SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä 2.3.2010 RAPORTTI"

Transkriptio

1 SIJAISTRAUMATISOITUMINEN LÄHETYSTYÖSSÄ Suomen Lähetysneuvoston teemapäivä RAPORTTI Lähetyskentällä auttamistyössä olevat työntekijät kohtaavat monenlaisia ahdistavia ja vaikeita asioita, jotka vaikuttavat heihin. Aina kysymys ei ole siitä, että työntekijä itse joutuisi traumatisoivaan tilanteeseen, vaan että hän joutuu läheltä seuraamaan sellaista ja auttamaan trauman uhreja. Tällöin hän altistuu toisten trauman vaikutuksille ja voi uupua auttamistyössään kokiessaan samantapaisia oireita kuin trauman läpi käyneet ihmiset. Lähettihuollon työryhmän kahdeksas teemapäivä järjestettiin Suomen Lähetysseuran Pihasalissa Mukana oli 53 osallistujaa 13 SLN:n jäsenyhteisöstä, SPR:sta ja diakonissalaitoksesta sekä yksi vuorotteluvapaalla oleva yksityishenkilö. SLN:n puheenjohtaja Timo Vasko piti alkuhartauden. Kouluttajina toimivat työyhteisökouluttaja Janne Hassinen (SLS) ja psykologi Pirjo Alajoki (OM). Lisäksi kaksi lähettiä piti case study -puheenvuoron. Janne Hassinen, MISTÄ SIJAISTRAUMATISOITUMISESSA ON KYSE Traumatisoituminen tarkoittaa altistumista ylivoimaisen voimakkaalle ulkoiselle tapahtumalle, joka tekee henkilöstä väliaikaisesti avuttoman ja rikkoo aikaisemmat tavalliset selviytymiskeinot ja defenssit, puolustusmekanismit. Kyseessä on äärimmäisen voimakkaiden ärsytysten tulva, joka ylittää yksilön sietokyvyn, kyvyn hallita kiihtymystä ja työstää sitä. Ihminen kokee tällöin voimattomuutta, avuttomuutta ja kauhua. Posttraumaattisessa stressihäiriössä (PTSD Post Traumatic Stress Disorder) ihminen kokee traumaattisen tapahtuman jatkuvasti uudelleen esimerkiksi toistuvina tietoisuuteen tunkeutuvina ja ahdistavina muistikuvina tai tuntemuksina, mm. aistiharhoina, flashbackeina, takautumina tai trauman aikaisen käyttäytymisen toistamisena. Siitä on seurauksena välttämiskäyttäytyminen ja yleisen reagointiherkkyyden turtuminen. Ihminen pyrkii välttämään traumaa koskevia ajatuksia, tunteita ja keskusteluja tai toimintoja, paikkoja ja ihmisiä, jotka muistuttavat traumasta. Hänellä on jatkuva ylivireystila, jolloin usein esiintyy nukahtamis- ja unessa pysymisvaikeuksia, ärtyneisyyttä ja vihanpurkauksia, keskittymisvaikeutta, korostunutta varuillaanoloa tai säikkymistä ja säpsähtelyä. Traumaan liittyy sekä yksilöllisiä että ympäristö- ja tilannetekijöitä. Muun muassa yksilön ominaisuudet, uskomukset, arvot, kognitiivinen rakenne, temperamentti, coping-tyyli, defenssien valikoima ja perinnöllinen taipumus vaikuttavat siihen, miten herkästi ja millä tavalla yksilö kokee trauman. Sen voivat vaikuttaa hyvinkin erilaiset ympäristö- ja tilannetekijät, kuten suru/menetys, kuolemalle altistuminen, moraalikonflikti tai stressitekijöiden moninaisuus. Trauman voi kokea yksin tai muiden kanssa tai se voi olla kokonaan kollektiivinen. Se voi olla myös yksittäinen tai toistuva tapahtuma, luonnon tai ihmisen aiheuttama. Posttraumaattisessa ympäristössä tuen taso voi olla hyvin erilainen ja kussakin kulttuurissa toipumisrituaalit eroavat toisistaan. Yksilöllinen traumareaktio on laaja-alainen, joka koskettaa useita elämän alueita. Emotionaalisella tasolla ihminen kokee ahdistusta, turtumista ja tasapainon järkkymistä. Kognitiivisella tasolla hän voi kieltää asian tai välttää sitä, vääristellä tapahtumaa tai dissosioida, eristää, se mielestään. Neurofysiologisella tasolla voi esiintyä ylivireyttä tai masennusta. Myötätuntouupumisessa eli sijaistraumatisoitumisessa tapahtuu prosessi, jonka aikana ihminen altistuu aluksi toisten kärsimykselle. Tällöin hän huolestuu ja kiinnostuu asiasta, hänellä on empaattista vastetta. Hän kokee itsensä erillisenä tapahtumasta ja tyydytyksentunnetta siitä, että voi olla auttamassa. Se voi ilmetä myötätuntostressinä. Kun altistuminen kärsimykselle pitkittyy ja elämään tulee muitakin haasteita, traumaattiset muistot alkavat vaivata ja seurauksena on myötätuntouupuminen. 1

2 KOKEMUKSIA SIJAISTRAUMATISOITUMISESTA LÄHETYSTYÖSSÄ Toinen lähetti on tehnyt 31 vuotta auttamistyötä vaikealla Keski-Aasian työalueella sodan ja hävityksen keskellä. Hänen tärkein tehtävänsä oli elää paikallisten rinnalla heidän koettelemuksissaan. Hänen aikanaan maassa tapahtui murhia, kidnappauksia ja onnettomuuksia. Pahinta oli se, että jossain vaiheessa työntekijät eristettiin toisistaan tragedian yhteydessä. Yhdessä jakaminen ja kokeminen olivat parasta hoitoa ja apua. Sen sijaan ulkopuoliset ihmiset eivät halua eivätkä kestä kuunnella traumaattisista tapahtumista. Toinen lähetti on tehnyt toistakymmentä vuotta työtä Lähi-idän pakolaisten parissa. Osallistuessaan rauhankonferenssiin maassa, jonka hallitsija oli itsevaltainen ja jossa kaikkea kuvattiin kameroilla ja kuunneltiin, hän tiedosti käyvänsä läpi samoja kokemuksia sisäisesti kuin hänen ystävänsä olivat käyneet läpi todellisesti. Lähetti koki työssään suunnatonta yksinäisyyttä, hylätyksi tulemista, sitä, ettei heillä ollut riittävästi tukea, koska lähellä ei ollut ihmistä, jolle voisi jakaa syvimpiä ajatuksiaan. Hän koki kuulumattomuutta järjestön paikalliseen työyhteisöön samalla tavalla kuin muut työntekijät, koska he tekivät työtä pakolaisseurakunnassa ja olivat ikään kuin huonompia. Työntekijä kävi läpi syvästi omanarvon tunteen laskun ja kokemuksen tunteen siitä, että heitä ei hyväksytty suomalaisessa työyhteisössä joukkoon. Hengellisesti hän eli Jumalaan luottamisen aikaa siten, että hän uskoi ja luotti Jumalan huolenpitoon ja kiinni pitämiseen, vaikka hän itse ei jaksanut lukea Raamattua päivittäin ja rukoukset muuttuivat huokailuksi. Parasta tukea ja rohkaisua antoi kuunteleva ja empaattinen esimies, jota ilman työntekijä ei olisi selvinnyt. Pirjo Alajoki, SIJAISTRAUMATISOITUMISEN ENNALTA EHKÄISY LÄHETYSJÄRJESTÖ Valintaprosessi Työalueet Huomion kiinnittäminen siihen, ketä lähetetään ja mihin lähetetään, koska työalueet eroavat toisistaan riskien suhteen On alueita, joissa altistuu stressille ja traumatisoiville asioille enemmän kuin jossain muualla Traumaattiset kokemukset Onko lähettikandidaatilla ollut traumaattisia kokemuksia aiemmin elämässä? Jos on, miten hän on käsitellyt niitä? Nostavatko muistot vielä voimakkaita tunteita? Mikä on tämänhetkinen tilanne? Vuosien takaiset traumat nousevat pintaan kovan stressin alla. Sopivan alueen ja työtehtävän löytyminen on tärkeää Alttius sijaistraumatisoitumiselle Joidenkin tutkimusten mukaan nuoremmat ja naimattomat ovat alttiimpia kokemaan sijaistraumatisoitumista kuin vanhemmat ja perheelliset Kaikki eivät ole yhtä sitkeitä ja se vaikuttaa haavoittuvuuteen Muita altistavia tekijöitä ovat alhainen itsetunto ja tapa käsitellä ongelmia välttelemällä. Silloin taakat kasautuvat sisimpään. Koulutus Lähetyskurssilla käsitellään työalueiden riskitekijöitä ja kurssin aikana voidaan arvioida tarkemmin lähettikandidaattien soveltuvuutta korkean riskin alueelle Järjestön on hyvä perehtyä sijaistraumatisoitumiseen ja miten se eroaa burn outista Sijaistraumatisoituminen koskee yleensä ammattiauttajia, jotka altistuvat auttamistyössään toisten kokemille traumoille, burn out perustuu enemmän työympäristön ongelmiin ja paineisiin ja voi koskea ketä tahansa. Prosessi etenee: kasautuva stressi > alentunut sietokyky > toissijainen traumaattinen stressi > myötätuntouupumus Järjestön suhtautuminen ongelmiin ja heikkouteen Saako niistä puhua vapaasti leimautumatta ja syyllistymättä? 2

3 Tehokkuuden ja tuloksellisuuden korostaminen vs. työstä nouseva ahdistuminen, neuvottomuus ja epävarmuus Marjory Foyle, Honourably Wounded: lähetystyössä haavoittuneet ovat sankareita, ei luusereita Ilmapiiri, jossa hyväksytään työstä aiheutuvien vaikeuksien ja ahdistuksen käsittely, auttaa ennalta ehkäisyssä Tuki työalueella Säännölliset vierailut työalueella auttavat ymmärtämään asioita, jotka kuormittavat lähettiä Tieto, ymmärrys ja keskustelut sijaistraumatisoitumisriskeistä varhaisessa vaiheessa auttavat ennalta ehkäisyssä Saako lähetti vertaistukea omassa työyhteisössään tai seurakunnan piirissä työalueella? Selkeät työnkuvaukset ja periaatteet auttavat lähettiä tietämään, mitä häneltä odotetaan ja mitä ei Lomat ja kotimaan jaksot Loma on työstä irtautumista ja lepoa varten, furlough on työtä, jolloin tavataan esirukoilijoita ja tukijoita seurakunnissa Debriefing kotimaassa, työnohjaus ja vertaistukiryhmät Sekä työnohjaajan kanssa että vertaistukiryhmässä lähetti voi purkaa tuntojaan tarvitsematta pelätä syyllistymistä tai häpeää LÄHETTI Hengellisen elämän hoitaminen Hengellisen työn riskit Hengellisessä työssä pitää käyttää hengellisiä välineitä Kiireen, työpaineiden ja stressin keskellä oman hengellisen elämän hoitaminen saattaa jäädä vähälle Lähettiä rasittaa se, että työ ei koskaan lopu, että siitä ei ole aina konkreettisia tuloksia nähtävissä ja on vaikeaa tuoda esiin työn ahdistavia puolia, koska yrittää pitää hyvää julkista kuvaa itsestään Autettavien ongelmat ovat valtavia ja ne herättävät vihaa, avuttomuutta ja syyllisten etsintä Kärsimyksen teologiaan perehtyminen Lähetti kuuntelee paljon ihmisten hätää; vastapainoksi olisi kuunneltava paljon myös Jumalaa hiljaisuudessa Lähetti on kutsuttu hoitamaan ja auttamaan lähimmäistään, mutta Jumala parantaa haavat Raamatun suuren kuvan ymmärtäminen antaa perspektiiviä ihmisten hätään Ajith Fernando, The Call to Joy and Pain. Embracing Suffering in your Ministry: kirkon sokea piste länsimaissa on puutteellinen kärsimyksen teologia Lännessä ajatellaan, että helppo ja kivuton elämä on perusoikeutemme; jos näin ei ole, kristityt ajattelevat, että jotain on vialla Ihmisten kokemat traumat ja ahdingot voivat saada lähetin epäilemään Jumalan hyvyyttä tai kaikkivaltiutta tai kyselemään, missä Jumala on, kun sallii kaiken pahan Silloin viimeistään joutuu pohtimaan omaa kärsimyksen teologiaansa 2. Korinttilaiskirje on täynnä kuvausta Paavalin kokemista kärsimyksistä, koettelemuksista ja ahdistuksista, mutta myös Jumalan lohdutuksesta, Kristuksen sisäisen tuntemisen kasvusta, ilosta Jumalan läsnäolosta ja avusta Kasvu Jumalan ja hänen sanansa tuntemisessa Raamatussa näkee, miten Jumala toimii ihmisten kanssa maailmassa, missä on paljon pahuutta ja julmuutta Se vakuuttaa, että paha saa palkkansa ennemmin tai myöhemmin Raamatusta oppii, miten meidän tulisi elää kristittyinä silloin, kun kohtaamme pahuutta ja vääryyttä Yksi elämän paradokseista ja Jumalan salatun tahdon ymmärtämisen vaikeuksista on se, että pahakin voi joskus palvella hyvää VT:n Joosef koki traumaattisia kokemuksia, mutta Jumala ei unohtanut häntä missään vaiheessa 3

4 Jumalalta saa etsiä apua niin itselleen auttamistyöhön kuin autettaville heidän traumojensa keskellä Työn tulokset näkyvät myöhemmin Ajith Fernando: lähetystyöntekijä, jonka työn tulokset näkyivät vasta hänen kuolemansa jälkeen Lähetin on tärkeää pitää kiinni kutsumuksestaan ja tehdä työnsä uskollisesti hengellisillä periaatteilla, mutta jättää työn tulokset Jumalan huomaan Jumala on viime kädessä vastuussa niitä ihmisistä, joita lähetyskentällä autetaan ja hoidetaan Psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden hoitaminen Työn ja levon rytmittäminen, lomat, työalueelta poistuminen, viikoittainen lepopäivä Työn herättämien tunteiden purkaminen Lähetin ei tulisi eläytyä liikaa autettavan ongelmiin, vaan pitää niihin etäisyyttä; omien tunnetilojen sekoittaminen auttamistilanteisiin on vääränlaista rajojen ylitystä; se ei auta autettavaa hänen ongelmissaan, ja se kuormittaa auttajaa liikaa Oman elämän kipukohtien ja taakkojen käsittely Sosiaaliset suhteet työn ulkopuolella, seurakuntayhteys, yhteydenpito kotimaahan Fyysisen kunnon ylläpito Fyysisestä kunnosta on syytä pitää huolta, koska sen repsahdus näkyy psyykkisessä jaksamisessa Monissa maissa tarvitaan kekseliäisyyttä fyysisen kunnon yllä pitämiseen Janne Hassinen, MITEN HOIDAMME TYÖNTEKIJÖITÄ Auttaja liikkuu koko ajan nelikentällä, jonka vastapooleina ovat autonomia/avuttomuus ja haavoittuneisuus/neutraalisuus. Lähetti kuulee paljon raakamateriaalia traumatisoituneilta ihmisiltä ja hän joutuu työstämään sitä tämän kentän sisällä. Syyllisyys on usein helpompi asia hyväksyä kuin avuttomuus. Ahdistusta organisaatiossa kuvaa kolmio, missä ahdistuksen pitäisi siirtyä alhaalta ylöspäin. Lähetin työssä ja elämässä on monia vaiheita ja ulottuvuuksia, joihin hoitamisen tulisi liittyä oleellisena osana. Kaikki lähtee liikkeelle rekrytoinnista, joka johtaa valmennukseen lähetyskurssilla. Ohjaukseen kuuluvat esimerkiksi sukupuutyöskentely ja psykologiset arviot hakijasta. Työalueelle lähtö ja paluu tuovat mukanaan omat tukitoimenpiteensä, kuten pienryhmät, mentorointi, paluuhaastattelut, työterveyshuollon palvelut. Lähetti tai lähettikandidaatti voidaan ohjata terapiaan joko ennen lähtöä tai sieltä palatessa. Voidaan kokeilla myös käänteismentorointia, jolloin nuorempi työntekijä mentoroi vanhempaa. Se on oppimiskokemus molemmille. Paluu sairauslomalta on kriittinen vaihe, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Eläköityminen työalueella tuo mukanaan omat kysymyksensä tuen tarpeesta. Tällöin kyseessä voisi olla omat ryhmät eläkkeelle jääviä lähettejä varten. Johtajille annetaan esimiesvalmennusta ja tarvittaessa työnohjausta tai mentorointia. Työyhteisössä voidaan tarvita alaisvalmennusta, joka auttaa työntekijöitä saamaan hyviä alaistaitoja. Erilaiset konsultaatiot ovat myös mahdollisia hoitokeinoja. Koko työyhteisö voi joskus tarvita terapiaa, jos sitä on kohdannut raskas tragedia. Jenni Siljander on gradussaan haastatellut lähettejä, jotka ovat käyneet läpi vaikeita ahdinkoja. Niissä tuli esille, että ahdingon läpikäynti on lisännyt lähetin itsetuntemusta. Hän voi uupumuksen ja masennuksen kokemisen jälkeen tehdä havainnon, että hän on aikaisemminkin ollut taipuvainen reagoimaan näin. Sen jälkeen hän voi löytää ratkaisukeinoja ahdingosta ulospääsyyn ja itsensä hoitamiseen. Eräs lähetti oli oppinut pitämään vähän paremmin huolta itsestään, tunnistamaan väsymisen merkit ja toimimaan niin, ettei väsymys pääse kehittymään liian pitkälle. Liikunta oli hyvä keino pitää mielialaa yllä. Oman ahdingon läpi käyminen lisäsi lähetin kykyä empatiaan. 4

5 Toiselle lähetille rukouksen tarpeellisuus tuli selvästi esille ahdingon keskellä ja se oli vahvistanut uskoa. Jumalan varaan jääminen oli oleellinen osa monien ahdinkoa kokeneiden kokemusta. Ahdinko liitettiin myös osaksi henkivaltojen taistelua, joka näkyy lähetystyössä voimakkaammin kuin muualla. Raportin kokosi Pirjo Alajoki Suomen Lähetysneuvoston lähettihuollon työryhmän puheenjohtaja 5

Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä

Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä Vaasan seudun maahanmuuttajakoulutuksen resurssirenkaan syysseminaari 11.11.2010 Maahanmuuttajasta opiskelijaksi? Janne Hassinen, työnohjaaja, psykoterapeutti: Sijaistraumatisoituminen maahanmuuttajatyössä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Työntekijän jaksaminen

Työntekijän jaksaminen Työntekijän jaksaminen Työntekijän subjektiiviseen kokemukseen vaikuttavat tekijät työyhteisö, organisaatio, työnohjaus TYÖNTEKIJÄ vuorovaikutus, kontakti, kohtaaminen ASIAKAS elämänhistoria, koulutus,

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007

Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007 Voiko myötätunto uuvuttaa? Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007 Myötätunto ja emotionaalinen kuormittavuus Toisen tilanne, tarina synnyttää myötätuntoisia ajatuksia

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta

Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Kuvaus myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen polusta Erityistason traumapsykoterapiakoulutuksen opinnäytetyö 2013 Sirpa Hirvimäki ja Maria Wiik-Kortell Ohjaajat Jukka Jylhä ja Jarno Katajisto

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen

Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen Mikä auttaa jaksamaan, miten tukea hyvää työn tekoa? - ja mitä positiivinen psykologia tähän sanoo? Krisse Lipponen 1.9 2017 www.taitoba.fi Mistä on kyse? 2 Mahdollisuutemme ymmärtää ja edistää hyvää negatiivisen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen

Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen. Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Muutoksen yksilöllinen kokeminen ja voimavaroja muutokseen Anne-Mari Paakkari, Jani Terho ja Tuukka Hämäläinen Mitä muutokseen liittyviä kieli-, mieli- tai vertauskuvia muistat kuulleesi tai käyttäneesi?

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle.

...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. ...meitä on jopa syyllistetty lapsemme sairaudesta, ja meidät on jätetty tuen ulkopuolelle. - Esitelmä terveydenhoitajan työmenetelmänä 30.4.2013 Kaisa Uravuori THHTNU09A Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus

Lisätiedot

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009 Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY TARMO ALASTALO Työyhteisövalmentaja/Työnohjaaja, STOry:n jäsen Työyhteisösovittelija, Suomen sovittelufoorumi ry:n jäsen Rikos- ja riita-asioiden

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1 PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö 13.5.2009 15.5.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Todellisuus tarua julmempi Mitä tapahtuu työntekijälle? http://www.aftonbladet.se/nyheter/153kvinnordoda

Lisätiedot

Voiko myötätunto uuvuttaa Kangasala

Voiko myötätunto uuvuttaa Kangasala Voiko myötätunto uuvuttaa 24.5.2016 Kangasala Pia Järnstedt Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla, 2007 Leena Ehrling, esitys 7.5. 2015 Auttajalla on myötätuntouupumisen riski Elämässä on aina selvitty ihmiselämän

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3. Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden opiskelijoiden työhyvinvointi Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.2009 Jari Hakanen, vanhempi tutkija sosiaalipsykologian dosentti Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Sankarimatka. Matkalla voi olla myös missio. Vaula Norrena

Sankarimatka. Matkalla voi olla myös missio. Vaula Norrena Sankarimatka Matkalla voi olla myös missio 1 Tarinoiden avulla ihminen Mallintaa elämää Omaksuu yhteisön moraalin Kestää koettelemuksia Ratkaisee ongelmia Lisää kokemusta ja ymmärrystä Näkee maailman mielekkäänä

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä KT Ohjelmajohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi KTM Kehittämisasiantuntija Riitta-Liisa Larjovuori Tampereen yliopisto, Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi

Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Miten hoidetaan, kun traumaterapeuttinen työskentely ei ole mahdollinen vaihtoehto? Psykologi, Psykoterapeutti Tiina Röning TAYS/ NUPS/ Terapiatiimi Step one: Miksi traumahoito ei tule kymykseen (esim.

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta

Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta Tunnista tuska - opas hoitohenkilökunnalle kidutustrauman tunnistamisesta 1 OPAS SISÄLTÄÄ 1. Kidutus 3 2. Kidutuksen muodot 4 3. Trauma 6 4. Kidutustrauma 8 5. Tunnistaminen 9 2 Teksti: Anu Rasinkangas

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA LÄHEISEN TEKEMÄN AUTTAMISTYÖN NÄKÖKULMASTA

MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA LÄHEISEN TEKEMÄN AUTTAMISTYÖN NÄKÖKULMASTA MYÖTÄTUNTOUUPUMUS HYVYYDEN HAITTA LÄHEISEN TEKEMÄN AUTTAMISTYÖN NÄKÖKULMASTA LÄHEISENÄ ELÄMÄN MUUTOSTILANTEESSA kun huoli kuluttaa seminaari 6.5.2015, Helsinki Leila Märkjärvi Kasvatustieteiden tohtori,

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Koulutuspäivän tavoite

Koulutuspäivän tavoite Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin

Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin Työympäristö muutoksessa, osallistamisen kautta työhyvinvointiin 10.6.2013 Katri Wänninen ETK:n tilastojen mukaan v 2011 lopussa Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 60,5 vuotta Työeläkkeelle vuonna

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä esityksessä ne

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot