Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla"

Transkriptio

1 S T A K E S I N R A P O R T T E J A 3 / minna pietikäinen, pauliina luopa, annikka sinkkonen, jaana markkula, jukka jokela, riikka puusniekka Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, Helsinki puhelin: (09) , (09) (automaatti) faksi: (09) Internet:

2 Kirjoittajat ja Stakes Taitto: Annikka Sinkkonen ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Stakes, Helsinki 2008 Valopaino Oy Helsinki 2008

3 TIIVISTELMÄ Kouluterveyskysely 2007 ammatillisissa oppilaitoksissa Kainuun maakunnassa ja Oulun seudulla. Stakes raportteja 3/2008 Helsinki sivua, 18 euroa. ISBN Minna Pietikäinen, Pauliina Luopa, Annikka Sinkkonen, Jaana Markkula, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka: Kouluterveyskysely tehtiin Kainuun maakunnan ja Oulun seudun (Oulu, Haukipudas, Kempele, Liminka ja Muhos) ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille syys-lokakuussa Tässä raportissa esitetään perustulokset elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja opiskelijahuollosta ammatillisissa oppilaitoksissa vuosikurssin ja sukupuolen mukaan. Lisäksi vertaillaan Oulun läänin lukioiden 1. vuosikurssin (vastanneet keväällä 2007) ja Kainuun maakunnan ja Oulun seudun ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssin (vastanneet syksyllä 2007) opiskelijoiden hyvinvointia. Aineisto rajattiin alle 21-vuotiaisiin. Ammatillisten oppilaitosten 1. vuosikurssilta vastaajia oli 1716 ja 2. vuosikurssilta Ikärajattu aineisto kattaa 61 prosenttia Kainuun ja Oulun seudun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista. Lukioiden 1. vuosikurssilta vastaajia oli Elinolot: Ammattiin opiskelevat 2. vuosikurssin opiskelijat elivät lukion 1. vuosikurssin opiskelijoita yleisemmin muissa kuin ydinperheissä. Ammattiin opiskelevilla vanhempien tupakointi ja työttömyys olivat yleisempiä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat olivat kokeneet fyysistä uhkaa ja tehneet toistuvia rikkeitä lukiolaisia yleisemmin. Heidän viikoittaiset käyttövaransa olivat suuremmat kuin lukiolaisilla ja heillä vanhemmat tiesivät nuorten viikonloppuiltojen viettopaikan lukiolaisten vanhempia huonommin. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ja läheisten ystävien puute olivat ammattiin opiskelevilla hieman harvinaisempia kuin lukiolaisilla. Käyttövarat lisääntyivät ammattiin opiskelevien siirryttyä ensimmäiseltä toiselle vuosikurssille. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa sen sijaan vähenivät. Ammattiin opiskelevat pojat olivat tyttöjä useammin vailla läheistä ystävää, ja he myös ilmoittivat kokeneensa fyysistä uhkaa tai tehneensä toistuvasti rikkeitä vuoden aikana tyttöjä useammin. Kouluolot: Ammattiin opiskelevat 2. vuosikurssin opiskelijat kokivat oppilaitoksensa työilmapiirin huonommaksi kuin saman ikäiset lukiolaiset. He joutuivat useammin koulukiusatuiksi ja olivat lintsanneet lukiolaisia yleisemmin. Koulun fyysisissä työoloissa he näkivät sen sijaan puutteita lukiolaisia harvemmin. Ammattiin opiskelevat pitivät koulutyön työmäärää sopivan suuruisena useammin kuin ikätoverit lukiossa ja heillä oli lukiolaisia vähemmän vaikeuksia opiskelussa. Opiskelusta pitämistä lukuun ottamatta ammattiin opiskelevien arviot kouluoloista huonontuivat opiskelijoiden siirryttyä ensimmäiseltä toiselle vuosikurssille. Tytöt arvioivat poikia useammin oppilaitoksen fyysiset työolot puutteellisiksi, opiskeluun liittyvän työmäärän liian suureksi ja heillä oli myös poikia useammin vaikeuksia opiskelussa. Koulutapaturmat ja koulukiusatuksi tuleminen olivat pojille yleisempiä. Stakes Kouluterveyskysely

4 Terveys: Ammattiin opiskelevien 2. vuosikurssilaisten terveys oli selvästi huonompi kuin vastaavan ikäisillä lukiolaisilla ja he myös kokivat terveydentilansa yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi. Ero ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä johtuu pääosin tyttöjen välisestä erosta. Ammattiin opiskelevat pojat erosivat lukiolaispojista ainoastaan ylipainon osalta, joka oli ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla selvästi yleisempää. Koettu terveydentila huonontui, useat päivittäiset oireet, päivittäinen väsymys, viikoittainen niska- tai hartiakipu, keskivaikea tai vaikea masentuneisuus ja kouluuupumus lisääntyivät opiskelijoiden siirryttyä ensimmäiseltä toiselle vuosikurssille. Tytöt raportoivat kaikkia oireita poikia yleisemmin. Ainoastaan ylipainoisuus oli pojilla tyttöjä yleisempää. Terveystottumukset: Ammattiin opiskelevien 2. vuosikurssin opiskelijoiden kaikki terveystottumukset olivat huonommat kuin lukion 1. vuosikurssin opiskelijoilla. Myöhään valvominen arki-iltaisin, päivittäinen tupakoiminen, tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juominen ja huumekokeilut lisääntyivät opiskelijoiden siirryttyä ensimmäiseltä toiselle vuosikurssille. Ammatillisten oppilaitosten pojilla erityisesti oppilaitoksessa tarjottavan lounaan valikoiva syöminen, hampaiden harjaamisen laiminlyöminen, myöhään valvominen ja tosi humalaan juominen korostuivat tyttöihin verrattuna. Terveysosaaminen ja opiskelijahuolto: Ammattiin opiskelevien 2. vuosikurssin opiskelijoiden seksuaaliterveys- ja päihdetietous olivat lukion 1. vuosikurssin opiskelijoita huonommat. Ammattiin opiskelevat pojat kokivat lukiolaispoikia yleisemmin, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta eikä terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat kokivat avun puutetta muissa kuin opiskeluun liittyvissä asioissa lukiolaisia harvemmin. He kokivat myös oppilaitoksen terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin lukiolaiset. Ammattiin opiskelevat ja lukiolaiset olivat yhtä tyytyväisiä oppilaitoksen terveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Selkeimmät muutokset ensimmäisen ja toisen vuosikurssin välillä oli nähtävissä indikaattorissa, joka kuvaa terveystiedon opetuksen merkitystä oman terveyden huolehtimisessa sekä indikaattorissa, joka kertoo tyytyväisyydestä oppilaitoksen terveydenhuoltoon henkilökohtaisissa asioissa. Pojat kokivat terveystiedon aiheet ja opetuksen negatiivisemmin ja omasivat myös tyttöjä heikommat tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä. Tytöt sen sijaan kokivat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn poikia useammin vaikeaksi ja olivat myös poikia tyytymättömämpiä oppilaitoksen terveydenhuoltoon. Yhteenveto: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden elinolot, terveys, terveystottumukset ja terveysosaaminen ja joidenkin indikaattoreiden osalta myös kouluolot ovat selkeästi huonommat kuin lukiolaisilla. Ammattiin opiskelevien pahoinvointi myös lisääntyy opiskeluvuosien myötä. Erityisiä poikia koskevia huolen aiheita ovat fyysinen uhka ja toistuvat rikkeet, koulukiusaaminen ja lintsaus, ylipainoisuus, hampaiden harjaamattomuus, arki-iltaisin myöhään valvominen ja päihteiden, erityisesti alkoholin käyttö sekä huonot tiedot seksuaaliterveydestä ja päihteistä. Tyttöjen erityisiä huolenaiheita ovat koulun työilmapiirin huonoksi kokeminen, lintsaus, runsas fyysinen ja psyykkinen oireilu sekä päihteiden käyttö. Tulosten pohjalta voidaan hakea painopistealueita mm. opiskeluterveydenhuollon työhön sekä oppilashuoltotyöhön. Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointitieto tulee oppilaitoskohtaisen työskentelyn lisäksi liittää myös kunta- ja maakuntatasolla tehtävään pitkäjänteiseen, suunnitelmalliseen ja moniammatilliseen hyvinvoinnin edistämistyöhön seuranta- ja ohjausvälineeksi. Stakes Kouluterveyskysely

5 SISÄLLYS JOHDANTO... 9 TULOSTEN RAPORTOINTI AINEISTOT JA MENETELMÄT TULOKSET AMMATTIIN OPISKELEVIEN HYVINVOINNISTA ELINOLOT KOULUOLOT TERVEYS TERVEYSTOTTUMUKSET TERVEYSOSAAMINEN JA OPISKELIJAHUOLTO TULOKSET AMMATTIIN OPISKELEVIEN JA LUKIOLAISTEN VERTAILUSTA ELINOLOT KOULUOLOT TERVEYS TERVEYSTOTTUMUKSET TERVEYSOSAAMINEN JA OPISKELIJAHUOLTO POHDINTA ILON- JA HUOLENAIHEET VUONNA 2007 KAINUUN JA OULUN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPISKELIJOILLA AMMATTIIN OPISKELEVIEN TULOKSISTA NOUSSEET ERITYISTEEMAT: TERVEYS, TERVEYSTOTTUMUKSET, KOULUKIUSAAMINEN, OSALLISUUS JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN VÄLITTÄMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN Stakes Kouluterveyskysely

6 Taulukot Taulukko 1. Oppilasmäärä tutkimusalueella sekä Kouluterveyskyselyyn hyväksytysti vastanneiden lukumäärä ja alle 21-vuotiaiden vastaajien lukumäärä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat vuosikurssin ja sukupuolen mukaan vuonna 2007 toimipisteittäin. 12 Taulukko 3. Oppilasmäärä tutkimusalueella ja alle vuotiaiden vastaajien lukumäärä sekä aineiston kattavuus lukioiden 1. vuosikurssilla ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssilla Kuviot Kuvio 1. Elinoloindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 3. Kouluoloindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 5. Terveysindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 7. Terveystottumusindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokkaaste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokkaaste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 10. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 11. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista vuonna Kuvio 13. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoilla sukupuolittain vuonna Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista vuonna Kuvio 15. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoilla sukupuolittain vuonna Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista vuonna Stakes Kouluterveyskysely

7 Kuvio 17. Terveysindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoilla sukupuolittain vuonna Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista vuonna Kuvio 19. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoilla sukupuolittain vuonna Kuvio 20. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista vuonna Kuvio 21. Terveysosaamis- ja opiskelijahuoltoindikaattoreiden luokka-aste ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoilla sukupuolittain vuonna Liitteet Liite 1. Indikaattoreiden muodostaminen Liite 2. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista luokka-asteen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden vuosikurssivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukioiden 1. vuosikurssien ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssien opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden prosenttiosuudet lukioiden 1. vuosikurssin ja ammatillisten oppilaitosten vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Liite 6. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden sukupuoli ja vuosikurssivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista koulutusalan mukaan ja vastaajien lukumäärä vuonna Stakes Kouluterveyskysely

8 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilas- tai opiskelijahuollosta kuntien ja koulujen käyttöön. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Kyselyjen tekeminen pääosin samalla lomakkeella, samaan aikaan vuodesta ja samalla menetelmällä mahdollistaa kouluja sekä lapsia ja nuoria koskevan vertailukelpoisen tiedon saannin kahden vuoden välein. Vuosina Kouluterveyskyselyyn on osallistunut lähes 400 kuntaa ja vuosittain kyselyyn on vastannut oppilasta. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomake ovat Stakesin Internetsivuilla 1. Kouluterveyskyselyn alkuaikoina kysely tehtiin myös ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikursseilla. Vuodesta 2001 lähtien kyselyä ei kuitenkaan enää aktiivisesti tarjottu tehtäväksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Keväällä 2007 Kainuun maakunta-kuntayhtymä ja Oulun kaupunki ottivat Stakesiin yhteyttä kyselyn tekemiseksi myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kainuu toimii pilottialueena TEROKA-hankkeessa (Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen Suomessa), jossa pyritään tekemään kattava analyysi maakunnan sosioekonomisista terveyseroista. Koska viimeisimmät tiedot ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista ovat vuodelta 2000, oli tarvetta saada käyttöön uudempaa tietoa. Oulussa tarve saada uutta tietoa ammattiin opiskelevien hyvinvoinnista liittyi ensisijaisesti Terveyden edistämisen paikalliset rakenteet ja johtaminen -hankkeeseen (TEJO) 2. Aiemmissa selvityksissä on saatu viitteitä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden lukiolaisia huonommista terveystottumuksista 3. Siksi muun muassa Opiskeluterveydenhuollon oppaassa 4 toivotaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien terveyden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmän kehittämistä. Kouluterveyskysely on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi tuottaa kunnille tietoa peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten hyvinvoinnista. Kyselyn laajentaminen koskemaan myös ammatillisia oppilaitoksia olisi kustannustehokasta ja järkevää. Kouluterveyskyselyn alkuvaiheessa oli ongelmia ammattiin opiskelevien vastausaktiivisuudessa niin oppilaitostasolla kuin aluetasollakin. Nyt tehtävän pilottitutkimuksen avulla on haluttu ratkaista aiemmin esiintyneitä ongelmia. Tavoitteena on kehittää kyselyä niin, että tiedon kerääminen ammatillisista oppilaitoksista valtakunnallisesti olisi jatkossa mahdollista. Kouluterveyskysely tehtiin huhtikuussa 2007 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan peruskoulujen yläluokkien oppilaille ja lukion opiskelijoille. Maakuntaraportit näistä tuloksista ovat nähtävillä Stakesin Internet-sivuilla 5. Tässä raportissa puolestaan kuvataan päätulokset Kainuun (Kainuun ammattiopiston), Oulun, Haukiputaan, Kempeleen, Limingan ja Muhoksen alueella toimivien ammatillisten oppilaitosten (Oulun seudun ammattiopisto, Oulun diakoniaopisto, Oulun palvelualan opisto ja Oulun konservatorio) opiskelijoiden hyvinvoinnista vuosikurssin ja sukupuolen mukaan. Lopussa verrataan tuloksia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisten tuloksiin. Lisäksi pohditaan tarkemmin joitain kyselyn tuloksista nousseita aihealueita. Lopussa vielä ajatuksia siitä, miten Kouluterveyskyselyn tuloksia voidaan hyödyntää kunnissa. 1 Kouluterveyskyselyn Internet-sivu on Ks. esim. TEROKA-hanke, 4 Opiskeluterveydenhuollon opas. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. 5 Markkula, Jaana & Luopa, Pauliina & Jokela, Jukka & Sinkkonen, Annikka & Pietikäinen, Minna: Nuorten hyvinvointi Kainuussa Helsinki: Stakes, CD6D /0/Kainuu_2007.pdf sekä Markkula, Jaana & Luopa, Pauliina & Jokela, Jukka & Sinkkonen, Annikka & Pietikäinen, Minna: Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla Helsinki: Stakes, Stakes Kouluterveyskysely

9 TULOSTEN RAPORTOINTI Kouluterveyskyselyn valtakunnallisia ja alueellisia tuloksia esitellään tutkimusraporteissa, Stakesin www-sivuilla 6, vuosittain järjestettävillä Kouluterveyspäivillä sekä alueellisissa seminaareissa ja työkokouksissa. Tuloksia julkaistaan myös sähköisessä Kouluterveyslehdessä. Lisäksi keväästä 2005 lähtien keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia tuloksia peruskoululaisista on voinut tarkastella Stakesin ylläpitämässä SOTKAnetindikaattoripankissa 7. Ammattiin opiskelevien kyselystä Kainuussa ja Oulun seudulla syksyllä 2007 tehtävä raportointi sisältää: 1. koko tutkimusalueen raportin, koko tutkimusalueen profiilikuviot Kouluterveyskyselyn indikaattoreista vuosikursseittain, sukupuolittain ja verrattuna lukiolaisiin vastaavalla alueella; koko tutkimusalueen kysymyskohtaiset jakaumat taulukkoina. Raportti on tulostettavissa osoitteesta - Tulokset - Oulun lääni. 2. maakuntaraportin, profiilikuviot Kouluterveyskyselyn indikaattoreista ja kysymyskohtaiset jakaumat taulukkoina erikseen koko Kainuun maakunnasta ja Oulun kaupungin alueella toimivien ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista (tulokset toimitettu alueiden yhdyshenkilölle), 3. oppilaitos- tai toimipistekohtaisesti profiilikuviot Kouluterveyskyselyn indikaattoreista ja kysymyskohtaiset jakaumat taulukkoina (Oulun lisäksi Oulun seudun ammattiopiston toimipisteet Haukiputaalla, Kempeleessä, Limingassa ja Muhoksella)(tulokset toimitettu alueen yhdyshenkilölle). Tässä raportissa kuvataan ammattiin opiskelevien hyvinvoinnin tilanne Oulun seudulla ja Kainuussa syksyllä Nuorten hyvinvointia kuvaavat indikaattorit on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, terveys, terveystottumukset sekä terveysosaaminen ja opiskelijahuolto. Jokaisessa indikaattoriryhmässä on 8 10 indikaattoria. Osa indikaattoreista perustuu yksittäisiin kysymyksiin, osa on muodostettu samaa ilmiötä tiivistetysti kuvaavasta summamuuttujasta. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään ensin kaksi profiilikuviota ammattiin opiskelevista. Ensimmäisessä esitetään vuoden 2007 tulokset sukupuolittain ja toisessa vuosikursseittain. Molemmissa kuvioissa on myös koko aluetta koskeva prosenttiosuus. Ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välisissä vertailuissa esitetään ensin tulokset lukion 1. vuosikurssilta ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssilta luokka-aste- ja sukupuoli vakioituina ja toisessa kuviossa sukupuolittain. Liitetiedostossa on lisäksi esitetty indikaattorien prosenttiosuudet koulutusaloittain. Riittävän suuren vastaajamäärän varmistamiseksi mahdollisista kahdeksasta koulutusalasta esitetään ainoastaan ne viisi, joita on sekä Kainuun maakunnan että Oulun seudun ammatillisissa oppilaitoksissa. Profiilikuviot ja kysymyskohtaiset taulukot tehdään myös tutkimusalueen jokaisesta ammatillisen oppilaitoksen toimipisteestä. Tietosuojan turvaamiseksi tuloksia ei toimiteta lainkaan oppilaitoskohtaisesti, jos oppilaitoksessa on alle viisi vastaaja. Vastaavasti jos kyselyyn vastanneita tyttöjä tai poikia on koulussa alle viisi, sukupuoliryhmittäisiä tuloksia ei toimiteta. 6 Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tulokset ovat osoitteessa > Tulokset. 7 Ks. SOTKAnet-indikaattoripankin Internet-sivut: Stakes Kouluterveyskysely

10 Kaikki materiaali lähetetään ainoastaan yhdyshenkilöille, joiden toivotaan välittävän tietoa ja materiaalia eteenpäin mm. oppilaitoksiin, sosiaali- ja terveystoimeen, opetusja sivistystoimeen sekä päättäjille. Tulosten vertailtavuuden parantamiseksi indikaattoreiden prosenttiosuudet vakioidaan tässä raportissa vuosikurssin ja/tai sukupuolen mukaan. Vakiointi tarkoittaa käytännössä sitä, että jokaisessa vuosikurssin ja/tai sukupuolen mukaisessa osajoukossa oletetaan olevan yhtä paljon vastaajia. Esimerkiksi maakunnan tilannetta koskeva prosenttiosuus on saatu laskemalla keskiarvo neljän osajoukon prosenttiosuuksista (1. vuosikurssin pojat, 1. vuosikurssin tytöt, 2. vuosikurssin pojat, 2. vuosikurssin tytöt). Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkona raportin lopussa. Vaikka Kouluterveyskysely on tehty ammattiin opiskeleville Kainuussa myös vuosina 1996, 1998 ja 2000 ja Oulun seudulla vuosina 1997 ja 1999, tässä raportissa ei vertailla vuoden 2007 tuloksia näiden vuosien tuloksiin. Koska aikaisempina vuosina kysely tehtiin vain 2. vuosikurssin opiskelijoille eivätkä kaikki ammatilliset oppilaitokset osallistuneet kyselyyn, tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2007 kyselyn kanssa. AINEISTOT JA MENETELMÄT Kouluterveyskysely tehtiin kolmen viikon aikana syys-lokakuussa 2007 Kainuun (Kainuun ammattiopiston), Oulun, Haukiputaan, Kempeleen, Limingan ja Muhoksen alueella toimivissa ammatillisissa oppilaitoksissa (Oulun seudun ammattiopisto, Oulun diakoniaopisto, Oulun palvelualan opisto ja Oulun konservatorio). Lomakkeet lähetettiin suoraan kirjapainosta ammatillisten oppilaitosten ja niiden toimipisteiden yhdyshenkilöille. Kysely tehtiin opettajan ohjauksessa yhden oppitunnin aikana. Vastatut lomakkeet koottiin oppitunnin lopussa luokkakohtaiseen kirjepussiin, jonka opettaja sulki opiskelijoiden nähden. Oppilaitoksen kirjepussit toimitettiin yhtenä pakettina tutkijaryhmälle tallennettavaksi. Yhteensä 3698 opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijaa vastasi kyselyyn. Lomakkeista 57 hylättiin, koska yli puolet kysymyksistä jäi vastaamatta tai vastaajan sukupuolta ei saatu selville. Hyväksyttyjä vastauksia oli yhteensä 3641 (taulukko 1). Tässä raportissa aineisto rajataan alle 21-vuotiaisiin (käytännössä alle 20 vuotta ja 10 kuukautta vanhoihin). Aineistosta jäi tämän syyn vuoksi pois 499 vastausta. Lisäksi 99 lomakkeessa ei ole ilmoitettu syntymävuotta ja -kuukautta. Ikärajatussa aineistossa vastaajia oli 1. vuosikurssilla 1716 ja 2. vuosikurssilla Aineisto kattaa arviolta 61 prosenttia Kainuun ja Oulun seudun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista. Taulukossa 2 kuvataan aineisto vuosikurssin ja sukupuolen mukaan toimipisteittäin. Kyselyä ei tehty Kainuun ammattiopistossa kieliongelmien takia ollenkaan yhdessä 11 opiskelijan maahanmuuttajaryhmässä. Kyselyä ryhmissä valvovat opettajat ilmoittivat opiskelijoiden poissaolojen syiksi yleisimmin sairauden, harjoittelujaksolla olemisen, toisen ryhmän tunnilla olemisen ja yli-ikäisyyden. Oulun seudulla kyselyä ryhmissä ohjaavien opettajien ilmoitusten mukaan ylivoimaisesti yleisin syy opiskelijoiden poissa- Stakes Kouluterveyskysely

11 oloihin oli sairaus. Toiseksi yleisimmin mainittu syy oli lintsaaminen. Joissain tapauksissa opiskelijat olivat yli-ikäisiä kyselyn kohderyhmään. Yhdessä ryhmässä kyselylomakkeita oli ollut liian vähän ja siksi kysely oli jäänyt tekemättä 5 opiskelijalta. Työssäoppimisjakson vuoksi vastaamatta jääneet opiskelijat olivat toisen vuosikurssin opiskelijoita. Taulukko 1. Oppilasmäärä tutkimusalueella sekä Kouluterveyskyselyyn hyväksytysti vastanneiden lukumäärä ja alle 21-vuotiaiden vastaajien lukumäärä ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista. 1. vuosikurssi 2. vuosikurssi Yhteensä Kattavuus Oppilasmäärä tutkimusalueella Hyväksyttyjen vastausten lukumäärä ,5 % Alle 21-vuotiaiden vastaajien lukumäärä ,5 % Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat vuosikurssin ja sukupuolen mukaan vuonna 2007 toimipisteittäin. Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Haukipudas Kempele Liminka Muhos Oulu Kajaani Aol 1. vk Aol 2. vk Yht. Pojat Tytöt Pojat Tytöt Oulun seudun ammattiopisto, Haukiputaan yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Kempeleen yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Limingan yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Myllytullin yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, tekniikka Oulun seudun ammattiopisto Pikisaaren yksikkö Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, liiketalous Oulun diakoniaopisto Oulun seudun ammattiopisto, Kontinkankaan yksikkö Oulun Palvelualan Opisto Oulun konservatorio Kainuun ammattiopisto, liiketalous Kainuun ammattiopisto, Vimpeli Kainuun ammattiopisto, Seppälä Kainuun ammattiopisto, Kulttuuriala Kuhmo Kainuun ammattiopisto, Kuhmo Sotkamo Kainuun ammattiopisto, Sotkamo Kainuun ammattiopisto, Suomussalmi Suomussalmi Kainuun ammattiopisto, Suomussalmi, tekniikka ja liikenne Yhteensä Ammatillisten oppilaitosten kysely tehtiin Lukiolaisten aineisto kerättiin Kainuun maakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla puoli vuotta aiemmin, huhtikuussa 2007 ( ). Aineistojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi ammatillisten oppilaitosten aineisto rajattiin alle 21-vuotiaisiin. Lisäksi lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden vertailuissa käytettiin ainoastaan lukion 1. vuosikurssin Stakes Kouluterveyskysely

12 ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssin opiskelijoiden vastauksia. Lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat ovat täten mahdollisimman saman ikäisiä ja molemmilla on noin vuosi kokemusta ko. oppilaitoksessa opiskelusta. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla on reilu vuosi ja lukiolaisilla vajaa vuosi opintoja takana. Ammatillisten oppilaitosten 1. vuosikurssin opiskelijoiden tietoja ei vertailussa käytetty koska heillä on kyselyajankohdasta johtuen ainoastaan 1 2 kuukauden opinnot ja siten vielä varsin lyhytaikaiset kokemukset opiskelusta ja opiskeluterveydenhuollosta takana. Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita oli tässä vertailussa 1327 (57 % oppilasmäärästä) ja lukiolaisia 2439 (71 % oppilasmäärästä). (Taulukko 3). Taulukko 3. Oppilasmäärä tutkimusalueella ja alle vuotiaiden vastaajien lukumäärä sekä aineiston kattavuus lukioiden 1. vuosikurssilla ja ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssilla. lukioiden 1. vuosikurssi ammatillisten oppilaitosten 2. vuosikurssi Oppilasmäärä tutkimusalueella Alle vuotiaiden vastaajien lukumäärä Kattavuus 71.0% 57.4% Stakes Kouluterveyskysely

13 TULOKSET AMMATTIIN OPISKELEVIEN HYVINVOINNISTA Elinolot Joka neljännen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan perhe oli muu kuin ydinperhe (kuvio 1; liite 3). Opiskelijoista 45 prosenttia ilmoitti vanhemmistaan vähintään toisen tupakoivan ja kolmannes vähintään toisen olleen työttömänä vuoden aikana. Yli puolella oli käytössään yli 17 euroa viikossa, toisen vuosikurssin opiskelijoilla yleisemmin kuin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla (58 % vs. 49 %). Opiskelijoista 46 prosenttia ilmoitti, etteivät heidän vanhempansa aina tiedä nuorten viikonloppuiltojen viettopaikkaa, ja joka kymmenes (9 %) ilmoitti, että hänellä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Keskusteluvaikeudet olivat harvinaisempia toisen vuosikurssin opiskelijoilla verrattuna ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin (10 % vs. 7 %) (kuvio 1; liite 3). Ilman läheistä ystävää oli lähes joka kymmenes opiskelija (8 %). Fyysistä uhkaa oli vuoden aikana kokenut joka viides (18 %) ja toistuvia rikkeitä tehnyt joka kymmenes (10 %). Tytöt ilmoittivat poikia yleisemmin vähintään toisen vanhemmistaan tupakoivan (47 % vs. 43 %) ja perherakenteensa olevan muu kuin ydinperhe (29 % vs. 26 %) (kuvio 2; liite 4). Pojissa sen sijaan oli tyttöjä enemmän niitä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää (12 % vs. 5 %), niitä, jotka olivat kokeneet fyysistä uhkaa vuoden aikana (19 % vs. 16 %) ja niitä, jotka olivat tehneet toistuvia rikkeitä vuoden aikana. Tarkasteltavat indikaattorit: Perherakenteena muu kuin ydinperhe: Opiskelijan perhe on muu kuin ydinperhe. Ainakin yksi vanhemmista tupakoi: Vähintään yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana: Vähintään yksi vanhemmista on ollut työttömänä tai pakkolomalla vuoden aikana. Käyttövarat yli 17 euroa viikossa: Opiskelijalla on käytössään keskimäärin yli 17 euroa viikossa. Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa: Vanhemmat eivät tiedä aina, missä opiskelija viettää viikonloppuiltansa. Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa: Opiskelija ei pysty juuri koskaan keskustelemaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan. Ei yhtään läheistä ystävää: Opiskelijalla ei ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana: Opiskelija on kokenut fyysistä uhkaa, jos häneltä on varastettu uhkailemalla, uhattu vahingoittaa tai käyty kimppuun vuoden aikana. Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana: Opiskelija on vuoden aikana tehnyt seuraavista rikkeistä vähintään kahta tai vähintään kaksi kertaa: tehnyt töherryksiä, vahingoittanut oppilaitoksen omaisuutta, vahingoittanut muuta omaisuutta, varastanut, hakannut jonkun. Stakes Kouluterveyskysely

14 ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Koko aineisto % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 27 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 45 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 32 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 53 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 46 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 18 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana vuosikurssi (n=1716) 2. vuosikurssi (n=1327) Yhteensä (n=3043) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 1. Elinoloindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna ELINOLOT Vakioidut prosenttiosuudet Koko aineisto % Perherakenteena muu kuin ydinperhe 27 Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 45 Vähintään yksi vanhempi työttömänä vuoden aikana 32 Käyttövarat yli 17 euroa viikossa 53 Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa 46 Keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa Ei yhtään läheistä ystävää 8 9 Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 18 Toistuvasti rikkeitä vuoden aikana 10 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi Pojat (n=1661) Tytöt (n=1382) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Stakes Kouluterveyskysely

15 Kouluolot Joka kolmas opiskelija koki oppilaitoksensa fyysiset työolot puutteellisiksi (kuvio 3; liite 3). Koulutapaturma oli sattunut 6 prosentille opiskelijoista vuoden aikana. Oppilaitoksen työilmapiirin koki ongelmalliseksi 12 prosenttia ja joka seitsemäs (14 %) koki, ettei tule kuulluksi oppilaitoksessa. Joka viides (22 %) piti opiskeluun liittyvää työmäärää liian suurena ja joka neljännellä (24 %) oli vaikeuksia opiskelussa. Apua opiskelun vaikeuksiin saatiin kuitenkin varsin hyvin, sillä vain 8 prosenttia koki, ettei saa apua oppilaitoksesta tai kotoa. Toistuvasti koulukiusatuksi oli tullut 4 prosenttia opiskelijoista ja joka kuudes (15 %) oli lintsannut ainakin kaksi päivää kuukauden aikana. Ainostaan yksi sadasta (1 %) ilmoitti, ettei pidä lainkaan opiskelusta. Koulutapaturmia, koulukiusatuksi tulemista ja opiskelusta pitämättömyyttä lukuun ottamatta kaikki kouluolojen indikaattorit arvioitiin negatiivisemmin toisella vuosikurssilla kuin ensimmäisellä vuosikurssilla (kuvio 3; liite 3). Tytöt kokivat oppilaitoksensa fyysiset työolot puutteellisemmiksi kuin pojat (39 % vs. 30 %) (kuvio 4; liite 4). Tytöt myös kokivat opiskeluun liittyvän työmäärän yleisemmin liian suureksi (26 % vs. 19 %) ja he myös ilmoittivat yleisemmin vaikeuksia opiskelussa (25 % vs. 22%) kuin pojat. Pojat sen sijaan ilmoittivat tyttöjä yleisemmin koulutapaturmista (8 % vs. 4 %) ja toistuvasta koulukiusaamisesta (6 % vs. 2 %). Muilta osin tyttöjen ja poikien arviot kouluoloista eivät poikenneet toisistaan. Tarkasteltavat indikaattorit: Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita: Työskentelyä haittaavat tekijät ovat opiskelutilojen ahtaus, melu, sopimaton valaistus, huono ilmanvaihto, lämpötila, likaisuus, epämukavat työtuolit tai -pöydät, huonot sosiaalitilat, tapaturmavaara. Koulutapaturma lukuvuoden aikana: Opiskelijalle on sattunut oppilaitoksessa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Oppilaitoksen työilmapiirissä ongelmia: Muodostuu neljästä opettajasuhteeseen ja ryhmän ilmapiiriin liittyvästä väittämästä (Opettajani odottavat minulta liikaa, Opettajat kohtelevat meitä opiskelijoita oikeudenmukaisesti, Ryhmäni opiskelijat viihtyvät hyvin yhdessä, Ryhmässäni on hyvä työrauha), kahdesta työympäristöön liittyvästä haittatekijästä (Työympäristön rauhattomuus, Kiireisyys) sekä kolmesta vuorovaikutukseen liittyvästä opiskeluvaikeuksia kartoittavasta kysymyksestä (Työskentely ryhmissä, Opiskelukavereiden kanssa toimeentuleminen, Opettajien kanssa toimeentuleminen). Ei koe tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa: Muodostuu kolmesta opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutusta kuvaavasta väittämästä (Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan oman mielipiteeni tunnilla, Opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu, Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon opiskelun kehittämisessä). Opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri: Opiskeluun liittyvä työmäärä on ollut lukuvuoden aikana jatkuvasti tai melko usein liian suuri. Vaikeuksia opiskelussa: Vaikeuksia opiskelussa mitattiin seuraavien asioiden avulla: läksyjen tekeminen, kokeisiin valmistautuminen, parhaan opiskelutavan löytäminen, omatoimisuutta vaativien tehtävien hoitaminen, kirjoittamistehtävien tekeminen, lukemistehtävien tekeminen, opetuksen seuraaminen. Opiskelussa avun puutetta: Opiskelija saa apua oppilaitoksesta tai kotoa opiskelun vaikeuksiin harvoin tai ei juuri koskaan. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa: Opiskelija on joutunut kiusaamisen kohteeksi oppilaitoksessa noin kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana. Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana: Opiskelija pinnannut ainakin kaksi kokonaista opiskelupäivää kuukauden aikana. Ei pidä lainkaan opiskelusta: Opiskelija ei pidä tällä hetkellä lainkaan opiskelusta. Stakes Kouluterveyskysely

16 KOULUOLOT Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Oppilaitoksen työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa Opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Opiskelussa avun puutetta Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan opiskelusta Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi 1. vuosikurssi (n=1716) 2. vuosikurssi (n=1327) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 3. Kouluoloindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna KOULUOLOT Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Koulutapaturma vuoden aikana Oppilaitoksen työilmapiirissä ongelmia Ei koe tulevansa kuulluksi oppilaitoksessa Opiskeluun liittyvä työmäärä liian suuri Vaikeuksia opiskelussa Opiskelussa avun puutetta Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Lintsannut ainakin 2 päivää kuukauden aikana Ei pidä lainkaan opiskelusta Pojat (n=1661) Tytöt (n=1382) Yhteensä (n=3043) Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Stakes Kouluterveyskysely

17 Terveys Reilu viidesosa (22 %) opiskelijoista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, joka kymmenennellä (10 %) oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus ja joka viidennellä oli ylipainoa (19 %) (kuvio 5; liite 3). Joka viidennellä (19 %) on vähintään kaksi päivittäistä oiretta. Yleisin päivittäinen oire oli väsymys, jota oli 17 prosentilla opiskelijoista. Viikoittaisista oireista niska- tai hartiakipuja oli 37 prosentilla ja päänsärkyä joka kolmannella (33 %). Keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta oli joka kymmenennellä (11 %) opiskelijalla ja koulu-uupumusta 6 prosentilla. Toisen vuosikurssin opiskelijat kokivat terveydentilansa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi (23 % vs. 20 %) (kuvio 5; liite 3). Myös oireilu oli yleisempää toisen vuosikurssin opiskelijoilla. Useat päivittäiset oireet (21 % vs. 18 %), päivittäinen väsymys (18 % vs. 15 %), viikoittaiset niska- tai hartiakivut (39 % vs. 35 %) ja koulu-uupumus (7 % vs. 4 %) olivat yleisempiä toisen vuosikurssin opiskelijoilla verrattuna ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin. Ylipaino oli pojilla yleisempää kuin tytöillä (24 % vs. 13 %). Lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet olivat lähes yhtä yleisiä (11 % vs. 9 %) (kuvio 6; liite 4). Muilta osin tytöt ilmoittivat sekä fyysisiä että psyykkisiä oireita selvästi yleisemmin kuin pojat. Tytöt myös kokivat terveydentilansa poikia yleisemmin keskinkertaiseksi tai huonoksi (25 % vs. 18 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Terveydentila keskinkertainen tai huono: Opiskelijan kokema terveydentila on keskinkertainen, melko huono tai erittäin huono. Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus: Opiskelijalla on jokin lääkärin toteama pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma, joka haittaa jokapäiväistä toimintaa. Ylipainoa: Opiskelijalla on painoindeksin (BMI) mukaan ylipainoa. Päivittäin vähintään kaksi oiretta: Opiskelijalla on ollut lähes päivittäin vähintään kaksi seuraavista oireista puolen vuoden aikana: niska- tai hartiakipuja, selän alaosan kipuja, vatsakipuja, jännittyneisyyttä tai hermostuneisuutta, ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, väsymystä tai heikotusta. Väsymystä lähes päivittäin: Opiskelijalla on ollut lähes päivittäin väsymystä tai heikotusta puolen vuoden aikana. Niska- tai hartiakipuja viikoittain: Opiskelijalla on ollut vähintään kerran viikossa niska- tai hartiakipuja puolen vuoden aikana. Päänsärkyä viikoittain: Opiskelijalla on ollut vähintään kerran viikossa päänsärkyä puolen vuoden aikana. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus: Masentuneisuutta mitataan 12 kysymyksellä Raitasalon mielialakyselystä, joka perustuu Beckin depressio-mittariin. Koulu-uupumusta: Koulu-uupumusta mitataan kolmella kysymyksellä, jotka perustuvat Salmela-Aron ja Näätäsen koulu-uupumusmittariin BBI-10. Koulu-uupumus koostuu uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä asenteesta työhön ja opintojen merkityksen vähentymisestä sekä kyvyttömyyden ja riittämättömyyden tunteesta opiskelijana. Stakes Kouluterveyskysely

18 TERVEYS Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 6 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi 1. vuosikurssi (n=1716) 2. vuosikurssi (n=1327) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 5. Terveysindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna TERVEYS Koko aineisto Vakioidut prosenttiosuudet % Terveydentila keskinkertainen tai huono Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus Ylipainoa Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumusta 6 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi Pojat (n=1661) Tytöt (n=1382) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Stakes Kouluterveyskysely

19 Terveystottumukset Kaksi kolmesta (65 %) opiskelijasta ilmoitti, ettei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla (kuvio 7; liite 3). Lähes joka kolmas (31 %) söi epäterveellisiä välipaloja opiskelupäivän aikana vähintään kahdesti viikossa. Hampaidensa suosituksen mukaisen hoidon laiminlöi kaksi kolmasosaa opiskelijoista (64 %). Liian vähän liikuntaa harrasti 70 prosenttia opiskelijoista. Arki-iltaisin kello 23 jälkeen meni nukkumaan 38 prosenttia opiskelijoista. Päivittäin tupakoivien osuus oli 43 prosenttia ja tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus 37 prosenttia. Joka kuudes (17 %) ammattiin opiskeleva ilmoitti kokeilleensa laittomia huumeita ainakin kerran. Kouluruoan syöminen oli monipuolisempaa toisen vuosikurssin opiskelijoilla verrattuna ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin, mutta epäterveellisten välipalojen syöminen oli yhtä yleistä molemmilla vuosikursseilla (kuvio 7; liite 3). Sekä hampaiden harjaaminen että liikunnan harrastaminen pysyivät yhtä kaukana suosituksista siirryttäessä ensimmäiseltä toiselle vuosikurssille. Sen sijaan arki-iltaisin myöhään valvominen (41 % vs. 34 %), päivittäinen tupakointi (45 % vs. 41 %), tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juominen (41 % vs. 33 %) ja laittomien huumeiden kokeilut (19 % vs. 16 %) olivat toisen vuosikurssin opiskelijoilla selvästi ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita yleisempiä. Tytöissä oli poikia enemmän niitä, jotka harrastivat liikuntaa liian vähän (72 % vs. 67 %) (kuvio 8; liite 4). Pojat sen sijaan söivät tyttöjä yleisemmin epäterveellisiä välipaloja (33 % vs. 30 %) ja valikoivammin lounaan (67 % vs. 62 %). He myös laiminlöivät tyttöjä yleisemmin hampaiden harjauksen (78 % vs. 50 %), valvoivat arki-iltaisin myöhään (45 % vs. 31 %) ja olivat tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa (41 % vs. 33 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla: Opiskelija jättää yleensä syömättä jonkin seuraavista neljästä kouluaterian osasta: pääruoka, salaatti, maito tai piimä, leipä. Epäterveellisiä välipaloja oppilaitoksessa vähintään 2 kertaa viikossa: Opiskelija syö makeita tai rasvaisia välipaloja oppilaitoksessa opiskeluviikon aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä: Opiskelija harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä. Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa: Opiskelija harrastaa liian vähän liikuntaa, jos kumpikin tai toinen seuraavista ehdoista täyttyy: 1) harrastaa vapaa-aikanaan urheilua tai liikuntaa harvemmin kuin neljä kertaa viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan, 2) harrastaa vapaaaikanaan hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa vähemmän kuin kaksi tuntia viikossa. Liikuntaindikaattori pohjautuu UKK-instituutin liikuntapiirakassa annettuun terveysliikuntasuositukseen nuorille. Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo 23: Opiskelija menee opiskelupäivinä tavallisesti nukkumaan kello 23 jälkeen. Tupakoi päivittäin: Opiskelija tupakoi kerran päivässä tai useammin. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa: Opiskelija käyttää alkoholia tosi humalaan asti vähintään kerran kuukaudessa. Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran: Opiskelija on kokeillut ainakin kerran marihuanaa, hasista, ekstaasia, Subutexia, heroiinia, kokaiinia, amfetamiinia, LSD:tä tai muuta vastaavaa huumetta. Stakes Kouluterveyskysely

20 TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Koko aineisto % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 65 Epäterveellisiä välipaloja oppilaitoksessa vähintään 2 kertaa viikossa 31 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 64 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa 70 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin 43 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 37 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 17 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi 1. vuosikurssi (n=1716) 2. vuosikurssi (n=1327) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 7. Terveystottumusindikaattoreiden sukupuolivakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista vuosikurssin mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna TERVEYSTOTTUMUKSET Vakioidut prosenttiosuudet Koko aineisto % Ei syö kaikkia aterianosia kouluruoalla 65 Epäterveellisiä välipaloja oppilaitoksessa vähintään 2 kertaa viikossa 31 Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä 64 Harrastaa liian vähän liikuntaa viikossa 70 Nukkumaanmeno myöhemmin kuin klo Tupakoi päivittäin 43 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa 37 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran 17 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssi Pojat (n=1661) Tytöt (n=1382) Yhteensä (n=3043) Stakes: Kouluterveyskysely Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Stakes Kouluterveyskysely

21 Terveysosaaminen ja opiskelijahuolto Reilu viidesosa (22 %) opiskelijoista koki, etteivät terveystiedon aiheet kiinnosta, ja joka neljäs (26 %), ettei terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia terveydestä (kuvio 9; liite 3). Reilulla kuudenneksella oli huonot tiedot seksuaaliterveydestä (17 %) ja päihteistä (18 %). Muissa kuin opiskeluun liittyvissä asioissa avun puutetta koki 7 prosenttia opiskelijoista. Vajaa kuudennes (15 %) koki oppilaitoksen terveydenhoitajan ja vajaa kolmannes (30 %) lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi. Lähes joka viides opiskelija (18 %) oli tyytymätön terveydenhuoltoon henkilökohtaisten asioiden osalta. Tyytymättömyys terveydenhuoltoon lisääntyi ensimmäiseltä vuosikurssilta toiselle vuosikurssille siirryttäessä (15 % vs. 20 %) (kuvio 9; liite 3). Toisen vuosikurssin opiskelijat kokivat harvemmin terveystiedon opetuksen lisäävän heidän valmiuksiaan huolehtia terveydestä verrattuna ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin (28 % vs. 23 %). Sekä seksuaaliterveystietämys (18 % vs. 15 %) että päihdetietämys (19 % vs. 16 %) olivat toisen vuosikurssin opiskelijoilla ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita huonompi. Pojat pitävät terveystiedon aiheita vähemmän kiinnostavina kuin tytöt (32 % vs. 12 %) ja pojat myös kokivat tyttöjä yleisemmin, ettei terveystiedon opetus lisää heidän valmiuksiaan huolehtia terveydestä (29 % vs. 23 %) (kuvio 10; liite 4). Sekä seksuaaliterveystiedot että päihdetiedot olivat pojilla tyttöjä huonommat (23 % vs. 10 % ja 22 % vs. 13 %). Tytöt sen sijaan kokivat terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle pääsyn vaikeaksi poikia yleisemmin (18 % vs. 12 % ja 39 % vs. 21 %). Tytöt olivat myös poikia tyytymättömämpiä terveydenhuoltoon henkilökohtaisten asioiden osalta (20 % vs. 16 %). Tarkasteltavat indikaattorit: Terveystiedon aiheet eivät kiinnosta: Terveystiedon opetuksen aiheet eivät kiinnosta opiskelijaa. Terveystiedon opetus ei lisää valmiuksia huolehtia terveydestä: Opiskelijan mielestä terveystiedon opetus ei lisää taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Huonot tiedot seksuaaliterveydestä: Muodostuu kuudesta seksuaaliterveyttä koskevasta väittämästä. Huonot tiedot päihteistä: Muodostuu kuudesta tupakkaa, nuuskaa ja alkoholia koskevasta väittämästä. Avun puutetta muissa kuin opiskeluun liittyvissä asioissa: Opiskelija saa melko tai erittäin huonosti apua muihin kuin opiskeluun liittyviin ongelmiin terveydenhoitajalta, lääkäriltä, koulupsykologilta, kuraattorilta ja opettajalta. Vaikea päästä oppilaitoksen terveydenhoitajan vastaanotolle: Opiskelija kokee oppilaitoksen terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Vaikea päästä oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle: Opiskelija kokee oppilaitoksen lääkärin vastaanotolle pääsyn melko tai erittäin vaikeaksi. Tyytymätön oppilaitoksen terveydenhuoltoon henk.koht. asioissa: Opiskelija on melko tai erittäin tyytymätön oppilaitoksen terveydenhuollon toimivuuteen keskusteltaessa henkilökohtaisista asioista, kuten seksi tai masennus. Stakes Kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008

Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SODANKYLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KARKKILAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1

Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: KAUNIAISTEN KUNTARAPORTTI Kauniainen: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Kaustisen kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Kaustisen kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Kaustisen kuntaraportti Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Lapuan kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Lapuan kuntaraportti Anni Lommi, Suvi Vilkki, Topi Kinnunen, Jukka Jokela, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi

Kouluterveys 2009. Tyrnävän kuntaraportti. etunimi.sukunimi@thl.fi Kouluterveys 2009 Tyrnävän kuntaraportti Ella-Marja Rauhala, Anni Lommi, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Suvi Vilkki, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen etunimi.sukunimi@thl.fi

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: TOHMAJÄRVEN KUNTARAPORTTI Helsinki: S osiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla

Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla Kouluterveyskyselyn hyödyntäminen oppilaitostasolla Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät, 2.12.2009, Vierumäki 2.12.2009 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely peruskoulujen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2008: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: VANTAAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 SISÄLLYS

Lisätiedot

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula. Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti

Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula. Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Jukka Jokela, Jaana Markkula Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa 2007: Kainuun maakuntaraportti Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ

NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen NUORTEN HYVINVOINTI ETELÄ-SUOMEN, ITÄ-SUOMEN JA LAPIN LÄÄNEISSÄ 2000 2006 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tulosten raportointi...

Lisätiedot

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI

Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: NUMMI-PUSULAN KUNTARAPORTTI Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, 2009 Kouluterveyskysely

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI KOULUTERVEYS 2008: PÄÄKAUPUNKISEUDUN RAPORTTI Pauliina Luopa, Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI

KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Riikka Puusniekka, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2006: JÄRVENPÄÄN KUNTARA- PORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI

Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen KOULUTERVEYS 2004: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus ja kehittämiskeskus Stakes, 2004 Anni

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2007

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KESKI-POHJANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot

Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot S T A K E S I N R A P O R T T E J A 2 3 / 2 0 0 8 Pauliina luopa, minna pietikäinen, jukka jokela Kouluterveyskysely 1998 2007: Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI VARSINAIS-SUOMESSA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2006: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Laukaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI POHJOIS-POHJANMAALLA 1999 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes,

Lisätiedot

Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA

Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA Hanna Harju, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI PIRKANMAALLA 1999 2007 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 2008

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2004: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Ojajärvi, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Räsänen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsingin kaupunki Terve

Lisätiedot

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA

Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA Jaana Markkula, Pauliina Luopa, Jukka Jokela, Annikka Sinkkonen, Minna Pietikäinen NUORTEN HYVINVOINTI KAINUUSSA 1998 07 Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, 07 Jaana

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VIHDIN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista

Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Kouluterveys 2009: Lapuan kuntaraportti ammattiin opiskelevista Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen & Minna Pietikäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Elinolot. Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013.

Elinolot. Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013. Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013. Elinolot Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Kuvaus: Ainakin yksi vanhemmista tupakoi nykyisin. Ovatko vanhempasi tupakoineet Sinun

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2010

Kouluterveyskysely 2010 Karkkilan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Mira Roine, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004

Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Pauliina Luopa, Minna Räsänen, Jukka Jokela, Matti Rimpelä Kouluterveyskyselyn valtakunnalliset tulokset vuosina 1999 2004 Aiheita 12/2005 ISBN 951-33-1621-1 ISSN 1236-9845 Stakesin monistamo, Helsinki

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2011

Kouluterveyskysely 2011 Iin kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020 610

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: FORSSAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: FORSSAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: FORSSAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely 2013 Tyrnävän kuntaraportti Suvi Nipuli, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla Kouluterveyskysely 2000 2009

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla Kouluterveyskysely 2000 2009 Pauliina Luopa Anni Lommi Topi Kinnunen Jukka Jokela Kouluterveyskysely 2000 2009 RAPORTTI 20 2010 Pauliina Luopa, Anni Lommi, Topi Kinnunen, Jukka Jokela ja THL Ruotsinkielinen tiivistelmä: Käännös Aazet

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely 2013 Espoon kuntaraportti Anni Matikka, Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Suvi Nipuli, Reija Paananen, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2010: HELSINGIN KUNTARAPORTTI Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsingin kaupunki Terve ja turvallinen

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: VANTAAN KUNTARAPORTTI AMMATTIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali- ja

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI AMMAT- TIIN OPISKELEVISTA

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI AMMAT- TIIN OPISKELEVISTA Riikka Puusniekka, Hanna Harju, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI AMMAT- TIIN OPISKELEVISTA Helsinki: Sosiaali-

Lisätiedot

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kouluterveys Kauniaisten kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Kouluterveys 2010 Kauniaisten kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

ISBN ISSN

ISBN ISSN Aiheita 7/2003 Pauliina Luopa, Matti Rimpelä, Jukka Jokela Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä Kouluterveyskysely 2000 ja 2002 Tilausnumero A307 ISBN 951-33-1329-8 ISSN 1236-9845

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Tomi Virkkunen, Pauliina Luopa, Soili Orre, Jukka Jokela, Matti Rimpelä KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2002 150 KUNTAA KOULUJA 416 peruskoulua 219 lukiota HAVAINTOJA 82 000 Stakes,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013

Kouluterveyskysely 2013 Kouluterveyskysely 2013 Uudenmaan raportti (ilman pääkaupunkiseutua) Hanne Kivimäki, Pauliina Luopa, Anni Matikka, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja

Lisätiedot

Kouluterveys Vantaan kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen

Kouluterveys Vantaan kuntaraportti. Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Kouluterveys 2010 Vantaan kuntaraportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Telephone: 020

Lisätiedot