KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2006

3 Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka: Kouluterveys 2006: Sipoon kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Sipoossa huhtikuussa 2002, 2004 ja 2006 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden ja terveystottumusten muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 329, 403 ja 478 lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilta 180, 128 ja 75. Elinolot: Viimeisen kahden vuoden aikana yläluokkalaisten vanhempien tupakointi väheni ja lukiolaisten vanhempien tupakointi lisääntyi. Aiempaa useammin lukiolaisten vanhemmat olivat tietoisia nuorten viikonloppuiltojen viettopaikasta. Lukiolaisista neljännes ja yläluokkalaisista kolmannes ilmoitti, että vanhemmat eivät aina tiedä missä nuoret viikonloppuiltoja viettävät. Hieman aiempaa ja keskimääräistä useammalla Sipoon yläluokkalaisella ei ollut läheistä ystävää. Lukiolaisista aiempaa harvempi oli ilman tällaista ystävää. Sen sijaan fyysistä uhkaa lukiolaiset kokivat aiempaa (13 % > 26 %) ja keskimääräistä yleisemmin (vs. 14 %). Kouluolot: Sipoon yläluokilla ja lukiossa oli keskimääräistä yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa. Lisäksi molempien koulutusasteiden nuoret pitivät koulutyön määrää keskimääräistä useammin liian suurena. Yläluokkalaisten koulutyön määrä kuitenkin kohtuullistui vuodesta Sen sijaan yläluokkalaisilla oli aiempaa ja keskimääräistä yleisemmin ongelmia koulun työilmapiirissä, kuulematta jäämistä koulussa ja opiskeluvaikeuksia. Lukiolaisten opiskeluvaikeudet ovat vähentyneet vuodesta 2002 ja nyt niitä oli kolmanneksella. Keskimääräistä yleisemmin lukiolaiset kokivat kuitenkin avun puutetta opiskelussa (21 % vs. 11 %). Terveys: Sipoossa reilu viidennes piti terveydentilaansa korkeintaan keskinkertaisena. Yläluokkalaisten päivittäinen ja viikoittainen oireilu lisääntyi lukuun ottamatta lähes päivittäistä väsymystä. Myös keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli nyt hieman useammalla yläluokkalaisella kuin vuonna 2004 (12 % > 15 %). Lukiolaisilla oli hieman keskimääräistä yleisemmin painoindeksin mukaista ylipainoa (20 % vs. 13 %). Sen sijaan useat päivittäiset oireet ja lähes päivittäinen väsymys vähenivät ja olivat keskimääräistä harvinaisempia. Terveystottumukset: Yläluokkalaisista 71 % ja lukiolaisista 40 % ei syönyt kaikkia aterianosia kouluruoalla. Lukiolaiset söivät kouluruoan kokonaisuudessaan kuitenkin keskimääräistä yleisemmin, ja aiempaa harvemmin he söivät useasti viikossa epäterveellisiä välipaloja. Yläluokkalaisista joka toinen (vs. 38 % maakunnassa) söi epäterveellisiä välipaloja. Lukiolaiset valvoivat aiempaa yleisemmin myöhään koulupäiviä edeltävinä iltoina (22 % > 32 %). Yläluokkalaiset hieman harvemmin kuin vuonna 2004 ilmoittivat tupakoivansa päivittäin, juovansa itsensä tosi humalaan kuukausittain ja kokeilleensa laittomia huumeita. Lukiolaisten tupakointi ja humalajuominen puolestaan yleistyivät kahdessa vuodessa. Terveysosaaminen ja oppilashuolto: Terveystiedon aiheet kiinnostivat hieman keskimääräistä harvemmin yläluokkalaisia ja keskimääräistä useammin lukiolaisia. Yläluokkalaiset kokivat keskimääräistä yleisemmin, että terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä (43 % vs. 34 %). Hieman keskimääräistä useammalla sipoolaisella oli päihteistä huonot tiedot. Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin maakuntaa harvemmin vaikeaksi. Sen sijaan tyytymättömyys kouluterveydenhuollon toimivuuteen oli keskimääräistä ja aiempaa yleisempää (noin kolmannes yläluokkalaisista ja lukiolaisista oli tyytymättömiä).

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto POHDINTA ILON- JA HUOLENAIHEET KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN MUKAAN NUORTEN TERVEYS, HYVINVOINTI JA TERVEYSTOTTUMUKSET: SUOSITUKSIA JA TUTKIMUSTULOKSIA MITEN KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA ON HYÖDYNNETTY? KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN KUNNAN STRATEGIATYÖSSÄ MISTÄ APUA TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEEN? Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Kouluterveyskysely

5 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta... 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 20. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

6 Kouluterveyskysely

7 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyyn on vuosina osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin wwwsivuilla 1. Huhtikuussa 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 148 kuntaa Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneistä. Kyselyyn vastasi noin oppilasta: yläluokkalaista ja lukiolaista. Useimmat kunnat osallistuivat Kouluterveyskyselyyn myös vuosina 1996, 1998, 2000, 2002 ja Näissä kunnissa voidaan nyt seurata kymmenen vuoden aikana tapahtunutta kehitystä. Tässä raportissa kiinnitetään erityistä huomiota Terveys kansanterveysohjelman ( tavoitteisiin. Kunkin luvun alussa kuvataan tavoitteet ja niiden toteutumisen seurantaan ehdotetut osoittimet. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa ( Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään ne tilanneille kunnille. Vuonna 2006 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan nuorten hyvinvoinnin muutokset kunnassa eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2006 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia muutoskuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kuntatai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, sosiaali- ja terveystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilashuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa il- 1 Kouluterveyskyselyn internet-sivu on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset sekä pääkaupunkiseudun tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. Kouluterveyskysely

8 miötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on koko maakunnan tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2006, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn kuusi kertaa, jää vuoden 1996 pylväs pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2004 ja 2006 tuloksissa. TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Kunta A % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta (n=1000) 2000 (n=1000) 2002 (n=1000) 2004 (n=1000) 2006 (n=1000) Maakunta, lääni tai muu alue, 2006 (n=10000) Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kouluterveyskysely

9 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan neljältä kyselykerralta. Sipoo on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 2002, 2004 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 329, 403 ja 478 sekä lukion 1. ja 2. vuosikursseilla 180, 128 ja 75. Taulukossa 1 kuvataan aineistot koulun, luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Itä-Uusimaan aineistoon. HUOM! Sipoon lukioista vain Sibbo gymnasium osallistui tänä vuonna kyselyyn, joten vuosina 2002 ja 2004 kyselyyn osallistuneen Sipoon lukion tuloksia ei käsitellä tässä raportissa. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Sipoo Peruskoulu Kungsvägens skola Sipoonjoen koulu Lukio Sibbo gymnasium Sipoon lukio Kouluterveyskysely

10 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Terveys ohjelman tavoite: lasten hyvinvointi lisääntyy lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi Näitä osoittimia seurataan: niiden osuus luokkalaisista, joilla ei ole yhtään ystävää fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeneiden osuus luokkalaisista Sipoon yläluokkalaisista 18 %:lla perherakenteena oli jokin muu kuin ydinperhe (kuvio 2; liite 2). Muut kuin ydinperheet olivat Itä-Uusimaalla yleisempiä kuin Sipoossa. Oppilaista harvempi kuin kaksi vuotta sitten ilmoitti vanhemmistaan ainakin yhden tupakoivan (45 % > 39 %). Vanhempien työttömyydessä ei juuri tapahtunut muutosta, sillä edelleen 18 %:n vanhemmista vähintään yksi oli ollut vuoden aikana työttömänä tai pakkolomalla. Kahden viime vuoden aikana oppilaiden viikoittaiset käyttövarat pienenivät: vuonna 2004 oppilaista 29 %:lla oli vähintään 17 euroa viikossa käyttövaroja, kun nyt tänä vuonna 24 %:lla oli tämän verran käyttörahaa. Kolmasosa oppilaista ilmoitti, etteivät omat vanhemmat aina tiedä heidän perjantai- ja lauantaiiltojensa viettopaikkaa. Edelleen 17 %:lla oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Useampi (13 %) kuin kaksi vuotta sitten ja kuin Itä-Uusimaalla keskimäärin oli ilman läheistä ystävää, jolle saattoi kertoa luottamuksellisesti asioistaan. Noin joka viides yläluokkalainen oli vuoden aikana kokenut fyysistä uhkaa tai tehnyt toistuvia rikkeitä. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitain merkittäviä eroja (kuvio 3; liite 3). Fyysisen uhan kokeminen oli tyypillisempää pojille kuin tytöille. Pojat olivat selvästi yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Vanhemmat sen sijaan tiesivät huonommin tyttöjen viikonloppuiltojen viettopaikan ja tytöillä oli myös enemmän keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

11 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 23 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 26 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 34 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 15 Ei yhtään läheistä ystävää 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) Itä-Uusimaa, 2006 (n=2187) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 23 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 41 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 26 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 34 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa 15 Ei yhtään läheistä ystävää 10 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=237) Tytöt (n=241) Sipoo (n=478) Itä-Uusimaa (n=2187) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

12 Kouluolot Terveys ohjelman tavoitteet: lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet vähenevät merkittävästi suomalaisten kokemukset ympäristön vaikutuksesta omaan terveyteen säilyvät vähintään nykyisellä tasolla Näitä osoittimia seurataan: koulukiusatuiksi joutuneiden osuus luokkalaisista koulun sisäilman huonoksi kokevien osuus luokkalaisista niiden osuus luokkalaisista, jotka eivät saa apua kouluvaikeuksiin koulusta tai kotoa Kahden viime vuoden aikana Sipoon yläluokkalaisten kouluoloissa tapahtui joitakin kielteisiä muutoksia (kuvio 4; liite 2). Oppilaista useampi kuin kaksi vuotta sitten piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina (56 % > 69 %). Myös koulun työilmapiirin ongelmat lisääntyivät (29 % > 41 %) ja oppilaat aiempaa yleisemmin katsoivat, etteivät tule koulussaan kuulluksi (27 % > 36 %). Lisäksi opiskeluvaikeuksia oli useammalla kuin vuosina 2002 ja 2004 (34 % > 39 %). Hieman kahdessa vuodessa kasvoi niiden oppilaiden osuus, jotka eivät pitäneet lainkaan koulunkäynnistä. Positiivista puolestaan oli, että koulutyön määrä väheni kahdessa vuodessa, ja nyt edellisen kyselyvuoden 61 %:n sijaan 53 % piti työmäärää liian suurena. Yleisemmin kuin maakunnassa sipoolaisoppilaat kokivat puutteita koulunsa fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulunsa työilmapiirissä. Myös hieman yleisemmin kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin Sipoon yläluokkalaiset katsoivat, etteivät tule koulussaan kuulluksi. Lisäksi opiskeluvaikeuksia kokevia ja koulun työmäärää liian suurena pitäviä oli Sipoossa enemmän kuin keskimäärin. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa kartoitettuja koulutapaturmia sattui Sipoon 8. ja 9. luokkien oppilaille hieman yleisemmin kuin maakunnassa (24 % vs. 21 %). Pojille sattui yleisemmin koulutapaturmia sekä he kokivat enemmän kuulematta jäämistä koulussa, lintsasivat useammin ja joutuivat yleisemmin koulukiusaamisen kohteeksi (kuvio 5; liite 3). Lisäksi pojat pitivät vähemmän koulunkäynnistä kuin tytöt. Tytöt puolestaan kokivat enemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulun työilmapiirissä. Myös koulutyön määrä oli tyttöjen mielestä yleisemmin liian suuri kuin poikien mielestä. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

13 KOULUOLOT Sipoo Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 63 Koulutapaturma vuoden aikana 21 Koulun työilmapiirissä ongelmia 34 Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 33 Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri 45 Vaikeuksia opiskelussa* 35 Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* 10 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa 8 Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 10 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) Itä-Uusimaa, 2006 (n=2187) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Sipoo Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 5 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=237) Tytöt (n=241) Sipoo (n=478) Itä-Uusimaa (n=2187) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely