siinä on eriteltävä tekijät, jotka johtivat ohjelman täytäntöönpanon onnistumiseen tai epäonnistumiseen myös kestävän kehityksen kannalta ja määriteltävä parhaat menettelytavat. Kansallisen tehtävänmäärityksen mukaan arvioijan tulee arvioida Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kunkin toimenpiteen edistymistä suhteessa niiden tavoitteisiin. Arvioijan laatiman arviointisuunnitelman mukaan arvioinnin vuosikertomuksissa jokaista toimenpidettä tarkastellaan lisäksi seitsemän teeman kautta. Teemat ovat yritysten kilpailukykyvaikutukset, tulovaikutukset, markkina- ja tuotantovaikutukset, ympäristövaikutukset, väestö- ja yhdyskuntavaikutukset, työllisyysvaikutukset sekä toimeenpano ja tekninen toteutus. ELY-keskusten vuosiraporttien mukaan Maaseudun kehittämisohjelman hanketoiminta oli vuonna 2010 edellisvuotta vilkkaampaa useimpien ELY-keskusten alueilla. Muutaman ELY-keskuksen alueella hankkeiden vireille tulon määrän todettiin vähentyneen edelliseen vuoteen verrattuna. Vireille tulleiden hankkeiden hakijat ovat olleet uusia hanketoimijoita, jotka eivät olleet aiemmin hakeneet rahoitusta ohjelmasta. Monilla alueilla on tehostettu ohjelman toteutumista hanketukien ideahaun avulla. Ideahaulla pyritään saamaan uusia ideoita ja uusia hanketoimijoita maaseudun kehittämisohjelman toteuttamiseen. Hanketoimintaa on aktivoitu myös erilaisten teemaohjelmien avulla. Hanketoimijat ovat oppineet kuluvan ohjelmakauden 3

4 käytäntöihin ja hankkeet ovat päässeet täysimääräisesti liikkeelle. Vuonna 2010 voimaan tulleita asetusmuutoksia pidetään ELY-keskuksissa hanketoimintaa helpottavina. Hankeideahaut ovat lisänneet jossain määrin uusien hakijoiden määrää, mutta vakiintuneet hakijatahot, kuten eri kehittämisorganisaatiot, yhdistykset ja yhteisöt, kunnat ja kaupungit, oppilaitokset sekä valtion laitokset, ovat myös pitäneet paikkansa. Pohjoisen Suomen ELY-keskusten alueilla myönnetystä yritystuesta suurin osa kohdentui maaseudun mikroyrityksille. Pohjois-Pohjanmaalla tuki kohdentui ydin- ja harvaanasutun maaseudun yritystukitoimenpiteisiin, jotka koskivat bioenergiainvestointeja ja elintarvikeyrittäjyyttä. Lapissa puunjalostus otettiin tukikohteeksi ensimmäistä kertaa. Lapissa ja Kainuussa panostettiin erityisesti matkailuelinkeinojen tukemiseen, sillä alalla on kasvavaa kysyntää. Pohjois-Pohjanmaalla painopisteenä olivat mm. puutuoteteollisuus, kaivostoiminta, metallituotteiden valmistus ja veneteollisuus. Keski-Suomen alueilla tukea kohdennettiin elintarvikealalle. Hoivapalvelut, matkailu ja metalliala olivat tärkeitä painopistealoja. Pohjois-Savossa sidottiin yritystukiin 79 % tavoitteen ollessa 60 %. Keski-Suomessa tuesta kohdistui 60 % maaseudun mikro- ja pk-yrityksille, joilla ei ole maatilakytkentää. Pohjois-Savoon syntyy arvioiden mukaan 134 ja Etelä-Pohjanmaalle 137 työpaikkaa. Etelä-Pohjanmaalla keskimääräinen myönnettävä tukisumma on kasvanut edelliseen ohjelmakauteen verrattuna eurosta euroon. Uudellamaalla yritysrahoitusta kohdennettiin erityisesti hevosalalle, matkailualalle sekä hoivapalveluihin ja elintarvikealan investointeihin, jotka ovat olleet aiempaa suurempia. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa yritystuesta suurin osa kohdentui 70 % muihin kuin maatilakytkentäisiin yrityksiin, samoin Pirkanmaalla, Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa. Etelä-Savossa sen sijaan 39 % yritystuesta kohdistui maatilasidonnaisiin yrityksiin. Siellä avustusmäärät kasvoivat ja tukea myönnettiin 39 edellistä vuotta enemmän. Nuorten viljelijöiden aloitustuen ja maatilojen nykyaikaistamisen sidontatiedoista on nähtävissä, että maatalouden rakenne muuttuu edelleen nopeasti. Nuorten viljelijöiden aloitustuen hankkeiden määrä enteilee maatilojen määrän vähentymisen jatkuvan edelleen vähintään nykyisellä vauhdilla. Muutoksen taustalla ovat mm. maatalouden teknologisen kehityksen jatkuminen ja tarve tuottavuuden kasvattamiseen. Maatilojen määrän vähentyminen ja maatalouden kilpailukyvyn parantaminen edellyttävät merkittäviä investointeja jatkaville maatiloille. Maatilojen investointiaktiivisuus on ollut vuosina 2009 ja 2010 arvioitua selvästi vähäisempää. Tärkeimmiksi syiksi investointiaktiivisuuden heikentymiseen nähdään yleisen taloudellisen epävarmuuden jatkuminen sekä maatalouden heikko kannattavuus. Valtakunnallisen hanketoiminnan tavoitteena on kohdentaa maaseudun kehittämisohjelman hankerahoitusta hankkeisiin, jotka parantavat ohjelman tuloksellisuutta ja tehostavat ohjelman toteutusta. Lisäksi tavoitteena on täydentää ja tukea alueilla tehtävää kehittämistyötä ja hanketoimintaa. Hämeen ELY-keskus toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön valtuuttamana valtakunnallisten hankkeiden hakuprosessin ja hoitaa hankkeiden hallinnoinnin. Vuoden 2010 ideahaun teemat olivat maatalouden tuotantokustannusten alentaminen uusien innovaatioiden avulla, maatalouden ja maaseudun elinkeinotoiminnan palvelujen ja osaamisverkostojen kehittäminen valtakunnan tasolla ja ympäristöasioihin liittyvän tietoisuuden ja osaamisen lisääminen. Toimintaryhmien vuosi 2010 oli valtaosin vilkas, työntäyteinen ja aktiivinen. Erityisesti yrityshankkeita esitettiin ja rahoitettiin paljon. Ilahduttavaa on, että paikoin uusia toimijoita on ollut yli puolet. Tässä on alueellisia eroja, sillä osa ryhmistä kaipasi lisää uusia hakijoita ja uusia ideoita. Toimintaryhmien rooli on tukea maaseutualueiden pienten paikallistoimijoiden omaehtoista kehittämistä. Ruohonjuuritason hanketoimijat pystyvät useimmin rakentamaan pienehköjä hankkeita. Tällöin luontevin ja usein ainoa mahdollisuus rahoituksen hakemiseen on Leader-toimintatapa. Asiakkailta tuleva palaute ryhmien työstä on lähestulkoon aina myönteistä. Elinkeinotoimintaa tukevilla hankkeilla on saavutettu Leaderille uskottava ja merkittävä rooli maaseudun kehittämisvälineenä. Erityisesti monet pienten ja aloittavien yritysten investoinnit ja kehittämiskohteet jäisivät ilman rahoitusta, ellei avustus tulisi juuri toimintaryhmältä. Sama koskee pienten yhdistysten kehittämistarpeita. Valtaosa toimintaryhmien kautta myönnetyistä yritystuista on ei-maatilakytkentäisten mikroyritys- 4

5 ten tukia. Investointituki on yleisin tukimuoto. Hanketuista toimintaryhmät ovat kappalemääräisesti rahoittaneet selvästi eniten yleishyödyllisiä investointeja ja yleishyödyllisiä kehittämishankkeita. Luonnonhaittakorvausta saavien tilojen lukumäärä on vähentynyt 7 % ohjelmakauden alusta. Myös ympäristötukia saaneiden tilojen määrä väheni vuonna Kaikista tukia saaneista tiloista 89 %:lla oli ympäristötukisitoumus. Ympäristötuen sitoumusalan osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta oli 93 %. Ohjelmakauden aikana luonnonhaittakorvaussitoumusten ja ympäristötuen sitoumusten määrän arvioidaan edelleen vähenevän rakennekehityksen edetessä. Maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia oli yhteensä lähes ha:n alalla. Ohjelmassa asetetut tavoitteet aiheuttavat haasteita erityisesti suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito, monivaikutteisen kosteikon hoito, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen ja turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely -toimenpiteiden osalta. Näiden sopimustyyppien pinta-alojen toteutumisasteet ovat vielä kaukana ohjelmassa asetetuista tavoitteista. Suojavyöhykesopimusten osalta tavoitteesta on saavutettu 58 %, kosteikkosopimusten osalta 38 %, ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen -sopimusten osalta 11 % ja turvepeltojen pitkäaikainen peltoviljely -sopimusten osalta 10 %. Ainoastaan pohjavesialueiden peltoviljely, valumavesien käsittelymenetelmät ja lietelannan sijoittaminen peltoon -sopimusten pinta-alatavoitteet on ylitetty. Luomutuotannossa oleva ala kasvoi edelleen (3,4 %). Luomutuotannon tukea maksettiin vuonna 2010 lähes hehtaarille. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukea maksettiin kaikista luonnonmukaisen tuotannon tiloista 14,3 %:lle. Luomutuotannossa olevan peltoalan osuus käytettävissä olevasta maatalousmaasta on tällä hetkellä 6,5 %. Luomutuotannossa olevan maatalousmaan pinta-ala on kasvanut tällä ohjelmakaudella 13,2 %. Ympäristötuen erityistukisopimuksia on Manner-Suomessa tehty 14 %:lle käytössä olevasta maatalousmaasta. ELY-keskuksittain erityisympäristötukisopimusten pinta-alojen osuudet alueen käytettävissä olevasta maatalousmaasta ovat seuraavat: Uusimaa 10 %, Varsinais-Suomi 11 %, Satakunta 7 %, Häme 7 %, Pirkanmaa 13 %, Kaakkois-Suomi 9 %, Etelä-Savo 17 %, Pohjois-Savo 13 %, Pohjois-Karjala 21 %, Keski-Suomi 10 %, Etelä-Pohjanmaa 18 %, Pohjanmaa 23 %, Pohjois-Pohjanmaa 20 %, Kainuu 26 % ja Lappi 11 %. Eniten erityisympäristötukisopimuksia suhteessa käytettävissä olevaan maatalousmaahan on Kainuussa, Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2010 typpi- ja fosforitaseet nousivat sekä valtakunnallisesti että kaikkien ELY-keskusten alueilla. Kaikista Suomen nautatiloista n. 25 %:lla ja sikatiloista n. 26 %:lla on eläinten hyvinvointia edistävä sitoumus. Määrän lisääminen tavoitteen mukaiseksi vaatii panostusta toimenpiteen alueelliseen markkinointiin ja ehtojen kehittämiseen. ELY-keskuksista eniten eläinten hyvinvointia edistäviä sitoumuksia on Pohjois- Savossa. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla on saatu tehtyä merkittävä määrä sitoumuksia. Näiden kaikkien neljän ELY-keskuksen alueella tehdyt sitoumukset edustavat 52 % kaikista ao. tukijärjestelmän sitoumuksista. Kaikista Suomen naudoista 50 % sijaitsee kyseisten neljän ELY-keskuksen alueella. Tukea ei-tuotannollisiin investointeihin maksettiin vuonna hankkeeseen. Tukea kosteikkojen perustamiseen maksettiin 23 hehtaarin alalle ja perinnebiotooppien perustamiseen 114 hehtaarin alalle. Toimintaryhmien aktivointityö on lisännyt hankehakijoiden kiinnostusta ei-tuotannollisia investointihankkeita kohtaan. Ohjelman rahoitussuunnitelman toteutumista seurataan ja tarvittavat muutokset esitellään seurantakomitealle kesäkuussa

6 1 JOHDANTO Maaseudun elinkeinorakenne monipuolistuu ja yritysten määrä kasvaa vakaasti. Erityisesti palveluiden osuus kasvaa kaikilla maaseutualueilla. Alkutuotannon osuus elinkeinotoiminnasta harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla on edelleen 7 9 %, josta muuta yritystoimintaa harjoittavien maatilojen suhteellinen osuus lisääntyy. Ohjelmakauden alussa maataloustukia myönnettiin maatilalle ja viime vuonna tukia myönnettiin tilalle. Tilamäärän vähentyessä tilojen keskikoko on kasvanut vuodesta 1995 yli 50 %:lla 23 peltohehtaarista lähes 35 hehtaariin. Tilojen keskikoko kasvaa pienimpien tilojen määrän vähentyessä ja suurien tilojen lukumäärän lisääntyessä. Taloudellinen lama leimasi vielä voimakkaasti alkuvuotta 2010 ja tämä vaikutti erityisesti maaseudulla toimiviin alihankintayrityksiin. Puualalla kehitys ei kääntynyt koko vuonna nousuun. Elintarvikealalla kehitys oli positiivisempaa. Maatalouden kannattavuutta heikensivät maataloustuote- ja tuotantopanosmarkkinoiden epävakaus. Maataloustuotannon määrä säilyi aiempien vuosien tasolla mutta investointien määrä jäi pitkän aikavälin arvioitua tarvetta pienemmäksi taloustilanteen epävarmuuden johdosta. Työttömyys oli alkuvuodesta 2010 koko maassa korkeimmillaan lähes 10 % mutta kääntyi sen jälkeen laskuun ja oli loppuvuodesta jo alle 8 %. Suomessa kevään 2010 rankkasateet sekä kesän helleaalto ja myrskyt nostivat julkisuudessa esille kysymyksiä maaseudun asukkaiden ja mökkiläisten turvallisuudesta ja arjen sujuvuudesta poikkeusolosuhteissa. Tapahtumat osoittivat konkreettisesti, että ilmastonmuutokseen tulee varautua myös maaseudulla. Lokakuussa 2010 toimitettiin komissiolle yhteenvetokertomus Suomen maaseudun kehittämisstrategian ja sen tavoitteiden toimeenpanon edistymisestä ohjelmakauden alkuvuosina. Analyysin mukaan strategiset tavoitteet ovat pääosin saavutettavissa ohjelmakauden aikana, vaikka osa asettaa haasteita ohjelmakauden loppuvuosille. Alkuvuosien kokemusten perusteella ei ole perusteita muuttaa strategian tavoitteita. Ohjelman viestinnän teemavuosi keskittyi ympäristöasioihin. Teemavuoden viestinnässä haluttiin nostaa esiin maatalouden luomien elinympäristöjen välttämättömyys monille eläin- ja kasvilajeille ja tuoda esiin erilaisia keinoja, joiden avulla voidaan vähentää maatalouden vesistökuormitusta sekä ylläpitää luonnon ja maiseman monimuotoisuutta. Seuranta on ollut ohjelmakauden alkuvuosina haastavaa toimintalinjoilla 1, 3 ja 4. Merkittävin syy tähän on ollut ohjelman joidenkin osa-alueiden hidas käynnistyminen. Komissio kiinnitti huomiota toimintalinjojen 1, 3 ja 4 vaikutusten analysointiin vuoden 2009 raportin hyväksymisen yhteydessä. Työ seurantatietojen keräämiseksi ja tietojärjestelmien kehittämiseksi paremmin seurannan vaatimuksia vastaaviksi on käynnissä. Kehitystyön vaikutuksista seurantaindikaattoreihin ja niistä tehtyihin analyyseihin on vuoden 2010 osalta luettavissa tämän raportin sivuilta Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna 2010 ja ohjelman vaikutuksia sekä todetaan vuoden lopun tilanne. Tämän raportin rinnalla kannattaa lukea myös vuosien vuosikertomuksia, jotka löytyvät osoitteesta /maaseudunkehittamisohjelmat/ohjelmahistoria_/vuosikertomukset.html. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talous Vuoden 2010 loppupuolella alkoi toipuminen pahimmasta notkahduksesta myös Itä- ja Pohjois-Suomessa. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 %. Bruttokansantuote eli tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu arvonlisäys oli 180 miljardia euroa. Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. 6

7 Alkutuotanto kasvoi 5,9 %. Alkutuotannon kasvu perustui metsätalouden arvonlisäyksen kasvuun (10,7 %). Maataloudessa arvonlisäys laski 2,2 %. Jalostustoiminnan eli teollisuuden ja rakentamisen volyymi kasvoi 5,9 % ja palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi 1,8 %. Vienti kasvoi 5,1 %. Alueelliset talousnäkymät keväällä katsauksessa ilmapiiriä kuvataan nyt "odottavan positiiviseksi". Eräissä seutukunnissa kasvu on nyt nopeaa. Kaivosteollisuus ja matkailu ovat monilla alueilla keskeisiä kasvualoja. Myönteistä kehitystä varjostavat kuitenkin meriteollisuuden vaikeudet ja matkapuhelinteollisuuden uhkakuvat. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toivutaan nopeasti. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna nykytilanne on parempi 84 %:ssa seutukunnista. Paljon viime vuotta parempana tilanne nähdään kolmella alueella: Etelä-Pirkanmaalla sekä Joensuun ja Kaustisten seudulla. Neljässä seutukunnassa tilanne on ennallaan. Turun ja Varkauden seutukuntien tilanne on heikompi kuin vuosi sitten. Turun seudun tilannetta on heikentänyt telakan hiljentyminen ja Varkauden seudun heikko tilanne johtuu paperiteollisuuden leikkauksista. Väestö ja työvoima Suomen väkiluku oli vuoden 2010 lopussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Maamme väkiluku kasvoi hengellä. Suurin syy väestönlisäykseen oli, että maahanmuuttoja oli 850 enemmän kuin maastamuuttoja. Ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi yhdessätoista maakunnassa ja väheni yhdeksässä maakunnassa. Yhtä maakuntaa lukuun ottamatta muutokset olivat samansuuntaiset kuin vuotta aiemmin. Vain Etelä-Pohjanmaan hienoinen väestökasvu kääntyi vähäiseksi väestötappioksi. Muissa kahdeksassa väestötappiomaakunnassa väkiluku on laskenut vähintään 16 vuoden ajan. Kahdeksassa väkilukuaan kasvattaneessa maakunnassa väestön määrä on lisääntynyt vähintään 10 vuoden ajan. Ennakkotilaston mukaan maakuntien välinen muutto lisääntyi vuonna 2010 jonkin verran edellisvuodesta. Muuttovoittoa muista maakunnista sai kahdeksan maakuntaa ja muuttotappiosta kärsi 12 maakuntaa. Eniten maakuntien välisen muuton voittoa keräsivät Uudenmaan ja Pirkanmaan maakunnat. Suhteessa väkilukuun maakuntien välisen muuton suurin voitto oli Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Tappiota kertyi eniten Lapissa ja Kainuussa. Suhteellisesti tappio oli suurin Kainuussa. Nettomaahanmuutto oli kaikissa maakunnissa voitollinen, kuten se on ollut vuodesta 2003 lähtien. Eniten ulkomaan muuttovoittoa ennakkotilaston mukaan saivat Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa. Vähiten muuttovoittoa ulkomailta sai Keski-Pohjanmaa. Työttömyyden kasvu taittui alkuvuodesta Työttömyysaste vuonna 2010 oli keskimäärin 8,4 %. Miesten työttömyysaste oli 9,1 ja naisten 7,6 %. Työllisyyden heikkeneminen pysähtyi vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste viime vuonna oli 67,8 %. Miesten työllisyysaste oli edellisvuoden tasolla 68,7 % ja naisten työllisyysaste laski yhden prosenttiyksikön 66,9 %:iin. Nuorten (18 24-vuotiaat) työllisyysaste laski eniten. Manner-Suomessa korkein työllisyysaste oli Porvoon, Helsingin ja Vaasan seutukunnissa. Alhaisimman työllisyysasteen seutukuntia olivat Torniolaakso, Itä-Lappi ja Kehys-Kainuu. Työllisyysaste laski kaikissa seutukunnissa, eniten Varkaudessa, Raaseporissa ja Etelä-Pirkanmaalla. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala on n. 30 miljoonaa hehtaaria. Siitä metsätalousmaata on 87 %. Vuonna 2010 käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 miljoonaa hehtaaria, mikä vastaa 7,9 % koko maa-alasta. Muu maaala on rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä. 3 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 3.1 Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 7

8 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2010 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) (alatoimenpiteet 111.1, 111.2, 111.3); - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124). 3.2 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2010 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot. 3.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 8

9 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2010 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331). 3.4 Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2010 seuraavat toimintalinjan 4 toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431). 3.5 Ohjelmamuutokset vuonna 2010 Vuoden 2010 ensimmäinen muutos (ohjelman 6. muutos, hyväksytty ) Seurantakomitea hyväksyi ohjelmamuutosesityksen ja se lähetettiin komissiolle Muutosesitys koski valtiotukisääntöjen soveltamista yrityksen investointituen myöntämisessä toimenpiteissä 123, 311 ja 312 sekä toimenpiteen 214 sisältöä. 9

10 Maatalouden ympäristötukiin (toimenpide 214) esitettiin aiemmin A- ja B-tukialueilla mahdollisena olleen lisätoimenpiteen "Laajaperäinen nurmituotanto" laajentamista myös C-alueelle sekä esitettiin lisättäväksi uusi ympäristötuen erityistuki "Laiduntamisen edistäminen". Laiduntamisen edistämisen esitys vedettiin lopulta pois, koska komission mahdollisesti ympäristötuen kautta hyväksymä malli ei olisi vastannut tarvetta. Laiduntamista pyritään edistämään eläinten hyvinvointituen (toimenpide 215) kautta. Vuoden 2010 toinen muutos (ohjelman 7. muutos, hyväksytty ) Suomen maaseudun kehittämisstrategian uusiin haasteisiin tehtiin teknisiä muutoksia rahoituksen kohdentamisesta vesienhoitoa ja biologista monimuotoisuutta tukevien monivaikutteisten toimien välillä. Nämä muutokset eivät muuta strategian tavoitteita tai muuta sisältöä. Maaseudun kehittämisen strategiaryhmä käsitteli muutosesityksen ja seurantakomitea Ohjelma-asiakirjaa esitettiin muutettavaksi toimenpiteiden 214 ja 215 sisällön osalta sekä kaikkien toimintalinjojen 1, 2, 3 ja 4 sekä teknisen avun rahoituksen osalta. Seurantakomitea hyväksyi ohjelmamuutosesityksen ja se lähetettiin komissiolle Ympäristötuen (toimenpide 214) perinnebiotooppien hoidon erityistuet esitettiin rahoitettavaksi uusiin haasteisiin suunnatuilla lisävaroilla strategiamuutoksen mukaisesti. Toimintalinjalta 3 toimintalinjalle 4 ja tekniseen apuun esitettävä maaseuturahaston rahoituksen siirto on 0,5 % ohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoituksesta. Lisäksi ohjelma-asiakirjaa esitettiin täydennettäväksi mm. alueellisten organisaatiomuutosten vuoksi. Maatalouden ympäristötuessa (toimenpide 214) vuonna 2012 päättyviä sitoumuksia esitettiin jatkettavaksi kahdella vuodella ja vuonna 2013 päättyviä sitoumuksia yhdellä vuodella ohjelmakauden loppuun. Voimassaoloajan jatkaminen edellyttäisi, että viljelijä hyväksyy sitoumuksen jatkon. Vaihtoehtoisesti viljelijä voisi viidennen sitoumusvuoden jälkeen olla jatkamatta sitoumusta ilman takaisinperintää. Eläinten hyvinvointituen (toimenpide 215) valmistelu tehtiin laajassa työryhmässä, johon kuului virkamiehiä, tutkijoita, neuvojia, eläinlääkäreitä, tuottajia ja eläinsuojelijoita. Tahoina olivat maa- ja metsätalousministeriö (MAO, ELO), Maaseutuvirasto (haku, valvonta), Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Helsingin Yliopisto, eläinten hyvinvointikeskus, MTT, ProAgria, Eläintautien torjuntayhdistys ETT, tuottajajärjestöt MTK ja SLC, Suomen eläinsuojeluyhdistys ja Animalia. Eläinten hyvinvointituen useita ehtoja esitettiin muutettavaksi toimenpiteen lähtötasona olevan uudistuneen lainsäädännön vuoksi ja saatujen kokemusten perusteella. Muutokset koskevat mm. tilavaatimuksia, kuivikkeita, pesäntekomateriaalia, virikkeitä, laidunnusta, ulkoilmaa sekä lajinmukaisempaa ruokintaa. Tukitasoja esitettiin korjattavaksi uusien laskelmien mukaiseksi. Ne viljelijät, joilla on voimassa aiemmin annettu sitoumus eläinten hyvinvointituesta, voisivat antaa uuden sitoumuksen ilman takaisinperintää. Eläinten hyvinvointituen kokonaisrahoituskehys ei muutu. 4 OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maa- 10

11 seudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinointihankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 442/2009, jolla kumottiin vastaava aiempi asetus 25/2007. Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista säädetään tarkemmin vuosittaisilla ns. kohdentamisasetuksilla: valtioneuvoston asetukset 334/2008, 495/2008, 649/2008, 735/2009 ja 977/2010. Rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista ja tuettavaa rakentamista koskevista määräyksistä ja suosituksista on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla: 542/2008, 657/2008, 658/2008, 727/2009, 763/2009, 764/2009, 242/2010, 243/2010 ja 456/2010. Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 269/2008, 1502/2009, 364/2010) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Vuonna 2008 säädettiin valtioneuvoston asetus eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina (130/2008) ja valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina (185/2008). Eläinten hyvinvoinnin tuesta säädetään tarkemmin eläinten hyvinvoinnin tuesta vuosina annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (133/2008). Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (174/2010). Ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen vuonna 2010 tehdyt muutokset sekä Maaseutuviraston vuonna 2010 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet on esitetty liitteessä Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Lomakkeet ja ohjeet Lomakkeet ja ohjeet ovat saatavilla internetissä osoitteessa Hakulomakkeisiin on linkit myös Maaseutuviraston internet-sivuilta osoitteesta Lisäksi lomakkeita saa ELYkeskuksista. Maatalouden rakennetuet Nuoren viljelijän aloitustuen haku on jatkuva. Myös päätöksenteko on jatkuvaa, mutta käsittelyyn on tietyt määräajat, joten käsittelyajat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi. Vuonna 2010 ELY-keskuksissa tehtiin 542 myönteistä ja 25 kielteistä aloitustukipäätöstä. Maksupäätöksiä tehtiin 856 kappaletta. Maksupäätökset tehdään viran puolesta ilman erillistä hakemusta. Avustukset maksetaan maaliskuun ja lokakuun lopussa. Vuonna 2010 tehtiin maatalouden investointitukipäätöksiä neljällä ns. laajalla hakukierroksella saapuneisiin hakemuksiin. Hakukierrokset järjestettiin , , sekä välisenä aikana. Näiden lisäksi järjestettiin muutama suppeampi hakukierros, jotka eivät kuitenkaan koskeneet ohjelman rahoituksen piirissä olevia investointeja. Investointitukihakemusten käsittelyssä on käytössä määräajat, jotka ovat tilanteesta riippuen 2 3 kuukautta hakuajan päättymisestä. Investointituen maksuhakemuksia voidaan jättää ja niitä koskevia maksupäätöksiä tehdä ympäri vuoden. 11

12 Hanketuet, yritystuet sekä Leader-toimintatapa Maaseutuvirastossa toimeenpantiin vuoden 2010 aikana maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentämisen -työryhmän ehdotuksia. Muutokset näkyvät erityisesti lomakkeiden ja ohjeiden päivityksenä. Osa työryhmän ehdotuksista vaati järjestelmämuutoksia ja myös ne toteutettiin pääsääntöisesti vuoden 2010 aikana. Työryhmän ehdotusten toimeenpanosta on kerrottu enemmän luvussa 5.3. Hanketukien ja yritystukien myöntöpäätöksiä päästiin tekemään maaliskuun alkupuolella. Myöntöpäätösten tekoon vaikutti myös maaseudun yritys- ja hankerahoituksen hallinnollisen taakan vähentämisen -työryhmän ehdotusten toimeenpano. Vuonna 2010 Maaseutuvirasto päivitti kaikki hanke- ja yritystukien tuki- ja maksuhakemuslomakkeet useampaan kertaan. Myös toimintarahahakemus ja sen täyttöohje päivitettiin. Muutoksia tehtiin, jotta lomakkeet vastaisivat asetusmuutoksia. Lisäksi päivitettiin yrityksen investointitukea koskevaa hallinnollisen tarkastuskäynnin sekä yleishyödyllisen investoinnin pöytäkirjaa ja ohjetta. Päivityksen yhteydessä pyrittiin yhdenmukaistamaan pöytäkirjoja eri tukimuotojen välillä yleisten osioiden osalta. Jokaisella tukimuodolla on omat erityispiirteensä. Toimintaryhmien toimintarahahakemus, seurantatietolomake sekä koordinointihankkeen hakulomake ja sen ohje vahvistettiin. Vuoden 2010 aikana laadittiin myös EU:n elvytysvaroilla rahoitettaville laajakaistahankkeille tukihakulomake ja lomakkeen täyttöohje. Lisäksi Maaseutuvirasto ohjeisti vuoden aikana ELY-keskuksia ja toimintaryhmiä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ohje tiedotuskyltin käytöstä valmistui Ohjeessa velvoitetaan tuen saajaa kiinnittämään rakennuskohteisiin tai muuhun investoinnin yhteyteen tiedotuskyltti, kun investoinnin kokonaiskustannukset ylittävät euroa. Ohje velvoittaa tiedotuskyltin kiinnitettäväksi myös toimintalinjan 4 osalta paikallisten toimintaryhmien toimitiloihin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman viestintäohjetta päivitettiin syksyllä 2010, mikä vaikutti myös hanketukien päätöstulosteeseen. Ohjetta päivitetään tarvittaessa ohjelmakauden aikana. Toimintalinjan 2 tuet Vuoden 2010 päätukihaku päättyi Siihen sisältyivät ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden sitoumusten antaminen, ympäristötuen erityistukisopimusten hakeminen sekä vuotuisten maksatusten haku. Ympäristötuen maksatuksen sähköinen haku oli toista kertaa mahdollista. Ei-tuotannollisten investointien tuen viimeinen hakupäivä oli Myös toimintalinjan 2 asioita sisältävä Hakuopas 2010 ja Täyttöohjeet 2010 sekä päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat helmikuussa Ne olivat saatavilla samanaikaisesti myös Maaseutuviraston internetsivuilla. Lomakkeet olivat saatavilla myös lomakepalvelussa Viljelijät saivat materiaalin maaliskuussa postitse. Ympäristötuen sitoumusehdot tarvittavine lomakkeineen toimitettiin viljelijöille, joiden aiempi sitoumus oli päättymässä (n. 200 viljelijää). Sitoumusehdot olivat saatavilla myös Maaseutuviraston internetsivuilta ja kunnista. Ei-tuotannollisten investointien hakumateriaali julkaistiin Hakumateriaali oli saatavissa ELYkeskuksista ja Maaseutuviraston internetsivuilta. Ympäristötukikelpoiseksi haettavista lisäaloista toimitettiin viljelijöille huhtikuun alussa ohjeet. Ei-tuotannollisten investointien hallinnollisen tarkastuskäynnin pöytäkirjaa ja ohjetta päivitettiin. Tekninen apu Kesällä 2010 päivitettiin teknisen avun maksuhakemuslomake, vahvistuspäätös ja uudet alv-verokannat otettiin käyttöön. Teknisen avun prosessit kuvattiin vuoden 2010 kevään aikana ja samalla päivitettiin työohjeita. Syksyllä 2010 teknisen avun jakoa ja määrää pohtineen työryhmän työn tuloksena teknisen avun määrää 12

13 lisätään ja jakoa muutetaan ELY-keskusten osalta. Vuosien 2007 ja 2008 käyttösuunnitelmien maksuhakemukset käsitellään edelleen vanhassa Hanke-tietojärjestelmässä. 4.3 Tarkastus- ja valvontamenettelyt Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 sekä eräiden toimintalinjaan 2 liittyvien toimenpiteiden tarkastukset Vuonna 2010 tehdyt otantatarkastukset Valvontaosaston tarkastusyksikkö tarkasti vuonna 2010 yhteensä 256 maksuhakemusta. Tarkastettujen maksuhakemusten julkinen tuki oli yhteensä euroa, joka on 10,3 % linjojen 1, 3 ja 4 julkisesta tuesta. Yritys- ja hanketukien vuoden 2010 tarkastuksissa 69 %:ssa ei havaittu olennaista huomautettavaa. Kolmanneksessa tarkastetuista tuista havaittiin puutteita tai tukikelvottomia kustannuksia. Merkittäviä tai systemaattisia puutteita ei havaittu. Tarkastuksessa havaitut yleisimmät puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin. Lisäksi puutteita havaittiin rahoitussuhteissa ja tuensaajan kirjanpidossa. Kustannuksiin liittyvät havainnot koskivat pääasiassa palkkoja, matkakulujen kuulumista hankkeelle, yleiskustannuksia ja kuluja, jotka liittyvät tuensaajan tavanomaiseen toimintaan. Rahoitusosuuksista havaittiin, etteivät ne olleet aina kertyneet tukipäätöksen mukaisesti. Tuensaajan kirjanpidon selkeys ei aina täyttänyt kaikilta osin sille asetettuja vaatimuksia. ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksupäätöksiä. Loppuvuonna 2010 tehtyjen tarkastusten tulosten käsittely jatkuu ELY-keskuksissa vuoden 2011 alkupuolella. Yritystukien investointeihin liittyvissä jälkitarkastuksissa ei todettu oleellista huomautettavaa. Otantatarkastusten havaintojen perusteella ei vuonna 2010 tehty takaisinperintäpäätöksiä. ELY-keskukset tekivät vuonna 2010 Maaseutuviraston otannan perusteella yhteensä 108 tarkastusta. Näistä 52 kohdistui maatilainvestointeihin ja 56 nuoren viljelijän aloitustukiin. Maatilainvestointeihin kohdistui lisäksi kaksi jälkitarkastusta. Tarkastettujen maksettujen avustusten määrä oli yhteensä ,72 euroa. Puutteita havaittiin kuudessa tarkastetussa maatilainvestoinnissa ja kahdessa nuoren viljelijän aloitustuessa. Havainnot koskivat investointikohteen kustannusten tukikelpoisuutta sekä investoitavan kohteen toteutumista tukipäätöksestä poiketen. Lisäksi tarkastajat tekivät havaintoja liittyen ELY-keskusten tekemiin hallinnollisiin asiakirjatarkastuksiin. Maatilainvestointien jälkitarkastuksissa ei havaittu puutteita. Havaintojen perusteella ei tehty tuen takaisinperintä- tai keskeytyspäätöksiä vuonna Siirrettyjen tehtävien laadunvalvonta Valvontaosasto teki vuonna 2010 otantatarkastusjärjestelmää koskevaa laadunvalvontaa kahden ELYkeskuksen alueella. Valvontaosasto seuraa lisäksi ELY-keskusten tekemien otantatarkastusten toteutumista ja tuloksia tietojärjestelmän ja asiakirjatarkastusten avulla. Toimintalinjan 2 toimenpiteisiin liittyvät tarkastukset ja valvonnat Yleistä tarkastuksista ja valvonnoista Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille siirretty valvonta EU:n ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2010 valvontaosasto teki pinta-alavalvonnan laaduntarkastuksia kahdeksan ELY-keskuksen alueella. Valvontaosasto tarkastaa myös ELY-keskusten tukihakemusten käsittelyä ympäristötuen erityistukien osalta. Vuonna 2010 päätöksentekoa tarkastettiin kuuden ELY-keskuksen alueella. 13

14 Valvontaosasto teki kuntatarkastusten laaduntarkastuksia vuonna 2010 viiden ELY-keskuksen alueella. Laaduntarkastuksilla varmistetaan, että ELY-keskukset ovat suorittaneet kuntatarkastukset Maaseutuviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Kuntatarkastusten laaduntarkastuksissa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Kuntatarkastukset oli suoritettu pääosin Maaseutuviraston ohjeistuksen mukaisesti. Paikalla tehtävät valvonnat Pinta-alan perusteisten tukien hakemuksia jättäneitä tiloja oli Manner-Suomessa vuonna 2010 yhteensä Paikalla tehtäviä pinta-alaperusteisiin tukiin liittyviä valvontoja tehtiin satunnaisotannan ja riskianalyysin perusteella maatilalle. Taulukoista 1 ja 2 selviävät ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen valvontojen pinta-alaseuraamukset. Taulukko 1: Pinta-alaseuraamukset luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2010 (ohjelmakausi ) Taulukko 2: Pinta-alaseuraamukset ympäristötuessa vuonna 2010 (ohjelmakausi ) Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset Valvottu Leikkaus Sanktio Hakemusmäärä kpl ha kpl ha kpl ha Otantavalvonnat Peltolohkorekisterin ristiintarkastukset Ympäristötuen ehtojen valvonnassa vuonna 2010 oli eniten huomautettavaa viljavuustutkimuksiin (608 huomautusta) ja pientareisiin sekä suojakaistoihin liittyvien puutteiden vuoksi (337 huomautusta). Kasvukauden aikana paikalla tehtävissä ympäristötuen tilavalvonnoissa ehtojen laiminlyönneistä annettiin kaikkiaan valvontahuomautusta. Ohjelmakauden luonnonhaittakorvauksen maksatushakemusten määrä vuonna 2010 oli 277, joista valvonnassa oli 30 tilaa. Ympäristötuen ohjelmakauden maksatushakemusten määrä vuonna 2010 oli 198, joista valvonnassa oli 23 tilaa. Vuonna 2010 eläinten hyvinvoinnin tukea haki nautatilaa ja 652 sikatilaa. Näistä valvonnassa oli 40 sikatilaa ja 252 nautatilaa. Valvontatulosten tallentaminen on vielä kesken, joten valvontaseuraamusten määrä ei ole vielä selvillä. Eläinten hyvinvoinnin tuen valvonta laajennettiin koskemaan täydentäviä ehtoja, jos valvonnassa havaittiin puutteita eläinten merkitsemisessä tai eläinrekisterin tiedoissa. Sisäisen tarkastusyksikön tarkastukset Vuonna 2010 sisäinen tarkastus teki yhteensä kolme tarkastusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimenpiteisiin. Tarkastukset kohdistuivat toimenpiteeseen 123 (Maa- ja metsätalouden tuotteiden arvon lisääminen) ja tekniseen apuun (tarkastuskohteena ELY-keskukset, Maaseutuvirasto sekä ministeriön verkostoyksikkö). Toimintalinjan 3 tarkastus kattoi toimenpiteet 313, 321, 322 ja 323. Edellä mainituissa tarkastuksissa annettiin yhteensä 26 suositusta viraston eri osastoille. Sisäinen tarkastus ei tehnyt vuonna 2010 toimintalinjaa 2 koskevia tarkastuksia. 14

15 Ohjelman toimeenpanoon liittyvät hallinnon ohjauskäynnit Maaseutuvirasto teki vuonna 2010 kuusi hanke- ja yritystukien hallinnon ohjauskäyntiä ELY-keskuksiin. Vuoden 2010 loppuun mennessä hanke- ja yritystukien hallinnon ohjauskäynti oli tehty ohjelmakauden osalta yhteensä 14 ELY-keskukseen. Vuoden 2010 keväällä käynnistettiin lisäksi rakennetukien hallinnonohjauskäynnit ELY-keskuksiin. Vuoden loppuun mennessä hallinnon ohjauskäynti oli tehty 8 ELYkeskukseen. Hallinnon ohjauskäyntien tarkoituksena on varmistaa ohjelman yritys- ja hanketukien, rakennetukien sekä toimintarahan toimeenpano ELY-keskuksissa. Käynnillä käydään läpi mm. hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvausten ajantasaisuutta, tehtävien eriyttämistä, tarkastuslistojen käyttöä käsittelyprosessin eri vaiheissa, kirjallista dokumentointia, audit trail -vaatimusta esitettävien menojen todentamista sekä korjaavia toimenpiteitä kuten tarkastushavaintoihin reagointia ja hankkeiden tilanteen seurantaa. ELY-keskukset olivat päivittäneet hallinto- ja valvontajärjestelmästä kuvauksensa pyydetyssä määräajassa ja kuvaukset olivat ajan tasalla. Tehtävien eriyttämisen osalta ei tullut käyntien yhteydessä esille merkittäviä ongelmia. Tarkistuslistojen käyttäminen oli muodostunut ELY-keskuksissa osaksi normaalia tuki- ja maksuhakemusten käsittelyä myös rakennetuissa. Päätösten perustelemisen laajuus vaihteli jonkin verran ELYkeskuksittain. Käyntien yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että ELY-keskuksilla on hallintoja valvontajärjestelmän kuvauksissa ja käytössä menettelyt, joilla varmistetaan erilaisten tarkastusten havaintojen asianmukainen käsittely. Rakennetuissa oli havaittavissa ELY-keskusten välillä eroja. Erot aiheutuivat siitä, onko niissä ollut EUosarahoitteista toimintaa edellisellä ohjelmakaudella vai ei. Rakennetukien osalta käyntien yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota eläinten hyvinvointiasioiden dokumentoituun varmistamiseen. Toimintaryhmien ohjaus- ja tarkastuskäynnit Ohjelmakaudella toimivien 55 toimintaryhmän ohjaus- ja tarkastuskäynnit aloitettiin toukokuussa Vuoden 2010 loppuun mennessä käyntejä oli tehty 23. Tavoitteena on saattaa käynnit päätökseen joulukuussa Käyntien tavoitteena on tarkastaa toimintaryhmän toimintaa sekä ohjata, tunnistaa riskejä, kertoa ajankohtaisista asioista ja välittää eteenpäin hyviä käytäntöjä. Ohjaus- ja tarkastuskäyntien lisäksi on järjestetty viidellä ELY-keskusalueella (tilanne ) yhteistyötapaaminen toimintaryhmien ja ELY-keskusten välille. Näihin tapaamisiin osallistuvat kaikki toimintaryhmien kautta kulkevien tukien käsittelyyn (myöntö- ja maksatusprosessit) osallistuvat henkilöt ja alueen toimintaryhmät. Yhteistyöpalavereissa on käsitelty alueen ongelmia ja ajankohtaisia asioita. Ohjaus- ja tarkastuskäynneillä esiin nousevista hyvistä käytännöistä ja kehittämiskohteista on tarkoitus keskustella hallitusten koulutuspäivillä keväällä 2011 sekä toimintaryhmien toimihenkilöiden koulutuspäivillä maaliskuussa Havaintoja käsitellään myös Maaseutuvirastossa ja maa- ja metsätalousministeriössä. Vuoden 2010 käynneistä julkaistaan maaliskuussa 2011 väliraportti, jossa esitellään hyväksi havaittuja käytäntöjä sekä osoittetaan, että Suomessa tehdään laadukasta ja monipuolista Leader-toimintaa. Väliraportissa nostetaan esille myös kehitettäviä osa-alueita ja mahdollisia riskejä. 4.4 Tietojärjestelmät Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanke2007- tietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Tässä esitetään vuoden 2010 aikana tietojärjestelmiin tehdyt muutokset. 15

16 Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä Nykyiseen IACS-tietojärjestelmään toteutettiin ylläpitona vuosittaiset säädösmuutoksista aiheutuneet muutostarpeet. Vuonna 2010 jatkettiin uuden tukisovelluksen rakentamiseen tähtäävää esiselvitystyötä. Nykyisen IACS-tietojärjestelmän korvaavan järjestelmän kehitystyö kestää useita vuosia. Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) Rahtu-järjestelmä on vakiintuneessa ylläpitovaiheessa, eikä järjestelmään tehty vuoden 2010 aikana merkittäviä muutoksia. Ylläpitotyönä tehtiin joitakin parannuksia järjestelmän käytettävyyteen ja valmisteltiin sovellusta uuden maksatusjärjestelmän käyttöönottoon. Hanke2007-tietojärjestelmä Hanke2007-järjestelmän Uudet haasteet -projekti oli jatkokehitysprojekti, jossa oli tarkoituksena ottaa käyttöön viimeiset Hanke2007-järjestelmän osiot sekä muuttaa järjestelmää uusien säädösten mukaisiksi. Lisäksi hallinnollisen taakan vähentämistä pohtinut työryhmä asetti paineita muuttaa järjestelmän toiminnallisuuksia. Uudet Haasteet -projektin tavoitteena oli, että Hanke2007-järjestelmän kautta voidaan maksaa Manner- Suomen maaseudunkehittämisohjelmasta maksettava tuki laajakaistahankkeille, seurata hankkeita, joita rahoitetaan lisävaroin tai jotka muutoin tukevat uusia haasteita, tehdä jatkotoimenpidepäätöksiä ja seurata näitä, lopettaa yksittäinen hanke sekä poistaa järjestelmästä kustannuslajien sitovuus. Projekti toteutettiin välisenä aikana. Tuona aikana projektin sisältöä ja aikataulua muutettiin. Projektin rinnalla Hanke2007-järjestelmään tehtiin järjestelmän normaalia ylläpitotyötä sekä projektin ulkopuolista järjestelmän kehittämistä ylläpidossa. Projektin aikana ylläpidossa rakennettiin muun muassa Hanke2007-järjestelmään valmiuksia ottaa käyttöön uusi maksatusjärjestelmä. Näiden lisäksi Uudet haasteet -projektin rinnalla on kulkenut Hanke2007DW-jatkoprojekti, joka on keskittynyt Hanke2007:stä saatavan tiedon raportointiin. Hanke2007 Uudet haasteet projektin jälkeen Hanke2007-tietojärjestelmässä - voidaan seurata lisävarahankkeita ja muutoin uusia haasteita tukevia hankkeita - lopettaa hankkeita (lopettamistoiminto) - tehdä jatkotoimenpidepäätöksiä ja seurata niitä - voidaan tehdä laajakaistapäätöksiä ja maksaa laajakaistahankkeita sekä - kustannuslajit eivät ole järjestelmässä enää sitovia Tietovarastointi Hanke2007DW-jatkoprojekti käynnistyi Projektin tavoitteena oli loppuunsaattaa edellisessä tietovarastoprojektissa kesken jääneitä asioita sekä suunnitella ja toteuttaa koko järjestelmään keskeisenä osana kuuluva tiedon jakelu ELY- keskuksille ja muille ulkoisille käyttäjille kuten toimintaryhmille. HankeDW2007-jatkoprojektin piti alun perin päättyä joulukuun lopussa Projektissa uusien raportointikokonaisuuksien osalta loppukäyttäjille julkaistavien raporttien toteutus ja hyväksymistestaus ei kuitenkaan valmistunut projektin suunniteltuun aikatauluun mennessä. Projektin ohjausryhmä teki päätöksen, että projektia jatketaan huhtikuun 2011 loppuun. Joulukuun 2010 loppuun mennessä toteutettiin jo käytön laajennus ELY-keskuksille. Laajennus toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, että syyskuussa 2010 tuotettiin kolme kuukausittain päivitettävää raporttia, jotka julkaistiin Maaseutuviraston nettisivuilla kaikille tiedon tarvitsijoille avoimesti käytettäväksi. Joulukuun aikana Maaseutuviraston, maa- ja metsätalousministeriön ja Tiken käyttämää raportointiportaalin käyttöä laajennettiin ELY-keskuksille. Huhtikuuhun 2011 mennessä on tarkoitus saada järjestelmään lisää muutama perusraportti koskien seuraavia uusia osioita: valtuustapahtumat (käyttö, siirrot, vapautukset) ja maksuhakemukset ja -päätökset. 16

17 4.5 Sitoumukset ja maksatukset Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitustilanne koko EU:n näkökulmasta Maaseuturahaston menokehitys on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa edelleen keskimääräistä nopeampaa. Komissio on maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle mennessä 49,4 % (+13,5 % vuoden 2010 aikana) ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin on maksettu 35,3 % (vastaavasti +11,1 %) jäsenvaltiota kohti. Maaseuturahaston menokehitystä kuvaavissa tilastoissa Suomi on Luxemburgin (58,1 %), Irlannin (57,7 %), ja Belgian (50,3 %) jälkeen neljäntenä kuten myös vuonna Vuosien maksusitoumusmäärärahoista on toteutunut Suomelle maksuina 83,7 %, kun EU:ssa keskimäärin toteutuma on 64,7 %. Hyvä menokehitys huomioon ottaen N+2-säännön toteutuminen ei tuota ongelmia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitustilanne toimintalinjoittain Ohjelmassa on käytettävissä julkista rahoitusta noin milj. euroa, josta maaseuturahaston rahoitus on noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä oleva noin 149 milj. euron julkinen rahoitus, josta maaseuturahaston rahoitus on noin 67 milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Ohjelman toteutumista kuvataan jäljempänä maaseuturahaston rahoituksen suhteen tilanteen mukaan, jollei erikseen muuta mainita, mutta arviot ovat sellaisenaan sovellettavissa myös ohjelman julkiseen rahoitukseen. Ohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoituksesta on sidottu noin milj. euroa (66,2 %, mikä on +7,2 % vuoden 2010 aikana) ja maksettu noin 977 milj. euroa (45,7 %, mikä on vastaavasti +13 %). Näin ollen yli 2/3 sidotusta rahoituksesta on jo maksettu tuensaajille. Ohjelman hyvä sitoumus- ja menokehitys on perustunut toimintalinjaan 2, jossa on sidottu 73 % ja maksettu 56 % ao. maaseuturahaston rahoituskehyksestä. Toimintalinjan 2 rahoitukseltaan suurissa toimenpiteissä 211, 212 ja 214 kehysten arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi. Toimenpiteessä 214 vuonna 2012 päättyviä sitoumuksia jatketaan kahdella vuodella ja vuonna 2013 päättyviä sitoumuksia yhdellä vuodella ohjelmakauden loppuun. Rahoitukseltaan pienissä toimenpiteissä 215 ja 216 on tehty ohjelman muutoksia, joiden perusteella em. kehysten arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 sitoumuskehitys on hidastunut hieman vuoden 2010 aikana, mikä tarkoittaa käytännössä yritys- ja hanketukien rahoituksessa päätöksenteon normalisoitumista ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden jälkeen. Toimintalinjoilla 1 ja 4 on sidottu % ( % vuoden 2010 aikana) ao. maaseuturahaston rahoituskehyksestä. Toimintalinja 3 on edelleen vähän jäljessä vaikkakin toimintalinjoja 1 ja 4 lievästi nopeammassa kasvussa (sidottu 42 %, mikä tarkoittaa +16 % vuoden 2010 aikana). Toimintalinjoille 1, 3 ja 4 varatun rahoituksen arvioidaan tulevan kokonaan sidotuksi, sillä toimintalinjan 3 arvioitua alikäyttöä on jo ennakoitu seurantakomitean ja komission hyväksymässä ohjelman muutoksessa. Ohjelman muutoksessa siirretään toimintalinjan 3 rahoitusta käytettäväksi Leader-toimintatavan kautta hallinnoitavissa vastaavissa toimenpiteissä toimintalinjalla 4, millä pyritään varmistamaan strategiassa ja ohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen ohjelmakauden aikana. Toimintalinjan 3 osuus vähenee 13,2 %:sta 13 %:iin ja toimintalinjan 4 osuus kasvaa 5,2 %:sta 5,6 %:iin. Ohjelman muutoksella pyritään myös tekninen apu ja nk. toimintaryhmien toimintaraha saamaan ohjelman toimeenpanon vaatimia tarpeita vastaavaksi. Toimintalinjojen 3 ja 4 kesken menokehitys on tasoittunut vuoden 2010 aikana (maksettu % sidotuista varoista). Sen sijaan toimintalinjalla 1 maksatukset ovat edenneet ripeämmin lähinnä maatalouden rakennekehitykseen liittyvien tukien (tp 112, 113 ja 121) ansiosta (maksettu 49 % sidotuista varoista). Toimintalinjan 1 muissa tuissa (tp 111, 123 ja 124) sekä toimintalinjoilla 3 ja 4 (jäljempänä yritys- ja hanketuet) menojen määrä kaksinkertaistui vuodesta Sidottuihin varoihin verrattuna menokehitys oli edelleen hidasta vuoden 2010 aikana ja menokertymä tulee huomattavasti ohjelmakautta voimakkaammin painottumaan kuluvan ohjelmakauden viimeisiin vuosiin (kuva 10). Huolimatta kansallisesti hitaaksi arvioidusta 17

18 menokehityksestä toimintalinjan 4 menot kasvoivat kuitenkin Suomessa EU-tasolla viidenneksi nopeimmin jäsenmaista kuten myös vuonna Vuoden 2010 aikana tehtiin myös ensimmäiset sitoumukset ja maksettiin ensimmäiset menot maaseuturahaston lisävaroista uusiin haasteisiin. Maaseuturahaston lisävaroja on sidottu 12 % ja maksettu 3 % ao. rahoituskehyksestä. Teknisestä avusta on sidottu 59 % ja maksettu 33 % vuoden 2010 loppuun mennessä. Teknisen avun määrää lisätään vuosille ohjelman muutoksella, jossa teknisen avun julkinen rahoitus kasvaa 40 milj. eurosta 49,9 milj. euroon. Teknisen avun osuus ohjelmassa käytettävissä olevasta maaseuturahaston rahoitusosuudesta kasvaa 0,8 %:sta 1,1 %:iin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumatilanne maaseuturahaston sitoumusten ja maksatusten osalta on kuvattu taulukossa 3 ja sitä täydentävissä kuvissa toimintalinjoittain ja niiden sisällä toimenpiteittäin. Julkisen rahoituksen osalta taulukossa 4 esitetään vuonna 2010 toteutuneet maksut, kumulatiiviset maksut ohjelmakauden alusta sekä ohjelman alustavan rahoitussuunnitelman mukainen koko ohjelmakauden rahoituksen jakautuminen toimenpiteittäin. Taulukossa 5 esitetään vastaavat määrät lisävarojen osalta. (Liite 4) Kuva 1: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sidottu/maksettu EU:n rahoitusosuus toimintalinjoittain (% EU-kehyksestä) % % k EU-kehys (ohjelman muutos) EU-kehys (voimassa) EU sidottu EU sidottu EU maksettu EU maksettu % 25% 42% (44%) 15% 50% (48%) 18% 59% (47%) 33% * Suluissa sidottu ohjelman muutoksen mukaan (komission päätös ) 0 euroa Toimintalinja 1 Toimintalinja 2 Toimintalinja 3 Toimintalinja 4 Tekninen apu 18

19 Taulukko 3: Maaseuturahaston sidontojen ja maksatusten toteumatilanne MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA osarahoitus 45 % paitsi 28 % toimintalinjalla 2 (muut kuin uudet haasteet) sekä 67 % toimintalinjalla 3 (vain laajakaistahankkeet) Toimintalinjat ja niihin luettavat toimenpiteet Rahoitussuunnitelma EU-osuus, toteutuma EU-osuus Sidottu Maksettu euroa euroa % kehyksestä euroa % kehyksestä % sidotusta Toimintalinja 1 yhteensä: , ,37 49,44 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) , ,19 24,11 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), lisävarat ,00 0 0,00 0,00 - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111), yhteensä , ,65 24,11 - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112) , ,94 51,61 - varhaiseläke (113: kauden sitoumukset) , ,59 91,59 - maatilojen nykyaikaistaminen (121) , ,89 47,95 - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123) , ,13 45,57 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124) , ,88 19,49 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), lisävarat ,69 0 0,00 0,00 - maa- ja metsätalous- sekä elintarvikealan innovatiivinen yhteistyö (124), yhteensä , ,32 17,79 Toimintalinja 2 yhteensä: , ,56 75,69 - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211) 1) , ,49 78,46 - korvaukset muilla haitta-alueilla (212) 1) ,24 - maatalouden ympäristötuet (214) 2) , ,39 73,73 - maatalouden ympäristötuet (214): lisävarat , ,18 27,40 - maatalouden ympäristötuet (214) yhteensä , ,15 73,13 - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215) , ,03 53,86 - ei-tuotannolliset investoinnit (216) , ,76 33,60 - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221: kauden sitoumukset) , ,08 84,08 Toimintalinja 3 yhteensä: , ,95 35,21 - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311) , ,53 49,80 - mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (312) , ,25 44,27 - matkailuelinkeinojen edistäminen (313) , ,58 26,97 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) , ,91 23,68 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321): laajakaistat ,00 0 0,00 0,00 - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321) yhteensä , ,41 23,68 - kylien kunnostus ja kehittäminen (322) , ,21 24,35 - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323) , ,49 9,01 - (toimintalinjan 3 toimijoiden) koulutus ja tiedotus (331) , ,25 12,23 Toimintalinja 4, Leader yhteensä: , ,87 35,70 - Leader-toimenpiteet linjalla 1 (411 -> toimenpiteet 111, 123 ja 124) , ,39 38,08 - Leader-toimenpiteet linjalla 2 (412 -> toimenpiteet 214 ja 216) , ,83 13,59 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413 -> kaikki toimintalinjan 3 toimenpiteet) , ,93 34,60 - Leader toimenpiteet linjalla 3, (413 -> 311, 312, 321 ja 331), lisävarat , ,20 5,45 - Leader-toimenpiteet linjalla 3 (413), yhteensä , ,37 34,54 - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421) , ,66 18,31 - toimintaraha (431: 16,5 % toimintalinjan 4 EU-kehyksestä) , ,67 47,43 Tekninen apu , ,93 55,61 Koko ohjelma yhteensä , ,68 68,91 josta maaseuturahaston lisävarat uusiin haasteisiin , ,73 22,58 1) Toimenpiteet 211 ja 212 yhdistetty sitoumusten ja toteutumaprosenttien osalta 2) Pääosa voimassa olevien sitoumusten jatkosta ohjelmakauden loppuun saakka tehdään v

20 Taulukko 4: Vuonna 2010 toteutuneet maksatukset. Toimenpide/Toimintalinja Vuotuiset maksut vuosi 2010 Kumulatiiviset maksut vuodesta 2007, Julkisen rahoituksen alustava jakautuminen toimenpiteittäin, Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 1 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 2 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 3 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimenpide joista siirtymäkauden menoja* Toimintalinja 4 yhteensä joista siirtymäkauden menoja* Tekninen apu joista siirtymäkauden menoja* Ohjelma yhteensä joista siirtymäkauden menoja* * Asetuksen (EY) N:o 1320/2006 mukaisia siirtymäkauden menoja. Sisältää sekä että vuonna 2007 ja 2008 ohjelmakauden sitoumuksista aiheutuneet menot. 20

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Varainhoito-osasto 26.9.2007 747/22/2007 Tukien maksatusyksikkö TE-keskusten maaseutuosastot Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus Liitteenä on maksatusta koskeva Maaseutuviraston

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2014

Maaseudun rahoitustilastot 2014 Maaseudun rahoitustilastot 2014 Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Ohjelmakauden suunnittelu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikkö

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Ympäristötuki ja LFA

Ympäristötuki ja LFA Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10

Varainhoito-osasto Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Varainhoito-osasto 15.9.2010 Dnro 1456/22/2010 Tukien maksatusyksikkö Määräysnumero 59/10 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2010 maatalouden ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne

Lisätiedot

Maaseutuviraston ajankohtaiskatsaus

Maaseutuviraston ajankohtaiskatsaus Maaseutuviraston ajankohtaiskatsaus Seurantakomitea 23.-24.5.2016 Antti-Jussi Oikarinen Osastonjohtaja Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutuvirasto Toimeenpanon tilanne Neuvo2020 Maatalouden investointituki

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely. Leader-työn tulokset Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien ja paikallisten strategioiden valintamenettely Leader-työn tulokset 2013 Sanna Sihvola Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.5.2014 Esityksen sisältö 1. Valintamenettely - aikataulu -

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti Maa- ja metsätalousministeriö 1.6.2016 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 23.5.2016

Lisätiedot

Ajankohtaista hanketuista

Ajankohtaista hanketuista Ajankohtaista hanketuista Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Petri Svanbäck ja Sirkku Wacklin 3.11.2016 Myönteiset hanketukipäätökset 11.10.2016 NTM-centralen Leader Totalt Uudenmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan

PÄÄTÖSESITYS. Jakelun mukaan PÄÄTÖSESITYS Jakelun mukaan KORKOTUKILAINOJEN JA VALTIONTAKAUSTEN MYÖNTÄMISVALTUUDEN SEKÄ AVUSTUSVAROJEN OSOITTAMINEN MAATALOUDEN RAKENNETUKIEN, NUOREN ELINKEINONHARJOITTAJAN ALOITUSTUEN JA MAATILOJEN

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta

Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Maakuntauudistus maaseutuhallinnon tehtävien näkökulmasta Jaakko Rinne ylitarkastaja Mavi/Maatalousosasto MMM:n toimiala Hallituksen linjauksen mukaisesti MMM:n toimialan tehtävistä pääosa siirretään maakunnille

Lisätiedot

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1

Leader-koulutus Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto. Sivu 1 Leader-koulutus 2016 Johanna Rannanjärvi ja Emmi Mäkinen Maaseutuvirasto Sivu 1 Komission rooli Vastaa maatalousrahastosta (maaseuturahasto) Hyväksyy kansalliset kehittämisohjelmat Antaa parlamentin ohella

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukainen yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Älykäs ja osallistava kasvu maaseutualueilla: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Sivu 1 16.5.2014

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma , maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Hyväksytty Maakunnan yhteistyöryhmässä 18.12.2015 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020, maaseuturahaston hanketuet Etelä-Pohjanmaalla Yleistä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen

LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen LEADER- työn ajankohtaispäivä Ikonen 26.5.2014 Näin sen teemme ELY-keskusten tulostavoitteet vuodelle 2014 Tulossopimusesityksen kohta 1: ELY-keskuksen toiminnalliset painotukset vuodelle 2014 Tulossopimusesityksen

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN

Lisätiedot

HE 17/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luonnonhaittakorvauksesta, sekä eräistä muista ympäristön ja

HE 17/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luonnonhaittakorvauksesta, sekä eräistä muista ympäristön ja Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto

Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Tarkastusmenettelyt Hanke- ja yritystuet/maaseuturahasto Maaseutuvirasto Hanketarkastus Heli Pöyhönen Lahti 28.10.2014 Hanketarkastuksen tarkastukset Hallinnolliset tarkastukset Komission asetus (EY) N:o

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2012 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö 11.9.2013 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 3.6.2013 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua Piikkiö 28.11.2016 Ympäristöagrologi Erkki Aro Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä maakunnittain vuonna 2015, kpl %, Luke Lappi; 1404; 3 % Päijät-Häme;

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016 Ennakkoväkiluku 174 113 Muutos 8 kk -597 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku elokuun lopussa oli 174 113. Kahdeksan kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Jyväskylä, 18.11.2014 Merja Uusi-Laurila, Mavi Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm

KIRJAUSMERKINNÄT ELY- keskuksen nimi Vastaanottajan nimi Saapunut, pvm Vireille tulo, pvm MAKSUHAKEMUS TEEMAHANKE Lnro 3318 1(5) ROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Uusi maksuhakemus Korjaus/täydennys vireillä olevaan maksuhakemukseen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot