MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö Hyväksytty seurantakomitean kirjallisessa käsittelyssä

2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN VUODEN 2014 VUOSIKERTOMUS Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 1 Toimintaympäristö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Toimintalinja 4: Leader Ohjelmanmuutokset vuonna Ohjelman toimeenpano vuonna Kansalliset säädökset, määräykset, päätökset ja ohjeet Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Tarkastus- ja valvontamenettelyt Tietojärjestelmät Sitoumukset ja maksut Koulutus ja viestintä Maaseutuverkosto Ohjelman seuranta, arviointi, käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet sekä rahastojen yhteensovitus Seuranta sekä käynnissä olevat tutkimukset ja hankkeet Arviointi Maaseuturahaston ja muiden rahoitusvälineiden välinen johdonmukaisuus, yhteensovitus ja täydentävyys Ohjelman tavoitteiden toteutuminen Hallintoviranomaisen ja seurantakomitean toimet ohjelman laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi Yleistä hanke- ja yritystoiminnasta sekä toimintaryhmätyöstä Ohjelman tavoitteet ja toteutuminen toimenpiteittäin Toimeenpanon kehittäminen ja ohjelman muutostarpeet EU-tarkastukset Hallinnon näkökulma Asiakkaan näkökulma Ohjelman muutostarpeet Liitteet Liite 1 Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Liite 2 Hakumateriaali Liite 3 Maaseutuviraston ja maaseutuverkoston koulutukset Liite 4 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman maksut 2

3 TIIVISTELMÄ Suomen talouskehitys on vuoden 2007 jälkeen ollut heikkoa. Vuosi 2014 oli kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Vaikka ilmassa onkin toiveikkuutta entistä enemmän, epävarmuus talouden kehityksestä kuitenkin jatkuu. Työttömyyden helpottumiseen kuluu aikaa. Maaseuturahaston menokertymä on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa koko ohjelmakauden ajan keskimääräistä nopeampaa. Maaseuturahaston menokertymää kuvaavien tilastojen mukaan komissio oli maksanut ennakkona ja välimaksuina Suomelle jo vuoden 2014 alussa enimmäismäärän eli 95 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä (EU:ssa keskimäärin 86,1 %). Ohjelman arvioidaan toteutuvan vähintään 99 %:sti. Yritys- ja hanketukien menokertymä on edelleen huolestuttava ottaen huomioon, että maksamisaikaa on jäljellä enää vajaan vuoden verran, vaikka yritys- ja hanketukien arvioidaankin toteutuvan enintään 95 %:sti alkuperäiseen rahoituskehykseen verrattuna. Nuorten viljelijöiden aloitustuen tavoitteena koko ohjelmakaudelle oli hyväksyttyä hakemusta ja tuettua nuorta viljelijää, joiden keskimääräinen ikä tilanpidosta vastaavaksi yrittäjäksi ryhtyessä olisi 29 vuotta. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin kappaletta, tuensaajia oli yhteensä kappaletta. Tilanpidon aloittavien nuorten viljelijöiden keski-ikä laski 29 vuoteen ohjelmakauden aikana. Nuorempien viljelijöiden hallussa olevien tilojen koko on keskimääräistä suurempi. Naisten osuus aloitustukea saaneista viljelijöistä nousi ohjelmakauden aikana. Ohjelmakauden alussa maatilojen nykyaikaistamista tuettiin maaseutuohjelman rahoituksella lypsy- ja nautakarjataloudessa ja myöhemmin ohjelmakauden aikana osarahoitteisiksi tukikohteiksi lisättiin kasvihuonetuotannon sekä sika- ja siipikarjatalouden nykyaikaistaminen. Tavoitteena oli hyväksyttyä hakemusta ja saman verran tuettuja tiloja, tuettujen investointien kokonaismäärätavoite oli 505 miljoonaa euroa. Uusia tekniikoita käyttöön ottaneiden tilojen tavoitemäärä oli 50 tilaa. Hakemuksia hyväksyttiin ohjelmakauden aikana yhteensä kappaletta ja tuettuja tiloja oli yhteensä kappaletta. Uutta tekniikkaa käyttöön ottaneiden tilojen määrä oli yhteensä 471 kappaletta. Valtaosa koko ohjelmakaudella tuetuista osarahoitteisista investoinneista kohdistui lypsykarjatalouteen. Vuosina valtion talousarvion myöntämisvaltuutta oli käytettävissä maaseuturahaston rahoitusosuutena toimintalinjojen 1 ja 3 yritys- ja hanketukiin (ilman teknistä apua) sekä toimintalinjan 4 Leadertoimintatavalla toteuttaviin vastaaviin yritys- ja hanketukiin yhteensä noin 413 milj. euroa, josta käytettävissä ollut myöntämisvaltuus sidottiin lähes kokonaan. Sidotusta myöntämisvaltuudesta osa on peruuntunut lopetettujen, keskeytyneiden ja toteutumatta jääneiden hankkeiden kautta, josta noin 24 milj. euroa on budjetoitu uudelleen. Hanketukihakemuksia on vuoden 2014 loppuun mennessä käsitelty yhteensä kappaletta, joista toimintaryhmien kautta tulleita oli kappaletta. Ohjelmakauden alusta lähtien myönteisen rahoituspäätöksen on saanut ELY-keskuksilta hanketta ja toimintaryhmien kautta hanketta. Vuonna 2014 ei uusia tukipäätöksiä enää tehty, lukuun ottamatta uusiin haasteisiin vastaavia hankkeita. Kehittämishankkeilla on parannettu maaseudun infrastruktuuria, lisätty osaamista ja yhteistyötä maa- ja metsätalousyrittäjien sekä muiden maaseudun yrittäjien osaamista ja yhteistyötä sekä parannettu mm. nuorten osallistumismahdollisuuksia ja harrastusmahdollisuuksia kotiseudullaan. Suurimpina hankkeina on toteutettu valtakunnallisia tai alueiden välisinä yhteishankkeina toteutettuja koulutus- ja tiedonvälityshankkeita. Laajakaistahankkeilla on saatu pitkäaikaisia vaikutuksia ja parannettu maaseutualueiden saavutettavuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yritysrahoitusta koskevia tukihakemuksia on käsitelty vuoden 2014 loppuun mennessä yhteensä kappaletta. Vuoden 2014 aikana tehtiin yhteensä 514 myönteistä tukipäätöstä. Käytetyin tukimuoto on ollut investointituki. Toimialoittain tarkasteltuna elintarvikeala on suurimpien rahoitusta saaneiden toimialojen joukossa. Yritysrahoituksen myöntäminen päättyi pääsääntöisesti jo vuoden 2013 lopussa. 3

4 Vuoden 2014 loppuun mennessä paikallisten toimintaryhmien kehittämissuunnitelmia oli toteutettu lähes hankkeella. Ohjelmakauden tavoitteeksi asetettiin hankkeen toteuttaminen, joten tavoite täyttyi hyvin. 64 % hankkeista on toteutettu ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla. Alueiden välisiä hankkeita oli 62 % tavoitteesta eli 185 kpl. Kansainvälisiä hankkeita toteutui 60 % tavoitteesta eli 179 kpl. Vuonna 2014 rahoitettiin viimeiset ohjelmakauden hankkeet. Ohjelmakauden lopussa luonnonhaittakorvauksia maksettiin tilalle. Sitoumusten määrä väheni ohjelmakauden aikana 15 %. Pinta-ala, jolle luonnonhaittakorvauksia maksettiin, ei vähentynyt. Ympäristötuen perustoimenpiteiden sitoumusten määrä oli ohjelmakauden lopussa Sitoumusala oli yhteensä 2,17 milj. hehtaaria. Sitoumusala kasvoi ohjelmakauden aikana 2,6 % ja sitoumusten määrä väheni 12,7 %. Ohjelmakauden aikana lisätoimenpiteistä typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla sekä puutarhakasveilla, peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys, ravinnetase ja kerääjäkasvien viljely kasvattivat suosiotaan ohjelmakauden aikana pinta-alalla mitattuna. Erityistukisopimuksista eniten tukea maksettiin ohjelmakaudella luonnonmukaiseen tuotantoon, keskimäärin 25,4 milj. euroa/v ja ohjelmakaudella yhteensä 178 milj. euroa. Luonnonmukaisen tuotannon pinta-ala ala kasvoi 41 % ohjelmakaudella Luonnonmukaisen tuotannon tukea maksettiin ohjelmakauden lopussa hehtaarille. Perinnebiotooppien hoidosta maksettiin keskimäärin 7,6 milj. euroa vuodessa ja ohjelmakaudella yhteensä noin 53 milj. euroa. Näiden osuus erityistukisopimusten maksuista oli 66 %. Ohjelmakauden tavoite typpitaseelle oli < 46 kg/ha ja fosforitaseelle < 5 kg/ha. Fosforin osalta tavoite viiden vuoden keskiarvolla mitattuna ( ) saavutettiin, mutta typen osalta tavoite jäi saavuttamatta. Ohjelmakauden lopussa eläinten hyvinvointisitoumuksia oli tilalla. Näistä oli nautatiloilla ja 834 sikatiloilla. Uusia sitoumuksia ei vuonna 2014 voinut tehdä. Kaikista Suomen nautatiloista 41 %:lla ja sikatiloista 76 %:lla oli ohjelmakauden lopussa eläinten hyvinvointisitoumus. Osin eläinten hyvinvointituen vaikutuksesta eri toimijoiden tietoisuus tuotantoeläinten hyvinvoinnista on lisääntynyt, terveydenhuoltosopimusten määrä nautatiloilla on kasvanut ja ennakoiva terveydenhuolto on saanut hyvän aseman maatiloilla. Ei-tuotannollisten investointien tukia maksettiin viljelijöille ja rekisteröidyille yhdistyksille vuonna 2014 yhteensä 1,5 milj. euroa. Ohjelmakaudelle asetettiin tavoitteeksi 600 investointia. Tavoitteesta saavutettiin 56 %. Uudistetun maatalouspolitiikan ja uuden komission hyväksymän maaseutuohjelman toimeenpano alkoi vuoden 2015 alussa, joten vuonna 2014 Maaseutuvirasto toimeenpani siirtymäkauden tukijärjestelmiä. Valmistautuminen maatalouspolitiikan uudistuksiin, maataloushallinnon sähköistämisen edelleen kehittäminen sekä sidosryhmien kouluttaminen tuleviin muutoksiin olivat keskeisessä roolissa vuonna Tässä kertomuksessa kuvataan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa vuonna 2014 ja ohjelman vaikutuksia sekä todetaan tilanne ohjelmakauden alusta vuoden 2014 loppuun. Ohjelman etenemisen seuraamiseksi kannattaa tämän raportin rinnalla käyttää myös vuosien vuosikertomuksia, jotka löytyvät Maaseutu.fi-sivustolta. 4

5 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Talous Suomen talouskehitys on vuoden 2007 jälkeen ollut heikkoa. Kokonaistuotanto sekä työllisyys ovat edelleen vuoden 2008 tason alapuolella. Globaali taantuma on vaikuttanut Suomeen, mutta talouden heikkous johtuu vahvasti myös kotimaisista tekijöistä. Kilpailukyky on vuoden 2007 jälkeen heikentynyt selvästi. Heikentynyt kilpailukyky on pahentanut kansainvälisen matalasuhdanteen vaikutusta, niin että vientitoimialojen tuotanto ja työllisyys ovat alentuneet tuntuvasti. Suomen korkea kustannustaso suhteessa euroalueeseen tulee heikentämään talouskehitystä tällä ja ensi vuosikymmenellä. Vuoden 2014 talouskehitys oli bruttokansantuotteella mitattuna varsin tasaista. Koska bruttokansantuotetta kertyi ennakkotietojen mukaan hieman edellistä vuotta vähemmän ja koska työllisyystilanne heikkeni vuoden kuluessa, voidaan todeta viime vuoden olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Bruttokansantuote oli 204 miljardia euroa ja se pieneni 0,1 % edellisestä vuodesta. Vuonna 2014 arvonlisäystä kertyi saman verran kuin edellisenä vuonna. Euromääräisesti tarkasteltuna arvonlisäys laski eniten elektroniikkateollisuudessa, rakentamisessa sekä koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Arvonlisäystään kasvattivat vuonna 2014 eniten informaatio ja viestintä -toimialan palvelut. (Tilastokeskus) Alkutuotanto kasvoi 1,4 % vuonna Maataloudessa arvonlisäyksen volyymi kasvoi 3,6 %, mutta käypähintainen arvonlisäys väheni 4,5 % hintojen laskun seurauksena. Metsätalouden arvonlisäys kasvoi 0,1 % vuonna Teollisuuden arvonlisäyksen volyymi väheni 1,3 %, kaupan 0,4 % ja liikennepalvelujen 1,5 %. Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,7 %, informaatio ja viestintä -toimialan 8,9 % sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys 9,3 %. (Tilastokeskus) Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus on ELY-keskusten yhdessä keskeisten aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys seutukuntien ja ELY-keskusalueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Katsauksessa todetaan, että pitkään jatkunut talouden alamäki on saavuttamassa pohjansa. Vaikka ilmassa onkin toiveikkuutta entistä enemmän, epävarmuus talouden kehityksestä kuitenkin jatkuu. Myönteisten odotusten taustalla ovat ennen muuta euron heikentyminen ja öljyn hinnan lasku. Alueellista positiivisuutta luovat myös metsäteollisuuden suuret investoinnit sekä laivateollisuuden saamat uudet tilaukset. Myös kasvuyritysten myönteiset odotukset näkyvät alueilla. Toisaalta näkymiä varjostavat Venäjän vaikeudet ja kotitalouksien heikentynyt ostovoima. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta tilanne on tällä hetkellä kuudessa seutukunnassa parempi kuin vuosi sitten. Elinkeinoelämän tilanteen nähdään heikentyneen vuoden takaiseen verrattuna 28 seutukunnassa. Vuoden takaisella tasolla on pysytty 33 seutukunnassa. Lähimmän puolen vuoden aikavälillä odotetaan parannusta nykyiseen nähden 24 seutukunnassa, edelleen heikentyvää kehitystä odotetaan seitsemässä seutukunnassa. Vuoden kuluttua positiivisiin näkymiin uskotaan 53 seutukunnassa ja ainoastaan yhdessä seutukunnassa odotetaan heikkenevää kehitystä. Myönteistä kehitystä odotetaan Keski-Suomen pohjoisissa seutukunnissa, jotka hyötyvät voimakkaasti Äänekoskelle tulossa olevasta biotuotetehtaasta. Varkauden seudulla on suurten investointien myötä kehitys kääntynyt positiiviseen suuntaan. Metsäteollisuuteen ja biotalouteen kohdistuu monilla muillakin alueilla odotuksia. Turun seudulla näkymät ovat kirkastumassa uusien laivatilausten myötä. Positiivisia näkymiä on myös Raahen, Itä-Lapin ja Kemi- Tornion seuduilla. Vaisuimmat kehitysnäkymät ovat Kaakkois-Suomessa, Kainuussa sekä Koillis-Savossa. Kaakkois-Suomen kehitystä varjostaa venäläisten matkailun romahdus, joka näkyy paitsi matkailussa myös kaupan alalla. Kainuussa huolestuttaa Talvivaaran kaivoksen tilanne ja Koillis-Savon odotuksissa näkyy huoli alueen suurten työnantajien tulevaisuudesta. Maatalouden tuottajahintojen lasku heikentää osaltaan kehitysnäkymiä. 5

6 Väestö ja työvoima Suomen virallinen väkiluku vuoden 2014 lopussa oli Maamme väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana henkilöllä mikä on henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Väkiluvun kasvusta Uudenmaan maakunnan osuus oli 87 % ja pääkaupunkiseudun osuus 77 %. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta. Vuoden 2014 aikana väkiluku kasvoi 8 maakunnassa ja väheni 11 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla. Väkiluku väheni määrällisesti eniten Kymenlaaksossa ja Etelä- Savossa. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa. (Tilastokeskus) Suomessa oli vuoden 2014 lopussa alle 15-vuotiaita henkilöä ja vuotiaita henkilöä. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2014 lopussa henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15- vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2014 lopussa 57,1. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7). Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (67,1) ja Keski-Pohjanmaan maakunnassa (65,4). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (49,2). (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2015 helmikuussa , mikä oli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä puolestaan kasvoi hengellä edeltävästä vuodesta. Työttömänä oli helmikuussa henkeä. Työttömyysaste oli 10,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 9,1 %. Miesten työttömyysaste oli 10,5 ja naisten 9,7 %. Työttömyyden kasvu on hidastumassa, mutta työttömyyden helpottumiseen kuluu vielä aikaa. Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoidaan kasvavan ja korkeasti koulutettujen työttömyyden kasvu on huolestuttavaa. Maankäyttö Manner-Suomen maapinta-ala on n. 30 milj. hehtaaria, josta metsätalousmaata on 87 %. Käytössä olevaa maatalousmaata oli 2,3 milj. hehtaaria, mikä vastaa 7,9 % koko maa-alasta. Muu maa-ala on rakennettua ympäristöä, teitä, viljelemätöntä maatalousmaata ja muuta maan erityiskäyttöä. 2 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2.1 Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi: 1. Kehittää maatalouden päätuotantosuuntien tuottavuutta ja kilpailukykyä ja ehkäistä viljelijöiden ikärakenteen heikkenemistä perheviljelmien rakennekehitystä tukemalla. Edistää maatalouden muotojen ja toiminnan monipuolistumista. 2. Parantaa maatalous- ja luonnontuotteita jalostavien pk-yritysten kilpailukykyä (liha ja lihatuotteet, maito ja meijerituotteet, vihannekset, marjat, luonnonmarjat ja sienet). Kehittää puuenergian ja muiden uusiutuvien bioenergiamuotojen tuotantoa ja käyttöä. Vaikuttaa pienimuotoisen puunjalostuksen jalostusarvon kasvuun. Lisätä innovaatioihin perustuvien uusien tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämistä ja käyttöönottoa. 3. Kehittää maatalousyrittäjien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä tietoisuutta tuotantoeläinten hyvinvoinnista ja terveydestä. Parantaa metsänomistajien tietoja ja taitoja metsien hoidossa ja käytössä sekä metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. 6

7 Toimintalinjalla 1 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet (111) (alatoimenpiteet 111.1, 111.2, 111.3); - nuorten viljelijöiden aloitustuki (112); - varhaiseläke (113), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot; - maatilojen nykyaikaistaminen (121); - maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (123); sekä - yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (124). 2.2 Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseksi: 1. Ylläpitää arvokas avoin, viljelty maatalousmaisema kuten myös luonnonniityt ja -laitumet riippumatta siitä, tuotetaanko niillä elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita, uusiutuvaa bioenergiaa tai hoidetaanko niitä viljelemättöminä. 2. Vähentää maataloudesta maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien käyttöä edistämällä. Edistää maa- ja metsätalousmaalla tuotettavalla uusiutuvalla bioenergialla kasvihuonekaasujen vähentämistä sekä maaperän orgaanisen aineen ja hiilinieluvaikutuksen säilymistä. 3. Säilyttää maa- ja metsätalousympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Erityisesti korostuu maatalous- ja metsäalueiden Natura verkoston säilyttäminen. Toimintalinjalla 2 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - luonnonhaittakorvaukset vuoristoalueilla (211); - korvaukset muilla haitta-alueilla (212); - maatalouden ympäristötuet (214); - eläinten hyvinvointia edistävät tuet (215); - ei-tuotannolliset investoinnit (216); sekä - maatalousmaan ensimmäinen metsitys (221), vain ohjelmakauden sitoumusten mukaiset menot. 2.3 Toimintalinja 3: Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseksi ja maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantamiseksi: 1. Hidastaa harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun vähenemistä sekä vaikuttaa työllisyyden paranemiseen samassa suhteessa koko maassa. 2. Tukea maaseudun yritysten ja työpaikkojen määrän lisääntymistä ja elinkeinojen monipuolistumista. Vahvistaa naisten ja nuorten osuutta elinkeinotoiminnassa. Edistää uusien innovaatioiden ja tuotekehityksen hyödyntämistä työtilaisuuksien luomiseksi maaseudulle. Lisätä maaseudun osaamista yrittäjyyden sekä tietotekniikan ja muun teknologian alueilla. 3. Lisätä maaseudun vetovoimaisuutta asuin- ja vapaa-ajan ympäristönä. Vaikuttaa kylien ja muiden vastaavien asuinalueiden säilymiseen vireinä ja toimivina. Toimintalinjalla 3 oli käytössä vuonna 2011 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (311); - tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (312); 7

8 - matkailuelinkeinojen edistäminen (313); - elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (321); - kylien kunnostus ja kehittäminen (322); - maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (323); sekä - koulutus ja tiedotus (331). 2.4 Toimintalinja 4: Leader Ohjelmassa on asetettu strategian mukaisesti seuraavat ensisijaiset tavoitteet Leader-toimintatavalle: 1. Toteuttaa alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisista tarpeista lähtevää maaseudun strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työ- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi. Leader-toimintatapa on koko maassa käytössä. Leader-toimintatapa käynnistetään ohjelman kaikilla toimintalinjoilla. 2. Koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudun kehittämistyöhön sekä tiedottaa kehittämismahdollisuuksista. Vahvistaa maaseudun paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja, elämänlaatua ja elinympäristöä. 3. Kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja. Parantaa maaseudun asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. 4. Verkostoida ja luoda erilaisten toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Verkostojen kautta leviää uusia innovatiivisia ratkaisuja ja osaamista, jotka kasvattavat maaseudun toimijoiden kilpailukykyä. Toimintalinjalla 4 oli käytössä vuonna 2012 seuraavat toimenpiteet (suluissa toimenpiteen koodi): - paikallisten strategioiden täytäntöönpano toimintalinjoilla 1, 2 ja 3 (411, 412 ja 413); - alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö (421); sekä - paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan edistäminen (431). 2.5 Ohjelmamuutokset vuonna ohjelmamuutos (2013/2) Ohjelman muutosesitys hyväksyttiin seurantakomiteassa ja komissio hyväksyi sen Muutos koski kansallista lisärahoitusta, teknisen avun käytön laajentamista ja eräiden toimenpiteiden rahoituksen jatkamista vuonna 2014: - Nuorten viljelijöiden aloitustuessa (toimenpide 112) ja maatilojen nykyaikaistamisessa (toimenpide 121) osarahoitteisen tuen ohella myönnettävää kansallista lisärahoitusta koskevaa päätöksentekoa jatketaan enintään saakka. Kansallista lisärahoitusta koskevat määrät pysyvät ennallaan. - Ohjelmakauden teknisen avun käyttöä laajennettiin siten, että sitä voidaan käyttää myös uuden ohjelmakauden paikallisten kehittämisstrategioiden laatimisesta aiheutuviin valmistelukustannuksiin. - Luonnonhaittakorvauksia (toimenpiteet 211 ja 212), ympäristötukia (toimenpide 214) ja eläinten hyvinvointitukia (toimenpide 215) koskevan sitoumuksen tai sopimuksen tehneelle viljelijälle annettiin mahdollisuus jatkaa sitoumustaan tai sopimustaan yhdellä vuodella vuonna ohjelmamuutos (2014/1) Ohjelman muutosesitys hyväksyttiin seurantakomiteassa kirjallisella menettelyllä Komissio hyväksyi muutoksen

9 Muutos koski ohjelman rahoitussuunnitelmaa, jota muutettiin toteutuneiden maksujen ja sitoumusten mukaisesti. Muutos koski toimintalinjojen 1, 2, 3 ja 4 välisiä sekä niiden sisällä toimenpiteiden välisiä rahoitussuhteita. Muutos edistää ohjelman varojen täysimääräistä käyttöä ja koko ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Muutoksella varmistetaan myös ohjelman loppumaksun tuloutuminen vuonna 2014 maksettuja ja komissiolle raportoituja menoja vastaavasti. 3 OHJELMAN TOIMEENPANO VUONNA Kansalliset säädökset sekä määräykset, päätökset ja ohjeet Maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista säätävän lain (532/2006) soveltamisalaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittavat ja toteutettavat ohjelmat, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Ohjelmien toteuttamisesta ja siihen osallistuvista tahoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista (634/2007). Maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) soveltamisalaan kuuluvat maaseudun yritystoiminnan edellytysten ja kilpailukyvyn kehittämiseen, elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen sekä maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantamiseen myönnettävät tuet. Laissa säädetään yritystuista ja hanketuista, niiden myöntämisen yleisistä ja erityisistä edellytyksistä, tuen ehdoista, tuen myöntävistä viranomaisista sekä näiden tehtävistä ja toimivallasta. Asetuksella maaseudun yritystoiminnan tukemisesta (632/2007) säädetään tarkemmin maaseudun kehittämisohjelman mukaisista yritystuista. Asetuksella maaseudun hanketoiminnan tukemisesta (829/2007) säädetään tarkemmin kehittämishankkeisiin, koulutushankkeisiin, yleishyödyllisiin investointeihin ja koordinointihankkeisiin myönnettävästä tuesta sekä toimintaryhmien toimintarahasta. Maaseudun kehittämisohjelman teknisestä avusta säädetään valtioneuvoston asetuksella 442/2009. Lailla maatalouden rakennetuista (1476/2007) säädetään maatalouden rakenteen parantamiseksi myönnettävistä maatilan investointituista ja nuoren viljelijän aloitustuesta. Lain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (299/2008) säädetään tarkemmin nuoren viljelijän aloitustuesta ja investointituen myöntämisen yleisistä edellytyksistä. Ohjelman mukaisista ja kansallisista maatalouden investointituista on säädetty tarkemmin vuosittaisilla ns. kohdentamisasetuksilla. Maatalouden rakentamisinvestointien yksikkökustannuksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella rakentamisinvestointien hyväksyttävistä yksikkökustannuksista. Lisäksi tuettavaa rakentamista koskevista teknisistä määräyksistä ja suosituksista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla 763/2009, 764/2009, 243/2010, 8/2012, 533/2012, 474/2014, 475/2014, 1154/2014. Luonnonhaittakorvauksien, maatalouden ympäristötukien sekä eräiden muiden ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvien tukien kansalliseksi toimeenpanemiseksi annetussa laissa (1440/2006, muut. 269/2008, 1502/2009, 364/2010, 19/2011, 661/2011, 194/2013) on säädetty tuista, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Tuista ja niiden toimeenpanosta säädetään tarkemmin lain nojalla annetuissa asetuksissa: valtioneuvoston asetukset 213/2007, 366/2007, 506/2007, 591/2007, 636/2007, 660/2007, 110/2008, 130/2008, 185/2008, 418/2008 ja 823/2008 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetukset 503/2007, 504/2007 ja 133/2008. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen hakemisesta säädetään vuosittain annettavalla valtioneuvoston asetuksella (202/2013). Ohjelmaan liittyvä lainsäädäntö ja siihen vuonna 2014 tehdyt muutokset sekä Maaseutuviraston vuonna 2014 antamat määräykset, päätökset ja ohjeet on esitetty liitteessä 1. 9

10 3.2 Toimeenpanon aikataulut ja hakumateriaali Maaseutuviraston määräykset Maaseutuviraston määräykset ovat saatavilla Finlexistä (www.finlex.fi), kohdasta viranomaisten määräyskokoelmat, muut valtion viranomaiset: Maaseutuvirasto. Määräykset löytyvät myös maaseutuhallinnon Aittaekstranetistä (https://aitta.mavi.fi). Lisäksi määräykset löytyvät Maaseutuviraston kirjaamosta. Lomakkeet ja ohjeet Toimenpiteiden hakulomakkeet ovat saatavilla Maaseutuviraston internetsivuilta, kohdasta oppaat ja lomakkeet. Lomakkeet löytyvät myös Suomi.fi-sivustolta, kohdasta lomakkeet. Suomi.fi on julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen sivusto. Lisäksi paperilomakkeita saa ELY-keskuksista. Vuoden 2014 hakulomakkeet on lueteltuna liitteessä 2. Ohjelmakauden sulkemiseen valmistautuminen Maaseutuvirasto seuraa, ohjaa ja varmistaa ohjelmakauden asianmukaisen sulkemisen. Sulkemiseen on valmistauduttu ja sulkemistoimia toteutettu vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2012 asetetut kaksi sulkemisen työryhmää ovat kokoontuneet säännöllisesti. Varojen sidontatilannetta, toimien toteutumista ja tukimaksujen maksamista on seurattu säännöllisesti. Sulkemiseen liittyvistä asioista on ohjeistettu ja koulutettu videokoulutuksilla, tiedotteilla ja uutiskirjeillä. Sulkemisesta annettiin hallinnolle työohje, jossa kerrotaan loppuohjelmakauden määrä-ajoista, toimien toteuttamisesta ja käsittelemisestä järjestelmissä. Ohjetta on tarvittaessa päivitetty. Aikataulujen noudattamisen sekä ohjelmakauden päättymisen merkitystä on korostettu sidosryhmille ja tuensaajille sekä toimien toteuttamisen että tukimaksujen hakemisen ja maksamisen kannalta. Ohjelmakauden sulkemisseminaari järjestettiin Lahdessa ohjelman neuvottelupäivien yhteydessä. Sulkemisseminaariin osallistui sekä ELY-keskusten että toimintaryhmien edustajia. Seminaarissa kerrattiin koko ohjelmakauden kulkua, tarkasteltiin alustavasti ohjelman toteumaennustetta ja ohjeistettiin loppuvuoden ja -kauden määräajoista ja toimista. Ohjelmakausi käynnistyi joiltain osin hitaasti. Yritys- ja hanketukien osalta maksut alkoivat vuonna Suuri osa hanke- ja yritystukien toimista päättyi joulukuussa Ohjelman kokonaisvaltaisen toteutumisen mahdollistamiseksi joitain sulkemisen määräaikoja on tarkistettu ja pidennetty mahdollisuuksien ja säädösten mukaisesti. Erityisistä syistä on ollut mahdollista myöntää toimien toteuttamiselle jatkoaikaa. Helmikuun 2015 loppuun mennessä päättyy suurin osa jatkoajankin saaneista hankkeista. Pidemmän toteutusajan saaneet erityistapaukset koskevat tiettyjä tiedonvälitys- tai laaja-kaistahankkeita. Hankkeita on tarkasteltu tapauskohtaisesti. Suuri osa loppumaksuista haetaan maksettavaksi keväällä 2015, jolloin lopullinen toteuma alkaa hahmottua. Vuoden 2015 määräajat mukaan lukien toteutusajat ja maksuhakemusten jättämisen määräajat on laadittu siten, että maksut ehditään toteuttaa ohjelmakauden rajoitusten mukaisesti. Koska suuri määrä hankkeita päättyy samanaikaisesti, saattaa ELY-keskuksiin muodostua ruuhkaa loppumaksuhakemuksista. Tilanteeseen on varauduttu ohjeistamalla ja tiedottamalla sidosryhmiä, sekä kiinnittämällä ohjelmakauden sulkemisen vaikutuksiin huomiota ELY-keskusten tulosohjauksessa. Käsiteltyjen maksuhakemusten ja maksettujen tukisummien perusteella on varauduttu loppukauden mahdolliseen maksuruuhkaan laatimalla tilanteen hahmottamiseksi suuntaa antavia ennusteita maksuhakemusten määristä ELY-keskuksissa. Ennusteiden mukaan loppuohjelmakauden toimeenpano onnistuu ajallaan vuoden 2015 aikana. Lopullinen maksutilanne saattaa vaihdella alueittain. Maatalouden rakennetuet Nuoren viljelijän aloitustuessa (toimenpide 112) ja maatalouden investointituessa (toimenpide 121) ohjelmakauden rahoituskehys tuli kokonaan sidotuksi vuonna Vuonna 2014 kyseisiin toimenpiteisiin tehtiin päätöksiä kokonaan kansallisella rahoituksella ohjelman ulkopuolella. Maksamisen toimeenpanossa keskityttiin ohjelmakauden laadukkaaseen loppuun saattamiseen. 10

11 Hanketuet, yritystuet sekä Leader-toimintatapa Hanke- ja yritystukien myöntäminen päättyi pääsääntöisesti vuoden 2013 lopussa. Erityistapauksissa yritystukien ja uusien haasteiden hankkeisiin pystyi tekemään päätöksiä asti. Tällä varmistettiin varojen sitominen mahdollisimman täysimääräisesti. Maksamisen toimeenpanossa keskityttiin ohjelmakauden laadukkaaseen loppuun saattamiseen. Hanke- ja yritystukien osalta ei vuonna 2014 annettu uusia määräyksiä, lomakkeita tai ohjeita. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Keväällä 2014 haetut toimintalinjan 2 tuet ei-tuotannollisia investointeja lukuun ottamatta maksettiin ohjelmakauden kehyksestä. Toimintalinjan 2 tukia sisältävä Hakuopas 2014 ja päätukihakuun liittyvät lomakkeet valmistuivat helmikuussa Maaliskuussa 2014 hakuopas ja lomakkeet postitettiin viljelijöille, jotka olivat tilanneet materiaalin vuoden 2013 tukihaun yhteydessä. Vuoden 2014 päätukihaku päättyi poikkeuksellisesti vasta Alun perin hakuajan olisi pitänyt päättyä Hakuaikaa jatkettiin viljelijöiden verkkoasiointipalvelun (Vipu) sähköisessä tukihaussa ilmenneiden toimintahäiriöiden vuoksi. Ei-tuotannollisten investointien tukea monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen ja arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen tai aitaamiseen ei myönnetty vuonna Uusia sitoumuksia eläinten hyvinvoinnista ei vuonna 2014 voinut tehdä. Sähköinen tukihaku oli kuudetta kertaa mahdollista vuonna Noin 60 % viljelijöistä teki itsenäisesti tai neuvojan avustuksella tukihakemuksensa sähköisesti Vipu-palvelussa. Sovellus sai ennätysmäärän käyttäjiä, kun sähköisen hakemuksen jätti yhteensä maatilaa. Vipuun tuli vuonna 2014 uusia ominaisuuksia ja sen ulkoasu uudistui. Alueittaiset erot sähköisen tukihaun käytössä tasoittuivat entisestään. Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella 71 % hakemuksista jätettiin sähköisesti ja Kainuun ELY-keskuksen alueella vastaava luku oli 70 %. Puolet tai enemmän hakemuksista tuli sähköisesti kaikkialla muualla Suomessa, paitsi Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen alueella. Kunnista 27:ssä sähköisen haun palautusprosentti oli yli 80, ja vain 6 kunnassa palautusprosentti oli alle 30. Puolet näistä kunnista sijaitsi Uudellamaalla. 3.3 Tarkastus- ja valvontamenettelyt Yleistä tarkastuksista ja valvonnasta Maaseudun kehittämisohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksen luvussa 4.4. on yleisesti kuvattu valvontamenettelyt, tehtävät hallinnolliset tarkastukset, paikalla tehtävät tarkastukset ja jälkitarkastukset sekä niitä koskevat menettelyt. Toimintalinjan 1 rakennetukiin liittyvät otantatarkastukset, laadunvalvonta ja siirrettyjen tehtävien valvonta vuonna 2014 ELY-keskukset tekivät vuonna 2014 Maaseutuviraston otannan perusteella yhteensä 61 kpl komission valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaista rakennetukien tarkastusta. Näistä 21 kpl kohdistui maatilainvestointeihin ja 33 kpl nuoren viljelijän aloitustukiin. Maatilainvestointeihin kohdistui lisäksi 7 kpl saman asetuksen artiklan 29 mukaista jälkitarkastusta. Tarkastettujen maksettujen avustusten määrä (koko julkinen tuki) oli yhteensä ,63 euroa. 11

12 Puutteita havaittiin kahdessa nuoren viljelijän aloitustuen ja kahdessa investointituen tarkastuksessa. Yhden havainnon käsittely on kesken, muiden kohdalla ELY-keskus otti havainnot huomioon maksupäätöksessä. Otantatarkastusten laadunvalvontaa suoritettiin ELY-keskusten tarkastajien suorittamien yhden investointitukitarkastuksen, yhden nuoren viljelijän aloitustuen ja yhden jälkitarkastuskohteen paikan päällä tehtävän tarkastuksen yhteydessä. Lisäksi suoritettiin luopumistuen laadunvalvonta, johon sisältyi otantamenettelyn ja tarkastuskertomusten käsittelyn laadunvalvonta Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa sekä kahden paikan päällä tehtävän otantatarkastuksen laadunvalvonta kahdessa eri ELY-keskuksessa. Otantatarkastukset oli tehty pääosin Maaseutuviraston ohjeiden mukaisesti. Rakennetukien laadunvalvonnassa havaitut puutteet olivat vähäisiä eikä niissä havaittu tukien maksatukseen vaikuttavia puutteita. Valvontaosasto seuraa lisäksi ELY-keskusten tekemien kaikkien rakennetukien otantatarkastusten toteutumista. Tätä seurataan Maaseutuvirastoon toimitettavien tarkastuskertomusten ja tietojärjestelmään tehtävien valvontatallennusten avulla. Tehdyt havainnot olivat pääosin yksittäisiä tallennus- tai kirjoitusvirheitä. Maatilojen nykyaikaistamisen ja nuoren viljelijän aloitustukien tarkastukset ohjelmakaudella Rakennetukien tarkastukset on toteutettu ELY-keskusten toimesta kuten aikaisemmillakin ohjelmakausilla. Nykyisellä maksuhakemusten määrällä viikoittaisen otannan perusjoukko on investointitukien osalta pienentynyt vuosi vuodelta, minkä vuoksi myös tarkastusten lukumäärä on vähentynyt. EU:n osarahoitteisten rakennetukien tarkastusten lukumäärä on vaihdellut kauden aikana yhteensä kpl/vuosi. Tarkastuksia on suoritettu jokaisessa ELY-keskuksessa ja tarkastajina on toiminut n. 20 henkilöä oman toimensa ohella. Tarkastusmäärät ovat olleet komission valvonta-asetuksen mukaiset. EU:n osarahoittamia tarkastuskohteita on osunut ohjelmakauden aikana enimmillään kymmenkunta tapausta vuodessa yhden ELY-keskuksen alueelle. Nuoren viljelijän aloitustuen ja investoinnin lisätuen tarkastukset sekä jälkitarkastukset on suoritettu pääsääntöisesti annettujen aikataulujen puitteissa. Viikoittaisten investointitukien tarkastusaika oli keskimäärin 9,8 päivää. Tarkastusten kestot vaihtelivat 0 40 päivän välillä. Investointitukien tarkastukset suoritettiin alle 5 päivässä 21 %, 6 10 päivässä 50 % ja yli 10 päivässä 29 %. Tarkastusten havainnoista suurin osa oli vähäisiä (esim. tallennusvirheitä ja tiedotuskyltin puuttumista). Muut havainnot olivat yksittäisiä ja ne koskivat kustannusten tukikelpoisuutta, tuen myöntämisen edellytyksiä, tukiehtojen noudattamista tai tuettavan toiminnan tukikelpoisuutta. Yksi havainnoista (eläinten hyvinvointia koskevien tukiehtojen noudattamatta jättäminen) johti tuen takaisinperintään. Muissa tapauksissa ELY-keskus varmisti puutteiden korjaamisen tuensaajan kanssa tai otti havainnot huomioon tehdessään maksupäätöstä. Yhden havainnon käsittely on vielä kesken. Toimintalinjojen 1, 3 ja 4 yritys- ja hanketukiin liittyvät otantatarkastukset vuonna 2014 Kertomusvuoden maksuihin kohdistui 5 %:n otantatarkastus 221 hankkeeseen. Tarkastettu EU-rahoitusosuus näissä oli yhteensä euroa, mikä on 8,2 % linjojen 1, 3 ja 4 maksetusta EU-rahoituksesta hanke- ja yritystukiin sekä Leader-toimenpiteisiin. Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisissa yritys- ja hanketukien vuoden 2014 tarkastuksissa 77 % ei havaittu olennaista huomautettavaa. Tukikelvottomia kustannuksia, puutteita tai merkittäviä puutteita havaittiin 23 % tarkastuksissa. Systemaattisia puutteita ei havaittu. Tarkastuksessa havaitut yleisimmät puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuensaajan kirjanpitoon. Kustannuksiin liittyvät havainnot liittyivät hankkeelle kuulumattomiin kustannuksiin ja palkkoihin ja toimenpiteiden ohjelmanmukaisuuteen. Puutteita havaittiin myös käytettyjen koneiden kustannusten kohtuullisuuden selvittämisessä. Tuensaajan kirjanpitoon liittyvät havainnot koskivat pääasiassa kustannusten jäljitettävyyttä. 12

13 ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksupäätöksiä. Loppuvuonna 2014 tehtyjen tarkastusten tulosten käsittely jatkuu ELY-keskuksissa vuoden 2015 alkupuolella. Valvonta-asetuksen 29 artiklan mukaisia jälkitarkastuksia tehtiin 37 investointitoimeen. Tarkastuksista viidessä havaittiin huomautettavaa. Huomautukset koskivat omaisuuden siirtoa. ELY-keskusten edellytettiin selvittävän, ovatko tapaukset säilyneet tukikelpoisina. Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisten yritys- ja hanketukien otantatarkastusten havaintojen perusteella tehtiin vuonna 2014 yhteensä 8 takaisinperintäpäätöstä. Valvonta-asetuksen mukaisissa jälkitarkastuksissa tehdyt havainnot johtuivat pääasiassa siitä, että tuettu investointi ei ollut enää tuen ehtojen mukaisessa käytössä. Havaintojen perusteella ELY-keskus on tehnyt yhden takaisinperintäpäätöksen. Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset ohjelmakaudella Valvonta-asetuksen (EY) N:o 65/ artiklan mukaisissa yritys- ja hanketukien otantatarkastuksissa ei havaittu systemaattisia puutteita. Osa havainnoista oli vähäisiä, esim. tallennusvirheitä. Yleisimmät havaitut puutteet liittyivät tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuensaajan kirjanpitoon. Näistä eniten toistuivat havainnot koskien palkkoja ja palkan sivukustannuksia, kuten lisäeläkemaksuja, matkakustannuksia, tuensaajan tavanomaisen toiminnan ja hanketoiminnan eriyttäminen kirjanpidossa ja työtuntien kirjaamisessa. Tuensaajan kirjanpitoon liittyvät havainnot koskivat yleensä kustannusten jäljitettävyyttä. Muutamissa tapauksissa puutteita havaittiin myös käytettyjen koneiden kustannusten kohtuullisuuden selvittämisessä, rakennuksen valmiusasteen todentamisessa ja rahoitusosuuksien kertymisessä. ELY-keskukset ovat ottaneet tarkastusten havainnot huomioon tehdessään maksupäätöksiä ja tarvittaessa jatkotoimenpiteitä. Näiden tarkastusten havaintojen perusteella tehtiin yhteensä 15 takaisinperintäpäätöstä ja yksi tuen maksamisen keskeyttämispäätös. Valvonta-asetuksen mukaisissa jälkitarkastuksissa tehdyt havainnot johtuivat pääasiassa siitä, että tuettu investointi ei ollut enää tuen ehtojen mukaisessa käytössä. Havaintojen perusteella ELY-keskus on tehnyt yhden takaisinperintäpäätöksen. Loppuvuoden 2014 aikana tarkastettujen hankkeiden havaintojen käsittely ELY-keskuksissa on vielä kesken. Yleistä toimintalinjan 2 tarkastuksista ja valvonnat ohjelmakaudella Valvontaosasto tekee laaduntarkastuksia sen toteamiseksi, tehdäänkö maksajaviraston ulkopuolisille elimille delegoitu valvonta Euroopan yhteisön ja kansallisten säädösten mukaisesti, otetaanko tarkastuksen kuluessa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät ja johdetaanko niiden perusteella valvonnan lopputulos oikein. Vuonna 2014 haetut ja myönnetyt tuet maksetaan ohjelmakauden kehyksestä. Näihin liittyvät valvonnat ja tarkastukset raportoidaan vuonna 2016 ohjelmakauden ensimmäisessä vuosiraportissa. Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen valvonnat ohjelmakaudella Ympäristötuen valvonnoissa todettiin vuosina eniten puutteita vuosittain viljavuustutkimuksissa. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 seuraamusten määrät viljavuustutkimuksissa kasvoivat, mutta vuonna 2014 seuraamusmäärät kääntyivät laskuun. Viljavuustutkimuksista tiedotettiin ja koulutettiin viljelijöitä eri tavoin. Kaikki ehdot ja pinta-alavirheet huomioiden ympäristötuen virhetasot keskimäärin kasvoivat hieman ohjelmakauden aikana. Ympäristötuen valvontaan ei tullut merkittäviä muutoksia ohjelmakaudella. Merkittävimpiä muutoksia olivat perustasojen lisääminen valvottaviin ehtoihin ja ympäristötuen maksuaikataulun muuttaminen niin, että tuen toinen erä maksettiin vasta, kun kaikki lannoitus- ja kasvipeitteisyysvalvonnat oli saatu tehtyä. 13

14 Eläinten hyvinvointitukien valvonnat ohjelmakaudella Eläinten hyvinvointitukien valvonnoissa todetut yleisimmät tukiehtopuutteet vuosina koskivat pääasiassa puuttuvia tai puutteellisia asiakirjoja sekä riittämätöntä kuivitusta. Eläinmäärään liittyvät eläinrekisterin virheet ja naudoilla myös korvamerkkipuutteet lisääntyivät selvästi vuodesta 2008 vuoteen Naudoilla rekisterivirheet olivat yleisin hylkäyksen syy. Valvontamenettelyjen kehittymisestä johtuen eläinten hyvinvointitukien virhetasot kasvoivat ohjelmakauden edetessä. Hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastukset Mavin sisäisen tarkastuksen yksikkö (Sita) laati yhteenvedon vuosina ELY keskuksiin tehdyistä maaseutuohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmien (HVJ) tarkastuksista, yhteensä 15 kpl, yhteistyössä valvontaosaston kanssa. Maataloustukien valvontayksikkö teki kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueiden (YT-alue) HVJtarkastuksia yhteensä kahdeksalla YT-alueella. HVJ-tarkastuksilla varmistetaan, että YT-alueet ovat noudattaneet maksajavirastosopimuksen mukaisesti säädöksiä ja Maaseutuviraston antamia ohjeita. Sisäisen tarkastusyksikön tarkastukset Vuoden 2014 aikana maaseuturahastoon kohdistui seuraavat tarkastukset: kustannusten kohtuullisuuden todentaminen Leader-toimenpiteiden osalta, maaseuturahaston laajakaistahankkeiden tarkastus sekä korkotukilainojen ja valtiontakauksen jälkitarkastus ja viljelijätukien jälkitarkastus. Lisäksi tehtiin 3 tarkastusta maksajavirastotoimintoihin, joissa sivuttiin myös maaseutuohjelman toimeenpanoon liittyvän hallinto- ja valvontajärjestelmän toimintaa maksajavirastossa ja 2 tarkastusta maksajavirastotehtäviä hoitaviin delegoituihin tahoihin (Evira ja Tulli). 3.4 Tietojärjestelmät Maaseutuviraston ydintoiminta on sidoksissa toimiviin tietojärjestelmiin. Ydintoimintoja tukevilla tietojärjestelmillä hallinnoidaan maksettavien tukien pohjatietoja. Tukimaksut maksetaan edunsaajille maksatusjärjestelmän välityksellä. Viraston omaan toimintaan liittyy lisäksi useita tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmien kehittäminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito tapahtuvat yhteistyössä Tiken (vuoden 2015 alusta Maanmittauslaitos) kanssa. Vuoden aikana käynnissä oli useita tietojärjestelmäprojekteja. Työllistävimpiä niistä olivat odotetusti Tukisovelluksen uudistaminen ja Hanke-, yritys- ja rakennetukien käsittelyjärjestelmä Hyrrän uudistaminen. Tukisovelluksen ja Hyrrän uudistaminen tehdään pääosin ohjelma- ja rahastokauden vaihtumisen takia, mutta myös tietojärjestelmien arvioidun elinkaaren päättymisestä johtuen. Sekä Tukisovellus että Hyrrä tarjoavat sähköisen asiointiprosessin tuenhakijalle ja hallinnolle. Kummankin projektin eteneminen on ollut vuonna 2014 riippuvainen CAP-valmistelun etenemisestä. CAPin toimeenpanon siirtyminen vuodella eteenpäin on siten vaikuttanut kummankin tietojärjestelmäprojektin kokonaiskustannuksiin ja aikataulutukseen. Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS), rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) sekä Hanke2007- tietojärjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti ohjelman vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Integroitu hallinto- ja valvontajärjestelmä (IACS) Vuonna 2014 uudessa Tukisovelluksessa vietiin ensimmäisen kerran läpi lähes koko tukiprosessi yhden tukimuodon osalta. Pilottitukena toimi kansallinen kasvihuonetuotannon tuki, jolla testattiin ja kehitettiin järjestelmän toimivuutta. Uuteen Tukisovellukseen tallentui sähköisen hakemuksen tiedot, sinne tallennettiin paperihakemukset, käsiteltiin hakemukset, tallennettiin valvontatiedot ja maksettiin tuki. Myös peruslohkomuutoksia pystyi käsittelemään ensimmäisen kerran uudessa Tukisovelluksessa. Tämä kaikki tähtäsi siihen, että vuonna 2015 uusi Tukisovellus on käytettävissä kaikilla pinta-alaperusteisilla tuilla mukaan lukien uudet ohjelmaperusteiset tuet ja korvaukset. 14

15 Vanhaan Tukisovellukseen toteutettiin vuonna 2014 tarvittavat säädösmuutokset. Vuoden aikana tehtiin yhteensä kahdeksan versiopäivitystä. Lisäksi tukilaskentaa päivitettiin omina erillisinä versioinaan. Vuoden 2014 aikana pääpaino siirtyi entisestään uuden Tukisovelluksen kehittämiseen, mutta eläintukien osalta vanhan järjestelmän ylläpitoa jatkettiin. Sähköinen tukihaku Vuonna 2014 sähköinen tukihaku uudistettiin siten, että se oli entistä helpompaa tuenhakijalle. Periaatteena oli tehdä sovelluksesta sellainen, että se ohjaa hakijaa askelittain eteenpäin hakemuksen täyttämisessä. Uudet käyttäjät pitivät sovellusta hyvänä, mutta pidempään Vipu-palvelun kautta tukia hakeneet vierastivat muutosta. Uudistuksen toteuttaminen oli ennakoitua suuritöisempi ja sen vuoksi sovelluksessa esiintyi toimintahäiriöitä haun viimeisiin päiviin asti. Viljelijöille viestittiin sovelluksen käytöstä Mavin ja Vipu-palvelun internetsivuilla sekä Facebookissa. Lisäksi kaikille tuenhakijoille postitettiin sähköisen tukihaun esite. Myös opetusvideoita tehtiin Vipu-palvelun käytöstä. Rakennetukien tietojärjestelmä (Rahtu) ja Hanke2007-tietojärjestelmä Rakennetukien tietojärjestelmän Rahdun ja Hanke2007-tietojärjestelmän elinkaari on päättymässä kuluvan rahoituskauden lopulla (ks. kohta: Hyrrä). Molemmissa tietojärjestelmissä on hoidettu lähinnä ylläpitotoimia vuonna Hyrrä Hyrrä-järjestelmän kehittäminen ohjelmakauden sähköisen asioinnin tarpeisiin on jatkunut. Hyrrän ensimmäinen tuotantoversio julkaistiin marraskuussa, jolloin tuotantoon vietiin neuvontatoimenpiteeseen kuuluvan neuvojarekisterin tallennusosio. Hyrrän käyttöönoton alustavista aikatauluista vuodelle 2015 tiedotettiin mavi.fi-sivustolla loppuvuodesta. Hyrrän käyttöönotto tapahtuu vaiheittain. Hyrrän demoversioita on esitelty kuluneen vuoden aikana sekä viranomaiskäyttäjille että sidosryhmille eri tilaisuuksissa ja koulutuksissa. Sähköisen asioinnin tavoitteeksi ohjelmakauden ensimmäiselle vuodelle on asetettu 50 %. Hanke2007DW+Qlikview Tietovarastopohjaisten raportointijärjestelmien kehittämisessä vuoden 2014 aikana toteutettiin useampaakin projektia: TukisovellusDW, HyrräDW ja KoulumaitoDW. Vuoden 2014 aikana virastoon hankittiin ja käyttöönotettiin uusi QlikView-raportointiväline (ks. luku 4.1.). Uutta järjestelmää tullaan hyödyntämään myöhemmin tukitietojen julkaisussa sekä keskeisten tukijärjestelmien raportoinnissa. QlikView-raportointiprojektien tavoitteena on mm. aikaansaada ratkaisut, joilla voidaan seurata eri tukiohjelmien etenemistä sekä tuottaa tietojen pohjalta tarvittavia raportteja seurannan ja valmistelun pohjaksi. Sampo / SampoDW Sekä tukimaksujen käsittelyssä, saatavien seurannassa ja raportoinnissa käytettävää Sampo-järjestelmää että maksatustietojen tietovarastoa (SampoDW) on jatkokehitetty suunnitelmallisesti Sitoumukset ja maksut Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoitustilanne koko EU:n näkökulmasta Maaseuturahaston menokertymä on ollut EU:n tasolla tarkastellen Suomessa koko ohjelmakauden ajan keskimääräistä nopeampaa. Maaseuturahaston menokertymää kuvaavien tilastojen mukaan komissio oli maksa- 15

16 nut ennakkona ja välimaksuina Suomelle jo vuoden 2014 alussa enimmäismäärän eli 95 % ohjelmakauden koko rahoituskehyksestä, kun EU:ssa keskimäärin vastaava osuus oli jäsenvaltiota kohti vuoden 2014 lopussa vain 86,1 %. Huolimatta enimmäismäärän täyttymisestä menojen raportointi komissiolle jatkui normaalisti. Rahastovuoden päättyessä Suomen koko rahoituskehyksestä (noin milj. euroa) jäi ilmoittamatta komissiolle menoina noin 132 milj. euroa, josta kohdistui noin 24,5 milj. euroa komission Suomelle jo maksamiin ennakoihin ja loput komission ohjelmakohtaisesti sitomia maksusitoumusmäärärahoja vastaaviin loppumaksuihin (enintään noin 107,7 milj. euroa). Ohjelmakohtaisesti tarkasteluna 95 %:n rajan tultua täyteen sen jälkeen syntyvillä menoilla kuitataan komission ohjelmakauden alussa maksamia ennakkoja ja ohjelmaa päätettäessä selvitetään lopullinen menokertymä, jonka mukaisesti määräytyy komission loppumaksu (tai jäsenmaan takaisinmaksu komissiolle). Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelman osalta pieni osa komissiolle vuonna 2013 ilmoitetuista menoista ja kaikki vuonna 2014 komissiolle ilmoitetut menot jäivät tuloutumatta korvaten komission ohjelmakauden alussa maksamia ennakkoja. Ennakot tulivat kuitatuiksi vuoden 2014 viimeisen neljänneksen aikana, jota koskevat menot ilmoitetaan komissiolle vuoden 2015 tammikuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen syntyvät menot kasvattavat koko ajan ohjelman päättämisen jälkeen komission maksamaa loppumaksua. Loppumaksun suuruudeksi arvioidaan vähintään 93 milj. euroa, josta arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon 78 milj. euroa ja Maatilatalouden kehittämisrahastoon 15 milj. euroa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitustilanne toimintalinjoittain Ohjelmassa on käytettävissä voimassa olleen rahoitussuunnitelman mukaan julkista rahoitusta noin milj. euroa, josta maaseuturahaston rahoitus on noin milj. euroa. Näihin varoihin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä oleva noin 131 milj. euron julkinen rahoitus, josta maaseuturahaston rahoitus on noin 67 milj. euroa. Ohjelman kokonaiskustannukset arvioidaan noin milj. euroksi. Vuoden 2014 aikana ohjelman rahoitussuunnitelmaa esitettiin muutettavaksi arvioitua toteutumaa vastaavasti. Muutosesitys koskee toimintalinjojen 1, 2, 3 ja 4 välisiä sekä niiden sisällä toimenpiteiden välisiä rahoitussuhteita. Rahoitussuunnitelman muutoksella julkinen rahoitus kasvaa noin 8 milj. eurolla ja yksityisen rahoituksen arvioidaan kasvavan noin 118 milj. eurolla, joten ohjelman kokonaiskustannuksien arvioidaan kasvavan noin 126 milj. eurolla. Julkisen rahoituksen kasvu johtuu toimintalinjojen erilaisista osarahoituksen tasoista. Yksityisen rahoituksen kasvu johtuu toimenpiteiden rahoitusta koskevista muutoksista ja sen mitoituksesta toteutumatietoja vastaavasti. Komissio hyväksyi ohjelman rahoitussuunnitelman muutoksen esitetyssä muodossa. Ohjelman toteutumista kuvataan jäljempänä maaseuturahaston rahoituksen suhteen tilanteen mukaan, jollei erikseen muuta mainita, mutta arviot ovat sellaisenaan sovellettavissa myös ohjelman julkiseen rahoitukseen. Ohjelman viimeiset sitoumukset tehtiin mennessä. Ohjelman rahoituskehys sidottiin eri rahoituskokonaisuudet huomioon ottaen lähes kokonaan ja siitä oli maksettu vuoden 2014 loppuun mennessä 95,4 % (+6,4 %-yksikköä vuoden 2014 aikana). Ohjelman rahoituskehyksestä oli toteutumatta maksuina tuensaajille enintään vajaa 99 milj. euroa, josta pääosa (noin 78 milj. euroa) on peräisin koko ohjelmakauden ajan maksamisessa hitaasti edistyneistä yritys- ja hanketuista. Ohjelman rahoituskehyksestä arvioidaan jääneen käyttämättä tai peruuntuneen mennessä noin 12 milj. euroa ja määrä kasvaa edelleen vuoden 2015 aikana. Lisäksi takaisinperinnät pienentävät koko ohjelman sidottuja ja maksettuja varoja. Näihin määriin sisältyy myös uusiin haasteisiin käytettävissä olleista maaseuturahaston lisävaroista vähintään 1,4 milj. euroa, joista ei tule syntymään menoja ja joita ei voida myöskään käyttää muuhun tarkoitukseen. Toisaalta maatilainvestoinneissa on sidottu varoja ao. rahoituskehystä enemmän, mutta vasta näiden sitoumusten toteutuminen maksuina ohjelman päättämiselle asetettujen kansallisten määräaikojen puitteissa ratkaisee koko ohjelman lopullisen toteutuman. Ohjelman arvioidaan toteutuvan joka tapauksessa vähintään 99 %:sti. Toimintalinjaa 2 koskevat maksut on pääosin suoritettu vuoden 2014 loppuun mennessä ja vielä syntyvien vähäisten maksujen arvioidaan vastaavan takaisinperintöjä, minkä vuoksi toteutuma on tältä osin lähes selvillä. Toimintalinjoilla 1, 3 ja 4 menokertymä on kasvanut vuoden 2014 aikana sidottuihin varoihin verrattuna 16

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007 2013 VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS - ohjelmakauden 2007 2013 loppuraportti Maa- ja metsätalousministeriö 1.6.2016 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 23.5.2016

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2013 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö 9.6.2014 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 3.6.2014 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta

Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 9.11.2012, Tampere Huomioitavia asioita toimeenpanon näkökulmasta Tiina Laurila ja Noora Hakola, Maaseutuelinkeino-osasto/Maaseutu- ja rakenneyksikkö Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA

TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 TARKASTUSHAVAINTOJA LEADER-RAHOITTEISISTA YRITYS- JA HANKETUISTA Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät 25.5.2012 suunnittelija Taru Niemelä Jatkotoimenpideyksikkö,

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus,

LIITTEET. asiakirjaan. Komission delegoitu asetus, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.201 C(201) 10 final ANNEXES 1 to 2 LIITTEET asiakiran Komission delegoitu asetus, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 sulkeminen Jatkotoimenpiteet Lahti 28.10.2014 Maatalousylitarkastaja L.Ventelä/ Maaseutuvirasto/Varainhoitoosasto/Jatkotoimenpideyksikkö Jatkotoimenpiteet tarkastusten

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008

Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008 Manner-Suomen maaseutuohjelman toimeenpano 2007-2013 Tilannekatsaus 18.11.2008 Sivu 1 Maatilainvestointien (1/3) toimeenpanon tilanne, linja 1 Haku avattu seuraavasti: Aloitustuessa jatkuva haku Investointituen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2011 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö 1.6.2012 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 28.5.2012 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

ELY- Laajakaistahankkeet

ELY- Laajakaistahankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin ELY- Laajakaistahankkeet 30.01.2014 8.9.2014 Kahdentasoisia laajakaistahankkeita EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #99622 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Oulu 20.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto seija.oikarinen@mavi.fi

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 10.6.2014 Kehittämishankkeet alueellisen ohjelman teemoittain 2007-2013 Teemoittain hanke kpl investointi

Lisätiedot

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto

Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa. Maaseutuvirasto Hyrrä Sähköinen asiointi hanke-, yritysja rakennetuissa Maaseutuvirasto Mikä on Hyrrä? Hyrrä on uusi maaseudun tukien verkkopalvelu. Hyrrä opastaa hakijan tukiprosessin alusta loppuun - aina tukihakemuksesta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Pohjois-Karjalan tavoitteet - Luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen - Osaamisen

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 EU-tulotukikoulutus Kuopio 25.3.2015 Sivu 1 27.3.2015 Investoinnit viime ohjelmakaudella Pohjois-Savossa on rahoitettu viime ohjelmakauden aikana

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö

Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen. Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaiset & ohjelmakauden 2007-2013 sulkeminen Kirsi Perälä, ylitarkastaja Emmi Leppämäki, ylitarkastaja Tukien maksatusyksikkö Maksujen ajankohtaisia asioita Ylitarkastaja Kirsi Perälä Maksupäätökset

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2007-2013 VUODEN 2010 VUOSIKERTOMUS Maa- ja metsätalousministeriö 21.6.2011 Hyväksytty seurantakomitean kokouksessa 6.6.2011 MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EAKR-hankehaun infotilaisuus 20.1.2015 Lappeenranta Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esityksen sisältö Yleistä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 07-13 sulkeminen

Ohjelmakauden 07-13 sulkeminen Ohjelmakauden 07-13 sulkeminen Sulkemisseminaari 28.10.2014, Lahti Emmi Mäkinen Kirsi Perälä Varainhoito-osasto / Tukien maksatusyksikkö Maaseutuvirasto 1 Ohjelmaperusteinen kehittäminen Toimien toteuttaminen

Lisätiedot

Maksamisen ajankohtaista

Maksamisen ajankohtaista Maksamisen ajankohtaista Itä-Suomen alueellinen maksatuskoulutus 24.5.2010 Joensuu Kirsi Murtomäki ylitarkastaja Varainhoito-osasto Esityksen sisältö Odotuksia Maksamisen tilanne Tulevia asioita Lomakkeet,

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet rahoittaa luontomatkailua Etelä-Savossa 27.1.2015 Juva Jukka Kotro Etelä-Savon ELY-keskus Rakennerahastoyksikkö Eurooppa

Lisätiedot

Ajankohtaista tukien myöntämisestä

Ajankohtaista tukien myöntämisestä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaista tukien myöntämisestä Maksatuskoulutus Joensuu 25.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto/MELO/MaRa Manner-Suomen maaseutuohjelman alueellisen osion

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1176/2014 Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet

Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet Maaseudun kehittämisen alueelliset ja paikalliset toimenpiteet Yhteistyöllä menestystä maaseudulle - vuoropuhelua uuden ohjelmakauden alussa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus syyskuu 2014 Sivu 1 Kokemukset ohjelmakaudesta 2007-2013 Pohjois-Karjalan elintarvikeala Maaseuturahasto ylivoimaisesti suurin toimialan julkinen rahoittaja

Lisätiedot

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen

Yritystukien ajankohtaiset. Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukien ajankohtaiset Neuvottelupäivät 12.4.2016 Reijo Martikainen Yritystukipäätökset Tehty 332 päätöstä, tukea myönnetty noin 23 m Näistä Leader-päätöksiä 90 kpl ja 1,9 m 297 investointitukea 29

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

Empiirinen analyysi ja tulokset

Empiirinen analyysi ja tulokset Empiirinen analyysi ja tulokset Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Olli Voutilainen MTT Taloustutkimus Tutkimuskysymykset Mikä on maatalouden ja maaseudun sosio-ekonomisen kehityksen välinen suhde Suomessa

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE

RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT. Tampere 30.9.2014. Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE RAKENNETUET OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAATILAINVESTOINNIT Tampere 30.9.2014 Kjell Brännäs MMM, RO, MAKE Maatilainvestointien rahoitus 2015-2020 Investointituella tavoitellaan: Alkutuotannon säilyttämistä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA

MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA 1(5) MÄÄRÄYS Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 Voimassaoloaika 2.7.2015-31.12.2023 MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN, MAASEUDUN YRITYSTUEN JA TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUN HAKEMISESTA Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Kasvun eväät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013

Kasvun eväät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013 Kasvun eväät MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA 2007 2013 Sisällys 3...Jaettu hyvä vahvistaa maaseutua 4...Maaseutu on palveluja ja yritystoimintaa 5...Maaseudun kehittämisen painopisteet 6...Maaseudun

Lisätiedot

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.

Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta. Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm. Maatalouden investointituki - salaojitus osana kokonaisuutta Sanna Koivumäki MMM/RO Maaseudun kehittämisyksikkö sanna.koivumaki@mmm.fi Sivu 1 10.2.2016 Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseutuviraston määräyskokoelma

Maaseutuviraston määräyskokoelma MAASEUTUVIRASTO Maaseutuelinkeino-osasto PL 405 60101 SEINÄJOKI MÄÄRÄYS Pvm 19.3.2013 Dnro 725/54/2013 Maaseutuviraston määräyskokoelma Nro 9/13 Valtuutussäännökset: Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot