Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA"

Transkriptio

1 Sanna Leskelä UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Toukokuu 2007

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Tekijä: Leskelä, Sanna Opinnäytetyön nimi: UUSPERHEET TERVEYDENHOITAJAN NEUVOLAVASTAANOTOLLA Työn ohjaaja: Maunula, Maija. Yliopettaja, KL Työn tarkastaja: Murtomäki, Eva-Maija. Yliopettaja, THL, KM, YTM Päivämäärä: Sivumäärä:30+2 TIIVISTELMÄ Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä. Tarkoitus on selvittää myös millaisia kysymyksiä ja ongelmia uusperheet esittävät neuvolavastaanotolla. Mitkä ovat terveydenhoitajien valmiudet saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella tukea ja auttaa uusperheellisiä heidän ongelmissaan. Tutkimus oli kvalitatiivinen. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla toukokuussa 2007 ja analysoitiin sisällön analyysillä. Tutkimukseen osallistui neljä terveydenhoitajaa Keski- Pohjanmaalta, jotka työskentelevät neuvoloissa. Tutkimustulosten mukaan terveydenhoitajat työskentelevät ainakin kerran viikossa uusperheiden kanssa. Tulosten mukaan haasteet, joita neuvolassa kohdataan, liittyvät yleensä kasvatuksellisiin kysymyksiin. Uusperheiden erityistarpeena terveydenhoitajat kokivat ylimääräisen tuen ja ajan tarpeen verrattuna ydinperheisiin. Uusperheille on varattava yleensä enemmän vastaanottoaikaa, koska perheessä on enemmän jäseniä ja sitä kautta enemmän keskusteltavaa ja kysyttävää. Terveydenhoitajat kokivat, että koulutuksesta saamat valmiudet olivat aika vähäisiä, mutta kokemuksen tuomat valmiudet sitäkin arvokkaampia ja käyttökelpoisempia. Tutkimustulosten mukaan täydennyskoulutukselle olisi tarvetta, esimerkiksi enemmän perheopintoja, joissa käsiteltäisiin erilaisten perheiden kohtaamista. Teoriasta ja tutkimustuloksista on hyötyä tuleville terveydenhoitajille, sekä niille, jotka kohtaavat jo työssään uusperheitä. Tämän opinnäytetyön avulla he voivat kehittää itseään ammattilaisina. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä myös terveydenhoitajien opetussuunnitelmien kehittäjille. Tuloksien avulla voidaan arvioida, ovatko terveydenhoitajat saaneet valmiuksia koulutuksesta toimia uusperheiden kanssa. Avainsanat: perheet, uusperheet, perhesuhteet, vanhemmuus, avioero, lastenneuvolatyö, terveydenhoitajakoulutus, terveydenhoitajatyö

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY APPLIED SCIENCES Degree Programme in Nursing Writer: Leskelä Sanna Name of the final thesis: Public Health Nurses Counselling Stepfamilies in the Welfare Clinic Supervisor: Principal Lecturer, Lic. Ed., Maunula Maija Ispector: Principal Lecturer, MA, M.Soc.Sc, Eva-Maija Murtomäki Date: Pages: 30+2 ABSTRACT The purpose of this final thesis was to clarify what kind of experiences do public health nurses have about stepfamilies. I also tried to find out what kind of questions and problems stepfamilies share at in the child welfare clinic. What are public health nurses abilities with their education and experience to support and help stepfamilies in their problems. The research was qualitative. The study material was gathered by theme interviews in May Research material was analyzed with help of contents analysis. In this investigation four public health nurses from Central Ostrobothnia participated who worked in welfare clinics. According to the findings, public health nurses work with stepfamilies at least once a week. The results indicate that, challenges which they confront in welfare clinics are usually concerning questions on upbringing. Stepfamilies special needs are, according to the public health nurses, need of extra support and extra time compared with normal families. Stepfamilies need usually more counselling because there are more members in the family and there is often more to talk and to ask about. Public health nurses experienced that the capacities they had gotten from education were quite limited, but capacities they got from experience were very valuable and useful. According to the research results there was a need for supplement studies for example for family studies on how to teach more confront different kind of families. Theory and research results are useful for those who will become public health nurses and for those public health nurses who already are facing stepfamilies in their work. Research results are also useful for those who develop public health nurses curricula. With help of these results one can evacuate whether public health nurses get any capacities from their education to work with stepfamilies. Keywords: families, stepfamilies, family relationships, parenthood, divorce, child welfare clinics, public health nurse education, public health nurse work

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO..1 2 UUSPERHE Uusperhe käsitteenä Uusperheiden yleisyys Uusperheen lapset Vanhempana uusperheessä Tutkimuksia uusperheestä 7 3 LASTENNEUVOLATYÖ Terveydenhoitajakoulutus ja työn sisältö Neuvolatyön sisältö Uusperheet neuvolan asiakkaina Aikaisempia tutkimuksia neuvolatoiminnasta.12 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu Aineiston analyysi TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS.17 7 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot Terveydenhoitajien kokemuksia uusperheistä Uusperheitä koskevat haasteet, joita kohdataan neuvolassa Koulutuksen ja kokemuksen antamat valmiudet uusperheiden kanssa työskentelyyn.24 8 JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 29 LÄHTEET LIITTEET

5 1 JOHDANTO Uusperhe-käsitteenä tuo jokaiselle mieleen erilaisen mielikuvan. Mikä on uusperhe? Määritelmiä on monia, mutta selkeä esimerkki on Suomen uusperheellisten liiton määritelmä: Uusperhe on perhe, johon kuuluu isä ja äiti, jommankumman ja molempien lapsia edellisestä liitosta sekä mahdolliset yhteiset lapset. Uusperhe ei ole enää mikään uusi asia. Uusperheitä on tutkittu jo pitkään ja tälläkin hetkellä aiheena se on ajankohtainen. Tätä kuvaa hyvin 2000 vuonna tehty tilastotutkimus uusperheiden määrästä. Tutkimuksen mukaan Suomen kaikista lapsiperheistä melkein yhdeksän prosenttia oli uusperheitä vuonna Perheissä on lasta ja näistä kolmasosa on uusperheisiin syntyneitä lapsia. (Ritala-Koskinen 2001,18.) Nykyään neuvolatyön vahvuutena pidetään sitä, että se omaa kyvyn uudistua ja vastata ihmisten tarpeisiin ja muuttuviin ongelmiin. Terveydenhoitajatyö painottuu monilta osin parisuhteen ja vanhemmuuden kasvun tukemiseen ja ongelmien selvittämiseen. Lasten hyvinvoinnin edistämistä pidetään tärkeänä osa-alueena. Tähän kuuluu, että perheen omia voimavaroja pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan. Terveydenhoitajan arkea on myös ehkäistä ja hoitaa perherakenteiden muutoksista johtuvia negatiivisia asioita. Terveydenhoitajilla on kyky huomata perheet, joilla on ongelmia ja auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia ja vanhempia. (Urjanheimo 2004,5). Uusperheitä koskevaa hoitotieteellistä tutkimusta on tehty melko vähän. Aikaisempien tehtyjen tutkimusten mukaan uusperheiden ongelmat ovat erilaisia kuin ydinperheiden. (Simojoki 1999). Suurin osa julkaistuista perhetutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa. Löytyy vain muutamia eurooppalaisia tai pohjoismaisia tutkimuksia. Suomessa uusperheitä koskeva kirjallisuus on pääosin terapeuttien tai uusperheessä elävien kirjoittamia oppaita (esim. Rauha 2003).

6 Idean opinnäytetyöhöni sain Suomen Uusperheellisten Liitolta. Tarkoituksena on kartoittaa, miten terveydenhoitajat osaavat työskennellä uusperheiden kanssa ja antaako koulutus tarpeeksi valmiuksia tähän. Teoriaosassa uusperhettä määritellään käsitteenä. Tarkoituksena on tarkastella uusperheiden yleisyyttä ja sitä, mikä on uusperheiden rakenne. Teoriassa tarkastellaan myös uusperheiden lapsia ja vanhempia sekä heidän käsityksiään siitä. Teoria-osassa tutustutaan myös aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin aiheesta. Opinnäytetyöni tavoite on antaa terveydenhoitajille lisää valmiuksia kohdata uusperheitä.

7 2 UUSPERHE 2.1 Uusperhe käsitteenä Uusperhe määritellään yksinkertaisimmillaan perheeksi, jossa toisella tai molemmilla avotai aviopuolisoilla on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia aikaisemmasta liitosta. Ainakin toisen puolison lapsi (lapset) asuvat pääosin kyseisessä taloudessa. (Sussman & Steinmetz 1987, 326). Kyseessä on siis eronneiden tai leskeksi jääneiden uusi liitto, jossa on myös mukana lapsia aikaisemmista suhteista. (Sutinen 2005, 4.) Uusperheelle ei ole olemassa mitään valmista muottia. Määrittelykin täytyy tehdä aina tilanteen mukaan. Ainoana yhteisenä piirteenä onkin se, että uusperheissä on ei-yhteisiä lapsia. Uusperheissä elävät tuntevat elävänsä tavallista arkea. He eivät koe olevansa jotenkin erilaisia tai että heidän perhe-elämälleen pitäisi antaa jokin oma nimi. (Ritala- Koskinen 2002.) Arkikielessä käsitettä uusperhe käytetään väljemmin. Myös ne perheet, joissa lapset eivät virallisesti asu käyttävät itsestään nimitystä uusperhe. (Sutinen 2005, 4.) Uusperheessä yhdistyvät konkreettisten perheiden purkautuminen ja uudelleenmuotoutuminen, jossa prosessissa lapset seuraavat yhtä vanhempaansa. Uusperheen lapsilla on usein läheisiä suhteita myös uusperheyksikön ulkopuolella, mutta samalla he joutuvat määrittelemään myös suhdetta vanhempansa uuteen kumppaniin ja mahdollisesti myös tämän lapsiin uusperheyksikön sisällä. Uusperhe tarjoaakin kiinnostavan näköalan tarkastella muuttuvia perheenkäytäntöjä. (Ritala-Koskinen 2001, 10.) Ydinperheitä ja uusperheitä verrataan usein toisiinsa, mutta tämä ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista. Ajatellaan, että ydinperheen ideaaliset tai keskimääräiset ominaisuudet ovat normeja, jotka määrittelevät millainen oikean perheen tulisi olla. Tällaisessa vertailussa uusperheestä tehdään pakostakin poikkeus perheen ideaalista. Vertailu ei tee oikeutta uusperheelle, sillä tosiasiassa uusperhe on jo tapaus sinänsä. (Jaakkola & Säntti 2000, 6.) Uusperhe ei luonnollisestikaan voi elää ja toimia samalla tavalla kuin ydinperhe, sillä se on jo lähtökohtaisesti erilainen. Uusperheessä on alusta asti lapsia ja uusperheen sukulaisuusjärjestelmät kietoutuvat vanhoihin sukulaisuussuhteisiin.

8 Uusperheen elämässä vanha perhe tulee vastaan monessa arkipäivän asiassa, esimerkiksi muualla asuvien lasten elatusvelvollisuutena, tapaamisina ja ehkä yhteishuoltona. (Jaakkola & Säntti 2000, 6.) 2.2 Uusperheiden yleisyys ja rakenne Monen väestöllisen muutoksen perusteella voisi olettaa, että uusperheitten määrä kasvaa kaiken aikaa. Ensinnäkin uusperhettä varten tarvitaan yksinhuoltajia lapsineen, ja heitä on entistä enemmän. Avioerojen yleistyminen on tässä tärkeä tekijä. Avioeroja oli luvulla vuosittain n , vastaava luku oli ja 1980-luvulla noin ja luvulla alle (Jaakkola & Säntti 2000, 17.) Vuonna 2000 uusperheitä oli melkein yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä. Perheissä oli lapsia ja kolmasosa oli uusperheisiin syntyneitä lapsia. (Ritala- Koskinen 2001, 18). Uusperheiden määrä on lisääntynyt vauhdilla 2000-luvulla. Vuonna 2004 uusperheitä oli ja alle 18-vuotiaita lapsia eli 9,7 prosenttia kaikista lapsiperheistä (Tilastokeskus 2005). Sellaiset tosiasialliset uusperheet, joiden ei-yhteiset lapset ovat yli 18-vuotiaita ja yhteiset lapset alaikäisiä eivät tilastoidu uusperheenä. Ei-yhteisten lasten tullessa täysi-ikäisiksi uusperhe lakkaa tilastollisesti olemasta uusperhe, vaikka samat ihmiset asuisivat edelleen yhdessä. Tämä tilastointitapa selittää osaltaan uusperheiden määrän vakaana pysymistä. (Ritala-Koskinen 2001, 16.) Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapset vakinaisen asuinpaikan mukaan, koska samaa lasta ei tietenkään voida tilastoida kahteen eri perheeseen. Ne eronneet isät ja äidit, joiden luona lapset eivät ole virallisesti kirjoilla, jäävät sekä uusperhe- että perhetilastojen ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Näin ollen on siis mahdotonta sanoa, kuinka paljon itsensä uusperheeksi kokevia perheitä Suomesta löytyy. (Sutinen 2005, 5.) Uusperheiden lapsirakenne on pysynyt samana jo pitkään. Kaiken aikaa valtaosa lapsipuolista on ollut vaimon lapsia. Vuonna 1998 vaimon alaikäisiä lapsia oli yhdeksässä uusperheessä kymmenestä, mutta miehen alaikäisiä lapsia oli vain joka seitsemännessä uusperheessä.

9 Harvinaisia sen sijaan ovat uusperheet, joissa on sinun, minun ja meidän lapsia. Lähes joka toisessa uusperheessä on lapsipuolten lisäksi myös yhteisiä lapsia. Vuonna 1998 uusperheissä eli lähes alaikäistä lasta. Näistä vaimon lapsia oli runsaat eli 59 %, miehen lapsia noin 8000 eli 9 % ja yhteisiä lapsia eli 32 %. (Jaakkola & Säntti 2000, ) 2.3 Uusperheen lapset Kulttuurisessa ymmärryksessämme perhe on yhdessä asuvien äidin, isän ja heidän yhteisten lastensa muodostama yksikkö. Uusperheessä asuville lapsille oma perhe ei kuitenkaan vastaa tätä kulttuurista ideaalia, joskin ammentaa siitä. Kertoessaan omasta perheestään lapset rakentavat perhettä pääsääntöisesti yhdessä asumisen ja biologisten suhteiden pohjalta, jotka eivät aina osu yksiselitteisesti yhteen kuten ydinperhemallissa. Uusperheen yhteisen historian pituudella samoin kuin lasten iällä on myös merkitystä lasten perhettä koskevaan määrittelyyn. Hyvin helposti uusia ihmisiä ei itsestään selvästi liitetä perheeseen, vaan näiden perheeseen kuulumisesta käydään aina neuvottelua. (Ritala-Koskinen 2001, 126.) Lapsen sosiaalinen ja psykologinen suhde aikuisiin tai muihin sukulaisiin ei synny itsestään tai viranomaisen päätöksellä. Uudesta aikuisesta ei tule lapselle isää tai äitiä kädenkäänteessä, varsinkin silloin, kun lapsella on usein muualla asuva biologinen vanhempi, joka voi juridisesti olla lapsen toinen huoltaja. Uusi aikuinen on kuitenkin uusperheessä paikalla, jossa on määriteltävä, millaisesta suhteesta lapsen ja uuden aikuisen välillä on kyse. Suhteet eivät ole olemassa luonnostaan, vaan niihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet on neuvoteltavia ja sopimuksenvaraisia, niin lasten kuin aikuisten puoleltakin. Suhteet eivät myöskään ole pysyviä, vaan niitä uudelleen neuvotellaan koko ajan. (Ritala-Koskinen 2001, 59.) Vanhempien eroaminen ja uusien elämänkumppanien kanssa yhteen muuttaminen merkitsevät lapsille monia muutoksia. Niitä tapahtuu sosiaalisissa suhteissa, mutta myös fyysisessä elämänpiirissäkin. Lähes kaikilla lapsilla on joitain mielipiteitä yhteen muuttamisesta, joten täysin yhdentekevä asia uusperheen muodostuminen lapsille ei siis ole. Useimmilla lapsilla on asiasta sekä myönteisiä että kielteisiä ajatuksia, jotka kertovat, ettei kyse ole myöskään lapsille yksiselitteisestä asiasta.

10 Uusperheen muotoutuminen korostuu ennen kaikkea lasten fyysisten elämänjärjestelyjen muutoksena. Lasten kokemuksiin kuuluu yleensä vähintään yksi muutto, olipa kyse sitten oman asuinpaikan muutosta tai jonkun muuttamisesta lapsen kotiin. (Ritala-Koskinen 2001, ) Lasten mielestä uusperheessä elämisen arkeen kuuluvat suhteet muualla asuviin biologisiin vanhempiin ja monesti myös uusperheen kautta avautuviin uusiin sukulaisiin. Ymmärrettävästi aina nämä suhteet eivät tietenkään toimi, mutta parhaillaan ne voivat tuoda hyvän ja kantavan aikuissuhteiden verkoston. Moninaisissa suhteissa selviytymistä pidetään lapsille erittäin vaativana. Useille lapsille moninaisessa suhdeverkostossa selviytyminen oli kuitenkin sitä ihan tavallista arkea. Näille monimutkaisissa verkostoissa toimimisen taidoille löytyykin yhteiskunnassamme tilausta. (Ritala-Koskinen 2002, 144.) Uusperheitten ihmissuhteet ovat useimmiten ongelmattomia, tähän käsitykseen tosin vaikuttaa se, että kenen lapsia on uusperheessä. Uusperheitten lapsimäärää on myös helppo ymmärtää. Lasten lukumäärä niissä perheissä, joissa on vain lapsipuolia, on sama kuin yhden vanhemman perheitten lapsiluku, sillä niiden ydin on yhden vanhemman perhe. Luonnollisesti lapsia on taasen paljon perheessä, jossa niitä oli jo silloin, kun pariskunta muutti yhteen ja kun perheeseen on hankittu lisäksi yhteisiäkin lapsia. (Jaakkola & Säntti 2000, 30.) 2.4 Vanhempana uusperheessä Aikuisten keskinäinen rakkaussuhde on uusperheen syntymisen lähtökohta, mutta lasten ja uuden aikuisen toimiva suhde ei ole itsestään selvä seuraus (Ritala-Koskinen 2001, 127). Useiden eri tutkijoiden mukaan uusperheen jäsenten roolit ja roolien rajat ovat vielä epäselviä. Isä- tai äitipuoli on alun perin tarkoittanut aikuista, joka on nainut lesken ja näin tullut kuolleen vanhemman tilalle. Nykyään kun perheeseen tulee isä- tai äitipuoli, hän on vain yksi lisävanhempi aikaisempien rinnalle. (Sutinen 2005, 13.) Uusperheessä elävien lasten suhteet perheen aikuisiin ja erityisesti vanhempansa uusiin kumppaneihin rakentuvat hyvin yksilöllisesti. Lasten perhepolut ovat erilaisia ja aikuiset sijoittuvat näihin eri tavoin.

11 Lasten ja uusien aikuisten suhteelle merkityksellistä on lasten ikä perheen muodostuessa, lasten suhteet muualla asuviin biologisiin vanhempiin, uuden perheen yhdessä elämisen aika, lasten henkilökohtainen suhde uusiin aikuisiin ja lasten ja aikuisten sukupuoli. (Ritala-Koskinen 2001, 150.) Tutkimusten mukaan isäpuolilla sopeutuminen uusperheeseen näyttäisi olevan helpompaa kuin äitipuolilla. Sopeutumista luultavasti helpottaa se, että miehet ovat yleensä vähemmän mukana perheen arjen toiminnoissa. Toisaalta miehiltä odotetaan perheen elättämistä ja tämä odotus kohdistetaan myös isäpuoliin. Jotkut isäpuolet ovat jopa kokeneet olevansa tarpeellisia lapsipuolilleen vain, kun heitä taloudellisesti tarvitaan. (Coleman & Ganong 1997, ) Äitipuolet kokivat tutkijoiden mukaan saavansa liian vähän tukea uusvanhempana olemiseen. Äitipuolet kokivat, että haasteet ovat liian suuret voimavaroihin nähden. Eniten vaikeuksia kokivat sellaiset uusperheet, joissa isän rooli oli passiivinen ja äitipuoli oli kontrollinhaluinen. (Coleman & Ganong 1997, ) Aikuisten sopeutumista uusperheeseen ei ole paljoa tutkittu. Aikuisten sopeutumista auttanee kuitenkin se, että he ovat tehneet perhemuodon valinnan itse. Lapsilla tätä samaa valinnanvaraa ei ole, he joutuvat tyytymään aikuisten tekemiin ratkaisuihin. (Rauha 2003, ) 2.5 Tutkimuksia uusperheistä Suurin osa julkaistuista perhetutkimuksista on tehty Yhdysvalloissa. Löytyy vain muutamia eurooppalaisia tai pohjoismaisia tutkimuksia. Suomessa uusperheitä koskeva kirjallisuus on pääosin terapeuttien tai uusperheessä elävien kirjoittamia oppaita, tällainen opas löytyy mm. Rauhan (2003) kirjoittamana. Väitöskirjoja aiheesta Suomesta löytyy ainoastaan yksi. Ritala-Koskisen (2001) väitöskirjassa otetaan uusperhe tarkasteluun lasten kautta. Teoreettisesti tämä tutkimus ammentaa perhe- ja lapsuuden sosiologiasta. Lapsilähtöisiä näkökulmia avataan niin uusperheiden määrään, tutkimuksen historiaan sekä empiriaan.

12 Pro gradu- ja lisensiaattitöitä Suomesta löytyy vain muutama. Jaakkola & Säntti (2000 ) Tutkimus liittyy perheen määrittelyn teemaan. Tämä tutkimus liittyy aiheeseen, kuinka perhe on määriteltävä, kun säännellään perheen jäsenyydestä johtuvia etuja ja velvollisuuksia tai mitoitetaan perheelle annettavaa sosiaalista tukea. Tutkimuksessa kuvataan myös laajan empiirisen aineiston perusteella uusperheitten rakennetta, sosiaalisia suhteita, tuloja ja perheen menojen rahoittamista. Uusimpia tutkimuksia uusperheestä on Sutisen (2005) tekemä tutkimus Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Tutkimuksessa selvitettiin kuinka isä- ja äitipuolet puhuvat isäja äitipuolena olemisesta. Kuinka he samalla puheellaan ovat rakentamassa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus pohjautuu ajatukseen sosiaalisen todellisuuden diskursiivisesta rakentumisesta, jolloin isä- ja äitipuolena oleminen tuotetaan lähinnä kielen kautta.

13 3 LASTENNEUVOLATYÖ Lastenneuvolatyö kuuluu vuonna 1972 säädetyn kansanterveyslain (1972/66) mukaiseen perusterveydenhuoltoon, jota kutsutaan laissa terveysneuvonnaksi. Toiminnan päätavoite on lapsen ja hänen perheensä terveyden ylläpito, edistäminen, sekä sairauksien ennaltaehkäisy ja varhaistoteaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu tarkkailla ympäristön vaikutusta lapsen ja hänen perheensä elämään ja terveyteen. (Paunonen, Vehviläinen- Julkunen 1999, 290.) Lastenneuvolatyön tarkoituksena on turvata lapsen ja hänen perheensä paras mahdollinen terveys. Perustehtävänä lastenneuvolalla on lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kasvun ja kehityksen seuranta ja tukeminen. Toiminnalla luodaan näin myös hyvä pohja aikuisiän hyvinvoinnille. (STM 2004, ) Neuvolassa hoitotyö suuntautuu ennaltaehkäisevään tukemiseen, joka kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin. Tämä sisältää mm. tietojen antamista, neuvontaa, ohjaamista, perheen olosuhteisiin vaikuttamista sekä vanhemmuuden tukemista ja vahvistamista. (Heimo 2002, ) Perheiden kanssa työskentely on muuttunut paljon viime vuosien aikana. Perheiden ongelmat ovat nykyään haastavampia ja vaikeampia. Tähän on osaltaan vaikuttanut yhteiskunnan muutokset, jotka näkyvät myös parisuhteessa, isyydessä, äitiydessä ja vanhemmuudessa. Terveydenhoitajan työ ei ole enää vain fyysistä tarkastamista. Neuvolatyöntekijä on aitiopaikalla näkemässä perheiden hätää ja ongelmia. (Mustalahti 2004, 44.) Muutokset neuvolatyössä tuntuvat tapahtuvat hitaasti. On tärkeää pitää perinteistä kiinni, mutta on huomattava myös muutosten tarve. (Mustalahti 2004, 45). Asiantuntijuuden eli neuvolatyön vahvuuksina pidetään kattavuutta ja kaikille perheille tasavertaisesti tarkoitettuja palveluja. Arvostusta saa myös pitkäaikainen asiakassuhde. Vahvuutena koetaan erityisesti se, että neuvolatyö on tarvittaessa kykeneväinen muuttumaan ja uudistumaan asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. (Urjanheimo 2004, 5.)

14 3.1 Terveydenhoitajakoulutus ja työn sisältö Terveydenhoitajakoulutus on siirtynyt ammattikorkeakouluihin vuoden 2001 alusta. Koulutus on 240 opintopisteen laajuinen (4 vuotta). Sitä on kehitetty yhdessä työelämän kanssa. Osaamisvaatimuksissa kansanterveystyön ja hoito- ja vuorovaikutustaitojen lisäksi korostuvat myös tietotekniikan hyödyntämisen taidot, moniammattillinen yhteistyö sekä verkosto- ja projektitaidot. Terveydenhoitajien tulee olla myös valmiita jatkuvaan muutokseen, uudistumiseen, tiedon hankintaan ja kouluttautumiseen muuttuvien palvelutarpeiden, kehittyvän teknologian ja uusien hoitokäytäntöjen asettamien haasteiden mukaisesti. (STHL 2006.) Terveydenhoitajatyö on yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistämistä, sairauksien ehkäisyä, sekä niiden hoitoa ja kuntoutusta. Laadukas työ tietenkin edellyttää terveydenhoitajilta vahvaa teoreettista tietoperustaa ja hyvää käytännön ammattitaitoa. Terveydenhoitajatyössä tarvitaan paljon rohkeutta ja kykyä ymmärtää ihmisten ja yhteisöjen elämää. Työtä täytyy jatkuvasti arvioida ja kehittää suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Terveydenhoitajatyön ollessa laadukasta, ihmisten omatoiminen terveyden edistäminen paranee, voimavarat ja vastuullisuus lisääntyvät ja yhteisöjen, perheiden ja yksilöiden terveys ja hyvinvointi paranevat. (STHL 2005.) 3.2 Neuvolatyön sisältö Neuvolassa annetaan tukea perheelle ja vanhemmille, opastetaan turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä hoivassa ja parisuhteesta huolehtimisessa. Neuvolavastaanotolla keskustellaan lapsen terveydestä, kasvusta ja kehityksestä. Vastaanotolla keskustellaan myös vanhemmuudesta sekä kasvatustilanteista ja mahdollisista arjen ongelmista. Tarpeen mukaan mietitään perheen kanssa, heille voimaa ja tukea antavia asioita. Tarvittaessa voidaan myös perhe ohjata heille apua tarjoavien palveluiden luo. (STM 2004, ) Terveydenhoitajatyö painottuu monilta osin parisuhteen ja vanhemmuuden kasvun tukemiseen ja ongelmien selvittämiseen. Lasten hyvinvoinnin edistämistä pidetään tärkeänä osa-alueena. Tähän kuuluu, että perheen omia voimavaroja pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan.

15 Terveydenhoitajan arkea on myös ehkäistä ja hoitaa perherakenteiden muutoksista johtuvia negatiivisia asioita. Terveydenhoitajilla on kyky huomata perheet, joilla on ongelmia ja auttaa tuen tarpeessa olevia lapsia ja vanhempia. (Urjanheimo 2004, 5.) Yhtenä terveydenhoitajan tärkeänä toimintatapana pidetään perhekeskeisyyttä. Sitä voidaan toteuttaa monella eri tavalla, perhekeskeisyys tulee ilmi esimerkiksi tavassa keskustella asiakkaan ja perheen kanssa. Keskustelun pitää olla vastavuoroista ja kaikkien mielipiteet tulee ottaa huomioon. Perhekeskeisyys ja vuorovaikutustaidot antavat hyvät eväät terveydenhoitajille puuttua tarvittaessa lasten ja vanhempien arkeen ja ongelmiin. (Mustalahti 2004, 45.) Perheen elämäntilanne ja vanhempien ilmaisemat päällimmäiset huolet tai tarpeet otetaan aina tapaamisen lähtökohdaksi. Perheen tilanteesta nousevien kysymysten avulla terveydenhoitaja voi ohjata vanhempia pohtimaan ja ymmärtämään omaa toimintaansa ja kokemuksiaan. (STM 2004, ) 3.3 Uusperheet asiakkaina Perhemuotojen ja lasten elämän muuttuminen on koskettanut myös ongelmien muuttumista. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijat kohtaavat työssään nykyään enemmän erilaisia perheitä ja heidän ongelmansa ovat monimuotoisempia. Uusperheet asiakaskuntana eivät tunnu tarvitsevan muita perheitä enemmän apua ammattiauttajilta. He tulevat vastaanotolle ihan samanlaisten ongelmien kanssa kuin muutkin. Asiantuntijat haluavat korostaa sitä, että mikään perhemuoto ei sinänsä ole ongelmien lähde. Uusperheitä ei haluta leimata ongelmallisiksi vain siitä syystä, että ne ovat uusperheitä. (Ritala-Koskinen 2001, 180.) Asiantuntijoilla tarkoitan ihmissuhdeammattilaisia, jotka ovat koulutustaustaltaan sosiaalityöntekijöitä, psykologeja, lastenpsykiatreja ja teologeja. Asiantuntijoiden puheissa uusperhe tulee normalisoiduksi. Tämä tarkoittaa sitä, että monesti uusperheen erityisyys katoaa asiakasperheiden moninaisuuteen ja ongelmien yksilöllisyyteen eikä edes uusperheen asiointi poikkea muista asiakkaista. Näin ollen uusperheet ovat vain osa sitä moninaista asiakaskuntaa, jonka asiantuntijat työssään kohtaavat.

16 Täytyy kuitenkin muistaa myös asioiden toinenkin puoli: uusperheeseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet ja asiantuntijat ovat melko neuvottomia niiden edessä. Ongelmat ovat monesti varsin työläitä hoidettavia ja vievät keskimääräistä enemmän asiantuntijoiden aikaa. (Ritala-Koskinen 2001, 181.) Uusperhettä ei kuitenkaan voi pitää uutena ydinperheenä. Vaikka uusperheen ongelmat asiantuntijoiden mukaan ovat samanlaisia kuin ydinperheilläkin, silti ne kaipaavat hieman erityistä jaottelua. Uusperheellisten ongelmia voi täsmentää näin: tavalliset ongelmat ja erityiset ongelmat. Tavalliset pitävät sisällään ne, mitä kaikki perheet kohtaavat. Erityisiin kuuluvat taas uusperheen muotoa koskevat ja siihen liittyvät ongelmat, esimerkiksi se, että lapsilla on vanhemmuussuhteita yhdessä asuvan perheen ulkopuolella. Monesti ongelmia aiheuttaa myös se, että kuvitelmat uusperhe-elämän helppoudesta eivät vastaakaan todellisuutta. (Ritala-Koskinen 2001, ) 3.4 Aikaisempia tutkimuksia neuvolatoiminnasta ja terveydenhoitajan työstä Suomessa on viime vuosikymmeninä tehty useita tutkimuksia neuvolatoiminnasta. Lastenneuvolatyöhön liittyvää tutkimusta on tehty paljon. Tutkimuksia on tehty sekä terveydenhoitajan, että perheen näkökulmasta. Perheisiin kohdistunut tutkimus on lisääntynyt viime vuosina, mutta sitä on edelleen aika vähän. Viljamaan (2003) väitöskirjan kyselytutkimus selvittää Jyväskylän kaupungin neuvoloissa 2000-luvun asiakkaiden palvelujen käyttöä, tyytyväisyyttä ja odotuksia vanhemmuuden tukemisen, perhekeskeisyyden ja vertaistuen näkökulmasta. Paunosen, Vehviläinen-Julkusen (1999, ) tutkimus osoittaa, että terveydenhoitajat pystyvät vastaamaan lasten ja perheiden tarpeisiin suhteellisen hyvin. He myös pystyvät neuvomaan ja ohjaamaan perheitä, joissa vanhemmat ovat halukkaita ja aktiivisia käsittelemään eteen tulleita ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja. Neuvolakäynneillä painottuvat kuitenkin vielä fyysiseen kasvuun ja kehitykseen sekä perushoitoon liittyvät asiat. Koko perhettä ja kasvatusta koskevia asioita käsitellään vain vähän. Tulokset osoittavat myös sen, että terveydenhoitajatoimintaa ohjaa vielä aivan liikaa neuvolan tukiaineisto kuin perheiden esille tuomat ongelmat.

17 Heimon (2002) seurantatutkimus kuvaa terveydenhoitajien käsityksiä erityistuen tarpeessa olevan lapsiperheen tunnistamisesta psykososiaalisesta tukemisesta äitiys- ja lastenneuvolassa. Tutkimuksessa kuvataan myös terveydenhoitajien työssä tapahtuneita muutoksia. Löthman-Kilpeläisen (2001) pro gradu -tutkimus kuvaa ja selittää lapsiperheiden voimavaroja sekä terveydenhoitajan voimavaralähtöisen toiminnan tarpeellisuutta ja toteutumista äitiys- ja lastenneuvoloissa. Simojoen (2001) pro gradu -tutkimus kuvaa uusperheitten piirteitä sekä lastenneuvolapalveluiden haasteita uusperheiden vanhempien näkökulmasta.

18 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä. Mitkä ovat terveydenhoitajien valmiudet saamansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella auttaa uusperheellisiä heidän ongelmissaan. Tavoitteena on, että tästä opinnäytetyöstä on hyötyä tuleville terveydenhoitajille, sekä niille, jotka jo työssään kohtaavat uusperheellisiä. Tämän opinnäytetyön avulla he voivat kehittää itseään ammattilaisina. Tutkimustulokset ovat myös hyödyllisiä terveydenhoitajien opetussuunnitelmien kehittäjille. Tuloksien avulla voidaan arvioida, ovatko terveydenhoitajat saaneet valmiuksia koulutuksesta toimia uusperheellisten kanssa. Tutkimuksella pyrin löytämään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1. Millaisia kokemuksia terveydenhoitajilla on uusperheistä? 2. Mitä uusperhettä koskevia haasteita kohdataan neuvolassa? 3. Minkälaiset valmiudet koulutus ja kokemus antavat työskennellä uusperheiden kanssa? Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää neuvolapalveluja ja kouluttaa terveydenhoitajia paremmin vastaamaan uusperheiden tarpeisiin.

19 5 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Käytän tässä tutkimuksessa laadullista lähestymistapaa. Halusin selvittää terveydenhoitajien kokemuksia uusperheistä, millaisia kysymyksiä ja ongelmia he joutuvat pohtimaan, sekä terveydenhoitaja-koulutuksen kehittämishaasteita tällä alueella. Uusperheitä on tutkittu vähän hoitotieteen näkökulmasta, joten laadullinen tutkimus on tarkoituksenmukainen lähestymistapa. Laadullinen lähestymistapa vaikuttaa haastateltavien valintaan sekä aineiston keräämiseen ja analysointiin. Tutkimukseen osallistuvien tulee olla sellaisia henkilöitä, jotka kykenevät kertomaan mielenkiinnon kohteena olevasta ilmiöstä. 5.1 Aineiston keruu Tässä tutkimuksessa tutkimusaineisto muodostui lastenneuvoloissa työskentelevien terveydenhoitajien teemahaastatteluista. Helmikuussa 2007 Kokkolanseudun terveyskeskuksen avohoidon ylihoitaja myönsi minulle luvan tutkimuksen tekemistä varten. Tutkimukseen osallistui neljä terveydenhoitajaa. Tutkimuksessani haastateltavien valintakriteerinä oli vahva työkokemus ja ammattitaito. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä olen käyttänyt teemahaastattelua. Se sopii käytettäväksi tilanteissa, joissa käsitellään aihetta, jota on vaikea pelkistää kysymyksiksi. Haastattelut nauhoitin nauhurilla ja purin ne sitten myöhempää analysointia varten paperille. Laadullisen tutkimukseen liittyvän haastattelun avulla haetaan tietoa toisen ihmisen ajattelusta. Haastattelu edellyttää haastateltavan luottamista tutkijaan. Haastattelijan pitää siis tiedostaa omat lähtökohtansa ja varata aikaa haastatteluja varten. Aktiivisen kuuntelun avulla haastattelija voi saada hyviä johtolankoja seuraavia kysymyksiä varten sekä syventää ja tarkentaa jo saamaansa tietoa. (Hirsjärvi & Hurme, 1984, 24.)

20 5.2 Aineiston analyysi Opinnäytetyössäni käytin haastattelujen analysoinnissa sisällön analyysiä. Sisällönanalyysissä rakennetaan malleja, jotka selittävät tutkittavaa asiaa tiivistetyssä muodossa ja joiden avulla tutkittava asia on mahdollista käsitteellistää. Sisällönanalyysissä voidaan lähteä etenemään aineistosta. Ennen analyysiä on päätettävä analysoidaanko yksi sana vai koko lause. Tutun aineiston ollessa kyseessä etenemistä ohjaa aineisto, ennalta valitut kategoriat ja teemat. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-6.) Aineiston analysoimisen aloitin kirjoittamalla nauhoittamani haastattelut koneelle. Tekstiä kertyi yhteensä 23 sivua fonttikoolla 12. Tämän jälkeen luin haastattelut läpi monta kertaa ja alleviivasin tärkeät ilmaukset ja asiat. Tämän jälkeen kävin haastattelut läpi yksi kerrallaan, luokittelin tärkeät asiat ja ilmaisut niihin kuuluviin teemoihin. Teemat ohjasivat minua tutkimustehtäviin sekä tutkimustulosten analysoinnissa. Kokosin paperille yhteenvedon jokaisesta teemasta ja aloitin tutkimusraportin kirjoittamisen. Teemoittelu on käytännöllinen analysointitapa kun kyseessä on käytännöllisen ongelman ratkaiseminen. Sen avulla aineistosta saadaan esille erilaisia vastauksia tai tuloksia esitettyihin kysymyksiin. Tällöin tulokset palvelevat parhaiten käytännöllisiä tarpeita. (Eskola & Suoranta 1998, )

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?

Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT

Turun Seudun Yksinhuoltajat ry KaMu-projekti projektikoordinaattori Marika Huurre p: 044-5757 696 e-mail:kamuturku@luukku.com PERHEEN TAUSTATIEDOT PERHEEN TAUSTATIEDOT NIMI (LAPSEN): OSOITE: IKÄ: ASUINALUE: PUHELIN: HUOLTAJA: E-MAIL: HARRASTUKSET: KOTIELÄIMET: ALLERGIAT: MUUTA HUOMIOITAVAA/TOIVEITA: OPISKELIJAN TAUSTATIEDOT NIMI: OSOITE: IKÄ: ASUINALUE:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio

Uusperhekoulutus vapaaehtoisille. 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperhekoulutus vapaaehtoisille 14.10.2014 Kati Kuusio Uusperheitä vuonna 2013: 52 709 Alle 18-vuotiaita lapsia 2013: 109 568 Tilastokeskus 2014. Uusperheen määrittelyä Perhe, jossa asuu pariskunnan lisäksi

Lisätiedot

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin

Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot