VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!"

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!

2 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 1 2 Sisältö... Johdanto Tulevaisuus rakentuu vahvoille juurille siivet kantavat 1 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy Juuret ja siivet -juhlavuosi 2012 Unelmana perheen hyvinvointi Unelmana tasavertainen elämä Unelmana itsenäistyminen ja hyvä asuminen Tohtori Simon Duffy Täysivaltainen kansalaisuus kuuluu kaikille Tilapäishoito Perhelomittaja ottaa arjen haltuun Perhehoito tarjoaa kiireetöntä ja aitoa läsnäoloa Kehittämistoiminta Henkilökohtainen budjetointi haastaa perinteiset palvelumallit Minna Mielikäinen avaa elämänsä kirjaksi Kiinteistötoimi Omassa kodissa asiat kohdallaan KVPS Tukena Oy Laadukasta kuntayhteistyötä Pappilanpuistossa Sillanpään Satu ja perhe kulkivat pitkän tien itsenäistymiseen Yhteystiedot Anna-Liisa Nikus Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen juhlavuoden Vuosikirjan 2012 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin juurista, tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden tavoitteista. ELINA LEINONEN, JULKAISUN TOIMITUS JA ULKOASUN SUUNNITTELU ANNA-LIISA NIKUS, KANNEN VALOKUVAT KANNEN KUVA: Tukiliitto-perhe koolla Kehitysvammaisten Palvelusäätiön 20-vuotisjuhlan kunniaksi: Jyrki Pinomaa ja Risto Burman Kehitysvammaisten Tukiliitosta, Tapio Suni, Kari T Korhonen, Sirkka Merikoski ja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä, Päivi Kari KVPS Tukena Oy:stä sekä Olavi Hietaharju ja Sanna Afonne Me Itse ry:stä. FORSSA PRINT 2012 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Tulevaisuus rakentuu vahvoille juurille - siivet kantavat JUUREMME OVAT KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITOSSA. Olemme osa Tukiliitto-perhettä, jossa niin Tukiliiton, Palvelusäätiön kuin Tukenankin tavoitteena ja tarkoituksena on auttaa ja tukea kehitysvammaista ihmistä ja hänen läheisiään oman roolinsa ja perustehtävänsä mukaisesti. Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa Imatralla lausuttiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön syntysanat toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille päätettäessä. Kehitysvammaisten ihmisten läheisillä oli unelma laadukkaista asunnoista ja niihin liittyvistä palveluista sekä tilapäishoidon valtakunnallisesta järjestämisestä. Se lausuttiin näin:

3 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 3 Kehitysvammaisten asumiseen liittyvät asia ovat keskeisesti esillä koko toimintakauden. Kehitysvammaisille tarkoitettua palvelukotiohjelmaa valmistellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tukiliitto toteuttaa kolmen vuoden aikana lomittaja kotipalvelukokeilun, jolla selvitetään mahdollisuudet kotipalvelun keinoin järjestää kehitysvammaista kotona hoitaville vanhemmille hoitovapaata. Tavoitteena on myös luoda alku lomittajakoulutukselle ja -verkoston luomiselle. Liittohallitus teki periaatepäätöksen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustamisesta ja liittokokous teki lopullisen perustamispäätöksen, siirsi säätiölle palvelutuotannon ja hyväksyi sen säännöt ja tarkoituksen: Tarkoituksena on edistää, tukea ja järjestää kehitysvammaisten ja heidän lähiomaistensa asumista, kotipalvelua, lomitusta ja päivätoimintaa. Kahden vuosikymmenen aikana olemme rakentaneet noin 400 asuntoa palvelukoteihin ja 30 tilapäishoitokoteihin sekä hankkineet 150 yksittäistä asuntoa kehitysvammaisille henkilöille. Tilapäishoidon palveluita tarjosimme viime vuonna lähes 1000 perheelle ja Tukenan palveluiden piirissä oli yli 850 asiakasta. Yli 400 kehitysvamma-alan motivoitunutta ja koulutettua ammattilaista saa toimeentulonsa KVPS-konsernin palveluksessa. Sosiaalipalveluihin on tuotu 2000-luvulla elinkeinopoliittisiin intresseihin perustuva markkinamalli. Se on monin tavoin ongelmallinen, ja olemme ajamassa siihen muutoksia. Olemme vahvasti mukana Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laajamittaisessa yhteis- ja vaikuttamistoiminnassa. Me tiedostamme juuremme, omaisjärjestötaustamme, ja haluamme tällä strategisella valinnalla vahvan läheisyhteistyön ja läheisten asiantuntijuuden kunnioittamisen kautta erottautua positiivisella tavalla muista toimijoista. Moni yksiköistämme on syntynyt omaisten ja tukiyhdistysten aloitteesta ja vaikuttamistyöstä alueella. Anna-Liisa Nikus Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoito voimaannuttaa perheitä Tomi Välimäki viihtyy viikonloppuisin ja väliin viikollakin lyhytaikaisessa perhehoidossa. Muulle perheelle tilapäishoito tuo lomaa ja lepoa. Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä voivat osallistua omien voimavarojensa mukaan palveluidemme ja toimintojemme suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin. Toimintakulttuurimme tukee asiakasta ja läheistä arvostavaa ja kunnioittavaa, ainutkertaista kohtaamista. Palveluissa, toiminnoissa ja avustamistilanteissa turvaamme henkilön osallisuuden ja kunnioitamme hänen itsemääräämisoikeuttaan. Päämiehisyyttä tuemme kehittämisen ja koulutuksen keinoin. Palvelujen laatua arvioimme henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmista. Olemme kehittäneet johtamista ja esimiestyötä toiminnan laadun takaamiseksi. Olemme iloisia ja ylpeitä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustajien kaukonäköisyydestä. Unelma syntyi tarpeesta ja sitä on viety tarmokkaasti eteenpäin. Haluamme tulevaisuudessakin levittää siipemme vahvojen juuriemme varassa. MARKKU VIRKAMÄKI TOIMINNANJOHTAJA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ PÄIVI KARI TOIMITUSJOHTAJA KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ kehittää ja tuottaa erilaisia tilapäishoidon palveluita. Tilapäishoidon keskeisin tavoite on tukea perheen arkea ja voimavaroja. Perheiden osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Palvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on valtakunnallinen, monipuolinen ja joustava palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin: Kotiin vietävässä perhelomituksessa työntekijä tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää päivästä 14 vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle kokopäiväisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on kunnan kanssa yhteistyössä suunniteltavaa tilapäishoitoa. Turvallinen ympärivuorokau- tinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Palvelu järjestetään leirimuotoisena lomaaikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua toimintaa, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Tilapäishoito on perheille erittäin tärkeää, siksi sen asemaa tulisi vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Tähän tarvitaan vahvaa edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Tilapäishoitopalvelujen saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä kuntien kanssa, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Oikea-aikaisilla ja perheiden tarpeisiin vastaavilla palveluilla saavutetaan myös yhteiskunnallista hyötyä: tilapäishoitoon panostaminen vähentää muun muassa kuntoutuspalveluiden tarvetta. Toimiva tilapäishoito vahvistaa koko perheen hyvää arkea, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Tilapäishoidon tarve kasvaa entisestään laitoshajauttamisen myötä; vanhemmat tarvitsevat toivomiaan vaihtoehtoja laitoksessa tapahtuvalle tilapäishoidolle. Mahdollistamalla tilapäishoito muualla kuin laitosympäristössä voidaan edistää myös asumispalveluiden järjestämistä lähiyhteisössä ja ehkäistä laitoskulttuurin rakentumista.

4 4 5 Kehittämistoiminta edistää lähiyhteisöön liittymistä KEHITTÄMISTOIMINTAMME luo yksilökeskeisiä, laadukkaita ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Erityisesti haluamme edistää päämiesten mahdollisuuksia elää aktiivisina kansalaisina lähiyhteisöissään. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on muuttajan ja läheisten tukeminen muutostilanteessa. Toiminta suunnitellaan muuttajien toiveiden, kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien pohjalta. Muuttovalmennuksen aikana tutustutaan etukäteen tulevaan lähiyhteisöön: Missä on lähikauppa, kirjasto ja lääkäri? Missä asuvat perheenjäseneni ja ystäväni? Miten voin osallistua lähiyhteisöön? Millaista tukea tarvitsen osallistumiseen? Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa päämiehen itsenäistä elämää ja yhteiskunnallista osallistumista tukemalla häntä elämään lähiyhteisönsä aktiivisena kansalaisena. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen aikuinen asuu lapsuudenkodissa ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tukea perheitä aikuisen itsenäistymisessä sekä tarjota tietoa palveluista, tukitoimista ja alueen asumismahdollisuuksista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit ja perheiden elämänhallintaan liittyvät kurssit. Henkilökunnan koulutushankkeissa kehitysvammainen ihminen ja hänen lähiyhteisönsä otetaan mukaan kehittämistyöhön. Koulutuksissa henkilökuntaa rohkaistaan läheisyhteistyön tekemiseen ja avointen, luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen. Tavoitteena on lisätä ammatillista osaamista laadukkaan ja yksilöllisen palvelun takaamiseksi. Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeen ( ) tavoitteena on ollut kehittää nykyisiä palveluita täydentäviä ja alueellisia palvelurakenteita uudistavia asumisen, elämisen ja tuen ratkaisuja. Olemme tehneet yksilölähtöistä aluetyötä yhteistyökumppaneidemme Yksi naapureista ESIMERKKEJÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN YKSILÖLLISESTÄ ASUMISESTA (Kainuun maakunta, Turku, Rauma, Espoo ja Hyvinkää) toiveiden ja tarpeiden mukaan. Teematilaisuuksissamme kehitysvammaiset ihmiset, heidän läheisensä ja kunnan työntekijät ovat keskustelleet ajankohtaisista asumisasioista ja tavoista, joilla erilaiset ihmiset voisivat liittyä osaksi lähiyhteisöään. Olemme kokeilleet ja kehittäneet yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmiä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteisessä Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa ( ) kokeillaan ja kehitetään henkilökohtaista budjetointia. Yhteistyökumppaneina ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Vantaan kaupunki. Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset tietävät itse parhaiten, mitkä asiat heille ovat tärkeitä ja millaista elämää he haluavat elää. Siksi on järkevää antaa ihmisten itse suunnitella tarvitsemaansa tukea, koska tällöin ratkaisut vastaavat parhaiten henkilöiden avun ja tuen tarpeita. Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hankkeen lähtökohtana on ajatus, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Tavoitteena on mahdollistaa laitosasumisen lakkauttaminen sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallistuminen muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen ihmisen oikeutta asua ja elää lähiyhteisössä osana yhteiskuntaa. Tuemme kuntien palvelurakenteen kehittämistä, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa avohuollon palvelut lähiyhteisöstään. Koulutamme työyhteisöjä tukemaan muuttajia ja heidän läheisiään elämänmuutoksessa. Kipinöitä! -hankkeen ( ) lähtökohtana on luoda vammaisille henkilöille mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistää heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Kehitämme uusia, innovatiivisia tapoja lisätä kontakteja ja oman panoksen antamista lähiyhteisössä. Tavoitteemme liittyvät kiinteästi osallisuuden, yhdenvertaisuuden sekä yhteisöllisyyden teemoihin. Julkaisujemme tilaukset Tarja Viitanen, puh Anna-Liisa Nikus Kiinteistötoimi auttaa omaan kotiin Hanna Kuusinen muutti keväällä omaan kotiin Pappilanpuistoon. Hän nauttii ulkoilusta vehreällä asuinalueella Merja Järvisen avustamana. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ hankkii koteja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Avun ja tuen tarpeet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Tavoitteenamme on viihtyisän kodin löytäminen. Kiinteistötoimen yhteistyökumppaneita ovat nykyiset ja uudet asukkaat, heidän läheisensä, paikalliset tukiyhdistykset ja kuntien sosiaalitoimet. Kehitämme asumismuotoja jatkuvasti hyödyntäen asukkaiden kokemuksia ja arjessa esiin nousseita tarpeita. Seuraamme asumisen kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Oma koti asumispalveluiden kera. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on yli 20 asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Asukkaat tarvitsevat yleensä paljon tukea asumiseensa ja elämiseensä. Joissain asumispalveluyksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitoon tarkoitetut kodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana kodeissa toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Rakennutamme aktiivisesti uusia asumispalveluyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu tarve hankkia asumispalveluita. Asumisyksiköt suunnitellaan paikallisten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan ja toteutetaan erityisryhmien avustuslakia noudattaen. Kaikki rakentamista koskevat aloitteet ja yhteydenotot ovat tervetulleita. Yhteydenotto on luontevinta tehdä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kautta. Koti yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Oman kodin hankinnan valmistelu alkaa henkilön omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa asumismahdollisuudet sekä arjessa tarvittava apu ja tuki. Kodin sijainti suhteessa työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat yksilöllisesti huomioitavia asioita. Sopiva asunto löytyy kotipaikkakunnalta läheisten ja kunnan sosiaalityöntekijän tuella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraa sen asukkaalle. Vuokrataso pidetään sellaisena, että henkilö saa täyden asumistuen, joka kattaa merkittävän osan vuokrasta. Asukkaan kotikunta tekee päätöksen tarvittavista tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, heidän läheisilleen, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Tuemme asumista omassa kodissa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme muuttajan kanssa vuokrasuhteen yksityiskodista yksilölliset tarpeet huomioiden. Kun elämässä tapahtuu omaan asumiseen tai asumisyhteisöön vaikuttavia asioita, sovimme yhdessä toimenpiteistä, joilla turvaamme asumisen jatkumisen. Haluamme vuokranantajana tukea asumisen onnistumista.

5 6 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 7 KVPS Tukena Oy - Luotettavaa yhteistyötä asiakkaiden, läheisten ja kuntien kanssa JERE METSÄHONKALA, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS JA TIIU KAITALO, VALOKUVAT Tukenan palveluyksiköt KVPS TUKENA Oy tuottaa ja kehittää valtakunnallisesti kehitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavia ja tukevia palveluita. Tukena on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ostopalvelutoimintaansa varten perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Me tukenalaiset tiedostamme juuremme ja omaisjärjestötaustamme. Luottamuksellinen läheisyhteistyö ja perheiden asiantuntijuuden korostaminen ovat strateginen valintamme, jolla haluamme erottautua positiivisella tavalla muista sosiaalipalvelualan toimijoista. Asiakkaan täysivaltaisuuden kunniottaminen ja läheisyhteistyön painottaminen näkyvät palvelutoimintamme suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Arvomme heijastuvat myös kaikkiin arjen ainutkertaisiin kohtaamisiin asiakkaidemme ja heidän läheistensä kanssa. Palveluidemme suunnittelun ja toteuttamisen perustana on yksilökeskeinen ajattelu- ja toimintatapa, jossa asiakkaamme itse määrittelee oman elämänsä suunnan ja tavoitteet. Yksilökeskeinen suunnittelu ottaa voimavaraksi myös asiakkaan perheen, läheiset ja ystävät. Tukenalla on pitkäaikainen kokemus ja vankka asiantuntemus erityisryhmien palveluiden tuottamisesta yhteistyössä kuntakumppaneidensa kanssa. Vahvan erityisryhmien palveluihin liittyvän osaamisemme kautta olemme kunnille hyvä ja luotettava kumppani; toimimme asiakaskuntiemme kanssa avoimessa, luottamuksellisessa ja pitkäjänteisessä vuoropuhelussa. Palveluillamme ja asiantuntemuksellamme tarjoamme kunnille mahdollisuuden niiden palvelurakenteiden monipuolistamiseen ja uudistamiseen. Sosiaalipalvelujen liiketoiminnallistumisesta ja lisääntyneestä kilpailusta huolimatta Tukena on vahvistanut vuosi vuodelta asemiaan kehitysvammaisten palveluiden edelläkävijänä. Alkuvuoden 2012 aikana aloitimme palveluntuottajana Tampereen Pappilanpuiston, Kajaanin Ilmarinrinteen ja Hyvinkään Martinkaaren asumispalveluissa ja loppuvuonna käynnistämme toiminnan Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella. KVPS Tukena Oy on kiinnostunut lisäämään laadukasta palvelutarjontaansa ja laajentamaan palveluvalikoimaansa alueellisten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan koko Suomessa. Ollaan yhteydessä! Asumispalvelut Menninkäinen, Lehmo Päivänsäde, Jyväskylä Neliapila, Raisio Pohjantähti, Kemi Hirvinummi, Kurikka Poutapilvi, Imatra Kaislaranta, Pyhäjärvi Lounatuuli, Hyvinkää Kesäheinä, Kajaani Hopeanuoli, Harjavalta Pikkutulppaani, Kauhava Kultakuusi, Kuhmo Aarlanmarkki, Lapua Lamminranta, Forssa Metsälinna, Masku Pappilanpuisto, Tampere Ilmarinrinne, Kajaani Martinkaari, Hyvinkää Vuores, Tampere Tilapäishoitokodit Tulppaanikoti, Tampere Citytulppaani, Helsinki Päivätoiminta Sinikello, Tampere Työhönvalmennuskeskukset Harjavalta Kankaanpää Tukenan arvot välittyvät arjen kohtaamisissa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kunnioittamisena ja hänen toiveidensa kuulemisena, varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala sanoo. Lounatuulen palvelukodin hyvä arki koostuu ihmisten päivittäisistä kohtaamisista. Kuvassa palvelukotiohjaaja Johanna Ristikangas kuuntelee Anna Karoliina Jyrkisen kuulumisia. Tukenan tunnuslukuja vuonna 2011 Liikevaihto Henkilötyövuodet Asiakkaat Asiakkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluissa Kunta-asiakkaat 19,4 milj. 350 vuotta 869 henkilöä 270 henkilöä 96 kuntaa

6 8 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Kunniapuheenjohtaja Tapio Suni: Unelmana perheen hyvinvointi Unelmana perheen hyvinvointi Tapio Suni, sosiaalineuvos kunniapuheenjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVA ÄLKÄÄ VIEKÖ LASTA KOTIIN, viekää suoraan laitokseen, sanoivat synnytysosaston lääkärit hartaasti odotetun keskimmäisen lapsemme tullessa maailmaan ja suosittelivat down-poikamme Jukan siirtämistä saman tien Kuusaan keskuslaitokseen, muistelee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Suni. Jukan varhaisina vuosina elettiin keskuslaitosten aikaa, eikä kunnallisia kehitysvammapalveluita ollut juuri lainkaan. Tuohon aikaan äidin osana oli jäädä kotiin hoitamaan kehitysvammaista lasta. Koska ainoat asumisvaihtoehdot olivat vielä kauan lapsuudenkoti ja keskuslaitos, Kaija Sunin arvokas elämäntyö jatkui kotona Jukan aikuisikään saakka, kaikkiaan liki viisi vuosikymmentä. Kaija oli elämäänsä tyytyväinen eikä haikaillut työelämässä toteutumatta jääneiden toiveidensa perään. Jukan ollessa pieni Imatralla ei ollut ainuttakaan päiväkotia, joka olisi ottanut vastaan kehitysvammaisia lapsia. Jotta nämä lapset eivät olisi joutuneet koulussa kiusatuiksi, oppivelvollisuudestakin vapautettiin ajattelematta lainkaan sitä, mistä kaikesta he jäivät paitsi, kun mahdollisuus opetukseen evättiin, Tapio Suni kertoo. Tilapäishoito oli varmasti vanhempien kipeimmin tarvitsema palvelu. Voidakseen hengähtää hoitotyöstään vanhempien ainoa vaihtoehto oli viedä kehitysvammainen lapsi kaukana sijaitsevaan keskuslaitokseen. Jukka oli muutaman kerran Kuusaalla, ei puhua pukahtanut koko hoitojakson aikana eikä pariin päivään sen jälkeen, niin loukkaantunut hän oli laitokseen viennistä. Palvelusäätiö syntyi perheiden unelmista Kehitysvammaisten Palvelusäätiö syntyi toteuttamaan perheiden unelmia. Tapio Sunin mukaan päällimmäisenä tavoitteena oli luoda malleja hyvistä ratkaisuista ja näyttää käytännössä, millaisia ovat kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä toivomat palvelut. Perheet haaveilivat hoitajasta, joka tulisi kotiin ja huolehtisi vammaisen lapsen lisäksi sisaruksista ja kodista. Unelmasta syntyi kotipalvelukokeilu; perhelomittajan tullessa kotiin vanhemmat saivat mahdollisuuden lähteä lomalle, Tapio Suni muistelee. Vanhempien unelmana olivat pienet ja kodikkaat palvelukodit, joita haluttiin rakentaa malliksi muille. Palvelukotisuunnitelmaa täydensi ajatus, että jokaisessa palvelukodissa on lapsuudenkodeissaan asuville tarkoitettu tilapäisasunto. Puoli vuosisataa kehitysvammahuoltoa seuranneena Tapio Suni iloitsee siitä, että monet unelmat ja haaveet ovat toteutuneet: Tilapäishoito- ja asumispalvelut ovat kehittyneet ja koulunkäynti-, päivätoiminta- ja harrastusmahdollisuudet monipuolistuneet. Erilaisten tilapäishoitomallien kehittäminen perheiden tueksi on hänen mielestään ollut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön merkittävimpiä aikaansaannoksia. Unelmana vireä vaikuttamistyö ja hyvinvoivat perheet Kehitysvammaisten Tukiliiton kaltainen kansalaisjärjestö on Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle ainutlaatuinen voimavara. Läheisnäkökulma ja palvelun käyttäjien kokemukset ovat arvokkaita toimintaa kehitettäessä, Tapio Suni korostaa. Tapio Suni uskoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön voivan kasvaa tulevaisuudessa merkittäväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän toivoo, että siitä tulisi yhdessä Tukenan kanssa myös alansa markkinajohtaja. Monikansalliset hoiva-alan yritykset katsovat elämää kovin erilaisesta näkökulmasta; taloudellisen voiton tavoittelun sijasta meille on tärkeää palvelun laatu ja sisältö sekä asiakkaidemme ja heidän läheistensä elämänlaatu. Palveluiden jatkuva kehittäminen yhteiskunnan tarpeita ja perheiden toiveita herkällä korvalla kuunnellen on Tapio Sunin mielestä tärkeää. Hän toivoo, että henkilöstön perhettä kunnioittavat asenteet ja asiakaslähtöinen ajattelutapa erottaisivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edukseen muista toimijoista. Tukiyhdistysten paikallinen vaikuttamistyö ja edunvalvonta ovat aina olleet Tapio Sunin sydäntä lähellä. Hänen mukaansa paikalliset yhdistykset ovat edelleen tärkeitä kehitysvammaisten ihmisten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä arkea koskevat päätökset tehdään omassa kunnassa. Uskon kunnalliseen demokratiaan; valtuutetut haluavat kuunnella kuntalaisia ja omia paikallisyhdistyksiä, Tapio Suni vakuuttaa. Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa asuvat. Tukiyhdistyksiä tarvitaan tämän eriarvoisuuden poistamiseen. Tapio Suni toivoo tukiyhdistysten uudistuvan ja hakevan aktiivisesti nuoria perheitä mukaan toimintaan. Hänen mielestään vertaistuella on erityinen merkityksensä niin nuorille kuin ikääntyvillekin perheille. Kansalaisjärjestötyö on ollut meidän molempien, minun ja Kaijan, elämän suuri rikkaus. On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa kehitysvammahuollon suuria uudistuksia.

7 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 11 Unelmana vammaisten ihmisten asioihin vaikuttaminen Olavi Hietaharju, puheenjohtaja Me Itse ry Puheenjohtaja Olavi Hietaharju, Me Itse ry: Unelma tasavertaisesta elämästä ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVA KYLLÄ SE YKKÖSASIA MINUN ELÄMÄSSÄNI on ollut tämä puheenjohtajuus että Me Itse ry:n jäsenet minut puheenjohtajakseen valitsivat ja sitä myötä vammaisten ihmisten asioihin vaikuttaminen, Olavi Hietaharju kertoo. Kehitysvammaisten ihmisten oman kansalaisjärjestön, Me Itse ry:n, johtoryhmän puheenjohtajuus on ollut Olavin mielestä eittämättä hänen suurimman unelmansa täyttymys. Mulla on hyvä sydän ja osaan asettua toisten asemaan. Ajattelen asioita leveästi, kuuntelen muita ja haluan tehdä työtä vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta, Olavi sanoo. Hän asuu itse Rantsilassa Pohjois- Pohjanmaalla, mutta kantaa huolta vammaisten ihmisten asioista koko Suomessa, Helsingistä Lappiin. Tulevaisuuden unelmia kysyttäessä Olavi Hietaharju vastaa hetkeäkään empimättä, että tärkein on kehitysvammaisten ihmisten hyvä elämä. Unelma tasavertaisesta ja ihmisarvoa kunnioittavasta elämästä on Olavin mielessä kirkkaana. Hän tietää tarkoin, mistä puhuu. Olavin elämänkokemus on vankka ja hänen oma tarinansa koskettava niukkuutta ja raskaita laitosvuosia, mutta myös rakkautta ja vaikeuksien yli kantaneita läheisiä ihmissuhteita. Unelma hyvästä elämästä pohjaa omiin lapsuus- ja nuoruusmuistoihin Turvallinen perhe-elämä, äidin ja isän kunnioittaminen, sisarusrakkaus ja leikit yhdessä toisten lasten kanssa, Olavi Hietaharju maalaa kuvan onnellisesta lapsuudesta. Omista varhaisvuosista piirtyy Olavin muistoissa kaikesta huolimatta hyvä lapsuus, vaikka sitä värittivät taloudelliset huolet ja toimeentulon tiukkuus. Äiti kuoli varhain ja isän oli yksin tienattava leipä kahdeksanlapsiselle perheelle. Olavin mukaan yhteiskunta ei tuolloin tukenut vähävaraista perhettä. Isällä oli kuitenkin aina aikaa lapsilleen, ja sisarukset pitivät toisistaan huolta. Kansakoulua yritettiin, kun olin seittemän vanha. Eipä tullut siitä mittään muuta kuin kiusaamista huonon puheeni takia ja tappelunnujakkaa poikien kanssa. Ei ollut siihen aikaan erityisopetusta. Väliin tekkee vieläkin kipeää, että itteltä jäi kansakoulu kesken ja lukutaito hankkimatta, Olavi Hietaharju muistelee. Peruskoulun käyminen ja ammatin opiskelu kuuluvatkin Olavin mielestä olennaisesti kehitysvammaisen nuoren oikeuksiin ja hyvään elämään. Kunnassa alkoivat miettiä, mitä pojalle pitäisi tehdä, ja määräsivät laitokseen. Yli kymmenen vuotta siellä Toivola-kodissa kului, 20 poikaa samassa huoneessa, ankaraa kuria ja tiukkoja sääntöjä. Oma päätösvalta ja vapaus siinä vietiin, kun hoitajat päättivät puolesta, eivät kuunnelleet eivätkä kunnioittaneet, Olavi huokaa. Hän ei kuitenkaan ole katkera eikä murehdi menneitä. Onnekas käänne Olavin elämässä oli se, että vanhin sisar Toini päätti hakea hänet laitoksesta omaan kotiinsa perhehoitoon. Olavi osallistui maatilan töihin ja sai ensimmäistä kertaa elämässään omaa rahaa. Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen Olavi muutti Ouluun; ensin asuntolaan, sitten omaan asuntoon. Oma koti on minusta ollut kaikkein paras! Tärkeintä on kuitenkin oma päätösvalta asumispaikan suhteen, Olavi Hietaharju toteaa painokkaasti. Asumisasioista puhumiseen pontevuutta tuo se, että Olavi on itse kokeillut kaikki asumismuodot, niin laitoshoidon, perhehoidon, asuntolassa asumisen kuin itsenäisen elämisen. Asumiseen tarvitaan tukea. Palvelut on järjestettävä siten, että vammainen ihminen selviää tasaveroisesti muiden kanssa, Olavi korostaa. Tasavertainen aikuisuus, täysivaltainen kansalaisuus Olavi Hietaharjun unelmaan hyvästä aikuisuudesta kuuluvat mieheksi ja naiseksi kasvaminen sekä omaa elämää ja omia elämäntapoja koskevien valintojen tekeminen. Hän korostaa, että kehitysvammaiset nuoret tarvitsevat valistusta seurusteluasioissa ja alkoholinkäytössä, joista kumpaankin heillä on aikuisina yhtäläinen oikeus kuin muillakin. Parisuhde ja perheen perustaminen kuuluvat vammaisten ihmisten perusoikeuksiin. Heiltä löytyy rakkautta kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia, tarvitaan vain oikeanlaista tukea lapsen hoitamiseen ja perheen elämään, Olavi Hietaharju pohtii. Tärkiää olisi vanhana saada hoitaa myös lapsenlapsia, mummuna ja vaarina oleminen. Harvinaista se vain on vielä nykyjään. Ammatti on tärkiä asia, Olavi toteaa. Hän toivoo, että tulevaisuudessa avotyöpaikkoja olisi nykyistä enemmän ja palkkaus parempi. Olavi Hietaharju puolustaa vahvasti vammaisten ihmisten oikeuksia ja ajaa heikompiensa asioita. Mutta mitä Olavi toivoo itselleen, minkälaisia toteuttamattomia unelmia hänellä on omassa elämässään. Yksi on, että työkaverin kanssa lähdemme tänä vuonna mopoilla Lappiin, aina Norjan rajalle saakka!

8 12 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Raili ja Kari T Korhonen, puheenjohtaja: Unelmana poikien itsenäistyminen ja hyvä asuminen ELINA LEINONEN, TEKSTI KIRSI WESTERMARK, VALOKUVA KORHOSEN PERHEEN KODISSA vallitsee lämmin tunnelma; Raili ja sosiaalineuvos Kari T Korhosen perhe pitää tiukasti yhtä, sillä tytär Susanna ja aikamiespojat Samuli ja Tuomas ovat asettuneet asumaan lapsuudenkotiinsa. Kodista huokuu yhdessäolon lämminhenkisyys, ja siellä kukoistavat kepeä huumori ja leikinlasku. Vanhempien avarasydämisyydestä kertoo se, että kodin ovet olivat aikoinaan avoinna myös kahdelle lastenkodista tarjotulle kasvattityttärelle ja lyhyeksi ajaksi perheeseen sijoitetulle pojalle. Suhde nyt jo maailmalle lähteneisiin kasvattilapsiin oli läheinen. Perheen arki oli varsin vilkasta lapsikatraan kanssa elämänmenon hiljennyttyä Raili Korhonen kertoo aika ajoin haikailevansa lapsenlapsia, joita vuodet eivät tuoneet tullessaan. Apuna vertaistuki ja haaveena vanhempien oma aika Korhosen perheen poikien, Samulin ja Tuomaksen, varhaislapsuus oli vanhemmille monella tapaa raskasta aikaa: isoveli oli rauhaton, kiukkuinen ja uneton lapsi, pikkuveli puolestaan sairasteli jatkuvasti. Puhe ja päivittäiset taidot kehittyivät hitaasti. Meidän elämäämme varjosti vuosia epävarmuus siitä, miksi pojat eivät kehity muiden lasten tavoin. Kunnanlääkäri epäili, että vika oli äidissä, joka ei tarjonnut tarpeeksi virikkeitä lapsilleen, Raili Korhonen muistelee. Yleisin periytyvä kehitysvamma, Fragile X -oireyhtymä, diagnosoitiin vasta kromosomitutkimusten kehityttyä Samulin ollessa kymmenvuotias. Pohdimme vuosia vammaisuuden syitä ja etsimme niitä itsestämme. Mietimme, mitä olimme tehneet väärin. Aika ajoin olimme uupuneita ja hermot olivat kireällä. Muistan, että itkin ahdistuksesta, Kari Korhonen huokaa. Perheen arjen pyörittäminen työn ohella vaati veronsa. Äärimmäisessä tarpeessa apuun tulivat lasten isovanhemmat, Railin äiti ja Karin vanhemmat, jotka asuivat muualla ja olivat itsekin huonossa kunnossa. Ensimmäinen apu ahdistukseemme oli paikallisen tukiyhdistyksen vertaistapaaminen, jonne tuttavat houkuttelivat mukaan, Korhoset kertovat. Mäntsälään muutettuaan Korhosen pariskunta lähti mukaan yhteiseen toimintaan toisten läheisten kanssa. Raili ja Kari olivat aktiivisesti käynnistämässä Mäntsälän Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n toimintaa. Toisten vanhempien tapaaminen ja vertaistuki auttoivat jaksamaan arjessa. Vertaistuki oli tärkeää, koska tuohon aikaan perheille ei ollut tarjolla muuta tukea eikä palveluita. Tukiyhdistyksen kautta löytyi läheisiä ihmisiä, lähinnä äitejä, jotka eivät koskaan päässeet minnekään. Kiersimme vuoron perään toistemme kodeissa ja jaoimme päällimmäiset murheemme, Raili kuvailee. Vanhempien kahdenkeskistä yhteistä aikaa meillä ei ole ollut juuri lainkaan, poikia kun ei ole voinut koskaan jättää keskenään kotiin. Haaveilin tilapäisestä hoitoavusta hoitajasta, joka olisi tullut kotiin ja huolehtinut poikien lisäksi sisaruksista ja kotiaskareista, jotta olisi joskus saanut vähän huokaista. Unelmana oma talo kotikulmille Raili ja Kari Korhosen unelma on tänään sama kuin jo Samulin ja Tuomaksen ollessa aikuisiän kynnyksellä: poikien itsenäistyminen ja oma elämä. Unelman toteuttaminen vain on siirtynyt luotettavien asumispalveluiden puutteen vuoksi. Ei me poikia ihan minne tahansa anneta! Toivoisin heille sellaista pysyvää ja rauhallista asuinpaikkaa, ettei heitä kieputettaisi paikasta toiseen eikä heidän tarvitsisi muuttaa pois kotikonnuiltaan, Raili sanoo painokkaasti. Asumispalveluita järjestettäessä avainasemassa on hyvä henkilökunta, jonka tulisi asettaa aina asiakkaiden tarpeet etusijalle. Työntekijöiden valintaan olisi tärkeää ottaa kehitysvammaiset asukkaat mukaan, Kari sanoo. Vanhempien mukaan jukuripäisten poikien kanssa eivät kaikki työntekijät ole pärjänneet. Pojilla itsellään on niin huonoja kokemuksia, etteivät he halua lähteä lapsuudenkodistaan ja pelkäävät tulevansa kiusatuiksi. Korhoset kertovat, että heillä on haaveissa parin perheen kehitysvammaisten lasten yhteinen koti heidän omalle tontilleen. He ovat säästäneet jo kauan talon rakentamista varten ja tutkivat mahdollisuutta perustaa yhtiö, jossa pojatkin olisivat osakkaina. Henkilökunnan määrästä tinkiminen huolestuttaa. Kun taloutta ahdistaa, leikataan ensimmäisenä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevilta. Liikkeenjohdollinen ajattelutapa kannattavuus- ja kilpailuttamisvaatimuksineen ei sovellu sosiaalialalle, Kari T Korhonen korostaa. Jokainen ihminen ja jokainen sukupolvi on erikseen totutettava ihmisten erilaisuuteen, vain tämän kautta ymmärtämys lisääntyy ja ajattelutavat muuttuvat. Perhekuvassa Kari ja Raili Korhonen (taustalla) sekä Susanna, Tuomas ja Samuli Korhonen. Unelmana itsenäistyminen ja hyvä elämä Raili ja Kari T Korhonen sosiaalineuvos, puheenjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö

9 14 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 15 Tohtori Simon Duffy: Täysivaltainen kansalaisuus kuuluu kaikille ELINA LEINONEN, HAASTATTELU JA VALOKUVA SIMON DUFFY johtaa The Centre for Welfare Reform -nimistä organisaatiota, jonka kotipaikka on Sheffieldissä Britanniassa. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta kehitysvammaisten ihmisten parissa ja pyrkinyt tukemaan heitä elämään kansalaisina ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Miten sinusta tuli kansalaisuuden puolestapuhuja? Kun aloitin työni, toimin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka olivat juuri muuttaneet pois laitoksista. Heidän elämänlaatunsa oli toki parantunut, mutta se ei vieläkään ollut hyvä. Järjestelmät ja jäykät palvelut tuntuivat edelleen hallitsevan ihmisten elämää. Aivan liian usein heillä ei ollut mahdollisuuksia elää vapaasti eivätkä he voineet antaa panostaan yhteisöissä. Vaikka he asuivat lähiyhteisössä, heillä ei ollut yhteyksiä muihin ihmisiin ja he elivät yhä eristettyinä. Mitä mielestäsi tarkoittaa kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuus? Uskotko, että täysivaltainen kansalaisuus on todella mahdollista? Kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuus tarkoittaa aivan samaa kuin muidenkin; kansalaisuudessa on hienoa juuri se, että se on tärkeää meille kaikille. Millaisista käytännön asioista koostuu täysivaltainen kansalaisuus? Tarkoitus Hallinta Raha Koti Apu Antaminen Rakkaus Oma tunne siitä, kuka olen ja kuinka minun tulisi elää Taito ohjata omaa elämääni Voin toimia vapaasti ja itsenäisesti Oma paikka, johon kuulun Apu ja tuki muilta ihmisiltä Oman panokseni antaminen yhteisön elämään Ihmissuhteet, arvostetuksi tuleminen ja rakkauden eri muodot Lähde: Simon Duffy 2012 Kansalaisuuden käsitteessä on perimmältään kyse kahdesta tärkeästä eettisestä periaatteesta: Olemme kaikki erilaisia ja erilaisuus on hyvä asia. Olemme kaikki tasa-arvoisia, ja jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja yhtäläinen arvo. Kansalaisuuteen sitoutunut yhteiskunta tukee kaikkia jäseniään niin, että jokainen voi kukoistaa ainutkertaisena yksilönä. Jotkut tarvitsevat apua enemmän kuin toiset apua saatetaan tarvita esimerkiksi kommunikointiin, rahankäyttöön tai yhteisössä toimimiseen mutta kansalaisuus on mahdollista kaikille. Uskon vakaasti, että kehitysvammaiset ihmiset voivat saavuttaa täysivaltaisen kansalaisuuden. Tunnen monia, jotka ovat jopa muita parempia kansalaisia. Heillä on ihmissuhteita ja yhteisössään suuri merkitys, heillä on ystäviä, elämänkumppani ja perhe. Kehitysvammaisuus ei suinkaan estä kansalaisuutta itse asiassa se voi olla hyödyksi yhteisyyden luomisessa mutta siitä tulee este, jos yhteiskunta ei puutu ennakkoluuloihin ja vallankäyttöön. Miten mielestäsi voidaan parhaiten edistää kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden toteutumista? Ensinnäkin täytyy uskoa. Jos uskoo itseensä ja toisiin ihmisiin, niin melkein mikä tahansa on mahdollista. Ensimmäinen askel on vakuuttua siitä, että muutos parempaan on mahdollinen. Toiseksi täytyy ottaa vastuuta. Esteitä ja ongelmia voi olla paljon, mutta jos ei itse ota vastuuta itsestään ja omista päätöksistään, jää muiden ohjailtavaksi. Kolmanneksi on koottava voimaa. Valta ja voima eivät ole yksityisiä vaan yhteisöllisiä asioita: rahasta on toki apua, mutta paljon tärkeämpää on toimia yhdessä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Ihanneyhteiskunnassa tämä kaikki olisi helppoa. Meidän on kaikkien yhdessä kehitettävä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa; viime kädessä kaikki myönteiset muutokset lähtevät meistä itsestämme. Millaisia uhkia tai esteitä näet kansalaisuudelle? Ensimmäinen suuri uhka on se, että kehitysvammaisten palveluita pidetään yhteiskunnassa edelleen pelkästään menoeränä. Kun joka puolella vaaditaan säästöjä, näitä kustannuksia yritetään karsia vahingollisin tavoin. Kansalaisuus alkaa siitä, että ihminen elää todellista elämää unelmoi ja toteuttaa unelmiaan ja hallitsee itse omaa elämäänsä, Simon Duffy korosti vieraillessaan Tarinoita kansalaisuudesta -seminaarissa Helsingissä. Toinen vakava uhka liittyy eugeniikka-ajatteluun. Erilaiset ihmiset katoavat kaikessa hiljaisuudessa keskuudestamme sikiöseulontojen, aborttien, vastasyntyneiden kuolemien, heikon terveydenhuollon ja laitoksiin sulkemisen myötä. Mitä enemmän tätä tapahtuu, sitä todennäköisemmin myös jäljelle jäävät ovat uhattuina. Miten laitosasumisen purkaminen ja muutto lähiyhteisöön tulisi toteuttaa, jotta mahdollisuudet kansalaisuuteen paranisivat? Pitää aloittaa yksilöistä, kuunnella heitä ja varmistaa, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia rakentaa omaa elämäänsä laitoksen ulkopuolella. Suurin ongelma on se, että järjestelmä yleensä yrittää korvata laitokset uusilla laitoksilla malleilla, joiden on tarkoitus olla parempia, mutta jotka on loppujen lopuksi tuomittu epäonnistumaan. Hyvä tukipalveluiden suunnittelu alkaa siitä, että ihmisille annetaan päätösvaltaa ja tietoa, jotta he voivat päättää omista asioistaan. On selvitettävä, millaisia resursseja yhteiskunta voi tarjota ja millaisia voimavaroja ihmisillä itsellään on. Mielestäni joustava henkilökohtainen budjetti on paras ratkaisu. Kun katsotaan todellisia lähiyhteisöjä riittävän tarkasti, huomataan, että jokaisessa yhteisössä on mahdollisuuksia, joita kehitysvammaiset henkilöt voivat hyödyntää. Millaisia ohjeita antaisit päättäjillemme, jotta laitosten purkaminen onnistuisi Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla? Britanniassa osaamme nyt paljon aikaisempaa paremmin tarjota oikeanlaista tukea niin, että laitoksista voidaan siirtyä suoraan täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Ei tarvita pitkää laitoshajautuksen prosessia, jossa laitosten tilalle kehitetään suuria hoitokoteja, päivätoimintakeskuksia ja muita palveluita. Tässä on onnistuttu erinomaisesti useilla alueilla Skotlannissa, ja olen varma, että Suomi pystyy vielä parempaan, jos niin vain halutaan.

10 16 17 Perhelomittaja ottaa arjen haltuun PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTIT ANTTI EKOLA, VALOKUVAT KAHDEKSANVUOTIAS Tuukka ja seitsemänvuotias Ilari Uusimäki tykkäävät jääkiekosta. Seinäjokisten Uusimäen poikien lempipuuhiin kuuluvat myös sählyn pelailu pihamaalla ja polskiminen uimahallissa. Tuukan ja Ilarin mielestä on mukavaa, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomittajan kanssa he voivat jatkaa samanlaisia harrasteita kuin Juha-isänkin kanssa. Kirsi-äiti kertoo, että kun pojille entuudestaan tuttu lomittaja Ville Kyröläinen tulee taloon, hän pääsee ensi töikseen etsimään piilossa odottavia innokkaita viikareita. Koko Uusimäen perhe on ollut perhelomituksen laatuun tyytyväinen. Paikalle on aina ajanut reippaita, joustavia ja ammattitaitoisia lomittajia, joiden kanssa pojat ovat saaneet jatkaa tavallista arkea kotona. Vanhemmat ovat turvallisin mielin voineet lähteä omiin menoihinsa. Heille on tärkeää päästä säännöllisin väliajoin kahdeksi tai kolmeksi päiväksi lepäämään ja viettämään aikaa kahden kesken tai hyvien ystävien kanssa. Vapaidemme aikana nukumme, puhumme paljon, nautimme yhdessäolosta tai käymme aikuisystäviemme luona, vanhemmat kuvaavat. Uusimäen vanhemmat saavat perhelomitusta 15 päivää vuodessa. Tuukka tarvitsee jonkin verran ikäistään enemmän tukea ja apua esimerkiksi kouluasioissa ja oman toiminnan ohjaamisessa. Reippaalla pojalla on diagnosoitu jo vauvana harvinainen Turnerin mosaikismi. Oireyhtymän vaikutuksia hänen tulevaisuuteensa ei tiedetä. Seinäjoen kaupunki on pitänyt todella hyvää huolta Tuukan asioista. Pohdimme jossakin vaiheessa muuttoa Lapuallekin, mutta siellä erityislasten vanhemmat eivät saa kotiin perhelomitusta. Itse en haluaisi laittaa Tuukkaa raskaan kouluviikon jälkeen viikonlopuksi laitokseen, vaan arvostan kotiin tulevaa hoitajaa, joka voi samalla hoitaa Ilarinkin, Kirsi pohtii. Perhelomittajan tuloon Uusimäet varautuvat käymällä ruokakaupassa. Lomittajat hoitavat kodin tavalliset arkipuuhat ja lasten rutiinit. Kotityöt eivät kuitenkaan ole Uusimäen kotona perhelomittajien listalla ensimmäisinä. Tärkeintä on, että lomittaja puuhaa poikien kanssa jotakin mielekästä ja muistaa pitää kiinni heidän tavallisista rytmeistään. Pojat ovat käyttäytyneet Villen seurassa aina hienosti. Lomitusten aikana myös ruuanlaitto on kaikkien mielestä sujunut mainiosti. Perhelomittaja Ville Kyröläinen ja Uusimäen pojat Ilari ja Tuukka viihtyvät pelaamassa. Villen kanssa me syödään joskus nakkeja ja muusia, joskus spagettia, Ilari kehuu. Tuukan mielestä Ville-lomittaja saisi tulla heille useammin ja tuoda vaikka mukanaan kollegansa Leena Aaltosenkin. Kirsi ja Juha Uusimäki saivat alkuvuodesta Seinäjoen kaupungilta tiedon, että perheelle myönnettyjä harkinnanvaraisia vapaita on nyt paineita vähentää. Edellisvuonna heillä oli mahdollisuus saada lomittaja kotiinsa 24 päiväksi. Kuluvaksi vuodeksi kaupunki olisi tarjonnut heille vain 10 lomituspäivää. Kirsi sai neuvotelluksi siihen viisi päivää lisää. Näistä lisäpäivistä perhe maksaa hivenen korkeamman omavastuuosuuden. Perhelomittajan käynnit ovat yrittäjäperheelle kullanarvoisia, ja hengähdystaukojen jälkeen vanhemmilla riittää taas energiaa pitää poikien monipuolinen arki käynnissä. Perhelomittajan kanssa on hauskaa! Ilari, Tuukka ja Ville kevättalvisissa lumileikeissä. Ville on lasten kanssa lämpimästi läsnä Ville Kyröläinen, 32, haluaa perhelomittajana tarjota lapsille mutkatonta yhdessäoloa. Hän lähtee mielellään perheen jälkikasvun kanssa ulkoilemaan, pulkkamäkeen tai pihaan pelailemaan. Oma jääkiekkotausta antaa mukavan pohjan lasten kanssa liikkumiseen ja tekemiseen. Ville on havainnut, että lapset ovat tyytyväisiä, kun heille heltiää aitoa huomiota. Lasten palaute on myös välitöntä ja rehellistä. Perhelomittaja nauttii työnsä itsenäisyydestä, vaihtelevuudesta ja siitä, että hän voi vaikuttaa lasten elämään olemalla lämpimästi läsnä. Olen aina halunnut pitää ihmisistä huolta, kertoo kuntoutuksen lähihoitajan koulutuksen käynyt pieksämäkeläinen. Hän aloitti uransa työharjoittelulla Päivänsäteen palvelukodissa Jyväskylässä ja jatkoi työtä ohjaajana. Nyt hän on toiminut viitisen vuotta perhelomittajana. Ville työskentelee keskisen Suomen tiimissä ja ajelee perhekeikalle omalla autollaan. Välillä työkenttänä on koko Suomi. Hyvän perhelomittajan ominaisuuksiksi Ville Kyröläinen luettelee ammattitaidon, joustavuuden, omatoimisuuden, vastuuntuntoisuuden ja avarakatseisuuden. Lomittaja elää jokaisessa kodissa ympäristön ehdoilla. Hissutella ei tarvitse, mutta mukavan tekemisen lähtökohtana ovat aina vanhempien määrittämät kodin pelisäännöt ja lasten turvallisuus. Yksin työskentelevällä lomittajalla on käytössään ennakkoon pyydettyjä tietoja perheen arkirytmeistä ja tarvittaessa hän saa myös työkaverin puhelimen päähän. Palvelusäätiön perhelomittajien yhteishenki on toimivan tiivis. Perhelomittajan työrupeama perheessä kestää yleensä yhtäjaksoisesti pidennetyn viikonlopun verran ja joskus enemmänkin. Lomittaja antaa erityislasten vanhemmille tervetulleen hengähdystauon arkeen. Hän hoitaa lasten lisäksi tavalliset kodin työt, kuten ruuanlaiton ja arkisiivoukset. Perhelomittaja saa itse rytmittää työnsä aikataulun, kunhan noudattaa vanhempien toiveita esimerkiksi lasten ruokailujen, lääkityksien ja lepoaikojen suhteen. Antoisien työpäivien jälkeen ovat vuorossa pitkät vapaat, joita Ville Kyröläinen pitää työnsä etuna. Vapaiden aikana hänellä jää reilusti aikaa omille 2- ja 6-vuotiaille lapsilleen ja urheiluharrastuksilleen.

11 18 19 Perhehoito tarjoaa kiireetöntä ja aitoa läsnäoloa ELINA LEINONEN, TEKSTIT ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVAT EILA JANATUISEN ja Mika Moision kodin täyttävät viikonloppuisin kehitysvammaiset lapset ja nuoret. Lapset tulevat heille kuin omaan kotiinsa nauttivat kiireettömästä kotielämästä ja aikuisten aidosta läsnäolosta. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa vanhemmille hengähdyshetken ja auttaa jaksamaan arjessa. Eilalle ja Mikalle perhehoidosta on tullut elämäntapa. Lapsista olen aina pitänyt, ja omat neljä lastani jo aikuisiksi kasvattanut. Toimin perhepäivähoitajana yli kymmenen vuotta ennen kuin kävin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämän perhehoitajien valmennuksen, Eila Janatuinen kertoo. Perhehoitajan työhön ei Eilan mielestä voi olla kaikenkattavaa kurssia tai käsikirjaa, hoidettavat lapset kun ovat kaikki hyvin erilaisia. Käytännön työ opettaa. Viime vuonna Eilan elämään astellut lempeä leskimies, Mika, oli toiminut useita vuosia vaikeasti vammaisen vaimonsa omaishoitajana. Mika halusi alusta alkaen tehdä perhehoitotyötä Eilan rinnalla. Lapset ottivat hänet heti omakseen silittivät poskea, kömpivät syliin ja käpertyivät kainaloon. Leppoisaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä Eilan ja Mikan luona käy perhehoidossa kaikkiaan kymmenen kouluikäistä lasta, yhdeksän poikaa ja yksi tyttö. Yhtenä viikonloppuna heillä on enintään viisi lasta. Vietämme leppoisaa ja rauhallista kotielämää lasten ehdoilla. Pelaamme, leikimme, ulkoilemme, käymme kaupassa ja kesällä uimassa. Toisinaan leivomme pullia tai sämpylöitä, välillä vain röhmötämme yhdessä läjässä sohvalla, Eila ja Mika kuvailevat. Kotoinen yhdessäolo ja aikuisten läsnäolo ovat Eilan ja Mikan mukaan erityisesti lasten mieleen. Pienimmät lapset kaipaavat kovasti hellyyttä ja syliä, isommille tärkeää on vuosien mittaan kehittynyt ystävyys toisten nuorten kanssa. Parasta palautetta on se, että lapset viihtyvät ja ovat iloisia, kiipeävät syliin ja käyvät halaamassa. Rikkaaksi työn tekee lasten ääretön erilaisuus ja heidän ihanat erityispiirteensä, Eila kertoo. Eilan ja Mikan mielestä kehitysvammaiset lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta aivan kuten muutkin lapset. Heidän hoidossaan on lapsia, joilla on monenlaista haastavaa käyttäytymistä. On hienoa huomata pärjäävänsä hyvin myös haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Kehumisen ja komentamisen tulee olla tasapainossa huomaamme hyvät asiat ja onnistumiset, emmekä kiinnitä liiaksi huomiota ei-toivottuun käyttäytymiseen. Ja välillä täytyy vain ottaa syliin tai rutistaa kainaloon! Lyhytaikainen perhehoito apuna arjessa Vanhemmat ovat oman lapsensa asioissa tärkeimpiä asiantuntijoita. Aivan aluksi he täyttävät lapsensa erityispiirteistä, tavoista ja tottumuksista kertovan taustatietolomakkeen. On tärkeää, että tunnemme lapset ja heidän tarpeensa. Ennen ensimmäistä hoitokertaa kutsumme vanhemmat meille tutustuaksemme tarkemmin lapseen, Eila kertoo. Myöhemmin Eila ja Mika vaihtavat kuulumiset vanhempien kanssa aina näiden tuodessa ja hakiessa lapsiaan. Viestit kulkevat myös puhelimitse tai sähköpostitse. Vanhemmat odottavat perhehoitoviikonloppuja, koska heillä on silloin aikaa olla kahden tai muiden sisarusten kanssa tai vain levätä ja nauttia olostaan. Vanhemmat luottavat, että pärjäämme. Lasten rauhallisuus ja tyytyväisyys kertovat heille, että viikonloppu on sujunut hyvin, Eila ja Mika sanovat. Lyhytaikainen perhehoito on tärkeää vanhempien jaksamiselle. Kunnille se on edullinen tapa tukea kehitysvammaisten lasten mahdollisuutta asua kotonaan joutumatta turhaan laitoshoitoon. Mielestämme olisi tärkeää, että kunnat myöntäisivät tarveharkintaista perhehoitoa kaikille sitä hakeville. Perhehoitajan työ on todella antoisaa ja rikasta. Iloitsemme lapsista ja heidän ihanista erityispiirteistään. Työn ilo tulee luontaisetuna, perhehoitajat Eila Janatuinen ja Mika Moisio sanovat. Tomi Välimäki nauttii kiireettömästä yhdessäolosta ja ulkoilusta.

12 20 21 Perhehoito lataa koko perheen akut Tomi Välimäelle perhehoito Eilan ja Mikan luona merkitsee rauhoittumista levottoman kouluviikon jälkeen. Tomi Välimäki on 11-vuotias iloinen ja puhelias pojanvesseli. Hän on varsin sosiaalinen poika, innokas kertomaan tarinoita ja kova kyselemään ja selvittämään mieltään askarruttavia asioita. Perhehoitajat Eila Janatuinen ja Mika Moisio jakavat väliin vuorot, kumpi milloinkin keskittyy vastailemaan Tomin kysymysvyöryyn. Saimme omaishoidon vapaapäiviä koskevan päätöksen vuosi sitten. Lyhytaikaista perhehoitoa suositeltiin meidän perheellemme sopivana tilapäishoitomuotona. Olimme myös kuulleet tuttaviltamme hyvää palautetta perhehoidosta. Aiemmin kokeilimme tilapäishoitojaksoja laitosmaisessa ympäristössä, missä hoitajat vaihtuivat työvuorojen mukaan. Tomi ei viihtynyt siellä lainkaan, Tomin äiti Jaana Välimäki kertoo. Tomi käy Eilan ja Mikan luona perhehoidossa joko viikonloppuisin tai arkipäivisin kokonaisen viikon kerrallaan perheen tarpeiden mukaan. Tomi on viihtynyt Eilan ja Mikan hoidossa alusta alkaen. Hän nauttii rauhallisesta kotielämästä. Samanikäinen seura on Tomille tärkeää, ja hän on oppinut toimimaan pienessä ryhmässä tutuiksi tulleiden lasten kanssa. Eila pyrkiikin järjestämään samaan viikonloppuun yhdessä viihtyvät ystävykset. Tomi on levollinen palatessaan perhehoidosta kotiin. Viikko merkitsee myös hänelle rauhoittumista ja akkujen lataamista, sillä hänellä on väliin levottomuutta ja haastavaa käyttäytymistä koulun isossa lapsiryhmässä, Jaana Välimäki toteaa. Nukumme aamuisin pitkään ja rentoudumme, saatamme siivota tai käydä vaikkapa elokuvissa, Jaana iloitsee. Välimäen koko perheelle, vanhemmille ja Tomin hoitoon osallistuville sisarille, perhehoitojaksot merkitsevät lepoa. Vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma: Henkilökohtainen budjetointi haastaa perinteiset palvelumallit ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-MAIJA HEINONEN, VALOKUVAT VAMMAISPALVELUPÄÄLLIKKÖ Riitta Hakoman tapaaminen vahvistaa uskoa siihen, että kaupungin sosiaalitoimesta voi löytyä todellista tahtoa kuulla asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Riitta Hakoma työskentelee kahdeksan kunnan muodostamassa Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa, joka päätti vuosi sitten lähteä mukaan Tiedän mitä tahdon! henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishankkeeseen. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa tukea tarvitseva ihminen määrittelee itse tarvitsemansa palvelut ja päättää kunnan niihin varaaman budjetin käytöstä. Kyse on oman elämän ja sen tueksi tarvittavien palveluiden suunnittelusta siten, että jokaiselle luodaan mahdollisuudet oman näköiseensä elämään. Lupauduimme henkilökohtaisen budjetoinnin pilottialueeksi, koska olimme kiinnostuneet kokeilemaan uusia tapoja toteuttaa asiakkaidemme tarpeiden mukaisia palveluita. Olemassa olevat palvelumme tuntuivat kovin organisaatiolähtöisiltä, vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma kertoo. Tiedän mitä tahdon! -hanke rantautui Etelä-Karjalaan otolliseen aikaan, sillä se istui hyvin uuden organisaation, Eksoten, vastikään määrittelemään visioon asiakkaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisäämisestä. Riitta Hakoman toiveena oli, että henkilökohtaisen budjetoinnin avulla voitaisiin parantaa asiakkaiden elämänhallintaa. Perhehoitajaksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiöön Perhehoidon laatu perustuu turvallisiin, pysyviin ihmissuhteisiin. Tarvitsemme perhehoitajia jatkuvasti lisää eri puolille Suomea. Perhehoitajaksi ei ole koulutusvaatimusta, mutta hoitajan tulee olla valmiuksiltaan, kokemuksiltaan ja ominaisuuksiltaan sopiva. Pitkät asiakassuhteet tuovat perhehoitoon yksilöllisyyttä ja turvallisuutta ja vaativat sitoutumista. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös. Perheen oman elämäntilanteen tulee olla vakaa ja ihmissuhteiden kunnossa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö valmentaa perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneet ja huolehtii heidän lisäkoulutuksestaan ja tuestaan. Tärkein perehdyttäjä on aina asiakas itse. Perhehoitajalla on mahdollisuus tarjota asiakkaalle ja hänen läheisilleen vapaapäiviä, joista kaikki voivat nauttia. Lisätietoja Minna Salonen, suunnittelija puh , Hankkeesta hyviä kokemuksia Asiakkaamme ja työntekijämme osallistuivat yhdessä hankkeen valmennuspäiviin. Olin ilahtunut siitä, miten kehitysvammaiset asiakkaamme antautuivat asialle ja lähtivät rohkeasti kokeilemaan uutta, Riitta Hakoma kertoo tyytyväisenä. Myös työntekijämme sitoutuivat vahvasti hankkeeseen; he ovat vieneet koulutuksissa omaksumiaan uusia työskentelytapoja omiin työyhteisöihinsä, ja ne ovat siten juurtuneet muunkin henkilöstön toimintaan. Päänvaivaa vain on välillä aiheuttanut ristiriita työntekijöiden innostuksen ja käytettävissä olevan työajan välillä. Tähän mennessä hankkeessa mukana olleet päämiehet ovat laatineet omat tukisuunnitelmansa ja osallistu- Henkilökohtainen budjetointi sopiii hyvin visioomme asiakkaidemme osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisäämisestä, Riitta Hakoma vakuuttaa.

13 22 23 Sirpa Kemppinen suunnittelee elämänsä itse PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTI Lahdessa palvelutalossa asuva Sirpa Kemppinen haluaa muuttaa asumaan omaan kotiin ja suunnitella itse asumiseensa liittyvät käytännöt henkilökohtaisen avustajansa kanssa. Hän on siksi lähtenyt mukaan Tiedän mitä tahdon! -hankkeeseen, joka tarjoaa paitsi kehitysvammaisille myös liikunta- ja aistivammaisille päämiehille mahdollisuuden kehittää henkilökohtaista budjetointiaan oman kotikuntansa sosiaalitoimen kanssa. Harvinaisen niveljäykistymäsairautensa takia Sirpa Kemppinen tarvitsee arjessaan apukäsiä monissa asioissa. Tulevaisuudessa hän haluaa päättää itse entistä tarkemmin, miten ja milloin hän henkilökohtaista avustajaansa käyttää. Palvelutalossa asuminen tuntuu laitostavalta. Koen sen rajoittavan yksilöllisyyttäni ja itsemääräämisoikeuttani. Siellä saatava apu ei istu arkeeni. Niinpä haluan elää itsenäistä elämää, Sirpa Kemppinen sanoo. Henkilökohtaisen budjetoinnin suunnittelu lisää päämiesten ja heidän läheistensä valinnanmahdollisuuksia. Sirpan kotikunta on Parikkala ja siksi hän on suunnitellut budjetointiaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sirpa Kemppinen on muun muassa laatinut itselleen tukisuunnitelman käyttäen pohjanaan budjetointihankkeen materiaaleja. Tukisuunnitelmassa on tiedot hänen avuntarpeestaan ja siitä, mikä hänen mielestään on tärkeää arjessa. Tukisuunnitelman lukija saa jonkinlaisen kokonaiskuvan tilanteesta, vaikka ei tuntisikaan päämiestä. Eksoten sosiaalityöntekijät ovat lähteneet ennakkoluulottomasti mukaan suunnitteluun. En ole heille pelkkä nimi ja diagnoosi paperilla. Olen itse saanut kertoa perusteellisesti omasta tilanteestani, Sirpa Kemppinen kiittelee. Sirpa Kemppinen määrittelee itsensä jalat maassa eläväksi ihmiseksi. Siksipä hän haluaa ohittaa haaveilun ja suunnitella tulevaa pitkäjänteisesti. Hän tietää, että sopivan asunnon löytäminen Lahdesta ja henkilökohtaisten avustajien etsiminen sekä oman tuen organisoiminen vaativat paljon työtä ja tahdonvoimaa. Riitta Hakoma uskoo, että henkilökohtainen budjetointi tukee mahdollisuutta elää lähiyhteisössä täysivaltaisena kansalaisena. Henkilökohtainen budjetointi neet oman asiakaskohtaisen budjettinsa käytön suunnitteluun ja tuen järjestämiseen. Suunnitelmissa on ollut monenlaisia elämänmuutoksia, kuten muutto omaan kotiin, uudet harrastukset, työllistyminen tai työkeskukselle vaihtoehtoisen toiminnan löytäminen. Monilla haaveisiin on kuulunut olennaisena osana henkilökohtainen avustaja, joka on tukena toiveiden toteuttamisessa. Riitta Hakoman mukaan asiakkaiden elämässä on jo nyt tapahtunut selvää voimaantumista, ja heidän monet haaveensa ovat toteutuneet. Erityisen iloinen hän on siitä, että hankkeeseen on osallistunut hyvin erilaisia päämiehiä, minkä vuoksi kokeilusta on saatu varsin monipuolisia kokemuksia. Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan kuulemista Olemme hakeneet kehitysvammahuoltoomme asennemuutosta, työn kokonaisvaltaisuutta ja todellista kumppanuutta asiakkaidemme ja työntekijöidemme välille. Tavoitteenamme on ollut, että palvelumme olisivat aidosti asiakaslähtöisiä, Riitta Hakoma vakuuttaa. Kokeilu on saanut aikaan hyvää keskustelua ja työtapojemme pohdintaa. Uskon, että meille on tullut sellainen oivallus asiakkaan äänen kuulemisesta, joka on laajentunut läpi vammaispalveluiden. Olemme siirtymässä aiempaa lähemmäksi aitoa kumppanuutta asiakkaidemme kanssa. Riitta Hakoma rohkaisee kuntia kokeilemaan henkilökohtaista budjetointia. Hänen mielestään se tuo uutta näkökulmaa sosiaalihuollon yksilökeskeistämiseen, palvelusuunnitteluun ja asiakkaan kuulemiseen. Mielestäni henkilökohtainen budjetointi haastaa kehitysvammapalveluiden perinteiset toimintatavat vastaamaan tämän vuosituhannen täysivaltaisen kansalaisuuden vaatimuksiin. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa tukea tarvitseva ihminen määrittelee itse tarvitsemansa palvelut ja päättää kunnan niihin varaaman budjetin käytöstä. Toimintamalli vahvistaa kehitysvammaisen ihmisen mahdollisuuksia päättää itse omasta elämästään. Henkilökohtainen budjetointi on jo käytössä monissa maissa, kuten Australiassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Hollannissa. Kehitysvammaliiton ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön yhteisessä Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa ( ) eri tavoin vammaiset ihmiset kokeilevat henkilökohtaista budjetointia Suomessa; kokeilualueina ovat Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksote ja Vantaan kaupunki. Hanke toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lisätietoja Aarne Rajalahti, suunnittelija puh ,

14 24 25 Minna Mielikäinen avaa elämänsä kirjaksi PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTI SIRPA RYYPPÖ-HIMANEN, VALOKUVAT TURKULAINEN Minna Mielikäinen, 24, on tallentanut tärkeitä vaiheitaan kukallisen kansion sivuille. Minnan oma elämä nimellä kulkevan aineiston hän aikoo muokata oikeaksi kirjaksi. Teos on valmis syksyllä 2013 ja sen viralliseksi julkaisupäiväksi on jo päätetty 6. lokakuuta, joka on myös kirjailijan syntymäpäivä. Kyllä siitä saa jo kertoa. Ei minulla sen lisäksi juuri muita haaveita olekaan, kommentoi Minna kirjahankettaan. Koko juttu alkoi noin vuosi sitten, kun Minna ja hänen henkilökohtainen avustajansa Leena Järveläinen KVPS Tukena Oy:n Neliapilan palvelukodista listasivat yhdessä asioita, joita itsenäisesti asuvan nuoren naisen kuuluu hoitaa. Samalla he alkoivat laatia Minnalle elämänkaarikarttaa, joka kasvoi innokkaan kirjoittajan käsittelyssä vähitellen kirjaksi. Minna Mielikäinen on koko kouluaikansa ollut innostunut ainekirjoituksesta ja saanut äidinkielestä kaksi kertaa stipendinkin. Kirjoitusharrastus pukee oman elämän iloja ja suruja uuteen muotoon. Kirjoittaminen on Minnalle myös terapiaa, kuvaa hänen äitinsä Anja Herranen. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy ovat läsnä nuoren naisen elämässä jatkuvasti monin tavoin, ja siksi Minna suunnittelee lahjoittavansa kirjansa mahdolliset tuotot Palvelusäätiölle. Teos aiotaan kustantaa lahjoitusvaroin ja tukea siihen Minna on saanut muun muassa Kehitysvammaisten Tukiliitolta ja Turun Seudun Kehitysvammaisten tukiyhdistykseltä. Minna lähestyy kirjoittaessaan asioita itseään kiinnostavista näkökulmista. Tarkat päivämäärät ovat hänelle erityisen tärkeitä. Itsensä ja jo vauvana menehtyneen kaksoissisarensa ensi vaiheita tekijä katsoo lääketieteellisten termien kautta. Oman diagnoosinsakin eli autismin kirjon Minna Mielikäinen tuntee hyvin ja muutkin omaan vointiin liittyvät termit ovat hänellä käytössä. Oma koti viehätti heti Minna Mielikäinen asuu vuokralla Kehitysvammaisten Palvelusäätiön omistamassa valoisassa kaksiossa Turussa. Hän pitää asunnossaan tavarat kauniissa ojennuksessa ja on nostanut esille itselleen tärkeitä esineitä. Lasivitriinissä ovat löytäneet paikan esimerkiksi Minnan urheilukisoista saamat mitalit. Hyllyissä komeilevat myös tärkeät valokuvat. Minna Mielikäinen on tyytyväinen itsenäiseen asumiseensa, jossa hänellä on tukenaan henkilökohtainen avustaja. Yksilölliseen elämänsuunnitteluun kuuluva elämänkaarikartta on kasvanut hänen käsissään kokonaiseksi kirjaksi. Henkilökohtainen apu tarkoittaa vammaispalvelulakiin perustuvaa apua päivittäisissä toimissa, opiskelussa, työssä, harrastuksissa, osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lisätietoja Hanna Heikkilä, suunnittelija puh , Aiemmin Minna Mielikäinen asui Aivohalvaus- ja dysfasialiiton Nuortentalossa Turussa ja sieltä oli jo luontevaa muuttaa itsenäisesti asumaan. Oma koti löytyi yllättäen Minnasta tehdyn Turun Sanomien lehtihaastattelun kääntöpuolelta asunnonmyynti-ilmoituksesta. Kun Minna näki kotinsa ensimmäistä kertaa, hän ilmoitti heti sen olevan juuri sopiva. Auringonkeltaiset tapetitkin saivat jäädä asunnon seinälle tunnelmaa luomaan. Tämä on hyvä asunto ja talo on rauhallinen, Minna Mielikäinen kehuu. Neliapilan palvelukodista käy henkilökohtainen avustaja Minnan luona maanantai- ja keskiviikkoiltapäivisin. Avustajan kanssa hän hoitaa asioita, maksaa laskunsa, ulkoilee, siivoaa, shoppailee, käy uimassa tai nautiskelee kahvilaelämästä. Tarvitsen apua laskujen maksamisessa ja siivouksessa. Teemme asioita aina omien toiveideni mukaan, Minna sanoo. Minna Mielikäinen käy viikolla jokaisena arkipäivänä töissä Katariinan toimintakeskuksessa puolentoista kilometrin päässä. Työmatkat hän kävelee, jos ilma on kaunis. Hän on valmistunut pukuompelijaksi ja ompeleekin töissä esimerkiksi kasseja ja patalappuja. Työnsä vastapainoksi nuori nainen harrastaa kävelylenkkejä, uintia, lukemista, musiikin kuuntelua, tietokoneella pelailua ja netissä surffailua. Arki-iltaisin aikaa kuluu kirjaprojektin parissa. Kirjassa on nyt menossa vuosi 2007 ja siihen ovat valmiina jo kuvatkin. Myös Minnan kotialbumin vanhat paperikuvat on muutettu sähköiseen muotoon ja siirretty muistitikulle odottamaan kirjan taittoa. Itsenäiset -ryhmä pohtii asumisen asioita Kerran kuukaudessa Minna ehtii jakaa ajatuksia muiden kanssa Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Itsenäisetryhmässä. Viidentoista nuoren ryhmä on kokoontunut Turussa jo keväästä 2010 asti. Tapaamisissa on pohdittu itsenäiseen asumiseen ja sen tukeen liittyviä asioita, ihmisoikeuksia, työtä ja toimeentuloa, vapaa-ajan ilmiöitä ja sosiaalisia suhteita. Ryhmä liittyy säätiön Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeeseen ja sitä kautta kulkee arvokasta tietoa myös Minnan kotikaupungille Turulle. Keskustelemme esimerkiksi turvallisuusaiheista ja itsenäisestä asumisesta. Olen käynyt siellä mielelläni, Minna kertoo. Viikonloppuisin Minna menee yleensä lapsuudenkotiinsa äidin, pikkuveljen ja perheen kissan luokse.

15 26 27 Tukiasumisen suunnittelija Pasi Hakala auttaa nuoria kohti omaa kotia Riku Kivimäki ja Sanna Haaranen asuvat yhdessä Kehitysvammaisten Palvelusäätiöltä vuokraamassaan kaksiossa. Omassa kodissa asiat kohdallaan PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTIT KAIJA LIIKANEN, VALOKUVAT HOLLOLAN TIILIKANKAALLA kulkee alkuillasta skootteri. Sanna Haaranen ajelee kohti kotia, jossa häntä odottavat kihlattu Riku Kivimäki ja Viivi-saksanpystykorva. Pian Viivi kantaa juuri saamansa tuoreen luun ylpeänä terassille ja nuoripari istahtaa olohuoneeseen. Riku ja Sanna ovat asuneet kohta kaksi vuotta Kehitysvammaisten Palvelusäätiön vuokralaisina. Heidän kaksiossaan on neliöitä noin 60 ja siellä on oma sauna, vaatehuone, katettu terassi ja kaksi pientä piha-aluetta. Aiemmin pari asui samalla alueella vapailta markkinoilta löytyneessä luhtitalon asunnossa. Siellä oli rappuja, enkä halunnut selkävaivojeni takia kulkea niissä. Sitten kuulin työhönvalmentajaltani, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiö voi ostaa meille sopivan asunnon vuokrattavaksi, Riku kertoo. Asuntoehdokkaan tiedot löytyivät viimein lähikaupungista Lahdesta, kiinteistönvälitystoimiston ikkunasta. Sanna ja Riku menivät ensin välittäjän juttusille ja lähtivät sitten katsomaan asuntoa. Kaikki tuntui olevan kaksiossa kohdallaan ja Palvelusäätiö teki asunnosta tarjouksen. Pian nuoret huomasivat olevansa muuttotouhuissa. Vuokra on tässä entiseen asuntoomme verrattuna hieman korkeampi, mutta se ei haittaa. Myös veden ja sähkön maksamme itse, Riku sanoo. Asunto on heille tärkeä ja se tuntuu oikeasti omalta kodilta. Pari haluaa asua rivitalokaksiossaan niin kauan kuin mahdollista. He nauttivat Viivin ulkoiluttamisesta lähimaastossa ja yhdessä kokkailusta. Palvelut ovat lähellä ja kulkuyhteydet molempien työpaikoille ovat hyvät. Rikun vanhemmat asuvat kävelymatkan päässä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön he ovat kokeneet hyväksi vuokranantajaksi. Kiinteistö- ja palvelusihteeri Marjukka Hapuoja on ollut tavoitettavissa aina, kun Riku on hänelle soittanut. Asunto oli muuttohetkellä hyväkuntoinen, eikä siihen tarvinnut juuri tehdä muutoksia. Uuden jääkaapin muuttajat saivat ja terassin ovea vähän korjailtiin. Viimeksi Riku Kivimäki otti Palvelusäätiöön yhteyttä, kun astianpesukone oli rikki. He saivat sitten itse valita epäkuntoisen laitteen tilalle uuden koneen. Kesälomalla Riku ja Sanna aikovat matkata pohjoiseen. He haluavat näyttää Lapin maisemat Viiville. Reissun jälkeen palataan ikiomaan kotiin ja jatketaan mielekästä arkea. Muutto lapsuudenkodista omaan kotiin vaatii hyvää ennakkosuunnittelua. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö auttaa kehitysvammaisia nuoria ja aikuisia itsenäisen elämän alkuun. Säätiö voi hankkia muuttajan tarpeisiin soveltuvan kohtuuhintaisen kodin Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja tarjota sen hänelle vuokralle. Kannustamme kehitysvammaista nuoria ja aikuisia mahdollisimman normaaliin, itsenäiseen ja yksilölliseen elämään. Heillä tulee olla vapaus toimia ja päättää omista asioistaan, sanoo tukiasumisen suunnittelija Pasi Hakala. Muuttava päämies ja hänen läheisensä pohtivat aluksi yhdessä, millaisia ratkaisuja päämies tarvitsee voidakseen asua itsenäisesti. Hakala korostaa, että muuttajalla pitää ennen kaikkea olla halu muuttaa. Lisäksi tulee olla selvänä, mitä palveluita ja millaista tukea hän tarvitsee voidakseen elää itsenäisesti uudessa kodissaan. Pasi Hakala neuvoo muutosta haaveilevaa päämiestä ottamaan yhteyttä Palvelusäätiöön. Sen jälkeen hakija saa kotiinsa täytettäväksi hakemuksen, jossa kartoitetaan hänen elämäntilannettaan ja asumiseen liittyviä tarpeitaan. Muuttohakemuksen käsittelyn jälkeen alkaa sopivan kodin etsintä hakijan haluamalta alueelta. Siinä aktiivisia ovat yleensä muuttaja itse ja hänen tukiverkostonsa. Palvelusäätiö on ennalta ohjeistanut, millaista asuntoa heidän kannattaisi etsiä. Yksin muuttavalle henkilölle hintahaarukkaamme sopiva asunto on yksiön tai kaksion kokoinen ja sen hintataso noudattelee alueen keskineliöhintaa. Jokaisen hakijan tarpeet katsotaan kuitenkin erikseen. Esimerkiksi apuvälineitä käyttävät henkilöt tarvitsevat enemmän tilaa. Pasi Hakala jatkaa, että uuden kodin pitää olla asukkaan kannalta turvallinen, esteetön ja sopivasti muuttajan tarpeisiin muunneltava. Tarkoitus on, että asukas saa jäädä asuntoon elämään niin pitkäksi aikaa kuin haluaa. Asunnon hakijan kannattaa muistaa, että sopivan kodin löytäminen voi olla pitkä prosessi. Asuntoa etsiessä tulisi katsoa asioita juuri käytännön kannalta, vaikka kysymyksessä onkin iso ja tunnepitoinen juttu. Pasi Hakala kertoo, että Palvelusäätiö pyrkii hankkimaan tukea tarvitseville päämiehille vuosittain noin 50 kotia eri puolilta Suomea. Vuokralaisten vaihtuvuus asunnoissa on erittäin pieni ja asumistyytyväisyys hyvä. Lisätietoja Pasi Hakala, tukiasumisen suunnittelija puh , Rivitalokodissa on oma piha ja sitä ympäröivät hyvät ulkoilumaastot, joissa Sanna ja Riku mielellään ulkoiluttavat Viivi-koiraansa.

16 28 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 29 KVPS Tukena Oy ja Tampereen kaupunki tekevät laadukasta yhteistyötä Muuttajien vanhemmat halusivat Pappilanpuistoon töihin sellaista henkilökuntaa, joka aidosti haluaa tehdä työtä siellä ja sitoutua tehtäviinsä. Tarjouspyynnössä kartoitimme myös, miten palveluntuottaja toteuttaa kehitysvammaisten integraatiota, eli sitä, että ollaan siellä missä muutkin, Päivi Mattila kertoo. Ehdottomina asumisen laatuvaatimuksina kaupunki pitää oikeanlaista henkilöstömitoitusta ja työntekijöiden kokemus- ja koulutustaustaa. Laadukkaan asumispalvelun tuottamiseen kuuluvat työntekijöiden hyvinvointi ja heille annettava työnohjaus. Asumispalveluiden tuottajan pitää pystyä vastaamaan asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin ja pitämään esimerkiksi hänen lääkehoitosuunnitelmansa ajan tasalla. Jokaisella asukkaalla on Pappilanpuistossa oma työntekijä, joka tekee yhteistyötä asukkaan lähi-ihmisten kanssa. Asumisen tulee olla turvallista ja laadukasta, myös ateriapalvelun pitää toimia. Tilaajana Tampereen kaupunki valvoo asumisen laatua. Vuoropuhelu KVPS Tukenan Oy:n kanssa on Päivi Mattilan mukaan sujunut sulavasti Pappilanpuiston toiminnan maaliskuisesta käynnistämisestä lähtien. Kuulumisia on vaihdettu tiiviisti ja Tukena on osoittautunut joustavaksi yhteistyökumppaniksi. Muuttajien vanhemmilta on kuulunut myönteistä palautetta asumisjärjestelyistä. Nuorilla oli jo suuri tarve päästä omaan kotiin ja Pappilanpuistoon pääsi muuttamaan toisilleen entuudestaan tuttuja nuoria. Auli Leiniö haluaa asua yhteisöllisesti Päivi Mattila vieraili Auli Leiniön uudessa kodissa keskustelemassa asumiseen liittyvistä asioista. PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTIT ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVAT KVPS TUKENA OY on asiantunteva ja osaava yhteistyökumppani. Se tuntee kehitysvammaisten ihmisten elämän tarpeet ja toiveet, näkee heidät aktiivisina kuntalaisina ja palvelunkäyttäjinä, kuvaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen suunnittelupäällikkö Päivi Mattila Tampereen kaupungin tilaajaryhmästä. Tampere valitsi tarjouskilpailun perusteella KVPS Tukena Oy:n Pappilanpuiston asumispalveluiden kotoa muuttavien kehitysvammaisten nuorten palveluiden tuottajaksi. Yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa Vuorekseen valmistuvassa asumispalveluiden yksikössä, johon muuttaa laitoshoidosta kehitysvammaisia ihmisiä. Molemmissa yksiköissä on ideana kodinomaisuus ja ne on tarkoitettu viidelletoista asukkaalle. KVPS Tukena Oy on jo pitkään toiminut Tampereen kumppanina tilapäishoitoa tarjoavassa Tulppaanikodissa ja päivätoimintakeskus Sinikellossa. Päivi Mattila kuvaa, että kilpailutus on toimiva ratkaisu, kun tarjouspyynnöt osataan rakentaa oikein. Tampereen kaupungilla asumispalveluiden tarjouspyynnön pohjana olivat tulevien muuttajien avun- ja tuentarpeiden kartoitukset. Jokaisen asukkaan palvelusuunnitelmasta katsottiin hänen yksilölliset asumista koskevat tavoitteensa. Tärkeänä pidettiin, että Pappilanpuiston asukkaat pääsivät valmentautumaan tulevaan elämänmuutokseensa asiantuntijan ohjauksessa riittävän ajoissa. Kilpailuttaessaan nuorten asumispalveluita kaupunki kysyi heidän vanhemmiltaan, mitä asioita tarjouspyynnössä tulisi erityisesti korostaa. Vanhempien vinkistä palveluntuottajalta sitten tiedusteltiin, miten tulevan asumispalveluyksikön henkilökunnan työmotivaatiota aiotaan ylläpitää ja miten henkilökunta aiotaan sitouttaa työhönsä. Lisäksi vanhemmat halusivat tietää, että asumisyksikkö pystyy myös vastaamaan asukkaan hetkellisesti kasvaneeseen avuntarpeeseen. Kodin haluttiin toimivan asukkaita varten ja joustavan eri tilanteissa. Pinkki, turkoosi, limenvihreä ja muut iloiset sävyt luovat tunnelmaa Auli Leiniön omassa asunnossa KVPS Tukena Oy:n Pappilanpuistossa Tampereella. Kulmahuoneen ikkunoista näkyy puita ja lähiympäristön kerrostaloja. Auli Leiniö, 28, muutti Pappilanpuistoon maaliskuussa samalta kadulta äidin ja kahden koiran luota. Hän kertoo viihtyneensä uudessa kodissaan. Elämänmuutokseen hän oli ennakkoon valmistautunut Palvelusäätiön muuttovalmennuksessa yhdessä 14 muun asukkaan ja heidän läheisensä kanssa. Valmennuksessa Aulia viehättivät varsinkin kirjalliset tehtävät. Kodin avajaisissa pitämässäni puheessa sanoin, että muuttoon kannattaa lähteä avoimin mielin. Toivoin myös, että meille asukkaille kehittyy tänne lämminhenkinen yhteisö, Auli kertoo. Yhteiset ateriat ja esimerkiksi asukkaiden omat palaverit ovat Aulin mielestä sujuneet mukavasti. Hän itse viettää aikaa myös oman huoneensa rauhassa television, kirjan, tietokoneen tai hyvän musiikkielämyksen ääressä. Aulilla on suunnitteilla tupaantuliaiset omille ystävilleen. Aiomme olla huoneessani, syödä herkkuja ja kuunnella musiikkia. Siis vapaata seurustelua, Auli kuvailee. Pappilanpuistossa on asukkaille tarjolla erillisessä tilassa omaa päivätoimintaa ja Auli käy siellä töissä neljänä päivänä viikossa. Alku uudessa työpaikassa on sujunut hyvin. Perjantaisin hän pitää kotipäivän, jolloin ohjelmassa on huoneen siivousta ohjaajan avustuksella tai vaikka shoppailua. Täällä Pappilanpuistossa on riittävästi henkilökuntaa aina paikalla. Varsinkin kotipäivinä voimme suunnitella myös jotakin vähän erilaista tekemistä, pyörätuolilla liikkuva Auli kertoo.

17 30 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Asumispalveluohjaaja Merja Järvinen kulkee päämiesten rinnalla Hanna Kuusinen ja Merja Järvinen ulkoilevat mielellään yhdessä Pappilanpuiston viihtyisässä lähiympäristössä. KIIREETTÖMYYS, PYSYVYYS, päämiesten toiveiden kuuleminen, idearikas ilmapiiri ja asioihin tarttuminen, listaa asumispalveluohjaaja Merja Järvinen tuoreen työnsä hyviä puolia. Kehitysvamma-alan ammattilainen aloitti maaliskuussa 2012 asumispalveluohjaajana KVPS Tukena Oy:n Pappilanpuiston asumispalveluissa. Merja valmistui vajaamielishoitajaksi jo vuonna 1980, ja 1990-luvun lopulla hän päivitti koulutuksensa oppisopimusteitse lähihoitajaksi. Merjan aiempi työpaikka oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylläpitämän Ylisen turvahoitoyksikön osastolla. Merja Järvinen ehti vanhassa työpaikassaan kerätä vankan ammattitaidon, kyvyn toimia nopeasti monenlaisissa tilanteissa ja taidon lukea erilaisia ihmisiä sekä heidän tunteitaan. Hän haluaa kulkea Pappilanpuiston tuoreiden asukkaiden rinnalla ja auttaa heitä kotiutumaan taloon. Päämiesten ja heidän läheistensä toiveet ovat kaiken lähtökohta. Muutto on ollut pitkä prosessi sekä muuttajille että heidän läheisilleen. Tähän mennessä asiat ovat sujuneet hienosti. Asukkaat ovat esimerkiksi ikävöineet lapsuudenkoteihinsa yllättävän vähän, Merja kuvailee. Hän kertoo, että Pappilanpuiston asumispalveluyksiköstä löytyy työhönsä sitoutuneita ja mukavia eri-ikäisiä työntekijöitä. Asumispalveluohjaajan työ vaatiikin tiivistä sosiaalista kanssakäymistä ja itsensä pistämistä likoon. Asukkaita kuuluu kuunnella ja heidän tarpeisiinsa tulee reagoida ripeästi. Merjan mukaan Tukena on osoittautunut hyväksi työnantajaksi. Perehdytysjakso oli Merjan mielestä todella hyödyllinen ja hän koki myös siellä myönteisiä kohtaamisia. Merja saa esittää toiveita työvuoroistaan. Lisäksi töissä on aina paikalla riittävästi henkilökuntaa ja Merjan esimies osallistuu itsekin käytännön töihin. Näin päämiesten tarpeet ja arjen haasteet välittyvät esimiehelle helposti. Asumispalveluohjaaja kertoo saavansa asukkailta suoraa palautetta päivittäin. Jo töihin tullessaan hän saa usein aplodit puhumattomalta asukkaalta. Merja kokee tärkeäksi myös yhteydenpidon asukkaiden läheisiin. Hän ottaakin asukkaiden perheisiin mielellään yhteyttä ja kuulee heiltä, miten kotona on eri tilanteissa toimittu. Pappilanpuiston asukkaat ovat hyvän itsetunnon omaavia ja sosiaalisia. Hienoa on, että monet heistä myös tunsivat toisensa ennakkoon. Täällä on välitön tunnelma, Merja hymyilee.

18 32 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 33 Sillanpään Satu ja perhe kulkivat pitkän tien itsenäistymiseen PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTIT SIRPA RYYPPÖ-HIMANEN, VALOKUVAT KUN SATU SILLANPÄÄ oli 20-vuotias, hän alkoi suunnitella muuttamista pois lapsuudenkodistaan. Vanhemmat Mirja ja Jarmo Sillanpää selvittivät, löytyisikö kehitysvammaiselle kuopukselle sopivaa asumisratkaisua kotikunnan Maskun läheltä. Vaihtoehdot tuntuivat olevan vähissä. Niinpä vanhemmat jäivät vielä kuulolle. Nyt 31-vuotiaana Satu on asunut reilun vuoden itsenäisesti omassa asunnossaan KVPS Tukena Oy:n Metsälinnan asumispalveluissa Maskun keskustassa. Sadun kotiryhmässä asuu neljä muutakin kehitysvammaista asukasta. Koko Metsälinnassa on kolme kotiryhmää ja asukkaita yhteensä viisitoista. Itsenäistymisen ja irtaantumisen haasteita Sadun elämä tuntuu asettuvan uomiinsa pikku hiljaa. Muuttonsa jälkeen Satu ikävöi lapsuudenkotiaan ja soitti usein vanhemmilleen. Nyt ikäväpuhelut ovat harventuneet. Toki hän pitää säännöllisesti yhteyttä vanhempiinsa ja vierailee Metsälinnan lähellä sijaitsevassa lapsuudenkodissaan. Viime syksynä Sadun elämässä tuli eteen monia haasteita. Itsenäistymisen alku uudessa kodissa oli käynnissä, kun naisen tärkeä ystävä menehtyi. Lisäksi Sadulla oli pitkällisiä hammasvaivoja, joiden syy löytyi vasta perusteellisten tutkimusten jälkeen. Liian monta samanaikaista muutosta vetivät nuoren naisen mielen matalalle. Vanhemmat huomasivat, että tyttären tilanne vaati ammattiapua ja myös hakivat sitä hänelle. Jossakin vaiheessa pohdimme, mahtaako Satu sopeutua itsenäiseen asumiseen ollenkaan, kun tilanne vaikutti hänelle niin raskaalta. En kuitenkaan ollut valmis antamaan periksi. Ajattelin, että tämä asia pitää hoitaa kuntoon nyt, Mirja-äiti kertoo. Äiti sanoo, että vanhemmat ovat kolmekymmentä vuotta asettaneet Sadun tarpeet etusijalle. Nyt heillä on ensi kertaa mahdollisuus tehdä omia suunnitelmiaan ilman, että ensin täytyisi miettiä nuoremman tyttären hoitoa. Suuret elämänmuutokset vaativat sitkeyttä, Mirja, Jarmo ja Satu Sillanpää tietävät käytyään yhdessä läpi pitkän ja monin tavoin haasteellisen tien lapsen itsenäistymiseen. Merivoimista pitkään eläkkeellä ollut Jarmo-isä on aina viettänyt Sadun kanssa paljon aikaa. Hänelle tyttären muuttoon sopeutuminen otti koville ja välillä tuntui, että lapsi pitää ottaa takaisin vanhempien luokse. Nyt isän mieliala on kuitenkin toiveikas. Äiti jäi Sadun muuton aikaan eläkkeelle vakuutusalan työstään, joten elämäntilanne on molemmilla vanhemmilla entistä joustavampi. Läheisyhteistyölle kiitosta Jarmo Sillanpää on matkan varrella halunnut vaikuttaa kehitysvammaisten ihmisten asioihin. Hän on ollut mukana muun muassa Maskun vammaisneuvostossa ja asumisen ohjausryhmässä sekä kehitysvammaisten tukiyhdistystoiminnassa. Itse Jarmo kuitenkin korostaa olevansa ennen kaikkea isä. Haluan kiittää kotikuntamme Maskun viranhaltijoita, kuten esimerkiksi entistä perusturvajohtajaa. Kunnan johto on vienyt kehitysvammaisten asumisasiaa hyvin eteenpäin, Jarmo Sillanpää sanoo. Yhteistyön Metsälinnan asumispalveluiden kanssa Sillanpäät ovat kokeneet hyväksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ennakkoon järjestämä muuttovalmennuskin oli heidän mielestään hyvä ja tärkeä asia koko perheelle. Sillanpäät kehuvat, että kehitysvammaisten nuorten asumisen laatu on kehittynyt vuosien varrella paljon monessa suhteessa. Vanhemmat arvostavat Sadun uuden asunnon toimivuutta ja asumisryhmän siisteyttä. Läheisestä pitopalvelusta Metsälinnaan toimitettava ruokakin on hyvää. Sillanpäät ovat halunneet antaa Metsälinnan väelle palautetta heti, kun sen tarvetta on ilmaantunut. Henkilökunta on ollut aina valmis kuuntelemaan vanhempien ajatuksia. Mirja ja Jarmo ovatkin muun muassa toivoneet lisää vapaa-ajan toimintaa Sadun asumisryhmään. Sillanpäät ovat tyytyväisiä, että tytär saa Metsälinnassa tukea niihin asioihin, jotka ovat hänelle haasteellisia. Satu voi uudessa kodissaan rauhassa harjoitella esimerkiksi kellonaikoja tai pohtia ohjaajan kanssa, minkä verran ostoskäynnilla menee rahaa. Vaatteiden valinnassa ja iltatoimissa hän saa sopivasti apua. Mirja ja Jarmo Sillanpäällä on tässä vaiheessa oikeastaan vain yksi painava toive. He haluavat, että tyttärellä on jatkossakin hyvä olla.

19 34 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 3536 Omassa kodissa voi tehdä lempiasioita Satu Sillanpään lempipuuhia omassa kodissa Metsälinnassa ovat helmikorujen teko, television katselu, musiikin kuuntelu ja piirtäminen. Muumit ja Risto Räppääjä, tiivistää Satu mieliohjelmansa. Satu Sillanpäällä käy myös vieraita. Vanhempien lisäksi hänen luonaan piipahtaa ystäviä. Hänen naapurinsa ovat muuttaneet taloon kolmen kunnan alueelta, eli Maskusta, Nousiaisista ja Mynämäeltä. Osa heistä on Sadulle entuudestaan tuttuja. Satu Sillanpään mielestä Metsälinnan henkilökunta on mukavaa. Hän kertoo syövänsä oman asumisryhmänsä kanssa päivällä ja illalla. Iltapalaksi hän laittaa omassa asunnossaan leipää, joka oli jo vanhempien luona asuessa hänen mieliherkkuaan. Jos ikävä lapsuudenkotiin alkaa vaivata, Satu kertoo soittavansa äidilleen. Puhelu helpottaa oloa. Viime aikoina kotipuheluita ei ole tarvinnut soitella kovin usein. Satu käy viitenä päivänä viikossa töissä Toimintakeskus Pikkolossa, joka sijaitsee sopivan kävelymatkan päässä kotoa. Metsälinnasta hän lähtee myös säännöllisesti harrastuksiinsa eli uimaan, karaokea laulamaan ja käsityökerhoon. Asukas kertoo, että keskiviikkoisin on siivouspäivä. Sadulla on henkilökohtainen avustaja tukenaan 16 tuntia kuukaudessa ja hänen kanssaan hän voi suunnata vaikka elokuviin tai kesällä Linnanmäelle. Vuoreksen asumispalvelut esillä Tampereen Asuntomessuilla os. Frans Emilinkatu 3, Tampere Vuoreksen asumispalvelut on kehitysvammaisten ihmisten uudenaikainen asumispalveluyksikkö, jossa KVPS Tukena Oy on palveluntuottajana. Laadukkaita asuntoja ja yksilöllistä tukea -asuntomessuseminaari os. Tulppaanitalo, Pinninkatu 51, Tampere Seminaarin jälkeen mahdollisuus tutustua Vuoreksen asumispalveluyksikköön. Johtaja Taru Liimatta siirtää Tukenan arvot käytäntöön PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTI SIRPA RYYPPÖ-HIMANEN, VALOKUVAT Asukkaiden läheiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneitamme, Metsälinnan johtaja Taru Liimatta (vasemmalla) sanoo. Hän kuuntelee mielellään asukkaiden ajatuksia. Kuvassa (alla) Taru Liimatta ja Satu Sillanpää. METSÄLINNAN ASUMISPALVELUIDEN johtaja Taru Liimatta haluaa olla osallistuva ja osallistava esimies. Hän kannustaa työntekijöitään omatoimisuuteen ja ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Johtaja arvostaa työntekijöitä, jotka ovat itseohjautuvia ja osaavat tehdä arjessa omia päätöksiään. Luotan henkilökuntaani, ja ylläpidämme avointa työkulttuuria. Asioista keskustellaan ja niistä päätetään yhdessä, Taru Liimatta sanoo. Taru aloitti Metsälinnan johtajana, kun talo avattiin kesäkuussa 2011 Turun lähelle Maskuun. Hän on koulutukseltaan sosiaalikasvattaja ja kasvatustieteiden maisteri. Lisäksi Taru Liimatta suoritti valvontaviranomaisten edellyttämän esimieskoulutuksen, josta saa hyvää lisäpohjaa yhdeksän työntekijän kanssa työskentelyyn. Taru Liimatta on viikoittain mukana Metsälinnan käytännön töissä. Hän tietää paljon kehitysvammaisten asukkaiden tavoista ja toiveista juuri siksi, että hän tekee töitä tiiviissä yhteydessä asukkaisiin. Viesti kulkee esimerkiksi aamutoimia tehdessä vaivattomasti asukkaalta johtajalle. Talossa on neljätoista asukasta ja yksi tilapäishoitopaikka. Päämiehet asuvat kolmessa kotiryhmässä, joissa jokaisessa on viisi asuntoa. Asukkaiden läheiset ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita Metsälinnan johtajalle ja henkilökunnalle. Läheisiltä saa käytännönläheisiä vinkkejä toiminnan kehittämiseen ja tuoreita näkökulmia asukkaiden asioihin. Olemme vastaanottaneet palautetta monenlaisista asioista. Hienoa, että läheiset uskaltavat avata keskustelun aroistakin aiheista ja esittää näkemyksiään. He ovat oppineet ottamaan yhteyttä myös suoraan asukkaiden omaohjaajiin. Metsälinnan toiminnan ensimmäistä vuotta ovat painottaneet turvallisuusasiat ja henkilökunnan vakiinnuttaminen. Sijaisrinkiin on etsitty osaavaa väkeä ja heidän perehdyttämiskäytäntöjään on suunniteltu ja kehitetty. Taloon on perustettu kotiryhmätiimit, jotka työstävät muun muassa sijaisten perehdyttämiskansioita ja hiovat asuntoryhmien sisäisiä viikko-ohjelmia. Metsälinnassa on jo toiminnan käynnistelyvaiheessa tiedostettu työntekijöiden hyvinvointi. Henkilökunta on mukana työyhteisöjä liikkumaan innostavassa ja kunkin työntekijän omia liikuntatottumuksia arvioimaan kannustavassa Askeleet-liikuntakampanjassa sekä leikkimielisessä painonpudotustempauksessa. Käytännön arjen sekaan järjestetään aikaa myös työyhteisön sisäiselle arvokeskustelulle.

20 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy Pinninkatu Tampere puh faksi Toiminnanjohtaja Markku Virkamäki puh Tiedottaja Elina Leinonen puh Tukipalvelut Hallintopäällikkö Mika Kankainen puh Kiinteistötoimi Kiinteistötoimen päällikkö Arto Mäkinen puh Tukiasuminen Pasi Hakala puh Asukasyhteydet Marjukka Hapuoja puh Hallitus Kari T Korhonen (pj.) puh Sirkku Lappalainen-Ruppa (vpj.) puh Jaakko Bashmakov puh Risto Burman puh Risto Kortelainen puh Jyrki Pinomaa puh Miina Weckroth puh Tilapäishoito Tilapäishoidon johtaja Perhelomitus Anni Häme puh Perhelomituksen varaukset Anu Kubach puh Ryhmälomitus Teema- ja harrastekurssit Tilaustoiminta Markku Vellas puh Perhehoito Puhevammaisten tulkkipalvelu Minna Salonen puh Kehittämistoiminta Kehittämispäällikkö Kirsi Konola puh Muuttovalmennus Katja Marjamäki puh Ikäperhetoiminta Marjo Rikkinen (vanhempainvapaalla) Satu Koivurinne puh Henkilökunnan koulutushankkeet Mia Kajosmäki-Kaasinen puh Henkilökohtainen avustajatoiminta Asumisen yksilölliset tukimallit -hanke ( ) Hanna Heikkilä puh Tiedän mitä tahdon! Henkilökohtainen budjetointi -hanke ( ) Aarne Rajalahti puh Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hanke ( ) Petra Tiihonen (vanhempainvapaalla) Katri Hänninen puh Päivätoiminnan kehittäminen Kipinöitä! -hanke ( ) Petteri Kukkaniemi puh Pinninkatu Tampere (tukipalvelut) Aninkaistenkatu 14 B Turku (hallinto) puh faksi Toimitusjohtaja Päivi Kari puh Varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala puh Kehittämispäällikkö Minna Hyvärinen puh Hallitus Markku Virkamäki (pj.) puh Maija Kangaslahti-Leppä (vpj.) puh Päivi Kaltio puh Kari T Korhonen puh Juhani Lankinen puh Jyrki Pinomaa puh. (09) Asumispalvelut Menninkäisen palvelukoti Juhani Hirvonen puh (Lehmo) Päivänsäteen palvelukoti Marko Ahlström puh (Jyväskylä) Neliapilan palvelukoti Päivi Karström puh (Raisio) Pohjantähden palvelukoti Liisa Puskala puh (Kemi) Hirvinummen palvelukoti Tanja Huhtanen puh (Kurikka) Poutapilven palvelukoti Mervi Shemeikka puh (Imatra) Kaislarannan palvelukoti Taimi Piippo puh (Pyhäsalmi) Lounatuulen palvelukoti Maija Suomus puh (Hyvinkää) Kesäheinän palvelukoti Raija Hyvönen puh (Kajaani) Hopeanuolen palvelukoti Elina Kallio puh (Harjavalta) Pikkutulppaanin palvelukoti Sirpa Lammi puh (Kauhava) Kultakuusen palvelukoti Sari Eronen puh (Kuhmo) Aarlanmarkin asumispalvelut Marjo Ylipelkonen puh (Lapua) Lamminrannan asumispalvelut Minna Hyvärinen puh (Forssa) Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta puh (Masku) Pappilanpuiston asumispalvelut Taina Liikanen puh (Tampere) Ilmarinrinteen asumispalvelut Raija Hyvönen puh (Kajaani) Martinkaaren asumispalvelut Marjo Hattunen puh (Hyvinkää) Vuoreksen asumispalvelut Minna Kaitaniemi puh (Tampere) Tilapäishoito Tilapäishoitokoti Tulppaanikoti Mervi Utunen puh (Tampere) Tilapäishoitokoti Citytulppaani Raili Koivukangas puh (Helsinki) Päivätoiminta Päivätoimintayksikkö Sinikello Samu Salo puh (Tampere) Työhönvalmennus Työhönvalmennuskeskus Jyrki Sulonen puh (Harjavalta) Työhönvalmennuskeskus Eija Poikkeus puh (Kankaanpää)

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 KVPS Konsernin TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 25.5.2013 Tukiliitto perusti Palvelusäätiön 1992 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa 23.4.1988 Imatralla lausuttiin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Aurinko lämmittää, ja Lamminrannan asukkaat nauttivat keväästä. Pihakeinussa hymyilee iloinen ja hyväntuulinen nuori mies. Hän on Juho Jaakkola, jonka elämäkin

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa. Anni Häme Jyväskylä

Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa. Anni Häme Jyväskylä Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa Anni Häme 3.11.2016 Jyväskylä Lyhytaikaishoidon palveluja vuodesta 1989 Älkää viekö lasta kotiin, viekää suoraan laitokseen, sanoivat synnytysosaston

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Erityisryhmien ja ikäihmisten perhehoito Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry 1 Mitä toimeksiantosuhteinen perhehoito on? Perhehoito on henkilön hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto

Yhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote Katriina Kunttu 26.9.16 Tiedän mitä tahdon! Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke vammaispalveluissa näin se alkoi..

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Asumisen uudet muodot

Asumisen uudet muodot Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

omaishoidon tueksi Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito Perhehoito Lapissa uusia mahdollisuuksia omaishoidon tueksi Sirkka Nissi Onnela, aluevastaava, Omaishoitajat ja Läheiset liitto Omaishoitajan vapaan järjestämisen haasteita, näkökulmia Omaishoito perhehoito

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Olemme valtakunnallinen kansalaisjärjestö, jonka perustehtävä on edistää kehitysvammaisen ihmisen ja hänen perheensä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja elämänlaatua - hyvää

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi Säästöpankki SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016 - Säästöpankki SUOMEN VANHIN PANKKIRYHMÄ - OSA YHTEISKUNTAA JO YLI 190 VUOTTA Ensimmäinen Säästöpankki Turkuun 4.1.1823 Perustettiin vähävaraisia varten, opetti säästäväisyyttä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Kuntouttava asumispalvelu

Kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava asumispalvelu Susanna Hietala, Jukka Hiissa Seinäjoki 30.9.2009 Kuntouttava asumismuoto Palveluasuminen/asumispalvelu vs. kuntouttava asumismuoto Yksikön sijainti Yksikön tilat Kodinomaisuus

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa

Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa Helena Lindell Asumispalvelujen päällikkö Vammaispalvelut Vantaa 2.11.2016 Peilauspintana käytännönkokemus laitoksesta opetuksesta työ- ja toimintakeskuksesta autisminkirjon palveluohjauksesta asumisesta

Lisätiedot

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi

Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 24.3.2013 Tiedän mitä tahdon! projekti (2010 2013) Kokeillaan ja kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvaa henkilökohtaista budjetointia (kehitys)vammaisten

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot