Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Transkriptio

1 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

2 Johdanto Ensimmäiset hiv-tartunnat havaittiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten aids-vaiheeseen ja tartunnan saaneen ennuste oli huono. Hiv-tartunta on nykyään krooninen sairaus, jonka kanssa parhaimmillaan eletään tervettä ja täysipainoista elämää. Tänä päivänä taudinkuva on varsin erilainen, koska lääkitys on kehittynyt suurin harppauksin. Lääkityksen avulla hiv-tartunnan saaneiden eliniän ennuste on lähes sama kuin ilman tartuntaa. Äidin lääkitys raskauden aikana vähentää hivin tarttumisen riskin häviävän pieneksi. Hiv-hoidon kehittymisellä ja sen myötä hiv-tartunnan luonteen muuttumisella on ollut valtava merkitys tartunnan saaneiden elämään ja asemaan yksilöllisellä, mutta myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi on erityisen tärkeää, että mediassa päivitetään tiedot aiheesta ja ymmärretään sairauteen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Suomalaisten asenteisiin ja tietoisuuteen hivistä vaikutetaan käyttämällä asiallista ja kunnioittavaa retoriikkaa, asiantuntija- ja tutkimustietoa sekä oikeita käsitteitä ja sanastoa. Niiden avulla edistetään myös kansanterveyttä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. 2

3 Yleisiä käsitteitä Hi-virus Human immunodeficiency virus eli ihmisen im muunikatovirus. Hi-viruksen kantajalla on hivtartunta. Hi-virusta tunnetaan kahta päätyyppiä, jotka jakautuvat useisiin alalajeihin. Ensimmäinen Hi-virus löydettiin vuonna 1981 USA:ssa. Hiv-infektio Krooninen infektiosairaus, jonka aiheuttaa hivirus. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunta johtaa aids-vaiheeseen. Aids Aids on hiv-infektion vaihe, jossa immuunijärjestelmä on heikentynyt selvästi ja elimistön vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut. Hiv ja aids eivät ole sama asia. Aids-diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun elimistön puolustuskyvyn heikennettyä hiv-positiivinen henkilö sairastuu johonkin hivin oheistautiin. Suomessa aids-kuolemat ovat vähentyneet merkittävästi tehokkaan lääkityksen avulla. Nykyään aids-vaiheesta on mahdollista palata hiv-infek tion oireiseen tai oireettomaan vaiheeseen. Hiv-status Jokaisella ihmisellä on hiv-status. Positiivinen hiv-status (hiv+) tarkoittaa, että ihmisellä on hiv-tartunta. Negatiivinen hiv-status (hiv-) tarkoittaa, että ei ole hiv-tartuntaa. Oman hivstatuksen voi selvittää käymällä hiv- testissä. Seksitauti Seksiteitse tarttuva tauti tai sukupuolitauti. Seksitauti -termin käyttö on suositeltavaa, koska termi viittaa taudin tartuntatapaan. Seksitauteja ovat mm. hiv, klamydia, tippuri, kuppa, kondylooma ja herpes. Turvaseksi Hiv-tartunnalta ja muilta seksitaudeilta voi suojautua turvaseksillä, eli käyttämällä kondomia emätin- ja anaaliyhdynnässä sekä kondomia tai suuseksisuojaa suuseksissä. Turvallisessa seksissä siemennestettä, esiliukastetta, emätineritettä tai verta ei pääse kumppanin elimistöön. Heteroseksi Miehen ja naisen välinen seksikontakti. Hiv voi tarttua suojaamattomassa emätinyhdynnässä, anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miehen ja naisen välillä. Miesten välinen seksi Hiv voi tarttua suojaamattomassa anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miesten välillä. Naisten välinen seksi Naisten välisessä seksikontaktissa hivin ei ole juuri koskaan todettu tarttuneen. 3

4 Hiv-testaus Hiv-testaus Suomessa Suomessa hiv-testaus on kuntien tehtävä. Ensisijainen testauspaikka on terveysasema, jossa testiin tulisi päästä nimettömänä ja maksuttomasti. Testiin voi hakeutua myös sukupuolitautien poliklinikoille, opiskelijaterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai yksityiselle terveysasemalle. Testit otetaan yleensä suoniverinäytteellä, josta tuloksen saa noin viikon kuluessa. Hiv-testin nega tiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tartuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Pikatesti Hiv-pikatestistä tuloksen saa 1 20 minuutissa riippuen käytettävästä testistä. Pikatesti tehdään yleensä sormenpään veripisarasta, syljestä tai virtsasta. Pikatestiin kannattaa mennä luotettavaan terveydenhuollon toimi pisteeseen. Hiv-pikatestin negatiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Maksuttomat ja anonyymit hiv-pikatestit ovat käytössä Hiv-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen toimipisteissä, Suomen Punaisen Ristin Pluspisteissä, huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä ja liikkuvissa terveysneuvontayksiköissä sekä muutamissa terveyskeskuksissa. Kotitesti Kotona tehtäviä hiv-testejä voi tilata netistä. Testit ovat maksullisia, eikä Suomessa ole vielä tehty selvitystä siitä, mitkä näistä kotitesteistä ovat luotettavia. Kotitestauksen puolesta ja sitä vastaan on esitetty erilaisia argumentteja. Vasta-aine Hiv-tartunnan diagnosointi perustuu yleensä hivin vasta-ainemääritykseen. Elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita hi-virukselle pian tartunnan saamisen jälkeen. Vasta-aineet ovat todettavissa verestä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta. Suurimmalla osalla vasta-aineet ovat todettavissa jo kuukauden kuluttua tartunnasta. Siksi hiv-testiin kannattaa hakeutua, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut 1 3kk. Ikkunavaihe Ikkunavaiheeksi kutsutaan mahdollisen tartunnan jälkeistä 1 3kk aikaa, jolloin vasta-aineet eivät vielä näy hiv-testissä. Mikäli ihminen on saanut hiv-tartunnan, ikkunavaiheen aikana hiv tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. 4

5 Hiv-tartunta Hiv voi tarttua emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia tai suuseksisuojaa yhteiskäytössä olevista huumeiden pistosvälineistä hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana (Suomessa riski on pieni suojalääkityksen ansiosta) veren- tai elinsiirron yhteydessä (Suomessa ei ole todettu yhtään luovutetun veren välityksellä tarttunutta hiv-infektiota vuoden 1985 jälkeen) Hiv ei tartu päivittäisessä kanssa käymisessä ihmisten välillä, kuten: ruuan, juoman tai ruokailuvälineiden välityksellä pyyheliinoista tai lakanoista saunan lauteilta, uimahallista tai WC-istuimesta hyttysten tai muiden eläinten välityksellä syljen, kyynelten, hien, virtsan, ulosteen tai oksennuksen välityksellä suutelemalla, halaamalla, koskettamalla sosiaalisissa kontakteissa turvaseksissä terveen ihon läpi Oireet Yleensä hiv-tartunta ei aiheuta kantajalleen muita oireita kuin mahdollisen ensitaudin. Jos tartunnan saanut ei ole lääkehoidon piirissä, hiv voi kehittyä oireisen taudin kautta aids-vaiheeseen, jossa elimistön puolustuskyky romahtaa ja bakteerit tai muut mikrobit aiheuttavat infektioita esimerkiksi keuhkoihin, suuhun tai ihoon. Tavallisimpia aids-vaiheen seurannaissairauksia ovat ruokatorven ja suun tulehdukset, keuhkokuume, erilaiset infektiot ja Kaposin sarkooma. Ensitauti Hivin ensitaudin arvioidaan tulevan noin %:lle hiv-tartunnan saaneista 2-6 viikon sisällä tartunnasta. Oireet ovat hyvin yleisiä, flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, kurkkukipua ja kaulan alueen imusolmukkeiden turvotusta. Osalle ilmaantuu ylävartalolle ihottumaa. Hivtartuntaa ei voi päätellä oireista. Ainoastaan hiv-testistä voi saada tiedon tartunnasta. Virustaso Hi-viruksen tarttuminen on todennäköisempää henkilöltä, jonka veren virustaso on korkea. Virustaso on korkein tartunnan jälkeisten ensimmäisten viikkojen aikana, jonka jälkeen se laskee. Ilman toimivaa lääkitystä virustaso nousee korkealle jälleen aids-vaiheessa. Toimivan lääkehoidon ansiosta virustaso laskee muutamassa kuukaudessa alle mittauskynnyksen, jolloin hiv-tartunnan saanut ei ole enää tartuttava suojaamattomassa seksikontaktissa. Tuore hiv-tartunta Muutaman viikon kuluttua tartunnasta hi-viruksen määrä elimistössä on korkea. Tällöin hiv-tartunnan saanut voi todennäköisemmin tartuttaa viruksen suojaamattomassa seksikontaktissa tai yhteisten huumevälineiden kautta. Tuore hiv-tartunta osuu hiv-testin aikaikkunaan, jolloin negatiivinen testitulos ei vielä ole täysin luotettava. CD4-solu CD4-solu on auttajasolu, joka säätelee elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa tunnistamalla keholle vieraita aineita ja auttamalla muita valkosoluja (lymfosyyttejä) tuhoamaan taudinaiheuttajia. Hi-virus tuhoaa CD4-soluja ja näin solujen määrän mittaaminen kertoo hiv-infektion etenemisestä. Suomessa hiv-lääkityksen aloittamisesta päätetään tapauskohtaisesti tai, kun CD4-solujen määrä laskee tietylle tasolle. 5

6 Hiv-lääkitys Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää hiviruksen määrää ja mahdollistaa auttajasolujen (CD 4) lisääntyminen. Hoitoa kutsutaan HAART hoidoksi (highly active antiretroviral therapy). Lääkehoidon avulla voidaan pidentää tartunnan saaneen elinikää ja ehkäistä seurannaissairauksia, samalla parannetaan tartunnan saaneen elämänlaatua. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti käyttäen yhdistelmälääkkeitä. Tämänhetkisen tiedon mukaan hiv-lääkitys on elinikäinen. Hiv-rokote Maailmalla on laajoja yrityksiä kehittää hiv-rokotetta, sekä ehkäisevää että hoitavaa rokotetta. Mitään rokotetta ei ole tällä hetkellä (2014) saatavilla. PEP-estolääkitys PEP (Post-Exposure Prophylaxis) tarkoittaa hivlääkehoidon avulla toteutettua jälkiehkäisyä, jolla voidaan merkittävästi pienentää hiv-tartunnan riskiä altistumisen jälkeen. PEPiä voidaan harkita neulanpisto- tai muun työtapaturman yhteydessä terveydenhuollossa tai hiv-negatiivisen altistuttua tartunnalle esimerkiksi kondomin rikkoutumisen jälkeen. PEP tulee aloittaa nopeasti, viimeistään 48 tunnin kuluessa tartunnalle altistumisesta. Jälkiehkäisy toteutetaan hiv-yhdistelmälääkehoidolla, joka kestää kuukauden. Hoidon aloituksesta päättää lääkäri. PrEP-suojalääkitys PrEP (Pre-Exposure Prophylaxis) on ennaltaehkäisevä lääkehoito niille, jotka elämäntilanteensa vuoksi altistuvat hiv-tartunnalle. USA:ssa suojalääkkeenä käytetylle hiv-yhdistelmälääkkeelle ei ole Euroopassa hyväksytty käyttöaiheeksi suojalääkitystä. Suomessa ei ole virallista ohjeistusta PEPistä eikä PrEPistä. Tartunnan jäljitys Tartunnanjäljityksellä tarkoitetaan kaikkien tartunnalle altistuneiden henkilöiden informoimista mahdollisesta tartunnasta ja tarjota mahdollisuutta tutkimuksiin. Jäljityksen ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä tartuntojen leviämistä sekä saada mahdolliset tartunnan saaneet hoidon piiriin. Kun tartuntatauti todetaan, hoitavalla lääkärillä on velvollisuus ottaa puheeksi tartunnanjäljitys. Tartunta-ajankohta pyritään selvittämään esim. käyttäen tietoa edellisestä mahdollisesta hiv-negatiivisesta testistä tai mahdollisista ensioireista. Ilmoittaminen tartunnalle altistuneille voidaan tehdä hiv-positiivisen tai hänen halutessaan lääkärin toimesta. Tartunnanjäljitys perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Hiv-tartunnan hoito Suomessa Hiv-tartunnan hoito Suomessa on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Hiv-positiivisen hoito perustuu hänen terveydentilansa seurantaan ja kokonaisvaltaiseen hoitoon huolehtien mm. suun terveydestä sekä rokotesuojasta muiden tarttuvien tautien osalta. Hyvä yleiskunto ja terveydestä huolehtiminen vähentää riskiä muiden sairauksien osalta. Verikokeiden avulla seurataan hiv-infektion etenemistä ja lääkehoito aloitetaan tarvittaessa. Toimivan lääkehoidon avulla hiv-positiivinen voi elää samanlaista elämää kuin hiv-negatiivinen käyden töissä ja harrastaen. Mitään esteitä perheen perustamiselle ei ole. Hoito on tartunnan saaneelle maksutonta tartuntatautilain nojalla. 6

7 Hiv Suomessa Suomessa uusia hiv-tartuntoja todetaan noin vuodessa. Tartunnat saadaan nykyisin lähes aina suojaamattoman seksin välityksellä. Ruiskuhuumeidenkäytön kautta uusia tartuntoja on tullut viime aikoina enää muutama vuodessa. Suomessa todetuista hiv-tartunnoista löytyy tilastotietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivulta: Suomen hiv-strategia Suomen tällä hetkellä voimassa oleva hiv-strategia on tehty vuosille Strategian tavoite on vähentää uusia hiv-tartuntoja Suomessa ja taata kaikille tartunnan saaneille suositusten mukainen hoito. Tavoitteena on myös vähentää hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuvaa stigmaa ja syrjintää. Strategiassa esitellään myös toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi /90918/THL_SUO007_2012Web. pdf?sequence=1 Keskeiset väestöryhmät Hiv-tartunnat ovat Suomessa harvinaisia, mutta tietyissä väestöryhmissä tartunnat ovat yleisempiä kuin taustaväestössä. Suomen hiv-strategian mukaisesti ennaltaehkäisytyö kohdistetaan näihin väestöryhmiin. Maailmanlaajuisesti keskeiset väestöryhmät vaihtelevat maittain ja maanosittain. Haavoittuvat ryhmät Haavoittuvat ryhmät ovat väestöryhmiä, joilla on keskimääräistä suurempi hiv-tartunnan riski. Näiden väestöryhmien asema yhteiskunnassa on usein taustaväestöä heikompi. Stigma ja ennakkoluulot Hiviin ja sen myötä hiv-tartunnan saaneisiin liittyy edelleen paljon pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka johtavat syrjintään. Vaikka hiv-tartunnan saaneet eivät aiheuta ympäristölleen tartuntariskiä, suljetaan heidät usein sosiaalisten ja yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolelle. Stigmaa ylläpitäviä seikkoja ovat muun muassa seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja syrjintä, rasismi, tartunnan saaneiden tuomiot suojaamattomasta seksistä sekä näihin tekijöihin liittyvä kohuotsikointi mediassa. Ihmisoikeuksien toteutumisen on osoitettu olevan ensiarvoisen tärkeää hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi sekä hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä aseman turvaamiseksi. Hiv-tartunta koskettaa yhä usein ihmisiä ja väestöryhmiä, joiden sosiaalinen asema on heikko. Stigma heijastuu yhteiskunnan rakenteelliselle tasolle vaikuttaen muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, mahdollisuuksiin työelämässä tai hiv-tartunnan saaneiden oikeudelliseen asemaan. Hiv-testiin pääseminen Hiv-testissä kannattaa käydä, kun on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa. Hiv ei näy päällepäin, eikä aiheuta oireita, joten riskiarviota ei voi tehdä minkään muun tekijän perusteella. Suomessa hiv-testiä ei oteta automaattisesti muiden seksitautitestien yhteydessä, ellei sitä erikseen pyydä. Julkisen terveydenhuollon palveluissa hiv-testiin pääseminen on koettu usein hankalaksi. Testiin pääsyyn vaikuttavat testaukseen käytettävät rajalliset resurssit, vanhentuneet tiedot hivistä ja siihen liittyvät ennakkoluulot sekä seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja tabut, jotka vaikeuttavat seksuaaliterveysasioiden ja hiv-testin puheeksi ottoa terveydenhuollossa. Kynnystä testiin pääsyssä tulisi madaltaa, koska varhainen tartunnan toteaminen parantaa tartunnan saaneen ennustetta ja vähentää hivtartunnan leviämistä. Hiv-tartunnan myöhäinen toteaminen Suomessa uusista hiv-tartunnoista noin kaksi kolmasosaa todetaan silloin, kun elimistön puolustuskyky on jo alentunut ja lääkitys olisi pitänyt aloittaa. Hiv-tartunnat todetaan yleensä vasta, kun tartunnasta on kulunut useita vuosia. Tällöin tartunnan saanut on voinut tietämättään altistaa useitakin kumppaneita hiv-tartunnalle. Suomessa suurin osa hiv-tartunnoista saadaan henkilöltä, joka ei ole itse tietoinen tartunnastaan. 7

8 Hiv ja laki Hivin ABC Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin liittyy useita lakeja, asetuksia ja käytäntöjä, jotka parantavat, mutta myös heikentävät tai estävät ihmisoikeuksien toteutumista ja ylläpitävät haitallisia käytäntöjä. Myös Suomessa hiv- tartunnan saaneiden asemassa on parantamisen varaa. Rikoslain soveltaminen hivin tartuttamis- ja tartunnalle altistamistapauksiin on haaste hivin ennaltaehkäisylle ja hiv-tartunnan saaneiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Hiv maailmalla Maailmassa on arviolta yli 35 miljoonaa hivtartunnan saanutta, joista 32,6 miljoonaa elää kehittyvissä maissa. Hiv-tartuntoja vastaan käyty taistelu on alkanut tuottaa tulosta. Vuonna 2013 uusia tartuntoja oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 todettiin kuitenkin yli 2 miljoonaa uutta hiv-tartuntaa ja aidsiin liittyviin syihin kuoli arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut yhteensä 39 miljoonaa ihmistä. Nykyään puolet hi-viruksen kanssa elävistä on naisia, kun aikoinaan tautia esiintyi enemmän miesten keskuudessa. Hiv kehitysmaissa 95 % uusista hiv-tartunnoista todetaan kehittyvissä maissa. Maat, jotka kärsivät pahiten epidemiasta, kärsivät myös muista vakavista yhteiskunnallisista ongelmista, köyhyydestä, taudeista[a1] ja ruokapulasta. Hiv-tartunta lisää riskiä sairastua muihin vakaviin tauteihin, esimerkiksi tuberkuloosi voi olla kohtalokas hi-virusta kantavalle. Tuberkuloosi onkin hiv-positiivisten yleisin kuolinsyy. Hivin aikainen toteaminen ja hoitoon pääsyn lisääntyminen ovat kuitenkin merkittävästi vähentäneet hiv-positiivisten kuolemia tuberkuloosiin ja muihin hiviin yhdistettäviin tauteihin. Keskeiset väestöryhmät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuu 24,7 miljoonaa hiv-positiivista ihmistä. Se on lähes 70 prosenttia kaikista maailman hiv-tartunnoista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 % uusista tartunnoista todetaan vuotiailla naisilla. Lisäksi Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa naisten tartuntojen määrä on kasvussa. Maailmassa on 3,2 miljoonaa hivpositiivista alle 15-vuotiasta lasta, suurin osa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Useimmiten lapset saavat hivin äidiltään raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Haavoittuvat ryhmät Köyhyys ja syrjäytyminen lisäävät itsessään riskiä saada hiv. Myös seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneilla on 50 % suurempi riski altistua hiv-tartunnalle. Monet haavoittuvassa asemassa elävät, kuten mies- tai transsukupuoliset seksityöntekijät, seksuaalivähemmistöt ja ruiskuhuumeiden käyttäjät jäävät usein vaille ennaltaehkäiseviä toimia. Tämän vuoksi moni ei tiedä hiv-statustaan. Stigma ja ennakkoluulot Monet kulttuuriset ennakkoluulot vaikuttavat hivtartunnan saaneiden elämään. Stigma ja syrjintä haittaavat myös ihmisten pääsyä ja hakeutumista testattaviksi ja hoidettaviksi. Monissa kehitysmaissa on vallalla vääristyneitä käsityksiä liittyen hiviin ja aidsiin. Ennaltaehkäisy ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä keinojahivin selättämisessä ja ennakkoluulojen vähentämisessä. Hiv-testiin pääseminen Arviolta 19 miljoonaa 35 miljoonasta hiv-positiivisesta ei tiedä statuksestaan. Hiv-testiin pääsy on keskeinen keino estää hiv-tartuntojen leviäminen. Erityisesti avainryhmien testaus ja hoidon aikainen aloittaminen on olennaista. Länsimaissa hiv on nykyään lääkityksen ansiosta hoidettava sairaus, mutta testauksen ja lääkityksen heikon saatavuuden vuoksi se on kehitysmaissa edelleen monille tappava tauti. Lääkitys Kehittyvissä maissa asuu lähes 32,6 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat hiv-oireita ehkäisevää antiretroviraalilääkitystä, mutta heistä vain 11,7 miljoonaa saa lääkitystä. Oikeinkäytetyllä lääkityksellä voidaan ehkäistä viruksen siirtyminen ihmisestä toiseen ja näin ehkäistä hivin leviämistä. Vain joka neljäs hiv-positiivinen lapsi saa lääkitystä, kun vastaavasti joka kolmas aikuinen hiv-positiivinen on lääkitty. Lue miesten ja poikien ympärileikkauksesta YK:n väestörahaston UNFPAn sivuilta: Lähteet: UNAIDS, UNFPA, WHO 8

9 Maailman aids-päivä WHO:n aids-ohjelma (Global Program on AIDS, GPA) julisti joulukuun 1. päivän Maailman aids-päiväksi vuonna Suomessa päivää on vietetty alusta lähtien ensi Lääkintöhallituksen ja sitten sosiaali- ja terveysministeriön tuella luvun alusta lähtien päivän kansainvälistä teemaa on koordinoinut UNAIDS. Suomessa Maailman aids-päivän toimikunta kokoaa yhteen järjestöt ja muut toimijat, jotka haluavat päivän tavoitteen mukaisesti lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä sekä kampanjoida hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta. Toimijat A-klinikkasäätiö, Vinkki Päihteidenkäyttäjien terveysja sosiaalineuvontapisteet Helsingin Diakonissalaitos, Munkkisaaren palvelukeskus Palvelut hiv-positiivisille huumeidenkäyttäjille Hiv-tukikeskus Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, testausta, neuvontaa sekä tukipalveluja hiv-tartunnan saaneille, heidän läheisilleen sekä tartunnasta huolestuneille Positiiviset ry Hiv-tartunnan saaneiden potilasjärjestö. Tietoa ja tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Hivin kanssa elämisen asiantuntija. Pro-tukipiste Prostituution, seksityön ja ihmiskaupan asiantuntija SETA ry Seksuaalisen ja sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen keskittynyt ihmisoikeusjärjestö Sexpo-säätiö Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntija Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys (SHAS ry) Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä ja hiv-hoitotyön kehittämistä Suomen Lähetysseura Kansainvälistä hiv-tartuntojen ennaltaehkäisy- ja vaikuttamistyötä Suomen Punainen Risti Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja testausta Väestöliitto Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijajärjestö jonka erityisosaamisalueet ovat perhe, väestö ja seksuaalisuus sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 9

10 Kansainväliset toimijat International Federation of the Red Cross/Red Crescent Societies eli IFRC Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten Liitto on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista humanitaarisista järjestöistä International Aids Society Hiviin erikoistunut kansainvälinen asiantuntijajärjestö, joka kouluttaa, yhdistää ja mobilisoi IPPF eli International Planned Parenthood Federation Kansainvälinen organisaatio (NGO), joka edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä yksilöiden oikeutta perhesuunnitteluun UNAIDS eli Joint United Nations Programme on HIV and AIDS YK:n hiv/aids-ohjelma UNFPA eli United Nations Population Fund YK:n väestörahasto on kansainvälinen kehitysrahasto, joka pyrkii edistämään kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvään ja terveeseen elämään UNICEF eli United Nations Children s Fund YK:n lastenrahasto on kansainvälinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksia maailmassa WHO eli World Health Organization Maailman terveysjärjestö on YK:n alainen järjestö, joka pyrkii edistämään kansalaisten terveyttä 10