SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä RAPORTTI

Transkriptio

1 SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä RAPORTTI Lähetyskentällä auttamistyössä olevat työntekijät kohtaavat monenlaisia ahdistavia ja vaikeita asioita, jotka vaikuttavat heihin. Aina kysymys ei ole siitä, että työntekijä itse joutuisi traumatisoivaan tilanteeseen, vaan että hän joutuu läheltä seuraamaan sellaista ja auttamaan trauman uhreja. Tällöin hän altistuu toisten trauman vaikutuksille ja voi uupua auttamistyössään kokiessaan samantapaisia oireita kuin trauman läpi käyneet ihmiset. Lähettihuollon työryhmän kahdeksas teemapäivä järjestettiin Suomen Lähetysseuran Pihasalissa Mukana oli 53 osallistujaa 13 SLN:n jäsenyhteisöstä, SPR:sta ja diakonissalaitoksesta sekä yksi vuorotteluvapaalla oleva yksityishenkilö. SLN:n puheenjohtaja Timo Vasko piti alkuhartauden. Kouluttajina toimivat työyhteisökouluttaja Janne Hassinen (SLS) ja psykologi Pirjo Alajoki (OM). Lisäksi kaksi lähettiä piti case study -puheenvuoron. Janne Hassinen, MISTÄ SIJAISTRAUMATISOITUMISESSA ON KYSE Traumatisoituminen tarkoittaa altistumista ylivoimaisen voimakkaalle ulkoiselle tapahtumalle, joka tekee henkilöstä väliaikaisesti avuttoman ja rikkoo aikaisemmat tavalliset selviytymiskeinot ja defenssit, puolustusmekanismit. Kyseessä on äärimmäisen voimakkaiden ärsytysten tulva, joka ylittää yksilön sietokyvyn, kyvyn hallita kiihtymystä ja työstää sitä. Ihminen kokee tällöin voimattomuutta, avuttomuutta ja kauhua. Posttraumaattisessa stressihäiriössä (PTSD Post Traumatic Stress Disorder) ihminen kokee traumaattisen tapahtuman jatkuvasti uudelleen esimerkiksi toistuvina tietoisuuteen tunkeutuvina ja ahdistavina muistikuvina tai tuntemuksina, mm. aistiharhoina, flashbackeina, takautumina tai trauman aikaisen käyttäytymisen toistamisena. Siitä on seurauksena välttämiskäyttäytyminen ja yleisen reagointiherkkyyden turtuminen. Ihminen pyrkii välttämään traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja tai toimintoja, paikkoja ja ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta. Hänellä on jatkuva ylivireystila, jolloin usein esiintyy nukahtamis- ja unessa pysymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja vihanpurkauksia, keskittymisvaikeutta, korostunutta varuillaanoloa tai säikkymistä ja säpsähtelyä. Traumaan liittyy sekä yksilöllisiä että ympäristö- ja tilannetekijöitä. Muun muassa yksilön ominaisuudet, uskomukset, arvot, kognitiivinen rakenne, temperamentti, coping-tyyli, defenssien valikoima ja perinnöllinen taipumus vaikuttavat siihen, miten herkästi ja millä tavalla yksilö kokee trauman. Sen voivat vaikuttaa hyvinkin erilaiset ympäristö- ja tilannetekijät, kuten suru/menetys, kuolemalle altistuminen, moraalikonflikti tai stressitekijöiden moninaisuus. Trauman voi kokea yksin tai muiden kanssa tai se voi olla kokonaan kollektiivinen. Se voi olla myös yksittäinen tai toistuva tapahtuma, luonnon tai ihmisen aiheuttama. Posttraumaattisessa ympäristössä tuen taso voi olla hyvin erilainen ja kussakin kulttuurissa toipumisrituaalit eroavat toisistaan. Yksilöllinen traumareaktio on laaja-alainen, joka koskettaa useita elämän alueita. Emotionaalisella tasolla ihminen kokee ahdistusta, turtumista ja tasapainon järkkymistä. Kognitiivisella tasolla hän voi kieltää asian tai välttää sitä, vääristellä tapahtumaa tai dissosioida, eristää, se mielestään. Neurofysiologisella tasolla voi esiintyä ylivireyttä tai masennusta. Myötätuntouupumisessa eli sijaistraumatisoitumisessa tapahtuu prosessi, jonka aikana ihminen altistuu aluksi toisten kärsimykselle. Tällöin hän huolestuu ja kiinnostuu asiasta, hänellä on empaattista vastetta. Hän kokee itsensä erillisenä tapahtumasta ja tyydytyksentunnetta siitä, että voi olla auttamassa. Se voi ilmetä myötätuntostressinä. Kun altistuminen kärsimykselle pitkittyy ja elämään tulee muitakin haasteita, traumaattiset muistot alkavat vaivata ja seurauksena on myötätuntouupuminen. 1

2 KOKEMUKSIA SIJAISTRAUMATISOITUMISESTA LÄHETYSTYÖSSÄ Toinen lähetti on tehnyt 31 vuotta auttamistyötä vaikealla Keski-Aasian työalueella sodan ja hävityksen keskellä. Hänen tärkein tehtävänsä oli elää paikallisten rinnalla heidän koettelemuksissaan. Hänen aikanaan maassa tapahtui murhia, kidnappauksia ja onnettomuuksia. Pahinta oli se, että jossain vaiheessa työntekijät eristettiin toisistaan tragedian yhteydessä. Yhdessä jakaminen ja kokeminen olivat parasta hoitoa ja apua. Sen sijaan ulkopuoliset ihmiset eivät halua eivätkä kestä kuunnella traumaattisista tapahtumista. Toinen lähetti on tehnyt toistakymmentä vuotta työtä Lähi-idän pakolaisten parissa. Osallistuessaan rauhankonferenssiin maassa, jonka hallitsija oli itsevaltainen ja jossa kaikkea kuvattiin kameroilla ja kuunneltiin, hän tiedosti käyvänsä läpi samoja kokemuksia sisäisesti kuin hänen ystävänsä olivat käyneet läpi todellisesti. Lähetti koki työssään suunnatonta yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista, sitä, ettei heillä ollut riittävästi tukea, koska lähellä ei ollut ihmistä, jolle voisi jakaa syvimpiä ajatuksiaan. Hän koki kuulumattomuutta järjestön paikalliseen työyhteisöön samalla tavalla kuin muut työntekijät, koska he tekivät työtä pakolaisseurakunnassa ja olivat ikään kuin huonompia. Työntekijä kävi läpi syvästi omanarvon tunteen laskun ja kokemuksen tunteen siitä, että heitä ei hyväksytty suomalaisessa työyhteisössä joukkoon. Hengellisesti hän eli Jumalaan luottamisen aikaa siten, että hän uskoi ja luotti Jumalan huolenpitoon ja kiinni pitämiseen, vaikka hän itse ei jaksanut lukea Raamattua päivittäin ja rukoukset muuttuivat huokailuksi. Parasta tukea ja rohkaisua antoi kuunteleva ja empaattinen esimies, jota ilman työntekijä ei olisi selvinnyt. Pirjo Alajoki, SIJAISTRAUMATISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISY LÄHETYSJÄRJESTÖ Valintaprosessi Työalueet Huomion kiinnittäminen siihen, ketä lähetetään ja mihin lähetetään, koska työalueet eroavat toisistaan riskien suhteen On alueita, joissa altistuu stressille ja traumatisoiville asioille enemmän kuin jossain muualla Traumaattiset kokemukset Onko lähettikandidaatilla ollut traumaattisia kokemuksia aiemmin elämässä? Jos on, miten hän on käsitellyt niitä? Nostavatko muistot vielä voimakkaita tunteita? Mikä on tämänhetkinen tilanne? Vuosien takaiset traumat nousevat pintaan kovan stressin alla. Sopivan alueen ja työtehtävän löytyminen on tärkeää Alttius sijaistraumatisoitumiselle Joidenkin tutkimusten mukaan nuoremmat ja naimattomat ovat alttiimpia kokemaan sijaistraumatisoitumista kuin vanhemmat ja perheelliset Kaikki eivät ole yhtä sitkeitä ja se vaikuttaa haavoittuvuuteen Muita altistavia tekijöitä ovat alhainen itsetunto ja tapa käsitellä ongelmia välttelemällä. Silloin taakat kasautuvat sisimpään. Koulutus Lähetyskurssilla käsitellään työalueiden riskitekijöitä ja kurssin aikana voidaan arvioida tarkemmin lähettikandidaattien soveltuvuutta korkean riskin alueelle Järjestön on hyvä perehtyä sijaistraumatisoitumiseen ja miten se eroaa burn outista Sijaistraumatisoituminen koskee yleensä ammattiauttajia, jotka altistuvat auttamistyössään toisten kokemille traumoille, burn out perustuu enemmän työympäristön ongelmiin ja paineisiin ja voi koskea ketä tahansa. Prosessi etenee: kasautuva stressi > alentunut sietokyky > toissijainen traumaattinen stressi > myötätuntouupumus Järjestön suhtautuminen ongelmiin ja heikkouteen Saako niistä puhua vapaasti leimautumatta ja syyllistymättä? 2

3 Tehokkuuden ja tuloksellisuuden korostaminen vs. työstä nouseva ahdistuminen, neuvottomuus ja epävarmuus Marjory Foyle, Honourably Wounded: lähetystyössä haavoittuneet ovat sankareita, ei luusereita Ilmapiiri, jossa hyväksytään työstä aiheutuvien vaikeuksien ja ahdistuksen käsittely, auttaa ennalta ehkäisyssä Tuki työalueella Säännölliset vierailut työalueella auttavat ymmärtämään asioita, jotka kuormittavat lähettiä Tieto, ymmärrys ja keskustelut sijaistraumatisoitumisriskeistä varhaisessa vaiheessa auttavat ennalta ehkäisyssä Saako lähetti vertaistukea omassa työyhteisössään tai seurakunnan piirissä työalueella? Selkeät työnkuvaukset ja periaatteet auttavat lähettiä tietämään, mitä häneltä odotetaan ja mitä ei Lomat ja kotimaan jaksot Loma on työstä irtautumista ja lepoa varten, furlough on työtä, jolloin tavataan esirukoilijoita ja tukijoita seurakunnissa Debriefing kotimaassa, työnohjaus ja vertaistukiryhmät Sekä työnohjaajan kanssa että vertaistukiryhmässä lähetti voi purkaa tuntojaan tarvitsematta pelätä syyllistymistä tai häpeää LÄHETTI Hengellisen elämän hoitaminen Hengellisen työn riskit Hengellisessä työssä pitää käyttää hengellisiä välineitä Kiireen, työpaineiden ja stressin keskellä oman hengellisen elämän hoitaminen saattaa jäädä vähälle Lähettiä rasittaa se, että työ ei koskaan lopu, että siitä ei ole aina konkreettisia tuloksia nähtävissä ja on vaikeaa tuoda esiin työn ahdistavia puolia, koska yrittää pitää hyvää julkista kuvaa itsestään Autettavien ongelmat ovat valtavia ja ne herättävät vihaa, avuttomuutta ja syyllisten etsintä Kärsimyksen teologiaan perehtyminen Lähetti kuuntelee paljon ihmisten hätää; vastapainoksi olisi kuunneltava paljon myös Jumalaa hiljaisuudessa Lähetti on kutsuttu hoitamaan ja auttamaan lähimmäistään, mutta Jumala parantaa haavat Raamatun suuren kuvan ymmärtäminen antaa perspektiiviä ihmisten hätään Ajith Fernando, The Call to Joy and Pain. Embracing Suffering in your Ministry: kirkon sokea piste länsimaissa on puutteellinen kärsimyksen teologia Lännessä ajatellaan, että helppo ja kivuton elämä on perusoikeutemme; jos näin ei ole, kristityt ajattelevat, että jotain on vialla Ihmisten kokemat traumat ja ahdingot voivat saada lähetin epäilemään Jumalan hyvyyttä tai kaikkivaltiutta tai kyselemään, missä Jumala on, kun sallii kaiken pahan Silloin viimeistään joutuu pohtimaan omaa kärsimyksen teologiaansa 2. Korinttilaiskirje on täynnä kuvausta Paavalin kokemista kärsimyksistä, koettelemuksista ja ahdistuksista, mutta myös Jumalan lohdutuksesta, Kristuksen sisäisen tuntemisen kasvusta, ilosta Jumalan läsnäolosta ja avusta Kasvu Jumalan ja hänen sanansa tuntemisessa Raamatussa näkee, miten Jumala toimii ihmisten kanssa maailmassa, missä on paljon pahuutta ja julmuutta Se vakuuttaa, että paha saa palkkansa ennemmin tai myöhemmin Raamatusta oppii, miten meidän tulisi elää kristittyinä silloin, kun kohtaamme pahuutta ja vääryyttä Yksi elämän paradokseista ja Jumalan salatun tahdon ymmärtämisen vaikeuksista on se, että pahakin voi joskus palvella hyvää VT:n Joosef koki traumaattisia kokemuksia, mutta Jumala ei unohtanut häntä missään vaiheessa 3

4 Jumalalta saa etsiä apua niin itselleen auttamistyöhön kuin autettaville heidän traumojensa keskellä Työn tulokset näkyvät myöhemmin Ajith Fernando: lähetystyöntekijä, jonka työn tulokset näkyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen Lähetin on tärkeää pitää kiinni kutsumuksestaan ja tehdä työnsä uskollisesti hengellisillä periaatteilla, mutta jättää työn tulokset Jumalan huomaan Jumala on viime kädessä vastuussa niitä ihmisistä, joita lähetyskentällä autetaan ja hoidetaan Psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden hoitaminen Työn ja levon rytmittäminen, lomat, työalueelta poistuminen, viikoittainen lepopäivä Työn herättämien tunteiden purkaminen Lähetin ei tulisi eläytyä liikaa autettavan ongelmiin, vaan pitää niihin etäisyyttä; omien tunnetilojen sekoittaminen auttamistilanteisiin on vääränlaista rajojen ylitystä; se ei auta autettavaa hänen ongelmissaan, ja se kuormittaa auttajaa liikaa Oman elämän kipukohtien ja taakkojen käsittely Sosiaaliset suhteet työn ulkopuolella, seurakuntayhteys, yhteydenpito kotimaahan Fyysisen kunnon ylläpito Fyysisestä kunnosta on syytä pitää huolta, koska sen repsahdus näkyy psyykkisessä jaksamisessa Monissa maissa tarvitaan kekseliäisyyttä fyysisen kunnon yllä pitämiseen Janne Hassinen, MITEN HOIDAMME TYÖNTEKIJÖITÄ Auttaja liikkuu koko ajan nelikentällä, jonka vastapooleina ovat autonomia/avuttomuus ja haavoittuneisuus/neutraalisuus. Lähetti kuulee paljon raakamateriaalia traumatisoituneilta ihmisiltä ja hän joutuu työstämään sitä tämän kentän sisällä. Syyllisyys on usein helpompi asia hyväksyä kuin avuttomuus. Ahdistusta organisaatiossa kuvaa kolmio, missä ahdistuksen pitäisi siirtyä alhaalta ylöspäin. Lähetin työssä ja elämässä on monia vaiheita ja ulottuvuuksia, joihin hoitamisen tulisi liittyä oleellisena osana. Kaikki lähtee liikkeelle rekrytoinnista, joka johtaa valmennukseen lähetyskurssilla. Ohjaukseen kuuluvat esimerkiksi sukupuutyöskentely ja psykologiset arviot hakijasta. Työalueelle lähtö ja paluu tuovat mukanaan omat tukitoimenpiteensä, kuten pienryhmät, mentorointi, paluuhaastattelut, työterveyshuollon palvelut. Lähetti tai lähettikandidaatti voidaan ohjata terapiaan joko ennen lähtöä tai sieltä palatessa. Voidaan kokeilla myös käänteismentorointia, jolloin nuorempi työntekijä mentoroi vanhempaa. Se on oppimiskokemus molemmille. Paluu sairauslomalta on kriittinen vaihe, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Eläköityminen työalueella tuo mukanaan omat kysymyksensä tuen tarpeesta. Tällöin kyseessä voisi olla omat ryhmät eläkkeelle jääviä lähettejä varten. Johtajille annetaan esimiesvalmennusta ja tarvittaessa työnohjausta tai mentorointia. Työyhteisössä voidaan tarvita alaisvalmennusta, joka auttaa työntekijöitä saamaan hyviä alaistaitoja. Erilaiset konsultaatiot ovat myös mahdollisia hoitokeinoja. Koko työyhteisö voi joskus tarvita terapiaa, jos sitä on kohdannut raskas tragedia. Jenni Siljander on gradussaan haastatellut lähettejä, jotka ovat käyneet läpi vaikeita ahdinkoja. Niissä tuli esille, että ahdingon läpikäynti on lisännyt lähetin itsetuntemusta. Hän voi uupumuksen ja masennuksen kokemisen jälkeen tehdä havainnon, että hän on aikaisemminkin ollut taipuvainen reagoimaan näin. Sen jälkeen hän voi löytää ratkaisukeinoja ahdingosta ulospääsyyn ja itsensä hoitamiseen. Eräs lähetti oli oppinut pitämään vähän paremmin huolta itsestään, tunnistamaan väsymisen merkit ja toimimaan niin, ettei väsymys pääse kehittymään liian pitkälle. Liikunta oli hyvä keino pitää mielialaa yllä. Oman ahdingon läpi käyminen lisäsi lähetin kykyä empatiaan. 4

5 Toiselle lähetille rukouksen tarpeellisuus tuli selvästi esille ahdingon keskellä ja se oli vahvistanut uskoa. Jumalan varaan jääminen oli oleellinen osa monien ahdinkoa kokeneiden kokemusta. Ahdinko liitettiin myös osaksi henkivaltojen taistelua, joka näkyy lähetystyössä voimakkaammin kuin muualla. Raportin kokosi Pirjo Alajoki Suomen Lähetysneuvoston lähettihuollon työryhmän puheenjohtaja 5