KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

Transkriptio

1 Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

2 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008

3 Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen: Kouluterveys 2008: Sipoon kuntaraportti TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely on tehty Sipoossa huhtikuussa 2002, 2004, 2006 ja 2008 peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille, sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille. Tässä raportissa esitetään perustulokset elinolojen, kouluolojen, terveyden, terveystottumusten, terveysosaamisen sekä oppilas- ja opiskelijahuollon muutoksista yläluokilla ja lukioissa Vastaajia on vuosittain ollut yläluokilta 329, 403, 478 ja 522 sekä lukiosta 180, 128, 75 ja 121. Elinolot: Sekä yläasteen että lukion oppilaiden vanhempien tupakointi väheni. Niiden yläasteen oppilaiden osuus, joilla oli käytettävissä yli 17 euroa viikossa, kasvoi ja lukiolaisten vastaava osuus väheni. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa kokevien yläasteen oppilaiden osuus väheni. Niiden lukiolaisten osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, kasvoi ja yläasteen oppilaiden vastaava osuus väheni. Fyysistä uhkaa kokeneiden yläasteen oppilaiden osuus kasvoi ja lukiolaisten vastaava osuus väheni. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana tehneiden yläasteen ja lukion oppilaiden osuus kasvoi. Kouluolot: Niiden yläasteen ja lukion oppilaiden osuus, jotka kokevat koulun fyysisissä työoloissa puutteita, väheni kahdella viimeisellä kyselykerralla. Lukiolaisille sattuneet koulutapaturmat yleistyivät. Koulun työilmapiirissä ongelmia kokeneiden yläasteen ja lukion oppilaiden osuus väheni. Kuulluksi tulemattomuus koulussa väheni sekä yläasteella että lukiossa. Koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi kokevien osuus yläasteen oppilaiden osuus kasvoi ja lukiolaisten väheni. Niiden yläasteen ja lukion oppilaiden osuus, jotka kokevat koulunkäynnissä ja opiskelussa avunpuutetta, väheni. Niiden yläasteen oppilaiden osuus, jotka eivät pidä lainkaan, kasvoi. Lukiolaisten lintsaus yleistyi. Vaikeudet opiskelussa yleistyivät lukiolaisilla. Terveys: Niiden lukiolaisten osuus, joiden terveydentila oli keskinkertainen tai huono, väheni ja joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, kasvoi kahdessa vuodessa. Yläasteen oppilaiden ylipainoisuus väheni. Päivittäin vähintään kaksi oiretta kokevien yläasteen oppilaiden osuus väheni ja lukiolaisten osuus kasvoi kahdessa vuodessa. Väsymystä lähes päivittäin kokevien yläasteen ja lukion oppilaiden osuus kasvoi. Niska- tai hartiakipuja viikoittain kokevien yläasteen oppilaiden osuus kasvoi ja lukiolaisten osuus väheni. Päänsärkyä viikoittain kokevien yläasteen oppilaiden osuus kasvoi ja lukiolaisten väheni. Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kokevien lukiolaisten osuus kasvoi. Koulu-uupumusta kokevien yläasteen ja lukion oppilaiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa. Terveystottumukset: Niiden lukiolaisten osuus, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, kasvoi kahdessa vuodessa. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään kaksi kertaa viikossa nauttivien lukiolaisten osuus kasvoi ja yläasteen oppilaiden osuus väheni. Hampaita harvemmin kuin kahdesti viikossa harjaavien lukiolaisten osuus kasvoi. Niiden lukiolaisten osuus, jotka menevät myöhän nukkumaan väheni. Niiden lukiolaisten osuus, jotka tupakoivat päivittäin, väheni. Liian vähän liikuntaa viikossa harrastavien yläasteen oppilaiden osuus väheni kahdessa vuodessa. Terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto: Niiden yläasteen oppilaiden osuus, joita terveystiedon aiheet eivät kiinnosta, väheni ja lukiolaisten vastaava osuus kasvoi. Niiden yläasteen ja lukion oppilaiden osuus, joiden mielestä terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä, väheni. Yläasteen ja lukion oppilaiden päihdetiedot parantuivat. Vaikeana kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotoille pääsyä kokevien yläasteen ja lukion oppilaiden osuudet kasvoivat. Niiden lukiolaisten osuus, jotka kokevat tyytymättömyyttä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa kasvoi ja yläasteen oppilaiden osuus väheni kahdessa vuodessa. Kouluterveyskysely

4 SISÄLLYS JOHDANTO... 7 TULOSTEN RAPORTOINTI... 7 AINEISTOT... 9 TULOKSET PERUSKOULUN 8. JA 9. LUOKAT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja oppilashuolto LUKION 1. JA 2. VUOSIKURSSIT Elinolot Kouluolot Terveys Terveystottumukset Terveysosaaminen ja opiskelijahuolto ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2008 SIPOOSSA POHDINTA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIASIAT PAINOPISTEENÄ HALLITUSKAUDELLA KOULUTERVEYSKYSELY TARJOAA KUNNILLE VÄLINEEN NUORTEN HYVINVOINNIN KARTOITTAMISEEN KOULUT JA OPPILAITOKSET KESKEISIÄ TERVEYDEN EDISTÄJIÄ KOULUTERVEYSKYSELYN ESIIN NOSTAMIA HAASTEITA Terveyserot näkyvät Oireet lisääntyvät Ylipaino lisääntyy Väkivallan ennaltaehkäisy tärkeää Koulukiusaaminen ei ole vähentynyt Seksuaalinen kaltoinkohtelu KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET KÄYTTÖÖN Toimintamallista apua Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kunnan tasolla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen kouluissa Kouluterveyslähettiläs tukena tulosten hyödyntämisessä LIITTEET Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Kouluterveyskysely

5 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Kuviot Kuvio 1. Malli profiilikuviosta... 8 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 20. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 22. Toimintamalli Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämiseen Kouluterveyskysely

6 Kouluterveyskysely

7 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Huhtikuussa 2008 Kouluterveyskyselyyn osallistui yhteensä 146 kuntaa Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä. Kyselyyn vastasi nuorta: yläluokkalaista, lukiolaista ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijaa. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin www-sivuilla 1. Raportin lopussa kuvataan lyhyesti lasten ja nuorten terveyden edistämisen saralla viime aikoina tapahtunutta kehitystä, joitakin Kouluterveyskyselyn tuloksissa ilmenneitä erityisiä haasteita sekä kerrotaan Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntämisestä. TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 2, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia voi tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnetindikaattoripankissa 3. Kunta- ja koulukohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Vuonna 2008 kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) kuntaraportin ja siihen sisältyvät kuntakohtaiset profiilikuviot, 2) koulukohtaiset profiilikuviot kunnan jokaiselle koululle, 3) kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. Kuntaraportissa raportoidaan Kouluterveyskyselyn kuntakohtaiset tulokset sekä verrataan kunnan tilannetta maakuntaan. Viimeisimmältä kyselyvuodelta raportoidaan lisäksi sukupuolten väliset erot. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi kuviota. Ensimmäisessä esitetään kunnan aiempien vuosien tulokset ja vertailutulos koko maakunnasta viimeisimmältä vuodelta (ks. kuvio 1). Toisessa kuviossa esitetään vuoden 2008 tulokset sukupuolen mukaan, kunnasta yhteensä ja vertailutulos maakunnasta. Tämä kuvio esitetään kuitenkin vain, jos kunnassa on vähintään 70 vastaajaa. Kunnan jokaiselle koululle tehdään kuntakohtaisia indikaattorikuvioita vastaavat profiilikuviot. Lisäksi yhteen tiedostoon kootaan kunnan tulokset kaikista kysymyksistä vuodelta Tulokset esitetään sekä koko kunnan tasolla että sukupuolen mukaan. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta. Vastaavanlaiset tiedostot tehdään myös kunnan jokaisesta koulusta verrattuna kuntaan. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan kunta- tai koulukohtaisesti, jos kunnassa tai koulussa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. Edellä mainittu materiaali lähetetään ainoastaan kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. kouluihin, kunnan eri hallinnonaloille kuten sosiaali- ja terveystoimeen, opetus- ja sivistystoimeen sekä kunnan päättäjille. Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja oppilas- tai opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattori- 1 Kouluterveyskyselyn nettisivu on 2 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset tulevat syksyn aikana osoitteeseen > Tulokset. 3 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: Kouluterveyskysely

8 ryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Indikaattorikuvion (ks. kuvio 1) yksittäisen pylvässarjan alin pylväs, johon on merkitty näkyviin prosenttiosuus, on kuntaraporteissa koko maakunnan tieto vuodelta Muut pylväät koskevat otsikossa mainittua kuntaa niinä vuosina, joina se on osallistunut kyselyyn ja aineisto on ollut kohtuullisen vertailukelpoinen. Tummin pylväs on kunnan tulos vuodelta 2008, ja sitä voidaan verrata koko maakunnan pylvääseen. Kuvion luettavuuden takia pylväiden määrä on rajattu viiteen osallistumisvuoteen. Jos kunta on osallistunut kyselyyn useampia kertoja, jää aiempien vuosien pylväät pois. Kuvion selitteessä on vuosiluvun jälkeen suluissa vastanneiden lukumäärä. Jos lukumäärää ei ole, kunta ei ole osallistunut kyselyyn kyseisenä vuonna. Pylväitä voi myös olla yhteensä vähemmän kuin kuusi, jos indikaattorin kuvaamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi. Kuvion alatunnisteessa on kerrottu, mitä luokka-asteita tulokset koskevat. Raportin tekstissä keskitytään yleensä tuoreimpaan muutokseen eli eroon vuosien 2006 ja 2008 tuloksissa. TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta Koulu, kunta tai maakunta Vakioidut prosenttiosuudet Muutoksia tarkasteltaessa trendistä poikkeaviin yksittäisten vuosien tuloksiin täytyy suhtautua kriittisesti. Mitä pienempi kunta on, sitä todennäköisempää on satunnainen vaihtelu. Mikäli kunnassa on noin 100 vastaajaa, muodostaa yksi vastaaja yhden prosenttiyksikön. Muutoksen tulisi olla pienissä (alle 100 vastaajan) kunnissa vähintään 5 prosenttiyksikköä, jotta siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Suurissa kunnissa jo 2 prosenttiyksikön muutos on merkittävä. Tähdellä merkittyjä indikaattoreita on muutettu. Muutettujen indikaattoreiden prosenttiosuuksia ei voi verrata aiempien vuosien raporteissa ilmoitettuihin prosenttiosuuksiin. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa % 2000 (n=1400) 2002 (n=1300) 2004 (n=1300) 2006 (n=1400) 2008 (n=1300) Maakunta tai lääni, 2008 (n=4000) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Tästä näkyy minkä luokka-asteiden tietoja kuviossa esitellään Tässä näkyvät kuvion eri vuosia kuvaavat värit, vastaajien määrä vuosittain sekä vertailuaineistona käytetty maakunta tai muu alue. Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 1. Malli profiilikuviosta Muutostulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan luokkaasteen ja sukupuolen mukaan. Tämä vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Kunnan tilannetta koskeva luku on saatu laskemalla neljän osajoukon prosenttiluvuista keskiarvo. Jos jossain luokkaasteen ja sukupuolen mukaisessa osajoukossa on alle viisi vastannutta, tulokset ovat vakioimattomia. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Tässä raportissa raportoidaan peruskoulujen 8.- ja 9.-luokkalaisten ja lukioiden 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset. Ammattiin opiskelevien 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset raportoidaan erillisessä raportissa. Kouluterveyskysely

9 AINEISTOT Kouluterveyskyselyä on tehty vuodesta 1996 lähtien peruskoulun 8. ja 9. luokilla sekä lukion 2. vuosikurssilla. Vuodesta 1999 lähtien Kouluterveyskyselyyn ovat vastanneet myös lukion 1. vuosikurssin opiskelijat. Siksi lukion 1. ja 2. vuosikursseilta on saatavilla tiedot korkeintaan viideltä kyselykerralta. Sipoo on osallistunut Kouluterveyskyselyyn vuosina 2002, 2004, 2006 ja Vastanneiden lukumäärä peruskoulun 8. ja 9. luokilla oli edellä mainittuina vuosina 329, 403, 4778 ja 522 sekä 180, 128, 75 ja 121 lukion 1. ja 2. vuosikursseilla. Jos kunta on osallistunut kyselyyn seitsemänä vuotena, ei vuoden 1996 ja 1998 tuloksia oteta mukaan analyysiin indikaattorikuvioiden selkeyden vuoksi. Tulosten raportoinnissa on yleensä analysoitu kunnan kahden edellisen kyselyvuoden välillä tapahtuneita muutoksia ja verrattu kunnan ja maakunnan vuoden 2008 tuloksia toisiinsa. Tuloksia viimeisimmästä kyselystä verrataan Itä-Uudenmaan maakunnan aineistoon. Tämän lisäksi huomiota on kiinnitetty mahdollisiin pidemmän aikavälin trendeihin ja siihen, jos jokin ilmiö on huomattavan yleinen kunnassa. Taulukossa 1 kuvataan aineistot luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Taulukko 1. Kouluterveyskyselyihin vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Perusk. 8. lkperusk. 9. lklukion 1. lk Lukion 2. lk Perus-Lukio koulu Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Poika Tyttö Sipoo Peruskoulu Kungsvägens skola Sipoonjoen koulu Lukio Sibbo gymnasium Sipoon lukio Kouluterveyskysely

10 TULOKSET Peruskoulun 8. ja 9. luokat Elinolot Sipoon peruskoulun yläasteen oppilailla tapahtui monia muutoksia elinoloissa edellisestä kyselyvuodesta 2006 vuoteen 2008 (kuvio 2; liite 2). Niiden yläasteen oppilaiden osuus, joiden vanhemmat tupakoivat jatkoi vähenemistä 39 prosentista 35 prosenttiin kahdella viimeisellä kyselykerralla. Niiden oppilaiden osuus, joilla oli käytettävissä yli 17 euroa viikossa, kasvoi 24 prosentista 29 prosenttiin kahdessa vuodessa. Keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa kokevien osuus väheni 17 prosentista 12 prosenttiin kahdessa vuodessa. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, väheni 13 prosentista 11 prosenttiin. Fyysistä uhkaa kokeneiden oppilaiden osuus kasvoi 20 prosentista 23 prosenttiin. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana tehneiden osuus väheni 2000-luvun alkupuolella, mutta kasvoi 19 prosentista 23 prosenttiin kahdessa vuodessa. Verrattuna koko maakuntaan yläasteen oppilaiden ydinperheet ja rikkeiden tekeminen toistuvasti olivat vuonna 2008 Sipoon yläluokkalaisilla yleisempiä (kuvio 2; liite 2). Vanhempien tupakointi oli vähäisempää Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla. Poikien ja tyttöjen elinoloissa oli joitakin eroja (kuvio 3; liite 3). Poikien perherakenteena oli yleisemmin ydinperhe. Tyttöjen vanhemmat tupakoivat yleisemmin kuin poikien vanhemmat. Tytöillä oli yleisemmin runsaat käyttövarat kuin pojilla. Vanhemmat tiesivät huonommin poikien kuin tyttöjen illanviettopaikan. Tytöt ilmoittivat poikia yleisemmin keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Pojilla ei ollut selvästi yleisemmin kuin tytöillä yhtään läheistä ystävää. Pojista suurempi osa kuin tytöistä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut fyysistä uhkaa ja tehnyt rikkeitä. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

11 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 24 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) 2008 (n=522) Itä-Uusimaa, 2008 (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 24 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 18 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=251) Tytöt (n=271) Sipoo (n=522) Itä-Uusimaa (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

12 Kouluolot Niiden yläasteen oppilaiden osuus, jotka kokevat koulun fyysisissä työoloissa puutteita, kasvoi 2000 luvun alussa, mutta väheni 69 prosentista 66 kahdella viimeisellä kyselykerralla (kuvio 4; liite 2). Koulun työilmapiirissä ongelmia kokeneiden osuus väheni 41 prosentista 38 prosenttiin. Kuulluksi tulemattomuutta koulussa kokeneiden oppilaiden osuus väheni 36 prosentista 32 prosenttiin. Koulutyöhön liittyvän työmäärän liian suureksi kokevien osuus kasvoi 53 prosentista 56 prosenttiin. Niiden osuus, jotka kokevat koulunkäynnissä ja opiskelussa avunpuutetta jatkoi vähenemistä 12 prosentista 10 prosenttiin kahdella viimeisellä kyselykerralla. Niiden osuus, jotka eivät pidä lainkaan koulunkäynnistä, kasvoi 6 prosentista 9 prosenttiin kahdessa vuodessa. Maakuntaan verrattuna koulutapaturmat, koulun työilmapiirin ongelmat ja se, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä olivat vuonna 2008 Sipoossa yleisempiä (kuvio 4; liite 2). Kokemus koulutyöhön liittyvästä liian suuresta työmäärästä sekä siitä, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä olivat vähäisempiä Sipoossa kuin maakunnassa. Tytöt kokivat poikia yleisemmin puutteita koulun fyysisissä työoloissa (kuvio 5; liite 3). Lisäksi tytöt pitivät koulun työilmapiiriä ongelmallisena poikia yleisemmin. Pojille sattui yleisemmin koulutapaturmia ja he kokivat enemmän kuulluksi tulemattomuutta kuin tytöt. Lisäksi pojat lintsasivat ja ilmoittivat, etteivät pidä lainkaan koulunkäynnistä yleisemmin kuin tytöt. Tarkasteltavat indikaattorit: Koulun fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Oppilaalle on sattunut koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulun työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja luokan ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa koulussa, Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti, Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä, Luokassani on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Koulukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa: Muodostuu kolmesta opettajien ja oppilaiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulutyön kehittämisessä). Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri: Koulutyöhön liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa*: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta*: Oppilas saa apua koulusta tai kotoa koulunkäynnin tai opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Oppilas on joutunut kiusaamisen kohteeksi koulussa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Oppilas pinnannut ainakin kaksi kokonaista koulupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä: Oppilas ei pidä tällä hetkellä lainkaan koulunkäynnistä. * Vaikeuksia opiskelussa kartoittavan indikaattorin pisteytetystä muutettiin vuonna 2006 ja avun puutetta koulunkäynnin vaikeuksissa kartoittavan indikaattorin pisteytystä vuonna Näiden muutosten vuoksi indikaattorien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

13 KOULUOLOT Sipoo Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) 2008 (n=522) Itä-Uusimaa, 2008 (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna KOULUOLOT Sipoo Vakioidut prosenttiosuudet % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Koulun työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi koulussa Koulutyöhön liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa* Koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta* Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan koulunkäynnistä 6 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=251) Tytöt (n=271) Sipoo (n=522) Itä-Uusimaa (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

14 Terveys Niiden osuus yläasteen oppilaista, jotka olivat ylipainoisia, väheni 16 prosentista 13 prosenttiin kahdella viimeisellä kyselykerralla (kuvio 6; liite 2). Päivittäin vähintään kaksi oiretta kokevien osuus väheni 23 prosentista 21 prosenttiin kahdessa vuodessa. Väsymystä lähes päivittäin kokevien osuus kasvoi 18 prosentista 22 prosenttiin. Niska- tai hartiakipuja viikoittain kokevien osuus kasvoi 33 prosentista 35 prosenttiin kahdessa vuodessa. Päänsärkyä viikoittain kokevien osuus kasvoi 37 prosentista 39 prosenttiin. Koulu-uupumusta kokevien osuus kasvoi 17 prosentista 20 prosenttiin kahdessa vuodessa. Ylipainoisten osuus oli pienempi Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla vuonna 2008 (kuvio 6; liite 2). Maakuntaan verrattuna niiden osuudet, joiden terveydentila oli keskinkertainen tai huono sekä joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, väsymystä lähes päivittäin, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus tai koulu-uupumusta, olivat suuremmat. Tyttöjen terveydentila oli yleisemmin keskinkertainen tai huono ja heillä oli enemmän lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia kuin pojilla (kuvio 7; liite 3). Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat selvästi poikia yleisemmin päivittäisiä oireita ja väsymystä sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli myös yleisemmin kuin pojilla keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ja koulu-uupumusta. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Oppilaan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Oppilaalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Oppilaalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta*: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Oppilaalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Oppilaalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. * Vuonna 2004 poistettiin astman ja allergisen nuhan oireiden kysymykset. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

15 TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 16 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) 2008 (n=522) Itä-Uusimaa, 2008 (n=2315) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYS Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta* Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 16 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=251) Tytöt (n=271) Sipoo (n=522) Itä-Uusimaa (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

16 Terveystottumukset Epäterveellisiä välipaloja koulussa nauttivien osuus väheni 50 prosentista 38 prosenttiin kahdessa vuodessa (kuvio 8; liite 2). Liian vähän liikuntaa viikossa harrastavien osuus väheni kahdessa vuodessa 56 prosentista 54 prosenttiin. Niiden Sipoon yläasteen oppilaiden osuudet, jotka eivät syö kaikkia aterianosia kouluruoalla, jotka menevät nukkumaan myöhemmin kuin klo 23 ja jotka tupakoivat päivittäin, olivat pienemmät kuin Itä-Uudellamaalla keskimäärin (kuvio 8; liite 2). Pojat söivät kaikki aterianosat kouluruoalla yleisemmin kuin tytöt (kuvio 9; liite 3). Pojat söivät epäterveellisiä välipaloja vähintään kaksi kertaa viikossa koulussa yleisemmin kuin tytöt. Pojat laiminlöivät suositusten mukaisen hampaiden harjauksen selvästi tyttöjä yleisemmin. Lisäksi myöhään valvominen oli pojille tyypillisempää kuin tytöille. Sen sijaan liian vähäinen liikunnan harrastaminen viikoittain oli yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa. Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Oppilas jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa: Oppilas syö makeita tai rasvaisia välipaloja koulussa kouluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Oppilas harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa*: Oppilas harrastaa liian vähän liikuntaa, jos kumpikin tai toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) harrastaa vapaa-aikanaan urheilua tai liikuntaa harvemmin kuin neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, 2) harrastaa vapaa-aikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. Liikuntaindikaattori pohjautuu UKK-instituutin liikuntapiirakassa annettuun terveysliikuntasuositukseen nuorille. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Oppilas menee koulupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Oppilas tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Oppilas käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Oppilas on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. * Liikuntaindikaattori muutettiin vuonna Muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

17 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) 2008 (n=522) Itä-Uusimaa, 2008 (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 72 Epäterveellisiä välipaloja koulussa vähintään 2 kertaa viikossa 38 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa* Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 7 * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=251) Tytöt (n=271) Sipoo (n=522) Itä-Uusimaa (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 9. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

18 Terveysosaaminen ja oppilashuolto Yläasteen oppilaiden suhtautuminen terveystietoon parantui kahdessa vuodessa (kuvio 10; liite 2). Niiden yläasteen oppilaiden osuudet, joita terveystiedon aiheet eivät kiinnosta, väheni 31 prosentista 24 prosenttiin. Niiden yläasteen oppilaiden osuudet, joiden mielestä terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä, väheni 43 prosentista 33 prosenttiin. Niiden osuus, joilla oli huonot tiedot päihteistä väheni 27 prosentista 22 prosenttiin. Vaikeana kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyä kokevien osuus kasvoi 14 prosentista 17 prosenttiin ja vaikeana koululääkärin vastaanotolle pääsyä kokevien osuus kasvoi 36 prosentista 40 prosenttiin. Niiden osuus, jotka kokevat tyytymättömyyttä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa kasvoi 34 prosentista 26 prosenttiin kahdessa vuodessa. Niiden osuudet, joiden mukaan terveystiedon aiheet eivät kiinnosta ja terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä ja joilla oli huonot tiedot päihteistä, olivat suuremmat kuin Itä- Uudellamaalla (kuvio 10; liite 2). Koululääkärin tai kouluterveydenhoitajan vastaanotolle vaikeana pääsyä pitävien osuudet olivat suuremmat Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla. Henkilökohtaisissa asioissa kouluterveydenhuoltoon tyytymättömien osuus oli suurempi Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla. Pojilla oli tyttöjä huonommat tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä (kuvio 11; liite 3). Tyttöjen mielestä koululääkärin vastaanotolle pääseminen oli vaikeampaa kuin poikien mielestä. Tytöt olivat yleisemmin tyytymättömiä kouluterveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa kuin pojat. Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta oppilasta. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Oppilaan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä*: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa: Oppilas saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin koulunkäyntiin liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle: Oppilas kokee kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle: Oppilas kokee koululääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Oppilas on melko tai erittäin tyytymätön koulun terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. * Vuonna 2004 poistettiin väittämä homoseksuaalisuudesta. Tämän muutoksen vuoksi indikaattorin prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa. Tässä raportissa ilmoitetut indikaattoreiden eri vuosien prosenttiosuudet ovat kuitenkin keskenään vertailukelpoisia. Kouluterveyskysely

19 TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 43 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 31 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2002 (n=329) 2004 (n=403) 2006 (n=478) 2008 (n=522) Itä-Uusimaa, 2008 (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 10. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina sekä vertailutieto vuonna TERVEYSOSAAMINEN JA OPPILASHUOLTO Sipoo Vakioidut prosenttiosuudet % Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä Huonot tiedot seksuaaliterveydestä* Huonot tiedot päihteistä Avun puutetta muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle 43 Tyytymätön kouluterveydenhuoltoon henk.koht. asioissa * prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa ilmoitettujen prosenttiosuuksien kanssa 31 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Pojat (n=251) Tytöt (n=271) Sipoo (n=522) Itä-Uusimaa (n=2315) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 11. Terveysosaamis- ja oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely

20 Lukion 1. ja 2. vuosikurssit Elinolot Niiden lukiolaisten osuus, joiden perherakenteena oli muu kuin ydinperhe, kasvoi 13 prosentista 18 prosenttiin kahdessa vuodessa (kuvio 12; liite 4). Tupakoivien vanhempien osuus väheni 47 prosentista 31 prosenttiin. Niiden lukiolaisten osuus, joiden vanhemmista ainakin yksi oli työttömänä vuoden aikana, kasvoi 12 prosentista 19 prosenttiin. Niiden lukiolaisten osuus, joilla oli käytettävissä yli 17 euroa viikossa, väheni 44 prosentista 35 prosenttiin kahdessa vuodessa. Niiden lukiolaisten osuus, joilla ei ollut yhtään läheistä ystävää, kasvoi 2 prosentista 8 prosenttiin kahdessa vuodessa. Fyysistä uhkaa vuoden aikana kokeneiden lukiolaisten osuus väheni 26 prosentista 17 prosenttiin. Niiden lukiolaisten osuus, jotka kokivat toistuvasti rikkeitä vuoden aikana, kasvoi 7 prosentista 11 prosenttiin. Verrattuna koko maakuntaan vanhempien työttömyys oli vuonna 2008 Sipoon lukiolaisilla yleisempää (kuvio 12; liite 4). Niiden osuus, joiden käyttövarat olivat yli 17 euroa viikossa, oli pienempi Sipoossa kuin Itä-Uudellamaalla. Poikien perherakenteena oli yleisemmin kuin tytöillä muu kuin ydinperhe (kuvio 13; liite 5). Tytöt ilmoittivat poikia yleisemmin vanhempien tupakointia. Tyttöjen vanhemmista ainakin yksi oli yleisemmin työttömänä kuin poikien vanhemmista. Tytöillä oli poikia yleisemmin yli 17 euroa rahaa viikoittain käytössään kuin pojilla. Vanhemmat tiesivät huonommin tyttöjen kuin poikien viikonloppuiltojen viettopaikan. Pojat olivat yleisemmin ilman läheistä ystävää kuin tytöt. Lisäksi pojat olivat viimeisen vuoden aikana kokeneet fyysistä uhkaa ja tehneet toistuvasti rikkeitä yleisemmin kuin tytöt. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Oppilaan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Oppilaalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä oppilas viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Oppilas ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Oppilaalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Oppilas on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Oppilas on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut koulun omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Kouluterveyskysely

21 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 17 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 29 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 15 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 16 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 9 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat 2002 (n=180) 2004 (n=128) 2006 (n=75) 2008 (n=121) Itä-Uusimaa, 2008 (n=775) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosina sekä vertailutieto vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Sipoo % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 17 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 29 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 15 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 16 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 9 Lukion 1. ja 2. vuosikurssin oppilaat Pojat (n=75) Tytöt (n=46) Sipoo (n=121) Itä-Uusimaa (n=775) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kouluterveyskysely