Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014"

Transkriptio

1 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

2 Johdanto Ensimmäiset hiv-tartunnat havaittiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten aids-vaiheeseen ja tartunnan saaneen ennuste oli huono. Hiv-tartunta on nykyään krooninen sairaus, jonka kanssa parhaimmillaan eletään tervettä ja täysipainoista elämää. Tänä päivänä taudinkuva on varsin erilainen, koska lääkitys on kehittynyt suurin harppauksin. Lääkityksen avulla hiv-tartunnan saaneiden eliniän ennuste on lähes sama kuin ilman tartuntaa. Äidin lääkitys raskauden aikana vähentää hivin tarttumisen riskin häviävän pieneksi. Hiv-hoidon kehittymisellä ja sen myötä hiv-tartunnan luonteen muuttumisella on ollut valtava merkitys tartunnan saaneiden elämään ja asemaan yksilöllisellä, mutta myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi on erityisen tärkeää, että mediassa päivitetään tiedot aiheesta ja ymmärretään sairauteen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Suomalaisten asenteisiin ja tietoisuuteen hivistä vaikutetaan käyttämällä asiallista ja kunnioittavaa retoriikkaa, asiantuntija- ja tutkimustietoa sekä oikeita käsitteitä ja sanastoa. Niiden avulla edistetään myös kansanterveyttä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. 2

3 Yleisiä käsitteitä Hi-virus Human immunodeficiency virus eli ihmisen im muunikatovirus. Hi-viruksen kantajalla on hivtartunta. Hi-virusta tunnetaan kahta päätyyppiä, jotka jakautuvat useisiin alalajeihin. Ensimmäinen Hi-virus löydettiin vuonna 1981 USA:ssa. Hiv-infektio Krooninen infektiosairaus, jonka aiheuttaa hivirus. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunta johtaa aids-vaiheeseen. Aids Aids on hiv-infektion vaihe, jossa immuunijärjestelmä on heikentynyt selvästi ja elimistön vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut. Hiv ja aids eivät ole sama asia. Aids-diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun elimistön puolustuskyvyn heikennettyä hiv-positiivinen henkilö sairastuu johonkin hivin oheistautiin. Suomessa aids-kuolemat ovat vähentyneet merkittävästi tehokkaan lääkityksen avulla. Nykyään aids-vaiheesta on mahdollista palata hiv-infek tion oireiseen tai oireettomaan vaiheeseen. Hiv-status Jokaisella ihmisellä on hiv-status. Positiivinen hiv-status (hiv+) tarkoittaa, että ihmisellä on hiv-tartunta. Negatiivinen hiv-status (hiv-) tarkoittaa, että ei ole hiv-tartuntaa. Oman hivstatuksen voi selvittää käymällä hiv- testissä. Seksitauti Seksiteitse tarttuva tauti tai sukupuolitauti. Seksitauti -termin käyttö on suositeltavaa, koska termi viittaa taudin tartuntatapaan. Seksitauteja ovat mm. hiv, klamydia, tippuri, kuppa, kondylooma ja herpes. Turvaseksi Hiv-tartunnalta ja muilta seksitaudeilta voi suojautua turvaseksillä, eli käyttämällä kondomia emätin- ja anaaliyhdynnässä sekä kondomia tai suuseksisuojaa suuseksissä. Turvallisessa seksissä siemennestettä, esiliukastetta, emätineritettä tai verta ei pääse kumppanin elimistöön. Heteroseksi Miehen ja naisen välinen seksikontakti. Hiv voi tarttua suojaamattomassa emätinyhdynnässä, anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miehen ja naisen välillä. Miesten välinen seksi Hiv voi tarttua suojaamattomassa anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miesten välillä. Naisten välinen seksi Naisten välisessä seksikontaktissa hivin ei ole juuri koskaan todettu tarttuneen. 3

4 Hiv-testaus Hiv-testaus Suomessa Suomessa hiv-testaus on kuntien tehtävä. Ensisijainen testauspaikka on terveysasema, jossa testiin tulisi päästä nimettömänä ja maksuttomasti. Testiin voi hakeutua myös sukupuolitautien poliklinikoille, opiskelijaterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai yksityiselle terveysasemalle. Testit otetaan yleensä suoniverinäytteellä, josta tuloksen saa noin viikon kuluessa. Hiv-testin nega tiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tartuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Pikatesti Hiv-pikatestistä tuloksen saa 1 20 minuutissa riippuen käytettävästä testistä. Pikatesti tehdään yleensä sormenpään veripisarasta, syljestä tai virtsasta. Pikatestiin kannattaa mennä luotettavaan terveydenhuollon toimi pisteeseen. Hiv-pikatestin negatiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Maksuttomat ja anonyymit hiv-pikatestit ovat käytössä Hiv-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen toimipisteissä, Suomen Punaisen Ristin Pluspisteissä, huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä ja liikkuvissa terveysneuvontayksiköissä sekä muutamissa terveyskeskuksissa. Kotitesti Kotona tehtäviä hiv-testejä voi tilata netistä. Testit ovat maksullisia, eikä Suomessa ole vielä tehty selvitystä siitä, mitkä näistä kotitesteistä ovat luotettavia. Kotitestauksen puolesta ja sitä vastaan on esitetty erilaisia argumentteja. Vasta-aine Hiv-tartunnan diagnosointi perustuu yleensä hivin vasta-ainemääritykseen. Elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita hi-virukselle pian tartunnan saamisen jälkeen. Vasta-aineet ovat todettavissa verestä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta. Suurimmalla osalla vasta-aineet ovat todettavissa jo kuukauden kuluttua tartunnasta. Siksi hiv-testiin kannattaa hakeutua, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut 1 3kk. Ikkunavaihe Ikkunavaiheeksi kutsutaan mahdollisen tartunnan jälkeistä 1 3kk aikaa, jolloin vasta-aineet eivät vielä näy hiv-testissä. Mikäli ihminen on saanut hiv-tartunnan, ikkunavaiheen aikana hiv tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. 4

5 Hiv-tartunta Hiv voi tarttua emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia tai suuseksisuojaa yhteiskäytössä olevista huumeiden pistosvälineistä hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana (Suomessa riski on pieni suojalääkityksen ansiosta) veren- tai elinsiirron yhteydessä (Suomessa ei ole todettu yhtään luovutetun veren välityksellä tarttunutta hiv-infektiota vuoden 1985 jälkeen) Hiv ei tartu päivittäisessä kanssa käymisessä ihmisten välillä, kuten: ruuan, juoman tai ruokailuvälineiden välityksellä pyyheliinoista tai lakanoista saunan lauteilta, uimahallista tai WC-istuimesta hyttysten tai muiden eläinten välityksellä syljen, kyynelten, hien, virtsan, ulosteen tai oksennuksen välityksellä suutelemalla, halaamalla, koskettamalla sosiaalisissa kontakteissa turvaseksissä terveen ihon läpi Oireet Yleensä hiv-tartunta ei aiheuta kantajalleen muita oireita kuin mahdollisen ensitaudin. Jos tartunnan saanut ei ole lääkehoidon piirissä, hiv voi kehittyä oireisen taudin kautta aids-vaiheeseen, jossa elimistön puolustuskyky romahtaa ja bakteerit tai muut mikrobit aiheuttavat infektioita esimerkiksi keuhkoihin, suuhun tai ihoon. Tavallisimpia aids-vaiheen seurannaissairauksia ovat ruokatorven ja suun tulehdukset, keuhkokuume, erilaiset infektiot ja Kaposin sarkooma. Ensitauti Hivin ensitaudin arvioidaan tulevan noin %:lle hiv-tartunnan saaneista 2-6 viikon sisällä tartunnasta. Oireet ovat hyvin yleisiä, flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, kurkkukipua ja kaulan alueen imusolmukkeiden turvotusta. Osalle ilmaantuu ylävartalolle ihottumaa. Hivtartuntaa ei voi päätellä oireista. Ainoastaan hiv-testistä voi saada tiedon tartunnasta. Virustaso Hi-viruksen tarttuminen on todennäköisempää henkilöltä, jonka veren virustaso on korkea. Virustaso on korkein tartunnan jälkeisten ensimmäisten viikkojen aikana, jonka jälkeen se laskee. Ilman toimivaa lääkitystä virustaso nousee korkealle jälleen aids-vaiheessa. Toimivan lääkehoidon ansiosta virustaso laskee muutamassa kuukaudessa alle mittauskynnyksen, jolloin hiv-tartunnan saanut ei ole enää tartuttava suojaamattomassa seksikontaktissa. Tuore hiv-tartunta Muutaman viikon kuluttua tartunnasta hi-viruksen määrä elimistössä on korkea. Tällöin hiv-tartunnan saanut voi todennäköisemmin tartuttaa viruksen suojaamattomassa seksikontaktissa tai yhteisten huumevälineiden kautta. Tuore hiv-tartunta osuu hiv-testin aikaikkunaan, jolloin negatiivinen testitulos ei vielä ole täysin luotettava. CD4-solu CD4-solu on auttajasolu, joka säätelee elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa tunnistamalla keholle vieraita aineita ja auttamalla muita valkosoluja (lymfosyyttejä) tuhoamaan taudinaiheuttajia. Hi-virus tuhoaa CD4-soluja ja näin solujen määrän mittaaminen kertoo hiv-infektion etenemisestä. Suomessa hiv-lääkityksen aloittamisesta päätetään tapauskohtaisesti tai, kun CD4-solujen määrä laskee tietylle tasolle. 5

6 Hiv-lääkitys Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää hiviruksen määrää ja mahdollistaa auttajasolujen (CD 4) lisääntyminen. Hoitoa kutsutaan HAART hoidoksi (highly active antiretroviral therapy). Lääkehoidon avulla voidaan pidentää tartunnan saaneen elinikää ja ehkäistä seurannaissairauksia, samalla parannetaan tartunnan saaneen elämänlaatua. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti käyttäen yhdistelmälääkkeitä. Tämänhetkisen tiedon mukaan hiv-lääkitys on elinikäinen. Hiv-rokote Maailmalla on laajoja yrityksiä kehittää hiv-rokotetta, sekä ehkäisevää että hoitavaa rokotetta. Mitään rokotetta ei ole tällä hetkellä (2014) saatavilla. PEP-estolääkitys PEP (Post-Exposure Prophylaxis) tarkoittaa hivlääkehoidon avulla toteutettua jälkiehkäisyä, jolla voidaan merkittävästi pienentää hiv-tartunnan riskiä altistumisen jälkeen. PEPiä voidaan harkita neulanpisto- tai muun työtapaturman yhteydessä terveydenhuollossa tai hiv-negatiivisen altistuttua tartunnalle esimerkiksi kondomin rikkoutumisen jälkeen. PEP tulee aloittaa nopeasti, viimeistään 48 tunnin kuluessa tartunnalle altistumisesta. Jälkiehkäisy toteutetaan hiv-yhdistelmälääkehoidolla, joka kestää kuukauden. Hoidon aloituksesta päättää lääkäri. PrEP-suojalääkitys PrEP (Pre-Exposure Prophylaxis) on ennaltaehkäisevä lääkehoito niille, jotka elämäntilanteensa vuoksi altistuvat hiv-tartunnalle. USA:ssa suojalääkkeenä käytetylle hiv-yhdistelmälääkkeelle ei ole Euroopassa hyväksytty käyttöaiheeksi suojalääkitystä. Suomessa ei ole virallista ohjeistusta PEPistä eikä PrEPistä. Tartunnan jäljitys Tartunnanjäljityksellä tarkoitetaan kaikkien tartunnalle altistuneiden henkilöiden informoimista mahdollisesta tartunnasta ja tarjota mahdollisuutta tutkimuksiin. Jäljityksen ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä tartuntojen leviämistä sekä saada mahdolliset tartunnan saaneet hoidon piiriin. Kun tartuntatauti todetaan, hoitavalla lääkärillä on velvollisuus ottaa puheeksi tartunnanjäljitys. Tartunta-ajankohta pyritään selvittämään esim. käyttäen tietoa edellisestä mahdollisesta hiv-negatiivisesta testistä tai mahdollisista ensioireista. Ilmoittaminen tartunnalle altistuneille voidaan tehdä hiv-positiivisen tai hänen halutessaan lääkärin toimesta. Tartunnanjäljitys perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Hiv-tartunnan hoito Suomessa Hiv-tartunnan hoito Suomessa on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Hiv-positiivisen hoito perustuu hänen terveydentilansa seurantaan ja kokonaisvaltaiseen hoitoon huolehtien mm. suun terveydestä sekä rokotesuojasta muiden tarttuvien tautien osalta. Hyvä yleiskunto ja terveydestä huolehtiminen vähentää riskiä muiden sairauksien osalta. Verikokeiden avulla seurataan hiv-infektion etenemistä ja lääkehoito aloitetaan tarvittaessa. Toimivan lääkehoidon avulla hiv-positiivinen voi elää samanlaista elämää kuin hiv-negatiivinen käyden töissä ja harrastaen. Mitään esteitä perheen perustamiselle ei ole. Hoito on tartunnan saaneelle maksutonta tartuntatautilain nojalla. 6

7 Hiv Suomessa Suomessa uusia hiv-tartuntoja todetaan noin vuodessa. Tartunnat saadaan nykyisin lähes aina suojaamattoman seksin välityksellä. Ruiskuhuumeidenkäytön kautta uusia tartuntoja on tullut viime aikoina enää muutama vuodessa. Suomessa todetuista hiv-tartunnoista löytyy tilastotietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivulta: Suomen hiv-strategia Suomen tällä hetkellä voimassa oleva hiv-strategia on tehty vuosille Strategian tavoite on vähentää uusia hiv-tartuntoja Suomessa ja taata kaikille tartunnan saaneille suositusten mukainen hoito. Tavoitteena on myös vähentää hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuvaa stigmaa ja syrjintää. Strategiassa esitellään myös toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi /90918/THL_SUO007_2012Web. pdf?sequence=1 Keskeiset väestöryhmät Hiv-tartunnat ovat Suomessa harvinaisia, mutta tietyissä väestöryhmissä tartunnat ovat yleisempiä kuin taustaväestössä. Suomen hiv-strategian mukaisesti ennaltaehkäisytyö kohdistetaan näihin väestöryhmiin. Maailmanlaajuisesti keskeiset väestöryhmät vaihtelevat maittain ja maanosittain. Haavoittuvat ryhmät Haavoittuvat ryhmät ovat väestöryhmiä, joilla on keskimääräistä suurempi hiv-tartunnan riski. Näiden väestöryhmien asema yhteiskunnassa on usein taustaväestöä heikompi. Stigma ja ennakkoluulot Hiviin ja sen myötä hiv-tartunnan saaneisiin liittyy edelleen paljon pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka johtavat syrjintään. Vaikka hiv-tartunnan saaneet eivät aiheuta ympäristölleen tartuntariskiä, suljetaan heidät usein sosiaalisten ja yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolelle. Stigmaa ylläpitäviä seikkoja ovat muun muassa seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja syrjintä, rasismi, tartunnan saaneiden tuomiot suojaamattomasta seksistä sekä näihin tekijöihin liittyvä kohuotsikointi mediassa. Ihmisoikeuksien toteutumisen on osoitettu olevan ensiarvoisen tärkeää hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi sekä hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä aseman turvaamiseksi. Hiv-tartunta koskettaa yhä usein ihmisiä ja väestöryhmiä, joiden sosiaalinen asema on heikko. Stigma heijastuu yhteiskunnan rakenteelliselle tasolle vaikuttaen muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, mahdollisuuksiin työelämässä tai hiv-tartunnan saaneiden oikeudelliseen asemaan. Hiv-testiin pääseminen Hiv-testissä kannattaa käydä, kun on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa. Hiv ei näy päällepäin, eikä aiheuta oireita, joten riskiarviota ei voi tehdä minkään muun tekijän perusteella. Suomessa hiv-testiä ei oteta automaattisesti muiden seksitautitestien yhteydessä, ellei sitä erikseen pyydä. Julkisen terveydenhuollon palveluissa hiv-testiin pääseminen on koettu usein hankalaksi. Testiin pääsyyn vaikuttavat testaukseen käytettävät rajalliset resurssit, vanhentuneet tiedot hivistä ja siihen liittyvät ennakkoluulot sekä seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja tabut, jotka vaikeuttavat seksuaaliterveysasioiden ja hiv-testin puheeksi ottoa terveydenhuollossa. Kynnystä testiin pääsyssä tulisi madaltaa, koska varhainen tartunnan toteaminen parantaa tartunnan saaneen ennustetta ja vähentää hivtartunnan leviämistä. Hiv-tartunnan myöhäinen toteaminen Suomessa uusista hiv-tartunnoista noin kaksi kolmasosaa todetaan silloin, kun elimistön puolustuskyky on jo alentunut ja lääkitys olisi pitänyt aloittaa. Hiv-tartunnat todetaan yleensä vasta, kun tartunnasta on kulunut useita vuosia. Tällöin tartunnan saanut on voinut tietämättään altistaa useitakin kumppaneita hiv-tartunnalle. Suomessa suurin osa hiv-tartunnoista saadaan henkilöltä, joka ei ole itse tietoinen tartunnastaan. 7

8 Hiv ja laki Hivin ABC Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin liittyy useita lakeja, asetuksia ja käytäntöjä, jotka parantavat, mutta myös heikentävät tai estävät ihmisoikeuksien toteutumista ja ylläpitävät haitallisia käytäntöjä. Myös Suomessa hiv- tartunnan saaneiden asemassa on parantamisen varaa. Rikoslain soveltaminen hivin tartuttamis- ja tartunnalle altistamistapauksiin on haaste hivin ennaltaehkäisylle ja hiv-tartunnan saaneiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Hiv maailmalla Maailmassa on arviolta yli 35 miljoonaa hivtartunnan saanutta, joista 32,6 miljoonaa elää kehittyvissä maissa. Hiv-tartuntoja vastaan käyty taistelu on alkanut tuottaa tulosta. Vuonna 2013 uusia tartuntoja oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 todettiin kuitenkin yli 2 miljoonaa uutta hiv-tartuntaa ja aidsiin liittyviin syihin kuoli arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut yhteensä 39 miljoonaa ihmistä. Nykyään puolet hi-viruksen kanssa elävistä on naisia, kun aikoinaan tautia esiintyi enemmän miesten keskuudessa. Hiv kehitysmaissa 95 % uusista hiv-tartunnoista todetaan kehittyvissä maissa. Maat, jotka kärsivät pahiten epidemiasta, kärsivät myös muista vakavista yhteiskunnallisista ongelmista, köyhyydestä, taudeista[a1] ja ruokapulasta. Hiv-tartunta lisää riskiä sairastua muihin vakaviin tauteihin, esimerkiksi tuberkuloosi voi olla kohtalokas hi-virusta kantavalle. Tuberkuloosi onkin hiv-positiivisten yleisin kuolinsyy. Hivin aikainen toteaminen ja hoitoon pääsyn lisääntyminen ovat kuitenkin merkittävästi vähentäneet hiv-positiivisten kuolemia tuberkuloosiin ja muihin hiviin yhdistettäviin tauteihin. Keskeiset väestöryhmät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuu 24,7 miljoonaa hiv-positiivista ihmistä. Se on lähes 70 prosenttia kaikista maailman hiv-tartunnoista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 % uusista tartunnoista todetaan vuotiailla naisilla. Lisäksi Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa naisten tartuntojen määrä on kasvussa. Maailmassa on 3,2 miljoonaa hivpositiivista alle 15-vuotiasta lasta, suurin osa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Useimmiten lapset saavat hivin äidiltään raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Haavoittuvat ryhmät Köyhyys ja syrjäytyminen lisäävät itsessään riskiä saada hiv. Myös seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneilla on 50 % suurempi riski altistua hiv-tartunnalle. Monet haavoittuvassa asemassa elävät, kuten mies- tai transsukupuoliset seksityöntekijät, seksuaalivähemmistöt ja ruiskuhuumeiden käyttäjät jäävät usein vaille ennaltaehkäiseviä toimia. Tämän vuoksi moni ei tiedä hiv-statustaan. Stigma ja ennakkoluulot Monet kulttuuriset ennakkoluulot vaikuttavat hivtartunnan saaneiden elämään. Stigma ja syrjintä haittaavat myös ihmisten pääsyä ja hakeutumista testattaviksi ja hoidettaviksi. Monissa kehitysmaissa on vallalla vääristyneitä käsityksiä liittyen hiviin ja aidsiin. Ennaltaehkäisy ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä keinojahivin selättämisessä ja ennakkoluulojen vähentämisessä. Hiv-testiin pääseminen Arviolta 19 miljoonaa 35 miljoonasta hiv-positiivisesta ei tiedä statuksestaan. Hiv-testiin pääsy on keskeinen keino estää hiv-tartuntojen leviäminen. Erityisesti avainryhmien testaus ja hoidon aikainen aloittaminen on olennaista. Länsimaissa hiv on nykyään lääkityksen ansiosta hoidettava sairaus, mutta testauksen ja lääkityksen heikon saatavuuden vuoksi se on kehitysmaissa edelleen monille tappava tauti. Lääkitys Kehittyvissä maissa asuu lähes 32,6 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat hiv-oireita ehkäisevää antiretroviraalilääkitystä, mutta heistä vain 11,7 miljoonaa saa lääkitystä. Oikeinkäytetyllä lääkityksellä voidaan ehkäistä viruksen siirtyminen ihmisestä toiseen ja näin ehkäistä hivin leviämistä. Vain joka neljäs hiv-positiivinen lapsi saa lääkitystä, kun vastaavasti joka kolmas aikuinen hiv-positiivinen on lääkitty. Lue miesten ja poikien ympärileikkauksesta YK:n väestörahaston UNFPAn sivuilta: https://www.unfpa.org/hiv/strategic/advances3.htm. Lähteet: UNAIDS, UNFPA, WHO 8

9 Maailman aids-päivä WHO:n aids-ohjelma (Global Program on AIDS, GPA) julisti joulukuun 1. päivän Maailman aids-päiväksi vuonna Suomessa päivää on vietetty alusta lähtien ensi Lääkintöhallituksen ja sitten sosiaali- ja terveysministeriön tuella luvun alusta lähtien päivän kansainvälistä teemaa on koordinoinut UNAIDS. Suomessa Maailman aids-päivän toimikunta kokoaa yhteen järjestöt ja muut toimijat, jotka haluavat päivän tavoitteen mukaisesti lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä sekä kampanjoida hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta. Toimijat A-klinikkasäätiö, Vinkki Päihteidenkäyttäjien terveysja sosiaalineuvontapisteet Helsingin Diakonissalaitos, Munkkisaaren palvelukeskus Palvelut hiv-positiivisille huumeidenkäyttäjille Hiv-tukikeskus Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, testausta, neuvontaa sekä tukipalveluja hiv-tartunnan saaneille, heidän läheisilleen sekä tartunnasta huolestuneille Positiiviset ry Hiv-tartunnan saaneiden potilasjärjestö. Tietoa ja tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Hivin kanssa elämisen asiantuntija. Pro-tukipiste Prostituution, seksityön ja ihmiskaupan asiantuntija SETA ry Seksuaalisen ja sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen keskittynyt ihmisoikeusjärjestö Sexpo-säätiö Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntija Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys (SHAS ry) Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä ja hiv-hoitotyön kehittämistä Suomen Lähetysseura Kansainvälistä hiv-tartuntojen ennaltaehkäisy- ja vaikuttamistyötä Suomen Punainen Risti Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja testausta Väestöliitto Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijajärjestö jonka erityisosaamisalueet ovat perhe, väestö ja seksuaalisuus sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 9

10 Kansainväliset toimijat International Federation of the Red Cross/Red Crescent Societies eli IFRC Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten Liitto on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista humanitaarisista järjestöistä https://www.ifrc.org/en International Aids Society Hiviin erikoistunut kansainvälinen asiantuntijajärjestö, joka kouluttaa, yhdistää ja mobilisoi IPPF eli International Planned Parenthood Federation Kansainvälinen organisaatio (NGO), joka edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä yksilöiden oikeutta perhesuunnitteluun UNAIDS eli Joint United Nations Programme on HIV and AIDS YK:n hiv/aids-ohjelma UNFPA eli United Nations Population Fund YK:n väestörahasto on kansainvälinen kehitysrahasto, joka pyrkii edistämään kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvään ja terveeseen elämään UNICEF eli United Nations Children s Fund YK:n lastenrahasto on kansainvälinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksia maailmassa WHO eli World Health Organization Maailman terveysjärjestö on YK:n alainen järjestö, joka pyrkii edistämään kansalaisten terveyttä 10

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan

Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan HIV ja raskaus 1 Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

Elämä hiv-positiivisena

Elämä hiv-positiivisena Elämä hiv-positiivisena LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa elämästä hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen kanssa. 2 Miksi

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola

Veren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä

HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä miestenkesken.fi 1 HIV ja muut seksitaudit miestenvälisessä seksissä SISÄLLYSLUETTELO Hivin tartuntatavat 4 Turvallinen seksi 4 Anaaliyhdyntä 5 Suuseksi

Lisätiedot

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan

Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Nuoret keskittyvät kuuntelemaan hiv/aids-aiheisella vertaiskouluttajan tunnilla Umzimkhulun lukiossa. Hiv/aidsista ei ole aina helppo puhua, mutta tietoa tarvitaan Apple! Ryminää, juoksevia nuoria ja naurua.

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit

Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 1: Erilaiset seksitavat ja niihin liittyvät seksitautiriskit Tehtävän tarkoitus: Oppia, että seksitapoja on paljon erilaisia ja huomioida eri seksitapoihin liittyvät

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä 1 Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on

Lisätiedot

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella

Lukijalle. Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella HIV perheessä Lukijalle Esite on suunnattu lapsiperheille, joissa vanhemmalla, nuorella tai lapsella on hiv-tartunta. Esitteessä käsitellään hivistä puhumista ja tartunnasta kertomista. Tämä esite on tehty

Lisätiedot

Hiv ja hepatiitit Suomessa

Hiv ja hepatiitit Suomessa Hiv ja hepatiitit Suomessa Karjalan XII Lääketiedepäivät Petroskoi 14.6.2012 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Hiv-tartunnat Suomessa TTR -Yhteensä 2952 tartuntaa -69 % tartunnoista suomalaisilla

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit

MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit MIESTEN VÄLINEN SEKSI hiv ja muut seksitaudit Riskitöntä elämää ei ole olemassa, mutta on erilaisia tapoja vähentää riskejä merkittävästi. Sama pätee seksielämäänkin. Miesten välisessä seksissä hiv-tartuntariskin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 9 LAUSUNTO ALOITTEESTA AIDS-TUKIKESKUKSEN HIV- TESTAUKSEN JA KRIISIAVUN TOIMINTAEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISESTÄ Terke 2009-2637 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA

Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Suojaa itsesi! PERUSTIETOA SEKSITAUDEISTA Lukijalle Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa hiv-tartunnasta sekä muista seksiteitse tarttuvista taudeista ja kannustaa hakeutumaan seksitautitesteihin tarvittaessa.

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus

Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Toimituskunta: Batulo Essak, Kaisa Kallio, Marjukka Koivisto, Tuula Seppänen-Leiman, Tiina Vatanen Kuvitus: Petteri Tikkanen Ulkoasu ja taitto: Mikko Hed & Laura Takatalo,

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi!

Käyttöohje. Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Käyttöohje Tervetuloa klamydiaja tippuritestipalvelun käyttäjäksi! Palvelun käyttämiseen tarvitset internetyhteyden esimerkiksi matkapuhelimesta ja keinon tunnis tautua sähköisesti pankkitunnuksilla tai

Lisätiedot

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry

Hiv + ikääntyminen. Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Hiv + ikääntyminen Sini Pasanen toiminnanjohtaja Positiiviset ry Miksi asia on noussut esiin? Hiv-tartunnan saaneet ikääntyvät lääkityksen ansiosta. 80-luvulla odotettiin pahinta, 90-luvulla tuli toivo

Lisätiedot

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013

Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Uusi kansallinen HIV-strategia ja muuta ajankohtaista HIV-kentällä Valtakunnallinen HIV-koulutus 13.2.2013 Kirsi Liitsola, Virologian yksikkö Kansallinen hiv-strategia 2013-2016 Hiv-strategian päivittäminen

Lisätiedot

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Terveydenhoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa

Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa Päätöslauselma EU:n kokonaisvaltaisesta vastauksesta hiv/aids-ongelmaan EU:ssa ja naapurimaissa http://www.satuhassi.net/2011/paatoslauselma-eun-kokonaisvaltaisesta-vastauksesta-hivaids-ongelmaan-e ussa-ja-naapurimaissa/

Lisätiedot

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA!

KUN KÄYTTÄÄ KORTSUA, EI TARVITSE PELÄTÄ SEKSITAUTEJA TAI SUUNNITTELEMATONTA RASKAUTTA! 1 MIKSI KORTSU? Seksitaudit voivat tarttua yhdynnässä ilman kondomia peniksen, emättimen tai peräaukon kautta. Suuseksissä tartunnan voi saada suun tai huulen limakalvoille tai syvälle nieluun. KUN KÄYTTÄÄ

Lisätiedot

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus

Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille. PARTNER-tutkimus Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-negatiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

Positiivista seksiä. Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1

Positiivista seksiä. Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1 Positiivista seksiä Opas hiv-positiivisille homo- ja bimiehille sekä heidän kumppaneilleen 1 Sisällysluettelo 4 Positiivista seksiä 5 Kahden kauppa 6 Parisuhteet 7 Hiv ja parisuhteet 7 Hivistä kertominen

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Ajankohtaista hiv-infektiosta

Ajankohtaista hiv-infektiosta Ajankohtaista hiv-infektiosta 27.8.2012 Esa Rintala Ylilääkäri, infektiolääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri N VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Hiv-tapaukset Suomessa 1990-250 200 193 188 177 187

Lisätiedot

Perusasiat Totta ja tarua Tarua. Totta

Perusasiat Totta ja tarua Tarua. Totta Perusasiat ja tarua Tarua Hiviin ja aidsiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Kaikki hivistä tai aidsista kuulemasi tiedot eivät ole totta. Tämä esitteessä kerrotaan, mikä on totta ja mikä on tarua. Hiv-hoidolla

Lisätiedot

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla

Tilastotietoa tuberkuloosista. Tuberkuloosi maailmalla Tilastotietoa tuberkuloosista Tuberkuloosi maailmalla Tuberkuloosi on huomattava terveydellinen ongelma maailmalla. Tuberkuloosi on yleinen erityisesti alhaisen tulotason maissa ja niissä maissa, joiden

Lisätiedot

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani.

PARTNER-tutkimus. Sinua on pyydetty osallistumaan tähän tutkimukseen, koska olet tässä parissa HIV-positiivinen kumppani. Tutkittavan tiedote ja tietoinen suostumus HIV-positiiviselle kumppanille PARTNER-tutkimus PARTNER-tutkimus on tutkimus, joka tehdään pareille, joissa: (i) toinen osapuoli on HIV-positiivinen ja toinen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

HIV-lääkehoito hoitotyön näkökulmasta

HIV-lääkehoito hoitotyön näkökulmasta HIV-lääkehoito hoitotyön näkökulmasta Helena Mäkinen HIV-sairaanhoitajapäivät 26-27.8.2012 Helsinki 26.8.2012 1 HIV-lääkitys HAART (highly active antiretroviral therapy) antiretroviraalihoito, ARV,ART

Lisätiedot

Ymmärrämmekö toisiamme

Ymmärrämmekö toisiamme Ymmärrämmekö toisiamme Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Kristiina Salovaara/Filha 1 Kertomus 1 Kyseessä on 23-vuotias turvapaikanhakijana maahan tullut mies, joka asuu

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ

SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja 2010 Maria Leiniö & Annariina Manner SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ Kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

SEURANTAKYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää seurantakysely säännöllisin, -6 kuukauden väliajoin. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on täytetty,

Lisätiedot

HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA

HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA HIV-TIETOPAKETTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVILLE HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA Kansanterveyslaitos 1997 HIV-TIETOPAKETTI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA TOIMIVILLE HIV-SEULONTA ÄITIYSNEUVOLOISSA Toimittaneet

Lisätiedot

MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN

MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN MISTÄ PUHUTAAN JA MISTÄ VAIETAAN? KOKEMUKSIA HANKALISTA JA HYVISTÄ KESKUSTELUAIHEISTA HIVIIN JA HIVIN KANSSA ELÄMISEEN LIITTYEN Sini Pasanen Järjestöpäällikkö, Positiiviset ry Hiv ja hivin kanssa eläminen

Lisätiedot

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999

10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.

Lisätiedot

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka

HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka HIV-testausta nimettömänä terveyskeskuksessa ja pankkitunnuksilla Internetissä Valtakunnallinen HIV-koulutus 12.2.2014 Infektioylilääkäri Pekka Suomalainen Varhainen HIV-diagnoosi 1980-luku > tämä päivä

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista

Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista Sini Holtinkoski, Katriina Kinnunen ja Saara Moilanen Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

ERIKOISJULKAISU 1.12.2011

ERIKOISJULKAISU 1.12.2011 1 ERIKOISJULKAISU 1.12.2011 JULKAISIJA POSITIIVISET RY Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien ja heidän läheistensä potilasjärjestö. S JA TERVEYSMINISTERIÖ TUKEE M PÄIVÄN ERIKOISJULK

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi

Päivitä. hiv-tietosi ja asenteesi Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi Maailman aids-päivä 1.12.2010 1 Maailman aids-päivän ERIKOISJULKAISU 1.12.2010 JulkaisiJa Positiiviset ry Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA

Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Koskialho,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit

Ruiskuhuumeet ja tartuntataudit Matalan kynnyksen terveysneuvonta: iso apu pienin panoksin Päihdelääketieteen luentosarja torstailuento 8.4.2010 Henrikki Brummer-Korvenkontio HIV-laboratorio / TART Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8/4/2010

Lisätiedot

Hiv-testauksen periaatteita

Hiv-testauksen periaatteita SUOSITUS Hiv-testauksen periaatteita Suositus perusterveydenhuollon toimipisteille ja matalan kynnyksen palvelupisteille Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin:

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas

Tuberkuloosi. Hengitysliitto Heli ry:n opas Tuberkuloosi Hengitysliitto Heli ry:n opas Minkälainen sairaus tuberkuloosi on? Tuberkuloosi on Mycobacterium tuberculosis -bakteerin aiheuttama tartuntatauti, joka ilmenee yleisimmin keuhkoissa. 2 Tuberkuloosi

Lisätiedot

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus

Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B hiljaa etenevä sairaus Hepatiitti B on HB-viruksen (HBV) aiheuttama tulehdus maksassa. Virus tarttuu ihmisestä toiseen syljen, muiden kehon eritteiden tai infektoituneen veren kautta. Hepatiitti

Lisätiedot

Hiv ei edelleenkään. näy päällepäin. Vain hiv-testi kertoo

Hiv ei edelleenkään. näy päällepäin. Vain hiv-testi kertoo TIISTAINA 1. JOULUKUUTA 2009 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄ Hiv ei edelleenkään näy päällepäin Vain hiv-testi kertoo Maailman aids-päivän ERIKOISJULKAISU 1.12.2009 HENKIRIEVUN ERIKOISNUMERO JULKAISIJA POSITIIVISET

Lisätiedot

Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö.

Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö. Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä edunvalvonta- ja vertaistukijärjestö. Toiminnan tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Jäsentiedote 1 / 2013

Jäsentiedote 1 / 2013 Jäsentiedote 1 / 2013 Suomen HIV/aids sairaanhoitajayhdistys RY SHAS 2 SISÄLLYS Puheenjohtajan terveiset 3 Hallitus 2013 esittäytyy 4 HIV-strategia 2013 2016 6 Uutisia / Ajankohtaista 8 Seksuaaliterveysasema.

Lisätiedot

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma

Ulkomaille vaihtoon. Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma Ulkomaille vaihtoon Terveydenhoitaja Minna Koivusilta Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto, Tullinkulma 1 Opiskeluterveydenhuollon ohjeistukset Hyvä suunnittelu varaa aikaa valmisteluun! Matkavakuutus

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA. 3. uudistettu painos

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA. 3. uudistettu painos 1 HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 3. uudistettu painos 2 3. uudistettu painos Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys ry, Hiv-säätiö/Hiv-tukikeskus ja HUS, HYKS, Infektiosairauksien yksikkö, Auroran Infektiosairauksien

Lisätiedot

MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003

MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003 MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003 Mliban naisille ja lapsille Leena Sorsa - Seija de Villiers Opinnäytetyö, syksy

Lisätiedot

Suomen hiv-strategia 2013 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.

Suomen hiv-strategia 2013 2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl. SUOSITUS Suomen hiv-strategia 2013 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 7 2012 Suositus 7 / 2012 Suomen hiv-strategia 2013 2016

Lisätiedot

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA

MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin

Lisätiedot

SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta

SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja 2010 Maija Lehto SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta KYSELYTUTKIMUS 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20

SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20 Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 Päivystys 0207 465 705 www.aidstukikeskus.fi SISÄLLYS- LUETTELO 4 11 14 20 Hivin tartuntatavat Turvallista seksiä Kondomin oikea käyttö Kondomivinkkejä

Lisätiedot

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA. 3. uudistettu painos

HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA. 3. uudistettu painos 1 HIV-HOITOTYÖN KÄSIKIRJA 3. uudistettu painos 2 3. uudistettu painos Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys ry, Hiv-säätiö/Hiv-tukikeskus ja HUS, HYKS, Infektiosairauksien yksikkö, Auroran Infektiosairauksien

Lisätiedot

HIV-ensikäynti lääkärin näkökulmasta. XVI Valtakunnallinen HIV-koulutus 11.2.2015 Mika Halavaara, infektiolääkäri, HUS

HIV-ensikäynti lääkärin näkökulmasta. XVI Valtakunnallinen HIV-koulutus 11.2.2015 Mika Halavaara, infektiolääkäri, HUS HIV-ensikäynti lääkärin näkökulmasta XVI Valtakunnallinen HIV-koulutus 11.2.2015 Mika Halavaara, infektiolääkäri, HUS Kohtaamisia Auroran infektiopoli Infektio-osastot (teho-osastot) Munkkisaaren palvelukeskus

Lisätiedot

MEIDÄN TULEE PIDÄTTÄYTYÄ JA TESTATA VEREMME

MEIDÄN TULEE PIDÄTTÄYTYÄ JA TESTATA VEREMME MEIDÄN TULEE PIDÄTTÄYTYÄ JA TESTATA VEREMME FLAS:n nuorisoklinikkapalveluita käyttävien swazimaalaisten HIV-tietous ja asenteet. Liisa Hietanen Minna Jalova Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan

Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan hivistä Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu 1.12.2008 Henkirievun erikoisnumero Julkaisija Positiiviset ry Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta

Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta TOIMINTAOHJE H1N1 -TAPAUKSESSA 1 (5) Sikainfluenssa: Tietoa influenssa A(H1N1) viruksesta Tartuttavuus Tällä hetkellä influenssan A(H1N1) (ns. sikainfluenssa) taudinkuva muistuttaa vakavuusasteeltaan tavallista

Lisätiedot

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio

Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA. VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12. Riikka Shemeikka Paula Alkio Aids Afrikassa TIETOPAKETTI HIV/AIDS-TILANTEESTA Riikka Shemeikka Paula Alkio VÄESTÖLIITTO Väestötietosarja 12 Tekstissä esiintyviä kansainvälisten järjestöjen lyhenteitä FAO (Food and Agricultural Organization

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus)

Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta. (H1N1-virus) Suojaa työpaikkasi sikainfluenssalta (H1N1-virus) Sikainfluenssa on hengitysteiden sairaus, jota tavataan usein sioilla. Aiheuttajana on A-tyypin influenssavirus. On erittäin harvinaista, että ihminen

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot