KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI"

Transkriptio

1 KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Espoon kaupunki Helsingin kaupunki Kauniaisten kaupunki Vantaan kaupunki

2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla

3 Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2008: Pääkaupunkiseudun raportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty pääkaupunkiseudulla huhtikuussa 2000, 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoille. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat olivat mukana ensimmäistä kertaa. Tässä raportissa esitetään tulokset elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilas- tai opiskelijahuollosta vuosina Vastaajia on vuosittain ollut peruskouluista ja lukioista Ammatillisissa oppilaitoksissa vastaajia oli vuonna Elinolot: Sekä peruskoulun yläluokkalaisten että lukiolaisten vanhempien tupakointi väheni edelleen vuonna Sen sijaan fyysisen uhan kokemukset ja toistuva rikkeiden tekeminen yleistyivät yläluokkalaisilla. Lukiolaisten vanhemmat tiesivät huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikasta kuin vuonna Monet elinolot olivat ammattiin opiskelevilla huolestuttavammat kuin lukiolaisilla: esimerkiksi ammattiin opiskelevien vanhemmat tupakoivat ja olivat työttöminä yleisemmin ja tiesivät huonommin lapsensa viikonlopun vietosta kuin lukiolaisten vanhemmat. Lisäksi ammattiin opiskelevilla oli enemmän kokemuksia fyysisestä uhasta ja he tekivät yleisemmin rikkeitä kuin lukiolaiset. Kouluolot: Monet peruskoulun yläluokkalaisten kouluolot heikentyivät kahden viime vuoden aikana: koulutapaturmat ja kokemukset ongelmista koulun työilmapiirissä yleistyivät, koulun työmäärä lisääntyi ja kuulluksi tuleminen kouluissa heikentyi. Lukioissa kuulluksi tuleminen lisääntyi. Lukioihin verrattuna ammatillisten oppilaitosten fyysiset työolot olivat hieman paremmat, työmäärä oli kohtuullisempi ja ammattiin opiskelevilla oli vähemmän vaikeuksia opiskelussa. Sen sijaan ammattiin opiskeleville sattui koulutapaturmia hieman enemmän ja lintsaaminen oli yleisempää. Terveys: Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten päivittäiset oireet ja viikoittainen päänsärky yleistyivät vuodesta Yläluokkalaisilla yleistyivät myös viikoittaiset niska-hartiaseudun kivut ja kouluuupumus. Silti yläluokkalaisten koettu terveydentila parani. Ammattiin opiskelevilla oli vähemmän koulu-uupumusta kuin lukiolaisilla. He kokivat terveydentilansa hieman heikommaksi kuin lukiolaiset ja heillä oli yleisemmin pääsärkyä viikoittain. He olivat myös lukiolaisia yleisemmin ylipainoisia. Terveystottumukset: Yläluokkalaisten ja lukiolaisten hampaiden harjaamistottumukset paranivat. Lisäksi yläluokkalaisten liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla yleistyi. Kielteistä oli, että yläluokkalaiset ja lukiolaiset söivät yleisemmin epäterveellisiä välipaloja koulussa kuin kaksi vuotta aikaisemmin ja että lukiolaisten huumekokeilut yleistyivät. Lähes kaikki ammattiin opiskelevien terveystottumukset olivat huolestuttavammat kuin lukiolaisten, erityisesti päihteiden käyttö oli moninkertaisesti yleisempää. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Sekä yläluokkalaisten että lukiolaisten tiedot päihteistä paranivat ja heidän mielipiteensä terveystiedosta muuttuivat myönteisemmiksi. Lukiolaiset kokivat avun saamisen muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa hieman aikaisempaa helpommaksi. Yläluokkalaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeutuneen ja olivat tyytymättömämpiä kouluterveydenhuoltoon kuin kaksi vuotta sitten. Ammattiin opiskelevat pitivät oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyä helpompana kuin lukiolaiset. Heidän tietonsa seksuaaliterveydestä ja päihteistä olivat huonommat kuin lukiolaisilla. Kaupunkien väliset erot: Suurimmat erot yläluokkalaisten elin- ja kouluoloissa olivat vanhempien tupakoinnissa ja koulun työmäärässä. Erot yläluokkalaisten terveydessä olivat pieniä. Monissa yläluokkalaisten terveystottumuksissa oli merkittävää kaupunkien välistä vaihtelua, suurimmat erot olivat hampaiden harjaamis- ja liikuntatottumuksissa. Lisäksi yläluokkalaisten mielipiteet terveystiedosta vaihtelivat suuresti kaupungista toiseen. Lukiolaisilla suurimmat kaupunkikohtaiset erot olivat koulun fyysisissä työoloissa, humalajuomisessa ja tyytymättömyydessä kouluterveydenhuoltoon. Monissa indikaattoreissa Kauniainen poikkesi muista pääkaupunkiseudun kaupungeista osassa myönteisesti, osassa kielteisesti. Ammattiin opiskelevilla kaupunkien välinen vaihtelu oli huomattavasti pienempää kuin yläluokkalaisilla tai lukiolaisilla. Suurimmat erot olivat lintsaamisessa, huumekokeiluissa ja vanhempien tupakoinnissa.

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET ELINOLOT Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat KOULUOLOT Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat TERVEYS Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat TERVEYSTOTTUMUKSET Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILAS- TAI OPISKELIJAHUOLTO Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDULLA POHDINTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIASIAT PAINOPISTEENÄ HALLITUSKAUDELLA KOULUTERVEYSKYSELY TARJOAA KUNNILLE VÄLINEEN NUORTEN HYVINVOINNIN KARTOITTAMISEEN KOULUT JA OPPILAITOKSET KESKEISIÄ TERVEYDEN EDISTÄJIÄ KOULUTERVEYSKYSELYN ESIIN NOSTAMIA HAASTEITA Terveyserot näkyvät Oireet lisääntyvät Ylipaino lisääntyy Väkivalta yleistä Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt Seksuaalinen kaltoinkohtelu KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET KÄYTTÖÖN Toimintamallista apua Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kunnassa ja kouluissa... 48

5 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat sukupuolen mukaan vuosina Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kunnittain vuonna Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Kuvio 5. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna Kuvio 6. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 7. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 8. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 9. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 10. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna Kuvio 11. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 16. Kouluoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 17. Kouluoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 18. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 19. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 20. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Kuvio 21. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 22. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 23. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 24. Terveysindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 25. Terveysindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 26. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 27. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 28. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Kouluterveyskysely

6 Kuvio 29. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 30. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 31. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 32. Terveystottumusindikaattoreiden prosenttiosuudet peruskoulujen ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 33. Terveystottumusindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 34. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 35. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 36. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Kuvio 37. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 38. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 39. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 40. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna Kuvio 41. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kuvio 42. Toimintamalli Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskysely

7 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista ja terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Vuodesta 2008 alkaen kysely tehdään myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja ja oppilaitoksia sekä lapsia ja nuoria koskevan tiedon saannin kahden vuoden välein. Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukioiden 1. vuoden opiskelijat. Joissain kunnissa seurantatietoa on nyt saatavilla peruskouluista 12 vuoden ja lukioista 8 vuoden ajalta. Myös osa ammatillisista oppilaitoksista osallistui Kouluterveyskyselyyn vuosina Vastaajina olivat tällöin 2. vuoden opiskelijat. Vastausaktiivisuus oli kuitenkin alhainen, minkä vuoksi tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2008 tulosten kanssa. Ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin kehityksestä saadaan seurantatietoa vuonna Huhtikuussa 2008 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 146 kuntaa Etelä-Suomen, Itä- Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi nuorta: yläluokkalaista, lukiolaista ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijaa. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomakkeet ovat Stakesin www-sivuilla 1. Tässä raportissa kuvaillaan pääkaupunkiseudun peruskoululaisten ja lukiolaisten hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia vuodesta 2000 alkaen ja ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin tilaa vuonna Lisäksi raportoidaan sukupuolten ja kaupunkien väliset erot. Raportin lopussa kuvataan lyhyesti lasten ja nuorten terveyden edistämisessä viime aikoina tapahtunutta kehitystä sekä kerrotaan joistain Kouluterveyskyselyn tuloksista esiin tulleista haasteista ja Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. TULOSTEN RAPORTOINTI PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia voi tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnet-indikaattoripankissa 3. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Vuonna 2008 pääkaupunkiseudun kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin peruskoulujen ja lukioiden tuloksista, 2) kuntaraportin ammatillisten oppilaitosten tuloksista, 3) pääkaupunkiseudun raportin peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tuloksista, 4) koulu- tai opetuspistekohtaiset profiilikuviot kyselyyn osallistuneille kouluille/oppilaitoksille, 5) kaikkien kysymysten jakaumataulukot kuntakohtaisesti, 6) kaikkien kysymysten jakaumataulukot pääkaupunkiseudusta 4. Kuntaraporteissa raportoidaan peruskoulujen ja lukioiden osalta kunnassa tapahtuneet muutokset eri kyselyjen välillä sekä verrataan kunnan tilannetta viimeisimmältä vuodelta suhteessa pääkaupunkiseutuun. Lisäksi raportoidaan sukupuolten väliset erot viimeisimmältä kyselyvuodelta. 1 Kouluterveyskyselyn nettisivu on 2 Tulokset ovat osoitteessa > Tulokset. 3 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: 4 Pääkaupunkiseudun tulokset ovat osoitteessa: > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Kouluterveyskysely

8 Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi profiilikuviota. Ensimmäisessä esitetään muutostulokset ja vertailutulos koko pääkaupunkiseutuun viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2008 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos pääkaupunkiseudusta. Ammatillisten oppilaitosten osalta tulokset esitetään erillisessä kuntaraportissa vuosikurssin ja sukupuolen mukaan vuodelta Vastaavat profiilikuviot tehdään myös kaikille kouluille ja opetuspisteille verrattuna kuntaan. Kaikkien kysymysten kuntakohtaisissa jakaumataulukoissa tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuodelta Vastaavat taulukot tehdään myös koko pääkaupunkiseudusta. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorit kuvataan raportissa lyhyesti jokaisen aihealueen alussa. Ammattiin opiskelevien tuloksissa terminologia poikkeaa joiltain osin tästä kuvauksesta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti Kouluterveyskyselyn Internet-sivulla 5. Tässä raportissa muutoskuvion (ks. kuvio 1) alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on Etelä-Suomen läänin tulos vuodelta Muut pylväät koskevat pääkaupunkiseutua vuosina Tummin pylväs on pääkaupunkiseudun tulos vuodelta Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Pylväitä voi olla vähemmän kuin viisi, jos indikaattorin ilmoittamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2006 ja 2008 tuloksissa. TERVEYS Pääkaupunkiseutu % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska-tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2000 (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty alue. Kuvio 1. Malli profiilikuviosta. 5 Kouluterveyskysely

9 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty Helsingissä joka toinen vuosi vuodesta 1996 alkaen. Espoo ja Vantaa osallistuivat kyselyyn ensimmäisen kerran vuonna Vuodesta 2002 alkaen Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa ovat osallistuneet joka toinen vuosi. Yhdistämällä vuosien 1999 ja 2000 vastaukset saadaan vertailukelpoista aineistoa pääkaupunkiseudusta vuosilta 2000, 2002, 2004, 2006 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulujen 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina , , , ja sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikursseilla 8 805, 9 624, , ja Jotta ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia, ammattiin opiskelevien aineisto rajattiin vuonna 1988 ja myöhemmin syntyneisiin (ikä alle 20,5 vuotta). Tämän rajauksen jälkeen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoiden lukumäärä ammatillisissa oppilaitoksissa oli vuonna Taulukossa 1 kuvataan aineistot sukupuolen mukaan ja taulukossa 2 kunnittain. Aineisto kattoi kaikista pääkaupunkiseudun peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista 73 prosenttia vuonna 2000, 81 prosenttia vuonna 2002, prosenttia vuosina 2004 ja 2006 ja 80 prosenttia vuonna Kunnittain peruskoululaisten vuoden 2008 aineisto kattoi Helsingissä 79 prosenttia, Vantaalla 81 prosenttia, Espoossa 82 prosenttia ja Kauniaisissa 88 prosenttia kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat sukupuolen mukaan vuosina Peruskoulu Lukio Ammatillinen oppilaitos Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 1999/ Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat kunnittain vuonna Peruskoulu Lukio Ammatilliset oppilaitokset Espoo Helsinki Vantaa Kauniainen Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi peruskoulussa ja lukiossa vakioidaan indikaattoreiden prosenttiosuudet luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokka-asteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Ammatillisten oppilaitosten tuloksia ei vakioida. Kuvioiden perustana olevat prosenttiosuudet esitetään taulukoina Internet-sivulla > Tulosten hyödyntäminen > Tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Kouluterveyskysely

10 TULOKSET Elinolot Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Peruskoululaisten elinoloissa on tapahtunut joitain merkittäviä muutoksia kahden viime vuoden aikana (kuvio 2). Vanhempien tupakointi jatkoi vähenemistä ja nuorten käyttövarat lisääntymistä vuonna Molemmat muutokset ovat alkaneet vuosituhannen alkupuolella. Neljän viime vuoden aikana on nähtävissä pientä vähenemistä ilman läheisiä ystäviä olevien määrässä ja vanhempien työttömyydessä. Niiden yläluokkalaisten osuus, jotka ilmoittivat, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina heidän viikonloppuiltojensa viettopaikkaansa, väheni vuoteen 2006 asti, mutta on lisääntynyt sen jälkeen selvästi (38 %:sta 43 %:iin) (kuvio 2). Myös fyysisen uhan kokemukset ja rikkeiden tekeminen ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Vuonna 2008 fyysistä uhkaa oli kokenut 24 prosenttia ja toistuvasti rikkeitä tehnyt 22 prosenttia yläluokkalaisista. Verrattuna koko Etelä-Suomen lääniin yläluokkalaisten käyttövarat olivat vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla suuremmat ja vanhempien työttömyys hieman harvinaisempaa. Vanhemmat tiesivät harvemmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja fyysisen uhan kokeminen oli yleisempää kuin Etelä-Suomen läänissä keskimäärin (kuviot 2 3). Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli muutamia merkittäviä eroja vuonna 2008 (kuvio 3). Yläluokkien pojat kokivat huomattavasti tyttöjä yleisemmin fyysistä uhkaa (30 % vs. 17 %). Lisäksi pojat tekivät tyttöjä yleisemmin toistuvasti rikkeitä ja olivat yleisemmin ilman läheisiä ystäviä. Kouluterveyskysely

11 ELINOLOT Pääkaupunkiseutu Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe 25 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 38 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 21 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Pojat (n=9271) Tytöt (n=9224) Pääkaupunkiseutu (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

12 Suurimmat erot pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä olivat yläluokkalaisten vanhempien tupakoinnissa, joka oli harvinaisista Kauniaisissa (23 %) ja yleisintä Vantaalla ja Helsingissä (39 41 %) (kuvio 4). Myös vanhempien työttömyys ja muut kuin ydinperheet olivat harvinaisimpia Kauniaisissa ja yleisimpiä Vantaalla ja Helsingissä. Suuria eroja oli myös siinä, tiesivätkö vanhemmat aina lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Huonoiten vanhemmat tiesivät lastensa viikonlopun vietosta Kauniaisissa (51 % vs %). Toistuva rikkeiden tekeminen oli Vantaalla harvinaisempaa kuin muissa kaupungeissa (19 % vs %). ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=4916) Helsinki (n=9085) Kauniainen (n=416) Vantaa (n=4078) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 4. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Merkittävin muutos kahden viime vuoden aikana oli lukiolaisten viikoittaisten käyttövarojen kasvu (kuvio 5). Viikoittain yli 17 euron käyttövarat omistavien lukiolaisten osuus kasvoi 46 prosentista 51 prosenttiin. Vanhempien tupakoinnin ja vanhempien työttömyyden osalta myönteinen kehitys jatkui hitaasti. Aikaisempina vuosina tapahtuneen myönteisen kehityksen jälkeen vuonna 2008 kasvoi niiden opiskelijoiden osuus, joiden vanhemmat eivät aina tienneet lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Lukiolaisten käyttövarat olivat vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla suuremmat kuin Etelä- Suomen läänissä keskimäärin (kuviot 5 6). Vanhemmat tiesivät pääkaupunkiseudulla keskimääräistä harvemmin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan ja fyysisen uhan kokeminen oli hieman keskimääräistä yleisempää. Lukiolaispojat joutuivat fyysisesti uhatuksi, tekivät toistuvasti rikkeitä ja olivat ilman läheisiä ystäviä noin kaksi kertaa yleisemmin kuin lukiolaistytöt (kuvio 6). Esimerkiksi fyysistä uhkaa vuoden aikana oli kokenut 23 prosenttia pojista ja 10 prosenttia tytöistä. Lukiolaisten vanhemmat tiesivät huonommin poikiensa kuin tyttäriensä viikonloppuiltojen viettopaikan. Tytöt ilmoittivat poikia yleisemmin perheensä olevan muu kuin ydinperhe ja vanhempiensa tupakoivan. Kouluterveyskysely

13 ELINOLOT Pääkaupunkiseutu Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana (n=8805) 2002 (n=9624) 2004 (n=10321) 2006 (n=10561) 2008 (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat Kuvio 5. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna ELINOLOT Perherakenteena muu kuin ydinperhe 21 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 29 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 17 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 15 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 7 Pojat (n=4720) Tytöt (n=6237) Pääkaupunkiseutu (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 6. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

14 Muut kuin ydinperheet sekä vanhempien tupakointi olivat yleisimpiä Vantaalla ja Helsingissä ja harvinaisimpia Espoossa ja Kauniaisissa (kuvio 7). Runsaat käyttövarat olivat yleisimpiä Kauniaisissa. Kauniaisten lukiolaisilla oli muita yleisemmin myös keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa (15 % vs. 8 9 %). ELINOLOT % Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=2409) Helsinki (n=6497) Kauniainen (n=315) Vantaa (n=1736) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 7. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Runsaalla kolmasosalla (37 %) ammattiin opiskelevista oli muu kuin ydinperhe (kuvio 8). Puolet ilmoitti ainakin toisen vanhemmistaan tupakoivan. Joka neljännen opiskelijan vanhemmista vähintään yksi on ollut työttömänä vuoden aikana. Yli 17 euroa viikossa oli käytössään 58 prosentilla. Kaikki nämä osuudet olivat tytöillä suurempia kuin pojilla. Lähes puolet (47 %) ammattiin opiskelevista pojat tyttöjä yleisemmin ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa tienneet aina vastaajan viikonloppuiltojen viettopaikkaa. Joka kymmenennellä oli keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Pojista 11 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia ilmoitti, ettei heillä ollut yhtään läheistä ystävää. Myös fyysisen uhan kokeminen ja rikkeiden tekeminen olivat tyypillisempiä pojille. Pojista 29 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa ja 19 oli tehnyt toistuvasti rikkeitä vuoden aikana. Vastaavat osuudet tytöistä olivat 18 prosenttia ja 10 prosenttia. Muut kuin ydinperheet, runsaat käyttövarat ja fyysisen uhan kokeminen olivat pääkaupunkiseudulla hieman yleisempiä kuin Etelä-Suomen läänissä (kuvio 8). Vanhempien työttömyys oli keskimääräistä hieman harvinaisempaa. Lisäksi pääkaupunkiseudulla ammattiin opiskelevien vanhemmat tiesivät hieman paremmin lastensa viikonloppuiltojen vietosta kuin koko läänissä. Suurimmat erot kaupunkien välillä olivat vanhempien tupakoinnissa, joka oli yleisintä Helsingissä ja harvinaisinta Vantaalla, ja vanhempien kanssa koetuissa keskusteluvaikeuksissa, jotka olivat yleisimpiä Helsingissä (kuvio 9). Muut erot kaupunkien välillä olivat pieniä: muut kuin ydinperheet ja rikkeiden tekeminen olivat yleisimpiä Helsingissä, fyysisen uhan kokeminen harvinaisinta Vantaalla ja vantaalaisten vanhemmat tiesivät parhaiten lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Kouluterveyskysely

15 ELINOLOT Vakioimattomat prosenttiosuudet Perherakenteena muu kuin ydinperhe 35 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 27 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 9 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 22 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 14 Pojat (n=2027) Tytöt (n=1856) Pääkaupunkiseutu (n=3883) Etelä-Suomen lääni (n=9881) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kuvio 8. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä vertailutiedoista vuonna ELINOLOT Vakioimattomat prosenttiosuudet Perherakenteena muu kuin ydinperhe Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Espoo (n=777) Helsinki (n=2284) Vantaa (n=822) Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Kuvio 9. Elinoloindikaattoreiden prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kunnittain vuonna Kouluterveyskysely

16 Kouluolot Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat Monet peruskoulun yläluokkalaisten kouluolot ovat heikentyneet kahden viime vuoden aikana (kuvio 10). Puutteita koulun fyysisissä työoloissa kokevien oppilaiden osuus pieneni vuoteen 2006 asti, mutta kasvoi kahden viime vuoden aikana 56 %:sta 59 %:iin. Myös koulun työmäärää liian suurena pitävien osuus pieneni vuoteen 2006 saakka ja kasvoi vuonna Niiden oppilaiden osuus, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, kasvoi vuodesta 2004 lähtien. Koulutapaturmia sattui useammille kuin kaksi vuotta sitten (20 % > 23 %). Lisäksi ongelmat koulun työilmapiirissä lisääntyivät vuonna Vähintään kerran viikossa koulukiusatuksi joutuvien osuus on kasvanut kahden viime vuoden aikana seitsemästä yhdeksään prosenttiin. Verrattuna koko Etelä-Suomen lääniin peruskoulujen fyysiset työolot olivat pääkaupunkiseudulla hieman yleisemmin puutteelliset, koulun työilmapiirissä oli enemmän ongelmia ja koulun työmäärä koettiin yleisemmin liian suureksi (kuviot 10 11). Yläluokkalaispojille sattui koulutapaturmia hieman yläluokkalaistyttöjä yleisemmin (kuvio 11). Pojat kokivat hieman yleisemmin, etteivät he tulleet kuulluksi koulussa. Pojista 11 prosenttia joutui koulukiusatuksi vähintään kerran viikossa, kun vastaava osuus tytöistä oli 6 prosenttia. Tytöt pitivät poikia yleisemmin koulun työmäärää liian suurena ja kokivat selvästi yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa (63 % vs. 55 %). Kouluterveyskysely

17 KOULUOLOT Pääkaupunkiseutu % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa (n=14409) 2002 (n=15680) 2004 (n=16873) 2006 (n=17078) 2008 (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 10. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna KOULUOLOT % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=9271) Tytöt (n=9224) Pääkaupunkiseutu (n=18495) Etelä-Suomen lääni (n=43368) Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 11. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Eniten kuntien välistä vaihtelua oli koulutyöhön liittyvää työmäärää liian suuren pitävien yläluokkalaisten osuudessa, joka oli Kauniaisissa huomattavasti muita kaupunkeja suurempi (60 % vs %) (kuvio 12). Kauniaisissa koettiin myös eniten puutteita koulun fyysisissä työoloissa, vähiten niitä koettiin Vantaalla. Ongelmat koulun työilmapiirissä, kokemukset kuulematta jäämisestä koulussa, vaikeudet opiskelussa ja lintsaaminen olivat Kauniaisissa harvinaisimpia. Koulukiusaaminen oli Helsingissä ja Espoossa yleisempää kuin Kauniaisissa ja Vantaalla (9 % vs. 6 7 %). Koulutapaturmat olivat Helsingissä hieman yleisempiä kuin muualla. KOULUOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Espoo (n=4916) Helsinki (n=9085) Kauniainen (n=416) Vantaa (n=4078) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat Kuvio 12. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaista kunnittain vuonna Lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Monissa lukioiden kouluoloissa tapahtui myönteistä kehitystä vuoteen 2006 saakka, mutta sen jälkeen kehitys pysähtyi (kuvio 13). Kahden viime vuoden aikana lukiolaisten kouluoloissa on tapahtunut merkittävä muutos vain kuulluksi tulemisessa. Niiden lukiolaisten osuus, jotka eivät kokeneet tulevansa kuulluksi koulussa, väheni vuoteen 2004 saakka, minkä jälkeen osuus kasvoi. Vuoden 2008 kyselyssä oli kuitenkin jälleen myönteistä kehitystä kuulluksi tulemisessa. Lintsaaminen on vähentynyt hitaasti vuodesta 2002 alkaen. Pääkaupunkiseudun lukiolaiset kokivat vuonna 2008 hieman yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa kuin koko Etelä-Suomen läänissä (kuviot 13 14). Pääkaupunkiseudun lukiolaisilla oli myös hieman keskimääräistä enemmän vaikeuksia opiskelussa. Lukiolaistytöt kokivat lukiolaispoikia selvästi enemmän puutteita koulun fyysisissä työoloissa ja ongelmia koulun työilmapiirissä (kuvio 14). Lisäksi tytöistä 55 prosenttia piti koulun työmäärää liian suurena, kun vastaava osuus pojista oli 41 prosenttia. Pojilla oli hieman tyttöjä enemmän vaikeuksia opiskelussa. Kouluterveyskysely

19 KOULUOLOT Pääkaupunkiseutu % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa (n=8805) 2002 (n=9624) 2004 (n=10321) 2006 (n=10561) 2008 (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien oppilaat Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutiedosta vuonna KOULUOLOT % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana 1 15 Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 2 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Pojat (n=4720) Tytöt (n=6237) Pääkaupunkiseutu (n=10957) Etelä-Suomen lääni (n=21075) Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

20 Lukioiden fyysisissä työoloissa oli huomattavia eroja kaupunkien välillä (kuvio 15). Kauniaisissa 54 prosenttia lukiolaisista koki niissä puutteita, kun Vantaalla vastaava osuus oli 34 prosenttia. Merkittäviä eroja oli myös koulun työilmapiirissä koetuissa ongelmissa (12 17 %), koulussa kuulematta jäämisessä (16 21 %), liian suuressa koulun työmäärässä (47 52 %) ja lintsaamisessa (13 18 %). Näistä lintsaaminen oli yleisintä Helsingissä ja muut olivat yleisimpiä Kauniaisissa. KOULUOLOT % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Espoo (n=2409) Helsinki (n=6497) Kauniainen (n=315) Vantaa (n=1736) Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista kunnittain vuonna Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat Tytöistä 43 prosenttia ja pojista 37 prosenttia koki puutteita oppilaitoksen fyysisissä työoloissa (kuvio 16). Tytöt kokivat poikia yleisemmin myös vaikeuksia opiskelussa (38 % vs. 34 %) sekä pitivät opiskeluun liittyvää työmäärää yleisemmin liian suurena (31 % vs. 22 %). Pojille sattui tyttöjä yleisemmin koulutapaturmia (13 % vs. 10 %). Pojista 19 prosenttia ja tytöistä 16 prosenttia koki, ettei tullut kuulluksi koulussa. Pojista 6 prosenttia ja tytöistä 2 prosenttia joutui koulukiusaamisen kohteeksi vähintään kerran viikossa. Lähes joka viides (17 %) opiskelija koki ongelmia koulun työilmapiirissä ja joka kymmenennellä opiskelijalla oli avun puutetta opiskelussa pojilla hieman tyttöjä yleisemmin. Reilu neljäsosa opiskelijoista oli lintsannut kuukauden aikana ainakin kaksi päivää. Vain prosentti ilmoitti, ettei pitänyt lainkaan opiskelusta. Ammatillisten oppilaitosten fyysiset työolot olivat pääkaupunkiseudulla hieman paremmat kuin Etelä-Suomen läänissä keskimäärin (kuvio 16). Ammattiin opiskelevilla pääkaupunkiseutulaisilla oli keskimääräistä enemmän vaikeuksia opiskelussa (36 % vs. 32 %). Lisäksi lintsaaminen oli huomattavasti yleisempää: pääkaupunkiseudulla 28 prosenttia oli lintsannut vähintään kaksi päivää kuukauden aikana kun vastaava osuus Etelä-Suomen läänissä oli 22 prosenttia. Ammattiin opiskelevilla suurin ero pääkaupunkiseudun kaupunkien välillä oli lintsaamisessa, joka oli yleisintä Espoossa (34 %) ja harvinaisinta Vantaalla (25 %) (kuvio 17). Ongelmat oppilaitoksen työilmapiirissä ja vaikeudet opiskelussa olivat Espoossa muita kaupunkeja harvinaisempia. Oppilaitoksessa kuulematta jääminen oli yleisintä Vantaalla ja harvinaisinta Helsingissä. Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Kaustisen kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Kaustisen kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Kaustisen kuntaraportti Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2009 Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ 2000 2006 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tulosten raportointi...

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Lapuan kuntaraportti Anni Lommi, Suvi Vilkki, Topi Kinnunen, Jukka Jokela, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI Helsinki: S osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2007

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Tyrnävän kuntaraportti Ella-Marja Rauhala, Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA 1999 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA 1998 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 07 Jaana

Lisätiedot

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot

Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot S T A K E S I N R A P O R T T E J A 2 3 / 2 0 0 8 Pauliina luopa, minna pietikäinen, jukka jokela Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki Terve

Lisätiedot

Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA

Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Kouluterveys 2010 Kauniaisten kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone:

Lisätiedot

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 SISÄLLYS

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 Anni

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät, 2.12.2009, Vierumäki 2.12.2009 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely peruskoulujen

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki Terve ja turvallinen

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveys Vantaan kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kouluterveys Vantaan kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Kouluterveys 2010 Vantaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula. Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula. Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010 Rovaniemen kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ISBN ISSN

ISBN ISSN Aiheita 7/2003 Pauliina Luopa, Matti Rimpelä, Jukka Jokela Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä Kouluterveyskysely 2000 ja 2002 Tilausnumero A307 ISBN 951-33-1329-8 ISSN 1236-9845

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla

Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla S T A K E S I N R A P O R T T E J A 3 / 2 0 0 8 minna pietikäinen, pauliina luopa, annikka sinkkonen, jaana markkula, jukka jokela, riikka puusniekka Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely 2013 Espoon kuntaraportti Anni Matikka, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Reija Paananen, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 2008

MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 2008 HELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirasto Perusopetuslinja MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 8 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Topi Kinnunen,

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Lapuan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki

Lisätiedot

Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista

Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen & Minna Pietikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla Kouluterveyskysely 2000 2009

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla Kouluterveyskysely 2000 2009 Pauliina Luopa Anni Lommi Topi Kinnunen Jukka Jokela Kouluterveyskysely 2000 2009 RAPORTTI 20 2010 Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela ja THL Ruotsinkielinen tiivistelmä: Käännös Aazet

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010 Karkkilan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Tyrnävän kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointikartasto

Nuorten hyvinvointikartasto Pauliina Luopa, Sakari Karvonen, Jukka Jokela ja Matti Rimpelä Nuorten hyvinvointikartasto Kouluterveyskyselyn indikaattorit seutukunnittain ja kunnittain Aiheita 17/2003 ISBN 951-33-1417-0 ISSN 1236-9845

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Tomi Virkkunen, Pauliina Luopa, Soili Orre, Jukka Jokela, Matti Rimpelä KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2002 150 KUNTAA KOULUJA 416 peruskoulua 219 lukiota HAVAINTOJA 82 000 Stakes,

Lisätiedot