Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hivin ABC MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014"

Transkriptio

1 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄN TOIMIKUNTA 2014

2 Johdanto Ensimmäiset hiv-tartunnat havaittiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten aids-vaiheeseen ja tartunnan saaneen ennuste oli huono. Hiv-tartunta on nykyään krooninen sairaus, jonka kanssa parhaimmillaan eletään tervettä ja täysipainoista elämää. Tänä päivänä taudinkuva on varsin erilainen, koska lääkitys on kehittynyt suurin harppauksin. Lääkityksen avulla hiv-tartunnan saaneiden eliniän ennuste on lähes sama kuin ilman tartuntaa. Äidin lääkitys raskauden aikana vähentää hivin tarttumisen riskin häviävän pieneksi. Hiv-hoidon kehittymisellä ja sen myötä hiv-tartunnan luonteen muuttumisella on ollut valtava merkitys tartunnan saaneiden elämään ja asemaan yksilöllisellä, mutta myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi on erityisen tärkeää, että mediassa päivitetään tiedot aiheesta ja ymmärretään sairauteen liittyvät sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. Suomalaisten asenteisiin ja tietoisuuteen hivistä vaikutetaan käyttämällä asiallista ja kunnioittavaa retoriikkaa, asiantuntija- ja tutkimustietoa sekä oikeita käsitteitä ja sanastoa. Niiden avulla edistetään myös kansanterveyttä ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. 2

3 Yleisiä käsitteitä Hi-virus Human immunodeficiency virus eli ihmisen im muunikatovirus. Hi-viruksen kantajalla on hivtartunta. Hi-virusta tunnetaan kahta päätyyppiä, jotka jakautuvat useisiin alalajeihin. Ensimmäinen Hi-virus löydettiin vuonna 1981 USA:ssa. Hiv-infektio Krooninen infektiosairaus, jonka aiheuttaa hivirus. Ilman lääkehoitoa hiv-tartunta johtaa aids-vaiheeseen. Aids Aids on hiv-infektion vaihe, jossa immuunijärjestelmä on heikentynyt selvästi ja elimistön vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut. Hiv ja aids eivät ole sama asia. Aids-diagnoosi tehdään vasta siinä vaiheessa, kun elimistön puolustuskyvyn heikennettyä hiv-positiivinen henkilö sairastuu johonkin hivin oheistautiin. Suomessa aids-kuolemat ovat vähentyneet merkittävästi tehokkaan lääkityksen avulla. Nykyään aids-vaiheesta on mahdollista palata hiv-infek tion oireiseen tai oireettomaan vaiheeseen. Hiv-status Jokaisella ihmisellä on hiv-status. Positiivinen hiv-status (hiv+) tarkoittaa, että ihmisellä on hiv-tartunta. Negatiivinen hiv-status (hiv-) tarkoittaa, että ei ole hiv-tartuntaa. Oman hivstatuksen voi selvittää käymällä hiv- testissä. Seksitauti Seksiteitse tarttuva tauti tai sukupuolitauti. Seksitauti -termin käyttö on suositeltavaa, koska termi viittaa taudin tartuntatapaan. Seksitauteja ovat mm. hiv, klamydia, tippuri, kuppa, kondylooma ja herpes. Turvaseksi Hiv-tartunnalta ja muilta seksitaudeilta voi suojautua turvaseksillä, eli käyttämällä kondomia emätin- ja anaaliyhdynnässä sekä kondomia tai suuseksisuojaa suuseksissä. Turvallisessa seksissä siemennestettä, esiliukastetta, emätineritettä tai verta ei pääse kumppanin elimistöön. Heteroseksi Miehen ja naisen välinen seksikontakti. Hiv voi tarttua suojaamattomassa emätinyhdynnässä, anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miehen ja naisen välillä. Miesten välinen seksi Hiv voi tarttua suojaamattomassa anaaliyhdynnässä tai suuseksissä miesten välillä. Naisten välinen seksi Naisten välisessä seksikontaktissa hivin ei ole juuri koskaan todettu tarttuneen. 3

4 Hiv-testaus Hiv-testaus Suomessa Suomessa hiv-testaus on kuntien tehtävä. Ensisijainen testauspaikka on terveysasema, jossa testiin tulisi päästä nimettömänä ja maksuttomasti. Testiin voi hakeutua myös sukupuolitautien poliklinikoille, opiskelijaterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai yksityiselle terveysasemalle. Testit otetaan yleensä suoniverinäytteellä, josta tuloksen saa noin viikon kuluessa. Hiv-testin nega tiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tartuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Pikatesti Hiv-pikatestistä tuloksen saa 1 20 minuutissa riippuen käytettävästä testistä. Pikatesti tehdään yleensä sormenpään veripisarasta, syljestä tai virtsasta. Pikatestiin kannattaa mennä luotettavaan terveydenhuollon toimi pisteeseen. Hiv-pikatestin negatiivinen tulos on täysin luotettava, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut kolme kuukautta. Maksuttomat ja anonyymit hiv-pikatestit ovat käytössä Hiv-tukikeskuksen ja Pro-tukipisteen toimipisteissä, Suomen Punaisen Ristin Pluspisteissä, huumeita käyttävien terveysneuvontapisteissä ja liikkuvissa terveysneuvontayksiköissä sekä muutamissa terveyskeskuksissa. Kotitesti Kotona tehtäviä hiv-testejä voi tilata netistä. Testit ovat maksullisia, eikä Suomessa ole vielä tehty selvitystä siitä, mitkä näistä kotitesteistä ovat luotettavia. Kotitestauksen puolesta ja sitä vastaan on esitetty erilaisia argumentteja. Vasta-aine Hiv-tartunnan diagnosointi perustuu yleensä hivin vasta-ainemääritykseen. Elimistö alkaa muodostaa vasta-aineita hi-virukselle pian tartunnan saamisen jälkeen. Vasta-aineet ovat todettavissa verestä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta. Suurimmalla osalla vasta-aineet ovat todettavissa jo kuukauden kuluttua tartunnasta. Siksi hiv-testiin kannattaa hakeutua, kun mahdollisesta tar tuntatilanteesta on kulunut 1 3kk. Ikkunavaihe Ikkunavaiheeksi kutsutaan mahdollisen tartunnan jälkeistä 1 3kk aikaa, jolloin vasta-aineet eivät vielä näy hiv-testissä. Mikäli ihminen on saanut hiv-tartunnan, ikkunavaiheen aikana hiv tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. 4

5 Hiv-tartunta Hiv voi tarttua emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia tai suuseksisuojaa yhteiskäytössä olevista huumeiden pistosvälineistä hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana (Suomessa riski on pieni suojalääkityksen ansiosta) veren- tai elinsiirron yhteydessä (Suomessa ei ole todettu yhtään luovutetun veren välityksellä tarttunutta hiv-infektiota vuoden 1985 jälkeen) Hiv ei tartu päivittäisessä kanssa käymisessä ihmisten välillä, kuten: ruuan, juoman tai ruokailuvälineiden välityksellä pyyheliinoista tai lakanoista saunan lauteilta, uimahallista tai WC-istuimesta hyttysten tai muiden eläinten välityksellä syljen, kyynelten, hien, virtsan, ulosteen tai oksennuksen välityksellä suutelemalla, halaamalla, koskettamalla sosiaalisissa kontakteissa turvaseksissä terveen ihon läpi Oireet Yleensä hiv-tartunta ei aiheuta kantajalleen muita oireita kuin mahdollisen ensitaudin. Jos tartunnan saanut ei ole lääkehoidon piirissä, hiv voi kehittyä oireisen taudin kautta aids-vaiheeseen, jossa elimistön puolustuskyky romahtaa ja bakteerit tai muut mikrobit aiheuttavat infektioita esimerkiksi keuhkoihin, suuhun tai ihoon. Tavallisimpia aids-vaiheen seurannaissairauksia ovat ruokatorven ja suun tulehdukset, keuhkokuume, erilaiset infektiot ja Kaposin sarkooma. Ensitauti Hivin ensitaudin arvioidaan tulevan noin %:lle hiv-tartunnan saaneista 2-6 viikon sisällä tartunnasta. Oireet ovat hyvin yleisiä, flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, kurkkukipua ja kaulan alueen imusolmukkeiden turvotusta. Osalle ilmaantuu ylävartalolle ihottumaa. Hivtartuntaa ei voi päätellä oireista. Ainoastaan hiv-testistä voi saada tiedon tartunnasta. Virustaso Hi-viruksen tarttuminen on todennäköisempää henkilöltä, jonka veren virustaso on korkea. Virustaso on korkein tartunnan jälkeisten ensimmäisten viikkojen aikana, jonka jälkeen se laskee. Ilman toimivaa lääkitystä virustaso nousee korkealle jälleen aids-vaiheessa. Toimivan lääkehoidon ansiosta virustaso laskee muutamassa kuukaudessa alle mittauskynnyksen, jolloin hiv-tartunnan saanut ei ole enää tartuttava suojaamattomassa seksikontaktissa. Tuore hiv-tartunta Muutaman viikon kuluttua tartunnasta hi-viruksen määrä elimistössä on korkea. Tällöin hiv-tartunnan saanut voi todennäköisemmin tartuttaa viruksen suojaamattomassa seksikontaktissa tai yhteisten huumevälineiden kautta. Tuore hiv-tartunta osuu hiv-testin aikaikkunaan, jolloin negatiivinen testitulos ei vielä ole täysin luotettava. CD4-solu CD4-solu on auttajasolu, joka säätelee elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa tunnistamalla keholle vieraita aineita ja auttamalla muita valkosoluja (lymfosyyttejä) tuhoamaan taudinaiheuttajia. Hi-virus tuhoaa CD4-soluja ja näin solujen määrän mittaaminen kertoo hiv-infektion etenemisestä. Suomessa hiv-lääkityksen aloittamisesta päätetään tapauskohtaisesti tai, kun CD4-solujen määrä laskee tietylle tasolle. 5

6 Hiv-lääkitys Lääkehoidon tarkoituksena on vähentää hiviruksen määrää ja mahdollistaa auttajasolujen (CD 4) lisääntyminen. Hoitoa kutsutaan HAART hoidoksi (highly active antiretroviral therapy). Lääkehoidon avulla voidaan pidentää tartunnan saaneen elinikää ja ehkäistä seurannaissairauksia, samalla parannetaan tartunnan saaneen elämänlaatua. Lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti käyttäen yhdistelmälääkkeitä. Tämänhetkisen tiedon mukaan hiv-lääkitys on elinikäinen. Hiv-rokote Maailmalla on laajoja yrityksiä kehittää hiv-rokotetta, sekä ehkäisevää että hoitavaa rokotetta. Mitään rokotetta ei ole tällä hetkellä (2014) saatavilla. PEP-estolääkitys PEP (Post-Exposure Prophylaxis) tarkoittaa hivlääkehoidon avulla toteutettua jälkiehkäisyä, jolla voidaan merkittävästi pienentää hiv-tartunnan riskiä altistumisen jälkeen. PEPiä voidaan harkita neulanpisto- tai muun työtapaturman yhteydessä terveydenhuollossa tai hiv-negatiivisen altistuttua tartunnalle esimerkiksi kondomin rikkoutumisen jälkeen. PEP tulee aloittaa nopeasti, viimeistään 48 tunnin kuluessa tartunnalle altistumisesta. Jälkiehkäisy toteutetaan hiv-yhdistelmälääkehoidolla, joka kestää kuukauden. Hoidon aloituksesta päättää lääkäri. PrEP-suojalääkitys PrEP (Pre-Exposure Prophylaxis) on ennaltaehkäisevä lääkehoito niille, jotka elämäntilanteensa vuoksi altistuvat hiv-tartunnalle. USA:ssa suojalääkkeenä käytetylle hiv-yhdistelmälääkkeelle ei ole Euroopassa hyväksytty käyttöaiheeksi suojalääkitystä. Suomessa ei ole virallista ohjeistusta PEPistä eikä PrEPistä. Tartunnan jäljitys Tartunnanjäljityksellä tarkoitetaan kaikkien tartunnalle altistuneiden henkilöiden informoimista mahdollisesta tartunnasta ja tarjota mahdollisuutta tutkimuksiin. Jäljityksen ensisijaisena tavoitteena on ehkäistä tartuntojen leviämistä sekä saada mahdolliset tartunnan saaneet hoidon piiriin. Kun tartuntatauti todetaan, hoitavalla lääkärillä on velvollisuus ottaa puheeksi tartunnanjäljitys. Tartunta-ajankohta pyritään selvittämään esim. käyttäen tietoa edellisestä mahdollisesta hiv-negatiivisesta testistä tai mahdollisista ensioireista. Ilmoittaminen tartunnalle altistuneille voidaan tehdä hiv-positiivisen tai hänen halutessaan lääkärin toimesta. Tartunnanjäljitys perustuu luottamukselliseen hoitosuhteeseen. Hiv-tartunnan hoito Suomessa Hiv-tartunnan hoito Suomessa on keskitetty erikoissairaanhoitoon. Hiv-positiivisen hoito perustuu hänen terveydentilansa seurantaan ja kokonaisvaltaiseen hoitoon huolehtien mm. suun terveydestä sekä rokotesuojasta muiden tarttuvien tautien osalta. Hyvä yleiskunto ja terveydestä huolehtiminen vähentää riskiä muiden sairauksien osalta. Verikokeiden avulla seurataan hiv-infektion etenemistä ja lääkehoito aloitetaan tarvittaessa. Toimivan lääkehoidon avulla hiv-positiivinen voi elää samanlaista elämää kuin hiv-negatiivinen käyden töissä ja harrastaen. Mitään esteitä perheen perustamiselle ei ole. Hoito on tartunnan saaneelle maksutonta tartuntatautilain nojalla. 6

7 Hiv Suomessa Suomessa uusia hiv-tartuntoja todetaan noin vuodessa. Tartunnat saadaan nykyisin lähes aina suojaamattoman seksin välityksellä. Ruiskuhuumeidenkäytön kautta uusia tartuntoja on tullut viime aikoina enää muutama vuodessa. Suomessa todetuista hiv-tartunnoista löytyy tilastotietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivulta: Suomen hiv-strategia Suomen tällä hetkellä voimassa oleva hiv-strategia on tehty vuosille Strategian tavoite on vähentää uusia hiv-tartuntoja Suomessa ja taata kaikille tartunnan saaneille suositusten mukainen hoito. Tavoitteena on myös vähentää hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuvaa stigmaa ja syrjintää. Strategiassa esitellään myös toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi /90918/THL_SUO007_2012Web. pdf?sequence=1 Keskeiset väestöryhmät Hiv-tartunnat ovat Suomessa harvinaisia, mutta tietyissä väestöryhmissä tartunnat ovat yleisempiä kuin taustaväestössä. Suomen hiv-strategian mukaisesti ennaltaehkäisytyö kohdistetaan näihin väestöryhmiin. Maailmanlaajuisesti keskeiset väestöryhmät vaihtelevat maittain ja maanosittain. Haavoittuvat ryhmät Haavoittuvat ryhmät ovat väestöryhmiä, joilla on keskimääräistä suurempi hiv-tartunnan riski. Näiden väestöryhmien asema yhteiskunnassa on usein taustaväestöä heikompi. Stigma ja ennakkoluulot Hiviin ja sen myötä hiv-tartunnan saaneisiin liittyy edelleen paljon pelkoja ja ennakkoluuloja, jotka johtavat syrjintään. Vaikka hiv-tartunnan saaneet eivät aiheuta ympäristölleen tartuntariskiä, suljetaan heidät usein sosiaalisten ja yhteiskunnallisten toimintojen ulkopuolelle. Stigmaa ylläpitäviä seikkoja ovat muun muassa seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja syrjintä, rasismi, tartunnan saaneiden tuomiot suojaamattomasta seksistä sekä näihin tekijöihin liittyvä kohuotsikointi mediassa. Ihmisoikeuksien toteutumisen on osoitettu olevan ensiarvoisen tärkeää hiv-tartuntojen ehkäisemiseksi sekä hiv-tartunnan saaneiden ja heidän läheistensä aseman turvaamiseksi. Hiv-tartunta koskettaa yhä usein ihmisiä ja väestöryhmiä, joiden sosiaalinen asema on heikko. Stigma heijastuu yhteiskunnan rakenteelliselle tasolle vaikuttaen muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen, mahdollisuuksiin työelämässä tai hiv-tartunnan saaneiden oikeudelliseen asemaan. Hiv-testiin pääseminen Hiv-testissä kannattaa käydä, kun on ollut suojaamattomassa seksikontaktissa. Hiv ei näy päällepäin, eikä aiheuta oireita, joten riskiarviota ei voi tehdä minkään muun tekijän perusteella. Suomessa hiv-testiä ei oteta automaattisesti muiden seksitautitestien yhteydessä, ellei sitä erikseen pyydä. Julkisen terveydenhuollon palveluissa hiv-testiin pääseminen on koettu usein hankalaksi. Testiin pääsyyn vaikuttavat testaukseen käytettävät rajalliset resurssit, vanhentuneet tiedot hivistä ja siihen liittyvät ennakkoluulot sekä seksuaalisuuteen liittyvä normatiivisuus ja tabut, jotka vaikeuttavat seksuaaliterveysasioiden ja hiv-testin puheeksi ottoa terveydenhuollossa. Kynnystä testiin pääsyssä tulisi madaltaa, koska varhainen tartunnan toteaminen parantaa tartunnan saaneen ennustetta ja vähentää hivtartunnan leviämistä. Hiv-tartunnan myöhäinen toteaminen Suomessa uusista hiv-tartunnoista noin kaksi kolmasosaa todetaan silloin, kun elimistön puolustuskyky on jo alentunut ja lääkitys olisi pitänyt aloittaa. Hiv-tartunnat todetaan yleensä vasta, kun tartunnasta on kulunut useita vuosia. Tällöin tartunnan saanut on voinut tietämättään altistaa useitakin kumppaneita hiv-tartunnalle. Suomessa suurin osa hiv-tartunnoista saadaan henkilöltä, joka ei ole itse tietoinen tartunnastaan. 7

8 Hiv ja laki Hivin ABC Hiviin ja hiv-tartunnan saaneisiin liittyy useita lakeja, asetuksia ja käytäntöjä, jotka parantavat, mutta myös heikentävät tai estävät ihmisoikeuksien toteutumista ja ylläpitävät haitallisia käytäntöjä. Myös Suomessa hiv- tartunnan saaneiden asemassa on parantamisen varaa. Rikoslain soveltaminen hivin tartuttamis- ja tartunnalle altistamistapauksiin on haaste hivin ennaltaehkäisylle ja hiv-tartunnan saaneiden ihmisoikeuksien toteutumiselle. Hiv maailmalla Maailmassa on arviolta yli 35 miljoonaa hivtartunnan saanutta, joista 32,6 miljoonaa elää kehittyvissä maissa. Hiv-tartuntoja vastaan käyty taistelu on alkanut tuottaa tulosta. Vuonna 2013 uusia tartuntoja oli 38 prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2013 todettiin kuitenkin yli 2 miljoonaa uutta hiv-tartuntaa ja aidsiin liittyviin syihin kuoli arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä. Kaiken kaikkiaan tautiin on kuollut yhteensä 39 miljoonaa ihmistä. Nykyään puolet hi-viruksen kanssa elävistä on naisia, kun aikoinaan tautia esiintyi enemmän miesten keskuudessa. Hiv kehitysmaissa 95 % uusista hiv-tartunnoista todetaan kehittyvissä maissa. Maat, jotka kärsivät pahiten epidemiasta, kärsivät myös muista vakavista yhteiskunnallisista ongelmista, köyhyydestä, taudeista[a1] ja ruokapulasta. Hiv-tartunta lisää riskiä sairastua muihin vakaviin tauteihin, esimerkiksi tuberkuloosi voi olla kohtalokas hi-virusta kantavalle. Tuberkuloosi onkin hiv-positiivisten yleisin kuolinsyy. Hivin aikainen toteaminen ja hoitoon pääsyn lisääntyminen ovat kuitenkin merkittävästi vähentäneet hiv-positiivisten kuolemia tuberkuloosiin ja muihin hiviin yhdistettäviin tauteihin. Keskeiset väestöryhmät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa asuu 24,7 miljoonaa hiv-positiivista ihmistä. Se on lähes 70 prosenttia kaikista maailman hiv-tartunnoista. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 60 % uusista tartunnoista todetaan vuotiailla naisilla. Lisäksi Itä-Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa naisten tartuntojen määrä on kasvussa. Maailmassa on 3,2 miljoonaa hivpositiivista alle 15-vuotiasta lasta, suurin osa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Useimmiten lapset saavat hivin äidiltään raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Haavoittuvat ryhmät Köyhyys ja syrjäytyminen lisäävät itsessään riskiä saada hiv. Myös seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneilla on 50 % suurempi riski altistua hiv-tartunnalle. Monet haavoittuvassa asemassa elävät, kuten mies- tai transsukupuoliset seksityöntekijät, seksuaalivähemmistöt ja ruiskuhuumeiden käyttäjät jäävät usein vaille ennaltaehkäiseviä toimia. Tämän vuoksi moni ei tiedä hiv-statustaan. Stigma ja ennakkoluulot Monet kulttuuriset ennakkoluulot vaikuttavat hivtartunnan saaneiden elämään. Stigma ja syrjintä haittaavat myös ihmisten pääsyä ja hakeutumista testattaviksi ja hoidettaviksi. Monissa kehitysmaissa on vallalla vääristyneitä käsityksiä liittyen hiviin ja aidsiin. Ennaltaehkäisy ja tiedon lisääminen ovat keskeisiä keinojahivin selättämisessä ja ennakkoluulojen vähentämisessä. Hiv-testiin pääseminen Arviolta 19 miljoonaa 35 miljoonasta hiv-positiivisesta ei tiedä statuksestaan. Hiv-testiin pääsy on keskeinen keino estää hiv-tartuntojen leviäminen. Erityisesti avainryhmien testaus ja hoidon aikainen aloittaminen on olennaista. Länsimaissa hiv on nykyään lääkityksen ansiosta hoidettava sairaus, mutta testauksen ja lääkityksen heikon saatavuuden vuoksi se on kehitysmaissa edelleen monille tappava tauti. Lääkitys Kehittyvissä maissa asuu lähes 32,6 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat hiv-oireita ehkäisevää antiretroviraalilääkitystä, mutta heistä vain 11,7 miljoonaa saa lääkitystä. Oikeinkäytetyllä lääkityksellä voidaan ehkäistä viruksen siirtyminen ihmisestä toiseen ja näin ehkäistä hivin leviämistä. Vain joka neljäs hiv-positiivinen lapsi saa lääkitystä, kun vastaavasti joka kolmas aikuinen hiv-positiivinen on lääkitty. Lue miesten ja poikien ympärileikkauksesta YK:n väestörahaston UNFPAn sivuilta: https://www.unfpa.org/hiv/strategic/advances3.htm. Lähteet: UNAIDS, UNFPA, WHO 8

9 Maailman aids-päivä WHO:n aids-ohjelma (Global Program on AIDS, GPA) julisti joulukuun 1. päivän Maailman aids-päiväksi vuonna Suomessa päivää on vietetty alusta lähtien ensi Lääkintöhallituksen ja sitten sosiaali- ja terveysministeriön tuella luvun alusta lähtien päivän kansainvälistä teemaa on koordinoinut UNAIDS. Suomessa Maailman aids-päivän toimikunta kokoaa yhteen järjestöt ja muut toimijat, jotka haluavat päivän tavoitteen mukaisesti lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä sekä kampanjoida hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta. Toimijat A-klinikkasäätiö, Vinkki Päihteidenkäyttäjien terveysja sosiaalineuvontapisteet Helsingin Diakonissalaitos, Munkkisaaren palvelukeskus Palvelut hiv-positiivisille huumeidenkäyttäjille Hiv-tukikeskus Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, testausta, neuvontaa sekä tukipalveluja hiv-tartunnan saaneille, heidän läheisilleen sekä tartunnasta huolestuneille Positiiviset ry Hiv-tartunnan saaneiden potilasjärjestö. Tietoa ja tukea hiv-tartunnan saaneille ja heidän läheisilleen. Hivin kanssa elämisen asiantuntija. Pro-tukipiste Prostituution, seksityön ja ihmiskaupan asiantuntija SETA ry Seksuaalisen ja sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen keskittynyt ihmisoikeusjärjestö Sexpo-säätiö Seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden asiantuntija Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys (SHAS ry) Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä ja hiv-hoitotyön kehittämistä Suomen Lähetysseura Kansainvälistä hiv-tartuntojen ennaltaehkäisy- ja vaikuttamistyötä Suomen Punainen Risti Hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyä, neuvontaa ja testausta Väestöliitto Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijajärjestö jonka erityisosaamisalueet ovat perhe, väestö ja seksuaalisuus sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 9

10 Kansainväliset toimijat International Federation of the Red Cross/Red Crescent Societies eli IFRC Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten Liitto on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista humanitaarisista järjestöistä https://www.ifrc.org/en International Aids Society Hiviin erikoistunut kansainvälinen asiantuntijajärjestö, joka kouluttaa, yhdistää ja mobilisoi IPPF eli International Planned Parenthood Federation Kansainvälinen organisaatio (NGO), joka edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä yksilöiden oikeutta perhesuunnitteluun UNAIDS eli Joint United Nations Programme on HIV and AIDS YK:n hiv/aids-ohjelma UNFPA eli United Nations Population Fund YK:n väestörahasto on kansainvälinen kehitysrahasto, joka pyrkii edistämään kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia hyvään ja terveeseen elämään UNICEF eli United Nations Children s Fund YK:n lastenrahasto on kansainvälinen järjestö, joka pyrkii edistämään lasten oikeuksia maailmassa WHO eli World Health Organization Maailman terveysjärjestö on YK:n alainen järjestö, joka pyrkii edistämään kansalaisten terveyttä 10

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua

Maailman aids-päivä Harjoitus 2: Totta vai tarua Maailman aids-päivä 1.12. Harjoitus 2: vai tarua Tarkoitus: Opetella hivin perusteita Aika: Harjoitus kestää noin 30min Tarvittavat välineet: Moniste alla olevasta taulukosta jokaiselle nuorelle Vaativuustaso:

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät

Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito

Lisätiedot

Testataanko samalla hiv

Testataanko samalla hiv Testataanko samalla hiv? Terveysalan ammattilaisille 1 Hiv voi tarttua: emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia suuseksissä ilman kondomia jaettujen huumeruiskujen välityksellä hiv-positiiviselta äidiltä

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Istuntoasiakirja 2009 12.11.2008 B6-0584/2008 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS neuvoston ja komission julkilausumien johdosta työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittäjä(t):

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita

Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1 (5) Influenssa A(H1N1) -toimintaohjeita 1. KUINKA TOIMIT, JOS EPÄILET SAIRASTUNEESI H1N1-INFLUENSSAAN? Jos epäilet sairastuneesi A(H1N1)-influenssaan, ÄLÄ MENE SAIRAANA TYÖHÖN, älä mene suoraan työterveyshuollon/

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille

Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen. Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Jenni Kärenlampi ja Minni Seppänen Tiedätkö tämän hiv:stä? - tietoa hiv:stä nuorille aikuisille Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Terveydenhoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2003/2146(INI) 4. marraskuuta 2003 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Tuberkuloosi Suomessa

Tuberkuloosi Suomessa Tuberkuloosi Suomessa Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 Mikä on tuberkuloosi Tuberkuloosi (TB) on Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektiotauti Esiintyy

Lisätiedot

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen

Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa. Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Seksuaaliterveys opiskeluterveydenhuollossa Karelia-amk opiskeluterveydenhuolto, terveydenhoitaja Anita Väisänen Yksi seksuaaliterveyden määritelmä Seksuaalisuus on seksuaalisuuteen liittyvän fyysisen,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ

SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja 2010 Maria Leiniö & Annariina Manner SAIRAANHOITAJAN ROOLI HIV:N ENNALTAEHKÄISYSSÄ Kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN NAINEN OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Street-hanke

Street-hanke Street-hanke 2016 3.11.2016 Street-hanke tarjoaa C-hepatiitti- ja hiv-pikatestausta sekä terveysneuvontaa Helsingin kaduilla 21.6. 31.8.2016. Työpari liikkuu kaduilla tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin?

HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? HIV- ja hepatiitti-äitien lapset mitä tutkimuksia tarvitaan ja milloin? Maija Rummukainen Infektioylilääkäri 29.9.2016 Virus HAV HBV HCV HDV HEV Suku Pikorna Hepdna Flavi Deltaviridae Hepeviridae Tyyppi

Lisätiedot

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010)

Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) P7_TA(2010)0284 Aids/hiv ja 18. kansainvälinen aids-konferenssi (Wien, 18.-23. heinäkuuta 2010) Euroopan parlamentin päätöslauselma 8. heinäkuuta 2010 oikeuksiin perustuvista menettelytavoista hiviä ja

Lisätiedot

Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista

Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista Sini Holtinkoski, Katriina Kinnunen ja Saara Moilanen Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita elämästään ja sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedot hiv:stä ja aidsista Hiv-positiivisten henkilöiden tarinoita

Lisätiedot

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012

Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi. Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry

Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi. Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry Sinulle, joka olet juuri saanut tiedon HIV-positiivisuudetasi Suomen HIV/aids -sairaanhoitajayhdistys ry 1 3 4 4 5 6 6 7 7 8 8 8 9 9 9 9 10 11 11 12-13 14 SISÄLLYSLUETTELO HIV ja aids HI-viruksen tartuntatavat

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-POSITIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nuorten seksuaaliterveyskartoitus Nettikysely 12-22-vuotiaiden nuorten parissa Osaraportti Sini Pekkanen, Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardi Hannele Spring, Otavamedia, Suosikki 4.7.2011 Nuorten tutkimushanke

Lisätiedot

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES

LÄHTÖVAIHEEN KYSELY - HIV-NEGATIIVINEN MIES OHJEET TUTKIMUSHENKILÖKUNNALLE: Antakaa tutkimukseen osallistujien täyttää tämä lähtövaiheen kysely tutkimukseen ilmoittauduttaessa. Varmistakaa, että annatte oikean kyselylomakkeen. Kun kyselylomake on

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA

Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Kaisa Koskialho 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto 2012 9-LUOKKALAISTEN VANHEMPIEN TIEDOT HIVISTÄ/AIDSISTA Koskialho,

Lisätiedot

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS

TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18

Lisätiedot

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma

Painopistealueet. Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma Painopistealueet Edistä, ehkäise, vaikuta - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-174-7 Eija Raussi-Lehto, Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia

Lisätiedot

THL HPV-rokotekampanja

THL HPV-rokotekampanja Lähtökohta Brief Kampanja HPV-rokotteelle Kohderyhmänä tyttäret ja äidit/vanhemmat Tavoite: herättää mielenkiinto, jakaa tietoa Sävy: luotettava, selkeä Konsepti Taloustutkimus kartoitti lähtötilanteen

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti

Lisätiedot

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset

Rokkotaudit ja raskaus. Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Rkktaudit ja raskaus Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Minttu Lahtinen Erikistuva lääkäri, K-SKS Naistentaudit ja synnytykset Vesirkk Vihurirkk Parvrkk Tuhkarkk Vauvarkk Enterrkk Rkktaudit Rkktaudit Tarttuvia

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein.

Kondomi. Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomi Kondomi on ehkäisyväline. Kondomi ehkäisee raskauden ja se ehkäisee myös seksitautien tarttumisen, kun käytät kondomia oikein. Kondomia kutsutaan myös kortsuksi tai kumiksi. Kondomeja myydään monessa

Lisätiedot

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?

Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta

SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Sairaanhoitaja 2010 Maija Lehto SAIRAAN- JA TERVEYDENHOITAJIEN TIEDOT JA ASENTEET HIV /AIDS:sta KYSELYTUTKIMUS 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön

Lisätiedot

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011)

Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija (L 660/2011) Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on: 8) toimia kansallisena ihmiskaupparaportoijana, joka: a) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä, kansainvälisten

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003

MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003 MLIBAN ALUEEN NAISTEN TIEDON MÄÄRÄ HIV:stä JA ÄIDISTÄ LAPSEEN TARTTUVASTA HIV:stä JA NIIDEN ENNALTAEHKÄISYSTÄ SWAZIMAA 2003 Mliban naisille ja lapsille Leena Sorsa - Seija de Villiers Opinnäytetyö, syksy

Lisätiedot

Katsaus infektiotauteihin

Katsaus infektiotauteihin Katsaus infektiotauteihin Terveysneuvontapäivät Espoo, Leppävaara 1.11.212 Henrikki Brummer-Korvenkontio Virologian yksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 26/4/212 TNP / H. B-K 1 Hiv-tartunnat Suomessa

Lisätiedot

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin

Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin 5.11.2012 Pro-tukipiste ry:n kanta seksin oston yleiskriminalisointiin Miksi Pro-tukipiste ry vastustaa seksuaalipalveluiden oston kriminalisointia? 1. Pro-tukipiste ry vastustaa kaikkia sellaisia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Seksistä tauteja. Alueellinen tartuntatautipäivä Tays Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja

Seksistä tauteja. Alueellinen tartuntatautipäivä Tays Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja Seksistä tauteja Alueellinen tartuntatautipäivä Tays 7.2.2017 Erik Mattsson Projektikoordinaattorija seksuaalineuvoja Sukupuolitaudit vai seksitaudit? Taudit tarttuvat seksiteitse, sukupuolella ei sinänsä

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan

Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan Maailman aids-päivä 1.12.2008 Puhutaan hivistä Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu 1.12.2008 Henkirievun erikoisnumero Julkaisija Positiiviset ry Positiiviset ry on hiv-tartunnan saaneiden, aidsia sairastavien

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) 23.03.2016 Sivu 1 / 1 4894/2015 06.00.00 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825 7605

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016

PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: post-exposure profylaksis PREP: pre-exposure profylaksis 11.02.2016 PEP: EACS 2015 EACS 2015 EACS 2015: PEP Seksi-altistus: Jos HIV+:lla dokumentoidusti mittaamaton virusmäärä, PEP:tä ei enää suositella

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain

Lisätiedot

HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA

HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA HIV-INFEKTIO PIRKANMAALLA Salla Ylöniemi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö YLÖNIEMI SALLA: HIV-INFEKTIO

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö

TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA. Eija Nieminen Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö TUBERKULOOSIDIAGNOSTIIKKA Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Ylilääkäri Satakunnan keskussairaalan keuhkoyksikkö Esityksen sisältö Tietoa tuberkuloosista Tuberkuloosin diagnostiikka Kontaktiselvitykset

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet

Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Seksuaalineuvonnan mahdollisuudet Naistentaudit ja synnytykset Naistentautien poliklinikka Noora Puhakka, kätilö AMK, seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti Seksuaalineuvonta ja RAISEK - palvelun mahdollisuudet

Lisätiedot

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.

MILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa. MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Sairaalahygienia 18.03.2014

Sairaalahygienia 18.03.2014 Sairaalahygienia 18.03.2014 1(5) VERIALTISTUSTEN ARVIOINTI Työperäisen veritartuntavaaran muodostavat hepatiitti-b ja C virukset (HBV ja HCV) sekä HI-virus. Tartunnan voi saada verisen terävän esineen

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland ZA5222 Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 287 INFLUENZA Q1. Aiotteko ottaa kausi influenssarokotuksen tänä vuonna? Kyllä, olen jo ottanut rokotuksen...

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA

ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA ACOLIN VAPAAEHTOINEN FLUNSSAROKOTUSOHJELMA Kuten epäilemättä tiedät, flunssa voi iskeä nopeasti ja laajalti talven aikana. Se voi heikentää uhrinsa viikkokausiksi. Paras puolustus virusta vastaan on hyväkuntoinen

Lisätiedot

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla

Tietojen keruu kontaktikartoituksessa. 8.10.2009 Tiina Kaisla Tietojen keruu kontaktikartoituksessa 8.10.2009 Tiina Kaisla Kontaktiselvitykseen liittyvät eri työvaiheet potilasasiakirjojen tarkastelu potilaan haastattelu kontaktien jäljittäminen tuberkuloosin tartuntariskin

Lisätiedot

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla

Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla

Lisätiedot

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka

HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka HHV8-virus: infektio ja diagnostiikka (Kaposin sarkooma -herpesvirus, KSHV) Anne Lehtonen, FT Suomen Akatemian tutkijatohtori Genomibiologian tutkimusohjelma Biomedicum Helsinki, HY Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot