Hiv ei edelleenkään. näy päällepäin. Vain hiv-testi kertoo

Transkriptio

1 TIISTAINA 1. JOULUKUUTA 2009 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄ Hiv ei edelleenkään näy päällepäin Vain hiv-testi kertoo

2 Maailman aids-päivän ERIKOISJULKAISU HENKIRIEVUN ERIKOISNUMERO JULKAISIJA POSITIIVISET RY POSITIIVISET RY ON HIV-TARTUNNAN SAANEIDEN, AIDSIA SAIRASTAVIEN JA HEIDÄN LÄHEISTENSÄ POTILASJÄRJESTÖ. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ TUKEE MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN ERIKOISJULKAISUA. POSITIIVISET RY PACIUKSENKAARI HELSINKI PUH. (09) FAX (09) PANKKIYHTEYS: HANDELSBANKEN HENKIRIEPU ON POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE TOIMITUS SINI PASANEN JA POSITIIVISET RY:N TIEDOTUSRYHMÄ PAINO PAINOTALO CASPER OY

3 Maailman aids-päivänä muistutetaan hiv-testauksen tärkeydestä Sini Pasanen järjestöpäällikkö Positiiviset ry Maailman aids-päivän teemaksi on Suomessa valittu tänä vuonna hiv-testi ja hiv-testauksen tärkeydestä muistuttaminen. Hiv-testin tulisi olla normaali, itsestä ja omasta terveydestä huolehtimiseen liittyvä asia. Hiv-testiin hakeutumisen esteenä on kuitenkin kaikkialla maailmassa pelkoa, leimaamista ja syrjintää. Kysymys ei ole vain yksittäisestä verikokeesta. Mahdollisen positiivisen hiv-testituloksen saaminen estää ihmisiä hakeutumasta testiin ja mieluummin eletään epätietoisuudessa ja pelossa. tartuntojen määrän. Ne eivät kerro todellista lukua Suomessa asuvista hiv-tartunnan saaneista. Suomessa otettujen hiv-testien määrä ei ole tiedossa. Tiedossa on kuitenkin, että suojaamatonta seksiä harrastetaan. Vuosittain nuorilla todetaan noin klamydia tartuntaa. Onko heille edes tarjottu hiv-testiä? VAIN HIV-TESTI KERTOO HIV-TARTUNNASTA Hiv-tartunta ei näy päällepäin eikä tartuntaa voi päätellä oireista. Suomessa arvellaan olevan jopa 1000 hiv-tartunnastaan tietämätöntä. Mitä aikaisemmin hiv-tartunta todetaan, sitä paremmin sitä voidaan hoitaa. Suomessa noin % tartunnoista todetaan vasta aids-vaiheessa. Vaikka hiv on lääketieteellisesti hoidettavissa, mahdolliseen hiv-tartuntaan liittyy suunnattomia pelkoja. Erilaisilla kampanjoilla yritetään jatkuvasti saada ihmisiä hakeutumaan testiin. Tanskassa yritetään hiv-tartunnan saaneiden testi-lähettiläiden kautta vähentää leimaamista. Tarkoitus on, että ihmiset näkisivät kadulla hiv-positiivisten olevan normaaleja ihmisiä, ja se vähentäisi pelkoja ja epäluuloja sekä kannustaisi ihmisiä hakeutumaan hiv-testiin. Positiiviset ry viestittää Hivin kanssa voi elää, mene testiin. Mitä aikaisemmin hiv todetaan, sitä paremmin sitä voidaan hoitaa. Tässä MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN ERIKOISJULKAISUSSA eri kirjoittajat käsittelevät näkökulmia hiv-testiin ja testaukseen liittyvistä asioista. Anonyymin pikatestauksen merkitys korostuu monissa kirjoituksissa. Myös hiv-näytteen tutkimuksesta ja epidemian seurannasta on luettavissa tässä julkaisussa. Suomen hiv-tapaustilastoja on esitelty sivuilla Tapaustilastot kertovat Suomessa todettujen 3

4 Suomessa otettiin käyttöön verikoe hiv-infektion toteamiseksi vuonna 1984, yhtenä ensimmäisistä Euroopan maista. Raskaana oleville naisille on äityisneuvolassa tarjottu hiv-testiä vuodesta 1998 lähtien. Kuitenkin jo vuodesta 1986 mahdollisuutta hiv-testiin tarjottiin neuvoloissa aktiivisesti Helsingissä ja eräillä muilla paikkakunnilla. VARHAISELLA DIAGNOSOINNILLA SELKEÄT HYÖDYT Varhaisempi hiv-tartunnan toteaminen parantaa hiv-tartunnan saaneen elämänlaatua ja edistää hoidon onnistumista. Varhaisempi hiv-tartunnan toteaminen vähentää uusia tartuntoja. Hiv tarttuu pääasiallisesti niiltä, jotka eivät tiedä omasta tartunnastaan. Suomessa ei ole riskiryhmä-perusteista tai rutiininomaista hiv-testausta. Ainoastaan luovutettu veri ja elimet testataan luovutuksen yhteydessä. Kaikille raskaana oleville naisille on tarjottu vuodesta 1998 lähtien maksutonta hivtestiä neuvolakäynnin yhteydessä. Tavoitteena on äidiltä lapselle tapahtuvien tartuntojen välttäminen. Lähes kaikki raskaana olevista naisista suostuvat hiv-testiin. Hiv-testi ei saa olla vaatimuksena työpaikan tai opiskelupaikan saamiselle eikä esimerkiksi asepalveluksen suorittamiselle. Myöskään maahanmuuttajia ei testata ilman heidän lupaansa. Hiv-testiä kuitenkin tarjotaan osana ehkäisevää terveydenhuoltoa. Tosin on epäselvää, onko testistä kieltäytymisen mahdollisuus kaikille selvää. HIVIIN JA AIDSIIN LIITTYVÄ STIGMA EHKÄISEE IHMISIÄ HA- KEUTUMASTA TESTIIN Optimaalisen hiv-testauksen, neuvonnan ja ohjauksen esteenä on poliittisia, rakenteellisia, kliinisiä ja sosiaalisia esteitä. Varsinaiset tutkimustulokset Euroopan alueelta ovat hyvin vähäisiä stigman vaikutuksista testiin hakeutumiselle, vaikka vaikutukset ovat tiedossa. Kapkaupungissa tehty tutkimus kertoo hiv-testissä käyneillä ihmisillä olevan huomattavasti vähemmän negatiivisia ja syrjiviä asenteita hivtartunnan saaneita ja aidsiin sairastuneita kohtaan kuin niillä, jotka eivät ole testissä käyneet. Tutkimukseen liittyvässä viimeisimmässä artikkelissa vuodelta 2008 vaaditaan edelleen hiviin ja aidsiin liittyvän stigman vähentämiseen liittyviä kampanjoita sekä ennaltaehkäiseviä kampanjoita hiv-testin kynnyksen madaltamiseksi 1. 1 Kalichman S C, Simbayi L C: HIV testing attitudes, AIDS stigma and voluntary HIV councelling and testing in a black township in Cape Town South Africa KOKEMUKSIA HIV-TESTISTÄ Positiiviset ry:n jäsenistöstä lähes kaikilla on omakohtainen kokemus hiv-testistä ja positiivisen testituloksen saamisesta. Mielikuvat ovat monilla hämärän peitossa ja joillakin aikaa tuloksen saamisesta on kaksikymmentä vuotta. Useamman hiv-positiivisen mielikuvissa hyvää tarkoittava hivin normalisointi ja lääkäreiden sekä hoitajien taholta tullut hyvää tarkoittava lohduttaminen on jäänyt mieleen asian vähättelynä. Positiivisen testituloksen antaminen on edelleenkin hankalaa myös monille lääkäreille ja hoitajille. Vähäisten hiv-tartuntojen määrän takia nykypäivänäkin monelle hoitajalle ja lääkärille positiivisen testi-tuloksen antaminen on ensimmäinen kerta. Kuinka normalisoida hiv ja hiv-testissä käyminen muistaen kuitenkin hiv-positiivisuuden mukanaan tuomat haasteet elämään? MIHIN VOI HAKEUTUA HIV-TESTIIN? Suomessa hiv-testin maksullisuus ei saa olla esteenä hiv-testiin hakeutumiselle, joten useimmissa paikoissa hivtestin saa ilmaiseksi. Aids-tukikeskuksissa ja SPR:n Pluspisteissä hiv-testin saa anonyymisti ja ilmaiseksi. Ilmaisen hiv-testin saa myös terveyskeskuksissa, sukupuolitautien poliklinikoilla ja opiskelijaterveydenhuollossa. Myös yksityiset lääkäriasemat ottavat hiv-testejä. Matalan kynnyksen terveysneuvontapisteet suonensisäisesti huumeita käyttäville tarjoavat myös hiv-testejä pääasiassa asiakkailleen. Mahdollisuus hiv-testiin tulisi taata kaikille ja testissä käyntiin tulee tarjota erilaisia mahdollisuuksia. Hiv-testi ja testaus liittyvät läheisesti ennaltaehkäisyyn ja hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuviin negatiivisiin asenteisiin. Hiv-testausta ei pitäisi irrottaa ennaltaehkäisystä, hoidosta ja tuesta. Hiv-testaukseen tulee aina liittyä keskustelu ennen ja jälkeen testauksen. Turvaseksistä ja turvallisemmasta seksistä pitäisi puhua oli testitulos sitten negatiivinen tai positiivinen. 4

5 Hivin ja aidsin torjunta EU:ssa ja sen naapurimaissa vuosina EU:n komissio on hyväksynyt uuden hivin/aidsin torjuntastrategian Vuonna 2007 EU:ssa ja sen naapurimaissa raportoitiin yli uutta hiv-tartuntaa. Nykyään Euroopassa on noin 2 miljoonaa hi-viruksen kantajaa. Hiviä/aidsia voidaan hoitaa tehokkaasti, mutta tartunnan saaneita ei voida parantaa. Taudin torjunnan avaimena onkin ennaltaehkäisy, jonka laiminlyöminen johtaa turhiin ihmishenkien ja resurssien menetyksiin. STRATEGIAN TAVOITTEENA ON - Vähentää uusien tartuntojen määrä kaikissa Euroopan maissa vuoteen 2013 mennessä. - Parantaa pääsyä ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja tukitoimien piiriin. - Parantaa hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä elämänlaatua sekä haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua Euroopan Unionissa sekä lähialueilla. EU EHDOTTAA, ETTÄ paikalliset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottavia ennaltaehkäisytoimia tehostetaan. ennaltaehkäisy-, hoito-, hoiva- ja tukitoimet pyritään saamaan kaikkien saataville. hivin/aidsin seurantaa EU:ssa ja sen naapurimaissa parannetaan, ja vaihdetaan luotettavia tietoja, joiden perusteella voidaan toteuttaa tehokkaita toimia. tuetaan tehokasta hivin/aidsin torjuntaa alueilla, joilla toimia tarvitaan kiireellisimmin (itäisen Euroopan uusissa EU-maissa ja hivin/aidsin pahiten koettelemissa naapurimaissa). kehitetään yhteistyössä jäsenmaiden kanssa tehokkaampia tapoja tavoittaa hiv/aids-tartunnalle erityisen alttiita väestöryhmiä. TOIMIEN HYÖTYJÄT JA HYÖDYT Yhteiskunta - ehdotuksilla toivotaan päästävän siihen, että uusien hiv-tartuntojen määrä vähenee ja hiviin/aidsiin sairastuneiden elämänlaatu paranee. Tartuntavaarassa olevat - etenkin miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, eräät maahanmuuttajaryhmät ja suonensisäisesti huumeita käyttävät. 5

6 Oikeus anonyymiin hiv-testaukseen Irma Pahlman HIV-säätiö/Aids-tukikeskus Palvelujohtaja Oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA (UK) HIV-TESTAUS AIDS-TUKIKESKUKSESSA Aids-tukikeskuksen hiv-testaustoiminta täydentää julkisen puolen tarjoamaa hiv-testausta. Julkiset palvelut eivät tavoita erityisen haavoittuvassa asemassa olevia, kuten miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa. Aids-tukikeskuksen hiv-testaus ei ole irrallinen palvelu, vaan se on osa laajempaa asiakastyön kokonaisuutta. Aids-tukikeskuksessa on käytössä pikatesti, joka antaa vastauksen viidessätoista minuutissa. Positiivinen testivastaus varmistetaan suoniverinäytteestä tehtävällä tutkimuksella. Hiv-pikatestejä tehtiin vuonna 2008 Aids-tukikeskuksessa Hiv-pikatestaus otettiin käyttöön kaikissa tukikeskuksen toimipisteissä vuonna Aids-tukikeskus on kehittänyt testaustoimintaa yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) kanssa. Aids-tukikeskuksessa on tutkittu testejä, jotka ovat asiakasystävällisempiä (esim. sylkitesti) tai, joilla hiv-tartunta on mahdollista todeta entistäkin aikaisemmassa vaiheessa. Aids-tukikeskuksessa tehtiin syksyllä 2009 yhteistyössä THL:n kanssa pilottikokeilu Determine HIV-1/2 Ag Combo testillä. Testi käsittää sekä antigeeni että antibody -osion. 1 6 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN KANTA ANONYMITEETTI Oikeutta saada hiv-testi nimettömänä ei ole kirjattu lain tasoiseen säädökseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut kantaa potilaan oikeuteen saada hiv-testi nimettömänä ministeriön asetusta selventävässä oppaassaan. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi asetuksen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001). Kyseisen asetuksen soveltamiseksi käytäntöön sosiaali- ja terveysministeriö laati oppaan terveydenhuoltohenkilöstölle (STM. Potilasasiakirjojen laatiminen sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttäminen. Opas terveydenhuollon henkilöstölle. Oppaita 2001:3). Tässä oppaassa otetaan seuraava kanta anonyymiin hiv-testaukseen: Hoidon kannalta tarpeelliset tiedot tulee kirjata potilasasiakirjoihin siinäkin tapauksessa, että potilas kieltää niiden merkitsemisen. HIV-infektion varhaistoteamisessa voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti käyttää koodia näytteen tunnisteena sosiaali- ja terveysministeriön tartuntatautilain mukaisia yleisiä terveystarkastuksia koskevan määräyksen (1993:26) mukaisesti. Edellä mainittu asetus on korvattu uudella, voimaan tulleella potilasasiakirja-asetuksella (298/2009). Asetustasolla ei oteta edelleenkään kantaa potilaan oikeuteen saada hiv-testi nimettömänä. Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan tekemässä virkamiestyönä vuoden 2001 opasta vastaava kirjasta. Aids-tukikeskuksen näkemyksen mukaan erityisen merkityksellistä on, mitä oppaassa asiasta lausutaan ja että oikeustila ei anonyymin hiv-testauksen osalta muutu. Sosiaali- ja terveysministeriön ottamaa kantaa, että varhaistoteamisen yhteydessä voidaan poikkeuksellisesti käyttää koodia näytteen tunnisteena, on tulkittu vakiintuneesti siten, että hiv-testi voidaan tehdä nimettömänä. Mikäli oppaassa ei oteta kantaa nimettömän testauksen puolesta, tullaan tämä terveydenhuollossa tulkitsemaan muuttuneena oikeustilana, vaikka asianlaita ei näin olisikaan. Aids-tukikeskus on ollut yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriöön tässä asiassa korostaen nimettömän testauksen kirjaamisen tärkeyttä. Todettakoon, että THL :lta on tulossa uusi hiv-testausohjeistus, joka tulee myös järjestöille kommentoitavaksi. Ohjeistuksessa asetutaan edelleen nimettömän testauksen kannalle.

7 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA Aids-tukikeskuksen eri toimipisteissä toteutettiin syksyllä 2008 kysely yli 600 asiakkaalle siitä, miksi he olivat hakeutuneet nimenomaan Aids-tukikeskuksen hiv-testiin. Yksi pääsyy oli se, että henkilöt eivät luottaneet julkisen terveydenhuollon salassapitoon. Lisäksi asiakkaat ilmaisivat luottamuksen tukikeskuksen työntekijöiden ammattitaitoon toteamalla, että mikäli testitulos olisi positiivinen, he haluavat vastauksen Aids-tukikeskuksessa. Useissa Aids-tukikeskuksen asiakaskontakteissa on käynyt ilmi se, että julkinen terveydenhuolto ei kykene tarjoamaan hiv-testiä nimettömänä, vaikkakin testaus on osa julkisen terveydenhuollon toimintaa ja hallinnonalan ministeriö on ottanut kantaa nimettömän testauksen puolesta. Samansuuntainen näyttö saatiin HIVsäätiön/Aids-tukikeskuksen puhelimitse 132 soitolla toteuttamassa kyselyssä suomalaisille terveyskeskuksille. Kyselyä tullaan selvittämään tarkemmin Maailman aids-päivän yhteydessä. hiv-testien määrään. Esim. vuonna 2007 Aids-tukikeskuksessa todettiin 18 hiv-tartuntaa, joka vastaa 9,4 % Suomessa vuonna 2007 todetuista hivtartunnoista. Testausmahdollisuuksia haavoittuville ryhmille (miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja maahanmuuttajat) tarjotaan myös ilman ajanvarausta, mikä edelleen madaltaa testauskynnystä ja helpottaa asiakkaiden hiv-testaukseen hakeutumista. Aids-tukikeskuksen hiv-testaus ei ole irrallinen palvelu, vaan se on osa laajempaa asiakastyön kokonaisuutta. Esim. Miesten kesken turvallisesti työssä etsivä työ, kampanjointi, puhelin- ja nettineuvonta, hiv-testaus ja sopeutumisvalmennuskurssit muodostavat kokonaisuuden. Aids-tukikeskus tukee ainoana toimijana myös hivtartuntaa epäileviä ja pelkääviä. Raha-automaattiyhdistys (RAY) antoi lokakuussa järjestöille palautteen yleisavustusselvityksistä. RAY näkee hiv-testauksen julkisen terveydenhuollon vastuulla olevana toimintana. Tämä merkitsee sitä, että em. toiminnan rahoitus on tulevaisuudessa haasteellista. Aids-tukikeskus pyrkii tulevissa neuvotteluissa rahoittajan kanssa säilyttämään testaustoiminnan muun muassa tässäkin artikkelissa esitetyin argumentein. Kun kansanterveydelliseltä kannalta on järkevää ja kustannusvaikuttavaa saada mahdolliset tartunnan saaneet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimukseen ja hoitoon, varhaistoteaminen ja testaukseen hakeutuminen tulee olla mahdollisimman helppoa ja joustavaa sekä asiakkaan halutessa anonyymiä. Aids-tukikeskuksen kannan mukaan anonymiteetin ohella merkittäväksi kysymykseksi nouseekin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lakiin perustuva salassapitovelvollisuus ja sen noudattaminen sekä potilaiden ja asiakkaiden perustuslakiin kirjattu yksityisyyden suoja. Aids-tukikeskuksen näkemyksen mukaan asiakkaan kannalta merkityksellistä on, että julkinen sektori kykenee tarjoamaan nimetöntä testausta, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, asiakas tulisi voida ja osata ohjata sellaisen palveluntuottajan luokse, joka tarjoaa hiv-testin nimettömänä. 100% ANONYMOUS Aids-tukikeskuksen havainnon mukaan matalan kynnyksen testauspaikkaan hakeutuu eri asiakaskunta kuin julkiseen terveydenhuoltoon. Aids-tukikeskuksessa todetaan paljon hiv-positiivisia testituloksia suhteutettuna tukikeskuksessa tehtyihin 1 Ks. testistä esim. 7

8 Testaustoiminta Vinkissä Mija Alho, terveydenhoitaja Pia Mielonen, osastonhoitaja Teemu Tiensuu, aluejohtaja A-klinikkasäätiön Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki on toiminut vuodesta 1997 lähtien. Helsingin Vinkki on päihteiden käyttäjien, erityisesti suonensisäisesti huumeita käyttävien terveys- ja sosiaalineuvontaan erikoistunut terveydenhuollon yksikkö. Toiminnan tavoitteena on päihteiden käytöstä johtuvien haittojen, kuten tartuntatautien vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy sekä asiakkaiden elämänlaadun paranta- minen. Matalan kynnyksen palveluperiaatteeseen ja asiakaslähtöisyyteen perustuva toiminta toteutuu kiinteissä terveysneuvontapisteissä sekä etsivän työn ja vertaistoiminnan menetelmin. Vinkin terveys- ja sosiaalineuvontatyössä korostuvat huumeisiin liittyvän riskikäyttäytymisen ehkäisy ja vähentäminen sekä asiakkaiden kokonaisvaltainen elämäntilanteiden kohtaaminen ja tarvittava palveluihin ohjaus. Alkuaikoina vinkkitoimintaan kohdistui voimakasta arvolatautunutta vastustusta mm. oikeushallinnon ja yksittäisten kansalaisten osalta. Huumeiden käyttövälineiden vaihtoa pidettiin jopa rikollisen toiminnan edistämisenä. A-klinikkasäätiön rohkean ja pitkäjänteisen työn tuloksena Vinkki on vakiinnuttanut paikkansa palvelujärjestelmässä ja osoittanut kiistatta toiminnan vaikuttavuuden. Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todetaan: Ruiskuhuumeiden käyttäjille järjestetyt neulojen vaihtopisteet ovat tärkeä osa onnistunutta huumepolitiikkaa. Niiden ja huumeiden käyttäjille suunnattujen B-hepatiittirokotusten avulla huumeisiin liittyvät liitännäissairaudet on saatu pidettyä kurissa. Kun vuosikymmen sitten ruiskuhuumeiden käyttäjistä 85 sai HIV-tartunnan, viime vuonna ruiskuhuumeiden todettiin yhteensä kuusi uutta HIV-tartuntaa. C-hepatiittitartuntoja todettiin vuosikymmen sitten yli tuhannella ruiskuhuumeenkäyttäjällä, viimevuonna noin 400:lla. B-hepatiittitartunta todettiin viime vuonna vain yhdellä heistä. Viime vuonna julkaistu poikkitieteellinen tutkimus terveysneuvontatoiminnan onnistumisesta osoittaa, että neuvontapisteillä on ollut osansa hiv:n ja hepatiittien torjunnassa. (Arponen,Brummer-Korvenkontio, Liitsola & Salminen: Luottamus ja vapaaehtoisuus terveysneuvontapistetoiminnan onnistumisen edellytyksinä Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 15/ Poikkitieteellinen arviointitutkimus ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvonnan vaikuttavuudesta tartuntatautien ehkäisyssä ja torjunnassa) Tavoitteet ruiskuhuumeiden käyttäjien uusien HIV tartuntojen määrän rajaamisesta alle 30 tartuntaan vuodessa, ovat toteutuneet ja jopa ylittyneet. Tutkimuksen mukaan on aivan realistista väittää, että terveysneuvonnalla ja ruiskujen vaihdolla on ehkäisty jopa tuhansia uusia HIV-tartuntoja. 8

9 Vuonna 2008 Helsingin neljässä toimipisteessä asioi noin 5000 eri asiakasta. Asiakaskäyntien ja kenttätyön asiakaskontaktien määrä oli yhteensä Päivittäin Helsingin Vinkit tavoittaa noin päihteiden käyttäjää. Helsingin Vinkeissä tehtyjen Pika Hiv-, A-, B- ja C- hepatiitti, tippuri-, klamydia- ja raskaustestien kokonaismäärä oli Testeistä suurin osa oli hiv-pikatestejä (42,5 %) ja C hepatiittitestejä (18 %). Testitulosten valossa tilanne hiv:n osalta oli hyvä kaikkien testitulosten ollessa negatiivisia. Laskevasta trendistä huolimatta todettujen C-hepatiittien määrä on pysynyt suhteellisen korkealla tasolla: 240 testistä 68 oli positiivista. Vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä HIV-pikatestissä oli käynyt 393 asiakasta joista yhden tulos oli positiivinen. Helsingin Vinkki tarjoaa hiv- ja hepatiittitestejä asiakkaille kahdessa eri toimipisteessä kahtena päivänä viikossa. Testaava hoitaja on saanut THL:n hiv-pikatestikoulutuksen ja hänellä on lisäksi valmiudet ottaa suoniverinäytteitä. Asiakkaat asioivat testeissä nimettömänä ja tulevat testiin useimmiten oma-aloitteisesti tai ystävän kannustamana. Myös Vinkin henkilökunta muistuttaa aika ajoin asiakkaan asioidessa Vinkissä testien ajankohtaisuudesta. Vinkissä testit tehdään aina rauhallisessa ympäristössä ja useimmiten ollaan kahden kesken asiakkaan kanssa. Testitilanteeseen saattaa kulua huomattavasti enemmän aikaa, kuin pelkkä testaus veisi, koska asiakas usein kokee rauhallisen tilanteen mahdollisuudeksi keskustella muistakin elämäänsä liittyvistä henkilökohtaisista asioista. Usein asiakas saattaa olla myös epäluuloinen ja arka kertomaan asioistaan päihteiden laittomuuden ja arkaluontoisuuden takia. Siksi hoitajan rauhallinen suhtautuminen ja välillä hiljaisuudenkin sietäminen on arvokasta. Asiakkaalle on annettava tietoa sopivalla tavalla ja sopivissa määrissä. Mikäli asiakas on hyvin päihtynyt tai kiihtynyt on harkittava testin siirtämistä myöhemmäksi. Ennen testauksen aloittamista testaajan on syytä miettiä myös omaa jaksamistaan. Testitilanne saattaa olla asiakkaalle hyvin stressaava ja joskus provosoivakin. Asiakas voi käyttäytyä arvaamattomasti tai ahdistua tilanteesta. Työntekijällä tulee aina olla mahdollisuus pyytää toinen työntekijä tuekseen sekä testitilanteen jälkeen tulee olla mahdollisuus purkaa tilanne, mikäli siihen on tarvetta. Testitilanteessa kartoitetaan aina asiakkaan seksuaalikäyttäytymistä ja mahdollisia muita, esimerkiksi pistämiseen liittyviä riskitilanteita. Asiakasta ohjataan turvalliseen pistämiseen omilla ja puhtailla välineillä, sekä jutellaan kondomin tärkeydestä tartuntatautien ja ei-toivotun raskauden ehkäisyn kannalta. Asiakkaiden keskuudessa prostituutio ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat yleistä ja joillekin arkipäiväistä ja usein kahdenkeskeinen hetki testitilanteessa voi olla ainoa paikka jossa voi kertoa ahdistavasta tilanteestaan ja saada asianmukaista tietoa seksuaaliterveydestä. Viimeistään testin ottamisen jälkeen, tulosta odotellessa on tärkeää kertoa testin luotettavuudesta ja jutella siitä millaista vastausta asiakas odottaa. Testin tulosta kerrottaessa on erittäin tärkeää puhua niin että asiakas varmasti ymmärtää kuulemansa ja tarjota asiakkaalle rauhallinen mahdollisuus keskusteluun myös vastauksen antamisen jälkeen. Mikäli hiv-pikatestin tulos on positiivinen testaaja pyrkii rauhoittamaan tilanteen. Usein paikalle on hyvä pyytää toinen henkilökunnan jäsen. Positiivisen tuloksen varmistamiseksi otetaan suoniverinäyte ja asiakkaan omien mahdollisuuksien sekä tilanteen mukaan mietitään asiakkaan jatkohoitoon ohjausta. Positiivisen testivastauksen jälkeen asiakkaalle annetaan aikaa sulatella vastausta ja kehotetaan häntä tulemaan myöhemmin juttelemaan lisää. Usein asiakas tuleekin seuraavana päivänä takaisin ja silloin voidaan yhdessä miettiä jatkoa. Yleensä asiakas ohjataan Helsingin kaupungin Auroran sairaalan infektiopoliklinikalle tai Helsingin Diakonissalaitoksen Munkkisaaren palvelukeskukseen. Mikäli mahdollista Vinkistä lähtee saattaja mukaan, jotta varmistetaan asiakkaan perille pääsy ja luodaan turvallisuuden tunnetta vaikean asian kohdattua. Suonensisäisiä huumeita käyttävän asiakkaan elämänrytmi on usein ns. normaalista rytmistä poikkeava ja siksi olisikin tärkeää että testejä ja keskusteluapua voisi tarjota heille joka päivä. Usein asiakas muistaa testit istuessaan Vinkissä kahvilla ja lueskellessaan seinän julisteita. Toivottavasti tulevaisuuden resurssit mahdollistaisivat testien tekemisen aina tarpeen tullen. 9

10 Maailman aids-päivän terveiset Living Roomista! Mervi Martikainen ja Jutta Pääkkönen, Living Roomin työntekijät Hämeenlinnan a-klinikkatoimen yksikkö Living Room eli tutummin Livari on huumeiden käyttäjien terveysneuvontapiste, joka toimii samalla olohuoneena päihdeongelmaisille. Livarissa voi vaihtaa neulat ja ruiskut puhtaisiin, saada neuvontaa ja ohjausta tartuntataudeista sekä käydä hiv-, c-hepatiitti-, klamydia- ja tippuritesteissä. Asiakkailla on käytössä netti ja puhelin virastoasioiden hoitamista varten. Livariin voi myös tulla vain oleskelemaan, juomaan kupin kahvia, lukemaan päivän lehden ja juttelemaan mieltä askarruttavista asioista. Asiointi Livarissa tapahtuu nimimerkillä, myös testien ottaminen on mahdollista anonyymisti. Kun saimme pyynnön, että voisimme kirjoittaa artikkelin Maailman aids-päivän erikoisjulkaisuun aiheesta millaista on huumeidenkäyttäjien hiv-testaus pienellä paikkakunnalla, mietimme pitkään mitä aiheesta kirjoittaisimme. Pohdimme asiaa yhdessä asiakkaiden kanssa ja aiheesta nousikin hyvää keskustelua ja pohdintaa. Asiakkaat pitivät hiv-testausta Livarissa hyvänä ja tärkeänä, koska meille testeihin voi tulla ilman ajanvarausta ja jonottamista. Testitilannetta helpottaa myös se, että testiä on ottamassa entuudestaan tuttu ihminen, vaikka pikatestivastauksen odottaminen aina vähän jännittääkin. Asiakkaat luottavat, että Livarin työntekijät kyllä tietävät mitä tehdä, jos testitulos olisikin positiivinen, eivätkä pelkää jäävänsä asian kanssa yksin. Asiakkaat kokevat myös hiv-testauksen Livarissa olevan normaali asia, jonka vuoksi henkilökunnan ei tarvitse tehdä erityistoimenpiteitä, toisin kuin joissain muissa paikoissa. Myöskään omaa taustaa huumeiden käyttäjänä ei tarvitse peitellä. Yleisesti asiakkaiden asenteet hiv-positiivisia kohtaan ovat hyvät. Heillä on paljon tietoa hivistä eikä ennakkoluuloja tai pelkoja hiviä kohtaan juurikaan löydy. Usean asiakkaan kaveripiiriin kuulu hiv-positiivisia, he ovat nähneet millaisia ennakkoluuloja ihmisillä saattaa olla ja kuinka ikävältä ne saattavat tuntua. Tämän vuoksi heidän mielestään tiedon levittäminen on tärkeää, koska sen myötä ennakkoluulot vähenevät. Asiakkaat ymmärtävät, että hiv koskettaa kaikkia, ei pelkästään huumeidenkäyttäjiä.. Teemme ennaltaehkäisevää työtä eri yhteistyötahojen kanssa. Olemme järjestäneet useana kesänä kesäkumikampanjan Hämeenlinnan kesätapahtumissa, joissa olemme jakaneet kondomeja sekä tietoa seksitaudeista ja testausmahdollisuuksista. Olemme järjestäneet Maailman aids-päivän ympärille teemaviikon, jolloin jalkauduimme kaupungille jakamaan tietoa hivistä sekä kondomeja. Näiden kampanjoiden jälkeen hiv testaukset ovat lisääntyneet huomattavasti. Tänäkin vuonna järjestämme toimintaa ja tiedotusta Maailman aids-päivän ympärille. Livariin voi tulla testeihin kuka vain, taustastaan riippumatta. Livari on ainoa paikka Hämeenlinnassa, missä tehdään hiv-pikatestejä ja testiin voi tulla anonyymisti. Monelle etenkin vielä pienemmältä paikkakunnalta tulevalle asiakkaalle nimettömyys on iso asia. 10

11 Ja lopuksi vielä hieman tilastoja: Vuonna 2008 Hiv-testejä ( pikatesti & suoniverinäyte) tehtiin yhteensä 85 kpl. Vuonna 2009 (lokakuun loppuun mennessä) Hiv-testejä (pikatesti & suoniverinäyte) on tehty yhteensä 71 kpl. - Hieman alle puolet testeistä on tehty muille kuin päihdeongelmaisille. - Yli puolet testeissä käyneistä on alle 25-vuotiaita. 11

12 Miten hiv-näytteen tutkimus tapahtuu Henrikki Brummer-Korvenkontio erikoistutkija, THL Hiv-diagnoosi perustuu hiv-vastaaineiden osoitukseen. Elimistöön kehittyy hiv-vasta-aineita 2-8 viikossa. Ne voidaan todeta nykytesteillä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tartunnasta. Seulontatestinä käytetään yleensä laboratoriossa tehtävää ELISAtestiä tai paikanpäällä tehtävää hivpikatestiä. Kaikki positiiviset tulokset varmistetaan edelleen laboratoriossa tehtävällä varmistustestillä (Westernblot tai Line immunoassay). Laboratoriossa tehtävää testausta varten otetaan suoniverinäyte. Laboratoriossa näyteputki numeroidaan ja näytteen tiedot kirjataan näytetietokantaan. Näytteestä erotetaan sentrifugoimalla plasma tai seerumi erilleen puna- ja valkosoluista. Osa plasmasta pakastetaan -70 C mahdollista myöhempää käyttöä varten ja osa tallennetaan +4 C hiv-vasta-aine- ja hiv-antigeeni-tutkimusta varten. 12 Seulontatestit ovat kehittyneet paljon sen jälkeen kuin 1985 ensimmäiset testit otettiin käyttöön. Testien herkkyys ja spesifisyys on parantunut uusien testimenetelmien myötä. Hiv-tartunnan saaneiden henkilöiden ikkuna vaihe eli aika, jolloin hiv-vasta-aineita on vielä niin pieni määrä että niiden havainnointi ei onnistu, on kaventunut. Epidemiologinen tutkimus on tuonut tietoa eri hivtyyppien levinneisyydestä ja testivalmistajat ovatkin lisänneet tarpeen mukaan uusia antigeeneja hiv-vastaainetesteihin. Nykytestit löytävät vasta-aineet kaikille tunnetuille hi-viruksille. Vaikka useiden nykyisten hiv-vasta-ainetestien herkkyys ja spesifisyys onkin yli 99 %, on kaikki seulontapositiiviset tulokset edelleen varmistettava varmistustestillä, jotta vältyttäisiin vääriltä positiivisilta testituloksilta. Varmistustestissä tutkitaan tarkemmin hiv-vasta-aineiden reagointia hiv-antigeenien kanssa. Testin tuloksena saadaan kartta tutkitun henkilön mahdol- lisesta immuunivasteesta hi-viruksen eri proteiineille. Joskus harvoin näyte on varmistustestissä ainoastaan osittain reaktiivinen eikä täytä positiivisuuden vaatimusta. Kyseessä saattaa olla joko Näytteiden sentrifugointi

13 Näytteiden käsittelyä laminaarikaapissa Hiv-vasta-ainetutkimuksen kulku Hiv-seulontatesti Hiv-vasta-aine-negatiivinen Hiv-vasta-aine-positiivinen Hiv-antigeeni-positiivinen Varmistustesti (WB, LIA) Varmistustesti (neutralisaatio) Neg Pos Epäselvä Neg Pos Uusi näyte Hiv-vasta-ainenegatiivinen Hiv-vasta-ainepositiivinen Hiv-antigeeninegatiivinen Hiv-antigeenipositiivinen Varmistusnäyte Uusi näyte Vasta-ainetesti* Vasta-ainetesti Varmistustesti* *Kaikista uusista hiv tapauksista tulee lähettää kantakokoelmanäyte THL:n Hiv-laboratorioon Hiv-vasta-aineseulontatestejä (ELISA ja pikatesti) 13

14 väärä positiivinen tai alkava hi-virusvasta-aineiden muodostuminen (serokonversio). Tällaisissa tapauksissa laboratorio joutuu pyytämään uuden verinäytteen, joka tulee ottaa kuukauden kuluttua tutkitusta. Uudesta näytteestä saatua tulosta verrataan aikaisempaan ja saadaan selvyys mahdollisesta infektiosta. Kaikista uusista hiv-vasta-ainepositiivisista näytteistä pyydetään vielä toinen näyte, jolla tulos lopullisesti varmistetaan ja suljetaan pois mahdollinen näytteiden sekoittuminen tai kontaminoituminen. Hiv-pikatestit ovat vasta-ainetestejä, joiden tekeminen on nopeaa, eikä testin tekemiseen ja luentaan tarvita erillisiä laitteistoja. Osa pikatesteistä voidaan tehdä suoraan sormenpäästä otetusta kokoverinäytteestä, ja testitulos on valmis jopa 15 minuutissa. Pikatestin muita etuja ovat mahdollisuus keskustella hiv-riskeistä ja niiden välttämisestä testauksen yhteydessä. Lisäksi testivastaus tavoittaa aina testattavan. Testaajalta vaaditaan kuitenkin hyvä tietämys testin toimintaperiaatteesta ja käytännön suorittamisesta. Hiv-pikatesti positiivisissa tuloksissa laboratorioon lähetetty suoniverinäyte toimii varmistusnäytteenä. Varmistustesti (Western-blot) liuskoja Laboratorioon lähetettävästä verinäytteestä voidaan tutkia hiv-vasta-aineiden lisäksi hiv-antigeeni ja tarvittaessa tehdä muitakin tutkimuksia (PCR, viruksen alatyyppi, insidenssitesti). Osalla tartunnan saaneista voidaan osoittaa immuunivasteen aikaan saavaa hi-viruksen p24-proteiinia verestä jo ennen HIV-vasta-aineiden muodostumista. Uusimpien ELISA-testien avulla voidaan tutkia samanaikaisesti sekä Tutkija työstää resistenssimääritystä hiv-vasta-aineiden että hiv-antigeenin olemassaolo. Jos hiv-antigeenitesti on positiivinen, varmistetaan tulos neutralisaatio tutkimuksella. Kaikki antigeenin perusteella saadut hiv-positiiviset tulokset pitää vielä lisäksi varmistaa vasta-aineiden avulla myöhemmin otetusta näytteestä. Hiv-vasta-ainetutkimuksen kulku on kuvattu kuvassa 1. Negatiivinen varmistustestitulos tarkoittaa, ettei hivtartuntaa ole tai että näyte on otettu aikana, jolloin hiv-vasta-aineita ei ole vielä ehtinyt muodostua (alle 3 kuukautta tartunnan mahdollisuudesta). Positiivinen vasta-ainetulos puolestaan tarkoittaa, että henkilö on saanut hivtartunnan ja voi tartuttaa hiv:n toisiin henkilöihin. Lisäksi ilman hoitoa henkilöllä on riski sairastua aidsiin. On myös kehitetty hiv-vasta-ainetestejä, jotka pystyvät erottamaan äskettäin saadun infektion (alle 6 kk) aikaisemmin hankitusta. Tällaisten testien avulla voidaan arvioida hivin ilmaantuvuutta väestössä. Testit mittaavat hiv-vasta-aineiden kiinnittymisen voimakkuutta hiv-proteiineihin tai hiv-vasta-aineiden määrää. Testejä käytetään apuna epidemiologisessa tutkimuksessa. 14

15 Epidemian seurannan ja torjunnan työkaluja: tartuntatautirekisteri ja kantakokoelmanäytteet Kirsi Liitsola tutkija, THL REKISTERITIETOA JA NÄYTTEITÄ MITÄ KERÄTÄÄN JA MIKSI Hiv on Suomessa ilmoitettava tauti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uusista hiv-tartunnoista tehdään laboratorio- ja lääkärinilmoitus Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteriin. Laboratorioilmoitus käsittää tiedon löydöksestä, potilaan henkilötiedot ja mikrobin toteamistavan. Lääkärinilmoituksessa kartoitetaan taustatietoja mm. tartuntatapa, -paikka, ajankohta. Kerättävän tiedon avulla pyritään tunnistamaan ehkäisyn ja torjunnan tarpeet ja arvioimaan sekä torjuntatoimien tehoa että tautiin sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Rekisterin ajantasaiset tiedot ovat käytössä henkilöillä, jotka vastaavat alueensa tartuntatautien vastustamistyöstä ja kehittämisestä. Lisäksi julkisessa www-palvelussa 1 (www. ktl.fi/portal/4792) on kerran viikossa päivittyvää hiv- ja aids-tilastotietoa. (ks. seuraava aukeama) Tartuntatautirekisteri on hiv-epidemian seurannan väline, jonka tavoite on kerätä tietoa ja havaita ajallisia muutoksia epidemiasta. Rekisteristä näkee vuosittain todettujen tartuntojen määrän ja tartuntoja voidaan tarkastella eri taustamuuttujien suhteen mm. tartuntataparyhmissä, ikäryhmissä tai sairaanhoitopiireittäin. Rekisterin tietoja pitää tulkita harkiten, sillä Suomen vuosittaiset hiv-luvut ovat melko pieniä ja näin jo pelkkä sattuman aiheuttaa herkästi vuosittaisia vaihteluja. Lisäksi pitää muistaa, että tartunnat kirjataan rekisteriin toteamisajankohdan perusteella. Koska hiv-tartunta on usein pitkää oireeton, saatetaan tartunnat todeta vasta vuosia tartunnan tapahtumisesta. Näin esimerkiksi testauksen lisääntyminen saattaa näkyä rekisterissä hiv-tartuntojen kasvuna, vaikka itse epidemiassa ei tapahtuisikaan merkittäviä muutoksia. Ilmoitusten lisäksi laboratoriot lähettävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle hiv-kantakokoelmanäytteen, joka on suoniverinäyte. Näytteestä eristetään plasma, joka pakastetaan myöhempiä laboratoriomäärityksiä varten. Näytteessä olevista viruksista selvitetään, minkälaisia hiv-kantoja (alatyyppejä) Suomessa esiintyy ja tehdään hiv-lääkeherkkyysmääritys. Lisäksi näytteestä arvioidaan hiv-vasta-aineiden avulla tartunnan ajankohtaa. Kantakokoelmanäytteitä tutkimalla saadaan lisätietoa hiv-epidemioista. Hivirusten tyypityksen ja kantojen geneettisen vertailun avulla voidaan selvittää mm. viruksen leviämistä ja arvioida todettujen tartuntojen maantieteellistä alkuperää. Yhdessä tartuntatautirekisterin tietojen kanssa kantoja tutkimalla pyritään saamaan epidemiasta mahdollisimman tarkka käsitys, mikä luo edellytyksiä torjuntatyön mahdollisimman hyvään kohdentamiseen. Hiv-lääkkeet parantavat huomattavasti tartunnan saaneiden terveydentilaa, elämän pituutta ja laatua. Hiv voi kuitenkin muuttua lääkkeille resistenssiksi eli vastustuskykyiseksi. Hiv-lääkkeille resistentit kannat ovatkin leviämässä eri puolella maailmaa. Hoitovaste voi jäädä puutteelliseksi henkilöllä, joka on saanut tartunnan lääkeresistentillä hiv-kannalla. Kantakokoelmanäytteistä seurataan ongelman suuruutta Suomessa. Potilaan lääkeherkkyysmäärityksen tulokset vastataan myös hoitavaan yksikköön, missä niitä käytetään avuksi hoitopäätöksiä tehtäessä. Hiv-rekisteri kertoo tartunnan toteamisen ajankohdan, mutta usein itse tartunnan ajankohta jää epäselväksi. Ilman arviota vuosittaisesta uusien tartuntojen määrästä on vaikea päätellä, ovatko hiv-tartunnat nousussa vai laskussa tai miten tartuntojen torjuntatoimet tehoavat. Immuunivasteen kehittymistä hiville mittaavilla laboratoriomenetelmillä (insidenssitestit) voidaan kantakokoelmanäytteistä arvioida uusien tartuntojen osuutta. Tämä on tärkeä tieto, jotta torjuntatoimenpiteiden painopiste saadaan kohdistettua oikein. 15

16 TYÖKALUT KÄYTÖSSÄ RUISKUHUU- MEIDEN KÄYTTÄJIEN HIV-EPIDEMIA Tartuntatautirekisterin tietojen perusteella Suomessa oli hyvin vähän ruiskuhuumeisiin liittyviä hiv-tartuntoja aina vuoteen 1998 saakka. Lisäksi tiedettiin, että nämä yksittäiset tartunnat olivat valtaosin ulkomailta saatuja. Vuonna 1998 alkoivat ruiskuhuumeisiin liittyvät hiv-tartunnat lisääntyä. Tartuntatauti-ilmoitusten perusteella nämä uudet tartunnat olivat kotimaassa saatuja, mikä herätti epäilyn hiv-epidemiasta ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa. Kantakokoelmanäytteistä tehtyjen molekyyliepidemiologisten tutkimukset vahvistivat epäilyn; tutkitut viruskannat olivat geneettisesti hyvin lähellä toisiaan eli tartunnan saaneet kuuluivat samaan tartuntaryppääseen ja olivat lisäksi saaneet tartuntansa melko äskettäin. Rekisteritietojen perusteella voitiin seurata tartuntojen rajua kasvua muutaman vuoden ajan. Epidemian myötä kuitenkin ehkäisytoimia tehostettiin, mikä näkyi uusien tartuntojen laskuna. Insidenssitestin avulla voitiin osoittaa, että epidemian alkuvuosina suuri osa tartunnoista oli tuoreita. Torjuntatoimien tehoa uusien tartuntojen ehkäisyssä kuvaa se, että myöhempinä vuosina todetuista tartunnoista puolestaan pääosa oli vanhoja eli luultavimmin saatu jo epidemian alkuvaiheessa. Lääkeherkkyysmääritykset osoittavat, että ruiskuhuumeiden käyttäjien keskuudessa levinneessä viruskannassa ei ollut lääkkeille vastuskykyä aiheuttavia muutoksia Tartuntatautirekisteri: Vuosittain todetut hiv-tartunnat ruiskuhuumeenkäyttäjillä % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kantakokoelmanäytteet: Insidenssitestin perusteella arvioitu vuosittainen tuoreiden hiv-tartuntojen osuus (tartunta saatu kuuden kuukauden sisällä toteamisesta) ruiskuhuumeiden käyttäjillä ulkomaalaiset suomalaiset Tartuntatautirekisterin perusteella viime vuosina on todettu hyvin vähän uusia tartuntoja ruiskuhuumeiden käyttäjillä ja merkittävä osa näistäkin tartunnoista on todettu ulkomaalisilla. Lisäksi kantakokoelmanäytteistä tehdyt tutkimukset osittavat, että ruiskuhuumeiden käyttäjien hivepidemia on rajoittunut hyvin pitkälle itse käyttäjiin; seksitartuntana saatujen hiv-infektioiden joukosta on löytynyt hyvin vähän ruiskuhuumeiden käytön kautta levinnyttä hiv-kantaa. Kantakokoelmanäytteet: Lääkeherkkyystestin avulla määritetään viruksen perimästä mahdolliset hiv- lääkkeille vastustuskykyä aiheuttavat muutokset. Kuvassa on viruksen sekvenssiä, jonka perusteella määritys tehdään

17 Tartuntatautirekisterin kantakokoelmasta määritetyt HIV-1 alatyypit Tartuntatautirekisterin kantakokoelmasta HIV-1 subtyper i registret määritetyt för smittsamma HIV-1 sjukdomars alatyypit stamsamling Kertymä: Tapaukset Fall Ei tyyppitetty Ej typad Alatyypit Subtyper A B C D F G H J K 01 CRF Rekombinanttimuodot Rekombinantformer CRF 02 CRF 03 CRF 06 muu yht. annan tot Lähialuekannat * Närområdesstammar FIN IDU 98 East Eur A Est CRF % * FIN IDU-98: Suomessa ruiskuhuumeiden käyttöön liittyvä kanta, East Eur-A: yleinen Itäeuroopassa, Est CRF06: yleinen Virossa (Kantakohtaiset luvut sisältyvät raportissa CRF-01, A ja CRF-06-alatyyppeihin) * FIN IDU-98: Stamtyp som assosieras med användning av sprutdroger in Finland, East Eur-A: allmän i Östeuropa, Est CRF06: allmän i Estland (De stamspesifika antalen ingår i CRF-01, A och CRF-06-subtyperna) Hiv Suomessa - Hiv i Finland 1 (1) Sivu 1 Kaikki ilmoitetut tapaukset, Alla anmälda fall Hiv Suomessa , kaikki ilmoitetut tapaukset vuosi år Tapauksia Fall Kaikki ulkom Totalt utländska Pääasialliset tartuntaryhmät Sukupuolijakauma Huvudsakliga smittogrupper Könsfördelning seksi sex ruiskuhuumeetettu ei ilmoi- miehet naiset ej män kvinnor sprutdroger anmäld homoseksi m homo -sex m Seksitartunnat Sexuell smitta heteroseksi m heterosex m heteroseksi n heterosex k Ruiskuhuumeet Sprutdroger miehet naiset män kvinnor Harvinaiset Ovanliga veri blod äiti- lapsi mor - barn yht % % % % % % % % % % 88 3% 13 1% 15 1% % 66 47% 5 4% 68 49% 90 64% 50 36% 26 19% 18 13% 22 16% 4 3% 1 1% - 1 1% % % 7 5% 34 23% % 44 30% 42 28% 34 23% 30 20% 6 4% 1 1% % % 12 6% 31 16% % 52 28% 72 38% 40 21% 33 18% 8 4% 4 2% % % 10 5% 27 14% % 59 31% 62 32% 47 24% 46 24% 6 3% 4 2% - 1 1% % % 16 12% 20 14% 97 70% 41 30% 32 23% 37 27% 32 23% 15 11% 1 1% - 1 1% % % 10 8% 14 11% % 25 20% 46 37% 37 29% 18 14% 9 7% 1 1% - 1 1% % 88 68% 22 17% 19 15% 92 71% 38 29% 31 24% 29 22% 28 22% 17 13% 5 4% - 1 1% % 81 63% 24 19% 21 16% 91 71% 38 29% 39 30% 22 17% 20 16% 18 14% 6 5% - 3 2% % 56 43% 50 38% 24 18% 97 75% 33 25% 28 22% 17 13% 11 8% 38 29% 12 9% % 65 46% 55 39% 19 13% 93 65% 49 35% 23 16% 19 13% 23 16% 39 27% 16 11% 1 1% 2 1% % 44 30% 85 58% 16 11% % 40 27% 15 10% 13 9% 16 11% 64 44% 21 14% - 1 1% % 43 54% 20 25% 17 21% 49 61% 31 39% 13 16% 15 19% 15 19% 13 16% 7 9% % 61 85% 1 1% 9 12% 48 67% 24 33% 19 26% 21 29% 21 29% 1 1% % % 57 85% % 47 70% 20 30% 22 33% 17 25% 18 27% % 66 90% 1 1% 6 8% 44 60% 29 40% 24 33% 16 22% 25 34% 1 1% % 59 86% 2 3% 6 9% 55 80% 14 20% 34 49% 17 25% 8 12% - 2 3% 1 1% 1 1% % 52 83% 4 6% 5 8% 47 75% 16 25% 21 33% 17 27% 14 22% 4 6% - 2 3% % 70 77% 5 5% 16 18% 70 77% 21 23% 32 35% 19 21% 19 21% 4 4% 1 1% % 48 80% 1 2% 11 18% 49 82% 11 18% 24 40% 14 23% 10 17% 1 2% % 78 91% - 7 8% 73 85% 13 15% 42 49% 25 29% 11 13% % % 37 84% 3 7% 2 5% 38 86% 6 14% 25 57% 8 18% 4 9% 2 5% 1 2% - 2 5% % 45 94% 2 4% 1 2% 43 90% 5 10% 25 52% 15 31% 5 10% 2 4% % 48 86% 6 11% 1 2% 46 82% 10 18% 32 57% 9 16% 7 12% 3 5% 3 5% 1 2% % 57 88% 2 3% 3 5% 59 91% 6 9% 44 68% 10 15% 3 5% 1 2% 1 2% 3 5% % 34 89% % 2 5% 29 76% 4 11% 1 3% % % 13 93% 1 7% % 2 14% 12 86% - 1 7% - 1 7% % % % 1 8% 11 92% - 1 8% % % % 1 50% Terveyden - ja hyvinvoinnin - laitos - - Institutet - för hälsa - och välfärd % % %

18 Hiv Suomessa ikäryhmittäin - Hiv i Finland, åldersgruppsfördelning 1 (1) Kaikki ilmoitetut tapaukset, Alla anmälda fall Hiv Suomessa ikäryhmittäin , kaikki ilmoitetut tapaukset vuosi år Sairastuneet Insjuknade Kaikki ulkom Totalt utländska Pääasialliset tartuntaryhmät Sukupuolijakauma Huvudsakliga smittogrupper Könsfördelning seksi sex ruiskuhuumeetettu ei ilmoi- miehet naiset ej män kvinnor sprutdroger anmäld homoseksi m homo -sex m Seksitartunnat Sexuell smitta heteroseksi m heterosex m heteroseksi n heterosex k Ruiskuhuumeet Sprutdroger miehet naiset män kvinnor Harvinaiset Ovanliga veri blod äiti- lapsi mor - barn yht % % % % % % % % % % 88 3% 13 1% 15 1% % 2 40% 3 60% % % % 2 25% 6 75% % % % 4 50% 4 50% % % % 2 67% 1 33% % 27 52% 14 27% 10 19% 23 44% 29 56% 6 12% 7 13% 14 27% 5 10% 9 17% 1 2% % % 45 16% 37 13% % % 81 29% 26 9% 89 32% 28 10% 17 6% 1 0% % % 65 14% 58 12% % % % 75 16% % 48 10% 17 4% 1 0% % % 58 12% 68 14% % % % % 94 19% 44 9% 14 3% 2 0% % % 68 16% 61 14% % 77 18% % 86 20% 50 12% 53 12% 15 4% 2 0% % % 49 15% 45 14% % 54 16% % 77 23% 32 10% 39 12% 10 3% % % 27 14% 39 20% % 43 23% 52 27% 45 24% 25 13% 22 12% 5 3% 3 2% % 94 68% 14 10% 30 22% % 22 16% 36 26% 47 34% 11 8% 13 9% 1 1% 1 1% % 64 81% 2 3% 13 16% 69 87% 10 13% 27 34% 30 38% 7 9% 2 3% % 35 Hiv 69% 2Suomessa 4% 13 25% 44 lääneittäin 86% 7 14% 13-25% Hiv 19 37% i Finland, 3 6% 2 4% - 1 2% % % 1 10% 3 30% 6 60% 1 10% % 6 enligt 60% - län3 30% 8 80% 2 20% 2 20% 3 30% 1 10% % % % 1 50% 1 50% 1 50% Kaikki ilmoitetut tapaukset, Alla anmälda fall Hiv Suomessa lääneittäin , kaikki ilmoitetut tapaukset 2009Terveyden ja hyvinvoinnin 94 laitos - Institutet 26 för hälsa och 5 välfärd Etelä-Suomen Södra Finlands Länsi- Suomen Västra Finlands Itä-Suomen Östra Finlands Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Ahvenanmaan Ålands Tuntematon Okänd Yht/tot. yht/tot (1) Pitää muistaa, että tartunnat kirjataan rekisteriin toteamisajankohdan perusteella. Koska hiv-tartunta on usein pitkään oireeton, saatetaan tartunnat todeta vasta vuosia tartunnan tapahtumisesta. Näin esimerkiksi testauksen lisääntyminen saattaa näkyä rekisterissä hiv-tartuntojen kasvuna, vaikka itse epidemiassa ei tapahtuisikaan merkittäviä muutoksia. Tilastot:

19 Hiviin ja hiv-testaukseen liittyvää sanastoa RAPID HIV TEST ELI PIKATESTI Pikatestit perustuvat samaan teknologiaan kuin ELISA testit. Sen sijaan, että näyte lähetetään laboratorioon tutkittavaksi, tulos saadaan noin 20 minuutissa. VCT, Voluntary councelling and testing Vapaaehtoinen neuvonta ja testaus. Hiv-testukseen tulee aina liittyä neuvontaa ja ohjausta. HIV ANTIBODY TEST ELI HIV-VASTA-AINE-TESTI Testi perustuu vasta-aineiden toteamiseen verestä. Kun ihminen saa hiv-tartunnan, elimistö alkaa tuottamaan tiettyjä proteiineja eli vasta-aineita taistellakseen virusta vastaan. Vasta-aineita voidaan havaita veressä, syljessä ja virtsassa. Tähän on kaksi poikkeusta: - Hiv-positiivisille äideille syntyneillä vauvoilla on äidin vasta-aineita 18 kuukautta syntymänsä jälkeen. Eli vastaaine-testin tulos voi olla positiivinen, vaikka vauvalla ei olisi tartuntaa. Tämän takia vauvoilta otetaan PCR-testi. - Ihmiset, jotka ovat osallistuneet hiv-rokote tutkimuksiin. Heillä saattaa olla vasta-aineita veressä vaikka heillä ei olisi tartuntaa. WINDOW PERIOD ELI IKKUNA-AIKA Aika tartunnan saamisen jälkeen, jolloin vasta-aineiden määrä veressä on niin pieni, että niiden havaitseminen on vaikeaa. Vasta-aineet muodostuvat 2-8 viikon kuluessa tartunnasta, ja nykyesteillä vasta-aineet voidaan todeta kolmen kuukauden kuluessa tartunnasta. ELISA (enzyme-linked immunoabsorbent) ensimmäinen hyvin laajalti käytössä oleva hiv-vasta-aine-testi. Testit ovat erittäin tarkkoja kun tutkitaan vasta-aineita. ELI- SA testi on hyvin sensitiivinen, joten on äärimmäisen pieni mahdollisuus, että tulos näyttää väärää positiivista tulosta. Kaikki positiiviset testitulokset varmistetaan Suomessa Western-blot tai Line immunoassay varmistustestillä. Tällaisia varmistustestejä ei käytetä varsinaisena hiv-testinä. Kehitysmaissa, joissa resurssit ovat rajalliset, varmistustestinä voidaan käyttää toista ELISA testiä, yleensä eri valmistajalta. Kun positiivinen testitulos on varmistettu edellä mainituilla menetelmillä, todennäköisyys saada väärä tulos on 0,1 %. VIRAL LOAD TEST VIRUSMÄÄRÄTESTI Testi mittaa hi-viruksen määrää veressä ja kertoo kuinka aktiivinen virus on henkilön kehossa. Virusmäärätesti yhdessä CD4-testin kanssa kertoo kuinka henkilön keho vastaa hi-virukseen ja auttaa määrittelemään ajankohdan, jolloin lääkehoito tulee ajankohtaiseksi. Testiä käytetään sekä tartunnan etenemisen että lääkehoidon toimimisen seurannassa. Viruskuormaa, -määrää tai -pitoisuutta (näitä kaikkia nimityksiä käytetään) ilmaistaan kopiota/ml-määreellä, esimerkiksi 1000 kopiota millilitrassa. CD4 TEST, CD4 TESTI Kun ihminen saa hiv-tartunnan, hi-virus tunkeutuu veren CD4-valkosoluihin. Nämä auttajasolut auttavat kehoa puolustautumaan bakteereita ja viruksia vastaan. CD4-testi mittaa auttajasolujen määrää veressä ja toimii hyvänä indikaattorina sekä hiv-tartunnan etenemisen että yleiskunnon seuraamisessa. Sen avulla voidaan määritellä ajankohta, jolloin lääkehoidon aloittaminen on tarpeen. Testin avulla seurataan myös kuinka hyvin henkilön lääkehoito toimii. ANTIGEN TEST (P24 TEST), HIV-P24-ANTIGEENITESTI Antigeeni on aine, joka aiheuttaa elimistössä vastaaineiden muodostumisen. p24-antigeenin määrä lisääntyy veressä huomattavasti noin viikon - kolmen viikon kuluessa tartunnan saamisesta. Testi on hyödyllinen tartunnan toteamisessa ennen hiv-vasta-aineiden kehittymistä. Vasta-aineiden kehittymiseen kuluu 2-8 viikkoa tartunnasta. p24-antigeenitestiä voidaan käyttää tartunnan toteamiseksi henkilöllä, jonka hiv-vasta-ainetesti on negatiivinen, mutta tuore altistus hi-virukselle on olemassa. PCR TESTI (POLYMERASE CHAIN REACTION TEST) PCR testissä testataan vasta-aineiden sijaan hivin geneettistä materiaalia. Testi pystyy havaitsemaan hiv-tartunnan 2-3 viikon kuluessa tartunnasta. PCR testi on huomattavasti kalliimpi, hankalampia käyttää ja tulkita kuin vasta-ainetestit. FOURTH GENERATION TESTS, NELJÄNNEN SUKUPOLVEN TES- TIT Nämä testit yhdistävät p24 ja perus-vasta-ainetestin. Testit eivät ole vielä yleisesti käytössä. 19

20 Verivalmisteiden turvallisuus alkaa verenluovuttajan valinnasta Jokaisella verta tarvitsevalla potilaalla on oikeus saada hoitoonsa turvallisia verivalmisteita. Turvallisuus perustuu verenluovuttajien huolelliseen valintaan ja luovutetun veren testaamiseen. Veripalvelutoiminnan periaatteet ja menettelytavat perustuvat lakiin ja viranomaismääräyksiin. Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun toimintaa ohjaavat EU:n veridirektiivi, veripalvelulaki sekä Lääkelaitoksen määräys. Ne velvoittavat Veripalvelua huolehtimaan verenluovuttajien valinnasta niin, että luovutettu veri on turvallista potilaalle ja ettei verenluovutuksesta ole terveydellistä haittaa luovuttajalle. Suomessa verta luovuttaa vuosittain noin henkilöä ja yhteensä verenluovutuksia on lähes Suuri osa terveistä aikuisista voi luovuttaa verta, mutta osan kohdalla joko verta saavan potilaan turvallisuus tai luovuttajan terveydentilaan liittyvät asiat estävät verenluovutuksen joko väliaikaisesti tai pysyvästi. Jokaisen verenluovutuksen yhteydessä täytetään terveydentilakysely ja luovutettu veri testataan tärkeimpien veriteitse tarttuvien virustautien osalta (hiv ja tarttuvat maksatulehdukset, kuppa). Herkinkään testi ei tunnista aivan tuoreita tartuntoja. Siten verenluovuttajan terveydentilakyselyllä ja luovutussopivuuden arvioinnilla on erittäin suuri merkitys verivalmisteiden turvallisuudessa. Verta ei voi luovuttaa, jos terveydentila-arviossa ilmenee jokin tuoreen tartunnan riski. Näitä ovat esimerkiksi tatuointi tai lävistys luovutusta edeltävän 4 kuukauden aikana sekä eräät seksikäyttäytymiseen liittyvät infektioriskit. Veripalvelussa infektiotestaus tehdään verivalmisteiden turvallisuuden vuoksi. Verenluovutukseen ei koskaan pidä tulla, jos itse epäilee tartuntaa. Oman terveydentilan vuoksi infektiotestausta tarvitsevien tulee hakeutua testiin esim. omalle terveysasemalle, SPR:n Pluspisteisiin tai AIDS Tukikeskuksen testauspisteisiin. Suomessa ei ole todettu yhtään luovutetun veren välityksellä tarttunutta hiv-infektiota sitten vuoden 1986, jolloin verenluovuttajien hivseulonta käynnistettiin. Viimeisin verivalmisteen välityksellä potilaaseen siirtynyt hepatiitti C -tartunta on vuodelta 2000, jonka jälkeen tartuntoja ei ole todettu. Vuonna 2008 Veripalvelun tekemissä testeissä verenluovuttajilta löytyi 3 HIV-, 6 hepatiitti B- sekä 17 hepatiitti C-tartuntaa. Syfilis havaittiin kolmella luovuttajalla. Lisätietoa: 20