VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!"

Transkriptio

1 VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!

2 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 1 2 Sisältö... Johdanto Tulevaisuus rakentuu vahvoille juurille siivet kantavat 1 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö KVPS Tukena Oy Juuret ja siivet -juhlavuosi 2012 Unelmana perheen hyvinvointi Unelmana tasavertainen elämä Unelmana itsenäistyminen ja hyvä asuminen Tohtori Simon Duffy Täysivaltainen kansalaisuus kuuluu kaikille Tilapäishoito Perhelomittaja ottaa arjen haltuun Perhehoito tarjoaa kiireetöntä ja aitoa läsnäoloa Kehittämistoiminta Henkilökohtainen budjetointi haastaa perinteiset palvelumallit Minna Mielikäinen avaa elämänsä kirjaksi Kiinteistötoimi Omassa kodissa asiat kohdallaan KVPS Tukena Oy Laadukasta kuntayhteistyötä Pappilanpuistossa Sillanpään Satu ja perhe kulkivat pitkän tien itsenäistymiseen Yhteystiedot Anna-Liisa Nikus Tämän Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n yhteisen juhlavuoden Vuosikirjan 2012 tarkoituksena on antaa yleiskuva KVPS-konsernin juurista, tämän päivän toiminnasta ja tulevaisuuden tavoitteista. ELINA LEINONEN, JULKAISUN TOIMITUS JA ULKOASUN SUUNNITTELU ANNA-LIISA NIKUS, KANNEN VALOKUVAT KANNEN KUVA: Tukiliitto-perhe koolla Kehitysvammaisten Palvelusäätiön 20-vuotisjuhlan kunniaksi: Jyrki Pinomaa ja Risto Burman Kehitysvammaisten Tukiliitosta, Tapio Suni, Kari T Korhonen, Sirkka Merikoski ja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä, Päivi Kari KVPS Tukena Oy:stä sekä Olavi Hietaharju ja Sanna Afonne Me Itse ry:stä. FORSSA PRINT 2012 Raha-automaattiyhdistys tukee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimintaa. Tulevaisuus rakentuu vahvoille juurille - siivet kantavat JUUREMME OVAT KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITOSSA. Olemme osa Tukiliitto-perhettä, jossa niin Tukiliiton, Palvelusäätiön kuin Tukenankin tavoitteena ja tarkoituksena on auttaa ja tukea kehitysvammaista ihmistä ja hänen läheisiään oman roolinsa ja perustehtävänsä mukaisesti. Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa Imatralla lausuttiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön syntysanat toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille päätettäessä. Kehitysvammaisten ihmisten läheisillä oli unelma laadukkaista asunnoista ja niihin liittyvistä palveluista sekä tilapäishoidon valtakunnallisesta järjestämisestä. Se lausuttiin näin:

3 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 3 Kehitysvammaisten asumiseen liittyvät asia ovat keskeisesti esillä koko toimintakauden. Kehitysvammaisille tarkoitettua palvelukotiohjelmaa valmistellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tukiliitto toteuttaa kolmen vuoden aikana lomittaja kotipalvelukokeilun, jolla selvitetään mahdollisuudet kotipalvelun keinoin järjestää kehitysvammaista kotona hoitaville vanhemmille hoitovapaata. Tavoitteena on myös luoda alku lomittajakoulutukselle ja -verkoston luomiselle. Liittohallitus teki periaatepäätöksen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustamisesta ja liittokokous teki lopullisen perustamispäätöksen, siirsi säätiölle palvelutuotannon ja hyväksyi sen säännöt ja tarkoituksen: Tarkoituksena on edistää, tukea ja järjestää kehitysvammaisten ja heidän lähiomaistensa asumista, kotipalvelua, lomitusta ja päivätoimintaa. Kahden vuosikymmenen aikana olemme rakentaneet noin 400 asuntoa palvelukoteihin ja 30 tilapäishoitokoteihin sekä hankkineet 150 yksittäistä asuntoa kehitysvammaisille henkilöille. Tilapäishoidon palveluita tarjosimme viime vuonna lähes 1000 perheelle ja Tukenan palveluiden piirissä oli yli 850 asiakasta. Yli 400 kehitysvamma-alan motivoitunutta ja koulutettua ammattilaista saa toimeentulonsa KVPS-konsernin palveluksessa. Sosiaalipalveluihin on tuotu 2000-luvulla elinkeinopoliittisiin intresseihin perustuva markkinamalli. Se on monin tavoin ongelmallinen, ja olemme ajamassa siihen muutoksia. Olemme vahvasti mukana Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laajamittaisessa yhteis- ja vaikuttamistoiminnassa. Me tiedostamme juuremme, omaisjärjestötaustamme, ja haluamme tällä strategisella valinnalla vahvan läheisyhteistyön ja läheisten asiantuntijuuden kunnioittamisen kautta erottautua positiivisella tavalla muista toimijoista. Moni yksiköistämme on syntynyt omaisten ja tukiyhdistysten aloitteesta ja vaikuttamistyöstä alueella. Anna-Liisa Nikus Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tilapäishoito voimaannuttaa perheitä Tomi Välimäki viihtyy viikonloppuisin ja väliin viikollakin lyhytaikaisessa perhehoidossa. Muulle perheelle tilapäishoito tuo lomaa ja lepoa. Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän läheisensä voivat osallistua omien voimavarojensa mukaan palveluidemme ja toimintojemme suunnitteluun, toteutukseen, kehittämiseen ja arviointiin. Toimintakulttuurimme tukee asiakasta ja läheistä arvostavaa ja kunnioittavaa, ainutkertaista kohtaamista. Palveluissa, toiminnoissa ja avustamistilanteissa turvaamme henkilön osallisuuden ja kunnioitamme hänen itsemääräämisoikeuttaan. Päämiehisyyttä tuemme kehittämisen ja koulutuksen keinoin. Palvelujen laatua arvioimme henkilön hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmista. Olemme kehittäneet johtamista ja esimiestyötä toiminnan laadun takaamiseksi. Olemme iloisia ja ylpeitä Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustajien kaukonäköisyydestä. Unelma syntyi tarpeesta ja sitä on viety tarmokkaasti eteenpäin. Haluamme tulevaisuudessakin levittää siipemme vahvojen juuriemme varassa. MARKKU VIRKAMÄKI TOIMINNANJOHTAJA KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ PÄIVI KARI TOIMITUSJOHTAJA KVPS TUKENA OY KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ kehittää ja tuottaa erilaisia tilapäishoidon palveluita. Tilapäishoidon keskeisin tavoite on tukea perheen arkea ja voimavaroja. Perheiden osallisuus ja asiantuntemus ovat palveluidemme perusta. Palvelumme mahdollistavat omaishoitajien lakisääteisen vapaan, vakinaisen hoitajan vapaapäivät ja harkinnanvaraisen tilapäishoidon. Tavoitteenamme on valtakunnallinen, monipuolinen ja joustava palvelukokonaisuus, joka soveltuu perheiden ja erityistä tukea tarvitsevien ihmisten erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin: Kotiin vietävässä perhelomituksessa työntekijä tulee hoidettavan kotiin ja hoitaa vammaisen lapsen, nuoren tai aikuisen lisäksi kotiin jäävät sisarukset. Lomitusta tehdään ympäri vuorokauden, ja perheen oma elämänrytmi pyritään säilyttämään. Hoitoapu on tarkoitettu kaikenikäisille ja -kokoisille perheille. Perhehoito on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille, nuorille ja aikuisille, joita perhehoitaja hoitaa omassa kodissaan. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää päivästä 14 vuorokauteen. Pitkäaikainen perhehoito tarjoaa lapselle kokopäiväisen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden, jota omien vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät mahdollista. Nuorelle tai aikuiselle perhehoito on yksilöllinen asumisvaihtoehto. Ryhmälomitus on kunnan kanssa yhteistyössä suunniteltavaa tilapäishoitoa. Turvallinen ympärivuorokau- tinen huolenpito ja ohjattu yhdessäolo tukevat lasten kehitystä, sosiaalista kanssakäymistä sekä uusien elämysten ja kokemusten saamista. Teema- ja harrastekurssit ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia, nuoria ja aikuisia erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin. Palvelu järjestetään leirimuotoisena lomaaikaan. Leirit sisältävät monipuolista ohjattua toimintaa, täysihoidon ja ympärivuorokautisen huolenpidon. Tilapäishoito on perheille erittäin tärkeää, siksi sen asemaa tulisi vahvistaa yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Tähän tarvitaan vahvaa edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Tilapäishoitopalvelujen saatavuus ja jatkuvuus edellyttävät yhteistyötä kuntien kanssa, koska valtaosa palveluista on lainsäädännöllisesti yhä harkinnanvaraisia. Oikea-aikaisilla ja perheiden tarpeisiin vastaavilla palveluilla saavutetaan myös yhteiskunnallista hyötyä: tilapäishoitoon panostaminen vähentää muun muassa kuntoutuspalveluiden tarvetta. Toimiva tilapäishoito vahvistaa koko perheen hyvää arkea, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta. Tilapäishoidon tarve kasvaa entisestään laitoshajauttamisen myötä; vanhemmat tarvitsevat toivomiaan vaihtoehtoja laitoksessa tapahtuvalle tilapäishoidolle. Mahdollistamalla tilapäishoito muualla kuin laitosympäristössä voidaan edistää myös asumispalveluiden järjestämistä lähiyhteisössä ja ehkäistä laitoskulttuurin rakentumista.

4 4 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 5 Kehittämistoiminta edistää lähiyhteisöön liittymistä KEHITTÄMISTOIMINTAMME luo yksilökeskeisiä, laadukkaita ratkaisuja erityistä tukea tarvitsevan ihmisen ja hänen läheistensä erilaisiin tarpeisiin ja elämäntilanteisiin. Erityisesti haluamme edistää päämiesten mahdollisuuksia elää aktiivisina kansalaisina lähiyhteisöissään. Muuttovalmennuksen tarkoituksena on muuttajan ja läheisten tukeminen muutostilanteessa. Toiminta suunnitellaan muuttajien toiveiden, kiinnostuksen kohteiden ja vahvuuksien pohjalta. Muuttovalmennuksen aikana tutustutaan etukäteen tulevaan lähiyhteisöön: Missä on lähikauppa, kirjasto ja lääkäri? Missä asuvat perheenjäseneni ja ystäväni? Miten voin osallistua lähiyhteisöön? Millaista tukea tarvitsen osallistumiseen? Henkilökohtainen avustajatoiminta luo henkilökohtaisen avun malleja, järjestää koulutusta, tuottaa selkokielistä materiaalia ja vaikuttaa aktiivisesti toiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Henkilökohtainen avustaja mahdollistaa päämiehen itsenäistä elämää ja yhteiskunnallista osallistumista tukemalla häntä elämään lähiyhteisönsä aktiivisena kansalaisena. Ikäperhetoiminta tukee perheitä, joissa kehitysvammainen aikuinen asuu lapsuudenkodissa ikääntyvien vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on tukea perheitä aikuisen itsenäistymisessä sekä tarjota tietoa palveluista, tukitoimista ja alueen asumismahdollisuuksista. Toimintamuotoina ovat perhetapaamiset, seminaarit ja perheiden elämänhallintaan liittyvät kurssit. Henkilökunnan koulutushankkeissa kehitysvammainen ihminen ja hänen lähiyhteisönsä otetaan mukaan kehittämistyöhön. Koulutuksissa henkilökuntaa rohkaistaan läheisyhteistyön tekemiseen ja avointen, luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden rakentamiseen. Tavoitteena on lisätä ammatillista osaamista laadukkaan ja yksilöllisen palvelun takaamiseksi. Asumisen yksilölliset tukimallit -hankkeen ( ) tavoitteena on ollut kehittää nykyisiä palveluita täydentäviä ja alueellisia palvelurakenteita uudistavia asumisen, elämisen ja tuen ratkaisuja. Olemme tehneet yksilölähtöistä aluetyötä yhteistyökumppaneidemme Yksi naapureista ESIMERKKEJÄ KEHITYSVAMMAISTEN HENKILÖIDEN YKSILÖLLISESTÄ ASUMISESTA (Kainuun maakunta, Turku, Rauma, Espoo ja Hyvinkää) toiveiden ja tarpeiden mukaan. Teematilaisuuksissamme kehitysvammaiset ihmiset, heidän läheisensä ja kunnan työntekijät ovat keskustelleet ajankohtaisista asumisasioista ja tavoista, joilla erilaiset ihmiset voisivat liittyä osaksi lähiyhteisöään. Olemme kokeilleet ja kehittäneet yksilökeskeisen elämänsuunnittelun menetelmiä. Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja Kehitysvammaliiton yhteisessä Tiedän mitä tahdon! -hankkeessa ( ) kokeillaan ja kehitetään henkilökohtaista budjetointia. Yhteistyökumppaneina ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä Vantaan kaupunki. Henkilökohtaisen budjetoinnin perusajatus on, että ihmiset tietävät itse parhaiten, mitkä asiat heille ovat tärkeitä ja millaista elämää he haluavat elää. Siksi on järkevää antaa ihmisten itse suunnitella tarvitsemaansa tukea, koska tällöin ratkaisut vastaavat parhaiten henkilöiden avun ja tuen tarpeita. Yksi naapureista Laitosasumisen lakkautus Suomessa -hankkeen lähtökohtana on ajatus, että kukaan ei ole liian vaikeavammainen asumaan omassa kodissaan. Tavoitteena on mahdollistaa laitosasumisen lakkauttaminen sekä kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä osallistuminen muutosprosessin suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa tehdään aktiivista vaikuttamistyötä ja korostetaan jokaisen ihmisen oikeutta asua ja elää lähiyhteisössä osana yhteiskuntaa. Tuemme kuntien palvelurakenteen kehittämistä, jotta ihmiset saisivat tarvitsemansa avohuollon palvelut lähiyhteisöstään. Koulutamme työyhteisöjä tukemaan muuttajia ja heidän läheisiään elämänmuutoksessa. Kipinöitä! -hankkeen ( ) lähtökohtana on luoda vammaisille henkilöille mahdollisuuksia osallistua yhteisöllisiin toimintoihin sekä edistää heidän ja muun lähiyhteisön yhteistoimintaa ja luonnollisten suhteiden syntymistä. Kehitämme uusia, innovatiivisia tapoja lisätä kontakteja ja oman panoksen antamista lähiyhteisössä. Tavoitteemme liittyvät kiinteästi osallisuuden, yhdenvertaisuuden sekä yhteisöllisyyden teemoihin. Julkaisujemme tilaukset Tarja Viitanen, puh tarja.viitanen@kvps.fi Anna-Liisa Nikus Kiinteistötoimi auttaa omaan kotiin Hanna Kuusinen muutti keväällä omaan kotiin Pappilanpuistoon. Hän nauttii ulkoilusta vehreällä asuinalueella Merja Järvisen avustamana. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ hankkii koteja erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Avun ja tuen tarpeet vaihtelevat, minkä vuoksi tarvitaan erilaisia asumisratkaisuja. Tavoitteenamme on viihtyisän kodin löytäminen. Kiinteistötoimen yhteistyökumppaneita ovat nykyiset ja uudet asukkaat, heidän läheisensä, paikalliset tukiyhdistykset ja kuntien sosiaalitoimet. Kehitämme asumismuotoja jatkuvasti hyödyntäen asukkaiden kokemuksia ja arjessa esiin nousseita tarpeita. Seuraamme asumisen kehitystä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Oma koti asumispalveluiden kera. Kehitysvammaisten Palvelusäätiöllä on yli 20 asumispalveluyksikköä eri puolilla Suomea. Asukkaat tarvitsevat yleensä paljon tukea asumiseensa ja elämiseensä. Joissain asumispalveluyksiköissä on huoneisto tilapäistä asumista tai asumisharjoittelua varten ja joidenkin yhteydessä on päivätoiminnan tilat. Tilapäishoitoon tarkoitetut kodit sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella. Palveluntuottajana kodeissa toimii useimmiten KVPS Tukena Oy. Rakennutamme aktiivisesti uusia asumispalveluyksiköitä yhteistyössä kuntien kanssa. Hankkeen perustana on paikkakunnalla tai lähikunnissa tiedostettu tarve hankkia asumispalveluita. Asumisyksiköt suunnitellaan paikallisten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan ja toteutetaan erityisryhmien avustuslakia noudattaen. Kaikki rakentamista koskevat aloitteet ja yhteydenotot ovat tervetulleita. Yhteydenotto on luontevinta tehdä Kehitysvammaisten Tukiliiton tukipiirin, tukiyhdistyksen tai kunnan sosiaalitoimen kautta. Koti yksin tai yhdessä ystävän kanssa. Oman kodin hankinnan valmistelu alkaa henkilön omasta halusta itsenäistyä. Aluksi on tärkeää kartoittaa asumismahdollisuudet sekä arjessa tarvittava apu ja tuki. Kodin sijainti suhteessa työpaikkaan, harrastuksiin ja läheisiin sekä asunnon varusteet ja esteettömyys ovat yksilöllisesti huomioitavia asioita. Sopiva asunto löytyy kotipaikkakunnalta läheisten ja kunnan sosiaalityöntekijän tuella. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ostaa asunnon valmiista rakennuskannasta ja vuokraa sen asukkaalle. Vuokrataso pidetään sellaisena, että henkilö saa täyden asumistuen, joka kattaa merkittävän osan vuokrasta. Asukkaan kotikunta tekee päätöksen tarvittavista tukipalveluista. Annamme mielellämme lisätietoja asunnon hankinnasta kiinnostuneille tuleville asukkaille, heidän läheisilleen, kunnille, yhdistyksille ja oppilaitoksille. Tuemme asumista omassa kodissa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on vuokranantajana turvallinen ja joustava. Vuokrasopimusta tehtäessä sovimme muuttajan kanssa vuokrasuhteen yksityiskodista yksilölliset tarpeet huomioiden. Kun elämässä tapahtuu omaan asumiseen tai asumisyhteisöön vaikuttavia asioita, sovimme yhdessä toimenpiteistä, joilla turvaamme asumisen jatkumisen. Haluamme vuokranantajana tukea asumisen onnistumista.

5 6 Vuosikirja KVPS Tukena Oy Vuosikirja KVPS Tukena Oy 7 KVPS Tukena Oy - Luotettavaa yhteistyötä asiakkaiden, läheisten ja kuntien kanssa JERE METSÄHONKALA, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS JA TIIU KAITALO, VALOKUVAT Tukenan palveluyksiköt KVPS TUKENA Oy tuottaa ja kehittää valtakunnallisesti kehitysvammaista ja erityistä tukea tarvitsevaa ihmistä ja hänen läheisiään auttavia ja tukevia palveluita. Tukena on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ostopalvelutoimintaansa varten perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Me tukenalaiset tiedostamme juuremme ja omaisjärjestötaustamme. Luottamuksellinen läheisyhteistyö ja perheiden asiantuntijuuden korostaminen ovat strateginen valintamme, jolla haluamme erottautua positiivisella tavalla muista sosiaalipalvelualan toimijoista. Asiakkaan täysivaltaisuuden kunniottaminen ja läheisyhteistyön painottaminen näkyvät palvelutoimintamme suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Arvomme heijastuvat myös kaikkiin arjen ainutkertaisiin kohtaamisiin asiakkaidemme ja heidän läheistensä kanssa. Palveluidemme suunnittelun ja toteuttamisen perustana on yksilökeskeinen ajattelu- ja toimintatapa, jossa asiakkaamme itse määrittelee oman elämänsä suunnan ja tavoitteet. Yksilökeskeinen suunnittelu ottaa voimavaraksi myös asiakkaan perheen, läheiset ja ystävät. Tukenalla on pitkäaikainen kokemus ja vankka asiantuntemus erityisryhmien palveluiden tuottamisesta yhteistyössä kuntakumppaneidensa kanssa. Vahvan erityisryhmien palveluihin liittyvän osaamisemme kautta olemme kunnille hyvä ja luotettava kumppani; toimimme asiakaskuntiemme kanssa avoimessa, luottamuksellisessa ja pitkäjänteisessä vuoropuhelussa. Palveluillamme ja asiantuntemuksellamme tarjoamme kunnille mahdollisuuden niiden palvelurakenteiden monipuolistamiseen ja uudistamiseen. Sosiaalipalvelujen liiketoiminnallistumisesta ja lisääntyneestä kilpailusta huolimatta Tukena on vahvistanut vuosi vuodelta asemiaan kehitysvammaisten palveluiden edelläkävijänä. Alkuvuoden 2012 aikana aloitimme palveluntuottajana Tampereen Pappilanpuiston, Kajaanin Ilmarinrinteen ja Hyvinkään Martinkaaren asumispalveluissa ja loppuvuonna käynnistämme toiminnan Tampereen Vuoreksen asuntomessualueella. KVPS Tukena Oy on kiinnostunut lisäämään laadukasta palvelutarjontaansa ja laajentamaan palveluvalikoimaansa alueellisten ja yksilöllisten tarpeiden mukaan koko Suomessa. Ollaan yhteydessä! Asumispalvelut Menninkäinen, Lehmo Päivänsäde, Jyväskylä Neliapila, Raisio Pohjantähti, Kemi Hirvinummi, Kurikka Poutapilvi, Imatra Kaislaranta, Pyhäjärvi Lounatuuli, Hyvinkää Kesäheinä, Kajaani Hopeanuoli, Harjavalta Pikkutulppaani, Kauhava Kultakuusi, Kuhmo Aarlanmarkki, Lapua Lamminranta, Forssa Metsälinna, Masku Pappilanpuisto, Tampere Ilmarinrinne, Kajaani Martinkaari, Hyvinkää Vuores, Tampere Tilapäishoitokodit Tulppaanikoti, Tampere Citytulppaani, Helsinki Päivätoiminta Sinikello, Tampere Työhönvalmennuskeskukset Harjavalta Kankaanpää Tukenan arvot välittyvät arjen kohtaamisissa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden kunnioittamisena ja hänen toiveidensa kuulemisena, varatoimitusjohtaja Jere Metsähonkala sanoo. Lounatuulen palvelukodin hyvä arki koostuu ihmisten päivittäisistä kohtaamisista. Kuvassa palvelukotiohjaaja Johanna Ristikangas kuuntelee Anna Karoliina Jyrkisen kuulumisia. Tukenan tunnuslukuja vuonna 2011 Liikevaihto Henkilötyövuodet Asiakkaat Asiakkaat ympärivuorokautisissa asumispalveluissa Kunta-asiakkaat 19,4 milj. 350 vuotta 869 henkilöä 270 henkilöä 96 kuntaa

6 8 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Kunniapuheenjohtaja Tapio Suni: Unelmana perheen hyvinvointi Unelmana perheen hyvinvointi Tapio Suni, sosiaalineuvos kunniapuheenjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVA ÄLKÄÄ VIEKÖ LASTA KOTIIN, viekää suoraan laitokseen, sanoivat synnytysosaston lääkärit hartaasti odotetun keskimmäisen lapsemme tullessa maailmaan ja suosittelivat down-poikamme Jukan siirtämistä saman tien Kuusaan keskuslaitokseen, muistelee Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Tapio Suni. Jukan varhaisina vuosina elettiin keskuslaitosten aikaa, eikä kunnallisia kehitysvammapalveluita ollut juuri lainkaan. Tuohon aikaan äidin osana oli jäädä kotiin hoitamaan kehitysvammaista lasta. Koska ainoat asumisvaihtoehdot olivat vielä kauan lapsuudenkoti ja keskuslaitos, Kaija Sunin arvokas elämäntyö jatkui kotona Jukan aikuisikään saakka, kaikkiaan liki viisi vuosikymmentä. Kaija oli elämäänsä tyytyväinen eikä haikaillut työelämässä toteutumatta jääneiden toiveidensa perään. Jukan ollessa pieni Imatralla ei ollut ainuttakaan päiväkotia, joka olisi ottanut vastaan kehitysvammaisia lapsia. Jotta nämä lapset eivät olisi joutuneet koulussa kiusatuiksi, oppivelvollisuudestakin vapautettiin ajattelematta lainkaan sitä, mistä kaikesta he jäivät paitsi, kun mahdollisuus opetukseen evättiin, Tapio Suni kertoo. Tilapäishoito oli varmasti vanhempien kipeimmin tarvitsema palvelu. Voidakseen hengähtää hoitotyöstään vanhempien ainoa vaihtoehto oli viedä kehitysvammainen lapsi kaukana sijaitsevaan keskuslaitokseen. Jukka oli muutaman kerran Kuusaalla, ei puhua pukahtanut koko hoitojakson aikana eikä pariin päivään sen jälkeen, niin loukkaantunut hän oli laitokseen viennistä. Palvelusäätiö syntyi perheiden unelmista Kehitysvammaisten Palvelusäätiö syntyi toteuttamaan perheiden unelmia. Tapio Sunin mukaan päällimmäisenä tavoitteena oli luoda malleja hyvistä ratkaisuista ja näyttää käytännössä, millaisia ovat kehitysvammaisten ihmisten ja heidän perheidensä toivomat palvelut. Perheet haaveilivat hoitajasta, joka tulisi kotiin ja huolehtisi vammaisen lapsen lisäksi sisaruksista ja kodista. Unelmasta syntyi kotipalvelukokeilu; perhelomittajan tullessa kotiin vanhemmat saivat mahdollisuuden lähteä lomalle, Tapio Suni muistelee. Vanhempien unelmana olivat pienet ja kodikkaat palvelukodit, joita haluttiin rakentaa malliksi muille. Palvelukotisuunnitelmaa täydensi ajatus, että jokaisessa palvelukodissa on lapsuudenkodeissaan asuville tarkoitettu tilapäisasunto. Puoli vuosisataa kehitysvammahuoltoa seuranneena Tapio Suni iloitsee siitä, että monet unelmat ja haaveet ovat toteutuneet: Tilapäishoito- ja asumispalvelut ovat kehittyneet ja koulunkäynti-, päivätoiminta- ja harrastusmahdollisuudet monipuolistuneet. Erilaisten tilapäishoitomallien kehittäminen perheiden tueksi on hänen mielestään ollut Kehitysvammaisten Palvelusäätiön merkittävimpiä aikaansaannoksia. Unelmana vireä vaikuttamistyö ja hyvinvoivat perheet Kehitysvammaisten Tukiliiton kaltainen kansalaisjärjestö on Kehitysvammaisten Palvelusäätiölle ainutlaatuinen voimavara. Läheisnäkökulma ja palvelun käyttäjien kokemukset ovat arvokkaita toimintaa kehitettäessä, Tapio Suni korostaa. Tapio Suni uskoo Kehitysvammaisten Palvelusäätiön voivan kasvaa tulevaisuudessa merkittäväksi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi. Hän toivoo, että siitä tulisi yhdessä Tukenan kanssa myös alansa markkinajohtaja. Monikansalliset hoiva-alan yritykset katsovat elämää kovin erilaisesta näkökulmasta; taloudellisen voiton tavoittelun sijasta meille on tärkeää palvelun laatu ja sisältö sekä asiakkaidemme ja heidän läheistensä elämänlaatu. Palveluiden jatkuva kehittäminen yhteiskunnan tarpeita ja perheiden toiveita herkällä korvalla kuunnellen on Tapio Sunin mielestä tärkeää. Hän toivoo, että henkilöstön perhettä kunnioittavat asenteet ja asiakaslähtöinen ajattelutapa erottaisivat Kehitysvammaisten Palvelusäätiön edukseen muista toimijoista. Tukiyhdistysten paikallinen vaikuttamistyö ja edunvalvonta ovat aina olleet Tapio Sunin sydäntä lähellä. Hänen mukaansa paikalliset yhdistykset ovat edelleen tärkeitä kehitysvammaisten ihmisten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheistensä arkea koskevat päätökset tehdään omassa kunnassa. Uskon kunnalliseen demokratiaan; valtuutetut haluavat kuunnella kuntalaisia ja omia paikallisyhdistyksiä, Tapio Suni vakuuttaa. Kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen mukaan, missä kunnassa asuvat. Tukiyhdistyksiä tarvitaan tämän eriarvoisuuden poistamiseen. Tapio Suni toivoo tukiyhdistysten uudistuvan ja hakevan aktiivisesti nuoria perheitä mukaan toimintaan. Hänen mielestään vertaistuella on erityinen merkityksensä niin nuorille kuin ikääntyvillekin perheille. Kansalaisjärjestötyö on ollut meidän molempien, minun ja Kaijan, elämän suuri rikkaus. On ollut hienoa olla mukana toteuttamassa kehitysvammahuollon suuria uudistuksia.

7 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi 11 Unelmana vammaisten ihmisten asioihin vaikuttaminen Olavi Hietaharju, puheenjohtaja Me Itse ry Puheenjohtaja Olavi Hietaharju, Me Itse ry: Unelma tasavertaisesta elämästä ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVA KYLLÄ SE YKKÖSASIA MINUN ELÄMÄSSÄNI on ollut tämä puheenjohtajuus että Me Itse ry:n jäsenet minut puheenjohtajakseen valitsivat ja sitä myötä vammaisten ihmisten asioihin vaikuttaminen, Olavi Hietaharju kertoo. Kehitysvammaisten ihmisten oman kansalaisjärjestön, Me Itse ry:n, johtoryhmän puheenjohtajuus on ollut Olavin mielestä eittämättä hänen suurimman unelmansa täyttymys. Mulla on hyvä sydän ja osaan asettua toisten asemaan. Ajattelen asioita leveästi, kuuntelen muita ja haluan tehdä työtä vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta, Olavi sanoo. Hän asuu itse Rantsilassa Pohjois- Pohjanmaalla, mutta kantaa huolta vammaisten ihmisten asioista koko Suomessa, Helsingistä Lappiin. Tulevaisuuden unelmia kysyttäessä Olavi Hietaharju vastaa hetkeäkään empimättä, että tärkein on kehitysvammaisten ihmisten hyvä elämä. Unelma tasavertaisesta ja ihmisarvoa kunnioittavasta elämästä on Olavin mielessä kirkkaana. Hän tietää tarkoin, mistä puhuu. Olavin elämänkokemus on vankka ja hänen oma tarinansa koskettava niukkuutta ja raskaita laitosvuosia, mutta myös rakkautta ja vaikeuksien yli kantaneita läheisiä ihmissuhteita. Unelma hyvästä elämästä pohjaa omiin lapsuus- ja nuoruusmuistoihin Turvallinen perhe-elämä, äidin ja isän kunnioittaminen, sisarusrakkaus ja leikit yhdessä toisten lasten kanssa, Olavi Hietaharju maalaa kuvan onnellisesta lapsuudesta. Omista varhaisvuosista piirtyy Olavin muistoissa kaikesta huolimatta hyvä lapsuus, vaikka sitä värittivät taloudelliset huolet ja toimeentulon tiukkuus. Äiti kuoli varhain ja isän oli yksin tienattava leipä kahdeksanlapsiselle perheelle. Olavin mukaan yhteiskunta ei tuolloin tukenut vähävaraista perhettä. Isällä oli kuitenkin aina aikaa lapsilleen, ja sisarukset pitivät toisistaan huolta. Kansakoulua yritettiin, kun olin seittemän vanha. Eipä tullut siitä mittään muuta kuin kiusaamista huonon puheeni takia ja tappelunnujakkaa poikien kanssa. Ei ollut siihen aikaan erityisopetusta. Väliin tekkee vieläkin kipeää, että itteltä jäi kansakoulu kesken ja lukutaito hankkimatta, Olavi Hietaharju muistelee. Peruskoulun käyminen ja ammatin opiskelu kuuluvatkin Olavin mielestä olennaisesti kehitysvammaisen nuoren oikeuksiin ja hyvään elämään. Kunnassa alkoivat miettiä, mitä pojalle pitäisi tehdä, ja määräsivät laitokseen. Yli kymmenen vuotta siellä Toivola-kodissa kului, 20 poikaa samassa huoneessa, ankaraa kuria ja tiukkoja sääntöjä. Oma päätösvalta ja vapaus siinä vietiin, kun hoitajat päättivät puolesta, eivät kuunnelleet eivätkä kunnioittaneet, Olavi huokaa. Hän ei kuitenkaan ole katkera eikä murehdi menneitä. Onnekas käänne Olavin elämässä oli se, että vanhin sisar Toini päätti hakea hänet laitoksesta omaan kotiinsa perhehoitoon. Olavi osallistui maatilan töihin ja sai ensimmäistä kertaa elämässään omaa rahaa. Tilan sukupolvenvaihdoksen jälkeen Olavi muutti Ouluun; ensin asuntolaan, sitten omaan asuntoon. Oma koti on minusta ollut kaikkein paras! Tärkeintä on kuitenkin oma päätösvalta asumispaikan suhteen, Olavi Hietaharju toteaa painokkaasti. Asumisasioista puhumiseen pontevuutta tuo se, että Olavi on itse kokeillut kaikki asumismuodot, niin laitoshoidon, perhehoidon, asuntolassa asumisen kuin itsenäisen elämisen. Asumiseen tarvitaan tukea. Palvelut on järjestettävä siten, että vammainen ihminen selviää tasaveroisesti muiden kanssa, Olavi korostaa. Tasavertainen aikuisuus, täysivaltainen kansalaisuus Olavi Hietaharjun unelmaan hyvästä aikuisuudesta kuuluvat mieheksi ja naiseksi kasvaminen sekä omaa elämää ja omia elämäntapoja koskevien valintojen tekeminen. Hän korostaa, että kehitysvammaiset nuoret tarvitsevat valistusta seurusteluasioissa ja alkoholinkäytössä, joista kumpaankin heillä on aikuisina yhtäläinen oikeus kuin muillakin. Parisuhde ja perheen perustaminen kuuluvat vammaisten ihmisten perusoikeuksiin. Heiltä löytyy rakkautta kasvattaa lapsista kunnon kansalaisia, tarvitaan vain oikeanlaista tukea lapsen hoitamiseen ja perheen elämään, Olavi Hietaharju pohtii. Tärkiää olisi vanhana saada hoitaa myös lapsenlapsia, mummuna ja vaarina oleminen. Harvinaista se vain on vielä nykyjään. Ammatti on tärkiä asia, Olavi toteaa. Hän toivoo, että tulevaisuudessa avotyöpaikkoja olisi nykyistä enemmän ja palkkaus parempi. Olavi Hietaharju puolustaa vahvasti vammaisten ihmisten oikeuksia ja ajaa heikompiensa asioita. Mutta mitä Olavi toivoo itselleen, minkälaisia toteuttamattomia unelmia hänellä on omassa elämässään. Yksi on, että työkaverin kanssa lähdemme tänä vuonna mopoilla Lappiin, aina Norjan rajalle saakka!

8 14 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Perhekuvassa Kari ja Raili Korhonen (taustalla) sekä Susanna, Tuomas ja Samuli Korhonen. Unelmana itsenäistyminen ja hyvä elämä Raili ja Kari T Korhonen sosiaalineuvos, puheenjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tohtori Simon Duffy: Täysivaltainen kansalaisuus kuuluu kaikille ELINA LEINONEN, HAASTATTELU JA VALOKUVA SIMON DUFFY johtaa The Centre for Welfare Reform -nimistä organisaatiota, jonka kotipaikka on Sheffieldissä Britanniassa. Hän on työskennellyt yli 20 vuotta kehitysvammaisten ihmisten parissa ja pyrkinyt tukemaan heitä elämään kansalaisina ja hallitsemaan omaa elämäänsä. Miten sinusta tuli kansalaisuuden puolestapuhuja? Kun aloitin työni, toimin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka olivat juuri muuttaneet pois laitoksista. Heidän elämänlaatunsa oli toki parantunut, mutta se ei vieläkään ollut hyvä. Järjestelmät ja jäykät palvelut tuntuivat edelleen hallitsevan ihmisten elämää. Aivan liian usein heillä ei ollut mahdollisuuksia elää vapaasti eivätkä he voineet antaa panostaan yhteisöissä. Vaikka he asuivat lähiyhteisössä, heillä ei ollut yhteyksiä muihin ihmisiin ja he elivät yhä eristettyinä. Mitä mielestäsi tarkoittaa kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuus? Uskotko, että täysivaltainen kansalaisuus on todella mahdollista? Kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuus tarkoittaa aivan samaa kuin muidenkin; kansalaisuudessa on hienoa juuri se, että se on tärkeää meille kaikille. Millaisista käytännön asioista koostuu täysivaltainen kansalaisuus? Tarkoitus Hallinta Raha Koti Apu Antaminen Rakkaus Oma tunne siitä, kuka olen ja kuinka minun tulisi elää Taito ohjata omaa elämääni Voin toimia vapaasti ja itsenäisesti Oma paikka, johon kuulun Apu ja tuki muilta ihmisiltä Oman panokseni antaminen yhteisön elämään Ihmissuhteet, arvostetuksi tuleminen ja rakkauden eri muodot Lähde: Simon Duffy 2012 Kansalaisuuden käsitteessä on perimmältään kyse kahdesta tärkeästä eettisestä periaatteesta: Olemme kaikki erilaisia ja erilaisuus on hyvä asia. Olemme kaikki tasa-arvoisia, ja jokaisella on yhtäläiset oikeudet ja yhtäläinen arvo. Kansalaisuuteen sitoutunut yhteiskunta tukee kaikkia jäseniään niin, että jokainen voi kukoistaa ainutkertaisena yksilönä. Jotkut tarvitsevat apua enemmän kuin toiset apua saatetaan tarvita esimerkiksi kommunikointiin, rahankäyttöön tai yhteisössä toimimiseen mutta kansalaisuus on mahdollista kaikille. Uskon vakaasti, että kehitysvammaiset ihmiset voivat saavuttaa täysivaltaisen kansalaisuuden. Tunnen monia, jotka ovat jopa muita parempia kansalaisia. Heillä on ihmissuhteita ja yhteisössään suuri merkitys, heillä on ystäviä, elämänkumppani ja perhe. Kehitysvammaisuus ei suinkaan estä kansalaisuutta itse asiassa se voi olla hyödyksi yhteisyyden luomisessa mutta siitä tulee este, jos yhteiskunta ei puutu ennakkoluuloihin ja vallankäyttöön. Miten mielestäsi voidaan parhaiten edistää kehitysvammaisten ihmisten kansalaisuuden toteutumista? Ensinnäkin täytyy uskoa. Jos uskoo itseensä ja toisiin ihmisiin, niin melkein mikä tahansa on mahdollista. Ensimmäinen askel on vakuuttua siitä, että muutos parempaan on mahdollinen. Toiseksi täytyy ottaa vastuuta. Esteitä ja ongelmia voi olla paljon, mutta jos ei itse ota vastuuta itsestään ja omista päätöksistään, jää muiden ohjailtavaksi. Kolmanneksi on koottava voimaa. Valta ja voima eivät ole yksityisiä vaan yhteisöllisiä asioita: rahasta on toki apua, mutta paljon tärkeämpää on toimia yhdessä muiden kanssa muutoksen aikaansaamiseksi. Ihanneyhteiskunnassa tämä kaikki olisi helppoa. Meidän on kaikkien yhdessä kehitettävä oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa; viime kädessä kaikki myönteiset muutokset lähtevät meistä itsestämme. Millaisia uhkia tai esteitä näet kansalaisuudelle? Ensimmäinen suuri uhka on se, että kehitysvammaisten palveluita pidetään yhteiskunnassa edelleen pelkästään menoeränä. Kun joka puolella vaaditaan säästöjä, näitä kustannuksia yritetään karsia vahingollisin tavoin.

9 Vuosikirja JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perhelomittaja ottaa arjen haltuun PIA KIRKKOMÄKI, TEKSTIT ANTTI EKOLA, VALOKUVAT Kansalaisuus alkaa siitä, että ihminen elää todellista elämää unelmoi ja toteuttaa unelmiaan ja hallitsee itse omaa elämäänsä, Simon Duffy korosti vieraillessaan Tarinoita kansalaisuudesta -seminaarissa Helsingissä. Toinen vakava uhka liittyy eugeniikka-ajatteluun. Erilaiset ihmiset katoavat kaikessa hiljaisuudessa keskuudestamme sikiöseulontojen, aborttien, vastasyntyneiden kuolemien, heikon terveydenhuollon ja laitoksiin sulkemisen myötä. Mitä enemmän tätä tapahtuu, sitä todennäköisemmin myös jäljelle jäävät ovat uhattuina. Miten laitosasumisen purkaminen ja muutto lähiyhteisöön tulisi toteuttaa, jotta mahdollisuudet kansalaisuuteen paranisivat? Pitää aloittaa yksilöistä, kuunnella heitä ja varmistaa, että heillä on riittävästi mahdollisuuksia rakentaa omaa elämäänsä laitoksen ulkopuolella. Suurin ongelma on se, että järjestelmä yleensä yrittää korvata laitokset uusilla laitoksilla malleilla, joiden on tarkoitus olla parempia, mutta jotka on loppujen lopuksi tuomittu epäonnistumaan. Hyvä tukipalveluiden suunnittelu alkaa siitä, että ihmisille annetaan päätösvaltaa ja tietoa, jotta he voivat päättää omista asioistaan. On selvitettävä, millaisia resursseja yhteiskunta voi tarjota ja millaisia voimavaroja ihmisillä itsellään on. Mielestäni joustava henkilökohtainen budjetti on paras ratkaisu. Kun katsotaan todellisia lähiyhteisöjä riittävän tarkasti, huomataan, että jokaisessa yhteisössä on mahdollisuuksia, joita kehitysvammaiset henkilöt voivat hyödyntää. Millaisia ohjeita antaisit päättäjillemme, jotta laitosten purkaminen onnistuisi Suomessa parhaalla mahdollisella tavalla? Britanniassa osaamme nyt paljon aikaisempaa paremmin tarjota oikeanlaista tukea niin, että laitoksista voidaan siirtyä suoraan täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Ei tarvita pitkää laitoshajautuksen prosessia, jossa laitosten tilalle kehitetään suuria hoitokoteja, päivätoimintakeskuksia ja muita palveluita. Tässä on onnistuttu erinomaisesti useilla alueilla Skotlannissa, ja olen varma, että Suomi pystyy vielä parempaan, jos niin vain halutaan. KAHDEKSANVUOTIAS Tuukka ja seitsemänvuotias Ilari Uusimäki tykkäävät jääkiekosta. Seinäjokisten Uusimäen poikien lempipuuhiin kuuluvat myös sählyn pelailu pihamaalla ja polskiminen uimahallissa. Tuukan ja Ilarin mielestä on mukavaa, että Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perhelomittajan kanssa he voivat jatkaa samanlaisia harrasteita kuin Juha-isänkin kanssa. Kirsi-äiti kertoo, että kun pojille entuudestaan tuttu lomittaja Ville Kyröläinen tulee taloon, hän pääsee ensi töikseen etsimään piilossa odottavia innokkaita viikareita. Koko Uusimäen perhe on ollut perhelomituksen laatuun tyytyväinen. Paikalle on aina ajanut reippaita, joustavia ja ammattitaitoisia lomittajia, joiden kanssa pojat ovat saaneet jatkaa tavallista arkea kotona. Vanhemmat ovat turvallisin mielin voineet lähteä omiin menoihinsa. Heille on tärkeää päästä säännöllisin väliajoin kahdeksi tai kolmeksi päiväksi lepäämään ja viettämään aikaa kahden kesken tai hyvien ystävien kanssa. Vapaidemme aikana nukumme, puhumme paljon, nautimme yhdessäolosta tai käymme aikuisystäviemme luona, vanhemmat kuvaavat. Uusimäen vanhemmat saavat perhelomitusta 15 päivää vuodessa. Tuukka tarvitsee jonkin verran ikäistään enemmän tukea ja apua esimerkiksi kouluasioissa ja oman toiminnan ohjaamisessa. Reippaalla pojalla on diagnosoitu jo vauvana harvinainen Turnerin mosaikismi. Oireyhtymän vaikutuksia hänen tulevaisuuteensa ei tiedetä. Seinäjoen kaupunki on pitänyt todella hyvää huolta Tuukan asioista. Pohdimme jossakin vaiheessa muuttoa Lapuallekin, mutta siellä erityislasten vanhemmat eivät saa kotiin perhelomitusta. Itse en haluaisi laittaa Tuukkaa raskaan kouluviikon jälkeen viikonlopuksi laitokseen, vaan arvostan kotiin tulevaa hoitajaa, joka voi samalla hoitaa Ilarinkin, Kirsi pohtii. Perhelomittajan tuloon Uusimäet varautuvat käymällä ruokakaupassa. Lomittajat hoitavat kodin tavalliset arkipuuhat ja lasten rutiinit. Kotityöt eivät kuitenkaan ole Uusimäen kotona perhelomittajien listalla ensimmäisinä. Tärkeintä on, että lomittaja puuhaa poikien kanssa jotakin mielekästä ja muistaa pitää kiinni heidän tavallisista rytmeistään. Pojat ovat käyttäytyneet Villen seurassa aina hienosti. Lomitusten aikana myös ruuanlaitto on kaikkien mielestä sujunut mainiosti. Perhelomittaja Ville Kyröläinen ja Uusimäen pojat Ilari ja Tuukka viihtyvät pelaamassa.

10 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Villen kanssa me syödään joskus nakkeja ja muusia, joskus spagettia, Ilari kehuu. Tuukan mielestä Ville-lomittaja saisi tulla heille useammin ja tuoda vaikka mukanaan kollegansa Leena Aaltosenkin. Kirsi ja Juha Uusimäki saivat alkuvuodesta Seinäjoen kaupungilta tiedon, että perheelle myönnettyjä harkinnanvaraisia vapaita on nyt paineita vähentää. Edellisvuonna heillä oli mahdollisuus saada lomittaja kotiinsa 24 päiväksi. Kuluvaksi vuodeksi kaupunki olisi tarjonnut heille vain 10 lomituspäivää. Kirsi sai neuvotelluksi siihen viisi päivää lisää. Näistä lisäpäivistä perhe maksaa hivenen korkeamman omavastuuosuuden. Perhelomittajan käynnit ovat yrittäjäperheelle kullanarvoisia, ja hengähdystaukojen jälkeen vanhemmilla riittää taas energiaa pitää poikien monipuolinen arki käynnissä. Perhelomittajan kanssa on hauskaa! Ilari, Tuukka ja Ville kevättalvisissa lumileikeissä. Ville on lasten kanssa lämpimästi läsnä Ville Kyröläinen, 32, haluaa perhelomittajana tarjota lapsille mutkatonta yhdessäoloa. Hän lähtee mielellään perheen jälkikasvun kanssa ulkoilemaan, pulkkamäkeen tai pihaan pelailemaan. Oma jääkiekkotausta antaa mukavan pohjan lasten kanssa liikkumiseen ja tekemiseen. Ville on havainnut, että lapset ovat tyytyväisiä, kun heille heltiää aitoa huomiota. Lasten palaute on myös välitöntä ja rehellistä. Perhelomittaja nauttii työnsä itsenäisyydestä, vaihtelevuudesta ja siitä, että hän voi vaikuttaa lasten elämään olemalla lämpimästi läsnä. Olen aina halunnut pitää ihmisistä huolta, kertoo kuntoutuksen lähihoitajan koulutuksen käynyt pieksämäkeläinen. Hän aloitti uransa työharjoittelulla Päivänsäteen palvelukodissa Jyväskylässä ja jatkoi työtä ohjaajana. Nyt hän on toiminut viitisen vuotta perhelomittajana. Ville työskentelee keskisen Suomen tiimissä ja ajelee perhekeikalle omalla autollaan. Välillä työkenttänä on koko Suomi. Hyvän perhelomittajan ominaisuuksiksi Ville Kyröläinen luettelee ammattitaidon, joustavuuden, omatoimisuuden, vastuuntuntoisuuden ja avarakatseisuuden. Lomittaja elää jokaisessa kodissa ympäristön ehdoilla. Hissutella ei tarvitse, mutta mukavan tekemisen lähtökohtana ovat aina vanhempien määrittämät kodin pelisäännöt ja lasten turvallisuus. Yksin työskentelevällä lomittajalla on käytössään ennakkoon pyydettyjä tietoja perheen arkirytmeistä ja tarvittaessa hän saa myös työkaverin puhelimen päähän. Palvelusäätiön perhelomittajien yhteishenki on toimivan tiivis. Perhelomittajan työrupeama perheessä kestää yleensä yhtäjaksoisesti pidennetyn viikonlopun verran ja joskus enemmänkin. Lomittaja antaa erityislasten vanhemmille tervetulleen hengähdystauon arkeen. Hän hoitaa lasten lisäksi tavalliset kodin työt, kuten ruuanlaiton ja arkisiivoukset. Perhelomittaja saa itse rytmittää työnsä aikataulun, kunhan noudattaa vanhempien toiveita esimerkiksi lasten ruokailujen, lääkityksien ja lepoaikojen suhteen. Antoisien työpäivien jälkeen ovat vuorossa pitkät vapaat, joita Ville Kyröläinen pitää työnsä etuna. Vapaiden aikana hänellä jää reilusti aikaa omille 2- ja 6-vuotiaille lapsilleen ja urheiluharrastuksilleen. Perhehoito tarjoaa kiireetöntä ja aitoa läsnäoloa ELINA LEINONEN, TEKSTIT ANNA-LIISA NIKUS, VALOKUVAT EILA JANATUISEN ja Mika Moision kodin täyttävät viikonloppuisin kehitysvammaiset lapset ja nuoret. Lapset tulevat heille kuin omaan kotiinsa nauttivat kiireettömästä kotielämästä ja aikuisten aidosta läsnäolosta. Lyhytaikainen perhehoito tarjoaa vanhemmille hengähdyshetken ja auttaa jaksamaan arjessa. Eilalle ja Mikalle perhehoidosta on tullut elämäntapa. Lapsista olen aina pitänyt, ja omat neljä lastani jo aikuisiksi kasvattanut. Toimin perhepäivähoitajana yli kymmenen vuotta ennen kuin kävin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön järjestämän perhehoitajien valmennuksen, Eila Janatuinen kertoo. Perhehoitajan työhön ei Eilan mielestä voi olla kaikenkattavaa kurssia tai käsikirjaa, hoidettavat lapset kun ovat kaikki hyvin erilaisia. Käytännön työ opettaa. Viime vuonna Eilan elämään astellut lempeä leskimies, Mika, oli toiminut useita vuosia vaikeasti vammaisen vaimonsa omaishoitajana. Mika halusi alusta alkaen tehdä perhehoitotyötä Eilan rinnalla. Lapset ottivat hänet heti omakseen silittivät poskea, kömpivät syliin ja käpertyivät kainaloon. Leppoisaa yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä Eilan ja Mikan luona käy perhehoidossa kaikkiaan kymmenen kouluikäistä lasta, yhdeksän poikaa ja yksi tyttö. Yhtenä viikonloppuna heillä on enintään viisi lasta. Vietämme leppoisaa ja rauhallista kotielämää lasten ehdoilla. Pelaamme, leikimme, ulkoilemme, käymme kaupassa ja kesällä uimassa. Toisinaan leivomme pullia tai sämpylöitä, välillä vain röhmötämme yhdessä läjässä sohvalla, Eila ja Mika kuvailevat. Kotoinen yhdessäolo ja aikuisten läsnäolo ovat Eilan ja Mikan mukaan erityisesti lasten mieleen. Pienimmät lapset kaipaavat kovasti hellyyttä ja syliä, isommille tärkeää on vuosien mittaan kehittynyt ystävyys toisten nuorten kanssa. Parasta palautetta on se, että lapset viihtyvät ja ovat iloisia, kiipeävät syliin ja käyvät halaamassa. Rikkaaksi työn tekee lasten ääretön erilaisuus ja heidän ihanat erityispiirteensä, Eila kertoo. Eilan ja Mikan mielestä kehitysvammaiset lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta aivan kuten muutkin lapset. Heidän hoidossaan on lapsia, joilla on monenlaista haastavaa käyttäytymistä. On hienoa huomata pärjäävänsä hyvin myös haastavasti käyttäytyvien lasten kanssa. Kehumisen ja komentamisen tulee olla tasapainossa huomaamme hyvät asiat ja onnistumiset, emmekä kiinnitä liiaksi huomiota ei-toivottuun käyttäytymiseen. Ja välillä täytyy vain ottaa syliin tai rutistaa kainaloon! Lyhytaikainen perhehoito apuna arjessa Vanhemmat ovat oman lapsensa asioissa tärkeimpiä asiantuntijoita. Aivan aluksi he täyttävät lapsensa erityispiirteistä, tavoista ja tottumuksista kertovan taustatietolomakkeen. On tärkeää, että tunnemme lapset ja heidän tarpeensa. Ennen ensimmäistä hoitokertaa kutsumme vanhemmat meille tutustuaksemme tarkemmin lapseen, Eila kertoo. Myöhemmin Eila ja Mika vaihtavat kuulumiset vanhempien kanssa aina näiden tuodessa ja hakiessa lapsiaan. Viestit kulkevat myös puhelimitse tai sähköpostitse. Vanhemmat odottavat perhehoitoviikonloppuja, koska heillä on silloin aikaa olla kahden tai muiden sisarusten kanssa tai vain levätä ja nauttia olostaan. Vanhemmat luottavat, että pärjäämme. Lasten rauhallisuus ja tyytyväisyys kertovat heille, että viikonloppu on sujunut hyvin, Eila ja Mika sanovat. Lyhytaikainen perhehoito on tärkeää vanhempien jaksamiselle. Kunnille se on edullinen tapa tukea kehitysvammaisten lasten mahdollisuutta asua kotonaan joutumatta turhaan laitoshoitoon. Mielestämme olisi tärkeää, että kunnat myöntäisivät tarveharkintaista perhehoitoa kaikille sitä hakeville.

11 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perhehoito lataa koko perheen akut Perhehoitajan työ on todella antoisaa ja rikasta. Iloitsemme lapsista ja heidän ihanista erityispiirteistään. Työn ilo tulee luontaisetuna, perhehoitajat Eila Janatuinen ja Mika Moisio sanovat. Tomi Välimäki nauttii kiireettömästä yhdessäolosta ja ulkoilusta. Tomi Välimäelle perhehoito Eilan ja Mikan luona merkitsee rauhoittumista levottoman kouluviikon jälkeen. Tomi Välimäki on 11-vuotias iloinen ja puhelias pojanvesseli. Hän on varsin sosiaalinen poika, innokas kertomaan tarinoita ja kova kyselemään ja selvittämään mieltään askarruttavia asioita. Perhehoitajat Eila Janatuinen ja Mika Moisio jakavat väliin vuorot, kumpi milloinkin keskittyy vastailemaan Tomin kysymysvyöryyn. Saimme omaishoidon vapaapäiviä koskevan päätöksen vuosi sitten. Lyhytaikaista perhehoitoa suositeltiin meidän perheellemme sopivana tilapäishoitomuotona. Olimme myös kuulleet tuttaviltamme hyvää palautetta perhehoidosta. Aiemmin kokeilimme tilapäishoitojaksoja laitosmaisessa ympäristössä, missä hoitajat vaihtuivat työvuorojen mukaan. Tomi ei viihtynyt siellä lainkaan, Tomin äiti Jaana Välimäki kertoo. Tomi käy Eilan ja Mikan luona perhehoidossa joko viikonloppuisin tai arkipäivisin kokonaisen viikon kerrallaan perheen tarpeiden mukaan. Tomi on viihtynyt Eilan ja Mikan hoidossa alusta alkaen. Hän nauttii rauhallisesta kotielämästä. Samanikäinen seura on Tomille tärkeää, ja hän on oppinut toimimaan pienessä ryhmässä tutuiksi tulleiden lasten kanssa. Eila pyrkiikin järjestämään samaan viikonloppuun yhdessä viihtyvät ystävykset. Tomi on levollinen palatessaan perhehoidosta kotiin. Viikko merkitsee myös hänelle rauhoittumista ja akkujen lataamista, sillä hänellä on väliin levottomuutta ja haastavaa käyttäytymistä koulun isossa lapsiryhmässä, Jaana Välimäki toteaa. Nukumme aamuisin pitkään ja rentoudumme, saatamme siivota tai käydä vaikkapa elokuvissa, Jaana iloitsee. Välimäen koko perheelle, vanhemmille ja Tomin hoitoon osallistuville sisarille, perhehoitojaksot merkitsevät lepoa. Perhehoitajaksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiöön Perhehoidon laatu perustuu turvallisiin, pysyviin ihmissuhteisiin. Tarvitsemme perhehoitajia jatkuvasti lisää eri puolille Suomea. Perhehoitajaksi ei ole koulutusvaatimusta, mutta hoitajan tulee olla valmiuksiltaan, kokemuksiltaan ja ominaisuuksiltaan sopiva. Pitkät asiakassuhteet tuovat perhehoitoon yksilöllisyyttä ja turvallisuutta ja vaativat sitoutumista. Perhehoitajaksi ryhtyminen on koko perheen yhteinen päätös. Perheen oman elämäntilanteen tulee olla vakaa ja ihmissuhteiden kunnossa. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö valmentaa perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneet ja huolehtii heidän lisäkoulutuksestaan ja tuestaan. Tärkein perehdyttäjä on aina asiakas itse. Perhehoitajalla on mahdollisuus tarjota asiakkaalle ja hänen läheisilleen vapaapäiviä, joista kaikki voivat nauttia. Lisätietoja Minna Salonen, suunnittelija puh , minna.salonen@kvps.fi

12 Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vuosikirja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma: Henkilökohtainen budjetointi haastaa perinteiset palvelumallit ELINA LEINONEN, TEKSTI ANNA-MAIJA HEINONEN, VALOKUVAT VAMMAISPALVELUPÄÄLLIKKÖ Riitta Hakoman tapaaminen vahvistaa uskoa siihen, että kaupungin sosiaalitoimesta voi löytyä todellista tahtoa kuulla asiakkaita ja heidän tarpeitaan. Riitta Hakoma työskentelee kahdeksan kunnan muodostamassa Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa, joka päätti vuosi sitten lähteä mukaan Tiedän mitä tahdon! henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishankkeeseen. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa tukea tarvitseva ihminen määrittelee itse tarvitsemansa palvelut ja päättää kunnan niihin varaaman budjetin käytöstä. Kyse on oman elämän ja sen tueksi tarvittavien palveluiden suunnittelusta siten, että jokaiselle luodaan mahdollisuudet oman näköiseensä elämään. Lupauduimme henkilökohtaisen budjetoinnin pilottialueeksi, koska olimme kiinnostuneet kokeilemaan uusia tapoja toteuttaa asiakkaidemme tarpeiden mukaisia palveluita. Olemassa olevat palvelumme tuntuivat kovin organisaatiolähtöisiltä, vammaispalvelupäällikkö Riitta Hakoma kertoo. Tiedän mitä tahdon! -hanke rantautui Etelä-Karjalaan otolliseen aikaan, sillä se istui hyvin uuden organisaation, Eksoten, vastikään määrittelemään visioon asiakkaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisäämisestä. Riitta Hakoman toiveena oli, että henkilökohtaisen budjetoinnin avulla voitaisiin parantaa asiakkaiden elämänhallintaa. Hankkeesta hyviä kokemuksia Asiakkaamme ja työntekijämme osallistuivat yhdessä hankkeen valmennuspäiviin. Olin ilahtunut siitä, miten kehitysvammaiset asiakkaamme antautuivat asialle ja lähtivät rohkeasti kokeilemaan uutta, Riitta Hakoma kertoo tyytyväisenä. Myös työntekijämme sitoutuivat vahvasti hankkeeseen; he ovat vieneet koulutuksissa omaksumiaan uusia työskentelytapoja omiin työyhteisöihinsä, ja ne ovat siten juurtuneet muunkin henkilöstön toimintaan. Päänvaivaa vain on välillä aiheuttanut ristiriita työntekijöiden innostuksen ja käytettävissä olevan työajan välillä. Tähän mennessä hankkeessa mukana olleet päämiehet ovat laatineet omat tukisuunnitelmansa ja osallistu- Henkilökohtainen budjetointi sopiii hyvin visioomme asiakkaidemme osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden lisäämisestä, Riitta Hakoma vakuuttaa. Riitta Hakoma uskoo, että henkilökohtainen budjetointi tukee mahdollisuutta elää lähiyhteisössä täysivaltaisena kansalaisena. neet oman asiakaskohtaisen budjettinsa käytön suunnitteluun ja tuen järjestämiseen. Suunnitelmissa on ollut monenlaisia elämänmuutoksia, kuten muutto omaan kotiin, uudet harrastukset, työllistyminen tai työkeskukselle vaihtoehtoisen toiminnan löytäminen. Monilla haaveisiin on kuulunut olennaisena osana henkilökohtainen avustaja, joka on tukena toiveiden toteuttamisessa. Riitta Hakoman mukaan asiakkaiden elämässä on jo nyt tapahtunut selvää voimaantumista, ja heidän monet haaveensa ovat toteutuneet. Erityisen iloinen hän on siitä, että hankkeeseen on osallistunut hyvin erilaisia päämiehiä, minkä vuoksi kokeilusta on saatu varsin monipuolisia kokemuksia. Asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaan kuulemista Olemme hakeneet kehitysvammahuoltoomme asennemuutosta, työn kokonaisvaltaisuutta ja todellista kumppanuutta asiakkaidemme ja työntekijöidemme välille. Tavoitteenamme on ollut, että palvelumme olisivat aidosti asiakaslähtöisiä, Riitta Hakoma vakuuttaa. Kokeilu on saanut aikaan hyvää keskustelua ja työtapojemme pohdintaa. Uskon, että meille on tullut sellainen oivallus asiakkaan äänen kuulemisesta, joka on laajentunut läpi vammaispalveluiden. Olemme siirtymässä aiempaa lähemmäksi aitoa kumppanuutta asiakkaidemme kanssa. Riitta Hakoma rohkaisee kuntia kokeilemaan henkilökohtaista budjetointia. Hänen mielestään se tuo uutta näkökulmaa sosiaalihuollon yksilökeskeistämiseen, palvelusuunnitteluun ja asiakkaan kuulemiseen. Mielestäni henkilökohtainen budjetointi haastaa kehitysvammapalveluiden perinteiset toimintatavat vastaamaan tämän vuosituhannen täysivaltaisen kansalaisuuden vaatimuksiin.

TOIMINTAKERTOMUS 2010

TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön ja KVPS Tukena Oy:n TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 21.5.2011 KVPS konserni KVPS konsernin muodostavat Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja

Lisätiedot

VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa!

VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY. JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa! VUOSIKIRJA 2012 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖ KVPS TUKENA OY JUURET JA SIIVET 20-vuotisjuhlaa! Vuosikirja 2012 - JUURET JA SIIVET juhlavuosi Vuosikirja 2012 - JUURET JA SIIVET juhlavuosi 1 2 Sisältö...

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 KVPS Konsernin TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 25.5.2013 Tukiliitto perusti Palvelusäätiön 1992 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa 23.4.1988 Imatralla lausuttiin

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi

Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET

ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET ONNISTUNEEN MUUTON AVAIMET Muuttovalmennuksessa muuttaja, läheiset ja työntekijät valmistautuvat muutokseen, onnistuneeseen muuttoon Arja Haapio 6.4.2017 Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi

Kehitysvammaisten Tukiliitto. 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Kehitysvammaisten Tukiliitto 50 vuotta työtä kehitysvammaisten henkilöiden ihmis- ja perusoikeuksien ja perheiden hyväksi Tukiliitto on kansalaisjärjestö Yhteiskuntaa pyörittää neljä sektoria: Julkinen

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän

Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi Henkilökohtainen budjetti KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna 10.12.2018 Petteri Kukkaniemi KVPS ja henkilökohtainen budjetointi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän

Lisätiedot

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki

Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Hankintalain mahdollisuudet Reilu Palvelu ry 10.10.2011 Tampere / Markku Virkamäki Kehitysvammaisten Palvelusäätiö - Kehitysvammaisten Tukiliitto perusti ja lahjoitti säädepääoman 18.9.1992 - Palvelukoti-

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 1.11.2013 Ohjelma 9.30 Avaussanat Taru Kuotisaho, vastaava hoitaja Portsan Kehräkoti, Turun kaupunki 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön sekä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Näköaloja tulevaisuuteen

Näköaloja tulevaisuuteen Elämänmuutostoiminta Näköaloja tulevaisuuteen Kehittämistoiminta Aikuisuuden kynnyksellä Muuton rappusilla Ikääntymisen ovella Edelläkävijät E L Ä M Ä N M U U T O S T O I M I N T A 1 Tavoite on Elämänmuutostoiminta

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ

TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ 20.11.2013 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA TUPA, OMA LUPA -HANKKEESSA Henkilökohtainen budjetointi nousi esille vuosi sitten laaditun maakunnallisen

Lisätiedot

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä - Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Sosiaaliset tilanteet Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä Ihmissuhteet Tulevaisuuden tavoitteet ja toiveet Nimesi:

Lisätiedot

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu

Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO Ikääntyvän väestön kodinomainen ja toimintakykyä tukeva palvelu PERHEHOITO PALVELUNA Perhehoidolla tarkoitetaan iäkkään henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti

Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta. Aarne Rajalahti Henkilökohtainen apu kehitysvammaisten ihmisten näkökulmasta Aarne Rajalahti Henkilökohtaisen avun tarkoitus Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan omassa elämässään Henkilökohtainen

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE 1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Auttaminen intohimona

Auttaminen intohimona Vetrea Hoiva Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Hoiva palvelee niitä, jotka oman kuntonsa, kykynsä tai

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa

Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa Erityislasten ja nuorten tilapäishoidon tarpeet Kaakkois-Suomessa - Toive tilapäishoidon selvityksen tekemisestä kunnilta - Päätös selvityksen aloittamisesta projektiryhmän kokouksessa 7.2.-08 - Perustettiin

Lisätiedot

Arjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä

Arjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä Arjen Keskiössä seminaari 6.3.2014 Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä Yksilöllisen asumisen kehittäminen ja Arjen Keskiössä-hanke Careassa Laitoshoidon purku ja avohuollon asumisen kehittäminen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Esperi Care Anna meidän auttaa

Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Yksilöllistä elämää yhdessä

Yksilöllistä elämää yhdessä Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu

Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote. Katriina Kunttu Omannäköistä elämää henkilökohtaisen budjetoinnin avulla/vammaispalvelut, Eksote Katriina Kunttu 26.9.16 Tiedän mitä tahdon! Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämishanke vammaispalveluissa näin se alkoi..

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa. Anni Häme Jyväskylä

Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa. Anni Häme Jyväskylä Hyvät käytännöt ja tiedonkulku lyhytaikaishoidossa Anni Häme 3.11.2016 Jyväskylä Lyhytaikaishoidon palveluja vuodesta 1989 Älkää viekö lasta kotiin, viekää suoraan laitokseen, sanoivat synnytysosaston

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 25.3.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.

IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA. Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3. IKÄIHMISTEN PERHEHOITOA VARSINAIS-SUOMESSA Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö, Kirsi Ollonqvist 22.3.2017 VARSINAIS-SUOMEN PERHEHOITOYKSIKKÖ Yhteistyökunnat 2017: Kaarina,

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Omaishoitajan lakisääteiset vapaat Taivalkosken sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty 20.12.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 18.12.2018 Sisällysluettelo 1 Omaishoitajan lakisääteiset vapaat... 2 2

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä

Oma Elämäomannäköiset. Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä Oma Elämäomannäköiset palvelut Äidin puheenvuoro nuorensa itsenäistymisestä 1 Paula Pakarinen Yhdistystoiminta Suonenjoen Kehitysvammaisten tuki ry Kehitysvammaisten Pohjois-Savon tukipiiri Vaalijalan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden

Lisätiedot

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan

Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Juho Jaakkola muutti laitoksesta 1Lamminrantaan Aurinko lämmittää, ja Lamminrannan asukkaat nauttivat keväästä. Pihakeinussa hymyilee iloinen ja hyväntuulinen nuori mies. Hän on Juho Jaakkola, jonka elämäkin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot