Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA"

Transkriptio

1 Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tekijä: Leskelä, Sanna Opinnäytetyön nimi: UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA Työn ohjaaja: Maunula, Maija. Yliopettaja, KL Työn tarkastaja: Murtomäki, Eva-Maija. Yliopettaja, THL, KM, YTM Päivämäärä: Sivumäärä:30+2 TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä. Tarkoitus on selvittää myös millaisia kysymyksiä ja ongelmia uusperheet esittävät neuvolavastaanotolla. Mitkä ovat terveydenhoitajien valmiudet saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella tukea ja auttaa uusperheellisiä heidän ongelmissaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla toukokuussa 2007 ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistui neljä terveydenhoitajaa Keski- Pohjanmaalta, jotka työskentelevät neuvoloissa. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajat työskentelevät ainakin kerran viikossa uusperheiden kanssa. Tulosten mukaan haasteet, joita neuvolassa kohdataan, liittyvät yleensä kasvatuksellisiin kysymyksiin. Uusperheiden erityistarpeena terveydenhoitajat kokivat ylimääräisen tuen ja ajan tarpeen verrattuna ydinperheisiin. Uusperheille on varattava yleensä enemmän vastaanottoaikaa, koska perheessä on enemmän jäseniä ja sitä kautta enemmän keskusteltavaa ja kysyttävää. Terveydenhoitajat kokivat, että koulutuksesta saamat valmiudet olivat aika vähäisiä, mutta kokemuksen tuomat valmiudet sitäkin arvokkaampia ja käyttökelpoisempia. Tutkimustulosten mukaan täydennyskoulutukselle olisi tarvetta, esimerkiksi enemmän perheopintoja, joissa käsiteltäisiin erilaisten perheiden kohtaamista. Teoriasta ja tutkimustuloksista on hyötyä tuleville terveydenhoitajille, sekä niille, jotka kohtaavat jo työssään uusperheitä. Tämän opinnäytetyön avulla he voivat kehittää itseään ammattilaisina. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä myös terveydenhoitajien opetussuunnitelmien kehittäjille. Tuloksien avulla voidaan arvioida, ovatko terveydenhoitajat saaneet valmiuksia koulutuksesta toimia uusperheiden kanssa. Avainsanat: perheet, uusperheet, perhesuhteet, vanhemmuus, avioero, lastenneuvolatyö, terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitajatyö

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing Writer: Leskelä Sanna Name of the final thesis: Public Health Nurses Counselling Stepfamilies in the Welfare Clinic Supervisor: Principal Lecturer, Lic. Ed., Maunula Maija Ispector: Principal Lecturer, MA, M.Soc.Sc, Eva-Maija Murtomäki Date: Pages: 30+2 ABSTRACT The purpose of this final thesis was to clarify what kind of experiences do public health nurses have about stepfamilies. I also tried to find out what kind of questions and problems stepfamilies share at in the child welfare clinic. What are public health nurses abilities with their education and experience to support and help stepfamilies in their problems. The research was qualitative. The study material was gathered by theme interviews in May Research material was analyzed with help of contents analysis. In this investigation four public health nurses from Central Ostrobothnia participated who worked in welfare clinics. According to the findings, public health nurses work with stepfamilies at least once a week. The results indicate that, challenges which they confront in welfare clinics are usually concerning questions on upbringing. Stepfamilies special needs are, according to the public health nurses, need of extra support and extra time compared with normal families. Stepfamilies need usually more counselling because there are more members in the family and there is often more to talk and to ask about. Public health nurses experienced that the capacities they had gotten from education were quite limited, but capacities they got from experience were very valuable and useful. According to the research results there was a need for supplement studies for example for family studies on how to teach more confront different kind of families. Theory and research results are useful for those who will become public health nurses and for those public health nurses who already are facing stepfamilies in their work. Research results are also useful for those who develop public health nurses curricula. With help of these results one can evacuate whether public health nurses get any capacities from their education to work with stepfamilies. Keywords: families, stepfamilies, family relationships, parenthood, divorce, child welfare clinics, public health nurse education, public health nurse work

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO..1 2 UUSPERHE Uusperhe käsitteenä Uusperheiden yleisyys Uusperheen lapset Vanhempana uusperheessä Tutkimuksia uusperheestä 7 3 LASTENNEUVOLATYÖ Terveydenhoitajakoulutus ja työn sisältö Neuvolatyön sisältö Uusperheet neuvolan asiakkaina Aikaisempia tutkimuksia neuvolatoiminnasta.12 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS.17 7 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Terveydenhoitajien kokemuksia uusperheistä Uusperheitä koskevat haasteet, joita kohdataan neuvolassa Koulutuksen ja kokemuksen antamat valmiudet uusperheiden kanssa työskentelyyn.24 8 JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 29 LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Uusperhe-käsitteenä tuo jokaiselle mieleen erilaisen mielikuvan. Mikä on uusperhe? Määritelmiä on monia, mutta selkeä esimerkki on Suomen uusperheellisten liiton määritelmä: Uusperhe on perhe, johon kuuluu isä ja äiti, jommankumman ja molempien lapsia edellisestä liitosta sekä mahdolliset yhteiset lapset. Uusperhe ei ole enää mikään uusi asia. Uusperheitä on tutkittu jo pitkään ja tälläkin hetkellä aiheena se on ajankohtainen. Tätä kuvaa hyvin 2000 vuonna tehty tilastotutkimus uusperheiden määrästä. Tutkimuksen mukaan Suomen kaikista lapsiperheistä melkein yhdeksän prosenttia oli uusperheitä vuonna Perheissä on lasta ja näistä kolmasosa on uusperheisiin syntyneitä lapsia. (Ritala-Koskinen 2001,18.) Nykyään neuvolatyön vahvuutena pidetään sitä, että se omaa kyvyn uudistua ja vastata ihmisten tarpeisiin ja muuttuviin ongelmiin. Terveydenhoitajatyö painottuu monilta osin parisuhteen ja vanhemmuuden kasvun tukemiseen ja ongelmien selvittämiseen. Lasten hyvinvoinnin edistämistä pidetään tärkeänä osa-alueena. Tähän kuuluu, että perheen omia voimavaroja pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan. Terveydenhoitajan arkea on myös ehkäistä ja hoitaa perherakenteiden muutoksista johtuvia negatiivisia asioita. Terveydenhoitajilla on kyky huomata perheet, joilla on ongelmia ja auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia ja vanhempia. (Urjanheimo 2004,5). Uusperheitä koskevaa hoitotieteellistä tutkimusta on tehty melko vähän. Aikaisempien tehtyjen tutkimusten mukaan uusperheiden ongelmat ovat erilaisia kuin ydinperheiden. (Simojoki 1999). Suurin osa julkaistuista perhetutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa. Löytyy vain muutamia eurooppalaisia tai pohjoismaisia tutkimuksia. Suomessa uusperheitä koskeva kirjallisuus on pääosin terapeuttien tai uusperheessä elävien kirjoittamia oppaita (esim. Rauha 2003).

6 Idean opinnäytetyöhöni sain Suomen Uusperheellisten Liitolta. Tarkoituksena on kartoittaa, miten terveydenhoitajat osaavat työskennellä uusperheiden kanssa ja antaako koulutus tarpeeksi valmiuksia tähän. Teoriaosassa uusperhettä määritellään käsitteenä. Tarkoituksena on tarkastella uusperheiden yleisyyttä ja sitä, mikä on uusperheiden rakenne. Teoriassa tarkastellaan myös uusperheiden lapsia ja vanhempia sekä heidän käsityksiään siitä. Teoria-osassa tutustutaan myös aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin aiheesta. Opinnäytetyöni tavoite on antaa terveydenhoitajille lisää valmiuksia kohdata uusperheitä.

7 2 UUSPERHE 2.1 Uusperhe käsitteenä Uusperhe määritellään yksinkertaisimmillaan perheeksi, jossa toisella tai molemmilla avotai aviopuolisoilla on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia aikaisemmasta liitosta. Ainakin toisen puolison lapsi (lapset) asuvat pääosin kyseisessä taloudessa. (Sussman & Steinmetz 1987, 326). Kyseessä on siis eronneiden tai leskeksi jääneiden uusi liitto, jossa on myös mukana lapsia aikaisemmista suhteista. (Sutinen 2005, 4.) Uusperheelle ei ole olemassa mitään valmista muottia. Määrittelykin täytyy tehdä aina tilanteen mukaan. Ainoana yhteisenä piirteenä onkin se, että uusperheissä on ei-yhteisiä lapsia. Uusperheissä elävät tuntevat elävänsä tavallista arkea. He eivät koe olevansa jotenkin erilaisia tai että heidän perhe-elämälleen pitäisi antaa jokin oma nimi. (Ritala- Koskinen 2002.) Arkikielessä käsitettä uusperhe käytetään väljemmin. Myös ne perheet, joissa lapset eivät virallisesti asu käyttävät itsestään nimitystä uusperhe. (Sutinen 2005, 4.) Uusperheessä yhdistyvät konkreettisten perheiden purkautuminen ja uudelleenmuotoutuminen, jossa prosessissa lapset seuraavat yhtä vanhempaansa. Uusperheen lapsilla on usein läheisiä suhteita myös uusperheyksikön ulkopuolella, mutta samalla he joutuvat määrittelemään myös suhdetta vanhempansa uuteen kumppaniin ja mahdollisesti myös tämän lapsiin uusperheyksikön sisällä. Uusperhe tarjoaakin kiinnostavan näköalan tarkastella muuttuvia perheenkäytäntöjä. (Ritala-Koskinen 2001, 10.) Ydinperheitä ja uusperheitä verrataan usein toisiinsa, mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ajatellaan, että ydinperheen ideaaliset tai keskimääräiset ominaisuudet ovat normeja, jotka määrittelevät millainen oikean perheen tulisi olla. Tällaisessa vertailussa uusperheestä tehdään pakostakin poikkeus perheen ideaalista. Vertailu ei tee oikeutta uusperheelle, sillä tosiasiassa uusperhe on jo tapaus sinänsä. (Jaakkola & Säntti 2000, 6.) Uusperhe ei luonnollisestikaan voi elää ja toimia samalla tavalla kuin ydinperhe, sillä se on jo lähtökohtaisesti erilainen. Uusperheessä on alusta asti lapsia ja uusperheen sukulaisuusjärjestelmät kietoutuvat vanhoihin sukulaisuussuhteisiin.

8 Uusperheen elämässä vanha perhe tulee vastaan monessa arkipäivän asiassa, esimerkiksi muualla asuvien lasten elatusvelvollisuutena, tapaamisina ja ehkä yhteishuoltona. (Jaakkola & Säntti 2000, 6.) 2.2 Uusperheiden yleisyys ja rakenne Monen väestöllisen muutoksen perusteella voisi olettaa, että uusperheitten määrä kasvaa kaiken aikaa. Ensinnäkin uusperhettä varten tarvitaan yksinhuoltajia lapsineen, ja heitä on entistä enemmän. Avioerojen yleistyminen on tässä tärkeä tekijä. Avioeroja oli luvulla vuosittain n , vastaava luku oli ja 1980-luvulla noin ja luvulla alle (Jaakkola & Säntti 2000, 17.) Vuonna 2000 uusperheitä oli melkein yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Perheissä oli lapsia ja kolmasosa oli uusperheisiin syntyneitä lapsia. (Ritala- Koskinen 2001, 18). Uusperheiden määrä on lisääntynyt vauhdilla 2000-luvulla. Vuonna 2004 uusperheitä oli ja alle 18-vuotiaita lapsia eli 9,7 prosenttia kaikista lapsiperheistä (Tilastokeskus 2005). Sellaiset tosiasialliset uusperheet, joiden ei-yhteiset lapset ovat yli 18-vuotiaita ja yhteiset lapset alaikäisiä eivät tilastoidu uusperheenä. Ei-yhteisten lasten tullessa täysi-ikäisiksi uusperhe lakkaa tilastollisesti olemasta uusperhe, vaikka samat ihmiset asuisivat edelleen yhdessä. Tämä tilastointitapa selittää osaltaan uusperheiden määrän vakaana pysymistä. (Ritala-Koskinen 2001, 16.) Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapset vakinaisen asuinpaikan mukaan, koska samaa lasta ei tietenkään voida tilastoida kahteen eri perheeseen. Ne eronneet isät ja äidit, joiden luona lapset eivät ole virallisesti kirjoilla, jäävät sekä uusperhe- että perhetilastojen ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Näin ollen on siis mahdotonta sanoa, kuinka paljon itsensä uusperheeksi kokevia perheitä Suomesta löytyy. (Sutinen 2005, 5.) Uusperheiden lapsirakenne on pysynyt samana jo pitkään. Kaiken aikaa valtaosa lapsipuolista on ollut vaimon lapsia. Vuonna 1998 vaimon alaikäisiä lapsia oli yhdeksässä uusperheessä kymmenestä, mutta miehen alaikäisiä lapsia oli vain joka seitsemännessä uusperheessä.

9 Harvinaisia sen sijaan ovat uusperheet, joissa on sinun, minun ja meidän lapsia. Lähes joka toisessa uusperheessä on lapsipuolten lisäksi myös yhteisiä lapsia. Vuonna 1998 uusperheissä eli lähes alaikäistä lasta. Näistä vaimon lapsia oli runsaat eli 59 %, miehen lapsia noin 8000 eli 9 % ja yhteisiä lapsia eli 32 %. (Jaakkola & Säntti 2000, ) 2.3 Uusperheen lapset Kulttuurisessa ymmärryksessämme perhe on yhdessä asuvien äidin, isän ja heidän yhteisten lastensa muodostama yksikkö. Uusperheessä asuville lapsille oma perhe ei kuitenkaan vastaa tätä kulttuurista ideaalia, joskin ammentaa siitä. Kertoessaan omasta perheestään lapset rakentavat perhettä pääsääntöisesti yhdessä asumisen ja biologisten suhteiden pohjalta, jotka eivät aina osu yksiselitteisesti yhteen kuten ydinperhemallissa. Uusperheen yhteisen historian pituudella samoin kuin lasten iällä on myös merkitystä lasten perhettä koskevaan määrittelyyn. Hyvin helposti uusia ihmisiä ei itsestään selvästi liitetä perheeseen, vaan näiden perheeseen kuulumisesta käydään aina neuvottelua. (Ritala-Koskinen 2001, 126.) Lapsen sosiaalinen ja psykologinen suhde aikuisiin tai muihin sukulaisiin ei synny itsestään tai viranomaisen päätöksellä. Uudesta aikuisesta ei tule lapselle isää tai äitiä kädenkäänteessä, varsinkin silloin, kun lapsella on usein muualla asuva biologinen vanhempi, joka voi juridisesti olla lapsen toinen huoltaja. Uusi aikuinen on kuitenkin uusperheessä paikalla, jossa on määriteltävä, millaisesta suhteesta lapsen ja uuden aikuisen välillä on kyse. Suhteet eivät ole olemassa luonnostaan, vaan niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet on neuvoteltavia ja sopimuksenvaraisia, niin lasten kuin aikuisten puoleltakin. Suhteet eivät myöskään ole pysyviä, vaan niitä uudelleen neuvotellaan koko ajan. (Ritala-Koskinen 2001, 59.) Vanhempien eroaminen ja uusien elämänkumppanien kanssa yhteen muuttaminen merkitsevät lapsille monia muutoksia. Niitä tapahtuu sosiaalisissa suhteissa, mutta myös fyysisessä elämänpiirissäkin. Lähes kaikilla lapsilla on joitain mielipiteitä yhteen muuttamisesta, joten täysin yhdentekevä asia uusperheen muodostuminen lapsille ei siis ole. Useimmilla lapsilla on asiasta sekä myönteisiä että kielteisiä ajatuksia, jotka kertovat, ettei kyse ole myöskään lapsille yksiselitteisestä asiasta.

10 Uusperheen muotoutuminen korostuu ennen kaikkea lasten fyysisten elämänjärjestelyjen muutoksena. Lasten kokemuksiin kuuluu yleensä vähintään yksi muutto, olipa kyse sitten oman asuinpaikan muutosta tai jonkun muuttamisesta lapsen kotiin. (Ritala-Koskinen 2001, ) Lasten mielestä uusperheessä elämisen arkeen kuuluvat suhteet muualla asuviin biologisiin vanhempiin ja monesti myös uusperheen kautta avautuviin uusiin sukulaisiin. Ymmärrettävästi aina nämä suhteet eivät tietenkään toimi, mutta parhaillaan ne voivat tuoda hyvän ja kantavan aikuissuhteiden verkoston. Moninaisissa suhteissa selviytymistä pidetään lapsille erittäin vaativana. Useille lapsille moninaisessa suhdeverkostossa selviytyminen oli kuitenkin sitä ihan tavallista arkea. Näille monimutkaisissa verkostoissa toimimisen taidoille löytyykin yhteiskunnassamme tilausta. (Ritala-Koskinen 2002, 144.) Uusperheitten ihmissuhteet ovat useimmiten ongelmattomia, tähän käsitykseen tosin vaikuttaa se, että kenen lapsia on uusperheessä. Uusperheitten lapsimäärää on myös helppo ymmärtää. Lasten lukumäärä niissä perheissä, joissa on vain lapsipuolia, on sama kuin yhden vanhemman perheitten lapsiluku, sillä niiden ydin on yhden vanhemman perhe. Luonnollisesti lapsia on taasen paljon perheessä, jossa niitä oli jo silloin, kun pariskunta muutti yhteen ja kun perheeseen on hankittu lisäksi yhteisiäkin lapsia. (Jaakkola & Säntti 2000, 30.) 2.4 Vanhempana uusperheessä Aikuisten keskinäinen rakkaussuhde on uusperheen syntymisen lähtökohta, mutta lasten ja uuden aikuisen toimiva suhde ei ole itsestään selvä seuraus (Ritala-Koskinen 2001, 127). Useiden eri tutkijoiden mukaan uusperheen jäsenten roolit ja roolien rajat ovat vielä epäselviä. Isä- tai äitipuoli on alun perin tarkoittanut aikuista, joka on nainut lesken ja näin tullut kuolleen vanhemman tilalle. Nykyään kun perheeseen tulee isä- tai äitipuoli, hän on vain yksi lisävanhempi aikaisempien rinnalle. (Sutinen 2005, 13.) Uusperheessä elävien lasten suhteet perheen aikuisiin ja erityisesti vanhempansa uusiin kumppaneihin rakentuvat hyvin yksilöllisesti. Lasten perhepolut ovat erilaisia ja aikuiset sijoittuvat näihin eri tavoin.

11 Lasten ja uusien aikuisten suhteelle merkityksellistä on lasten ikä perheen muodostuessa, lasten suhteet muualla asuviin biologisiin vanhempiin, uuden perheen yhdessä elämisen aika, lasten henkilökohtainen suhde uusiin aikuisiin ja lasten ja aikuisten sukupuoli. (Ritala-Koskinen 2001, 150.) Tutkimusten mukaan isäpuolilla sopeutuminen uusperheeseen näyttäisi olevan helpompaa kuin äitipuolilla. Sopeutumista luultavasti helpottaa se, että miehet ovat yleensä vähemmän mukana perheen arjen toiminnoissa. Toisaalta miehiltä odotetaan perheen elättämistä ja tämä odotus kohdistetaan myös isäpuoliin. Jotkut isäpuolet ovat jopa kokeneet olevansa tarpeellisia lapsipuolilleen vain, kun heitä taloudellisesti tarvitaan. (Coleman & Ganong 1997, ) Äitipuolet kokivat tutkijoiden mukaan saavansa liian vähän tukea uusvanhempana olemiseen. Äitipuolet kokivat, että haasteet ovat liian suuret voimavaroihin nähden. Eniten vaikeuksia kokivat sellaiset uusperheet, joissa isän rooli oli passiivinen ja äitipuoli oli kontrollinhaluinen. (Coleman & Ganong 1997, ) Aikuisten sopeutumista uusperheeseen ei ole paljoa tutkittu. Aikuisten sopeutumista auttanee kuitenkin se, että he ovat tehneet perhemuodon valinnan itse. Lapsilla tätä samaa valinnanvaraa ei ole, he joutuvat tyytymään aikuisten tekemiin ratkaisuihin. (Rauha 2003, ) 2.5 Tutkimuksia uusperheistä Suurin osa julkaistuista perhetutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa. Löytyy vain muutamia eurooppalaisia tai pohjoismaisia tutkimuksia. Suomessa uusperheitä koskeva kirjallisuus on pääosin terapeuttien tai uusperheessä elävien kirjoittamia oppaita, tällainen opas löytyy mm. Rauhan (2003) kirjoittamana. Väitöskirjoja aiheesta Suomesta löytyy ainoastaan yksi. Ritala-Koskisen (2001) väitöskirjassa otetaan uusperhe tarkasteluun lasten kautta. Teoreettisesti tämä tutkimus ammentaa perhe- ja lapsuuden sosiologiasta. Lapsilähtöisiä näkökulmia avataan niin uusperheiden määrään, tutkimuksen historiaan sekä empiriaan.

12 Pro gradu- ja lisensiaattitöitä Suomesta löytyy vain muutama. Jaakkola & Säntti (2000 ) Tutkimus liittyy perheen määrittelyn teemaan. Tämä tutkimus liittyy aiheeseen, kuinka perhe on määriteltävä, kun säännellään perheen jäsenyydestä johtuvia etuja ja velvollisuuksia tai mitoitetaan perheelle annettavaa sosiaalista tukea. Tutkimuksessa kuvataan myös laajan empiirisen aineiston perusteella uusperheitten rakennetta, sosiaalisia suhteita, tuloja ja perheen menojen rahoittamista. Uusimpia tutkimuksia uusperheestä on Sutisen (2005) tekemä tutkimus Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka isä- ja äitipuolet puhuvat isäja äitipuolena olemisesta. Kuinka he samalla puheellaan ovat rakentamassa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus pohjautuu ajatukseen sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta, jolloin isä- ja äitipuolena oleminen tuotetaan lähinnä kielen kautta.

13 3 LASTENNEUVOLATYÖ Lastenneuvolatyö kuuluu vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain (1972/66) mukaiseen perusterveydenhuoltoon, jota kutsutaan laissa terveysneuvonnaksi. Toiminnan päätavoite on lapsen ja hänen perheensä terveyden ylläpito, edistäminen, sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu tarkkailla ympäristön vaikutusta lapsen ja hänen perheensä elämään ja terveyteen. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1999, 290.) Lastenneuvolatyön tarkoituksena on turvata lapsen ja hänen perheensä paras mahdollinen terveys. Perustehtävänä lastenneuvolalla on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Toiminnalla luodaan näin myös hyvä pohja aikuisiän hyvinvoinnille. (STM 2004, ) Neuvolassa hoitotyö suuntautuu ennaltaehkäisevään tukemiseen, joka kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin. Tämä sisältää mm. tietojen antamista, neuvontaa, ohjaamista, perheen olosuhteisiin vaikuttamista sekä vanhemmuuden tukemista ja vahvistamista. (Heimo 2002, ) Perheiden kanssa työskentely on muuttunut paljon viime vuosien aikana. Perheiden ongelmat ovat nykyään haastavampia ja vaikeampia. Tähän on osaltaan vaikuttanut yhteiskunnan muutokset, jotka näkyvät myös parisuhteessa, isyydessä, äitiydessä ja vanhemmuudessa. Terveydenhoitajan työ ei ole enää vain fyysistä tarkastamista. Neuvolatyöntekijä on aitiopaikalla näkemässä perheiden hätää ja ongelmia. (Mustalahti 2004, 44.) Muutokset neuvolatyössä tuntuvat tapahtuvat hitaasti. On tärkeää pitää perinteistä kiinni, mutta on huomattava myös muutosten tarve. (Mustalahti 2004, 45). Asiantuntijuuden eli neuvolatyön vahvuuksina pidetään kattavuutta ja kaikille perheille tasavertaisesti tarkoitettuja palveluja. Arvostusta saa myös pitkäaikainen asiakassuhde. Vahvuutena koetaan erityisesti se, että neuvolatyö on tarvittaessa kykeneväinen muuttumaan ja uudistumaan asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. (Urjanheimo 2004, 5.)

14 3.1 Terveydenhoitajakoulutus ja työn sisältö Terveydenhoitajakoulutus on siirtynyt ammattikorkeakouluihin vuoden 2001 alusta. Koulutus on 240 opintopisteen laajuinen (4 vuotta). Sitä on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Osaamisvaatimuksissa kansanterveystyön ja hoito- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi korostuvat myös tietotekniikan hyödyntämisen taidot, moniammattillinen yhteistyö sekä verkosto- ja projektitaidot. Terveydenhoitajien tulee olla myös valmiita jatkuvaan muutokseen, uudistumiseen, tiedon hankintaan ja kouluttautumiseen muuttuvien palvelutarpeiden, kehittyvän teknologian ja uusien hoitokäytäntöjen asettamien haasteiden mukaisesti. (STHL 2006.) Terveydenhoitajatyö on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, sekä niiden hoitoa ja kuntoutusta. Laadukas työ tietenkin edellyttää terveydenhoitajilta vahvaa teoreettista tietoperustaa ja hyvää käytännön ammattitaitoa. Terveydenhoitajatyössä tarvitaan paljon rohkeutta ja kykyä ymmärtää ihmisten ja yhteisöjen elämää. Työtä täytyy jatkuvasti arvioida ja kehittää suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Terveydenhoitajatyön ollessa laadukasta, ihmisten omatoiminen terveyden edistäminen paranee, voimavarat ja vastuullisuus lisääntyvät ja yhteisöjen, perheiden ja yksilöiden terveys ja hyvinvointi paranevat. (STHL 2005.) 3.2 Neuvolatyön sisältö Neuvolassa annetaan tukea perheelle ja vanhemmille, opastetaan turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä hoivassa ja parisuhteesta huolehtimisessa. Neuvolavastaanotolla keskustellaan lapsen terveydestä, kasvusta ja kehityksestä. Vastaanotolla keskustellaan myös vanhemmuudesta sekä kasvatustilanteista ja mahdollisista arjen ongelmista. Tarpeen mukaan mietitään perheen kanssa, heille voimaa ja tukea antavia asioita. Tarvittaessa voidaan myös perhe ohjata heille apua tarjoavien palveluiden luo. (STM 2004, ) Terveydenhoitajatyö painottuu monilta osin parisuhteen ja vanhemmuuden kasvun tukemiseen ja ongelmien selvittämiseen. Lasten hyvinvoinnin edistämistä pidetään tärkeänä osa-alueena. Tähän kuuluu, että perheen omia voimavaroja pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan.

15 Terveydenhoitajan arkea on myös ehkäistä ja hoitaa perherakenteiden muutoksista johtuvia negatiivisia asioita. Terveydenhoitajilla on kyky huomata perheet, joilla on ongelmia ja auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia ja vanhempia. (Urjanheimo 2004, 5.) Yhtenä terveydenhoitajan tärkeänä toimintatapana pidetään perhekeskeisyyttä. Sitä voidaan toteuttaa monella eri tavalla, perhekeskeisyys tulee ilmi esimerkiksi tavassa keskustella asiakkaan ja perheen kanssa. Keskustelun pitää olla vastavuoroista ja kaikkien mielipiteet tulee ottaa huomioon. Perhekeskeisyys ja vuorovaikutustaidot antavat hyvät eväät terveydenhoitajille puuttua tarvittaessa lasten ja vanhempien arkeen ja ongelmiin. (Mustalahti 2004, 45.) Perheen elämäntilanne ja vanhempien ilmaisemat päällimmäiset huolet tai tarpeet otetaan aina tapaamisen lähtökohdaksi. Perheen tilanteesta nousevien kysymysten avulla terveydenhoitaja voi ohjata vanhempia pohtimaan ja ymmärtämään omaa toimintaansa ja kokemuksiaan. (STM 2004, ) 3.3 Uusperheet asiakkaina Perhemuotojen ja lasten elämän muuttuminen on koskettanut myös ongelmien muuttumista. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijat kohtaavat työssään nykyään enemmän erilaisia perheitä ja heidän ongelmansa ovat monimuotoisempia. Uusperheet asiakaskuntana eivät tunnu tarvitsevan muita perheitä enemmän apua ammattiauttajilta. He tulevat vastaanotolle ihan samanlaisten ongelmien kanssa kuin muutkin. Asiantuntijat haluavat korostaa sitä, että mikään perhemuoto ei sinänsä ole ongelmien lähde. Uusperheitä ei haluta leimata ongelmallisiksi vain siitä syystä, että ne ovat uusperheitä. (Ritala-Koskinen 2001, 180.) Asiantuntijoilla tarkoitan ihmissuhdeammattilaisia, jotka ovat koulutustaustaltaan sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, lastenpsykiatreja ja teologeja. Asiantuntijoiden puheissa uusperhe tulee normalisoiduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että monesti uusperheen erityisyys katoaa asiakasperheiden moninaisuuteen ja ongelmien yksilöllisyyteen eikä edes uusperheen asiointi poikkea muista asiakkaista. Näin ollen uusperheet ovat vain osa sitä moninaista asiakaskuntaa, jonka asiantuntijat työssään kohtaavat.

16 Täytyy kuitenkin muistaa myös asioiden toinenkin puoli: uusperheeseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet ja asiantuntijat ovat melko neuvottomia niiden edessä. Ongelmat ovat monesti varsin työläitä hoidettavia ja vievät keskimääräistä enemmän asiantuntijoiden aikaa. (Ritala-Koskinen 2001, 181.) Uusperhettä ei kuitenkaan voi pitää uutena ydinperheenä. Vaikka uusperheen ongelmat asiantuntijoiden mukaan ovat samanlaisia kuin ydinperheilläkin, silti ne kaipaavat hieman erityistä jaottelua. Uusperheellisten ongelmia voi täsmentää näin: tavalliset ongelmat ja erityiset ongelmat. Tavalliset pitävät sisällään ne, mitä kaikki perheet kohtaavat. Erityisiin kuuluvat taas uusperheen muotoa koskevat ja siihen liittyvät ongelmat, esimerkiksi se, että lapsilla on vanhemmuussuhteita yhdessä asuvan perheen ulkopuolella. Monesti ongelmia aiheuttaa myös se, että kuvitelmat uusperhe-elämän helppoudesta eivät vastaakaan todellisuutta. (Ritala-Koskinen 2001, ) 3.4 Aikaisempia tutkimuksia neuvolatoiminnasta ja terveydenhoitajan työstä Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty useita tutkimuksia neuvolatoiminnasta. Lastenneuvolatyöhön liittyvää tutkimusta on tehty paljon. Tutkimuksia on tehty sekä terveydenhoitajan, että perheen näkökulmasta. Perheisiin kohdistunut tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, mutta sitä on edelleen aika vähän. Viljamaan (2003) väitöskirjan kyselytutkimus selvittää Jyväskylän kaupungin neuvoloissa 2000-luvun asiakkaiden palvelujen käyttöä, tyytyväisyyttä ja odotuksia vanhemmuuden tukemisen, perhekeskeisyyden ja vertaistuen näkökulmasta. Paunosen, Vehviläinen-Julkusen (1999, ) tutkimus osoittaa, että terveydenhoitajat pystyvät vastaamaan lasten ja perheiden tarpeisiin suhteellisen hyvin. He myös pystyvät neuvomaan ja ohjaamaan perheitä, joissa vanhemmat ovat halukkaita ja aktiivisia käsittelemään eteen tulleita ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja. Neuvolakäynneillä painottuvat kuitenkin vielä fyysiseen kasvuun ja kehitykseen sekä perushoitoon liittyvät asiat. Koko perhettä ja kasvatusta koskevia asioita käsitellään vain vähän. Tulokset osoittavat myös sen, että terveydenhoitajatoimintaa ohjaa vielä aivan liikaa neuvolan tukiaineisto kuin perheiden esille tuomat ongelmat.

17 Heimon (2002) seurantatutkimus kuvaa terveydenhoitajien käsityksiä erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistamisesta psykososiaalisesta tukemisesta äitiys- ja lastenneuvolassa. Tutkimuksessa kuvataan myös terveydenhoitajien työssä tapahtuneita muutoksia. Löthman-Kilpeläisen (2001) pro gradu -tutkimus kuvaa ja selittää lapsiperheiden voimavaroja sekä terveydenhoitajan voimavaralähtöisen toiminnan tarpeellisuutta ja toteutumista äitiys- ja lastenneuvoloissa. Simojoen (2001) pro gradu -tutkimus kuvaa uusperheitten piirteitä sekä lastenneuvolapalveluiden haasteita uusperheiden vanhempien näkökulmasta.

18 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä. Mitkä ovat terveydenhoitajien valmiudet saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella auttaa uusperheellisiä heidän ongelmissaan. Tavoitteena on, että tästä opinnäytetyöstä on hyötyä tuleville terveydenhoitajille, sekä niille, jotka jo työssään kohtaavat uusperheellisiä. Tämän opinnäytetyön avulla he voivat kehittää itseään ammattilaisina. Tutkimustulokset ovat myös hyödyllisiä terveydenhoitajien opetussuunnitelmien kehittäjille. Tuloksien avulla voidaan arvioida, ovatko terveydenhoitajat saaneet valmiuksia koulutuksesta toimia uusperheellisten kanssa. Tutkimuksella pyrin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä? 2. Mitä uusperhettä koskevia haasteita kohdataan neuvolassa? 3. Minkälaiset valmiudet koulutus ja kokemus antavat työskennellä uusperheiden kanssa? Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää neuvolapalveluja ja kouluttaa terveydenhoitajia paremmin vastaamaan uusperheiden tarpeisiin.

19 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Käytän tässä tutkimuksessa laadullista lähestymistapaa. Halusin selvittää terveydenhoitajien kokemuksia uusperheistä, millaisia kysymyksiä ja ongelmia he joutuvat pohtimaan, sekä terveydenhoitaja-koulutuksen kehittämishaasteita tällä alueella. Uusperheitä on tutkittu vähän hoitotieteen näkökulmasta, joten laadullinen tutkimus on tarkoituksenmukainen lähestymistapa. Laadullinen lähestymistapa vaikuttaa haastateltavien valintaan sekä aineiston keräämiseen ja analysointiin. Tutkimukseen osallistuvien tulee olla sellaisia henkilöitä, jotka kykenevät kertomaan mielenkiinnon kohteena olevasta ilmiöstä. 5.1 Aineiston keruu Tässä tutkimuksessa tutkimusaineisto muodostui lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien teemahaastatteluista. Helmikuussa 2007 Kokkolanseudun terveyskeskuksen avohoidon ylihoitaja myönsi minulle luvan tutkimuksen tekemistä varten. Tutkimukseen osallistui neljä terveydenhoitajaa. Tutkimuksessani haastateltavien valintakriteerinä oli vahva työkokemus ja ammattitaito. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Se sopii käytettäväksi tilanteissa, joissa käsitellään aihetta, jota on vaikea pelkistää kysymyksiksi. Haastattelut nauhoitin nauhurilla ja purin ne sitten myöhempää analysointia varten paperille. Laadullisen tutkimukseen liittyvän haastattelun avulla haetaan tietoa toisen ihmisen ajattelusta. Haastattelu edellyttää haastateltavan luottamista tutkijaan. Haastattelijan pitää siis tiedostaa omat lähtökohtansa ja varata aikaa haastatteluja varten. Aktiivisen kuuntelun avulla haastattelija voi saada hyviä johtolankoja seuraavia kysymyksiä varten sekä syventää ja tarkentaa jo saamaansa tietoa. (Hirsjärvi & Hurme, 1984, 24.)

20 5.2 Aineiston analyysi Opinnäytetyössäni käytin haastattelujen analysoinnissa sisällön analyysiä. Sisällönanalyysissä rakennetaan malleja, jotka selittävät tutkittavaa asiaa tiivistetyssä muodossa ja joiden avulla tutkittava asia on mahdollista käsitteellistää. Sisällönanalyysissä voidaan lähteä etenemään aineistosta. Ennen analyysiä on päätettävä analysoidaanko yksi sana vai koko lause. Tutun aineiston ollessa kyseessä etenemistä ohjaa aineisto, ennalta valitut kategoriat ja teemat. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-6.) Aineiston analysoimisen aloitin kirjoittamalla nauhoittamani haastattelut koneelle. Tekstiä kertyi yhteensä 23 sivua fonttikoolla 12. Tämän jälkeen luin haastattelut läpi monta kertaa ja alleviivasin tärkeät ilmaukset ja asiat. Tämän jälkeen kävin haastattelut läpi yksi kerrallaan, luokittelin tärkeät asiat ja ilmaisut niihin kuuluviin teemoihin. Teemat ohjasivat minua tutkimustehtäviin sekä tutkimustulosten analysoinnissa. Kokosin paperille yhteenvedon jokaisesta teemasta ja aloitin tutkimusraportin kirjoittamisen. Teemoittelu on käytännöllinen analysointitapa kun kyseessä on käytännöllisen ongelman ratkaiseminen. Sen avulla aineistosta saadaan esille erilaisia vastauksia tai tuloksia esitettyihin kysymyksiin. Tällöin tulokset palvelevat parhaiten käytännöllisiä tarpeita. (Eskola & Suoranta 1998, )

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka.

LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. LAPSIPERHEIDEN KOKEMUKSIA HYVINVOINTITIEDON KERUUSTA LAAJOISSA 4- VUOTISTERVEYSTARKASTUKSISSA, Oulu, Kempele, Liminka. Salmi Sirpa ja Jurmu Tiina Opinnäytetyö, syksy 2012 Opinnäytetyön tarkoitus, tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot